HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 SELVITYS TARVITTAVISTA LISÄTOIMENPITEISTÄ. Miia Berger

Transkriptio

1 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 SELVITYS TARVITTAVISTA LISÄTOIMENPITEISTÄ Miia Berger

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto... 2 Kunnat ilmastonmuutoksen hillitsijöinä... 2 Uusi tavoite ja tavoiteura... 3 Ilmastovaikutusten laskennasta Päästövähennystoimenpiteet ja niiden vaikutukset Energiatehokkuus... 7 Nykytilanne ja perusura... 7 Tavoitteet ja toimenpiteet... 7 Päästövaikutukset Energian tuotanto Nykytila ja perusura Tavoitteet ja toimenpiteet Päästövaikutukset Liikenteen päästöt Nykytilanne ja perusura Tavoitteet ja toimenpiteet Päästövaikutukset Muut sektorit Kompensointi Johtopäätökset Lähteet Liite 1: Ilmastoveivi-työkaluun asetetut tavoitteet... i Liite 2: Päästövaikutusarviot... v

3 Tiivistelmä Vantaa on sitoutunut olemaan hiilineutraali kaupunki vuonna Tämä tarkoittaa, että Vantaalla tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna ja kompensoida jäljelle jäävät päästöt esimerkiksi lisäämällä hiilinieluja tai rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita muualla. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n tietojen mukaan Vantaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhtä suuret kuin vuonna Tarkastelu rajautuu Vantaan kaupungin sisällä tuotettuihin päästöihin ja ostetun kulutussähkön päästöihin. Sen sijaan mukaan ei lasketa kaupungin rajojen ulkopuolella syntyvien tavaroiden valmistuksen tai palveluiden välillisiä päästöjä. Tässä selvityksessä tarkastellaan, mitä lisätoimenpiteitä Vantaan tulisi ottaa käyttöön, jotta hiilineutraaliustavoitteeseen päästään. Lisätoimenpiteiden tarvetta on vertailtu sellaiseen vuoden 2030 tilanteeseen, jossa jo tehtyjen päätösten lisäksi ei ole otettu muita lisätoimenpiteitä käyttöön (perusskenaario). Lisätoimenpiteiden laajuuden arviointiin kullakin sektorilla on käytetty HSY:n Ilmastoveivi-työkalua. Ilmastoveivillä on laadittu tavoiteskenaario vuodelle 2030 yhteistyössä kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi selvitykseen on koostettu toimenpide-ehdotuksia aikaisemmista selvityksistä ja helmikuussa pidetystä ilmastotyöpajasta. Asetettuun päästövähennystavoitteeseen voidaan päästä, kun kaikki seuraavat ilmastoveivissä määritellyt osatavoitteet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä: - Nykyisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan siten, että olemassa olevan rakennuskannan ominaislämmönkulutus vähenee vuosittain 3 %. Uudisrakennukset ovat 25 % energiatehokkaampia kuin mitä laissa velvoitetaan. - Uudisrakentamisessa lämmitettävä kerrosala per asukas tai työpaikka ei kasva nykytasosta. - Kaukolämmöntuotannossa 20 % syntyy hukkalämmöstä ja geotermisestä lämmöstä, 40 % biomassasta ja 40 % jätteenpoltosta. Kaukolämmöntuotannossa ei käytetä öljyä, kivihiiltä, maakaasua tai turvetta. Poltettavasta sekajätteestä kierrätetään muovi kokonaan pois. - Rakennusten erillislämmityksessä ostosähkön käyttöä lasketaan 40 %:iin ja loput 60 % tuotetaan kiinteistökohtaisella uusiutuvalla energialla. Öljylämmityksestä luovutaan kokonaan. - Kulutussähkön käyttö lähes puolitetaan per asukas tai työpaikka. Jäljelle jäävästä kulutussähkön tarpeesta noin 20 % tuotetaan kiinteistökohtaisesti. - Kulkumuotojakaumaa muutetaan vähäpäästöisemmäksi siten, että arkivuorokauden kilometreistä henkilöautoilla kuljetaan enää 50 %. - Ajoneuvojen päästöjä vähennetään siten, että henkilöautojen ja pakettiautojen käyttövoimista bensiiniä ja dieseliä on 45 %, kuorma-autojen 35 % ja linja-autojen 0 %. Tilalla käytetään sähköä, biokaasua ja biopolttoaineita. Hiilineutraali Vantaa tavoite on kunnianhimoinen, ja sen toteuttaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä kaupungilta. Toimenpiteiden toteuttaminen vaatii henkilöstöresursseja ja investointeja, mutta monet toimet maksavat itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä. Kustannusarvioita tehdessä tulee huomioida myös epäonnistuneen hillinnän riskit ja kustannukset, sillä ympäristökatastrofin sattuessa yhteiskunta pyrkii toipumaan rahalla. Hiilineutraali Vantaa tavoite on kaupungille erinomainen mahdollisuus tuoda itseään esille edelläkävijänä ja resurssiviisaana. Tavoitteen toteuttaminen antaa osaltaan selkeän viestin, kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, ja että Vantaa on kannattava toimintaympäristö kestävälle ja eteenpäin katsovalle liiketoiminnalle. 1

4 1 Johdanto Kunnat ilmastonmuutoksen hillitsijöinä Ihmisen toiminnasta aiheutuvasta ilmaston lämpenemisestä on jo selvät merkit, eikä tutkijoilla ole enää epävarmuutta asiasta. Lähes 1 C lämpeneminen on jo saavutettu, ja lämpötila nousee mitä enemmän kasvihuonekaasuja kertyy ilmakehään. 1. Ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on kiire, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pysäyttää alle 2 C riskirajan (kuvio 1.1) 2. Mitä hitaammin ilmastonmuutosta hillitään sitä enemmän tarvitaan rahaa sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen. Kustannusarvioita tehdessä tuleekin huomioida myös epäonnistuneen hillinnän riskit ja kustannukset. Ympäristökatastrofin sattuessa yhteiskunta pyrkii toipumaan rahalla. Kuvio 1.1. Tulevaisuuden kehityspolut: mitä enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään päästetään, sitä enemmän ilmasto lämpenee. 3 Ilmastonmuutoksen hillinnässä kaupungit ja kaupunkiseudut tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa, sillä valtaosa päästöistä syntyy kaupungeissa. Kaupunkien yhdyskuntarakenne, kaupunkirakenne ja laatu vaikuttavat merkittävästi elämäntapoihin ja valintoihin, kuten liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin ja siten myös liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrään. 4 Kaupunki voi muuttaa omia toimintatapojaan sekä pyrkiä vaikuttamaan alueen muihin toimijoihin. Kaupungin päätöksistä tärkeimpiä ilmastonmuutoksen näkökulmasta ovat kaupungin omistamien energialaitosten energianlähteet, kaukolämpöverkon laajuus, rakentamisen ohjaus, kaavoitus ja liikenteen suunnittelu. Kaupungeilla on mahdollisuus omalta osaltaan olla ratkaisijoina ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, sekä toimia esimerkkinä ja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä. 5 Vantaa on liittynyt kansainväliseen Global Covenant of Mayors -sopimukseen, jonka 1 IPCC 2014, 2 2 Pariisin ilmastosopimukseen kirjattiin vuonna 2015, että tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. 3 IPCC 2014, kaavio HSY:n esityksestä 4 Vantaan kaupunki 2017b, 8 5 HINKU-foorumi 2

5 tarkoituksena on tukea kaupunkien vapaaehtoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Uusi tavoite ja tavoiteura Vantaan on sitoutunut olemaan hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Vantaan tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna ja kompensoida jäljelle jäävät päästöt esimerkiksi hiilinieluja lisäämällä ja rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita muualla 6. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n tietojen mukaan Vantaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhtä suuret kuin vuonna 1990, eli 1078 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia (CO₂ekv). Suurin osa Vantaan nykyisistä päästöistä koostuu lämmöntuotannosta ja liikenteestä (kuvio 1.2). Uuden tavoitteen myötä Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen tulee olla 215 kt CO₂-ekv vuonna Tämä tarkoittaa keskimäärin reilun 70 kt CO₂-ekv, eli 7 %-yksikön päästövähennystarvetta vuosittain välillä Päästövähennystavoitetta tarkastellaan kokonaispäästöjen kannalta, ei esimerkiksi per asukas 8. Väkiluvun odotetaan nousevan 20 prosenttia vuoteen 2030, joten päästövähennysten tulee olla sitäkin merkittävämpiä. Myös asukaskohtainen laskentatapa on mahdollinen, mutta 80:n prosentin päästövähennystavoite tarkoittaisi asukasluvun kasvaessa yhä suurempaa kompensoitavan osuuden määrää 9. Teollisuus ja työkoneet 4 % Jätteiden käsittely 3 % Maatalous 0,1 % Kaukolämpö 30 % Liikenne 36 % Öljylämmitys 5 % Kulutussähkö 15 % Sähkölämmitys 6 % Kuvio 1.2. Vantaan vuoden 2016 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuudet sektoreittain. HSY tilastoi kolmea suurinta kasvihuonekaasua: hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa eri vahvuuksilla, joten ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina (CO₂-ekv). Hiilineutraali 6 Kuntaliiton ehdottama, ja yleisesti Suomessa kuntien käyttämä suhdeluku. Kuntaliitto 2013, 15 7 Todellisuudessa osa päästövähennyksistä tapahtuu epälineaarisesti, esim. kaukolämmön tuotannon muutokset 8 Kaupungin valtuustokauden strategiassa on kuitenkin asetettu tavoitteeksi vähentää myös asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden ,9 t CO2-ekv./as. tasosta 3,7 tco₂-ekv./as. tasoon vuoteen 2021 mennessä. Vantaan kaupunki Kompensoitavaa jäisi 33 % jos asukaslukuennusteet toteutuvat 3

6 Vantaa tavoitteen tarkastelu rajautuu Vantaan kaupungin sisällä tuotettuihin päästöihin ja ostetun kulutussähkön päästöihin. Sen sijaan mukaan ei lasketa kaupungin rajojen ulkopuolella syntyvien tavaroiden valmistuksen (esim. ruoka, autot, laitteet, rakennustuotteet) tai palveluiden välillisiä päästöjä, koska riittävän kattavaa ja luotettavaa välillisten päästöjen laskentamenetelmää ei ole vielä käytössä. Resurssiviisauden tiekartassa tulee olemaan myös näitä osa-alueita koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Helsinki-Vantaan lentoliikenteen päästöjä ei lasketa Vantaan päästöiksi, mutta itse lentoaseman päästöt kyllä. Tämän selvityksen tarkoitus tuoda esille, mitä hiilineutraali Vantaa tavoitteen saavuttaminen vaatii. Selvitys on yksi resurssiviisauden tiekartan taustaselvityksistä 10. Tarkastelu on rajattu niihin toimiin, joita Vantaan kaupunki voi toteuttaa. Selvitykseen on koostettu toimenpide-ehdotuksia aikaisemmista selvityksistä ja helmikuussa Vantaalla pidetystä ilmastotyöpajasta. Aikaisemmissa selvityksissä on tarkasteltu joidenkin ilmastotoimien päästövaikutuksia ja kustannuksia, ja näitä laskelmia on tuotu tässä selvityksessä esille mahdollisuuksien mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin, että eri toimenpiteitä on arvioitu erilaisin laskentamenetelmin ja taustaoletuksin. Tätä selvitystä varten on esitetty myös arvioita kaupungin sisäisten toimien päästövaikutuksia. Lisätoimenpiteiden tarvetta on vertailtu sellaiseen vuoden 2030 tilanteeseen, jossa jo tehtyjen päätösten lisäksi ei ole otettu muita lisätoimenpiteitä käyttöön (perusskenaario, Business as Usual, BAU). Perusskenaario on HSY:n on laatima ennuste 11. Perusskenaariossa ilmastotyötä jatketaan kuten tähänkin asti. Päästöt laskevat maltillisesti nykyisiin päätöksiin, ja tähän mennessä toteutuneeseen kehitykseen perustuen. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu tavoiteskenaariota (Hiilineutraaliskenaario, HN), joka kuvastaa, kuinka paljon kullakin sektorilla tulee vähentää päästöjä, jotta kokonaistavoite on mahdollista saavuttaa. Hiilineutraaliskenaario on laadittu HSY:n Ilmastoveivi-työkalulla yhteistyössä kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa 12. Ilmastoveivillä määritellyt tavoitteet on esitelty kunkin toimenpidekokonaisuuden yhteydessä, ja tarkat luvut löytyvät taulukkoina liitteestä 1. kt CO₂-ekv BAU 2030 HN muutos-% Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätteiden käsittely Maatalous Yhteensä Taulukko 1.1. Vantaan todennetut päästöt ja vuoden 2030 päästöskenaariot taulukkona. Perusskenaariossa (BAU) on tarkasteltu, miten Vantaan päästöt kehittyvät jo tehdyillä päätöksillä. Hiilineutraaliskenaariossa (HN) on tarkasteltu, kuinka paljon kunkin sektorin päästöjen pitää laskea, jotta uuteen tavoitteeseen päästään. 10 Tiekarttaan asetetaan suuntaviivoja hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi, mutta mahdolliset konkreettiset toimenpiteet on tarkoitus sisällyttää eri toimialojen toteutussuunnitelmiin. 11 Perusskenaariota voi tarkastella osoitteessa 12 Tavoiteskenaariota voi tarkastella osoitteessa 4

