HENKILÖKUNNAN ASENTEET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPOTILAITA KOH- TAAN VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA
|
|
- Elsa Laine
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖKUNNAN ASENTEET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPOTILAITA KOH- TAAN VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA VANTAAN KAUPUNKI. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. JULKAISUJA 1/2018.
2 ISBN ISSN Vantaan kaupunki,
3 HENKILÖKUNNAN ASENTEET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPOTILAITA KOHTAAN VANTAAN KAUPUN- GIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Jyrki Kettunen 1, Lauri Kuosmanen 2,3, Heli Bäckmand 2, Jari Savolainen 1, Jessica Raiskinen 1, Jukka Piippo 1 1 Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki 2 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 3 Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuukirjoittajat: Jyrki Kettunen (jyrki.kettunen@arcada.fi) ja Lauri Kuosmanen (lauri.kuosmanen@hus.fi) 3
4 Sisällys HENKILÖKUNNAN ASENTEET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPOTILAITA KOHTAAN VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA...1 Johdanto...5 Tutkimuksen tarkoitus...5 Tutkittavat ja menetelmät...6 Tulokset...6 Ongelmien kohtaaminen arjessa...7 Käytetyt tunnistusmenetelmät...8 Onko helppoa ottaa puheeksi...8 Puheeksi ottaminen ja tuen saanti Keskeiset tulokset Pohdinta Suositukset Vantaalle: Kirjallisuus
5 Johdanto Vantaan kaupunki ja Arcada ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi Vantaalla. Osana Vaikuttavat tavat (VATA) -hanketta kartoitettiin Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluhenkilökunnan asenteita mielenterveys- ja päihdepotilaita kohtaan. Tämän raportin lisäksi osahankkeessa on aiemmin julkaistu yksi opinnäytetyö (Raiskinen 2016). Laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) päihteellä tarkoitetaan alkoholipitoisia aineita, huumausaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääkkeitä ja muita aineita. Kuluvan vuosikymmenen alussa suomalaisessa aikuisväestössä miehistä eri koulutusryhmissä 41 % - 42 % ilmoitti juoneensa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa ja vastaavasti naisista 26 % - 29 % ilmoitti juoneensa vähintään viisi alkoholiannosta viikossa (Helldán ym, 2013). Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n raportin (Murto ym, 2017) mukaan vuonna 2015 aikuisista vantaalaisista miehistä 35,6 % ja naisista 19,6 % käytti liikaa alkoholia. Saman raportin mukaan kannabista viimeisen 12 kk:n aikana on Suomessa käyttänyt 5 % vuotiasta ja isojen kaupunkien (Tampere) vuotiaista hieman yli 10 % (Murto ym, 2017). Päivittäin tupakoi vuotiaista suomalaisista n. 15 % ja tamperelaisista hieman yli 10 % (Murto ym, 2017). Sekä koko maan, että Tampereen aikuisväestöstä rahapelaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kk aikana kokeiden osuus oli 7,2 % (Murto ym, 2017). Suomalaisten alkoholinkulutuksessa ongelmia aiheuttaa humalahakuinen juominen. Alkoholin käyttö on kasautunut; eniten juova kymmenen prosenttia väestöstä juo puolet kaikesta alkoholista (Mäkelä ym, 2010) ja alkoholi on yhteydessä moniin terveysongelmiin (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus 2015). ATH-tutkimuksessa (Murto ym, 2017) kartoitettiin myös mielenterveyshäiriöiden yleisyyttä aikuisväestössä. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta ilmoitti vuonna 2015 Suomessa 10,9 % miehistä ja 13,0 % naisista. Vantaalaismiehistä em. kuormittuneisuutta oli 12,7 %:lla, mutta naisilla vastaava osuus oli 7,7 %. Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus viittaa siihen, että henkilöllä on mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö tai jokin muu mielenterveyshäiriö. Samaisen tutkimuksen mukaan vuonna 2015 suomalaista joka neljännellä (miehet 23,1 %, naiset 26,8 %) on ollut vähintään kaksi viikkoa jatkunutta masennusoireilua kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Vantaalla masennusoireilua oli ollut miehistä 21,7 %:lla ja naisista 22,5 %:lla. