Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet

Transkriptio

1 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet

2 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 2 / 35 Sisällysluettelo 1 Esipuhe Pysäköintiratkaisut muualla Taustaa Autopaikkanormit muissa kaupungeissa Pyöräpysäköintinormit Erityiskysymyksiä Pysäköinti tulevaisuudessa Erilaisten pysäköintivaihtoehtojen soveltuvuus Autopaikkojen toteuttamiskustannukset Vuorottaispysäköinti Maantasopysäköinti ja kadunvarsipaikat Pysäköintitalo Pysäköintikellari Keskusparkki ja asuintalojen kansipysäköinti Heinolan pysäköinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet Kaavoitus ja pysäköintipaikkanormit Keskusta-alueen pysäköinnin nykytilanne Kyselyn tulokset Yhteenveto nykytilanteesta Pysäköintipolitiikka Keskustapysäköinnin tavoitteet Hallinnointi Pysäköinnin valvonta Pysäköinnin kehittämisperiaatteet Pysäköinnin aikarajoitukset ja maksullisuus Keskitetty pysäköinti Liikuntaesteisten pysäköinti Pyörä- ja mopopysäköinti Liityntäpysäköinti Raskaiden autojen pysäköinti Pysäköinnin opastus Yhteenveto kehityskohteista Toimenpiteiden vaikutukset Liitteet: Liite 1: Kartta inventoinneista Liite 2: Kyselyn tulokset

3 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 3 / 35 1 Esipuhe Työssä on laadittu Heinolan kaupungin keskustan pysäköinnin yleissuunnitelma. Keskeiset tulokset: Pysäköinnin nykytila Kaupungin rooli Pysäköinnin kehittämisperiaatteet Suunnitelmassa on käsitelty sekä autojen että polkupyörien pysäköinnin tavoitteita, periaatteita ja kehittämistarpeita. Työssä on kartoitettu ja otettu huomioon pysäköinnin nykytila ja tulevaisuuden pysäköintitarpeet. Pysäköintijärjestelmissä huomioidaan ja yhteen sovitetaan asiointi-, työmatka- ja asukaspysäköinti ja osaltaan tuetaan kestävää liikkumista. Heinolan keskustan nykyinen pysäköintipaikkatarjonta vastaa pääosin kysyntää. Yksittäisissä kohteissa esiintyy huippukysynnän aikaan pulaa lähinnä autopaikoista, mutta toisaalta lähellä ydinkeskustaa on lähes aina tarjolla vapaita paikkoja. Polkupyörien pysäköinnissä tarpeet liittyvät enemmän järjestelyjen toimivuuteen ja selkeyteen kuin tilaan ja paikkamääriin. Raporttiin on koottu keskustan pysäköinnin kehittämiskohteita. Selvityksen perusteella nykyistä pysäköinnin mitoitusta ja määrää ei ole tarpeen merkittävästi muuttaa, ja keskustaa kehitettäessä tulee pyrkiä samanlaiseen tarjontaan kuin mitä keskustassa on tähänkin asti noudatettu. Näin ollen: Autopaikkanormiksi keskustaan suositellaan 1,3 ap/asunto, lukuun ottamatta yksiöitä, jolle voidaan sallia 0,8 ap/asunto. Polkupyöräpaikkanormiksi asumiselle suositellaan 1,5 pp/asunto. Asioinnin autopaikkanormiksi suositellaan 1 ap/50 k-m2 liiketiloille ja 1 ap/100 k-m2 julkisten palvelujen asiakkaille. Asioinnin polkupyöräpaikkanormiksi suositellaan 1 pp/50 k-m2 Työpaikkojen autopaikkanormiksi esitetään 1 ap/70 k-m2 ja polkupyöräpaikkanormiksi 1 pp/100 k-m2 Koulujen ja muiden oppilaitosten autopaikkanormiksi esitetään 1 ap/150 k-m2 ja polkupyöräpaikkanormiksi esitetään 1 pp/oppilas. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet: Harri Kuivalainen Jari Rautiainen Juha Poskela Juha Mara Irene Översti Kai Virtanen Marko Siitari Katri Kuivalainen Ari Matteinen Jukka Räsänen Mari Kinttula Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Ramboll Fínland Oy Ramboll Finland Oy Rambollissa inventointeihin ja raportointiin ovat osallistuneet myös Elina Tamminen ja Marika Leppäniemi.

