1. JOHDANTO. C1 Johdanto.doc
|
|
- Heli Kinnunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 1. JOHDANTO Asfalttialan koulutuksen kehittäminen ei ole uusi asia. Jo 1980-luvulla Asfalttiliiton edeltäjän Asfalttiurakoitsijain liiton koulutusvaliokunta kehitti valmiin tuntuisen koulutusohjelman. Koulutusohjelmalla ei ollut silloin vielä "sosiaalista tilausta" ja se hautautui moneksi vuodeksi. Asfalttialalla tehty selvitys alalla työskentelevien ikäjakautumasta osoitti, että ala oli ukkoutumassa. Alan työmäärien väheneminen ei ole vielä tehnyt tilannetta kriittiseksi. Kun asfalttiala joutuu kilpailemaan hyvästä työvoimasta, sitä näyttää uhkaavan työvoimapula jo aivan lähitulevaisuudessa. Menestyäkseen työvoimakilpailussa alan on voitava osoittaa, että se on kilpailukykyinen ja sillä on tarjottavana hyvät koulutus- ja etenemismahdollisuudet. Kun maarakennusalalla ryhdyttiin suunnittelemaan maarakennusalan ammattitutkintoa, tämän todettiin olevan sopiva tutkintokokonaisuus myös asfalttialalle. Asfalttiala oli jo varhaisesta suunnitteluvaiheesta lähtien mukana. Jo näissä suunnittelukokouksissa todettiin asfalttialalla olevan kaksi osa-aluetta; asfalttiasematyöskentely ja levityskohteessa tapahtuva työskentely. Nämä hyväksyttiinkin omiksi valinnaisiksi pätevöitymisosioikseen maarakennusalan ammattitutkinnossa. Myöhemmin varsinainen asfalttiala jakautui neljäksi osa-alueeksi, asfalttipäällysteen esi- ja oheistyöt, asfalttipäällysteen levitys, asfalttipäällysteen tiivistys ja asfalttimassan valmistus. Työkaudelle 2013 mukaan tuli tiemerkintä omana rinnakkaisalueenaan. Asfalttialaa edusti suunnitteluvaiheessa Asfalttiliitto. Varsinaisen asfalttialan tutkintomateriaalin kehittämistyön käynnisti Asfalttiliiton ja Päällystealan neuvottelukunta PANK ry:n yhteinen koulutusvaliokunta. Alusta lähtien oppimateriaalin suunnittelussa olivat mukana Rakennusliitto ja asfalttialan koulutuskokemusta omaavat Salon ja Jyväskylän ammatilliset oppilaitokset. Oppimateriaalin rahoitusvastuun ottivat kantaakseen Asfalttiliitto, PANK ja Rakennusliitto.
2 Ammattitutkintojärjestelmä Yliopistot ja Korkeakoulut Ammattikorkeakoulut Työelämä Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Lukio / Ylioppilastutkinto Ammatilliset perustutkinnot Perusopetus Esiopetus Oheisessa kuvassa opetusministeriön laatiman Suomen koulutusjärjestelmäkaavion pohjalta muokatussa kuviossa on osoitettu näyttötutkintojen sijoittuminen koulutus- ja tutkintojärjestelmään Ammattitutkintoja on kehitetty opetusviranomaisten ja kunkin alan oman asiantuntemuksen yhteistyöllä. Työelämän kehittynyt tutkintojärjestelmä ammattitutkintoineen ja tutkintojen edellyttämine koulutusohjelmineen on jo joillakin aloilla käytännössä kokeiltu sekä nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa että ammattikorkeakouluissa. Ammattitutkintojen ja niiden edellyttämän koulutuksen vastuut on jaettu opetusviranomaisten, oppilaitosten ja kunkin alan kesken. Jako on tehty siten, että opetusministeriölle kuuluu tutkintorakenne ja tutkintonimikkeet, opetushallitukselle tutkintojen perusteet, alalle määritellä alan edellyttämät ammatilliset vaatimukset ja oppilaitoksille suunnitella ja toteuttaa koulutus. Ammatillinen koulutus ja näyttötutkintojärjestelmä ilmenevät oheisesta kaaviosta. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan alan perustehtävien hallinta ja ammattitutkinnossa alan ammattityöntekijöiltä vaadittava ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta Ammattitutkintojärjestelmä on joustava ja yksilöllinen. Tutkinnon suorittaminen on riippumaton ammattitaidon hankkimistavasta. Työssä, koulutuksessa, itse opiskellen ja harrastusten parissa hankittu ammatillinen tieto, taito ja kokemus voidaan osoittaa virallisesti hyväksytyssä tutkinnossa.