7 kt CO₂-ekv BAU 2030 HN Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätteiden käsittely Maatalous Kuvio 1.3. Vantaan todennetut päästöt ja vuoden 2030 päästöskenaariot kaaviona. Perusskenaariossa (BAU) on tarkasteltu, miten Vantaan päästöt kehittyvät pelkästään jo tehtyjen päätösten pohjalta. Hiilineutraaliskenaariossa (HN) on tarkasteltu, kuinka paljon kunkin sektorin päästöjen pitää laskea, jotta uuteen tavoitteeseen päästään. Taulukossa 1.1 ja kuviossa 1.3 on kuvattu todennettujen päästöjen ja eri skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöjä sektoreittain. Kuten kaaviosta voi todeta, Vantaan päästöt lähtevät laskuun jo tehdyillä päätöksillä. Uusi tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, ja 80 %:n päästövähennys 12:ssa vuodessa ei tapahdu itsestään. Tavoitteen toteutuminen vaatii määrätietoisia toimia jokaisella sektorilla. Ilmastovaikutusten laskennasta Ilmastoveivin mukaisten tavoitteiden päästövähennyslaskelmat on tehnyt HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo. Laskelmat on kuvattu liitteessä 2. Ilmastovaikutuksia on vertailtu perusskenaarioon, sillä selvityksen tarkoitus on tarkastella, mitä lisätoimenpiteitä kaupungin tulisi ottaa käyttöön. Työssä esitetyt luvut antavat kuvaa toimenpiteiden vaikutusten suuruusluokasta, mutta niihin voivat vaikuttaa merkittävästi muut yhtä aikaa tehtävät toimenpiteet. Esimerkiksi energiatehokkuus- ja energiantuotantotoimenpiteiden päästövaikutusten erottelu toisistaan on vaikeaa. Laskelmissa on ensin arvioitu energiatehokkuustoimien vaikutukset, ja vasta sitten energiantuotannon. Ilman energiatehokkuustoimenpiteitä energiantuotannon ilmastovaikutukset ovat suuremmat, mutta niin ovat kustannuksetkin. 5

8 Selvennyksiä BAU = Business as usual. Perusskenaario kertoo, mihin suuntaan kasvihuonekaasupäästöjen määrä näyttää kehittyvän jo tehdyillä päätöksille, ja jos kaupunki ei ota käyttöön lisätoimia. Hiilineutraalisuus = Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Valtiot, alueet, kunnat, yritykset tai vaikka kotitaloudet voivat olla hiilineutraaleja. Koska ihmisen toiminnasta käytännössä syntyy aina jonkin verran kasvihuonekaasupäästöjä, vaatii hiilineutraali tila päästöjen vähentämistä jollain muulla alueella. Skenaario = Arvio tulevaisuuden kehityskulusta. Tässä työssä käytetään kahta erilaista arviota: perusskenaariota (BAU) ja hiilineutraali-skenaariota (HN). Kuhunkin skenaarioon liittyy erilaiset oletukset siitä, minkälaisia toimenpiteitä otetaan käyttöön. kt CO₂-ekv = kilotonnia kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu, mutta tässä selvityksessä on huomioitu myös metaani ja dityppioksidi. Eri kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmakehään vaihtelevat, joten päästöjen määrä ilmoitetaan hiilidioksidin vaikutukseen suhteutettuna. Kokonaispäästövähennystarve = Saavuttaakseen uuden hiilineutraaliustavoitteensa Vantaan tulee vähentää vuosittaisia kasvihuonekaasujaan 863 kt CO₂-ekv vuoteen 2030 mennessä. Joidenkin toimenpiteiden kohdalla on arvioitu päästövähennysvaikutuksia, ja niiden osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Useimpien yksittäisten toimien kohdalla osuus on vain muutaman promillen, mutta merkittävimpien toimenpiteiden kohdalla joitain prosentteja. Kokonaisuus syntyy pienistä puroista. 6

9 2 Päästövähennystoimenpiteet ja niiden vaikutukset 2.1 Energiatehokkuus Nykytilanne ja perusura Vantaan päästöistä 15 % aiheutui kulutussähköstä vuonna 2016, ja perusskenaariossa osuuden ennustetaan olevan 141 kt CO₂-ekv vuonna Kulutussähköllä tarkoitetaan kaikkea muuta sähkön käyttöä kuin lämmitystä ja raideliikennettä. Perusskenaarion mukaan sähkönkulutuksen oletetaan kasvavan Vantaalla 24 % vuoteen 2030 mennessä. 13 Lämmityksestä aiheutui 41 % Vantaan kokonaispäästöistä vuonna 2016, ja perusskenaariossa sen päästöjen ennustetaan olevan 288 kt CO₂-ekv vuonna Asumiseen kuluu suurin osa lämmitysenergiasta. Perusskenaarion mukaan lämmön ominaiskulutus vähenee 18 % koko rakennuskannassa vuosina , mutta rakennuskannan kasvu huomioon ottaen lämmitysenergian kulutus tulee nousemaan 9 % vuoteen 2030 mennessä. 14 Rakennuskanta uudistuu vain runsaan prosentin vuosivauhdilla, mutta arvioiden mukaan vuonna % kerrosalasta on rakennettu vuoden 2015 jälkeen 15. Tavoitteet ja toimenpiteet Kaupungin sisäiset toimet Hiilineutraalisuustavoite on haaste koko kaupungille, ja se vaatii asennemuutoksia kaikilta toimijoilta. Kaupunkiorganisaation toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat vain pieni osa koko kaupunkialueen päästöistä, mutta kaupunki voi omilla päätöksillään toimia esimerkkinä muille. Vantaan kaupungin energiatehokkuussopimuksessa kaupunkikonsernin energiansäästön kokonaistavoite MWh vuosina HSY 14 HSY 15 HSY 7

10 Kaupungin toimitilojen energiankulutus Määrä 2016 Energiansäästöpotentiaali 16 Päästökerroin 2015 Kaukolämpö 744 GWh 13 % 234 g CO₂-ekv/kWh Päästövähennyspotentiaali (kt CO₂-ekv) Sähkö 39 GWh 9 % 122 t CO₂-ekv/GWh 18 0,4 Öljy 6,7 GWh % 261 t CO₂-ekv/GWh 20 0,2 Taulukko 2.1. Vantaan kaupunkiorganisaation toimitilojen energiansäästön päästövähennyspotentiaali. Taulukossa 2.1 on kuvattu, kuinka paljon kaupunkiorganisaation toimitilojen energiansäästötoimilla voidaan leikata energiankulutuksen päästöjä. Kaupunkiorganisaation sähkön ja lämmön kulutuksen energiatehokkuustoimien päästövähennyspotentiaali on yhteensä noin 23 kt CO₂-ekv. Tavoitteena on kuitenkin luopua öljylämmityksestä kokonaan, ja tätä on käsitelty seuraavassa luvussa. Lisäksi julkisia hankintoja tehdessä huomio tulee kiinnittää hankittavan tuotteen, palvelun tai järjestelmän ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin koko elinkaaren aikana, sillä kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ei ole välttämättä hankintahinnaltaan halvin. Gaia Consulting Oy:n arvion 21 mukaan julkisia laitehankintoja kehittämällä voidaan saavuttaa vajaan 1 kt CO₂-ekv päästövähennys vuonna Tämä tarkoittaa yhtä promillea kokonaisvähennystarpeesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupungin omissa peruskorjaushankkeissa sovelletaan kestävän rakentamisen suunnitteluohjetta - Kaupunki kartoittaa ja toteuttaa kustannustehokkaat energiansäästötoimenpiteet omissa kiinteistöissä, ja otetaan energiatehokkuuden mittarit käyttöön - Kaupunki henkilökunnalle energiansäästön mahdollisuuksista ja merkityksestä - Kaupunki ottaa käyttöön kaupungin kiinteistöjen ja palvelinten kysyntäjoustoratkaisut - Kaupunki siirtyy elinkaarikustannus- ja päästöarviointiin kilpailutuksissa - Kaupunki hyödyntää erilaiset rahoitusmuodot energiatehokkuushankkeissaan Toimitilarakennuksille tehtyjen energiakatselmusten saadun kokemusten perusteella. 17 Laskettu HSY:n tiedoilla, painotettu kunkin polttoaineen päästökerrointa Vantaan Energian polttoainejakaumalla 18 HSY 19 Kevyen polttoöljyn lämpöarvo 10 kwh/litra. Motiva Motiva 2012, , Esim. ESCO-rahoitus ja kuntarahoituksen vihreä rahoitus 8

11 % Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii nykyisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista siten, että ominaislämmönkulutus vähenee olemassa olevassa rakennuskannassa vuosittain 3 % vuosina (kuvio 2.1). Tämä sisältää oletuksen, että ilmaston lämpeneminen vähentää lämmitystarvetta 0,5 %, joten energiasäästötoimia pitää tehdä 2,5 %:n edestä. Tavoitteen toteutuessa lämmityksen päästöt vähenevät perusskenaarioon verrattuna 80 kt CO₂-ekv BAU 2030 HN Kuvio 2.1. Nykyisten rakennusten peruskorjauksen vaikutukset nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuteen eri skenaarioissa vuoteen vuosina Nykyisten rakennusten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa prosenttia rakennuksen iästä riippuen 24. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta pystyy parantamaan esimerkiksi taloteknisin säädöin, poistoilmalämpöpumpuilla, lämpöenergian talteenotolla, lämpimän veden kulutuksen pienentämisellä sekä ulko-ovien ja ikkunoiden korjauksella ja uusimisella luvun rakennuksissa toimenpiteenä on lähinnä poistoilmalämpöpumput 25. Monet taloudellisesti kannattavat energiansäästöinvestoinnit saattavat jäädä tekemättä tiedon ja rahoituksen puutteessa. Investointien takaisinmaksuajat ovat pitkiä, säästöihin liittyy epävarmuuksia ja säästöt saattavat kohdistua seuraaville asukkaille. 26 Päätöksenteko yksityisomisteisissa taloyhtiöissä on usein myös hidasta, jos kaikki omistajat eivät ole halukkaita investoimaan. Energiatehokkuushankkeisiin ryhtyminen tuleekin tehdä mahdollisimman helpoksi kiinteistönomistajille. 23 HSY:n laskelman (ks. liite 2) mukaan lämmitysenergian kulutuksen vähentämisen päästövähennyspotentiaali on perusskenaarion kehityksen lisäksi 93 kt CO₂-ekv (tavoiteskenaario). Vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantamisen osuus on tästä arviolta 80 kt CO₂-ekv, kun otetaan huomioon uusien rakennusten parempi energiatehokkuus ja että vanhoja rakennuksia on vuoden 2030 rakennuskannasta arviolta 75 %. 24 VTT VTT Gaia 2016, 30 9