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön omilla asenteilla on tärkeä merkitys siihen minkälaista hoitoa ja kohtelua potilaat ja asiakkaat saavat. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kartoitettiin vuosina henkilökunnan asenteita masennusta ja sen hoitoa kohtaan (Kuosmanen ym, 2011). Tutkimuksen mukaan henkilökunnan valmiudet masennuspotilaiden hyvälle hoidolle olivat olemassa, ja perusterveydenhuollossa oli potentiaalia tunnistaa ja hoitaa masentuneita vastaanotoilla. Työntekijät tarvitsivat tukea kliinisen masennuksen tunnistamiseen, ja osa vastaajista halusi siirtää hoitoa mielenterveystyön asiantuntijoille. Vaikka masentuneiden hoitaminen koettiin ajoittain raskaaksi, se oli myös palkitsevaa. Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla työskentelevien näkemyksiä päihde- ja mielenterveysongelmista. Erityisesti tutkimme sitä, miten usein henkilökunta kohtaa työssään näistä ongelmista kärsiviä ihmisiä, miten henkilökunta tunnisti arjen työssään potilaiden/asiakkaiden päihde- ja mielenterveysongelmia, miten he kokivat saaneensa tukea hankalissa tilanteissa ja kuinka hyvin he tunsivat palvelujärjestelmän. 5
6 Tuloksia käytetään kehitettäessä Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää vastaamaan paremmin potilaiden ja asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi tulokset tuovat esille tärkeitä täydennyskoulutuksen tarpeita ja palvelujärjestelmän kehittämiskohtia Vantaalla. Tutkittavat ja menetelmät Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Vastaamista varten kaikille Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla työskennelleille lähetettiin linkki työsähköpostiin keväällä Vastausaikaa oli kaksi viikkoa, jonka jälkeen kaikille lähettiin muistutusviesti. Tutkittavilta kysyttiin tulosyksikkö, ammattinimike ja työvuodet nykyisellä alalla. Kyselylomake, josta käy ilmi mm. käytetty tulosyksikköluokittelu, on liitteenä tämän raportin lopussa. Vastausten analysointi ja raportointi toteutettiin niin, että alkuperäisen kyselyn 20 ammattiluokasta muodostettiin 10 ryhmää: Hoitajat_1: sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, Hoitajat_2: lähihoitaja, muu hoitaja, Suun terveys: hammashoitaja, erikoishammashoitaja, suuhygienisti, hammashuoltaja, Lääkärit: terveyskeskuslääkäri, ylilääkäri, apulaisylilääkäri, muu lääkäri, Hammaslääkärit: hammaslääkäri, Sosiaali_1: sosiaaliohjaaja, sosiaalihoitaja, Sosiaalityöntekijä: Sosiaalityöntekijä, Psykologi: psykologi, Esimiehet: hoitotyön esimies, sosiaalitoimen esimies, johtava sosiaalityöntekijä, Muut ammattihenkilöt: koulukuraattori, ohjaaja, perhetyöntekijä, kriisityöntekijä. Väittämäkysymykset, joissa vastausvaihtoehtoja oli viisi; täysin samaa tai täysin eri mieltä, melko samaa tai melko eri mieltä ja en osaa sanoa, yhdistettiin analysointivaiheessa kolmiluokkaisiksi muuttujiksi: samaa mieltä, eri mieltä ja ei osaa sanoa. Tutkimuslupa saatiin Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta. Tulokset Kyselyyn vastasi 719 henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty niiden Vastanneiden määrä ja osuus tulosyksiköittäin ja taulukossa 2 ammattiryhmittäin, jotka olivat vastanneet em. kysymyksiin. 6
7 Taulukko 1. Vastanneiden määrä ja heidän osuutensa näistä vastaajista tulosyksiköittäin. Tulosyksikkö Vastanneet (N) Osuus (%) Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 29 4 Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 30 4,2 Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 28 3,9 Kuntoutusyksikkö 21 2,9 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 59 8,2 Psykososiaaliset palvelut 44 6,1 Lastensuojelu 94 13,1 Aikuissosiaalityö 54 7,5 Päihdepalvelut 54 7,5 Vammaispalvelut 46 6,4 Vanhusten avopalvelut 91 12,7 Hoiva-asumisen palvelut 60 8,3 Sairaalapalvelut 39 5,4 Suun terveydenhuollon liikelaitos 70 9,7 Yhteensä Taulukko 2. Vastanneiden määrä ja heidän osuutensa näistä vastaajista ammattiryhmittäin. Ammattiryhmä Vastanneet (N) Osuus (%) Hoitajat_ ,2 Hoitajat_ ,7 Suun terveys 41 6,4 Lääkärit 24 3,7 Hammaslääkärit 33 5,1 Sosiaali_1 55 8,6 Sosiaalityöntekijä 44 6,8 Psykologit 12 1,9 Esimiehet 33 5,1 Muut ammattihenkilöt ,5 Yhteensä Ongelmien kohtaaminen arjessa Kysymykseen, kuinka usein tapaan työssäni asiakkaita, joilla on päihdeongelmia, vastasi 674 tutkittavaa. Heistä 23 % (N=155) tapasi päihdeongelmallisia päivittäin, 33 % (N=224) viikoittain ja loput harvemmin tai eivät osanneet sanoa. Joko päivittäin tai viikoittain päihdeongelmaisia tapasivat tulosyksiköittäin erityisesti päihdepalveluiden (87 %), lastensuojelun (84 %), Länsi-Vantaan terveysasemapalveluiden (76 %), Keski-Vantaan terveysasemapalveluiden (74 %) ja vanhusten avopalveluiden (72 %) henkilökunta. Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna erityisesti sosiaalityöntekijät (76 %) ja muut sosiaali-alan (Sosiaali_1) työntekijät (70 %) ilmoittivat tapaavansa päihdeongelmaisia joko päivittäin tai viikoittain. 7
8 Kysymykseen, kuinka usein tapaan työssäni asiakkaita, joilla on mielenterveysongelmia vastanneista (N=669) päivittäin heitä tapasi 32 % (N=217), viikoittain 39 % (N=259) ja loput vastaajista joko harvemmin tai eivät osanneet sanoa. Joko päivittäin tai viikoittain mielenterveysongelmaisia tapasivat vastaajat tulosyksiköittäin seuraavasti: lastensuojelu 87 %, Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 85 %, päihdepalvelut 85 %, vanhusten avopalvelut 84 %, hoiva-asumisen palvelut 77 %, Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 76 %, aikuissosiaalityö 74 %, vammaispalvelut 74 % ja psykososiaaliset palvelut 71 %. Lähes kaikissa ammattiryhmissä ¾ vastaajista ilmoitti tapaavansa joko päivittäin tai viikoittain mielenterveysongelmista kärsiviä. Käytetyt tunnistusmenetelmät Yleisin käytetty ongelmien tunnistusmenetelmä oli puheeksiotto (Taulukko 3). Sekä alkoholin käytön, että mielenterveysongelmien kohdalla, yli kolmasosa vastaajista ilmoitti käyttävänsä puheeksiottoa. Taulukko 3. Eri tunnistusmenetelmien käyttäjien määrä kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Menetelmä Vastanneet (N) Käyttäjät (%) AUDIT-testi ,9 Otetaan selvää, ikäihmisten AUDIT 649 4,0 Alkoholin käytön puheeksiotto ,3 BDI-mielialatesti ,8 GDS -ikähmisten mielialatesti ,6 EPDS -neuvolan mielialatesti 684 6,1 RBDI -nuorten mielialatesti 684 7,0 Parisuhteen väkivaltaseula 684 6,1 Mielenterveysongelmien puheeksiotto ,8 AUDIT = Alcohol Use Disorders Identification Test BDI = Beck Depression Inventory GDS = Geriatric Depression Scale EPDS = Edinburgh Postnatal Depression Scale RBDI = Beck Depression Inventory, Raitasalo Onko helppoa ottaa puheeksi Vastaajista 79 % (N=557) koki, että heidän on helppoa ottaa päihdeasiat asiakkaan kanssa puheeksi. Niiden vastaajien osuus, jotka kokivat, että heidän on helppoa ottaa päihdeasiat puheeksi, vaihteli tulosyksiköittäin (P<0.001) (kuvio 1). Kuntoutusyksikön vastaajista puolet ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen vastaajista 45 % oli sitä mieltä, että heidän on helppo ottaa päihdeasiat puheeksi. 8
9 Kuvio 1. Vastanneiden vastausten jakaumat tulosyksiköittäin väittämään minun on helppoa ottaa päihdeasiat asiakkaan kanssa puheeksi. Edelleen keskimäärin 76 % vastaajista (N=557), koki, että heidän on helppoa ottaa mielenterveysasiat asiakkaan kanssa puheeksi. Niiden vastanneiden osuus, jotka kokivat, että heidän on helppoa ottaa mielenterveysasiat puheeksi, vaihteli tulosyksiköittäin (P<0.0001) (kuvio 2). Suun terveydenhuollon liikelaitoksen henkilökunnasta 28 %, hoiva-asumisen palveluiden 53 %, kuntoutusyksikön 56 % ja vammaispalveluiden vastanneista 57 % oli tätä mieltä. Kuvio 2. Vastanneiden vastausten jakaumat tulosyksiköittäin väittämään minun on helppoa ottaa mielenterveysasiat asiakkaan kanssa puheeksi. Kuviossa 3 on esitetty jakaumat, kuinka moni vastaajista eri tulosyksiköissä oli samaa mieltä väittämän Saan asiakkaani tarvittaessa jatkohoitoon päihdeongelmien takia kanssa. Vastaavasti kuviossa 4 on jakauma väittämään Saan asiakkaani tarvittaessa jatkohoitoon mielenterveysongelmien takia. 9
