Evijärven kunnostus hanke KOHO. Hankesuunnitelma luonnos
|
|
- Joonas Niemelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Evijärven kunnostus hanke KOHO Hankesuunnitelma luonnos 1
2 1. Evijärvi ja sen valuma-alue 1.1. Perustiedot Evijärvi on matala ja humuspitoinen järvi Ähtävänjoen valuma-alueen keskiosassa. Suurin järveen laskeva joki on Välijoki, joka saa alkunsa Lappajärvestä. Evijärvestä puolestaan saa alkunsa Ähtävänjoki, joka laskee Luodon-Öjanjärveen. Evijärvi on matala ja sokkeloinen. Järvessä on runsaasti saaria. Suurin saari on nimeltään Kettusaari. Evijärveä on säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän säännöstelyluvan mukaisesti. Säännöstelyn yläraja on veden korkeudella N60 +62,15 m (161,75) ja alaraja korkeudella N60 +61,40 m (160,75). Granbergin ym. (1989) mukaan Evijärven säännöstelyn vaikutus näkyy mm. kevättalven alivedenkorkeuksien laskuna ja kevättulvan viivästymisenä luonnontilaan verrattuna. Lappajärven säännöstely vaikuttaa Evijärven vedenkorkeuksiin. Viime vuosina kesäaikaista vedenkorkeutta on pidetty tarkoituksella noin 10 cm korkeammalla kuin lupapäätöksessä on määrätty (Elgbacka 2016) Evijärvi ja sen valuma-alue järven pinta-ala 28 km² lähivaluma-alue, 84 km² josta peltoa 19 % syvin kohta 3,5 m keskisyvyys 1,7 m teoreettinen veden viipymä 6 viikkoa rantaviivaa 288 km saaria 132 vapaa-ajan asuntoja n. 700 kpl 1.2. Vedenlaatu Evijärvi jakaantuu veden vaihtuvuuden ja veden laadun perusteella keskiosan läpivirtausalueeseen ja mataliin lahtialueisiin. Läpivirtausalueella veden laatuun vaikuttaa Välijoesta virtaava vesi ja on laadultaan parempaa kuin veden vaihtuvuudeltaan heikompien lahtien vesi. Matalat lahdet kärsivät varsinkin talvisin usein hapenpuutteesta. Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailun yhteydessä otetaan vuosittain vesinäytteitä myös Evijärven Isoselän syvänteestä. Evijärven vesi on melko tummaa ja ravinteikasta. Vuonna 2014 kokonaisfosfori vaihteli ug/l ja klorofylli a ug/l, joiden perusteella järvi voidaan luokitella rehevöityneeksi. Järven happipitoisuus vuonna 2014 oli pääosin hyvällä tasolla. Viime vuosina järvessä on todettu kesäaikaan sinileväkukintoja lahtialueilla. Evijärvi on kuulunut noin 15 vuotta valtakunnalliseen leväseurantaan. Leväseurantapisteenä on ollut Sillankorvan uimaranta. Järven ekologinen tila luokitellaan tyydyttäväksi Vesikasvillisuus Matalassa Evijärvessä on runsaasti ilmaversoisia ja kelluslehtisiä vesikasveja. Vesikasvit peittävät noin reilun kolmanneksen järven pinta-alasta. Yleisimpänä kasvaa mm. 2
3 järviruokoa, järvikaislaa, ulpukkaa, ahvenvitaa sekä siimapalpakkoa. Vesikasvit ovat vallanneet matalat lahdet mutta myös virtauspaikkoja. Runsas vesikasvillisuus heikentää osaltaan veden vaihtuvuutta ja lisää järven kuormitusta. Evijärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamana. Aineisto on Suomen ympäristökeskuksessa käsittelyssä. (Anssi Teppo, suullinen tieto, helmikuu 2016) 1.4. Kalasto Evijärvi on kalaisa järvi. Järvi on tunnettu runsaista lahna- ja haukisaaliista. Kalastoon kuuluu hauen ja lahnan lisäksi mm. ahven, särki, muikku, kuore, made, kuha, taimen, siika. Suurin saatu kala, hauki, on ollut 16,5 kg ja se on pyydetty Isoteerinevanlahdelta (Hippi 2003). Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä on Länsi-Suomen ympäristökeskukselle määrätty kalanistutus- ja tarkkailuvelvoite (nyk. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn kalastukselle aiheuttamista vahingoista. Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt vuonna 2007 määrättyjen velvoitesuunnitelmien hyväksymisen Pohjanmaan TE-keskukselle. Nykyistä istutussuunnitelmaa on noudatettu vuodesta 2008 lähtien. Viimeisin Etelä- Pohjanmaan ELY- keskuksen laatima Lappa- ja Evijärven säännöstelyn kalataloudellinen velvoiteraportti on vuosilta (Alaja 2015) Evijärveen istutetaan nykyisin 1-kesäistä planktonsiikaa kpl/vuosi ja 3-4 vuotista taimenta 450 kpl/vuosi. (Alaja 2015) Kalastoon liittyviä selvityksiä on tehty mm. jätevedenpuhdistamojen ympäristölupien hakemisen yhteydessä sekä lupamääräysten velvoittamana. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on toiminut kuntien jätevedenpuhdistamojen ym. lupien määräysten yhteistarkkailukoordinaattorina ja yhteistarkkailuihin on liittynyt myös kalastokyselyjä. Viimeisin Ähtävänjoen, Kruunupyyjoen ja Purmonjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu raportti on vuodelta Kalastus Evijärvestä on vapaa-ajankalastusta. Ammattikalastajia ei ole. Kalansaalis vaihteli vuosina , kg kg. Kokonaissaalista verkkojen osuus on ollut 2000-luvulla 23-44% ja katiskan osuus %. Uistinsaaliin osuus kokonaissaaliista on noussut jonkin verran 2000-luvun alun tiedusteluihin verrattuna, kun taas katiskan ja verkkojen saalisosuus on vastaavasti laskenut hieman. (Alaja 2015) Vuonna 2013 Evijärven tärkeimmät saalislajit olivat hauki (36 %), ahven (26%) ja särki (22%). Kuha-, siika ja taimenkannat ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla (Alaja 2015) Vuoden 2010 yhteistarkkailuraportin mukaan Evijärven Kniivilänlahdella ja Jokisuunlahdella tehdyissä koeverkkokalastuksessa saatiin eniten särkiä ja ahvenia. Lisäksi jonkin verran lahnoja, kiiskiä ja salakoita. 3
4 1.5. Järven ravinnekuormitus Evijärvestä ei ole tehty erillistä kuormitusselvitystä. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty Ähtävänjoen fosfori- (P) ja typpikuormituksen (N) jakauma (%) eri kuormituslähteille seuraavasti: P % N% Maatalous 42,5 38,6 Metsätalous 3,0 2,1 Laskeuma 3,7 12,5 Luonnonhuuhtouma 20,0 29,9 Haja-asutus 11,5 3,9 Turkistarhaus 12,3 6,6 Pistekuormitus 1,0 4,2 Turvetuotanto 1,3 2,1 Evijärven ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormittajien välille lienee samankaltainen kuin koko Ähtävänjoen vesistöalueella Evijärven ekologinen tila Vesienhoitoa suunnitellaan valtakunnallisesti vesihuoltoalueittain, joita Manner-Suomessa on seitsemän. Vesienhoidon tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa kaikkien vesien vähintään hyvä tila. Valtioneuvosto on hyväksynyt vuoteen 2021 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon suunnittelu perustuu EU:n direktiiviin vesipolitiikan puitteista (vesipolitiikan puitedirektiivi, vesipuitedirektiivi). Evijärvi on osa Ähtävänjoen vesistöä, joka kuuluu Luodon-Öjanjärveen laskeviin vesistöihin. Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren vesienhoitoalueeseen. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 2021on asetettu vesien ekologisen ja kemiallisen luokittelun avulla vesistökohtaiset tilatavoitteet. Toimenpideohjelmassa todetaan Evijärvestä: Evijärvi on suurehko matala läpivirtaustyyppinen humusjärvi. Kasviplanktonin osalta järvi luokittuu hyväksi, vaikka sinileväkukintoja tavataankin ajoittain. Suurin osa järven vesistä ja siten myöskin kuormituksesta on peräisin Välijoesta. Veden laatu on kuitenkin jonkin verran huonompaa kuin Välijoessa. Järveä kuormittaa jätevesien rehevöittämä Kirsinpäkki. Järvi on runsassaarinen ja sokkeloinen. Selkävesien tila on parempi kuin veden vaihtuvuudeltaan heikompien lahtialueiden, jotka varsinkin talvisin kärsivät usein hapenpuutteesta. Vesikasvillisuus on järvellä melko runsasta. Evijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Evijärveen kohdistuu vahva virkistyskäyttö vakituisen haja-asutuksen ja loma-asutuksen myötä. Nykyiset ilmasto-olosuhteet ovat muuttaneet Lappajärven ja Evijärven juoksutuksien toteuttamista ja sen takia säännöstelyluvan muuttaminen joustavammaksi 4