12 Gaia Consulting Oy:n arvion 27 mukaan energiatehokkuuspotentiaalin tunnistamisella ja tiedottamisella voidaan aikaansaada reilun 2 kt CO₂-ekv päästövähennys. Lisäksi Gaia on arvioinut 28, että kaupungin vetämillä energiaremonttien yhteisprojekteilla voitaisiin saada aikaan reilun 2 kt CO₂-ekv päästövähennys. Tämä tarkoittaa kahden promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Yhteisprojekteissa on paremmat mahdollisuudet erilaisille rahoitusmuodoille. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki jakaa asukkaille, taloyhtiöille, isännöitsijöille ja rakennuttajille tietoa kulutus- ja kustannustietoa energiansäästömahdollisuuksista - Kaupunki tarjoaa verokompensaatiota tai lisärakentamisoikeutta kiinteistöille, jossa toteutetaan samalla merkittäviä energiatehokkuuden parantamistoimia - Kaupunki kokoaa lähiöissä ja kortteleissa peruskorjausten yhteisprojekteja, jolloin kokonaiskustannukset ja yksittäisten kohteiden riskit laskevat. Kaupunki toimii hankkeiden koordinaattoreina ja rahoittajana - Kaupunki hyödyntää ja edistää erilaisia rahoitusmuotoja (esim. ESCO ja vihreä asuntolaina) energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi, sekä viestii kohdeyleisölle niistä saaduista kokemuksista - Kaupunki laatii rakennusten tavoitekulutukseen perustuvat energiatehokkuuden mittarit kaikille rakennuksille. Asukkaille tarjotaan benchmark-tietoa kulutuksen tasosta, jotta oman kulutuksen arviointi on helpompaa. - Yhdistetään uusiutuvan energian pientuotannon edistämistoimia myös peruskorjaushankkeisiin - Kaupunki edistää energiakarttapalvelujen käyttöönottoa 29 Energiatehokas uudisrakentaminen Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että uudisrakennusten tulee olla 75 % energiatehokkaampia vuonna 2030 kuin keskimääräinen nykyinen rakennus, eli 25 %-yksikköä energiatehokkaampia kuin laissa on säädetty (kuvio 2.2). Tavoitteen toteutuessa päästöt vähenevät noin 13 kt CO₂-ekv verrattuna perusskenaarioon , ,18 29 Energiakartasta voisi katsoa esimerkiksi, kuinka paljon oman rakennuksen lämpöä haihtuu ulkoilmaan 30 HSY:n laskelman (ks. liite 2) mukaan lämmitysenergian kulutuksen vähentämisen päästövähennyspotentiaali on perusskenaarion kehityksen lisäksi 93 kt CO₂-ekv (tavoiteskenaario). Uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisen osuus on tästä arviolta 13 kt CO₂-ekv, kun otetaan huomioon uusien rakennusten parempi energiatehokkuus ja että uusia rakennuksia on vuoden 2030 rakennuskannasta arviolta 25 %. 10

13 % BAU 2030 HN Kuvio 2.2. Uusien rakennusten energiatehokkuus vuoden 2030 eri skenaarioissa verrattuna nykytilaan Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 g :n mukaan uudet rakennukset tulee rakentaa lähes nollaenergiarakennuksiksi. Tämä tarkoittaa, että uusien rakennusten lämmön ominaiskulutus on keskimäärin 50 % vähäisempää kuin nykyisten rakennusten. Uudisrakennukset onkin mahdollista rakentaa kansallista energiatehokkuusvaatimusta paremmiksi. Uusiutuvan energian pientuotanto on välttämätön osa lähes nollaenergia -rakentamisen tavoitteisiin pääsyä. Kokemuksesta voidaan sanoa 31, että energiatehokkaampi uudisrakentaminen ei ole mahdotonta, mutta vaatii eri suunnittelutahojen hyvää yhteistyötä. Ilmanvaihtoa pienentäessä tulee ratkaisut tehdä niin, että rakennusten pitkäaikainen terveellisyys voidaan varmistaa. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki määrittelee toivotun energiatehokkuuden tason kullekin rakennustyypille - Kaupunki ohjaa energiatehokkaampaan rakentamiseen ja älykkääseen energiatehokkuuden mittarointiin tontinluovutusehdoissa - Kaupunki selvittää, voiko kaavoituksessa ja rakennusjärjestyksessä määrätä uusien rakennusten energiatehokkuudesta ja älykkäästä energiatehokkuuden mittaroinnista - Kaupunki ohjaa ilmastotyökalujen käyttöä rakennushankkeissa - Kaupunki selvittää, miten eri rakentamisalan toimijoita voisi parhaiten tuoda yhteen energiatavoitteiden saavuttamiseksi - Kaupunki yhdessä muiden edelläkävijäkuntien kanssa pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisten rakennusmääräysten tiukentamiseen energiatehokkuusvaatimusten ja energiaomavaraisuuden osalta Lämmitettävän kerrosalan kasvun hillintä uudisrakentamisessa Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että uudisrakentamisessa lämmitettävä kerrosala per asukas tai työpaikka ei saa kasvaa nykytasosta, jotta kokonaistavoitteeseen voidaan päästä (kuvio 2.3). Tavoitteen toteutuessa lämmityksen päästöt vähenevät perusskenaarioon verrattuna 15 kt CO₂-ekv Esim. Vantaan lähes nollaenergiapäiväkotikonsepti. Vantaan kaupunki HSY (ks. liite 2) 11

14 k-m BAU 2030 HN Kuvio 2.3. Uuden rakennuskannan neliömäärien kasvu eri skenaarioissa vuosina Kaavoittamalla uusiin asuntoihin alhaisemmat neliömäärät voidaan vähentää lämmityksen tarvetta. Pienemmät neliömäärät voi saavuttaa hyvällä toiminnallisuuden suunnittelulla ja yhteiskäyttötilojen lisäämisellä. Ihmiset toivovat kohtuuhintaista asumista pääkaupunkiseudulla, ja hillityt neliömäärät tukevat tätä tavoitetta hyvin. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaavoituksella hillitään uusien asuntojen ja työpaikkojen neliömäärien kasvua - Kaupunki selvittää olemassa olevien tilojen saatavuuden ja hyödyntämismahdollisuudet ennen lisärakentamista sekä julkistaa nämä tiedot Energiatehokas sähkön kuluttaminen Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii kulutussähkön käytön lähes puolittamista asukasta tai työpaikkaa kohden vuoteen 2030 mennessä (kuvio 2.4). Tavoitteen toteutuessa päästöt vähenevät perusskenaarioon verrattuna 60 kt CO₂-ekv HSY (ks. liite 2) 12

15 kwh/v Asukas Työpaikka, palvelut Työpaikka, teollisuus BAU 2030 HN Kuvio 2.4. Sähkönkulutuksen kehittyminen eri skenaarioissa Kulutussähkön päästöt lasketaan valtakunnallisella päästökertoimella, joten sen päästöjä Vantaalla voi muuttaa lähinnä vähentämällä ostosähkön tarvetta. Tähän vaikuttaa sähkön kulutuksen vähentäminen sekä rakennuskohtaisen energiantuotannon lisääminen. Kulutuksen puolittaminen nykykehityksellä on haastavaa, sillä käytössä on yhä enemmän sähköä käyttäviä laitteita. Avainasemassa on jakaa tietoa hyvistä käytännöistä eri toimijoille. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki tekee tai teettää alueellisia energian kulutuksen lyhyitä peruskatselmointeja, joiden yhteydessä jaetaan kulutus- ja kustannustietoa energiansäästömahdollisuuksista - Kaupunki järjestää tapahtumia, kampanjoita ja näyttelyitä energiansäästöstä yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa - Kaupunki laajentaa ekotukitoimintaa ja ympäristöjohtamisjärjestelmien käyttöä Kysyntäjoustot Kysyntäjoustoilla pyritään saamaan energiantuotannon ja kulutuksen ajoittaisuus vastaamaan paremmin toisiaan. Kulutuspiikkien aikana joudutaan yleensä ottamaan korkeapäästöisiä energiantuotantomuotoja lisäavuksi. Kysyntäjoustojen avulla voidaan vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja kuluttajan energiankäyttökustannuksia. Kysyntäjoustot tarkoittavat myös energian varastointia. Tuuli- ja aurinkoenergialle tyypillistä on tuotannon huippujen ajoittuminen tietyille vuorokauden- ja vuodenajoille, ja varastoimalla energiaa sitä voidaan käyttää paremmin myös silloin kuin kulutukselle on suurin tarve. Kaukolämmityksessä kysyntäjousto voidaan toteuttaa laskemalla patteriverkoston menoveden lämpötilaa hetkellisesti määritellyllä astemäärällä 34. Lämpötilan määrittely on pitkälti kuluttajan valinta, mikä rajoittaa 34 Esimerkiksi Aalto-yliopisto on kokeillut kiinteistössään tätä. Huonelämpötilaa pudotettiin 0,2-1,0 astetta 2-4 tunnin ajan ilman, että käyttömukavuus laski. 13

16 kaupungin vaikutusmahdollisuuksia. Kuluttajan valintoihin voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan hinta-signaaleilla ja viestinnällä 35. Sähkönkulutuksen osalta tärkeässä roolissa ovat laitteiden käytön jaksottaminen edullisimmille ajankohdille. Esimerkiksi sähköautoa voi ladata ja pesukonetta käyttää muulloin, kuin illan kulutuspiikin aikana. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki viestii kuluttajille kysyntäjoustojen merkityksestä - Kaupunki edistää omistajaohjauksen kautta hinta-signaalin hyödyntämistä kulutuspiikkien tasaamiseksi - Kaupunki edistää älykkäitä ratkaisuita kysyntäjoustojen hyödyntämisen mahdollistamiseksi Päästövaikutukset Toimenpide Päästövähennys Kustannukset Säästöt Vaikutukset ktco2 vuonna (M /v) 2030 (M /v) Kaupungin sisäiset energiansäästötoimet Julkiset laitehankinnat ,3 1,7 Uusilla sähkölaitteilla saadaan keskimäärin 10 % säästöt Energiatehokkuuspotentiaalin tunnistaminen ja viestintä 2 0,3 1,4 Säätökorjauksilla saadaan 5 % säästöt lämmönkulutuksessa Peruskorjausten yhteisprojektit 39 Uudisrakennukset +25 %-yksikköä energiatehokkaampia kuin kansallisesti vaaditaan 40 Uudisrakentamisessa vähennetään lämmitettävää kerrosalaa ,3 2,1 Vuosittain peruskorjataan 500 asuntoa, ja vanhoissa rakennuksissa saavutetaan 50 % energiankulutussäästöt Taulukko 2.2. Arviot päästövaikutuksista, kustannuksista ja säästöistä niiden energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden osalta, kuin niitä on tähän mennessä tehty. 35 Esimerkiksi Helen Oy:llä on Lämpölupaus-kampanja, johon mukaan lähtenyt kuluttaja saa tekstiviestillä ilmoituksen kysyntähuippuhetkestä, jolloin kuluttaja tietää laskea huonelämpötilaansa parilla asteella vuorokauden ajaksi. Helen Oy, 36 Arvioitu tilakeskukselta saatujen tietojen perusteella, vertailu nykytilaan 37 Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Ilmastoveivin toimenpide 41 Ilmastoveivin toimenpide 14

17 Kaupungin toimitilat 23 Julkiset laitehankinnat 1 Peruskorjausten yhteisprojektit 2 Jäljelle jäävät päästöt 373 Energiatehokkuusviestintä 2 Kaavamääräykset uudisrakennusten energiatehokkuudesta 13 Lämmitettävän kerrosalan hillintä 15 Kuvio 2.5. Jo arvioitujen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutukset (kt CO₂-ekv) lämmön ja sähkön perusskenaarion mukaisiin päästöihin (429 kt CO₂-ekv) vuonna Taulukossa 2.2 ja kuviossa 2.5 on esitetty jo arvioitujen energiatehokkuuden toimenpiteiden vaikutuksia perusskenaarion sähkön ja lämmön tuotannon päästöihin. Paljon erilaisia toimenpiteitä on vielä arvioimatta, mutta huomattavaa on, että merkittävien toimenpiteiden jälkeen kurottavaa on vielä todella paljon, että tavoiteskenaarioon asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuvio 2.6. Ilmastoveiviin asetettujen energiatehokkuuden tavoitteiden ilmastovaikutukset (kt CO₂-ekv) verrattuna perusskenaarion sähkön ja lämmön kulutuksen kokonaispäästöihin (429 kt CO₂-ekv). 15

18 Kuviossa 2.6 on kuvattu ilmastoveiviin asetettujen energiatehokkuuden tavoitteiden ilmastovaikutuksia perusskenaarion mukaisiin sähkön ja lämmön kulutuksen päästöihin. Oikealla vaaleammalla olevat lohkot kuvastavat kunkin osatavoitteen ilmastovaikutuksia. Vasemmalla tumma lohko kuvaa näiden toimenpiteiden jälkeen jäljelle jääviä päästöjä (261 kt CO₂-ekv). Jotta hiilineutraalitavoitteeseen päästään, tulisi lämmön ja sähkön tuotannon päästöjä pystyä leikkaamaan energiantuotantomuutosten keinoin vielä 147 kt CO₂-ekv. Seuraavassa luvussa on esitelty energiantuotannon toimenpiteiden ilmastovaikutukset. Mikäli tässä luvussa esitetyt energiatehokkuustavoitteet eivät toteudu, tulee energiantuotannon muutosten olla sitäkin suurempia. 2.2 Energian tuotanto Nykytila ja perusura Kaukolämmön päästöt vastaavat 30 % koko Vantaan päästöistä, joten niiden vähentäminen on merkittävässä roolissa uuteen tavoitteeseen pyrittäessä. Lisäksi rakennuksia lämmitetään öljyllä ja ostosähköllä, ja erillislämmityksestä aiheutui 11 % Vantaan nykyisistä päästöistä. Perusskenaariossa lämmitysenergian kokonaiskulutuksen ennustetaan hieman nousevan. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan valtakunnallisen sähköntuotantojakauman mukaan. Perusskenaariossa valtakunnallisesti tuotetun kulutussähkön päästökerroin on 79 g/kwh vuonna Kiinteistökohtainen lämmön ja sähkön pientuotanto vähentää ostosähkön ja erillisöljylämmityksen tarvetta. Nykyisen trendin jatkuessa paikallisen sähköntuotannon osuus on 0,22 % kulutussähköstä vuonna Aurinkopaneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa on vuonna 2030 kuitenkin niin paljon, että sillä voisi kattaa 50 % kulutussähköstä HSY 16

