Keski-Pohjanmaan liiton tasekirja vuodelta 2017

Transkriptio

1 1 KESKI-POHJANMAAN LIITON TASEKIRJA VUODELTA 2017

2 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja Euroopassa jatkui vuonna 2017 myönteisenä edellisvuonna alkaneen nousun jälkeen. Vuosina haasteena oli mm. kansainvälinen talouden taantuma, Kreikan ym. maiden velkaongelmat ja pakolaistilanne. Suomessa työttömyys aleni alle 10% tasolle ja työllisyysaste nousi yli 70% tasolle. Keski-Pohjanmaan osalta yleisen talouskehitys on ollut selvästi koko maan keskiarvoa myönteisempää. Maakuntakohtaisissa vertailuissa Keski-Pohjanmaan työllisyysaste oli vuoden lopussa 75 % tasolla, joka oli Manner-Suomen korkein. Hallituksen työllisyysastetavoite on 72 %. Myönteinen kehitys näkyy myös Uudellamaalla ja koko Länsi- Suomen vientirannikolla. Työttömyyden aleneminen ja työllisuusasteen vahvistuminen ilmenee useilla toimialoilla ja yrityksissä osaavan työvoiman saannin vaikeutumisena. Tämä asettaa rajoitteita myönteiselle kasvukehitykselle. Keski-Pohjanmaalla myönteistä kehitystä loivat mm. teollisuusinvestoinnit, liikennehankkeet, Kokkolan satama, maaseudun elinvoimaisuus, tuulivoimahankkeet, Kokkolan kampusalueen koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä lukuisat kehittämishankkeet. Keski-Pohjanmaan uusi maakuntaohjelma valmistui ja se luo tavoitteita alueen kehittämiselle ja myös maakuntauudistukselle. Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu leimasi vahvasti vuotta Tilaisuuksia ja kokouksia oli runsaasti ja näistä aiheutui lisäkustannuksia. Valtion vuoden 2017 talousarvion määrärahoja lisättiin vuoden 2017 aikana ja Keski-Pohjanmaa sai noin euroa yleiseen valmisteluun ja noin euroa ICT-valmisteluun. Maakunta- ja soteuudistuksen päälait annettiin Eduskunnalle heinäkuun alussa ja samalla päätettiin siirtää maakuntien perustamista vuodella lukien. Ongelmalliseksi muodostui soteuudistuksen valinnanvapauslainsäädäntö, jota aiheutti runsaasti keskustelua ja hidasti valmisteluja maakunnissa, mutta loppuvuodesta hallitus teki uudistetun esityksen. Keski-Pohjanmaan liiton vuoden 2017 tilinpäätöksen toimintatuotot olivat ,77 euroa, jossa on edellisvuoteen kasvua 9,4 %. Toimintakulut olivat ,60 euroa, jossa on kasvua 19,2 %. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin siten, että jäsenkuntien maksuosuuksia ei kasvateta ja tulontasausrahaston pääoma ,73 euroa kirjataan tilinpäätöksessä tilikauden tuloksen jälkeiseksi eräksi. Tilikauden alijäämä ennen rahastokirjausta oli ,74 euroa ja rahastokirjauksen jälkeen ,01 euroa, joka esitetään katettavaksi edellisten vuosien ylijäämästä. Alijäämäinen tilikausi johtui maakuntauudistuksen ja muiden kokousten, tilaisuuksien ja matkojen kustannuksista sekä kehittämistyön valmisteluresursseista. Erityisen haasteen liiton omalle toiminnalle aiheutti rakennerahastohankkeiden tarkastus, joka edellyttää korjaavia toimenpiteitä. Haasteet selvitetään ja teemme yhteistyössä hyvinvoivaa kasvun maakuntaa! Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja

3 Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntien edustajainkokous valitsi toimikaudelle Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet. Maakuntavaltuuston jäsenet ovat jäsenkuntien valtuutettuja. Varsinaisista maakuntavaltuutetuista on miehiä 21 eli 58 % ja naisia 15 eli 42 %. Henkilökohtaisista varavaltuutetuista on miehiä 21 eli 58 % ja naisia 15 eli 42 %. Maakuntavaltuuston puheenjohtajiston muodostivat vuonna 2017 elokuun loppuun saakka puheenjohtaja Janne Jukkola Kokkolasta, ensimmäinen varapuheenjohtaja Erkki Mustasaari Kokkolasta, toinen varapuheenjohtaja Pekka Puolimatka Kokkolasta ja kolmas varapuheenjohtaja Seppo Tastula Kokkolasta. Maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Pentti Haimakainen Kokkolasta, I varapuheenjohtajaksi Raimo Hentelä Kokkolasta, II varapuheenjohtajaksi Pekka Leppälä Kokkolasta ja III varapuheenjohtajaksi Seppo Tastula Kokkolasta toimikaudelle Maakuntahallitus 1-8/2017 Jäsen Varajäsen Ojala Kauko, Kokkola kesk Poranen Helena, Perho kesk Kentala Anneli, Halsua kesk Mäkelä Antti, Kaustinen kesk Itäniemi Elina, Lestijärvi kesk Orjala Jari, Kannus kesk Loukiainen Marita, Kokkola kesk Syri Anna-Maija, Toholampi kesk Rasmus Jarmo KD Salo Mauri KD Haapalehto Raimo, Veteli kesk Kinnunen Helena, Reisjärvi kesk Kouvo Kajsa, Kokkola RKP Timonen Marlene, Kokkola RKP Pihlajamaa Arto, Veteli PS Lehtinen Lasse, Kannus PS Typpö Sakari, Kannus kok Kivistö Matti, Kokkola kok Harju Ulla-Riitta, Toholampi SDP Urpilainen Kari, Kokkola SDP Kant Esa, Kokkola SDP Patovisti Marja-Leena, Perho SDP Maakuntahallituksen puheenjohtajina toimivat Kauko Ojala ja varapuheenjohtajana Esa Kant. Maakuntahallitukseen 9/ (käytännössä- 4/2019 saakka) Jäsen Varajäsen Mäkelä Antti, Kaustinen kesk Ojala Kauko, Kokkola Haapalehto Raimo, Veteli kesk Koskela Tiina, Halsua Lankinen Minna, Toholampi kesk Hietaniemi Antti, Perho Paloranta Johanna, Kokkola kesk Törmä Anja, Kannus Tuikka Jukka-Pekka, Lestijärvi kesk Pelkonen Esko, Kinnula Timonen Marlen, Kokkola RKP Kouvo Kajsa, Kokkola Pihlajamaa Arto, Veteli PS Lindskog Tina, Kaustinen Nurmi-Lehto Anna, Kokkola kok Typpö Sakari, Kannus Harju Ulla-Riitta, Toholampi SDP Mustasaari Erkki, Kokkola Kant Esa, Kokkola SDP Timonen Annika, Kaustinen Salo Mauri, Kokkola KD Rasmus Jarmo, Kokkola