5 voi tulla ajankohtaiseksi hyydeongelmien huomioimiseksi ja ehkäi Evijärveen kohdistuu vahva virkistyskäyttö vakituisen haja-asutuksen ja loma-asutuksen myötä. Nykyiset ilmasto-olosuhteet ovat muuttaneet Lappajärven ja Evijärven juoksutuksien toteuttamista ja sen takia säännöstelyluvan muuttaminen joustavammaksi voi tulla ajankohtaiseksi hyydeongelmien huomioimiseksi ja ehkäsemiseksi. semiseksi. Toimenpideohjelman mukaan Evijärven ekologisen tilan saaminen hyväksi tarkoittaa, että tavoitteena ravinnekuormituksen lasku 20 % sekä säännöstelykäytännön kehittäminen lahtialueiden happiongelman vähentämiseksi..klorofylli-pitoisuuksien osalta järvi on tavoitearvoissa ja fosforin osaltakin melkein Aiemmat kunnostustoimenpiteet Vesikasvien poistaminen Kniivilänlahtea on kunnostettu säännöllisesti joko niittämällä vesikasvillisuutta tai ruoppauksin aina 1970-luvulta alkaen. Länsi-Suomen vesioikeus on vuonna 1998 antanut Evijärven kunnalle päätöksen Kniivilänlahden kunnostamisesta, joka on käsittänyt sekä vesikasvillisuuden niittämistä että ruoppausta. Kunnostustyöt on toteutettu vuosina Kirkonkylän osakaskunta on jatkanut vesikasvien niittämistä mm luvulla. Lahdenkylän osakaskunta on poistanut vesikasvillisuutta Puotisenlahdesta kuuden vuoden ajan vuosina ?. Osakaskunnalla on ollut käytössä oma niittokone, jonka hankkimiseen on saatu rahoitus Aisaparilta. Inan- ja Jokikylän osakaskunnilla on käytössä myös omat niittokoneet ja vesikasveja on niitetty omatoimisesti viime vuosien aikana osakaskuntien vesialueilta. Lisäksi Särkikylän osakaskunnan alueella on tehty vesikasvien niittotyötä. Vesistöhankkeet Evijärven kunta on osallistunut Lappajärvi Life ( ) ja Ympäristöystävällinen Järviseutu ( )- hankkeiden rahoitukseen. Life- hankkeen toimenpiteet keskittyivät Lappajärven valuma-alueelle. Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeessa toteutettiin toimenpiteitä Evijärven lähivaluma-alueella mm. haja-asutuksen ja maitohuoneiden jätevesien käsittelyn kunnostuskohteita. Lisäksi kartoitettiin Evijärven rantapeltojen suojavyöhykkeiden tarpeellisuus sekä tehtiin peloilta tulevan kuormituksen vähentämiseksi kosteikkokartoitus Evijärven lähivaluma-alueella. Suunnitelmista julkaistiin raportit. Laadittuja suunnitelmia voidaan hyödyntää myös uudessa Evijärven kunnostus hankkeessa. - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Evijärven ja Kerttuanjärven valuma-alueilla, 2004, Pollari Janne - Järviseudun kosteikkokartoitus, 2005, Hakola Mari 5
6 1.7. Kuormituksen vähentäminen Maatalous Maatalouden ympäristötukijärjestelmän kautta voidaan vaikuttaa maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Maatalouden ympäristötukeen on liittynyt Evijärven viljelijöistä n. xx %. Maatalouden uusi ohjelmakausi on alkanut vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen Uudessa ympäristökorvauksessa ei enää ole jakoa kotieläin- ja kasvinviljelytiloihin. Lisätoimenpiteet ovat lohkokohtaisia, kun ne aikaisemmin olivat koko tilaa käsittäviä. Tilalla sitoumuskauden aikana käytettävät toimenpiteet on valittava ensimmäisenä sitoumusvuonna. Pakko ei ole valita yhtään lohkokohtaista toimenpidettä, jolloin tilalle maksetaan vain ympäristökorvauksen perusosa. Lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat mm. lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättäminen, - ympäristönhoitonurmet kuten suojavyöhykkeet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Asumisjätevedet Evijärven jätevedenpuhdistamo saneerattiin vuonna Puhdistamolle, johdetaan Evijärven keskustaajaman alueelta tulevat jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu xxx m 3 :n jätevesien käsittelylle. Puhdistamolla otetaan vastaa haja-asutusalueen kiinteistöjen sakokaivolietettä. Vuosittain käsitellyn lietteen määrä on noin xxxx m 3. Evijärven kunnan haja-asutusalueen jätevesihuollon yleissuunnitelma valmistui vuonna Suunnitelman pohjalta laadittiin myös viemäröintisuunnitelma ns. Tervosen alueelle vuonna Suunnitteluun saatiin EAKR-rahoitus. Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeessa vuosina annettiin neuvontaa ja avustettiin järjestelmien suunnittelua ja rakentamista yhteensä noin 50 kiinteistöllä. Hajajätevesineuvonta hankkeessa (Jässi) vuonna 2014 annettiin kiinteistökohtaista puolueetonta jätevesineuvonta. Evijärvellä neuvonta kohdistui Jokikylän alueelle, jonne tarjottiin neuvontakäyntejä 115 kpl ja niistä toteutui 59 kpl. Molempiin hankkeisiin kuului lisäksi yleisneuvontaa mm. kylätilaisuuksia Metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen Vuosina metsäkeskus on toteuttanut Evijärven-Ähtävännjoen vesiensuojelun tehostamishankkeen. Hankealue on ollut ha ja se on sijoittunut Evijärven m. Inan alueelle. Luonnonhoitojanke toteutettiin Kemera -rahoituksella Ähtävänjokirahasto on ollut hankkeen osarahoittajana. 6