19 Tavoitteet ja toimenpiteet Vähäpäästöinen pientuotanto 15 % Jätteenpoltto 30 % Sähkölämmitys 10 % Hukkalämpö 4 % Geoterminen 11 % Biomassa 30 % Kuvio 2.7. Lämmöntuotannon tuotanto-osuudet hiilineutraaliskenaariossa. Vähäpäästöisellä pientuotannolla tarkoitetaan esimerkiksi maalämpöä, ilmapumppuja, aurinkoenergiaa, pellettejä ja puun polttoa. Kuviossa 2.7 on kuvattu tavoiteskenaario lämmöntuotannolle. Kaukolämmön ja rakennusten erillislämmityksen tuotantotapatavoitteet on esitelty tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Sähkön osalta ilmastoveiviin asetettiin oletukseksi, että hiiltä ei enää käytetä valtakunnallisessa sähköntuotannossa vuonna Energiatehokkuustoimenpiteiden ja kiinteistökohtaisen energiantuotannon lisäämisen toteuduttua tämä vähentää vuosipäästöjä vielä 29 kt CO₂-ekv vuonna 2030 verrattuna perusskenaarioon 44. Kaupungin omat toimet Aurinkosähköpotentiaali kaupungin omistamissa ja osakeomistuksessa olevissa rakennuksissa on 8900 MWh/v 45. Jos tämä potentiaali otetaan täysmääräisesti käyttöön ja tuotettu sähkö korvaa ostosähköä, jonka päästöt ovat perusskenaarion mukaan 79 g/kwh, on toimen päästövähennyspotentiaali 1 kt CO₂-ekv. Tämä tarkoittaa yhden promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Aurinkopaneeleja on mahdollista asentaa kattojen lisäksi myös julkisivuille, parkkialueille ja pelloille. Uusiutuvaa energiantuotantoa voi pyrkiä rahoittamaan esim. TEM:n investointituella tai ESCO-rahoituksella. Kaupungin omistuksessa on tällä hetkellä 37 öljylämmitteistä rakennusta, joista 30 on sellaisia, joihin kannattaa harkita maalämpöjärjestelmän vaihtoa, ja loput ovat poistumassa kaupungin käytöstä lähiaikoina 46. Jos 43 Esim. YLE:n uutinen : Tiilikainen kiirehtii kivihiilen alasajoa Kieltolaki voimaan ehkä jo 2025? 44 Tästä kulutussähkön ilmastovaikutusten osuus on 20 kt CO₂-ekv ja sähkölämmityksen 9 kt CO₂-ekv. HSY (ks. liite 2) 45 Tähän on yhdistetty tiedot Vantaan kaupungin toimitilojen ja asuntojen kiinteistöistä ja HSY:n laskelmat aurinkosähköpotentiaalista pääkaupunkiseudulla. 46 Vantaan tilakeskuksen arvio. 17

20 kaupunki luopuu kokonaan öljylämmitysjärjestelmistään, vähenevät päästöt nykytilaan verrattuna 2 kt CO₂ekv 47. Tämä tarkoittaa kahden promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Kaupunki voi kuitenkin ostaa pelkkää päästötöntä sähköä kulutustarpeisiinsa. Tätä toimenpidettä ei ole sisällytetty ilmastoveiviin, ja sen voi ajatella vähentävän muun kompensaation tarvetta päästövähennyksen verran. Kaupungin käyttämän ostosähkön päästöt olivat 4,7 kt CO₂-ekv vuonna 2016 ja energiatehokkuustoimenpiteiden jälkeen ne olisivat 4,3 kt CO₂-ekv. Tämä tarkoittaa viiden promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki hyödyntää täysmääräisesti uusiutuvan pienenergian tuotantomahdollisuudet omistamillaan kiinteistöillä - Kaupunki uusii omat öljylämmitteiset lämmitysjärjestelmänsä päästöttömiksi o Maalämpöjärjestelmäinvestoinnit maksavat noin 0,2-0,3 M /toimitila 48 - Kaupunki hyödyntää kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittymisen myötä saatavia energiatukia omien kiinteistöjensä vähähiilisyyshankkeissa - Kaupunki ostaa vain päästötöntä sähköä omaan kulutustarpeeseensa o Kustannukset noin 0,3-0,4 M /v Hiilineutraali kaukolämmöntuotanto Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii öljystä, kivihiilestä, maakaasusta ja turpeesta luopumista kaukolämmön tuotannossa (kuvio 2.8 b). Jos tavoitteeseen päästään, vähenevät kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt 66 kt CO₂-ekv, kun ensin on laskettu energiatehokkuuden paranemisen vaikutus lämmönkulutukseen ja päästöihin 49. Todellisuudessa kaukolämmön kulutus- ja tuotantopään toimenpiteitä toteutetaan yhtä aikaa BAU 2030 HN 15 Sekajäte Biomassa Turve 5 40 Hukkalämpö Geoterminen 35 Maakaasu 40 Kuviot 2.8 a ja b. Kaukolämmön tuotannon prosenttiosuudet eri skenaarioissa vuonna Vantaan öljylämmityksen teho 6,7 GWh vuonna 2016, ja kevytöljyn päästökerroin 261 t CO₂-ekv/GWh (Motiva 2012, 6) 48 Vantaan tilakeskuksen arvio. 49 HSY (ks. liite 2) 18

21 Kaukolämmön päästöt ovat nykyisin 325 kt CO₂-ekv, ja tavoitteena on laskea päästöjä 52:een kt CO₂-ekv. Tavoite on tiukka, ja edellyttää uusiutuvien energiamuotomahdollisuuksien perusteellista kartoitusta ja hyödyntämistä. Kaukolämmön päästöjen leikkaamisella on merkittävä päästövähennyspotentiaali ja kaupungilla on omistajaohjauksen 50 kautta erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa polttoainejakauman muutokseen. Tuotannon muutosten lisäksi lämmityksen päästöihin on tärkeää vaikuttaa edellisessä luvussa luetelluilla energiatehokkuustoimilla. Kaukolämmön Polttoainejakaumtoimet Päästöker- Päästöt (kt tuotanto 2016 (gco₂- CO₂-ekv) (%) ekv/kwh) Kivihiili Maakaasu Sekajäte Kaukolämmön Polttoainejakaumtoimet Päästöker- Päästöt tuotanto 2030 (gco₂- (kt CO₂- BAU (%) ekv/kwh) ekv) Maakaasu Sekajäte Biomassa Turve Hukkalämpö Taulukot 2.3 a ja b. Kaukolämmön tuotantotapojen päästöt vuonna 2016 ja perusskenaariossa vuonna Taulukoissa 2.3 a ja b on lueteltu eri kaukolämmön tuotantotapojen päästökertoimet ja päästöt. Biomassan poltto on laskennallisesti päästötöntä, mutta käytännössä poltettaessa puusta vapautuu siihen sitoutunut hiilidioksidi. Huomioitavaa on myös, että turpeen poltosta vapautuu kasvihuonekaasuja vielä enemmän kuin kivihiilestä, ja vaikka turvetta olisi vain 5 % koko polttoainejakaumasta, sen päästöt olisivat 33 kt CO₂-ekv. Tämä vastaa neljän prosentin osuutta kokonaispäästövähennystavoitteesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki varmistaa omistajaohjauksen kautta, että Vantaan Energia Oy luopuu kivihiilestä, maakaasusta ja turpeesta kaukolämmön tuotannossa o Turpeesta luopuminen biomassan poltossa maksaa arviolta muutamia miljoonia euroja vuosittain 51 - Kaupunki varmistaa omistajaohjauksen kautta, että Vantaan Energia Oy kartoittaa ja ottaa käyttöön geotermistä lämpöä ja hukkalämpöä merkittävänä osana kaukolämpöä - Kaupunki varmistaa omistajaohjauksen kautta, että Vantaan Energia pilotoi myös muita päästöttömiä energiantuotantomuotoja 50 Vantaan kaupunki omistaa 60 % ja Helsingin kaupunki omistaa 40 % Vantaan Energia Oy:stä. 51 Vantaan Energia Oy:n arvio 19

22 Poltettavan sekajätteen kierrätysasteen parantaminen Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että muovipakkauksia ei tule jatkossa polttaa sekajätteen joukossa, sillä muovin polttamine vastaa päästöiltään öljyn polttamista. Tällä hetkellä esimerkiksi muovipakkausten keräys on järjestetty vain kuudessa pisteessä Vantaalla. HSY:n tutkimuksen mukaan muovin osuus pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteestä oli 16 % 52. Jos kaikki muovi saadaan kierrätettyä, vähentäisi se jätteenpolton laskennallisia päästöjä 25%. Puolet poltettavasta sekajätteestä on biojätettä, joka lasketaan päästöttömäksi. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki parantaa muovipakkausten keräysverkostoa merkittävästi Vantaalla - Kaupunki pyrkii myös vaikuttamaan niiden kuntien muovin kierrätykseen, josta jätettä lähetetään Vantaalle poltettavaksi Ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämmössä Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Vantaalla teollisen kokoluokan ylijäämälämmönlähteitä on lähinnä elintarviketeollisuudessa ja konesaleissa. Näiden lisäksi suurehkot kiinteistöt, kuten kauppakeskukset, sairaalat ja urheiluhallit sekä graafinen ala ovat potentiaalisia ylijäämälämmönlähteitä. Kiinteistökohtaiset jätevesilämmöt ovat myös hukkalämpöä. Vantaalla tarjolla oleva ylijäämälämpö on matalalämpöistä ja sen hyödyntäminen kaukolämpöjärjestelmässä edellyttää investointeja myös lämpöpumppuihin. 53 Vantaan Energia Oy ei tällä hetkellä maksa kohteille saadusta energiasta, joten toimintaan ei ole kannustimia. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki teettää uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, jossa tärkeässä roolissa on myös hukkalämpökohteiden kartoittaminen. Tehdyn kartoituksen pohjalta kaupunki varmistaa, että kartoitetut teknis-taloudellisesti järkevät hukkalämpökohteet tulevat käyttöön kaukolämpöverkossa tai muussa hyötykäytössä - Kaavoituksessa huomioidaan kartoitetut hukkalämpökohteet - Kaupunki tarjoaa mahdolliselle kohdeyleisölle koulutuksia hukkalämmön talteenotosta ja infrastruktuurin suunnittelusta, ja tarjoaa kustannuslaskelmia toimien toteuttamisesta Hiilidioksidin talteenotto kaukolämmön tuotannossa Hiilidioksidin talteenotto kaukolämmön tuotannosta on yksi keino leikata päästöjä ilman, että tehdään varsinaisia tuotantotapamuutoksia. Ongelmana on kuitenkin, että hiilidioksidi pitäisi talteenoton jälkeen varastoida jonnekin, ja ajan myötä varastot vain kasvavat. Kyse ei siis ole kestävästä investoinnista tai ratkaisusta , 34 ja 38. Muovipakkauksia laitetiin sekajätteeseen 24,8 kg/asukas/vuosi. 53 Gaia Consulting Oy 2016,

23 Lisäksi Vantaan Energia Oy:n mukaan hiilidioksidin talteenottojärjestelmän käyttöönotto vuoteen 2030 mennessä on epärealistinen tavoite. Mahdolliset toimenpiteet: - Selvitetään hiilidioksidin talteenottojärjestelmän käyttöönottoa osana kaukolämmön tuotantoa Rakennusten erillislämmityksessä luovutaan öljystä Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii öljystä luopumista rakennusten erillislämmityksessä vuoteen 2030 mennessä. Erillislämmityksessä öljylämmityksestä aiheutuu päästöjä perusskenaariossa 48 kt CO₂-ekv. Tämä vastaa viiden prosentin osuutta kokonaispäästövähennystavoitteesta. Arvioiden mukaan öljylämmityksen osuus vähenee 40 prosenttiin nykyisestä liike- ja palvelurakennuksissa, ja asuinrakennuksista poistuu kokonaan 2050 mennessä. Vuoden 2030 tavoitteeseen nähden tämä kehitys on liian hidas. Maalämpö toimii myös vesikierrolla, joten siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön ei vaadi vesikiertojärjestelmän uusimista kokonaan. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki viestii öljylämmitystä käyttäville kiinteistönomistajille öljystä luopumisen kustannussäästöstä ja ilmastohyödyistä - Kaupunki hyödyntää hankerahoitusta ja muita rahoitusväyliä tukeakseen kiinteistönomistajia, jotka vaihtavat öljylämmityksen vähäpäästöisiin lämmöntuotantojärjestelmiin - Kaupunki pyrkii muiden edelläkävijäkuntien kanssa vaikuttamaan, että valtio käynnistäisi tukitoimia energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisen parantamiseksi Kiinteistönomistajien hiilineutraali lämmöntuotanto Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii muiden toimien ohella ostosähkön osuuden laskemista 40 %:iin rakennusten erillislämmityksessä. Loput 60 % tulee tuottaa kiinteistökohtaisella uusiutuvalla energialla (kuviot 2.9 b). Tavoitteen toteutuminen vähentää päästöjä 36 kt CO₂ekv verrattuna perusskenaarioon HSY (ks. liite 2) 21