10 Vastanneista (N=442) 52,9 % sai mielestään asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon päihdeongelman ja 478 vastaajaa (47,5 %) mielenterveysongelmien takia. Myös näiden väittämien kohdalla jakaumat vaihtelivat tulosyksiköittäin (molemmat P-arvot <0.0001). Kuvio 3. Vastanneiden vastausten jakaumat tulosyksiköittäin väittämään Saan asiakkaani tarvittaessa jatkohoitoon päihdeongelmien takia. Kuvio 4. Vastanneiden vastausten jakaumat tulosyksiköittäin väittämään Saan asiakkaani tarvittaessa jatkohoitoon mielenterveysongelmien takia. Vastaajista (N=532) 56 % oli sitä mieltä, että hän tuntee päihdehoitojärjestelmän (kuvio 5) ja vastaavasti 61 % (N=537) tunsi mielenterveysongelmien hoitojärjestelmän (kuvio 6). Niiden vastanneiden osuus, jotka kokivat, että he tuntevat em. hoitojärjestelmät, vaihteli tulosyksiköittäin (molemmat P- arvot <0.001). 10
11 Kuvio 5. Vastanneiden vastausten jakaumat tulosyksiköittäin väittämään tunnen päihdehoitojärjestelmän. Niistä vastaajista, jotka tunsivat päihdehoitojärjestelmän (N=264), 68,2 % ilmoitti saavansa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon. Vain 7,8 % (N=4/51) niistä, jotka eivät tunteneet järjestelmää, ilmoitti saavansa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon. Kuvio 6. Vastanneiden vastausten jakaumat tulosyksiköittäin väittämään tunnen mielenterveysongelmien hoitojärjestelmän. 11
12 Niistä vastaajista, jotka tunsivat mielenterveysongelmien hoitojärjestelmän (N=298), 56,7 % ilmoitti saavansa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon. Vain 22,2 % (N=10/45) niistä, jotka eivät tunteneet järjestelmää, ilmoitti saavansa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon. Puheeksi ottaminen ja tuen saanti Sekä päihde- että mielenterveysasioiden puheeksi-ottaminen vaihteli ammattiryhmittäin (molemmat P-arvot <0.001) (kuviot 7 ja 8). Kuvio 7. Vastanneiden vastausten jakaumat ammattiryhmittäin väittämään minun on helppoa ottaa päihdeasiat asiakkaan kanssa puheeksi. Kuvio 8. Vastanneiden vastausten jakaumat ammattiryhmittäin väittämään minun on helppoa ottaa mielenterveysasiat asiakkaan kanssa puheeksi. 12
13 Kysyttäessä henkilökunnalta, kuinka he saavat käytännössä riittävästi konsultaatiotukea päihdeasioissa (kuvio 9), kolmasosa vastaajista (182/527) ilmoitti saavansa riittävästi tukea aina tai usein. Vastaavasti mielenterveysasioissa 39,1 % (205/525) ilmoitti saavansa aina tai usein tukea (kuvio 10). Toisaalta vain 10,2 % vastaajista ilmoitti saavansa aina apua päihdeasioissa ja 10,3 % aina mielenterveysasioissa. Molempien väittämien osalta ammattiryhmien välillä oli eroja (molemmat P-arvot <0.001). Kuvio 9. Vastanneiden vastausten jakaumat ammattiryhmittäin väittämään Saan käytännössä riittävästi konsultaatiotukea päihdeasioissa. Kuvio 10. Vastanneiden vastausten jakaumat ammattiryhmittäin väittämään Saan käytännössä riittävästi konsultaatiotukea mielenterveysasioissa. 13
14 Esimiehistä 82,4 %, sosiaalityöntekijöistä (78,4 %) ja muista sosiaali-alan (Sosiaali_1) työntekijöistä (72,0 %) ilmoitti tuntevansa päihdehoitojärjestelmän (kuvio 11). Kaikki psykologit ilmoittivat tuntevansa mielenterveysongelmien hoitojärjestelmän (kuvio 12). Kuvio 11. Vastanneiden vastausten jakaumat ammattiryhmittäin väittämään Tunnen päihdehoitojärjestelmän. Kuvio 12. Vastanneiden vastausten jakaumat ammattiryhmittäin väittämään Tunnen mielenterveysongelmien hoitojärjestelmän. Verrattaessa vastanneiden jakaumia väitteiden minun on helppoa työskennellä päihdeongelmista kärsivän asiakkaan kanssa ja minun on helppoa työskennellä mielenterveysongelmista kärsivän 14
15 asiakkaan kanssa kesken, hieman suurempi osa vastanneista koki helpoksi työskennellä mielenterveys- kuin päihdeongelmista kärsivän asiakkaan kanssa (76,7 % vs. 68,3 %, P=0.005). Keskeiset tulokset Henkilökunnasta yli puolet tapasi päihdeongelmaisia ja lähes ¾ mielenterveysongelmaisia joko päivittäin tai viikoittain. Suurelle osalle henkilökunnasta oli helppo ottaa joko päihde- tai mielenterveysasiat asiakkaan kanssa puheeksi. Henkilökunnasta noin puolet ilmoitti saavansa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon em. ongelmien takia. Mutta jatkohoidonkin osalta tietyissä tulosyksiköissä selvästi alle puolet henkilökunnasta koki saavansa asiakkaan jatkohoitoon. Kokonaisuutena jonkin verran yli puolet henkilökunnasta ilmoitti tuntevansa päihdehoitojärjestelmän ja mielenterveysongelmien hoitojärjestelmän, mutta joissain tulosyksiköissä selvästi alle puolet henkilökunnasta tunsi