4 4 Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimii Antti Mäkelä ja varapuheenjohtajana Esa Kant. Tarkastuslautakuntaan puheenjohtajana 1-8/2017 toimi Aimo Maijala Kokkolasta. Tarkastuslautakunta 9-12/2017 Jäsen Pärkkä Timo, Halsua Kautto Marko, Kokkola Erkkilä Esa, Kannus Lassas Tuula, Kruunupyy Kanervio Hillevi, Kinnula Varajäsen Pajunpää Tapio, Kokkola Märsylä Raimo, Kokkola Tuomela Helinä, Kaustinen Wikman Camilla, Kokkola Suomela Ville, Toholampi Lautakunnan puheenjohtajana toimikaudella toimii Timo Pärkkä ja varapuheenjohtajana Tuula Lassas. Liiton toiminta jakautuu kolmeen tulosalueeseen; Varsinaiseen (1201), muuhun toimintaa (sisältäen hallinnon, 1301) ja hanketoimintaan ( ). Virastoa johtaa maakuntajohtaja. Tilivelvollisia ovat maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntajohtaja. Liitto hallinnoin välitysvarojen lisäksi maakuntauudistukseen osoitettuja varoja. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana toimi tammi-syyskuun 2017 Anneli Kentala Halsualta ja loka-joulukuun 2017 Johanna Paloranta Kokkolasta. Keski-Pohjanmaan maakuntaviestityötä varten liiton toimielimenä toimii maakuntaviestityöryhmä. Keski-Pohjanmaan kulttuurin ja luovan talouden yhteistyöryhmä osallistuu maakunnan kulttuurin ja luovan talouden asioiden valmisteluun sekä kulttuuritehtävien koordinointiin. Järjestöasioissa kokoontuu tarvittaessa Keski-Pohjanmaan järjestöjen työryhmä sekä hyvinvointiasioissa Keski-Pohjanmaan hyvinvoinnin pyöreä pöytä.

5 Alueen taloudellinen kehitys Keski-Pohjanmaan väestömäärä on ollut kasvava vuodesta 2004.Vuoden 2016 lopussa asukasmäärä oli Vuoden 2017 toukokuusta lähtien väestömäärä on laskenut jonkin verran, ollen syyskuun lopussa Työttömien määrä on kääntynyt vuoden 2017 aikana selkeästi laskuun. Työttömiä työnhakijoita oli Keski-Pohjanmaalla marraskuun 2017 lopulla (vuoden 2016 lopun tieto 3 089). Maakunnan työllisyysaste on selkeästi koko maata parempi. Toimialoittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maakunnan suurin työllistäjä, minkä jälkeen tulevat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä maatalous. Eniten työpaikkoja on viime vuosina hävinnyt teollisuudesta, mutta myös maataloudesta sekä kaupan, kuljetuksen ja koulutuksen toimialoilta. Eniten työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keski-Pohjanmaan bkt/asukas on lähes tuplaantunut 2000-luvulla ollen vuonna korkein Manner-Suomen maakunnista ( /as.). Maakunnassa sekä julkisen että etenkin yksityisen sektorin investointien kokonaistaso on kasvanut selkeästi vuodesta 2007 lähtien. Tämä näkyy etenkin palveluissa, mutta myös maa- ja metsätaloudessa. Taloudellinen huoltosuhde heikkenee Keski-Pohjanmaalla, kuten koko maassakin. Virallisten tilastojen mukaan v lopulla Keski-Pohjanmaalla oli 150 huollettavaa 100 työssäkäyvää kohden (koko maan vastaava luku 143). Alueen haasteena on edelleen alhainen koulutustaso ja innovaatiotoiminnan vähäisyys. Koulutustaso nousee koko ajan tasaisesti, mutta on edelleen selkeästi koko maan tasoa alhaisempi. Keski-Pohjanmaan kuntien taloudellisia tunnuslukuja maakuntatasolla tarkasteltuna 2016 (vuoden 2017 tilinpäätöstietoja ei ole vielä käytettävissä): Keski-Pohjanmaa Koko maa Vuosikate Tulovero % 21,43 19,86 Lainakanta /asukas Omavaraisuusaste, % 38,6 59,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 75,3 55,6

6 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Maakunta- ja soteuudistuksen esivalmisteluvaihe alkoi elokuussa 2016 ja jatkuu päälakien voimaantuloon 6/2018 saakka. Esivalmisteluvaiheen hallinnollinen koordinointi ministeriöiden suuntaan on maakuntaliittojen hallinnollisella vastuulla. Kun päälait eli maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja voimaanpanolaki tulevat hyväksytyiksi Eduskunnassa, uudet maakunnat perustetaan ja siirrytään väliaikaishallinnon vaiheeseen. Keski-Pohjanmaan maakuntauudistusta koordinoi poliittinen ohjausryhmä, jossa on 59 jäsentä eli vastaava määrä kuin on tulevia maakuntavaltuutettuja. Toteutuksesta huolehtivat tulevaan maakuntaan liittyvien organisaatioiden viranhaltijoista koostuva johtoryhmä. Uudistustyötä varten on nimetty yhteinen muutosjohtaja sekä toimialueiden muutosjohtajat ja vastuuvalmistelijat. Vuonna 2017 Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja toimi valtakunnallisena maakuntajohtajien puheenjohtajana ja muutosjohtajien varapuheenjohtajana, ollen keskeisesti mukana uudistuksen kansallisessa työssä. Valtion avustusten käytöstä on sovittu poliittisessa ohjausryhmässä ja kustannukset perustuvat sopimukseen ja valtionvarainministeriön ohjeisiin. Vuoden 2017 yleisavustuksen käyttö: Toteutuneet kustannukset ja rahoitus 2017 (muu kuin ICT) Perustuvat toteutuneeseen työhön ja kirjanpidon kustannuksiin Organisaatio Htv Palkat Muut kulut YHT Tukitulo Tuki% K-P liitto 1, ,0 - ulkoiset yht. kulut 0, ,0 Soite (arvio) 2, ,0 - ulkoiset yht. kulut 0, ,0 Pelastuslaitos 0, ,0 Ympäristöterveydenh. 0, ,0 Toholampi, lomitus 0, ,0 Kaustinen, lomitus 0, ,0 Lestijärvi, maaseutu 0, ,0 E-P Elykeskus 0, ,0 Pohjanmaan Ely 0, ,0 Pohjanmaan TE-toimisto 0, ,0 YHTEENSÄ 7, ,2 VM:n avustukset siirtyy Vuoden 2017 aikana maakuntaliiton taloudellinen liikkumavara heikkeni alijäämäisen tilinpäätöksen ja kehittämistyöhön sitoutuneen likviditeetin vuoksi. Käytössä olevaa euron likviditiliä jouduttiin myös käyttämään.