24 2030 BAU 2030 HN 27 Ostosähkö Maalämpö Öljy Aurinkoenergia Pelletit / muu bio 40 Kuviot 2.9 a ja b. Rakennusten erillislämmityksen tuotantotavat eri skenaarioissa vuonna 2030 Kiinteistökohtaisesti lämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi aurinkokeräimillä, maalämpöpumpulla tai pelleteillä. Päätös vähähiilisestä energian pientuotannosta tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi asukkaille, taloyhtiöille ja yrityksille. Kiinteistönomistajat tarvitsevat enemmän kannustusta harkita oman energiantuotannon käyttöönottoa. Alkuinvestoinnit ovat usein kovat, vaikka pitkällä aikavälillä energian pientuotanto voi tulla kannattavaksi. Tutkimusten mukaan hajautetun sähköntuotannon käyttöönottoon vaikuttaa taloudellisten tekijöiden lisäksi myös halun kokeilla uutta teknologiaa, naapuri-ilmiöön kuluttajilla ja yrityksien osalta myös imagon luomisen 55. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki teettää uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Sen pohjalta otetaan käyttöön uusiutuvan energiantuotannon Vantaa-portaali, josta esimerkiksi kiinteistönomistajat voivat katsoa, kuinka paljon omalla tontilla on energiantuotantopotentiaalia - Kaupunki toimii yhteishankintojen kokoajina ja yhteiskilpailutusten koordinaattorina 56 - Kaupunki tarjoaa maksutta omistamiaan alueita läheisten kiinteistöjen vähäpäästöisen energian tuotantoon - Kaupunki tarjoaa kiinteistönomistajille tietoa tyyppirakennusten energiaselvityksistä ja kohdekohtaisesta soveltamisesta - Kaupunki antaa lainantakauksen uusiutuvan energian pientuotannon investoinneille - Kaupunki edistää kiinteistönomistajien tietoutta erilaisista osamaksu-, rahoitusleasing- ja sähkön myyntisopimuksista sekä kotitalousvähennyksistä - Kaupunki ylläpitää (tai tukee) ja mainostaa ajantasaista sivustoa, johon on koottu tarkistuslista tarvittavista luvista, ilmoituksista, selvityksistä, ohjeista ja karttapalveluista vantaalaisille. - Kaupunki tarjoaa yhteistyössä HSY:n kanssa taloyhtiöille kokouksiin asiantuntijaa kertomaan uusiutuvan energian pientuotannon käytännön asioista 55 Pöyry 2017, Jotta energian pientuotannon järjestelmät olisivat kiinteistön omistajille taloudellisesti kannattavia, ne mitoitetaan nykyisin omaan kulutukseen sopiviksi potentiaalisen alan sijaan. Kaupunki voi edistää alueiden yhteishankintoja, jotta mahdollisimman moni rakennus hyötyisi päästöttömän energian pientuotannosta ja mahdollisimman iso osa energiantuotantoon sopivasta alasta tulisi käyttöön. 22

25 % - Kaupunki tarjoaa isännöitsijöille energiatehokkuuteen ja energiaomavaraisuuteen liittyviä koulutuksia - Kaupunki viestii onnistuneista uusiutuvan energian projekteista osana uusia hankkeita - Kaupunki selvittää, voiko kaavoituksessa määrätä uusien rakennusten energiaomavaraisuudesta tai uusiutuvaan energiantuotantoon varautumisesta. - Selvitetään, voiko kaavamääräyksillä tai rakennusjärjestyksessä vaatia uusia rakennuksia ottamaan käyttöön nettomittarointijärjetelmän 57. Kiinteistönomistajien hiilineutraali kulutussähkön tuotanto Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii kiinteistökohtaisen uusiutuvan sähköntuotannon osuuden lisäämistä prosenttiin (kuvio 2.10). Huomioiden edellisen luvun energiatehokkuustoimenpiteet, kiinteistökohtaisen sähköntuotannon lisääminen tavoitteen mukaisesti vähentää päästöjä 16 kt CO₂-ekv verrattuna perusskenaarioon Kotitaloudet Palvelut Teollisuus 2030 BAU 2030 HN Kuvio Kiinteistökohtaisen sähköntuotannon osuus kulutussähköstä eri skenaarioissa vuonna 2030 Vuotuinen aurinkosähkötuotanto on Etelä-Suomessa samaa luokkaa kuin Pohjois-Saksassa, mutta Suomessa tuotanto keskittyy helmi-lokakuulle. Aurinkosähkön hyödynnettävyys riippuu merkittävästi rakennuksen sähköenergian kulutuksesta ja siitä, miten hyvin tuotto ja kulutus kohtaavat 59. Aurinkosähköjärjestelmän voi asentaa myös autokatokseen, jolloin sähkö voidaan suoraan hyödyntää sähköajoneuvojen lataamiseen. Vuoden 2030 perusskenaarion mukaan paikallisen sähköntuotannon osuus kulutussähköstä on 0,22 %. Pelkästään katoilla olisi mahdollista tuottaa aurinkosähköä 50 % kulutussähköstä. 60 Kattojen pinta-alan määrä 57 Kerrostaloissa kiinteistökohtainen aurinkosähköjärjestelmä tuottaa yleensä vain kiinteistösähkön, sillä asukkailla on useimmiten omat sähkösopimukset. Uudiskohteissa tulisikin harkita, voisiko taloyhtiöstä tulla sähköntoimittaja ja myydä huoneistoihin sähkön mittaroituna sähkövastikkeena. 58 HSY (ks. liite 2) 59 Esim. Ylinen 2015, HSY:n tietojen mukaan vuonna 2030 aurinkopaneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa arvioidaan olevan 7 miljoonaa neliömetriä. Sen aurinkosähköpotentiaali on 760 GWh, joka vastaa 50 % kulutussähköstä, jos kokonaiskulutus kasvaa 5 %. 23

26 ei siis rajoita investointien määrää 61. Nykyisin aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan kuitenkin pinta-alapotentiaalin sijaan omaan käyttöön sopivaksi, sillä sähkön myynti energiayhtiölle ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa, ja akkujärjestelmät eivät ole vielä kannattavia. Mahdolliset toimenpiteet rakennusten oman sähköntuotannon edistämiseksi ovat samoja, kuin edellisessä alaluvussa esitetyt rakennusten oman lämmöntuotannon edistämistoimet. Päästövaikutukset Toimenpide Kaupunki korvaa öljylämmitysjärjestelmänsä maalämmölllä 62 Kaupunki ostaa vain päästötöntä sähköä 63 Kaukolämmön tuotantomuutokset 64 Uusiutuvan pientuotannon edistäminen yhteishankinnoilla 66 Päästövähennys ktco₂-ekv vuonna 2030 Kustannukset (M /v) 2 0,2-0,3 M /toimitila 4 0,3-0,4 66 Turpeesta luopuminen: 2 M /v ,7 (sis. kaupungin koordinointityö 0,2) Säästöt (M /v) Vaikutukset 1,3 Kaupungin toimin saadaan aktivoitua 300 maalämpöpumpun ja aurinkosähköjärjestelmän investoinnit lähivuosina Taulukko 2.4. Arviot päästövaikutuksista, kustannuksista ja säästöistä niiden energiantuotannon toimenpiteiden osalta, kuin niitä on tähän mennessä tehty. 61 Pöyry Management Consulting 2017, Arvioitu tilakeskukselta saatujen tietojen pohjalta 63 Arvioitu tilakeskukselta saatujen tietojen pohjalta 64 Vantaan energian esittelemän tavoiteskenaarion mukaan, edellisen luvun energiatehokkuustavoitteet huomioiden 65 Vantaan Energia Oy:n arvio Gaia Consulting Oy 2016, 14 24

27 Kaupunkiorganisaation vähäpäästöinen energiantuotanto 2 Jäljelle jäävät päästöt 186 Kaupungin päästötön ostosähkö 4 Pientuotannon yhteishankintojen edistäminen 3 Kaukolämmön tuotantomuutokset 66 Kuvio Jo arvioitujen energiantuotannon toimenpiteiden vaikutukset (kt CO₂-ekv) lämmön ja sähkön perusskenaarion mukaisiin päästöihin vuonna 2030 siinä tilanteessa, että ilmastoveiviin asetetut energiatehokkuustavoitteet on saavutettu. Kaavion yhteispäästöt ovat 261 kt CO₂-ekv. Taulukossa 2.4 ja kuviossa 2.11 on esitetty jo arvioitujen selkeiden energiantuotannon toimenpiteiden ilmastovaikutuksia perusskenaarion sähkön ja lämmön tuotannon päästöihin vuonna 2030 siinä tilanteessa, että ilmastoveiviin asetetut energiatehokkuustavoitteet on saavutettu. Paljon erilaisia toimenpiteitä on vielä arvioimatta, mutta huomattavaa on, että merkittävien toimenpiteiden jälkeen kurottavaa on vielä todella paljon, jotta ilmastoveiviin asetettuihin tavoitteisiin päästään. Mikäli edellisessä luvussa esitetyt energiatehokkuustavoitteet eivät toteudu, tulee energiantuotannon muutosten olla sitäkin suurempia. Kuviossa 2.12 on kuvattu ilmastoveiviin asetettujen energiantuotannon tavoitteiden ilmastovaikutuksia perusskenaarion mukaisiin sähkön ja lämmön tuotannon päästöihin. Vaaleammalla olevat lohkot kuvastavat kunkin osatavoitteen ilmastovaikutuksia. Tummat lohkot kuvaavat näiden toimenpiteiden jälkeen jäljelle jääviä päästöjä (114 kt CO₂-ekv). Tämä on hiilineutraaliskenaarioon asetettu tavoite sähkön ja lämmön tuotannolle. Kuvio Ilmastoveiviin asetettujen energiantuotannon tavoitteiden ilmastovaikutukset (kt CO₂-ekv) verrattuna perusskenaarion sähkön ja lämmön tuotannon kokonaispäästöihin (429 kt CO₂-ekv). Lukemissa on otettu huomioon edellisessä luvussa esitetyt energiatehokkuuden toimenpiteet. 25

28 2.3 Liikenteen päästöt Nykytilanne ja perusura Liikenteestä aiheutui 36 % Vantaan vuoden 2016 päästöistä, ja tästä valtaosa oli peräisin henkilöautoista ja raskaasta liikenteestä. Perusskenaarion ennusteen mukaan liikenteen päästöt ovat 207 kt CO₂-ekv vuonna Perusskenaariossa on huomioitu liikenteen osalta biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen lisääntyminen, kehäradan asemaseutujen kehittymisen vaikutukset kulkumuotojakaumaan sekä Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä HSL:n päätös vähentää joukkoliikenteen päästöjä 90 % vuosina Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa sekä kuljettujen kilometrien määrä että kunkin kulkumuodon päästöt. Nykyisestä asumisen asemakaavavarannosta 63 prosenttia sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Vastaavasti yleiskaavassa asumiseen varatuista rakentamattomista alueista näillä vyöhykkeillä sijaitsee 80 prosenttia. Asema- ja yleiskaavoissa työpaikkarakentamiseen kaavoitettua varantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla on vielä runsaasti, yhteensä noin k-m2. 67 Tavoitteet ja toimenpiteet Ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii henkilöautoilun määrään hillintää ja muiden kulkumuotojen reilua lisäämistä (kuvio 2.13 b). Ilmastoveivin tavoitteiden mukainen kulkumuotojakauma ja liikkumistarpeen vähentäminen tarkoittaisi 37 kt CO₂-ekv päästövähennystä verrattuna perusskenaarioon BAU 2030 HN 7 12, Henkilöautot Linja-autot Raideliikenne Kevyt liikenne ,5 Kuviot 2.13 a ja b. Kulkumuotojakauma eri skenaarioissa Lisäksi ilmastoveivi-työskentelyssä todettiin, että kokonaistavoitteeseen pääsy vaatii bensiinin ja dieselin käytön reilua vähentämistä, ja niiden korvaamista sähköllä, lataushybrideillä, biokaasulla ja biopolttoaineilla 67 Vantaan kaupunki 2016, HSY (ks. liite 2) 26