7 1.7.4 Turkistarhaus Evijärven kunnan alueella sijaitsee yhteensä noin 45 kunnan ja ELY-keskuksen valvonnassa olevaa tarhaa. Lähes kaikilla tarhoilla on voimassa oleva ympäristölupa tai tarhalle nn tehty lupaharkinta. Maapohjalle rakennettujen varjotalojen jätevedet käsitellään yleensä hiekkasuodatuksessa. Uudet varjotalot on rakennettu tiiviille lanta-alustoille, joista jätevedet johdetaan umpikaivoon. Tarhojen toimintaa valvotaan säännönmukaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehdään kolme vuoden välein. Valvontailmoitukset tehdään joka vuosi. Tarhojen puhdistamojen toimintaa seurataan vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Hiekkauodattimien hiekat tulee vaihtaa noin kolmen vuoden välein tai harvemmin, mikäli näytteiden perusteella puhdistamo toimii ympäristölupamääräysten mukaisesti. 2. Evijärven kunnostus hankkeen (KOHO) organisointi ja rahoitus 2.1. Hankkeen toteuttajat ja ohjausryhmä Evijärven kunta on varannut vuodelle 2016 talousarvioon euroa Evijärven kunnostamiseen. Evijärven kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Evijärven kunnostus hankkeen käynnistämisestä ja ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmässä on edustettuina kunnan edustajien lisäksi viiden eri osakaskunnan puheenjohtajat sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n edustaja. Asiantuntijana ohjausryhmän kokoukseen voidaan kutsua mm Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Aisaparin ja Evijärven Kortesjärven kalastusalueen edustajat. Ohjausryhmän kokoonpano: Tuomo Saari, Evijärven kunta Pertti Vesala, Evijärven kunta Eeva-Maija Savola, Evijärven kunta Tapio Elgbacka, Evijärven Kirkonkylän maa- ja vesiosakaskunta Aapo Kirsilä, Evijärven Jokelankylän Osakaskunta Markus Kattilakoski, Lahdenkylän yhteisten vesialueiden osakaskunta Kai Vesala, Osakaskunta Inan yhteiset alueet Ari Siltanen Särkikylän osakaskunta Eeva-Kaarina Aaltonen, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Päivi Kultalahti, Aisapari, asiantuntijajäsen Marko Aalto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntijajäsen Kim Klemola, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntijajäsen Mauno Puotinen, Evijärven Kortesjärven kalastusalue, asiantuntijajäsen 7
8 2.2. Hankkeen kesto ja rahoitus Hankeaika on 4 vuotta eli Kunnanvaltuuston rahoituspäätös euroa koskee vuotta Kunnan taloussuunnitelmaan on varattu euroa vuodelle Tavoitteena on saada kunnan ja/tai muu rahoitus vuosille Evijärven Kirkonkylän maa- ja vesiosakaskunta, Evijärven Jokelankylän Osakaskunta, Lahdenkylän yhteisten vesialueiden osakaskunta ja Särkikylän osakaskunta rahoittavat kukin 2000 eurolla ja Osakaskunta Inan yhteiset alueet 1000 eurolla hanketyöntekijän palkkaamista, yhteensä 9000 euroa. Lisäksi hanketyöntekijän palkkaukseen haetaan Ähtävänjokirahastosta avustus. Erillisiin kunnostuskohteisiin haetaan kunnan rahoitusosuuden lisäksi mm. Leaderrahoitusta Aisaparin kautta. 3. Hankkeen tavoitteet Evijärven kunnostus hankkeen KOHO tavoitteena on parantaa Evijärven vedenlaatua ja virkistyskäyttöä ja päästä tilatavoitteeseen hyvä. Evijärven kunnostushankkeessa tavoitteena on vähentää järven sisäistä kuormitusta poistamalla vesikasvillisuutta virtauspaikoista ja lahdista kaikkien osakaskuntien alueella. Lisäksi edistetään vähempiarvoisten kalojen kalastusta. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi tavoitteena on vähentää mm. maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta Hanketyöntekijän palkkaaminen Hankkeeseen palkataan hanketyöntekijä 4-5 kk:n ajaksi ainakin vuodeksi 2016 ja Työ ajoittuu toukokuusta syyskuuhun väliselle ajalle. Hanketyöntekijän tehtäviin kuuluu järven kunnostustoimenpiteiden suunnittelua ja edistämistä, tiedotusta sekä hankehallinnointia. Työ käsittää sekä kenttä- että toimistotyötä. Osakaskunnat osallistuvat hanketyöntekijän palkkaukseen. Lisäksi haetaan rahoitusta palkkakustannuksiin Ähtävänjokirahastosta. Kunnan insinöörin ja ympäristösihteeri osallistuvat hankkeen hallinnointiin, hanketyöntekijän ohjaukseen sekä toimenpiteiden toteutukseen. 4. Hankkeen kunnostustoimenpiteet 4.1. Veden virtausten ja vaihtuvuuden parantaminen Veden virtausta ja vaihtuvuutta parannetaan niittämällä vesiskasvillisuutta virtauspaikoista ja lahdista. Mikäli on tarvetta syventää vesialuetta, tehdään ruoppauksia. 8
9 Lahdenkylän, Inankylän ja Jokikylän osakaskunnilla on omat niittolaitteet. Niittäminen aloitetaan näillä laitteilla ja osakaskuntien alueella. Samoilla koneilla jatketaan Kirkonkylän ja Särkikylän vesialueilla. Osakaskunnissa sovitaan niittämisestä vastaavat henkilöt. Työstä maksetaan tuntikorvaus. Laajemmissa niittourakoissa, joissa tarvitaan osakaskuntien omistamia niittokoneita tehokkaampia laitteita, kilpailutetaan työ ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Ennen vesikasvien niittoa, tehdään ilmoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hyödynnetään vuonna 2015 tehtyä vesikasvillisuusselvitystä. Säilytetään koskemattomina kalojen tärkeimmät kutualueet. Niittämisessä ja ruoppaamisessa huomioidaan lintujen pesintä. Niittäminen toteutetaan pääasiassa 1-2 kertaa kesässä kesä ja heinäkuun aikana. Mahdolliset ruoppaukset tehdään keväällä tai syksyllä, ennen ja jälkeen lomakauden, niin että aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa järven virkistyskäytölle. Haetaan Leader rahoitusta kunnostuskohteisiin, mistä päätetään ohjausryhmässä. Alle on koottu Evijärven osakaskuntien ehdotuksia niitto- ja ruoppauskohteista. Hankkeessa asetetaan etusijalle (priorisoidaan) kohteet, jotka parantavat virkistyskäyttöä (veneily, uiminen). Toteutettavat kohteet käsitellään ohjausryhmässä. Kirkonkylän osakaskunta Tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: - Puntosenniemi, Sillankorvan alue, Kivisillan ja Kniivilänlahden puoli sekä Ahvenniemen ja Tervaniemen välinen alue. Lahdenkylän osakaskunta - Umpeenkasvaneet virtapaikat mm. Lipsuntin salmi. Muut alueet selviävät keväällä ja kesällä Inankylän osakaskunta - Kanavien avaaminen Petomaan poikki ja Kaivoslahdella Tikanmaankangas niemen läpi. - Vesikasien poistaminen Joutsenlahdesta Inaan. Jokikylän osakaskunta - Vesikasvillisuuden poistaminen Vilvistin-Jokisuunlahden alueelta Särkikylän osakaskunta - Siilaskansalmen avaaminen - Syväsalmen ja pienten saarien välissä umpeenkasvaneiden salmien avaaminen Niittoalueet on merkitty hankesuunnitelman liitteenä olevaan karttaan. 9
10 Hoitokalastus Evijärvessä aloitetaan vähempiarvoisen kalan kalastus. Osakaskunnat vastaavat kalastuksen organisoinnista omilla alueilla yhteistyössä hankkeen kanssa. Hoitokalastus toteutetaan joko Wege katiskoilla ja/tai nuottaamalla. Hankitaan tarvittavia pyyntivälineitä. Kalastamisesta maksetaan korvaus / kg. Saaliskalat toimitetaan esim. turkistarhalle tai rehusekoittamolle. Hoitokalastuksessa hyödynnetään mm. Kuortaneella ja Lappajärvellä toteutettuja kalastushankkeiden kokemuksia Kosteikkojen kartoitus ja perustaminen Kosteikkojen perustamisessa voidaan hyödyntää vuonna 2005 julkaistua Järviseudun kosteikkokartoitus raporttia, jossa on mm. kartoitettu Evijärven lähivaluma-alueen kosteikkopaikat. Kosteikkopaikat on sijoitettu erityisesti pelloilta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Varispuron kosteikko Jokikylän osakaskunta on esittänyt Varispuron kosteikon kunnostamista. Varispuron kosteikko on mainittu Järviseudun kosteikkokartoitus raportissa: Varispuro laskee Välijokeen ja sen suistossa on laaja kosteikkoalue, joka toimii luonnollisena vesiensuojelukosteikkona. Alueella kasvaa runsaasti vesikasvillisuutta. Vehka ja