7 Kuntayhtymän henkilöstö Vuonna 2017 liiton palveluksessa oli 16 (13/2016) henkilöä. Hankerahoitusta saatiin viiden henkilön palkkaukseen, yhteensä htv (2,2/2016). Keski-Pohjanmaan liitossa on kuusi virkaa (maakuntajohtaja, kehittämisjohtaja, kansainvälisten asioiden päällikkö, aluesuunnittelupäällikkö, yhteyspäällikkö ja hallintopäällikkö). Viranhaltijoiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Tammikuun 2017 alussa aloitti määräaikaisessa toimessa strategiapäällikkö. Kehittämissuunnittelijan ja strategiapäällikön määräaikaiset vakinaistiin kesäkuun maakuntahallituksessa. Maakuntajohtajan päätöksellä vahvistettiin toukokuussa henkilöstöasioihin liittyvät lomakkeet. Henkilöstöllä oli vuoden 2017 aikana 20 (21/2016) kpl enintään kolmen päivän sairauslomaa, yhteensä 36 (37/2016) päivää. Pitempiä sairauslomia 11 (18/2016) kpl, yhteensä 79 (164/2016) päivää. Varsinaisia ylityömääräyksiä annettiin yksi TEM:n toimeksiantoon liittyen. Henkilökunnan matkapäiviä oli yhteensä 233 (215/2016), joista ulkomaan matkoja 70 (44/2016) päivää. Talouspalvelutoiminnot ostettiin Kokkolan kaupungilta ja työterveyspalvelut Työplussalta. Keväällä saatettiin loppuun työyhteisön hyvinvoinnin parantamista koskeva kehittämistyö Konstituutti Oy:n kanssa. Työhyvinvoitiin liittyviä toimia jatkettiin loppu vuodesta ja työ jatkuu edelleen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Liiton hankinta- ja sisäisen valvonnan ohjeissa on huomioitu riskien hallintaan liittyvät asiat. Hanketoiminnan osalta riskien kartoitus tarkastettiin HVJ-kuvauksenpäivityksen yhteydessä. Hanketoimintaan liittyvä petosriskien arviointi tehdään Hallinto- ja valvontajärjestelmän päivityksen yhteydessä alkuvuodesta Kasvavat osaamisvaatimukset asettavat haasteita henkilöstön osaamiselle ja erikoistumisvaatimukset ovat suuri riski liiton toiminnassa. Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu vuosina 2017 aiheuttaa runsaasti lisätyötä maakuntaliiton henkilöstössä. Henkilöstön liikkeenluovutus lukien Keski- Pohjanmaan maakuntaan aiheuttaa henkilöstön osalta muutoksia sekä henkilötason työvastuiden jatkumisen, että organisatorisen aseman osalta.

8 8 1.2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Hallintosäännön mukaan maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä - hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat, - valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti, sekä - antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Maakunta- ja kehittämisjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta liitossa, ohjeistavat alaisiaan sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Maakunta- ja kehittämisjohtaja vastaavat riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi maakuntahallitukselle. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään maakuntahallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Keski-Pohjanmaan liiton voimassa olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa ei ole vielä huomioitu kuntalain ja liiton hallintosäännön muutoksia. Maakuntahallitus syyskuun kokouksessaan velvoitti päivittämään sisäisen valvonnan ohjeen mahdollisimman pian ja uudistustyö on tällä kesken. Päivitetty ohje tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi kevään 2018 aikana. TEM:n toimesta ohjaus- ja valvontakäynti tehtiin Keski-Pohjanmaa liittoon toukokuussa Hallintoviranomaiselta saatuihin havaintoihin ja toimeksiantoon annettiin Keski-Pohjanmaan liiton selvitys TEM:n päätös neuvottelumenettelyn aloittamisesta saatiin Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tilaisuuden koskien Keski-Pohjanmaan liiton rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien hoitamista koskevan neuvottelun Neuvottelun tarkoituksena oli varmistaa, että liitto korjaa havaitut virheet, toiminta on EU:n ja kansallisten säädösten mukaista ja täyttää välittävän toimielimen nimeämiset edellytykset v , ja välittävän toimielimen nimeämisperusteet toteutuvat myös maakuntauudistuksen jälkeen. Kokouksessa TEM esitteli jatkotoimenpiteet Keski-Pohjanmaan ja TEMin osalta.

9 9 Jatkotoimenpiteet Keski-Pohjanmaan liitto Jatkotoimenpiteet on tehtävä viipymättä. Ensisijaisesti hankkeisiin kohdistuvat havainnot on tallennettava EURA järjestelmään joulukuun 2017 puoleen väliin mennessä. Hallintoviranomaisen päätöksessä annettiin määräaika hankkeiden läpikäynnille, muutoksille ja mahdollisille jälkitoimenpiteille joulukuun puolenvälin jälkipuolelle kohdistuu ensisijaisesti siihen, että kaikista tiedossa olevista tapauksista tehdään havainto EURA 2014-järjestelmässä. Kun muut jatkotoimenpiteiden toiminnot (mm. takaisinperintä) saadaan EURA järjestelmässä tuotantoon, tulee ne suorittaa viipymättä näille havainnoille. Jatkotyö TEM Hallintoviranomainen tulee teettämään Keski-Pohjanmaan liittoon koskevan rahoituslain (8/2014) 33 :n mukaisen tarkastuksen. Hallintoviranomainen tekee hallintomenettelyihin kohdistuvan ohjaus- ja valvontakäynnin Keski-Pohjanmaan liittoon arviolta kevään tai kesän 2018 aikana. TEM jakaa vuoden 2018 valtuudet Keski-Pohjanmaan liitolle vasta sitten kun välittävän toimielimen toimintaedellytykset täyttyvät. TEM:llä on rahoituslain (8/2014) 41 :n mukaisesti oikeus takaisinperintään liitolta. Jatkotyö Keski-Pohjanmaan liitto Maakuntahallitukselta edellytetyt toimenpiteet: Toimenpiteet liiton hallintosäännön mukaisesti - 49 Sisäinen valvonta on osa johtamista. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Maakunta- ja kehittämisjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta liitossa, ohjeistavat alaisiaan sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Maakunta ja kehittämisjohtaja vastaavat riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti Sisäisen tarkastuksen tehtävät Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi maakuntahallitukselle. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään Maakuntahallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa Maakuntahallituksen otto-oikeus/asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja.