29 % (kuvio 2.14). Ilmastoveivin tavoitteiden mukainen polttoainejakauma tarkoittaisi 72 kt CO₂-ekv päästövähennystä verrattuna perusskenaarioon Henkilöautot ja pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot 2030 BAU 2030 HN Kuvio Bensiinin ja dieselin osuus kunkin ajoneuvon käyttövoimista eri skenaarioissa vuonna 2030 Kaupungin sisäiset toimet Kaupungin tulee oman organisaationsa sisällä varmistaa, että sen logistiikka on hiilineutraalia 70. Varikon hallinnoiman kaluston hiilidioksidipäästöt olivat 2 kt CO₂-ekv vuonna Tämä vastaa kahden promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Jos kaikissa dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa siirrytään käyttämään biodieseliä, päästöt vähenevät 90 % niiden osalta, ja kustannukset olisivat noin /vuosi 71. Muun kaluston osalta mm. henkilöautojen osalta siirtyminen sähköautoihin maksaa nykyisellä hintatasolla n /vuosi. Jatkossa sähköautot varmasti kehittyvät ja hintataso tulee tippumaan. Sähköautojen käyttökustannukset ovat jonkin verran bensiinikäyttöisiä pienemmät. 72 Sähkön vaihtoehtona ovat myös biopolttoaineet ja biokaasu. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunkiorganisaation oman autokanta uusitaan vähäpäästöiseksi - Järkevöitetään kaupungin autokannan käyttöä. Kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen yhteiskäyttöä lisätään ja selvitetään, voidaanko osaa autotarpeesta korvata ns. yleisillä yhteiskäyttöautopalveluilla - Sähköpyörien ja tavallisten polkupyörien käyttöön kannustetaan enemmän työasioinnissa - Edistetään kaupungin henkilökunnan etätyömahdollisuuksia - Tehdään liikkumissuunnitelmat kaupungin eri toimipisteille, sekä työntekijöiden että asiakkaiden osalta - Kehitetään massataloutta siten, että maamassojen kuljettamisen sijaan ne sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kyseiselle alueelle 69 HSY (ks. liite 2) 70 Tällä hetkellä kaupungin varikolla on käytössä neljä täyssähköautoa ja 15 hybridiajoneuvoa. 71 Vantaan alueella biodieselin saatavuus on vielä rajoittunutta, käytössä on kaksi jakeluasemaa. Vantaan varikko. 72 Vantaan kaupungin varikon arvioita. 27

30 Maankäytön tiivistäminen Liikkumisen tarpeeseen vaikuttaa suuresti alueen kaupunkirakenne, eli kuinka lähellä päivittäin tarvittavat palvelut ovat. Jos alue on rakenteeltaan tiivis, on päivittäinen matkasuorite pienempi kuin harvaan asutulla alueella. Matkasuoritteen kasvaessa kasvavat myös syntyvät liikenteen päästöt, sillä kevyen liikenteen matkat ovat yleensä lyhyitä. 73 Vantaan vahvat joukkoliikennevyöhykkeet näkyvät kuviossa Julkisen liikenteen edistämiseksi näiden alueiden maankäyttöä tulisi kehittää ja hyviä yhteyksiä tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä myös muille seudulle. Usealla asemanseudulla maankäytön tehokkuus on vielä alhainen suhteessa joukkoliikenteen palvelutasoon 74. Kuvio Joukkoliikennekaupunki Vantaa 2025+, suunnitelma runkolinjojen kehittämisestä ja hyvien joukkoliikennealueiden laajentamisesta 75. Kaupunkirakennetta tiivistäessä tulee kuitenkin huomioida samanaikaisesti myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmat. Rakentamattomat pinta-alat voivat lisätä viihtyisyyttä, imeä sadevesiä ja vähentää 73 HSL 2017, Vantaan kaupunki 2017b, Vantaan kaupunki

31 lämpösaarekeilmiötä. Hulevesien virtaamiseen kaupunkitilassa on kehitetty monimuotoisia viivytysratkaisuja 76. Gaia Consulting Oy:n selvityksen 77 mukaan liikenteen päästöjä vähentävällä maankäytön suunnittelulla voidaan saavuttaa 6 kt CO₂-ekv vähennys. Tämä vastaa vajaan prosentin osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Maankäytön tiivistämisen välillisten vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa olevan suuremmat, sillä se luo edellytykset kevyen ja julkisen liikenteen kehittämiselle. Mitä enemmän asukkaita ja työpaikkoja asemien lähellä on, sitä suurempi on potentiaalinen käyttäjämäärä 78. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaavoitetaan lisää asuntoja ja työpaikkoja hyville joukkoliikennealueille. Vältetään haja-asutusalueiden leviämistä. Varmistetaan, että myös viher- ja virkistysalueet säilyvät lähellä, jotta alueet pysyvät viihtyisinä, eikä virkistäytymistä varten tarvitse liikkua kauas - Varmistetaan, että (päivittäis)palvelut sijoittuvat keskusta-alueiden keskeisimmille korttelialueille ja asemien viereen, enintään 600 metrin säteelle - Rakentamismahdollisuuksien parantamiseksi vähennetään autopaikkoja asukasta tai työpaikkoja kohden vahvoilla joukkoliikennevyöhykkeellä, joissa on myös hyvät peruspalvelut lähellä. Myös asuinrakennusten neliömäärän kasvua hillitsemällä on mahdollista tiivistää rakentamista, ja tätä on käsitelty energiatehokkuutta käsittelevässä luvussa Kevyen liikenteen infrastruktuurin parantaminen Vantaan kaupungin valtuustokauden strategiaan 79 on kirjattu tavoitteeksi, että pyöräilijöiden määrä nousee 4 % vuosittain 2021 mennessä. Pienikin muutos kulkutapaosuuksissa vaatii suuren muutoksen ihmisten käyttäytymisessä. Yksityisautoilun vähentäminen parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua. Lisäksi pyöräilyllä ja kävelyllä on merkittäviä terveysvaikutuksia. Vantaan liikennebarometrissä 80 kysyttiin, mikä saisi aloittamaan pyöräilyn tai pyöräilemään enemmän. Tärkeimmiksi vastauksiksi nousivat paremmat pyöräpysäköintipaikat, kattavampi ja yhtenäisempi pyörätieverkko sekä niiden kunnossapito. Uuden yleiskaavan suunnittelussa on asetettu tavoitteeksi, että Vantaalle keskustojen välille luodaan pyöräilyn laatukäytäväverkko, joka yhdistyy seudulliseen laatukäytäväverkkoon 81. Helsingin kaupungin teettämässä selvityksessä 82 todettiin, että miljoonan pyörätieinvestoinneilla saadaan nostettua pyöräilyn kulkutapaosuutta nykyisestä noin 6 %:sta %:iin vuoteen 2025 mennessä. Siirtymät syntyvät etupäässä henkilöautoliikenteestä ja joukkoliikenteestä. HSL:n selvityksen 83 mukaan kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 10 %-yksikköä tarkoittaisi, että päästöt vähenisivät 81 kt CO₂-ekv koko pääkaupunkiseudulla. Suhteessa Vantaan väkilukuennusteeseen 76 Esim. viherkatot, paikalliset tulva-altaat ja pysäköintialueiden vettäläpäisevät pintamateriaalit , Esim. Cevero Vantaan kaupunki 2017a Vantaan kaupunki 2017b , , 67 29

32 tämä tarkoittaisi 13 kt CO₂-ekv päästövähennyspotentiaalia. Tämä vastaa 1,5 prosentin osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Tähän tavoitelaskelmaan voi olettaa sisältyvän myös seuraavan alaluvun informaatio-ohjauksen toimenpiteet. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki rakennuttaa pyöräilyn laatukäytäviä keskustojen välillä yhdistäen ne muihin pääkaupunkiseudun merkittäviin pyöräreitteihin. - Kaupunki parantaa nykyisiä kevyen liikenteen väyliä sekä niiden talvikunnossapitoa ja opasteita - Kaupunki asettaa kaavoituksessa ensisijalle pyöräilyn turvalliset, suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin. Kaupunki panostaa pyörien turvalliseen pysäköintiin - Otetaan käyttöön kaupunkipyörät Vantaalla o Kaupunkipyörät saattavat tulla markkinaehtoisesti kokeiluun Vantaalle. Jos kaupunki itse rahoittaa ne, riippuu kustannukset pyörien määrästä, niiden käyttöasteesta ja mahdollisesta sponsorisopimuksesta. 400 pyörää maksaisi arviolta 0,5 miljoonaa euroa Informaatio-ohjaus Tyypillisiä informaatio-ohjauksen keinoja ovat kestävän liikkumisen neuvontapalvelut, viestintäkampanjat ja työpaikoille räätälöidyt liikkumissuunnitelmat. Toiminnassa olennaista on liikennettä synnyttävien tahojen osallistaminen. Tutkimusten mukaan yrityksissä määrätietoisesti toteutettujen liikkumissuunnitelmien seurauksena henkilöautoilu vähenee % työpaikalla ja kaupungeissa yhteensä 2-3 %. 84 Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki viestii kävelyn ja pyöräilyn ilmasto- ja terveysvaikutuksista - Toteutetaan yritysten kanssa liikkumissuunnitelmia 85 Joukkoliikenteen sujuvoittaminen Vantaan kaupungin valtuustokauden strategiaan 86 on kirjattu tavoitteeksi, että joukkoliikenteen matkustajamäärät nousevat 3 % vuosittain 2021 mennessä. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla kasvaa kilpailukykyiseksi suhteessa henkilöautoiluun. Tällä hetkellä joukkoliikenteen matkaajat ovat helposti yli kaksi kertaa niin suuria kuin henkilöautolla. Nopeiden joukkoliikenneyhteyksien osalta solmukohtia on tällä hetkellä Vantaalla vain juna-asemien yhteydessä, sillä bussien runkolinjojen risteyskohtia ei vielä ole. 87 Joukkoliikenteen parantamistoimet voivat lisätä painetta nostaa lippujen hintoja. Toisaalta jos henkilöautoilijoita onnistutaan ohjaamaan joukkoliikenteen pariin, syntyy lisää kysyntää ja uudet linjat voivat olla kannattavia. 84 HSL 2017, Valmiit materiaalit yrityksille joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämiseksi työntekijöiden työmatkaliikkumisessa sekä etätöiden edistämiseksi. Yritysten tavoittamiseen ja informointiin kuluu resursseja, mutta niitä osittain paikkaa ohjauksen myötä saadut joukkoliikenteen lisätulot. 86 Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki 2017b, 25 30

33 Nykyisen runkolinjan palvelutason parantaminen ei yksinään lisää joukkoliikenteen käyttöä, vaan lyhentää lähinnä nykyisten käyttäjien odotusaikaa. Tueksi tarvitaan tiivistyvää maankäyttöä ja tehokasta liityntäliikennettä 88. Runkolinjojen sujuvuutta voi parantaa myös esimerkiksi liityntäyhteyksillä, liikennevaloetuuksilla ja joukkoliikennekaistoilla. Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan joukkoliikenteen runkolinjaston toimivuuden parantamisella voidaan saada 3 kt CO₂-ekv vähennys. Tämä vasta noin kolmea promillea kokonaispäästövähennystarpeesta. Oletuksena on, että joukkoliikenteen osuus kasvaa toimien seurauksena yhden prosentin. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki kehittää runkolinjaston, jolla on lyhyet vuorovälit ja hyvät liityntäyhteydet. Runkolinjaston nopeutta edistetään esimerkiksi liikennevaloetuuksilla, omalla kaistalla tai joukkoliikennekaduilla - Toteutetaan raitiotielinja Aviapolis-Mellunmäki välille vuoteen 2030 mennessä o Raitiotiehanke maksaa arviolta noin 250 miljoonaa euroa, josta Vantaalle jäisi maksettavaksi arviolta kaksi kolmasosaa. Raitiotiet on kokemusten mukaan otettu hyvin vastaan, joten linja voi hyvin mahdollistaa 3 % nousun raitioliikenteen kulkutapaosuudessa Vantaalla 89 - Avataan kehäradalle Lapinkylän asema o Aseman avaaminen maksaa noin 5 miljoonaa euroa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen Joukkoliikenteen lippujen hinnan alentamisella on tarkoitus lisätä julkisen liikenteen houkuttelevuutta suhteessa henkilöautoiluun. Joukkoliikenteen lippuhinnan merkittävän laskun ei kuitenkaan ole nähty vaikuttavan merkittävästi autoilun vähenemiseen. Sen sijaan vaarana on, että hinnan aletessa lyhyitä kevyen liikenteen matkoja tehdään enemmän joukkoliikenteellä, mikä kasvattaisi päästöjä. 90 Vantaalle joukkoliikenteen lippujen hintojen laskeminen 25 % maksaisi noin miljoonaa euroa. Nämä rahat voitaisiin käyttää ennemmin hyviin joukkoliikenteen investointeihin ja liikennöinnin lisäämiseen. HSL:n selvityksessä 91 on arvioitu, että jos joukkoliikenteen lippujen hintoja lasketaan 25 %, vähenisivät kasvihuonekaasupäästöt 20 kt CO₂-ekv koko pääkaupunkiseudulla. Vaikutuksen voi olettaa olevan samansuuntainen myös Vantaan sisällä, eli asukaslukuennusteeseen suhteutettuna -3 kt CO₂-ekv. Tämä vastaa kolmen promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Alennetaan joukkoliikenteen lippujen hintoja 25 % - Osana muita kampanjoita, tuodaan esille autoilun todelliset kustannukset verrattuna julkiseen liikenteeseen HSL 2017, Vantaan liikennesuunnittelun arvioita. 90 HSL 2017, , Esimerkiksi YLE:n uutisjuttu: Kuinka paljon autoilu maksaa? Yle pyysi ja Autoliitto laski esimerkit Itsensä huijaamista, jos ajattelee vain käyttökustannuksia 31