em. järjestelmät. Se osa henkilökuntaa, joka tunsi ongelmien hoitojärjestelmät, sai tarvittaessa asiakkaan jatkohoitoon paremmin kuin ne, jotka eivät järjestelmää tunteneet. Kolmasosa vastaajista ilmoitti saavansa käytännössä riittävästi konsultaatiotukea päihdeasioissa aina tai usein ja mielenterveysasioissa vastaava osuus oli hieman yli kolmasosa. Vain yksi kymmenestä vastaajista ilmoitti saavansa aina konsultaatiotukea päihde- ja mielenterveysasioissa. Ammattiryhmistä lääkärit saivat muita ryhmiä paremmin konsultaatiotukea tarvittaessa. Pohdinta Tämän sähköisenä kyselynä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli raportoida Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan näkemyksiä päihde- ja mielenterveysongelmista. Suurin osa henkilökunnasta tapasi em. ongelmista kärsiviä asiakkaita säännöllisesti viikoittain ja henkilökunnan oli helppo ottaa ongelmat asiakkaan kanssa puheeksi. Noin puolet henkilökunnasta tunsi ongelmien hoitojärjestelmät ja koki saavansa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon. Vastaajat kokivat, etteivät saaneet riittävästi konsultaatiotukea päihde- ja mielenterveysasioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteilla on tärkeä merkitys päihdetyön onnistumiseksi ja laadukkaan päihdetyön toteutukseen onkin julkaistu laatukriteerit (Päihdetyö-ryhmä 2006). Terveydenhuollon kaikissa hoitopaikoissa on tärkeää muistaa esimerkiksi alkoholiongelman yleisyys ja etsiä ongelmaa aktiivisesti eri potilasryhmistä (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus, 2015). Huumeita käyttävä potilas kertoo joskus itse huumeongelmastaan tai ongelma voi käydä ilmi myös esitiedoista, vastaanotolla tehdyistä havainnoista, lähetteestä tai omaisilta (Huumeongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus, 2012). Päihdepotilaan kohtaaminen on yleistä terveyspalveluissa, yli puolet päihde-ehtoisista asioinneista tapahtuu avopalveluissa ja terveydenhuollossa erityisesti terveyskeskusten avohoidossa ja vuodeosastoilla (Karlsson ym, 2013). Ongelmakäytön varhaisvaiheessa potilaan tuo terveydenhuoltoon usein fyysinen syy tai psyykkinen oire (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus, 2015). Tällöin on luontevaa sitoa elämäntavoista kysyminen potilaan oireeseen tai huoleen (Raevaara 2003). Kyselyssämme henkilökunta koki, 15
16 että heidän on helppo ottaa päihde- ja mielenterveysasiat puheeksi asiakkaan kanssa. Kun ongelmat on helppo ottaa vastaanotolla puheeksi asiakkaan kanssa, mahdollista on tunnistaa ja vähentää päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Alkoholi ja mielenterveysongelmat nivoutuvat usein yhteen. Masennuspotilaista %:lla on samanaikainen alkoholiongelma, alkoholista riippuvaisista %:lla on kliinisesti merkittävä depressio ja alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus, 2015). Depression Käypä hoitosuosituksen (2016) mukaan potilaat hakeutuvat perusterveydenhuollon vastaanotolle usein somaattisten oireiden takia. Masennusoireyhtymän tunnistaminen lyhytkestoisessa potilaskontaktissa on usein vaikeaa, varsinkin jos potilas itse ei hahmota kärsivänsä masennuksesta. Perusterveydenhuollossa eri ongelmien ja sairauksien systemaattiselle seulonnalle ei resurssisyistä ole useinkaan mahdollisuuksia. Mutta terveydenhuollon ammattilaisten on tunnettava ja pidettävä mielessään terveydentilat ja sairaudet, joihin liittyy kohonnut päihde- ja mielenterveysongelmien riski (kts. esim. Depressio: Käypä hoito -suositus, 2016). Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon henkilöstön asenteita eri potilasryhmiä kohtaan (Gilchrist ym, 2011). Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että ammattilaisten asenne päihdepotilaita kohtaan oli muita potilasryhmiä huonompi erityisesti perusterveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö (2002) on julkaissut päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta suosituksen. Esimerkiksi arvioitaessa huumehoitopaikan laatua (kts. Huumeongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus, 2012) kriteereissä korostuvat henkilökunnan asenteet ja kunnallisen hoitojärjestelmän tuntemus osana laadukasta hoitoa; Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan huumeongelmaista, ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat. Samaisen hoitosuosituksen mukaan potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla. Hyvän hoitosuhteen on todettu olevan yhteydessä hyviin hoitotuloksiin ja terapeutin on vältettävä vastakkainasettelua. Myös hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoitotulokseen. (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus, 2015) Ammattilaiset, jotka tapaavat säännöllisesti työssään päihdepotilaita, asennoituvat heihin muita myönteisemmin (Ding ym, 2005, Bremer ym, 2007). Kunnissa, kuten Vantaalla, toimii matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteitä ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto. Palvelupisteessä sieltä apua hakeva saa monipuolista mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten tukea. Toisaalta päihde- ja mielenterveystyö eivät saa eristäytyä muusta perusterveydenhuollosta. Masennus on keskeinen kansansairaus ja lievän ja keskivaikean masennuksen hoito ei ole sen vaativampaa kuin muidenkaan kansansairauksien. (Kuosmanen ym, 2011) Suositukset Vantaalle: Työntekijöiden mielenterveys-ja päihdepalvelujärjestelmän tuntemista tulee lisätä ja ottaa käyttöön erilaisia yksinkertaisia palveluohjauksen manuaaleja eri potilas- ja asiakasryhmille sekä hyödyntää mielenterveystalo.fi portaalia. Yhteistyötä HYKS Psykiatrian kanssa tulee edelleen tiivistää, jotta työntekijät saavat nopeammin ja vaivattomammin konsultaatiotukea haastavissa potilas- ja asiakastilanteissa. Luotettavien ja tutkittujen mittareiden käyttöä mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisessa tulee lisätä. 16
17 Kirjallisuus Raiskinen J. Personalens attityder mot klienter med mental- och missbruksproblematik. Yrkeshögskolan Arcada Vapaasti luettavissa: Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 21/2013, 204 sivua. Helsinki ISBN (painettu), ISBN (pdf) Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C. Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2010 Alkoholiongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Jussmäki T, Vartiainen E & Koskinen S. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset Verkkojulkaisu: Kuosmanen L, Hätönen H, Liukka M, Melartin T. Peruspalveluiden työntekijöiden asenteet masennusta ja sen hoitoa kohtaan Yleislääkäri 26:1;17-21 Päihdetyö-ryhmä. Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Kuopio ja Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN X; 2002:3. Helsinki 2002, pdf Huumeongelmaisen hoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu ). Saatavilla internetissä: Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.). Alkoholi Suomessa - Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Raportti 13/2013. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2013 Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö ongelmallinen puheenaihe terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003,119:313-2 Depressio (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu ). Saatavilla internetissä: Gilchrist G, Moskalewicz J, Slezakova S, Okruhlica L, Torrens M, Vajd R, et al. Staff regard towards working with substance users: a European multi-centre study. Addiction. 2011;106(6):
18 Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN X; 2002:3. Helsinki 2002, pdf Brener L, von Hippel W, Kippax S. Prejudice among health care workers toward injecting drug users with hepatitis C: does greater contact lead to less prejudice? Int J Drug Policy. 2007;18(5):381-7 Ding L, Landon BE, Wilson IB, Wong MD, Shapiro MF, Cleary PD. Predictors and consequences of negative physician attitudes toward HIV-infected injection drug users. Arch Intern Med. 2005;165(6):
19
20
AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN SEULONNASSA VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA VUOSINA
AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN SEULONNASSA VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA VUOSINA VANTAAN KAUPUNKI. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. JULKAISUJA 1:2017. ISBN 978-952-443-564-2