4 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 4 / 35 Suunnittelualue (kuva 1.) kattaa kutakuinkin Keskustan ja Seminaarin kaupunginosat, eli Heinolan ruutukaavakeskustan reuna-alueineen. Kuva 1. Suunnittelualue.

5 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 5 / 35 2 Pysäköintiratkaisut muualla 2.1 Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ohjaa pysäköintipaikkamääriä sitovin normein, vaan päätökset tehdään paikkakunta- ja tilannekohtaisesti. Autopaikkojen määrän sääntelyssä noudatetaan tilanteen mukaan sekä vähittäis- että enimmäisnormin mukaista periaatetta. Pääsääntö on vähimmäisnormi, jonka mukaan asuntojen ja työpaikkojen yhteyteen vaaditaan tietty määrä paikkoja, esimerkiksi yksi autopaikka tiettyä neliöiden, asukkaiden, työpaikkojen tai asuntojen määrää kohti. Keskustoissa tai erityiskohteissa voidaan käyttää myös enimmäisnormia, jolla rajoitettaan toteutettavien paikkojen enimmäismäärää. Pysäköintipaikkamäärän arviointiin vaikuttavat muun muassa suunnittelun tavoitteet, alueelle suuntautuvien matkojen määrä ja tarkoitus, mahdolliset vaihtoehtoiset kulkutavat kohteeseen, pysäköintimahdollisuudet sekä pysäköintipaikkojen rakentamisen kustannukset. Asuinrakennusten yhteydessä pysäköintipaikkatarve riippuu myös asuntojen määrästä ja koosta, palveluiden läheisyydestä, joukkoliikennepalveluista, rakennusten sijainnista sekä asumistiheydestä (kuva 2.). Kuva 2. Pysäköintipaikkojen määrän suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä (Karhula ym. 2013). Ihanteellisessa tilanteessa esimerkiksi keskustassa pysäköintipaikkojen täyttöaste ei koskaan ylitä %:ia. Tämä takaa sen, että vapaa pysäköintipaikka on aina saatavilla, eikä turhaa liikennettä vapaan