34 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu Niin kauan kuin päästövähennystoimenpiteet eivät vähennä autoliikenteen käytössä olevaa kapasiteettia tai nosta autoilun hintaa, kaikki autoliikennettä vähentävät toimenpiteet samalla myös parantavat autoliikenteen kilpailukykyä. Kun jollain toimenpiteellä saadaan vähennettyä ruuhkia, nopeampi ajomatka houkuttelee muita käyttämään vapautunutta tilaa. 93 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tietulleja, joiden tarkoituksena on vähentää henkilöautoliikennettä. HSL:n selvityksessä 94 parhaimmaksi vaihtoehdoksi on hahmoteltu porttimaksuja kehäteiden 1 ja 3 sisäpuolelle ja kolme säteittäistä maksulinjaa, joista keskimmäisin kulkisi Vantaalla Hämeenlinnan väylän ja lentokentän välistä (kuvio 2.16). Maksimimaksu olisi esim. 6 euroa päivässä, ja tavaraliikenteeltä ei perittäisi maksuja. Järjestelmän vuotuiset poisto- ja käyttökustannukset olisivat miljoonaa euroa vuodessa koko pääkaupunkiseudulla. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa maksut olisivat 1,5-kertaiset. Tällä nähtiin olevan edelleen vaikutuksia henkilöautoliikenteen vähenemiseen, mutta tämän maksurajan katsottiin olevan jo toimivuutensa ylärajoilla. Kuvio Porttimaksumalli ajoneuvoliikenteen hinnoittelulle 95 Selvityksessä todettiin ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla voitavan vähentää henkilöauton kulkumuotoosuutta noin 6 prosenttiyksikköä, joten tietullit ovat hyvin merkittävä yksittäinen keino vähentää liikenteen päästöjä. Samalla tulee parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa, kun henkilöautoilua rajoitetaan. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelua suunniteltaessa tulle kiinnittää huomiota, että maksut kohdistuvat eri väestöryhmiin tasavertaisesti. Toteutustapaa suunniteltaessa voidaan myös harkita, halutaanko esimerkiksi vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja kimppakyytejä suosia jättämällä ne maksujen ulkopuolelle 93 HSL 2017, , HSL 2017, 42 32

35 Selvityksessä toimenpiteestä ajoneuvoliikenteen hinnoittelu x1,5 on arvioitu, että päästöt vähenevät 176 kt CO₂-ekv koko pääkaupunkiseudulla. Vaikutuksen voi olettaa olevan samansuuntainen myös Vantaan sisällä. Väkilukuennusteeseen suhteutettuna ajoneuvoliikenteen päästövähennyspotentiaali Vantaalla voisi siis olla noin 27 kt CO₂-ekv. Vaikutus saattaa olla jopa isompi Vantaalla, sillä Vantaalla on paljon läpikulkuliikennettä. Tämä vastaa noin kolmen prosentin osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Moniin muihin yksittäisiin toimiin verrattuna tämä on iso osuus. Mahdolliset toimenpiteet: - Vaikutetaan ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönottoon ja riittävän voimakkaaseen hinnoitteluun Pysäköintimaksut Pysäköintimaksujen tarkoituksena on vähentää henkilöautoliikenteen houkuttelevuutta verrattuna julkiseen liikenteeseen tai pyöräilyyn. Pysäköintimaksut toimivat parhaiten esimerkiksi keskusta-alueilla, joihin pääsee helposti muutenkin kuin omalla autolla 96. Pysäköintimaksuja kehittäessä voi harkita myös, halutaanko vähäpäästöisiä autoja ja yhteiskäyttöautoja suosia jättämällä ne maksujen ulkopuolelle 97. Vantaan kaupungilla on rajalliset keinot vaikuttaa muiden kaupunkien pysäköintimaksukäytäntöihin, mutta toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin rajaaminen kaupunkien rajojen sisälle ei kuitenkaan luo kokonaiskuvaa alueella, jossa liikutaan paljon kaupungista toiseen. Vantaan liikennesuunnittelussa on arvioitu, että Vantaan pysäköintimaksualueiden laajentaminen ja maksujen korottaminen 50 % vähentäisi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä 3 kt CO₂-ekv. Tämä vastaa kolmen promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki luopuu pysäköintimaksuissa ensimmäisestä ilmaisesta tunnista - Nykyisiä pysäköintimaksuja korotetaan - Pysäköintimaksualueita laajennetaan (teknisen lautakunnan päätöksen lisäksi Aviapolikseen) Toimenpiteistä tulee arviolta 3-5 miljoonaa euroa tuloja kaupungille, kun ne otetaan käyttöön. Uudet MaaS-palvelut ja kimppakyytien lisääminen Kimppakyytien lisäämisen tarkoituksena on vähentää yksityisautojen määrää liikenteestä, vaikka matka edelleen tehdään autolla. Kimppakyydeissä autoilun energiatehokkuus kasvaa ja päästöt vähenevät niillä matkoilla, jotka kimppakyytiläinen olisi muuten tehnyt omalla autolla. Jos matkaa ei muuten olisi tehty lainkaan tai se olisi tehty kävellen tai pyörällä, suoraa vaikutusta päästöihin ei juuri ole HSL 2017, Tämä toimenpide löytyy esimerkiksi Helsingin suunnitelmasta. Helsingin kaupunki 2017, HSL 2017, 43 33

36 HSL:n selvitykseen 99 on laskettu, että jos 5-10 % yksin ajetuista matkoista muuttuu kimppakyydeiksi, päästöt laskevat 56 kt CO₂-ekv koko pääkaupunkiseudulla. Vaikutuksen voi olettaa olevan samansuuntainen myös Vantaan sisällä. Vantaan väestölukuennusteeseen suhteutettuna päästövähennyspotentiaali Vantaan sisällä olisi 9 kt CO₂-ekv. Tämä vastaa yhden prosentin osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki kehittää ja pilotoi uusia liikkumispalveluita ja automaatioajamista, erityisesti Aviapolishankkeen yhteydessä Etätyömahdollisuudet Etätöiden lisäämisellä pyritään vähentämään työmatkaliikkumisen tarvetta. Vantaan sisällä kaupunkiorganisaatio on varmasti yksi merkittävimmistä työnantajista, jolla etätöiden edistäminen on mahdollista virastotyössä. Lisäksi sähköisiä palveluita kehittämällä voidaan hieman vähentää asiointimatkustamista. Etätöiden edistämisen päästövähennyspotentiaali on 3 kt CO₂-ekv 100. Tämä vastaa kolmen promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki parantaa oman organisaationsa etätyöedellytyksiä - Kaupunki pyrkii osana muita kampanjoita vaikuttamaan yrityksiin, jotta he parantaisivat etätöiden tekemisen edellytyksiä - Luodaan kaupunginosiin etätyön mahdollistavia toimipisteitä, joissa on rauhallista työskennellä ja mahdollisuus syödä eväitä - Kehitetään sähköisiä palveluja kuntalaisille, jotta palvelupisteisiin ei tarvitse matkustaa Ajoneuvojen päästöjen vähentäminen Autoilun vähentämisen lisäksi liikenteen päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä ajoneuvojen päästöjä. Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä voi pyrkiä tekemään kannattavammaksi esimerkiksi kehittämällä niiden latausinfraa, vapauttamalla ne pysäköinti- ja tietullimaksuista 101 sekä antamalla niille oikeuksia ajaa bussikaistoilla. Koti- ja työpaikkalataaminen keskeisessä asemassa vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistyessä. HSL on sitoutunut vähentämään joukkoliikenteen päästöjä 90% vuoden 2010 tasosta vuoteen 2025 mennessä ja sähköbussien osuuden nostaminen 30 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan sähkö-, kaasu- ja LNG-infrastruktuuria ja vähäpäästöisten autojen pysäköintipaikkoja kehittämällä on mahdollista vähentää päästöjä 1 kt CO₂-ekv. Tämä vastaa yhden promillen osuutta kokonaispäästövähennystarpeesta , Vantaan liikennesuunnittelun arvio. Oletuksena on, että työmatkaliikenteen osuus kaikesta liikenteestä on 25 % ja etätyömahdollisuuksien osuus on 5 %. 101 Yksityisautoilu vie paljon tilaa liikenteessä ja pysäköinnissä. Toisaalta ilmaisella pysäköinnillä voidaan osaltaan edesauttaa vähäpäästöisten autojen hankinnan kannattavuutta. 34

37 Mahdolliset toimenpiteet: - Kaavoituksessa varataan sähkö-, kaasu- ja LNG- latauspisteille paikkoja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa - Kaupunki rakennuttaa julkisia latauspisteitä - Kaupunki velvoittaa tontinluovutusehdoissa ja (jos mahdollista) kaavamääräyksissä rakentamaan latauspisteitä kiinteistöillä - Kaupunki velvoittaa tontinluovutusehdoissa ja (jos mahdollista) kaavamääräyksissä ottamaan käyttöön pysäköintirakennuksissa uusiutuvaa energiaa sähköautojen lataamiseksi - Kaupunki harkitsee vähäpäästöisten ajoneuvojen suosimista vapauttamalla ne pysäköintimaksuista ja mahdollisista tietulleista - Kaupunki edellyttää hankkimiltaan palveluilta hiilineutraaliutta - Kaupunki edistää vähäpäästöisen joukkoliikenteen hankkeita - Kaupungin pitää aktiivisesti yhteyttä biodieselin tuottajiin tuotannon lisäämiseksi Kaupunki yhdessä muiden edelläkävijäkuntien kanssa pyrkii vaikuttamaan vähäpäästöisten autojen suosimiseen uusissa lainsäädäntöhankkeissa Vähäpäästöinen ja sujuva jakeluliikenne Vuonna 2016 paketti- ja kuorma-autojen päästöt vastasivat reilua kolmasosaa liikenteen kokonaispäästöistä. Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman perusskenaarion mukaan paketti- ja kuorma-autojen liikennesuorite tulee kasvamaan 6 % vuoteen Jakeluliikenteen päästöjä voi pyrkiä laskemaan esimerkiksi vähentämällä parkkipaikan etsimisen tarvetta, suosimalla päätöksenteossa vähäpäästöisiä palveluita sekä luomalla edellytyksiä kevyelle jakeluliikenteelle. Mahdolliset toimenpiteet: - Kaupunki on mukana kehittämässä jakeluliikenteen vapaiden parkkipaikkojen työkaluja Kaupunki kannustaa sähköisten jakelupyörien käyttöön erityisesti keskusta-alueilla, esimerkiksi määrittelemällä ympäristövyöhykkeitä - Seurataan Smart-MR -hankkeen 104 ratkaisuita ja pilotoidaan niitä - Kaupunki velvoittaa tilaamiltaan palveluilta vähähiilisyyttä myös kuljetuksissa 102 Biodieseliä on nykyisin hyvin niukasti saatavilla 103 Työkalun avulla kuljettaja voisi saada reaaliaikaista tietoa vapaista parkkipaikoista ja varata halutun paikan etukäteen. Näin vähennetään parkkipaikan etsintään liittyvän ajelun tarvetta. 104 HSY ja Helsingin seutu osallistuvat SMART-MR (Sustainable Measures for Achieving Resilient Transportation in Metropolitan Regions) hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa liikennepolitiikkaa ja kehittää keinoja kestävän, vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi metropolialueilla. 35

