Hiilineutraali kunta hiilineutraali kirkko. Pauli Välimäki Kirkon ympäristöpäivät Pieksämäki

Transkriptio

1 Hiilineutraali kunta hiilineutraali kirkko Pauli Välimäki Kirkon ympäristöpäivät Pieksämäki

2 Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Low Carbon Vähähiilinen Fossiilisia polttoaineita (kivihiili, öljy, turve, maakaasu) käytetään mahdollisimman vähän. Carbon Neutral Hiilineutraali Kasvihuonekaasupäästöjen suhteen toiminnan nettovaikutus on neutraali. Hiilinielut ja päästöjen kompensointi lasketaan mukaan. No Carbon Hiiletön Kasvihuonekaasuja ei tuoteta lainkaan. Carbon Negative Hiilinegatiivinen Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vähenee. Carbon Offset Hiilipäästöjen kompensointi Hiilipäästön hinta sijoitetaan erilaisiin ympäristöhankkeisiin, joilla esim. kehitysmaissa istutetaan metsää ja siten hillitään ilmastomuutosta. Carbon Footprint Hiilijalanjäljen laskenta Tuotteen, palvelun tai alueen kasvihuonekaasuvaikutuksen laskenta elinkaariperiaatteella.

3 Kuntien CO 2 tavoitteita Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: 80 % v Pääkaupunkiseutu: 39 % per asukas v Tampereen seutu: 30 % v HINKU kunnat (Uusikaupunki, Parikkala, Padasjoki, Mynämäki Kuhmoinen): 80% v KUUMA kunnat (Keski Uusimaa): 33 % v Kuopio: 40 % v. 2020

4 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt Lähde: HSY Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut

5 Miten päästä hiilineutraaliksi? 1. Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen 2. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiatuotanto 3. Materiaalitehokkuuden parantaminen 4. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hiilitaseen parantaminen 5. Hiilinieluista huolehtiminen

6 1. Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Energiakatselmukset ja säästötavoitteet: 9 % v % v Tampere: Uudisrakentaminen vähintään A tasoa ja passiivienergiatasolle 2013 Peruskorjauksissa rakennusten energiankulutus A tasolle Energiankäytön reaaliaikainen seuranta Henkilöstön ohjeistus ja koulutus Hankintoihin energiatehokkuus kriteeriksi (A tai A+ ja A++ luokan sähkölaitteet) Valaistuksessa siirrytään LED valoihin

7 1. Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Esimerkkejä tavoitteellisista mittareista: Uusiutuvan energian osuus kunnan / srk:n omien kiinteistöjen kulutuksesta Energiakatselmoidun pinta alan osuus kunnan / srk:n rakennuskannasta (80 % hyvä tavoite) Kunnan / srk:n sähkönkulutus työntekijää kohti Neliöihin tai kuutioihin suhteutettu ominaislämmönkulutus eri rakennustyypeissä Reaaliaikaisen sähkön ja kaukolämmön kulutusseurannan piirissä olevien kiinteistöjen osuus Sähkön, lämmön ja veden huoneistokohtainen mittaus ja laskutus. Energiansäästöllä saavutettavat säästöt ja palkkiot.

8 2. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto Kaukolämpö ja CHP ovat energiatehokkaita, mutta ne pitäisi tuottaa uusiutuvilla polttoaineilla (hake, pelletti, olki, biokaasu, jäteveden lämpö ) Kaukolämmön ulkopuolella kiinteistökohtaista uusiutuvaa energiaa (maa ja ilmalämpö, hakelämpökeskus, aurinko ja tuulienergia, pien CHP) Kaikki sähkö tulisi ostaa vihreänä sähkönä (tuulisähkö, vesivoima, puu ym. uusiutuva sähkö)

9 3. Materiaalitehokkuuden parantaminen Tehostetaan olemassa olevan tilan käyttöä. Rakennetaan puusta, sillä se sitoo hiiltä. Käytetään kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä materiaaleja. Asetetaan tavoitteet paperin kulutuksen vähentämiselle. Asetetaan tavoitteet jätteen määrän vähentämiselle. Otetaan ympäristönäkökulma velvoittavana hankintoihin: sähkö, palvelut, rakennukset ja kiinteistönhoito, energiaa käyttävät laitteet, liikenne ja elintarvikkeet.