6 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 6 / 35 paikan etsimiseksi pääse syntymään. Jos täyttöaste vain harvoin saavuttaa %:ia, voisi pysäköintipaikkamäärä olla pienempikin. Toisaalta jos täyttöaste ylittyy usein, voidaan esimerkiksi hinnoittelulla, aikarajoituksilla tai muilla keinoilla pyrkiä vähentämään pysäköinnin ruuhkaisuutta. 2.2 Autopaikkanormit muissa kaupungeissa Vaasan keskustan pysäköintiselvityksen 2006 yhteydessä on selvitetty pysäköintipaikkanormeja eri kaupungeissa. Pysäköintipaikkanormit vaihtelevat mm. riippuen sijainnista kaupunkirakenteessa (ydinkeskusta, keskusta, esikaupunki) sekä kaupungin ja kaupunkiseudun koosta. Viime vuosina normeja on yleensä haluttu lieventää, mutta varsinaista kattoa ei yleensä ole asetettu. Suurimpia muutoksia on hyväksytty tai ollaan valmistelemassa pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa joukkoliikennepalvelut ovat varsin kattavia. Erityisesti raideliikenteen vaikutusalueilla pysäköintipaikkatarpeen on nähty olevan keskimääräistä alempi. Heinolan pysäköintitarpeeseen näiden suurempien kaupunkien ehdotukset eivät siksi sellaisenaan sovi. Keravan keskustan pysäköintiselvityksessä 2012 koottiin vertailutiedoksi eri kaupunkien käyttämiä pysäköintinormeja pääkaupunkiseudulta Marja-Vantaalta ja Etelä-Leppävaarasta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Järvenpäästä sekä Mäntsälän keskustaajamasta. Asumisen pysäköintinormit vaihtelivat välillä 0,8 ap/asunto 1 ap/asunto tai 1 ap/ k-m2. Alimmat vaatimukset kohdistettiin keskustoihin ja hyvän joukkoliikennepalvelun alueille, tiukemmat vaatimukset keskustojen reuna-alueille. Otaniemen pysäköintiselvityksissä 2014 päädyttiin keskeisten osien lisärakentamisessa jopa normeihin 1 ap/ k-m2. Tässä oli taustalla erinomainen joukkoliikennetarjonta ja opiskelijoiden suuri osuus liikkujista. Myös Helsingin esikaupunkialueilla täydennysrakentamisen pysäköintipaikkanormi ollaan sitomassa raideliikenteen ja runkobussilinjojen tarjontaan (1 ap/ k-m2), muilla alueilla tullaan käyttämään normia 1 ap/100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto. Vuokratalojen kohdalla pysäköintinormia voidaan lieventää vielä 20 %. Tuoreimpia selvityksiä ovat mm. Tuusulan (Fira Oy 2013), Kouvolan (Trafix 2016), Mikkelin, Rovaniemen ja Kuopion (Ramboll 2015, 2016, 2017) pysäköintisuunnitelmat, joissa on referoitu myös mm. Jyväskylän, Lahden ja Järvenpään pysäköintinormeja. Keskustojen osalta normit asettuvat melko laajoille väleille 1 ap/ k-m2 tai 0,66 1,3 ap/asunto. Lievimmät normit ovat ydinkeskustojen pienten kerrostaloasuntojen kohdalla tyypillisesti välillä 1 ap/ k-m2, keskustojen reuna-alueilla ja esimerkiksi rivitaloalueilla normit asettuvat väleille 1 ap/ k-m2 tai 1 1,3 ap/asunto. Liiketiloilla päivittäistavarakaupan osalta vaatimukset olivat Keravan selvityksen mukaan tyypillisesti välillä 1 ap/25 50 k-m2, muilla kaupallisilla palveluilla tyypillisesti 1 ap/50 k-m2. Toimistoilla normeissa esiintyi paljon vaihtelua, 1 ap/ k-m2. Keravan keskustassa päädyttiin esittämään asuntojen osalta normia 1 ap/100 k-m2, toimistoille 1 ap/50 k-m2, liiketiloille 1 ap/40 k-m2 ja oppilaitoksille 1 ap/150 k-m2). Uudemmissa pienten ja keskisuurten kaupunkien selvityksissä toimistojen ja liiketilojen pysäköintipaikkanormit asettuvat useimmiten välille 1 ap/ k-m2, joskin tehokkaan joukkoliikenteen alueella on vaadittu toisinaan vain 1 ap/ k-m2. Yleisenä trendinä on ollut, että autojen pysäköintipaikkavaatimuksia ollaan lieventämässä. Tämä ei kuitenkaan aina ole toiminut halutulla tavalla, esimerkiksi Hämeenlinnan Sairionrannassa (1 ap/asunto) ja Vantaalla Kivistössä (1 ap/130 k-m2) on jouduttu tilanteeseen, jossa varsinkin asukkaiden ja vierailijoiden on vaikea löytää riittävästi paikkoja. Kaupungin keskustassa tällainen johtaa pahimmillaan siihen, että menetetään asiakasvirtoja.