38 Päästövaikutukset Toimenpide Kaupungin oma autokanta päästötön 105 Tietullien voimakas hinnoittelu 106 Pysäköintimaksualueiden laajentaminen ja korottaminen +50% 107 Joukkoliikenteen lippujen hinnat -25% 108 Joukkoliikenteen runkolinjasto 109 Kimppakyydit (n. 5-10% yksin ajetuista matkoista muuttuu kimppakyydeiksi) 110 Kevyen liikenteen voimakas edistäminen 111 Liikenteen päästöjä vähentävän maankäytön suunnittelu 112 Kehitetään sähkö- kaasu- ja LNG-infrastruktuuria 113 Päästövähennys (ktco2/v) vuonna ,5 Kustannukset (M /v) Säästöt (M /v) 27 3,75 12 M säästöt infran rakentamisessa ja 25 M /v tuotot 3 3 Vaikutukset Merkittävä ajoneuvoliikenteen vähentyminen 3 0,9 0 Joukkoliikenteen osuus nousee 1 % ,3 0,3 Uudet asunnot ja palvelut sijoittuvat keskustoihin ja hyville joukkoliikenneyhteyksille. Säästöt syntyvät pysäköintipaikkojen vähentymisestä 1 0, uutta latauspistettä lähivuosina ja 1,5 % enemmän sähköautoja kaikkien autojen jakaumassa Etätöiden lisääminen Taulukko 2.5. Jo tehtyjä arvioita liikenteen toimenpiteiden päästövaikutuksista, kustannuksista ja säästöistä 105 Vantaan varikon tiedot 106 HSL HSL HSL Gaia Consulting Oy HSL HSL Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Vantaan liikennesuunnittelun arvio 36

39 Tietullit 27 P-maksut 3 Lippujen hinnat 3 Etätyöt 3 Runkolinjasto 3 MaaS 9 Latausinfra 1 Kevyt liikenne 13 Jäljelle jäävät päästöt 138 Kaupungin omat ajoneuvot päästöttömiä 2 Maankäyttö 6 Kuvio Jo arvioitujen liikenteen toimenpiteiden päästövähennyspotentiaali (kt CO₂-ekv). Koko pyöreä alue kuvaa liikenteen perusskenaarion mukaisia päästöjä (207 kt CO₂-ekv) vuonna Taulukossa 2.5 ja kuviossa 2.17 on kuvattu, kuinka paljon jo arvioidut liikenteen ilmastotoimet vähentävät liikenteen perusskenaarion mukaisia päästöjä (207 kt CO₂-ekv) vuonna Näiden toimenpiteiden jälkeen jää 138 kt CO₂-ekv, mutta jotta hiilineutraali Vantaa tavoitteeseen päästäisiin, liikenteen päästöjen tulisi olla 97 kt CO₂-ekv. Näiden toimenpiteiden lisäksi liikenteen päästöjä tulisi siis pystyä leikkaamaan vielä 41 kt CO₂-ekv. Kuviossa 2.18 on kuvattu, miten tavoiteskenaarioon on asetettu kulkumuotojakauman ja ajoneuvojen vähäpäästöisyyden tavoitteet, jotta kokonaistavoitteeseen päästään. Kuvio Ilmastoveiviin asetettujen kulkumuotojakauman ja ajoneuvojen vähäpäästöisyyden tavoitteiden vaikutukset liikenteen BAU-skenaarion päästöihin. 37

40 2.4 Muut sektorit Myös teollisuuden ja työkoneiden, jätteen käsittelyn ja maatalouden päästöjä tulee vähentää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Sektorit ovat hyvin pieniä, mutta jotta -80 % päästövähennystavoite on mahdollista saavuttaa, tarvitaan päästövähennyksiä jokaiselta sektorilta 115. Teollisuus ja työkoneet -sektorin päästöt olivat 42 kt CO₂-ekv vuonna 2016, ja sektorin päästöt tippuvat jo perusskenaariossa 16:en kt CO₂-ekv vuonna Tämän sektorin päästöjä on tarkoitus laskea kolmeen kilotonniin hiilidioksidiekvivalenttia. Sektorin päästöjä on mahdollista laskea uusimalla työkoneita energiatehokkaampiin versioihin sekä käyttämällä sähköä ja biopolttoaineita. Jätteiden käsittelyn päästöt syntyvät kaatopaikkajätteistä, biojätteiden ja jätevesilietteen kompostoinnista sekä jäteveden käsittelystä. Vantaan osuus pääkaupunkiseudun jätteiden käsittelyn päästöistä olivat 35 kt CO₂-ekv vuonna Sektorin päästöt vähenevät perusskenaariossakin 22:en kt CO₂-ekv, ja tämä johtuu erityisesti suljetun kaatopaikan metaanipäästöjen hiipumisesta itsekseen ajan kanssa. Yhdessä HSY:n kanssa tulee selvittää, voiko kompostoinnissa metaanin talteenottoa kehittää ja jätevedenpuhdistuksessa prosessipäästöjä vähentää. Vantaan tulee yhdessä Helsingin ja Espoon kanssa vaikuttaa, että myös HSY sitoutuu toiminnassaan olemaan hiilineutraali. Maatalouden päästöjä syntyy erityisesti suopelloilta, mutta myös kotieläimistä. Vantaan maatalouden päästöt olivat 2 kt CO₂-ekv vuonna 2016, ja tavoitteissa tämän sektorin päästöjä ei ole tarkoitus leikata. Kaupunki voi kuitenkin edistää ilmastoystävällisten viljelytapojen käyttöönottoa. 115 Muut sektorit eivät sisälly ilmastoveivi-työkaluun, mutta niiden päästövähennystavoitteita tarkasteltiin samalla. 38

41 3 Kompensointi Hiilineutraaliustavoitteeseen sisältyy, että jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita muualla. Kuntaliiton mukaan tärkeintä on, että kunnan ulkopuolella tapahtuva kompensaatio saa aikaan todellisia päästövähennyksiä, joita ei tapahtuisi ilman kunnan tai kunnassa toimivien muiden tahojen toimia tai rahoitusta. Kompensointi ei saa johtaa kaksoislaskentaan, eli siihen, että yhdellä ja samalla toimenpiteellä useampi kuin yksi taho väittää vähentäneensä päästöjä. Siksi aina, kun kompensointi tehdään, on se todennettava luotettavasti, olemassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti. Mahdollisia kompensointikohteita: - Valtakunnallisen sähköntuotannon päästöihin vaikuttaminen, esimerkiksi tukemalla tuulivoimahankkeita. - EU:n päästöoikeuksien ostaminen ja mitätöiminen. - Ulkomaisten vähähiilisyyteen tähtäävien hankkeiden tukeminen. Tällainen kompensointi onnistuu standardisoidusti lähinnä EU-rajojen ulkopuolisissa ilmastohankkeissa, kuten esimerkiksi Kioton mekanismeissa (yhteistoteutus JI tai puhtaan kehityksen mekanismi CDM). - Hiilinielujen vahvistaminen ja lisääminen. 39

42 4 Johtopäätökset Tämän selvityksen tarkoitus on ollut tuoda esille, mitä hiilineutraali Vantaa tavoitteen saavuttaminen vaatii. Selvitys on yksi resurssiviisauden tiekartan taustaselvityksistä. Tiekarttaan asetetaan suuntaviivoja hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi, mutta mahdolliset konkreettiset toimenpiteet on tarkoitus sisällyttää eri toimialojen toteutussuunnitelmiin. Hiilineutraali Vantaa tavoite on kunnianhimoinen. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, tulee ilmastotoimien olla määrätietoisia jokaisella sektorilla. Kuviossa 4.1 on kuvattu ilmastoveivi-työkaluun asetettujen tavoitteiden päästövaikutukset. Mitä suurempi lohko, sitä suurempi merkitys siihen liittyvillä toimilla on. Tummat lohkot kuvaavat kyseiselle sektorille jäljelle jääviä päästöjä, jotka on tarkoitus kompensoida rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita muualla. Olennaista on huomata, että kaikki toimenpiteet tarvitaan, jotta kokonaistavoitteeseen päästään. Kuvio 4.1. Ilmastoveiviin asetettujen tavoitteiden mukaiset päästövaikutukset Vantaan kokonaispäästöihin vuonna Koko alue kuvastaa Vantaan nykyisiä päästöjä 1078 kt CO₂-ekv, vihreä alue kuvastaa perusskenaarion mukaista päästövähenemää, vaaleankeltaiset alueet ilmastoveiviin asetettujen tavoitteiden ilmastovaikutuksia ja tumman keltainen alue kuvaa tavoiteskenaarion mukaista jäljelle jäävien päästöjen osuutta. Luvuissa on oletettu, että energiatehokkuustoimet toteutetaan ennen energiantuotannon toimia. Helmikuussa Vantaalla pidetyssä ilmastotyöpajassa todettiin, että ehdotetut toimenpiteet vaativat selventämistä ja tarkennettavia kriteereitä. Tilaisuudessa todettiin myös, että kaupungin henkilöstön osaaminen ja resurssit tulee varmistaa jokaisella toimialalla. Lisäksi on hyvä harkita, mitkä toimenpiteet ovat järkevintä 116 HSY (ks. liite 2) 40

43 yksityistää. Toimenpiteitä suunniteltaessa on hyvä hyödyntää ja edistää jo olemassa olevia palveluita ja informaatiokanavia. Kaupungin olisi hyvä nimetä ilmastokoordinaattori, jonka kokopäivätyötä on varmistaa eri rahoitusmallien hyödyntäminen, eri kampanjoiden niputtaminen järkeviksi kokonaisuuksiksi sekä toimenpiteiden koordinointi ja seuranta eri toimialoilla. Jatkotyössä olisi hyvä laatia selvitys toimenpiteiden kustannusvaikutuksista. Toimenpiteiden toteutus vaatii rahaa, mutta useimmat toimet maksavat itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi energiatehokkuustoimet ja energiaomavaraisuus vähentää sähkön ja lämmityksen kuluja, ja pyöräily edistää terveyttä sekä vähentää autoilusta aiheutuvia kustannuksia. Budjetoinnissa tarvitaankin kauaskantoisempaa näkökulmaa kuin yksi vuosi. Jatkossa olisikin hyvä kehittää toimenpiteiden kustannustehokkuuslaskentaa ja elinkaarimalleja. Lisäksi tulee muistaa, että ilmastonmuutos ei ole vain ympäristön vaan koko yhteiskunnan ongelma. Jos toimiin ei tartuta tarpeeksi ajoissa, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin kuluu todennäköisesti vielä enemmän rahaa. Kaupungilla on rajalliset keinot vaikuttaa yritysten ja asukkaiden päätöksiin. Ilmastotyöpajassa todettiin, että tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä kaupungin ja alueen elinkeinoelämän kesken, jotta voidaan tunnistaa yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet. Yrityksille olisi hyvä antaa selkeä viesti, että Vantaa on kannattava toimintaympäristö kestävälle ja kiertotaloutta edistävälle liiketoiminnalle. Asukkaiden valinnat vähähiilisyyteen siirtymisessä tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, sillä vaikka pääkaupunkiseudulla ympäristöasenteet ovat jo myönteisiä, vaatii toimeen tarttuminen aina aikaa ja vaivaa. Vantaan kaupunki ja muut edelläkävijäkaupungit voivat pyrkiä osaltaan vaikuttamaan valtion tasolla tehtäviin päätöksiin, sillä monet ohjauskeinot ovat järkevintä toteuttaa valtakunnallisesti. Liikenteen ilmastotoimia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että niin kauan kuin päästövähennystoimenpiteet eivät vähennä autoliikenteen käytössä olevaa kapasiteettia tai nosta autoilun hintaa, kaikki autoliikennettä vähentävät toimenpiteet samalla myös parantavat autoliikenteen kilpailukykyä. Kun jollain toimenpiteellä saadaan vähennettyä ruuhkia, nopeampi ajomatka houkuttelee muita käyttämään vapautunutta tilaa. 117 Liikenteen päästöjen osalta iso vaikutus on myös ympäryskuntien toimilla, sillä Vantaalla on paljon läpikulkuliikennettä, ja päästöt eivät siten rajaudu kaupunkien sisälle. Liikenneasioissa tarvitaankin yhteistyötä kaupunkien välillä. Hiilineutraali Vantaa tavoite on kaupungille erinomainen mahdollisuus tuoda itseään esille edelläkävijänä ja resurssiviisaana. Onnistuneista hankkeista kannattaa viestiä, sillä se myös innostaa muita tahoja samanlaisiin toimiin. Tavoitteen toteuttaminen antaa osaltaan selkeän viestin, kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, ja että Vantaa on kannattava toimintaympäristö kestävälle ja eteenpäin katsovalle liiketoiminnalle. Kuvaaja: Pekka Turtiainen 117 HSL 2017, 53 41