10 4. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hiilitaseen parantaminen Asuminen: Suositaan tiivistä ja sekoittunutta yhdyskuntarakennetta, jossa pääsee kävellen tai pyörällä palvelujen luokse. Ohjataan taloudellisin kannustimin ekotehokkaaseen asumiseen. (Esim. asuntokohtainen lämmön ja veden mittaus). Luodaan hyvät edellytykset energiansäästöön, jätteiden lajitteluun ja kestävään liikkumiseen. (Välineet ja opastus) Tehdään energiakatselmukset ja toteutetaan kaikki alle 5 8 vuoden takaisinmaksuajalla olevat korjaukset. Kehitetään yhteisöllisiä asumisen rakenteita: puutarhat, viherpihat, yhteiset kuntosalit ja saunat, työtilat.

11 4. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hiilitaseen parantaminen Liikkuminen: Hyvät kevyt ja joukkoliikenneyhteydet toimintojen sijoittumisen kriteerinä. Joukkoliikenteen työsuhdematkalippu käyttöön. Työsuhdeautojen, oman auton käyttöoikeuden ja pysäköintioikeuksien tilalle autojen yhteiskäyttö. Kunnalle ja seurakunnalle sähköautoja kimppaautoiksi. Joukkoliikennepysäkkien lähelle rakennetaan autottomia asuintaloja ja toimistoja. Joukkoliikennepysäkille on lyhyempi matka kuin auton pysäköintipaikalle.

12 4. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hiilitaseen parantaminen Ruoka: Kasvispainotteisen ja kausiruokavalion lisääminen. Kasvis, luomu ja/tai lähiruokapäivä vähintään kerran viikossa. Lihan ja erityisesti naudanlihan käytön vähentäminen. Roskaruoan pitkälle jalostetun ja ylipakatun, ravintoarvoltaan köyhän ruoan välttäminen. Biojätteen määrän vähentäminen.

13 5. Hiilinieluista huolehtiminen Hiilen sitominen puurakenteisiin. Metsän kasvun turvaaminen. Luonnonsuojelualueiden perustaminen. Viheralueiden lisääminen leirikeskuksissa, hautausmailla, kirkkopuistoissa, pihoilla. Pienimuotoinen hiilen sitominen: puutarhat, viherkatot, viherparvekkeet. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan maksamalla vapaaehtoinen päästömaksu. Tehdään kirkolle oma päästöjen kompensointirahasto

14 Miten hiilijalanjälki lasketaan? Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen elinkaaren aikana syntyviä fossiilisista polttoaineista peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2 ekv.). Hiilidioksidin (CO2) lisäksi jalanjälkeen lasketaan mm. metaani ja typpioksiduuli. Energialla on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen. Energiantuotannon CO2 päästöt riippuvat polttoaineesta: Puu 0 kg/mwh Maakaasu 187 kg/mwh Sähkö 200 kg/mwh Öljy 257 kg/mwh Kivihiili 333 kg/mwh Jyrsinturve 373 kg/mwh Energiantuotannon hiiliprofiili vaihtelee maittain ja kunnittain.

15 Energiayhtiöiden CO2 ominaispäästöjä. Lähde:

16 Sopeutuminen ilmaston muuttumiseen Metsänhoito: Luontaisen uudistamisen lisääminen Tulvasuojelu: Riskien kartoitus ja rakentamisen ohjaus Myrskyt ja ääri ilmiöt: Vesien ohjauksen tehostaminen, hulevesien hallinta, viemärien mitoitus Pohjavesien suojelu: Riskien kartoitus ja hallinta Poikkeustilanteisiin varautuminen: Kriisitilanteiden hallinta, yhteistyö kunnan kanssa

17 Otetaanko hiililaskenta osaksi diplomia? + Hiilijalanjäljen laskenta hiilineutraalin seurakunnan tavoite. + Ilmastotyö tehostuu. + Se luo positiivista imagoa. Se on iso duuni, jonka tulokset ovat vain suuntaa antavia. Hiilineutraalius on mahdoton tavoite lyhyellä aikavälillä? Seurakunnan hiilipäästöjen laskuria kehitetään osana ympäristödiplomin uutta käsikirjaa. Hiilijalanjäljen laskureita / yrityksiä löytyy netistä, esim.:

18 Kiitos!