7 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 7 / Pyöräpysäköintinormit Pyöräpysäköinti on oleellinen osa pyöräilymatkaa ja pyöräilyyn liittyvää infrastruktuuria. Pyöräpaikkojen puuttuminen tai alimitoittaminen johtaa usein pyörien pysäköimiseen epävirallisille paikoille, mikä voi vaikeuttaa muiden liikkujien liikkumista. Hyvin järjestetty pyöräpysäköinti voi synnyttää kysyntää, ja siten lisätä pyöräilyn kulkutapaosuutta. Pyöräpysäköinnin mitoitusarvoina eri toiminnoille ja alueille käytetään taulukon 1. määriä. Tarvittaessa mitoituslukuja tarkistetaan kohteen mukaan. Taulukko 1. Pyöräpysäköinnin suositellut mitoitusarvot eri toiminnoille. Lähde: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 11/2014. Toiminto, alue tai rakennustyyppi Asuinkiinteistöt Nuorten asunnot Iäkkäiden asunnot Työpaikat Kaupat tai kauppakeskukset Kirjastot, museot, konserttisalit, elokuvateatterit ja teatterit Hotellit ja ravintolat Urheilu- ja liikuntapaikat Virkistysalueet, leikkipuistot Koulut (peruskoulu ja lukio) Muut oppilaitokset Merkittävät linja-autopysäkit Suositeltava mitoitus 2,5 kpl/100 k-m2 asuinpinta-ala 1 kpl/asukas 0,5 kpl/asukas 0,4 kpl/työntekijä 2,5 kpl/100 k-m2 0,25 kpl/istumapaikka ja 0,4 kpl/työntekijä 1 kpl/15 asiakaspaikkaa ja 0,4 kpl/työntekijä 0,6 kpl/päivittäinen kävijä ja 0,4 kpl/katsoja 2-4 kpl/10 vierailijaa 1 kpl/oppilas ja 0,4 kpl/työntekijä 0,5 kpl/oppilas ja työntekijä 4-10 paikkaa Joukkoliikennepysäkit ja -terminaalit 1 kpl/10 matkustajaa ruuhka-aikaan (klo 6:00 09:00) Asemat % päivittäisestä matkustajamäärästä, minimi 10 kpl Useat kunnat, kuten Heinolakin, ovat ottaneet rakennusjärjestykseen määräyksen pyöräpysäköinnin järjestämisestä. Rakennusjärjestykseen otettuna pyöräpysäköintiohjeistus kattaa tasapuolisesti koko kunnan mukaan lukien vanhat kaava-alueet, joilta pyöräpysäköintiä koskevat määräykset puuttuvat. Esimerkiksi Joensuun rakennusjärjestyksessä ei pyöräpysäköintiä toistaiseksi ohjeisteta, mutta määräykset esitetään otettavaksi sinne rakennusjärjestystä seuraavan kerran uusittaessa. Asemakaavoja laadittaessa pyöräpysäköinnin määrää, sijoittamista ja toteuttamistapaa tarkennetaan rakennusjärjestyksen määräysten pohjalta. Keskusta-alueen asemakaavoissa käytettään taulukon 2. mukaisia pyöräpysäköintinormeja. Rakennusluvissa voidaan antaa tarkempaa ohjeistusta mm. pyöräpysäköintipaikkojen laadusta, kattamisesta ja sijoittelusta.

8 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 8 / 35 Taulukko 2. Esimerkki, pyöräpysäköintipaikkojen määrä Joensuun keskusta-alueen asemakaavoissa. Toiminta Asunnot - opiskelija-asunnot - palvelutalot Pyöräpysäköintipaikat/rakennusala 1 paikka / 40 k-m 2 1 paikka / 20 k-m 2 1 paikka / 60 k-m 2 Toimistorakennukset 1 paikka / 40 k-m 2 Liikehuoneistot 1 paikka / 50 k-m 2 Kokoustilat, kulttuurilaitokset, liikuntasalit 1 paikka / 20 k-m 2 Koulut - peruskoulu, lukio - muut oppilaitokset 1 paikka / 10 k-m 2 1 paikka / 20 k-m Erityiskysymyksiä LE-paikkojen (liikuntarajoitteisille tarkoitetut paikat) tarve riippuu kohteesta. RT-korteissa esitetyt normit on esitetty taulukossa 3. LE-paikkojen sijainti on lisäksi mietittävä esteettömyyden kannalta. Taulukko 3. Aluetyyppi LE-pysäköintipaikkatarpeen arviointi RT-kortin mukaan. LE-paikkojen osuus Asuntoalueet 1/30 Muut alueet 1/50 Autojen ja polkupyörien lisäksi on tarpeen ottaa huomioon myös mopojen ja mopoautojen pysäköintipaikkatarpeet. Tämä korostuu varsinkin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Mopoautot vastaavat tässä suhteessa pieniä henkilöautoja. Heinolan keskustan liikkeiden huolto tapahtuu osittain tonteille järjestetyiltä paikoilta, mutta ruutukaavakeskustoille tyypillisesti jakeluautot joutuvat usein pysäköimään kaduille. Sen sijaan muuta raskaan liikenteen poikkeuksellista pysäköintitarvetta ei suunnittelualueella ole, rekkaliikenne käyttää mm. keskustan ulkopuolella olevien palveluasemien pysäköintipaikkoja. 2.5 Pysäköinti tulevaisuudessa Teknologian kehittymisellä on vaikutuksia pysäköintipaikkatarpeeseen ja pysäköintiratkaisujen toteuttamiseen, mutta vaikutusten suuruus ja ajoittuminen ovat tapauskohtaisia. Sähköautot ovat nopeasti yleistymässä. Pysäköintiratkaisuihin tämä vaikuttaa monella tapaa. Pysäköintilaitoksissa tarvitaan sekä pikalatauspaikkoja että mahdollisuus pitempiaikaiseen lataukseen. Asuntojen yhteydessä tarvitaan latausmahdollisuus, mikä edellyttää monissa taloyhtiöissä pysäköintialueiden sähköverkkojen vahvistamista ja siirtymistä sähkötolppakohtaiseen kulutusmittaukseen. Katupysäköintipaikkojen sähköistäminen ei ole tarkoituksenmukaista, jolloin sähkötolpallisten paikkojen kysyntä kiinteistöissä ja pysäköintilaitoksissa tulee kasvamaan. Uusissa taloissa tulee sähköautojen lataukseen varautua alusta