3 Henkilökohtainen opiskeluohjelma HOPS aikaisemmat opinnot opintojen sisällöt H työkokemus tutkinnon opiskelumenetelmät O itse opiskeltu tieto ja taito osa opintojen aikataulutus P harrastukset opintojen kesto S Maarakennusalan ammattitutkinto Maarakennusalan ammattitutkinnon perusteet esitetään yksityiskohtaisesti Opetushallituksen julkaisussa Maarakennusalan ammattitutkinto Tutkinnon perusteet. Perusteita ei toisteta tässä oppimateriaalissa. Kyseinen julkaisu jaetaan ammattitutkintoon osallistuville muun oppimateriaalin yhteydessä. Asfaltin osaamisalalla on viisi valinnaisiin osiin kuuluvaa tutkinnon osiota, osio 26 Asfalttipäällysteen esi- ja oheistyöt 27 Asfalttipäällysteen levitys, 28 Asfalttipäällysteen tiivistys, 29 Asfalttimassan valmistus ja 30 Tiemerkintä Erikoisammattitutkinto 3.1 Maarakennusalan ammattityöt tarkoittaa sitä, että tutkinnon suorittaja on suorittanut maarakennusalan ammattitutkinnon.
4 4 Ammattitutkinnon näyttö voidaan antaa monilla erilaisilla työnäytöillä, erilaisissa työkohteissa ja erilaisilla koneilla
5 ASFALTTIPÄÄLLYSTÄMISEN HISTORIAA Kuva 1 Assyrialainen temppelikatu uraraiteineen ja asfalttisaumoineen, jotka tehtiin ylöspäin kapeneviksi asfaltin pursumisen estämiseksi. Kuva 2 Temppelikatu Babylonissa Kuva 3 Cajetan'in pilapiirros valuasfaltin laskusta v Luonnonasfaltilla tarkoitetaan tummanruskeiden tai mustien jäykkien hiilivetyjen ja erilaisten kiinteiden orgaanisten tai epäorgaanisten aineiden seosta. Luonnonasfalttia esiintyy erilaisissa muodoissa eri puolilla maailmaa. Jo hyvin varhain ihminen oppi hyödyntämään lämmitetyn luonnonasfaltin tiivistävää ja liimaavaa ominaisuutta. Vanhin tunnettu hyötykäyttö oli veneen tiivistäminen noin vuodelta 3800 ekr. Raamatun mukaan Nooa käytti asfalttia arkkinsa tiivistämiseen. Näihin päiviin saakka on säilynyt käyttösovellus noin vuodelta 3000 ekr., jossa kivestä muuratussa vesialtaassa laastina on käytetty asfalttia. Tienrakennuksen ensimmäisiä asfalttisovelluksia lienevät olleen assyrialaiset ja babylonialaiset temppelikadut. Nykyisin käytössä olevista asfalttipäällysteistä vanhin lienee valuasfaltti. Babyloniassa käytettiin jo ekr. 3-6 cm:n paksuista asfalttimastiksia, joka oli koostumukseltaan varsin lähellä nykyistä valuasfalttiamme. Niin kuin monet muutkin keksinnöt valuasfaltti (tai mastiksi) jäi jopa vuosituhansiksi unohduksiin. Vasta 1800-luvun alussa valuasfaltti otettiin tavallaan uudelleen käyttöön Ranskassa, jossa siitä tehtiin ensimmäiseksi jalkakäytäväpäällysteitä. Ajoratapäällysteiksikin valuasfalttia kokeiltiin, mutta huonoin tuloksin. Tosin
6 6 jalkakäytäväpäällystekään ei ollut aluksi mikään menestysartikkeli, kuten voidaan päätellä vuodelta 1846 olevasta pilapiirroksesta. Suomen ensimmäiset valuasfalttipäällysteet tehtiin ilmeisesti 1870-luvulla, jolloin joitakin jalkakäytäväosuuksia Aleksanterinkadulla päällystettiin valuasfaltilla. Tienrakennuksen "nykyaikaisen" soveltamisen ensimmäisenä vaiheena voitaneen pitää skotlantilaisten Mac Adamin ja James Patterssonin sovellusta, jossa käytettiin myös murskattua kiveä paremman liikenteenkestävyyden aikaansaamiseksi. Kuva 4 Jyrän valssien tasausmahdollisuuksia 30-luvulla lukujen tekniikka ei suinkaan ollut mitenkään "takapajuista". Kaluston kehitystä oli tapahtunut koko ajan. Tästä on esimerkkinä mm. Svenska Vägföreningen:in "Vägmaskinlära"-oppikirjassa oleva kuva