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotVastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti
Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma 2010-2016 Loppuraportti 17.1.2017 Soten johtoryhmä Marketta Kupiainen Tarja Saarinen Linjausesitykset Johtoryhmä hyväksyy Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotNuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotLataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa
Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen Lataa ISBN: 9789522451477 Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.04 Mb Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat vuosituhannen alun
LisätiedotMiten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012
Sosiaali ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2 22..2 Heikki Miettinen Yhteenveto kyselyn tuloksista Koko aineisto Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Asiakaskyselyssä olivat mukana
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotMira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä
Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017
MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet
LisätiedotSavikkomaa Veera [SYKSY 2013]
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ VANTAAN KAUPUNKI KHAT -KYSELY MITEN SOMALITAUSTAISTEN ASIAKKAI- DEN PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ NÄ- KYY VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA. Savikkomaa Veera [SYKSY
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotAlueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotMIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa
MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Mielenterveystyön
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotSatakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)
Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL
Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys
LisätiedotPÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA
PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari 24.2.2014, PALVA 11.10.2016 Mielihyvä Mielihyväjärjestelmää ruokkivat: Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset asiat ja tekijät Haitalliset aineet: nikotiini,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotAlkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.
Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotSydänääniä Päiväperhon neuvolassa
Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano
LisätiedotSuunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa
Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMiten menee Etelä-Pohjanmaa?
Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotSuuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen
Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Päihdeasiain neuvottelukunta
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotIKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012
IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotTERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013
TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei
LisätiedotIkäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.
Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotPÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013
PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotLiperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015
Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotVäestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto
n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Alustavia tuloksia kartoituksesta
Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Alustavia tuloksia kartoituksesta 30.1.2014 Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut,oikeusturva
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotOmaishoito ja päihteet -seminaari
Omaishoito ja päihteet -seminaari 16.1.2018 Omaishoitajaliitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia, heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten Perustettu
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
Lisätiedot