9 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 9 / 35 alkaen, ja tämä on otettava huomioon myös peruskorjausten ja käyttötarkoitusmuutosten yhteydessä. Erityisen suositeltavaa on tarjota latauspisteitä kauppojen, julkisten palvelujen ja työpaikkojen yhteyteen. Uudenlaiseen jakamistalouteen liittyen yhteiskäyttöautot tulevat lähiaikoina yleistymään erityisesti nuorempien sukupolvien osalta. Autojen yhteiskäyttöyritykset todennäköisesti leviävät pääkaupunkiseudulta muihin suuriin kaupunkeihin. Myös erimuotoinen autonvuokraus ja talokohtaiset yhteiskäyttökokeilut yleistynevät. Kun autojen yhteiskäyttö on liikennepolitiikan tavoitteiden mukaista, kaupunkien kannattaa edistää yhteiskäyttöä mm. varaamalla nimikkopysäköintipaikkoja yhteiskäyttöautoille siinä vaiheessa, kun se on tarpeellista. Pienemmissä kaupungeissa, kuten Heinolassa, saavutettava hyöty ei ole yhtä suuri kuin suurissa kaupungeissa, sillä matkatyypit, liikkumistarve ja pysäköintikysyntä ovat terävähuippuisia, eivätkä erilaiset liikkumistarpeet merkittävästi tasaa kokonaiskysyntää. Pitkällä aikavälillä itseajavien autojen eli ns. robottiautojen tulo vähentää merkittävästi pysäköintipaikkojen tarvetta. Itseajavien autojen myötä autojen yhteiskäyttö yleistyy, jolloin tarve oman auton omistamiseen vähenee. Yhteiskäytön myötä tarvittavien autojen määrä tulee vähenemään murto-osaan nykyisestä, jolloin pysäköintipaikkojen tarve vastaavasti vähenee eikä niitä tarvita välttämättä asuntojen yhteydessä. Vaikka itseajavien autojen kehityshankkeet etenevät nopeasti, niiden yleistyminen liikenteessä kestänee vielä muutamia vuosikymmeniä. Kun autojen keskimääräinen käyttöikä on nykyisin 18 vuotta, suuri osa vuoden 2030 autoista on jo liikenteessä, ja autokannan uusiutuminen vie aikansa. Itseajavissa autoissa tarvittavan kamera- ja anturitekniikan kehittyminen näkyy jo uusissa autoissa erilaisina pysäköintiä avustavina järjestelminä. Ns. robottiparkit kaksinkertaistavat perinteisten pysäköintitalojen kapasiteetin samalla talotilavuudella. Näin ne soveltuvat erityisesti paikkoihin, joissa käytettävissä oleva pinta-ala on rajoitettua. Samalla ne helpottavat pysäköintioperaatioita ja poistavat pysäköintilaitoksissa yleiset peltikolarit. Suomessa ensimmäiset robottiparkit ollaan ottamassa käyttöön Lahdessa. Heinolassa pysäköintilaitosten tarve, koko ja määrä eivät yleensä vaadi uusia ratkaisuja, joskin mm. liityntäpysäköintiä helpottamaan ajateltu laitos Kirkkokadun ja Siltakadun kulmassa sijoittuu varsin ahtaaseen paikkaan, jolloin uusiakin teknologiota voidaan harkita. Pysäköintilaitoksissa autojen rekisteritunnustunnistus mahdollistaa puomittoman sisään- ja ulosajon sekä maksutekniikoiden kehittämisen. Mikäli maksullista pysäköintiä aiotaan myöhemmin ottaa käyttöön, niin perinteisten maksuautomaattimaksamisen ja kuukausikorttien rinnalle voidaan ottaa käyttöön erilaisia mobiilimaksamisratkaisuja. Katupysäköinnissä on mahdollista toteuttaa maksullisuus ilman maksulipukkeiden käyttämisestä. Mobiilimaksamisen ohella on mm. Tampereella otettu käyttöön pysäköintimittareita, joihin maksamisen yhteydessä syötetään auton rekisteritunnus. Järjestelmä edellyttää, että rekisteritunnukset välitetään pysäköinninvalvonnan käyttöön.