varsin kehittyneestä jyrästä vuodelta Raakaöljyn puhdistaminen ja raffinointi paloöljyn ja muiden kevyiden öljytuotteiden aikaansaamiseksi tuotti sivutuotteena tai ehkä paremminkin jätteenä jäykkää hiilivetyjen seosta, jonka ominaisuudet olivat samankaltaisia kuin luonnon asfaltin sideaineen. Ensimmäinen raakaöljybitumista ja kiviaineksesta tehty asfalttipäällyste, nykyaikaisten asfalttibetonien esivaihe, tehtiin USA:ssa 1800-luvun lopulla ja Euroopassa ideaa sovellettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Autojen ja autoilun kehitys edellyttivät aikaisempaa parempia teitä ja tienpäällysteitä luvun alkupuolisko tavallaan aloitti asfaltti- ja betonipäällysteiden välisen kilpailun ja ehkä juuri siitä johtuen oli erilaisten asfalttipäällysteiden kehitysaikaa luvulla vaikutti kuitenkin siltä, että betonipäällyste voittaa asfaltin. USA:ssa kehitys johti kuitenkin asfalttipäällysteiden voittoon. Ennen toista maailmansotaa kehitettiin erilaisia asfalttibetonin sovelluksia. Euroopassa, erityisesti Saksassa, moottoritieverkostossa betonipäällyste todettiin asfalttia sopivammaksi ratkaisuksi. Betonin ja asfaltin kilpailuun tuli kuitenkin useiden vuosien väliaika. Toinen maailmansota aiheutti erityisesti Euroopassa tienrakennuksen ja siten myös asfalttipäällysteiden kehityksen keskeytyksen ja jopa taantuman luvun loppupuolelle asti sovellettiin ja 30-lukujen tekniikkaa.
7 7 Sodanjälkeisiä ensimmäisiä asfalttialan mainoksia Kavo Käyhkön kirjassa "Tienpäällysteet" vuonna Kolme silloisista mainostajista muodosti yhdistettynä myöhemmin suurimman asfalttialan yrityksen Suomessa. Heti jatkosodan jälkeen Suomen asfalttiteollisuus pyrki kehittämään voimakkaasti toimintaansa luvulla toiminnassa olleiden yritysten lisäksi eräät uudet asfalttiyrittäjät tulivat mukaan alan kehittämiseen. Vuonna 1945 Kavo Käyhkön "Tiepäällysteet" -kirjan mainoksissa esiintyvät asfalttialan yritykset; Rakennus-oy CULTOR (Kavo Käyhkön oma uusi yritys), Asfalttiosakeyhtiö Lemminkäinen, Tierakennus o.y. Tiera ja Oy Wetek Ab. Rakennuttajista merkittävimpiä olivat Tie- ja vesirakennushallitus sekä Helsingin kaupunki. Sodan jälkeisinä lähivuosina kehitys oli mm. raaka-ainepulasta johtuen hidasta. Asfalttialan yrityksiä ja rakennuttajia merkittävämmässä asemassa kehittäjinä olivat muutamat alalle vihkiytyneet yksilöt, joita oli sekä rakentaja- että rakennuttajapuolella, mutta myös tutkimuspuolella. Tie- ja vesirakennushallitus kehittyi vähitellen merkittäväksi rakennuttajaorganisaatioksi. Helsingin kaupunki piti edelleen asemansa kunnallisten rakennuttajien itseoikeutettuna edustajana. Maamme omat varat eivät mahdollistaneet kovin suurisuuntaisia päällystysprojekteja, mutta onneksi Maailmanpankki tuli avuksi luvun lopulla päästiin tekemään jo muutamia merkittäviä päällystystöitä luvun alkua voidaan pitää perustellusti siirtymäajankohtana, jolloin Suomessa alkoi nykyaikainen asfalttipäällystetekniikka. Tällöin Suomeen hankittiin ensimmäiset asfalttiasemat, joiden voidaan katsoa olevan tämän päivän tekniikkaa ja kapasiteetiltaan moderneja. Ajankohtaan liittyy myös uusi päällyste öljysora jota voidaan pitää maamme tieverkoston oleellisena parannuksena. Maamme tieverkoston soratiet alkoivat nyt saada päällysteen joskaan eivät vielä kestopäällystettä mutta kuitenkin päällysteen, joka oli jo monta astetta sorapäällystettä korkeampaa luokkaa.