10 10 Rakennerahastohallintoon tehtiin syksyn aikana tilintarkastusyhteisön taholta erillinen sisäisen valvonnan tarkastus. Raportti valmistui joulukuussa Rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus päivitettiin Maakuntahallitus on saanut tiedoksi kaikki tehdyt viranhaltijapäätökset ja lähetetyt lausunnot. Hallitukselle on viety tiedoksi neljän kuukauden välein talouden toteuma. Maakuntajohtaja ja maakuntahallituksen puheenjohtaja ovat hyväksyneet laskut. 1.3 Konsernin toiminta ja talous Keski-Pohjanmaan liitolla on kaksi tytäryhtiötä. KP-Cobra Invest Oy:n toimialana on yritystoiminnan tukeminen ja työllisyyden edistäminen Keski-Pohjanmaan alueella. Sitä varten yhtiö antaa taloudellista tukea ja rahoittaa alueen yrityksiä ja yhteisöjä. KP-Cobra Invest Oy on vuonna 2000 myöntänyt Kalvinit Oy:lle pääomaehtoista lainaa euroa. Laina oli kertaluonteinen ja takaisinmaksuaika oli 10 vuotta. Laina-aikaa on jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka. Vuoden 2017 lopussa lainan pääoma korkoineen oli ,23 euroa. KP-Cobra Invest Oy:llä ei toimintavuoden 2017 aikana ole ollut varsinaista toimintaa. Keski-Pohjanmaan liitto omistaa kokonaan Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin osakkeet. Säästötornin osakkeet olivat myynnissä toimeksiannolla keväällä 2017, mutta omistajaa tässä vaiheessa ei löytynyt. Neuvotteluja on jatkettu eri tahojen kanssa syksyn 2017 aikana. Kiinteistössä suoritettiin normaalit vuosihuollot. Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin tulos vuonna 2017 oli ,41 euroa. Toiminnan tasausrahasto perustettiin vuoden 2011 alusta. Vuoden 2016 lopussa rahaston pääoma oli ,73 euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuun 2016 kokouksessaan vararahaston purkamisen vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä. 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Keski-Pohjanmaan liiton tilikauden tulos on alijäämäinen ,74 euroa. Maakuntahallituksen esitys tuloksen käsittelemiseksi: Hallitus esittää, että vuoden 2017 tilikauden alijäämä, ,74 euroa, katetaan talousarviossa hyväksytyllä tavalla siirtämällä tulontasausrahastosta ,73 euroa kattamaan alijäämää. Tämän jälkeen alijäämäksi jää edelleen ,01 euroa ja se katetaan edellisten tilikausien yli/alijäämistä.

11 11 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TAVOITTEET VUODELLE 2017 Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston toimikausi jatkuu keväälle Keväällä 2017 käydään kunnallisvaalit ja sen jälkeen liiton jäsenkunnat kutsuvat kuntien edustajista koostuvat edustajainkokouksen koolle. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Uuden maakuntavaltuuston ensimmäinen kokous pidetään elokuussa Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi. Toteutuma Edustajainkokous kokoontui elokuussa valitsemaan Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto toimikaudelle Maakuntavaltuusto Jäsenkunta Valtuutettu Puolue Henk.koht.varavalt. Halsua Kannus Kaustinen Kinnula Kokkola Pärkkä Timo kesk Hotakainen Maarit Hotakainen Petri kd Saukko Mari Orjala Jari kesk Pajala Noora Huuki Ari sdp Märsylä Raimo Hanhikoski Juha kesk Tuomela Helinä Kulpakko Marko ps Lindskog Tina Pelkonen Esko kesk Piispanen Virpi Hakkarainen Anitta kok Urpilainen Leo Ojala Jyrki kesk Kauppila Jorma Rahkola Riitta kesk Pajunpää Tapio Paloranta Johanna kesk Hankaniemi Tapani Innanen Sari kesk Tofferi Petri Cygnel Hanna vihr Taarna Terho Isotalus Tiina sdp Partanen Petri Orjala Sirpa sdp Ruisaho Sakari Hentelä Raimo sdp Lahti Mauri Leppälä Pekka ps Sillanpää Timo

12 12 Häli Pirkko kd Salo Mauri Ruotsalainen Reijo kd Rasmus Jarmo Tastula Seppo vas Niemi Kauko Haimakainen Pentti kok Jukkola Janne Anderson Stefan rkp Brandt Mats Snellman Hans rkp Forsberg Anders Timonen Marlen rkp Wikman Camilla Kruunupyy Lassas Tuula rkp Wistbacka Inger Myllymäki Tapani pro Åstrand Ulla-Maria Lestijärvi Tiala Marja kesk Parkkila Sirpa Tuikka Jukka-Pekka kesk Savolainen Raili Perho Rannila Minerva kesk Peltokangas Tapio Jylhä Pauli sdp Jaatinen Tanja Reisjärvi Tilli Jouni kesk Vedenpää Antti Parkkila Katri kesk Huuskonen Sari Toholampi Syri Anna-Maija kesk Lankinen Minna Peltokangas Janne kok Rimpioja Jukka Veteli Torppa Jussi kesk Huusko Riitta Leivo-Rintakorpi Tuija ps Nykänen Jarmo Varsinaisista maakuntavaltuutetuista on miehiä 21 eli 58 % ja naisia 15 eli 42 %. Henkilökohtaisista varavaltuutetuista on miehiä 21eli 58 % ja naisia 15 eli 42 %. Valtuutetut puolueittain KESK 15 KOK 3 SDP 5 VAS 1 PS 3 KD 3 RKP 4 VIHREÄT 1 MUUT 1 YHT 36