osmankäämi ovat yleisimmät kasvit. Kosteikolla on suuri merkitys sen yläpuolisten peltoalueiden valumavesien ravinteiden pidättämisessä. Kosteikolle voitaisiin laatia hoitosuunnitelma, jotta sen virkistyskäyttömahdollisuudet sekä alapuolisen vesistön kuormitusta vähentävä vaikutus säilyvät myös tulevaisuudessa. Maatalouden ohjelmasopimuskausi a) Kosteikot Maatalouden ohjelmasopimuskaudella ei tuotannollisiin investointeihin kuten kosteikkoinvestointeihin voi saada myös korvausta. Kosteikkoinvestoinneiksi katsotaan hoidettavien kosteikkojen perustaminen, pienten kosteikkojen ketjuja, kosteikkomaisia tulva-alueita ja -tasanteita niiden luontaisille paikoille, mm. herkästi tulviville pelloille sekä uomien kunnostaminen luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Kosteikon valuma-alueen pinta-alasta tulee peltoa olla vähintään 10 % ja kosteikon pintaala 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Tukea voi hakea viljelijä, rekisteröity yhdistys, kylätoimikunta. 10
11 Kosteikon hoitosopimusta voi hakea kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimen kohteena olevasta maa-alasta sekä reuna-alueista. Maataloustukien saanti tulee tarkistaa vuosittain Suojavyöhykkeet Pelloilta Evijärveen tulevaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää myös perustamalla suojavyöhykkeitä järveen rajoittuville rantapelloille, valtaojien varsille. Suojavyöhykkeiden perustamisessa voidaan hyödyntää vuonna 2004 valmistunutta suojavyöhykesuunnitelmaa. Maatalouden ohjelmasopimuskaudella suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito on muuttunut ympäristösitoumukseen kuuluvaksi lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi. Uudet sitoumukset on tehty vuonna Viime ohjelmakaudella tehtyjä sopimuksia voi jatkaa tänäkin vuonna. Muutoin tällä ohjelmakaudella suojavyöhykkeisiin ei enää saa tukea. Tehdään yhteistyötä maatalousviranomaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan ympäristökorvausten haun edistämiseksi Metsäojituksen aiheuttama ravinnekuormitus Inan osakaskunta on esittänyt metsätalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi Inankylän alueelta tulevien noin kuuden metsäojan kartoitusta ja vesiensuojelurakenteiden toteuttamista. Suomen metsäkeskuksen metsän ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Jouko Hautamäeltä ( ) saadun tiedon mukaan Evijärveltä on pyydetty kartoittamaan aiemmin Puotilanlahteen laskevien metsäojien kunnostustarvetta. Hautamäki lupasi kartoittaa Evijärven metsäojituksen kunnostuskohteita karttatarkasteluna huhtikuussa Metsäkeskuksella ei ole vuonna 2016 ja todennäköisesti ei myöskään vuonna 2017 mahdollisuutta laatia ojien kunnostukseen liittyvää yleissuunnitelmaa. Työ tulisi tehdä hankeen omana työnä. Otso metsäpalvelut on tehnyt vastaavia suunnitelmia. Mikäli yleissuunnitelmalle haetaan Kemera -rahoitusta, tulee se toteuttaa Suomen metsäkeskuksen hankehaun kautta. Toteutetaa Inan alueen metsäojakartoitus ns. pilottikohteena vuonna 2016 ja toimintaa laajennetaan uudelle alueella vuonna Metsätaloudellisten vesiensuojelun edistämiseksi yhteistyötä tehdään Suomen metsäkeskuksen kanssa. Liitteenä olevassa suunnitelmakartassa Inan alueella kartoitettavat metsäojat. 11
12 4.3. Seuranta Evijärven vedenlaatua seurataan Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailun yhteydessä. Vesinäytteitä otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti Isoselän syvänteen kohdalta kesä-elokuun aikana yhteensä neljä kertaa. ELY-keskus on hoitanut talviaikaisen näytteenoton, jolloin on tutkittu veden happipitoisuutta Isoselän syvänteen kohdalta. Hankkeessa laaditaan vedenlaadun tarkkailusuunnitelma, missä huomioidaan yhteistarkkailun ja ELY-keskuksen tarkkailuohjelmat. Näytteiden ottaminen ja analysointi toteutetaan hankkeen omana toimintana tai mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa ja/tai kuntien yhteistarkkailun yhteydessä. 