8 8 Asfalttiala on vuosien kuluessa kokenut monenlaisia muutoksia. Muutoksia on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Entinen tielaitos (eri nimineen) ei ole enää valtion tieverkostolla yksinvaltiaana päällysteitä tilaava organisaatio. Tänään (2018) tilaajina toimivat Elyt. Ovatko tulevaisuudessa tilaajina maakunnat? Kunnat tilaavat edelleen päällysteitä, mutta monissa kunnissa niistä vastuu on annettu kunnan eri nimisille apuorganisaatioille. Yksityinen sektori tilaa edelleen päällysteitä, mutta nekin ovat usein ulkoistaneet tilaukset. Asfalttialan kulta-ajan 1960-luvun asfalttialan päätekijät nekin jotka kasvoivat kansainvälisillä markkinoilla toimiviksi päällysteurakoitsijoiksi ovat hävinneet, sulautuneet toisiinsa, liittyneet muihin rakennusalan yhtiöihin tai muuten lopettaneet toimintansa. Tilalle on tullut myös uusia yrittäjiä. Päällystystoiminta on muuttunut kansainvälisemmäksi ja eri maissa tapahtuvaksi. Ensimmäisten pioneeriyritysten suhteellisen lyhytaikaiset päällystystyöt ulkomailla ovat korjautuneet kiinteiksi toimipisteiksi eri maissa. Tätä kehitystä ovat varmasti osaltaan helpottaneet laajassa käytössä olevat yhteiset asfalttialan standardit. Uusia työmenetelmiä ja tehokkaammin toimivia tai uudentyyppisiä laitteita on otettu käyttöön. Kuitenkin uusien rinnalla tehdään vuosikymmeniä käytettyjä päällysteitä ja suurin osa käytetyistä asfalttialan koneista on perusperiaatteiltaan samanlaisia kuin 1900-luvun alulla. Asfalttipäällysteiden käyttöominaisuuksia on tietenkin parannettu vastaamaan koventuneita vaatimuksia ja koneista tehty tehokkaampia, helpommin käytettäviä ja turvallisempia.
1. JOHDANTO. B1 Johdanto
1 1. JOHDANTO Asfalttialan koulutuksen kehittäminen ei ole uusi asia. Jo 1980-luvulla Asfalttiliiton edeltäjän Asfalttiurakoitsijain liiton koulutusvaliokunta kehitti valmiin tuntuisen koulutusohjelman.
LisätiedotPANK ry 30.9.2015. PÄÄLLYSTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS NYT JA JATKOSSA Dipl. ins. Antti Sulamäki
PÄÄLLYSTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS NYT JA JATKOSSA Dipl. ins. Antti Sulamäki Maarakennusalan ammattitutkinto Asfaltti Tiemerkintä Maarakennusalan erikoisammattitutkinto Asfaltti ja tiemerkintä AsfalttiREKRY
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotTYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.
yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito
LisätiedotTiemerkintäpäivät MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO / TIEMERKINTÄ Nro 3
Tiemerkintäpäivät 21. 22.1.2016 MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO / TIEMERKINTÄ 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto Tiemerkitsijä nro 1, maarakennusalan ammattitutkinto, 2013 Osallistujat:
LisätiedotNäkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014
Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?
LisätiedotKIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotTiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3
Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotMuovi- ja kumitekniikan perustutkinto
Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotViestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto
Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotAmmattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle
Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
LisätiedotUusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta
Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotAmmatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo
Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista
LisätiedotAmmattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
HIUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 12.12.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotRPKK KoulutustaRjonta 2009
RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman
LisätiedotLiiton toimisto, Asemapäällikönkatu 12 B, Pasila
1(6) PÖYTÄKIRJA KOULUTUSVALIOKUNNAN KOKOUS 2/2006 Aika Perjantai 5.5.2006 klo 9.00-11.30 Paikka Läsnä Poissa Liiton toimisto, Asemapäällikönkatu 12 B, Pasila Erkki Peltomäki (Valtatie Oy), puh.joht. Jari
LisätiedotAMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos
AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotPuhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto
Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä HDO, Helsinki 21.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotLiiton toimisto, Asemapäällikönkatu 12 B, Pasila
1(5) PÖYTÄKIRJA KOULUTUSVALIOKUNNAN KOKOUS 1/2006 Aika Maanantai 9.1.2006 klo 9.00-11.00 Paikka Kutsutut Liiton toimisto, Asemapäällikönkatu 12 B, Pasila Erkki Peltomäki (Valtatie Oy), puh.joht. Jari Haapavaara
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014
Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotTUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA
TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotVälinehuoltajan ammattitutkinto ja työ
Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti
LisätiedotOsaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa
Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA
KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAmispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,
LisätiedotMikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
LisätiedotNäyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista kiinteistöpalvelualalle. Lisätietoja: elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista kiinteistöpalvelualalle Lisätietoja: elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax Opetus- ja kulttuuriministeriö viestii reformista omilla sivuillaan Kiinteistöpalvelualan
LisätiedotTULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen
TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotLiiton toimisto, Asemapäällikönkatu 12 B (B-porras, 4 krs), Pasila
1(4) PÖYTÄKIRJA KOULUTUSVALIOKUNNAN KOKOUS 1/2007 Aika Maanantai 15.1.2007 klo 9.00-12.00 Paikka Läsnä Liiton toimisto, Asemapäällikönkatu 12 B (B-porras, 4 krs), Pasila Erkki Peltomäki (Valtatie Oy),
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotTutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos
, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen
LisätiedotOTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA
Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Atte Lyytikäinen avasi kokouksen. Sihteerinä toimi Ari Kähkönen. Kokouksen alkuun tehtiin esittelykierros.
1(7) PÖYTÄKIRJA KOULUTUSVALIOKUNNAN KOKOUS 2/213 Aika Tiistai 12.11.213 klo 9. 11.15 Paikka Läsnä Tiedoksi Liittet Scandic Grand Marina, Katajanokka, Helsinki Atte Lyytikäinen (Lemminkäinen Infra Oy),
Lisätiedot7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi
LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotAmmatillinen koulutus muutospyörteessä
Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen
LisätiedotYhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15
Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi
LisätiedotKemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot
ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat
LisätiedotEläintenhoidon tutkintotoimikunta 8018 hyväksytty kokouksessa 16.5.2008
Eläinhoitolan pito 1.1 Eläintenhoitajan, eläinhoitolan pito, ammattitutkinto ja eläinhoitola-alan työkokemus 5 v 1.2 Eläintenhoitajan ammattitutkinto (muut osaamisalat) ja oman alan työkokemus 5 v 1.3
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotProsessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?
Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS
NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS Koulutuksen tavoite: Antaa näyttötutkintoa arvioiville TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE riittävät valmiudet arviointitehtäviin. 1 Suvi Eriksson ARVIOIJAKOULUTUS KOOSTUU: 1. YLEISPEREHDYTYS
LisätiedotTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja
koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto
LisätiedotTutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia
Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto
Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä
Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Tampere to 25.4.2013 opetusneuvos Seija Rasku
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä
Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Opso ry:n syyspäivät 19.11.2013 Riikka Vacker, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutuksen
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotPaula Kukkonen 19.4.2012
Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan
LisätiedotPirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -
Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen. Opetushallituksen määräys 501/2018 Webinaari 24.5.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opetushallituksen määräys 501/2018 Webinaari 24.5.2018 Esityksen sisältö Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017,
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
Lisätiedot