13 13 Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2017 maakuntavaltuusto kokoontuu 3 varsinaiseen kokoukseen. Toteutuma Maakuntavaltuusto hyväksyi kevään kokouksessaan vuoden 2016 tilinpäätöksen. Lisäksi kevään kokouksessa hyväksyttiin uudistettu hallintosääntö. Elokuun kokouksessa uusi maakuntavaltuusto valitsi valtuuston puheenjohtajat sekä maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan ja nimesi puheenjohtajat. Marraskuun kokouksessa valtuusto hyväksyi vuoden 2018 toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2017 maakuntahallitus kokoontuu noin 10 kertaa. Toteutuma Maakuntahallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 14 kertaa. Uuden maakuntahallituksen toimikausi alkoi elokuussa Uusi hallitus perehtyi syksyn aikana liiton toimintaan ja toimintaa leimasi HVO:n toimeksianto liittyen liiton rakennerahastotoimintaan välittävänä toimielimenä. Yksi syksyn teemoista oli hallituksen toimet henkilöstön työhyvinvointiin liittyen. Hallitus, tarkastuslautakunta ja johtoryhmä osallistuivat syyskuun alussa IP-alueen huippukokoukseen Mikkelissä. Matkan tarkoituksena oli myös luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyön vahvistaminen. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2017 tarkastuslautakunta kokoontuu 4-5 kertaa. Toteutuma Tarkastuslautakunta antoi keväällä arviointikertomuksen vuoden 2016 tilinpäätökseen liittyen ja hyväksyi omalta osaltaan hallintosäännön. Syksyllä aloittanut tarkastuslautakunta tutustui maakuntahallituksen tavoin liiton toimintaan ja hallintoon. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämisen toimenpiteiden yhteensovittaminen. Kaikki alueella rahoitettavat rakennerahastohankkeet (EAKR, ESR) käsitellään yhteistyöryhmässä tai sen asettamassa sihteeristössä. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYR nimetään aina valtuustokaudeksi kerrallaan. Toteuma Maakuntahallitus nimesi maakunnan yhteistyöryhmän valtuustokaudeksi Vuonna 2017 MYR kokoontui 4 kertaa (joista 2 kokousta uudella kokoonpanolla).

14 14 Vuonna 2017 MYRrille raportoitiin rakennerahasto-ohjelman toteutumisesta, varojen kohdentumisesta sekä rakennerahastotoiminnan vaikuttavuudesta. Kokouksessaan MYR hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ja siihen liittyvän rakennerahastovarojen rahoitussuunnitelman vuosille Ajankohtaisia teemoja v olivat erityisesti maakuntauudistus, rakennerahastotehtävien siirtyminen uusiin perustettaviin maakuntiin sekä koheesiopolitiikan 2020+valmistelu. Lakisääteisen toiminnan tavoitteet Ohjelmaperusteinen aluekehitys Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma Vuosi 2017 painottui maakuntaohjelmatyössä uuden Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman valmisteluun. Maakuntaohjelmia on tehty maakunnissa samaan aikaan, kun maakuntauudistus laki- ja esivalmisteluineen sekä väliaikaishallinnon järjestäytyminen on ollut käynnissä. Maakuntaohjelmilla onkin keskeinen rooli aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uudessa maakunnassa. Maakuntaohjelman työryhmät (osaava, yrittävä, hyvinvoiva ja toimiva Keski-Pohjanmaa sekä maaseudun ja työllisyyden teemaryhmät) kokoontuivat uuden maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelun merkeissä työryhmäkokouksissa, työpajoissa ja seminaareissa. Uusi maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelmaa toteutetaan Hyvinvoiva kasvun maakunta -vision mukaisesti kolmella toimintalinjalla: osaaminen, kilpailukyky ja saavutettavuus. Läpileikkaavina teemoina ovat maaseutu, kansainvälisyys ja vetovoima. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman alueellinen valmistelu käynnistyi lakisääteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Ohjelmatyötä toteutettiin OAS:n mukaisesti ja osallisuuden ja yhteistyön periaatteita noudattaen osallistamalla maakunnan toimijat ja sidosryhmät monipuolisesti ja laajasti mukaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sisällön ja painopisteiden valintaan ja suunnitteluun. Työtapoina on käytetty työpajoja ja seminaareja, teemakohtaisia työryhmätapaamisia, neuvotteluita ja keskusteluja mm. yritysten kanssa. Luonnosvaiheessa olevia asiakirjoja on myös voinut kommentoida eri vaiheissa sähköisesti MAPGETS-ympäristössä tai perinteisemmin sähköpostin välityksellä. Lakiin perustuva lausuntokierros on järjestetty välisenä aikana. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi toteutettiin ohjelman valmistelun rinnalla yhteistyössä alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa.

15 15 Kuva: Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 ja Maakuntaohjelman keskeiset kehittämisteemat Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Toimeenpanosuunnitelma sisältää vuoden 2018 rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman sekä alustavan rahoitussuunnitelman vuodelle Toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä ELY-keskuksen ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. TEM:n ohjeistuksen mukaisesti toimeenpanosuunnitelman tiedot vuoden 2018 osalta tarkistettiin TEM:lle toimitettavien välttämättömien tietojen osalta. Näitä olivat alueellisia innovaatiota ja kokeiluja (AIKO) koskevat suunnitelmat ja suunnitelmat ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimista sekä rakennerahastovaroja koskevat rahoitussuunnitelmat vuosille 2018 ja Lisäksi toimenpidesuunnitelman sisällöt tarkistettiin vastaamaan vuonna 2018 voimaan tulevaa uutta maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman kehittämisteemat strategiakaudella ovat OSAAMI- NEN, KILPAILUKYKY JA SAAVUTETTAVUUS. Maakuntaohjelman kehittämisteemoja läpileikkaaviksi painopisteiksi nostettiin maaseutu, kansainvälisyys sekä vetovoima. Kehittämisen painopisteitä :

16 16 OSAAMINEN Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Innovaatioympäristön ja TKI -toiminnan kehittäminen Älykäs Erikoistuminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi KILPAILUKYKY Elinkeinojen kehittäminen Työllisyys Luonnonvarojen kestävä käyttö Muutosjoustavuus eli resilienssi SAAVUTETTAVUUS Liikennejärjestelmän kehittäminen Toimintaympäristön kehittäminen Laadukas ja turvallinen elinympäristö Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Tavoitteet Tavoitteena on ohjelmavarojen tehokas, tuloksellinen ja täysimääräinen käyttö. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sekä raportoidaan varojen käytöstä ja kohdentumisesta maakunnan yhteistyöryhmälle ja sen sihteeristölle. Keski-Pohjanmaan rakennerahastovarojen kohdentamispainotukset linjataan vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, jonka hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Viimeisin toimeenpanosuunnitelma on tehty vuosille Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö päättää rahoituksen kohdentamisesta yksittäisille hankkeille sekä huolehtii rakennerahasto-ohjelman toteutumisen seurannasta. Keski-Pohjanmaan koko rakennerahastotoiminnan (EAKR, ESR) painotuksina vuosina ovat - Yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistäminen - Keski-Pohjanmaan Innovaatiokeskuksen perustaminen uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksi - Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan jalostaminen elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistumista palvelevaksi - Työllisyyden edistäminen ja alueellisten työllisyysratkaisujen kokeellinen kehittäminen heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkina-aseman vahvistamiseksi - Alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen muuttuva ja digitalisoituva toimintaympäristö huomioiden - Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen heidän sosiaalista osallisuutta sekä köyhyyden torjuntaa tukevalla tavalla