6. Tiedottaminen ja yhteistyö Evijärven kunnostushankkeen toiminnasta tiedotetaan seuraavasti - Hanketiedote, kerran kuussa toukokuusta syyskuulle - Internet, Evijärven kotisivut - Paikallislehdissä: Järviseudun Sanomat, Järviseutu, Komiat, - Maakuntalehdet: Ilkka, Pohjalainen, Keski-Pohjanmaa - Avataan oma facebook ryhmä - Evijärven markkinat - Talkoot yhteistyössä kylätoimikuntien kanssa esim. vesikasvien niittäminen - Tiedotusta hoitokalastuksesta ja kalojen hyödyntämisestä / käytöstä - Tehdään yhteistyötä Evijärven 4H:n ja koulujen kanssa. Yhteistyötä tehdään Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoiman VYYHTI hankkeen ja ELY-keskusten hallinnoiman Freshabit Life hankkeen kanssa. Freshabit hankkeeseen kuuluu Natura-alue Jokisuunlahti. Jokisuunlahdelle päivitetään kunnostussuunnitelma ja tehdään lintuvesialueen kunnostustöitä. 7. Toimintasuunnitelma vuosi Hanketyöntekijä aloittaa työt toukokuussa - Työohjelman laatiminen vesikasvien niittokohteista - Aloitetaan vesikasvien niittäminen - Niittotalkoita - Hoitokalastuksen organisointi; pyydysten hankkiminen, hoitokalastuksen toteutus osakaskuntien alueella, kalan toimituspaikkojen järjestäminen - Varispuron kosteikon hoitosuunnitelman laatiminen - Ei tuotannollisten investointikosteikkojen selvitys - Metsätalouden kunnostusalueen valinta ja suunnittelu Hanketiedote touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa lehdistölle - Internetsivut ja facebook ryhmä avaaminen - 4H:n ja koululaisten kohteen etsiminen ja toiminnan suunnittelu 12
13 - Evijärven markkinat - Tarkkailusuunnitelman laatiminen ja vesinäytteiden ottaminen - Mahdollinen Leader- ym. rahoitusten hakeminen kunnostuskohteille vuosi Jatketaan vesikasvien niittämistä laaditun suunnitelman mukaisesti - Hoitokalastus jatkuu - Varispuron kosteikon kunnostaminen - Tiedotus jatkuu tiedostussuunnitelman mukaisesti - Ohjausryhmä kokoontuu 8. Hankkeen budjetti (alustava) tulot yhteensä Kunnan rahoitus Osakaskunnat Ähtävänjokirahasto Yhteensä Menot yhteensä Palkat Matkat Toimistokulut (tarvikkeet, postitus, puhelin) Ilmoitukset) Vesikasvien niitto Hoitokalastus Kosteikkosuunnittelu Kosteikon kunnostus Metsäojitus, suunnittelu Vesianalyysit Yhteensä
14 Kirjallisuus Alaja, H.2015, Lappa-ja Evijärven säännöstelyn kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Loppuraportti, Etelä-Pohjanmaan ELY.keskus, tutkimusraportti 213/2015 Ahma Ympäristö Oy, Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailu vuonna 2014 Granberg, K. & Hyvärinen, J Evijärven tila ja kunnostusmahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto ympäristöntutkimuskeskus. Hakola, M. 2005Järviseudun kosteikkokartoitus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 390, Länsi- Suomen ympäristökeskus. Hernesniemi, E. 2013, Evijärven Kniivilänlahden puhdistus- ja rahoitusvaihtoehdot, opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Hippi, S Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021 Pollari, J Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Evijärven ja Kerttuanjärven valumaalueilla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 336, Länsi-Suomen ympäristökeskus. 14
EVIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN (KOHO) HANKESUUNNITELMA VUODEKSI 2019
Evijärven kunta 21.11.2018 Avustuksen hakeminen vesien- ja merenhoidon sekä ja vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat EVIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN (KOHO)
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotEvijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke
Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärvi on jaettu viiteen eri vesiosakaskuntaan: Kirkonkylän, Lahdenkylän, Inankylän, Särkikylän ja Jokelankylän osakaskunnat (Kuva 1). Ruoppaukset toteutetaan
LisätiedotPanumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011
Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotPohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari
Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena vanha Vaasan lääni