17 17 Keski-Pohjanmaan liiton rahoitusta kohdennetaan vuosina erityisesti - uuden maaseudun palveluyrittäjyyden syntymisen tukemiseen - pk-yrityksiä ja työvoiman liikkuvuutta palvelevan logistiikkayhteistyön kehittämiseen - työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin - Keski-Pohjanmaan Innovaatiokeskuksen perustamiseen uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksi - alueen kärkitoimialoihin liittyvien oppimisympäristöjen uudistamiseen aikaa ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi - vähähiilisyyttä edistävään toimintaan (mm. energiatehokkuus) Toteuma Keski-Pohjanmaan ohjelmakauden rakennerahastovaroista (EAKR, ESR) oli vuoden 2017 loppuu mennessä kiinnitetty jo hyväksyttyihin hankkeisiin hiukan yli puolet eli 30,8 miljoonaa euroa. Rakennerahastohankkeita rahoittaa Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan liiton lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus. Maakunnan rahoitusta on suunnattu maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti erityisesti pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen, alueellisen osaamisen vahvistamiseen sekä nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistämiseen. Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus on painottunut erityisesti tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittämiseen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Varoja on suunnattu mm. litiumakkukemikaaleihin ja teollisuuden sivuvirojen hyödyntämiseen liittyvään tutkimukseen sekä uuden liiketoiminnan syntymistä ja elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua tukevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Syksyn 2017 hankehaussa painottuivat erityisesti liikennepalveluiden digitaaliset ratkaisut, alueellisten t&k -ympäristöjen hyödyntäminen yritysten t&k&i -toiminnassa sekä vähähiilisyyttä edistävä kehittämistoiminta (energia ja materiaalitehokkuus). Interreg Pohjoinen EU-ohjelma Interreg Pohjoinen tukee rajat ylittävää yhteistyötä ja sen tarkoituksena on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistaminen kaudella Pohjoinen-ohjelman kokonaisvaltainen tavoite on ohjelma-alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Ohjelman piiriin kuuluvat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Suomi, Pohjois-Norja sekä saamelaisalueet. Alue eroaa muista Euroopan alueista omien erityispiirteidensä kylmän ilmaston, kaamoksen, suurten luonnonalueiden ja runsaiden luonnonvarojensa vuoksi. Pohjoinen-ohjelmassa on tunnistettu neljä toimintalinjaa, joilla on suurimmat kehitysmahdollisuudet ja joilla voidaan hyödyntää rajat ylittävää yhteistyötä: Tutkimus ja innovaatiot, Yrittäjyys, Kulttuuri ja ympäristö ja Yhteiset työmarkkinat. Horisontaalisia kriteerejä käytetään työkaluna hanketulosten parantamiseksi. Pohjoinen-ohjelmassa käytettävät horisontaaliset kriteerit ovat kestävä kehitys, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys, tasa-arvo sekä saamen kieli saamelaisissa hankkeissa.

18 18 Toteutuma 2017 Keski-Pohjanmaalta on lähtenyt hyvin Pohjoisen-ohjelman hankkeita liikkeelle. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla hankkeiden ollessa nyt vielä kesken. Yhteispohjoismaisten hankkeiden osalta kehittyy myös keskipohjalaisten hanketoimijoiden kansainvälinen kilpailukyky. Loppuohjelmakaudelle on valmistelussa hankkeita, joissa on keskipohjalaisia toimijoita. Interreg Botnia-Atlantica Ohjelmakaudella Botnia-Atlantica-alue kattaa kuusi aluetta/lääniä sekä yhden kunnan kolmessa maassa. Suomessa alueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat, Ruotsissa Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Botnia-Atlantica-alueeseen kuuluu Nordland fylke. Ohjelma-alueella on kaksi maiden välistä rajaa: meressä kulkeva raja Suomen ja Ruotsin välillä, sekä Ruotsin ja Norjan välinen maaraja. Meressä kulkevaan raja-alueeseen kuuluvat Merenkurkku ja sen pohjois- ja eteläpuolella olevat Pohjanlahden alueet. Pohjanlahden meri ja saaristo ovat yhteinen resurssi rajan molemmilla puolilla oleville alueille. Yhteisen geologisen historian muodostama merellinen perintö on myös perusta yhteiselle maailmanperinnölle, joka koostuu Korkeasta rannikosta ja Merenkurkun saaristosta. Tunturit ovat resurssi sekä Ruotsille että Norjalle luonto- ja virkistäytymismahdollisuuksien vuoksi, jonka lisäksi ne muodostavat yhteisen matkailukohteen. Botnia-Atlantica on jaettu neljään toimintalinjaan (Innovaatio, Elinkeinoelämä, Ympäristö ja Kuljetus), jotka perustuvat Komission yhteentoista temaattiseen tavoitteeseen. Hankkeiden joille myönnetään rahoitusta, tulee työskennellä yhden toimintalinjan ja yhden toimintalinjakohtaisen erityistavoitteen puitteissa. Toteutuma 2017 Keski-Pohjanmaalta on lähtenyt hyvin Botnia-Atlantica -ohjelman hankkeita liikkeelle. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla hankkeiden ollessa nyt vielä kesken. Yhteispohjoismaisten hankkeiden osalta kehittyy myös keskipohjalaisten hanketoimijoiden kansainvälinen kilpailukyky. Loppuohjelmakaudelle on valmistelussa hankkeita, joissa on keskipohjalaisia toimijoita. Interreg Itämeri Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region) on yhdentoista maan välinen valtioiden välisen yhteistyön ohjelma. Ensimmäinen Itämeren alueen Interreg-ohjelma käynnistyi vuonna 1997 ja nykyinen ohjelmakausi on järjestyksessä neljäs. Edelliseltä ohjelmakaudelta lähtien ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa.

19 19 Ohjelma-alueeseen kuuluvat EU:sta Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokonaisuudessaan sekä Saksan pohjoiset alueet. EU:n ulkopuolelta alueeseen kuuluvat Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä ja Venäjän luoteiset alueet. Toteutuma 2017 Keski-Pohjanmaa on päässyt alkaneella ohjelmakaudella hyvin hankkeisiin mukaan. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla. Keski- Pohjalainen hankeosaaminen on yltänyt pääpartneritason Itämeri-ohjelman hankkeeseen kuluvalla ohjelmakaudella. Itämeri-ohjelmassa partnerikonsortion koko ja hankebudjetti kasvavat merkittävästi, joten hanketoimijan yltäminen suuren kansainvälisen ohjelman pääpartnerivastuuseen on jatkonkin kannalta hyvä indikaatio. Interreg Pohjoinen periferia ja arktinen The Northern Periphery and Arctic (NPA) muodostuu 9 partnerimaan ohjelma-alueesta. NPA on osa Euroopan alueellista yhteistyötä ja osa rakennerahastovarojen käyttöä. EU:n ulkopuolisilta partnerimailta tulee vastaava tukiosuus ohjelmalle. Maantieteellisistä eroista huolimatta laaja ohjelma-alue jakaa useita yhteisiä kehityshaasteita ja mahdollisuuksia, jotka parhaiten ratkaistaan ylikansallisella yhteistyöllä. Ohjelman vision mukaan tuetaan elinvoimaisten ja kilpailukykyisten yhteisöjen kehittymistä edistämällä innovaatioita, yrittäjyyttä ja kasvualoitteita kestävän kehityksen periaattein. Toteutuma 2017 NPA ohjelma on keskipohjalaisille toimijoille avoin, joskin osallistuminen hankeyhteistyöhön on ollut toistaiseksi vähäistä. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla. Hankevalmistelussa on parhaillaan yksi Keski-Pohjanmaalta lähtevä hankeaihio loppuohjelmakautta koskevana. Interreg Europe Interreg Europe -ohjelma tukee julkisten ja julkisluonteisten viranomaisten yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Se tarjoaa eri puolilla Eurooppaa sijaitseville organisaatioille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä julkisten politiikkojen toimivuudesta. Tätä kautta on mahdollista löytää uusia ratkaisuja omalle strategiselle kehittämistyölle. Ohjelman toimintalinjoja ovat: Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot, Pk-yritysten kilpailukyky, Vähähiilinen talous ja Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus. Toteuma 2017 Keski-Pohjanmaan liiton hankehakemus P-IRIS on sihteeristön arviointivaiheessa syksyllä 2016 hyväksytty toteuttavaksi. Keski-Pohjanmaalla käynnistynyt P-Iris hanke toimii korkeasti koulutettujen työllistämiseksi ja etätyöskentelyn sekä etäyhteyksien kehittämiseksi maaseutumaisilla alueilla. Hanketta toteutetaan yhdessä Norjan, Espanjan, Italian, Kroatian ja Slovenian yhteistyöalueiden kanssa, joiden kesken vaihdetaan

20 20 NSPA yhteistyö tietoa maaseudun innovaatiojärjestelmän kehittämisen ja yrittäjyyden mahdollisuuksista. Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteistyössä ns. NSPA (Northern Sparesly Populated Areas) -verkoston toimintaan. NSPA on teettänyt OECD tutkimuksen aluekehityksen haasteista ja mahdollisuuksista EU:n pohjoisilla alueilla tulevan ohjelmakauden aluekehityksen suuntaamiseksi. Toteutuma 2017 OECD-tutkimusta (Territorial Review/Aluekatsaus) ja sen tuloksia sekä suosituksia on hyödynnetty Pohjoismaiden pohjoisten alueiden edunvalvonnassa ja uuden EUohjelmakauden 2020 valmistelussa. NSPA maakuntien yhdessä tilaama OECDtutkimus antoi myös Keski-Pohjanmaalle aluekohtaisia aluekehityssuosituksia, joita on huomioitu aluekehityksessä, eri alojen sisältöstrategioissa, älykkään erikoistumisen strategiassa ja maakuntaohjelmassa. Monialaisen aluekehittämisen jatkamisen lisäksi esimerkiksi matkailuelinkeinojen lisäämistä on suositettu jatkon kasvualana. Aluesuunnittelu Maakuntakaavoitus ja vahvistetut vaihekaavat Maakunnan liitolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tehtävä laatia maakuntakaavaa ja huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaava laaditaan vaiheittain siten, että vaihekaavat muodostavat kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset tavoitteet ja maakunnan tahtotila. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen asiakirja, joka ohjaa kuntien kaavoituksen laatimista sekä alueidenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Viranomaisilla on velvoite ottaa maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista, mikä koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviran-omaisena. Maakunnan liiton valtuusto hyväksyy maakuntakaavan. Vuoden 2016 alusta luovuttiin maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet uudistuivat vuonna Tavoitteet/Toteutus Keski-Pohjanmaan liitto huolehtii maakuntakaavan ajantasaisuudesta sekä seuraa, edistää ja kehittää vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista. Tämä toteutui vuonna 2017 seuraavasti: - osallistuttiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistelu- ja julkistustilaisuuksiin, osallistuttiin maakuntauudistukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen sidottujen alueidenkäytön hankkeiden työpajoihin ja tilaisuuksiin, 4-6 tilaisuutta - osallistuttiin kuntien ja naapurimaakuntien kaavoituksen viranomaisneuvotteluihin ja kehittämiskeskusteluihin, 6-8 tilaisuutta

21 21 Maakuntakaava - annettiin lausuntoja alempiasteisista kaavoista ja muista alueiden käytön suunnitteluun liittyvistä suunnitelmista - osallistuttiin lähes viikoittain aluesuunnittelun vastuualueen ohjaus-, työ- ja seurantaryhmiin sekä muihin tilaisuuksiin. Mannertuulivoimaa sekä maisema- ja kulttuuriympäristöjä käsittelevä 4. vaihekaava valmistui vuoden 2015 keväällä ja vahvistettiin ympäristöministeriössä aikaisemman maankäyttö- ja rakennuslain menettelyn mukaan. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 4. vaihemaakuntakaavasta jätetyn valituksen päätöksellään Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava muodostuu 4. vaihemaakuntakaavan ohella niistä vaiheiden merkinnöistä, joita myöhemmin vahvistuneet vaihekaavat eivät ole kumonneet. Voimassa oleva maakuntakaavayhdistelmä on luettavissa Keski-Pohjanmaan liiton internetsivuilla. Maakuntakaavoituksen vaihekaava 5 Kauppaa, ampumaratoja, aluerakennetta ja kaivostoimintaa käsittelevän 5. vaihekaavan tavoitteena on valmistua vuoden 2018 lopussa. Kuntien kaavoitusvastaavista ja maakuntaliiton edustajista koostuva alueidenkäytön työryhmä seuraa maakuntakaavoituksen toteutusta, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja alueiden käytön kehittämisen arviointia. Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategia ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyö Etelä-Pohjanmaan Elyn Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen kanssa Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan toteuttaa ylimaakunnallisena, maakunnallisina tai seudullisina. Oleellista on jatkuva pitkän aikavälin strateginen suunnittelu, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liikennealan yhteistyömuotoja. Keski-Pohjanmaan liitossa toimii alueellinen liikennejärjestelmätyöryhmä paikallisen liikennetarpeiden ja ylimaakunnallisen yhteistyön seurantafoorumina. Alueellinen LJS-työryhmä seuraa ja ylläpitää taulukkoa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen priorisoinnista tulevista liikenteen kehittämistarpeista alueella. Keski-Pohjanmaan liitto on mukana Pohjois-Suomen alueella yhteisesti laadittavassa Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiassa, jonka valmistelusta vastaa Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkatyöryhmä. Syksyllä 2017 julkistettu strategia korvasi Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategian (KAKEPOLI) sekä Lapin liikennestrategian ja on neljän maakunnan ja kahden ELY-keskuksen alueen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämisen lähtökohta, jota ylläpidetään jatkuvana ylimaakunnallisena yhteistyönä.