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset 19.09.2017 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Piipsjärvi VYYHTI II hankkeen pilottialueena VESISTÖT
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotJokirahastojen toiminta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Eeva-Kaarina Aaltonen Evijärvi
Jokirahastojen toiminta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä Eeva-Kaarina Aaltonen 30.8.2016 Evijärvi Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena vanha Vaasan lääni Jokivesistöt ja rannikkoalueet
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotYmpäristöpäällikkö Jukka Kotola
Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö PL 87 68600 PIETARSAARI Asia: ESITYS PARHAAKSI POHJALAISEKSI VESISTÖTEOKSI Esitän Parhaaksi Pohjalaiseksi vesistöteoksi Kuortaneen Porraslammella toimivan
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotKosteikot ja vesiensuojelu
SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.-9.6.2016, Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotESITYSLISTA Nro 9 / Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone
EVIJÄRVEN KUNTA Aika 27.6.2016 ESITYSLISTA Nro 9 / 2016 KOKOUSAIKA 27.6.2016 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Terhi
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotJoroisselän alueen toiminta 12/2011
Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotPaimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry
Paimionjoen kunnostus 16.8.2013 Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg fosforia/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus 7 % Säännöstelyn
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotMuistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista
Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotJoroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä 19.3.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Joroinen-Rantasalmi, toimintasuunnitelma vers 4.3.2015 Vuonna 2014 suunnittelua jatkettin Joroisselän valuma-alueella Kohteena
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja
Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotPohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta
Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta Erika Raitalampi Taimenpäivä, Isojoki 15.3.2018 www.ymparisto.fi/freshabit-pohjamaa www.metsa.fi/freshabit
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE
18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien
LisätiedotPaikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet
Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio 8.10.2016 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus 2 3 Vesienhoitoalueet ja Pohjois-Savon vesistöreitit 4 Pohjavesien
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) Kokonaisfosfori (126 t/a)
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotJokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa
Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa 12.9.2018 Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena kolme Pohjanmaan maakuntaa Jokivesistöt
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotMILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS
PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN
LisätiedotLapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA
Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään
LisätiedotVYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu
VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotFreshabit LIFE IP Puruvesi
Freshabit LIFE IP Puruvesi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tilannekatsaus Pohjois-Karjalan ELY- keskus Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus LIFE IP hankkeessa Puruvedellä POK Budjetti 235 000 - MMM
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotHulauden vesialueen järvien kunnostushanke
Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden
Lisätiedot