22 22 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla toimii Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen edustajien liikennejärjestelmätyöryhmä, jossa tarkastellaan maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien kärkihankkeiden etenemistä ja valtakunnallisesti rahoitettavien liikennehankkeiden priorisointia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella pohjalaismaakuntien kesken. Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja yhteensovittaminen Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja niiden yhteensovittaminen. Tehtävien toteuttamisessa liiton rooli on toimia koordinaattorina sovittaen yhteen alueellisia intressejä. Vesien hoidon keskeiset toimenpiteet Keski-Pohjanmaalla keskittyvät ns. happamien sulfaattimaiden hoitoon ja kunnostukseen sekä tulvavaara-alueiden, pohjavesien ja maankäytön yhteensovittamiseen. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen koordinoimassa inventointihankkeessa on valmistunut vuonna 2014 Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet raportti ehdotuksena Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä sitä täydentävä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita käsittelevä vastaava raportti. Uudet valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ehdotukset olivat vuonna 2016 lausuntokierroksella ympäristöministeriön MAPIO-työryhmästä, mutta eivät ole edenneet kansallisessa käsittelyssä. Luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteet keskittyvät maakunnan luonnonvarojen suunnitelmalliseen käyttöön. Keskeisiä ovat Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma ja vuonna 2012 valmistunut Keski-Pohjanmaan ilmastostrategia sekä vuonna 2015 valmistunut Länsi-Suomen ympäristöstrategia. Lisäksi Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja yleisötilaisuuksiin. Erityisesti keskitytään uusiutuvia energiamuotoja ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kehittäviin toimenpiteisiin, vesistöjen hoitoon ja tulvasuojeluun. Liikenneväylien ja logistiikan kehittäminen ja hankkeet Maakunnan tärkeitä päätieverkon yhteyksiä ovat valtatie 8, 13 ja 28 sekä kantatiet ja 58 ja seututie 775. Keski-Pohjanmaan liitolla on vuosina Kasitie ry:n puheenjohtajuus. Pääteiden, sataman ja rautatieverkon ohella lisätään edunvalvontaa myös huonokuntoisten alemman tieverkon yhteyksien peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman liikennöinnin ja palvelutason säilyminen Kruunupyyssä on keskeinen edunvalvonta- ja kehittämiskohde. Toinen kärkikohde on Kokkolan satamaväylän syventäminen 14 metriin, johon saatiin valtion rahoituspäätös vuonna Mahdollinen Fennovoiman Pyhäjoen hankkeen toteutuminen

23 23 Muu lakisääteinen toiminta tulee lisäämään merkittävästi satama- ja tielogistista suunnittelua Kokkola Kalajoki Pyhäjoki Oulu -väleillä. Raideliikenteellä on kasvava rooli henkilö- ja tavaraliikenteessä. Keskeinen tavoite Seinäjoki Oulu -ratahanke valmistui vuonna 2017 sisältäen kaksoisraiteen Kokkola Ylivieska -välille. Valmistunut ratakapasiteetti on pystyttävä hyödyntämään täysimääräisenä alueen tarpeisiin. Tärkeää on tarkastella ja turvata raideliikennepohjaisen henkilö- ja tavaraliikenteen, myös transitoliikenteen, kehitys- ja toimintaedellytykset. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan sataman ja suunniteltujen logistiikan solmupisteiden toimintaedellytysten kehittämiseen. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi Aluehallinnon ja aluekehittämislain uudistuksessa maakunnan liittojen tehtäviin lisättiin vastuu alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovitus ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Koulutustarpeiden ennakointi on tyypillinen monialaisen maakuntaliiton työsarka, jossa aluekehittäminen ja edunvalvontatyö kietoutuvat yhteen erottamattomasti. Tavoitteena on pitää kiinni yhdessä oppilaitosten kanssa asetetuista tavoitteista aloituspaikkamäärien osalta. Keski-Pohjanmaan osalta myönteistä on ikäluokan maan keskitasoa parempi kehitys ja koulutuksen vetovoima. Opetushallituksessa käynnistyi syksyllä 2015 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointiprojekti. Projekti tuottaa uuden toimintamallin aikuisväestön koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitulosten tuottamiseen ja tulkintaan sekä juurruttaa kehitettävän mallin pysyväksi käytännöksi. Ennakointimallin tuloksia voidaan hyödyntää aikuiskoulutusmuotojen määrällisen koulutustarjonnan suuntaamiseen ja opetuksen sisällölliseen kehittämiseen. Prosessissa tuotettava ennakointimalli pyrkii määrällisen ja laadullisen ennakoinnin tietojen ja toimintamallien yhteensovittamiseen. Kehitettävä ennakointimalli perustuu toimialojen tuotantoverkostoissa tarvittavan osaamisen tulevaisuushaasteiden ennakointiin. Mallilla voidaan ennakoida erityisesti aikuisväestön eri aikavälien ja koulutusasteiden (ml. työvoimakoulutus) osaamis- ja koulutustarpeita. Ennakointimallia pilotoidaan valtakunnallisten ja alueellisten ennakointitoimijoiden yhteistyönä liikenne ja logistiikka-alalla alkuvuonna Keski-Pohjanmaa toteuttaa pilotoinnin vuoden 2017 aikana. Toteutuma 2017 Maakuntaliittojen ennakoinnin yhteistyöverkoston kokouksiin osallistui yhteyspäällikkö ja maakuntajohtaja toimi verkoston asiantuntijana. Ennakointiverkostossa tehdään yhteistyötä opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen, Ely-keskusten sekä koulutusorganisaatioiden kanssa. Ennakointiverkoston toiminnassa painottuivat pilotoinnit, alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen sekä maakuntauudistukseen liittyen uusien maakuntien