10 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 10 / Erilaisten pysäköintivaihtoehtojen soveltuvuus 3.1 Autopaikkojen toteuttamiskustannukset Asemakaavassa määrättyjen autopaikkojen toteutusmäärä ja -tapa määrittelee suurimmaksi osaksi, kuinka paljon autopaikkojen toteuttaminen tulee maksamaan. Alla on esitetty autopaikkojen keskimääräisiä toteuttamiskustannuksia (kuva 3.). Kuva 3. Suuntaa-antavia autopaikan toteuttamiskustannuksia. (Autopaikkatyöryhmän loppuraportti. Helsingin kaupunki, 2009.)

11 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 11 / 35 Autopaikan toteuttamiskustannuksiin vaikuttavat alueen erityispiirteet kuten maaperän laatu, pohjaveden korkeus, tulvien vaikutus, pysäköintijärjestelyn koko sekä rakennusalan suhdanne- ja markkinatilanne. Yleensä autopaikkojen toteuttamiskustannukset kasvavat rakennustehokkuuden kasvaessa. Jo tonttitehokkuudella (tontille kaavassa sallitun kokonaisrakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) e t = 0,7-0,8 saavutetaan maantasopysäköinnin maksimitehokkuus. Tätä tehokkaammin rakennettaessa autopaikat joudutaan toteuttamaan kalliimpana tontin maanpinnan alapuolelle tai jopa tontin ulkopuolelle erilliseen pysäköintilaitokseen. Tehokas autopaikkaratkaisu parantaa kuitenkin yleensä kaupunkikuvaa, lisää asumisviihtyvyyttä ja vaikuttaa positiivisesti alueen liikennejärjestelyihin. Lisäksi kaupungin maankäyttö tehostuu huomattavasti ja kaupungin maanvuokra- ja maanmyyntitulot lisääntyvät merkittävästi. (Autopaikkatyöryhmän loppuraportti. Helsingin kaupunki, 2009.) Keskeiset pysäköintiä ohjaavat päätökset tehdään kaavoituksen yhteydessä, kun päätetään alueen rakennusoikeudesta ja tonttitehokkuudesta sekä pysäköintiä ohjaavista kaavamääräyksistä, joita ovat esimerkiksi pysäköintinormi, pysäköintiä varten varatut alueet sekä näitä alueita koskevat kaavamääräykset (esim. kerrosluku, maan pinnan alapuoliseen rakentamiseen varatut alueet, julkisivumääräykset ja liittymät katuverkkoon). Lisäksi tontinluovutusehdoissa voidaan edellyttää kiinteistön omistajaa järjestämään pysäköinti halutulla tavalla, esimerkiksi sijoittamaan kaavamääräysten mukaiset velvoitepaikat kaavassa osoitetulle autopaikoituksen korttelialueelle (LPA-alueelle) ja osallistumaan pysäköintiratkaisun rakentamiskustannuksiin tai liittymään alueelliseen pysäköintiyhtiöön, joka rakentaa ja hallinnoi pysäköintilaitoksia ja -alueita. Uusilla alueilla järjestelyt on yleensä melko helppoa saada sovitettua suunnitelmiin, mutta kun olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen suunnitellaan täydennysrakentamista tai käyttötarkoituksen muutoksia, voidaan helposti törmätä ongelmiin. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi tilan puutteeseen, toimintojen yhteensovittamiseen ja varsinkin taloudellisesti kannattavan ratkaisun löytämiseen. Autopaikoituksen järjestäminen on suuri kustannuserä, ja paikkojen määrän ohella autopaikkojen koko, sijainti ja rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat kustannuksiin. Pysäköinnin on silti oltava helppoa ja väljää paikoissa, joissa on paljon asiointiliikennettä ja nopea autojen vaihtuvuus. Kallis ratkaisu (pysäköintitalot, -luolat, -kellarit sekä erilliset pysäköintikentät) on usein ainoa vaihtoehto, kun entistä pienempään tilaan pitää sovittaa aiempaa enemmän ajoneuvoja. Monet kunnat ovat jo pienentäneet autopaikkavaatimuksiaan ja sallivat asuntoa tai kerrosneliöitä kohden vähemmän autopaikkoja alueilla, jotka ovat hyvän joukkoliikenteen piirissä. Heinolassa kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutaso eivät toistaiseksi tue kovin radikaaleja muutoksia autopaikkavaatimuksiin. Autopaikan hinnan erottaminen asumisesta on yksi ratkaisu asumisen kohtuullisemman hintatason saavuttamisessa. Silloin paikasta maksaa se, joka sitä käyttää, eivätkä kaikki asuntojensa hinnassa. Tarve ja mahdollisuudet erottaa autopaikkojen ja asuntojen hinnat toisistaan on syytä harkita hankekohtaisesti. 3.2 Vuorottaispysäköinti Vuorottaispysäköinnillä voidaan pienentää eri toimintojen yhteisautopaikkamäärää, kun toiminnot ovat tyypiltään sellaisia, että niiden pysäköintikysynnän vaihtelumuodot kompensoivat toisiaan. Asuminen ja työpaikat ovat tällaisia, kaupalliset palvelut ja vapaa-ajan toiminnot taas tyypillisesti eivät. Säästö vaihtelee tyypillisestä 10 %:sta jopa 30 %:iin, jos toimintojen koko ja mitoitus soveltuvat vuorottaispysäköintiin hyvin. Pysäköintipaikkojen yhteiskäyttöä pyritään tehostamaan siten, että mikäli pysäköintipaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, paikkojen kokonaismäärävaatimus on pienempi kuin tontille sijoitettaessa. Heinolassa tämä toteutettaisiin käytännössä siten, että rakennusluvan yhteydessä perustetaan rasite ja maksetaan hinta todellisesta olemassa olevasta autopaikasta. Tällöin ei myydä vapautusta autopaikan järjestämisvelvollisuudesta (=vapaaksiosto), vaan myydään yhden autopaikan suuruinen osuus olemassa olevasta

12 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 12 / 35 pysäköintialueesta tai -talosta. Oikeutta tiettyyn autopaikkaan ei järjestelyssä synny, mutta se voi syntyä erillisen käyttöä koskevan sopimuksen perusteella. Järjestelmä tuottaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin autopaikkoja, joita ei ole nimetty kenenkään yksinomaiseen käyttöön. 3.3 Maantasopysäköinti ja kadunvarsipaikat Maantasopysäköinti sopii parhaiten alueille, joiden maan käytön tehokkuus ei ole kovin korkea. Korkean tonttitehokkuuden alueilla pysäköintikentät vaativat paljon tilaa ja heikentävät kaupunkikuvaa ja alueen houkuttelevuutta, kun viheralueille ei jää riittävästi tilaa. Kadunvarsipaikat sopivat erityisesti asiointipysäköintiin ja vieraspysäköintiin, mutta ne voivat olla myös osa asukaspysäköintijärjestelmää rauhallisemmilla alueilla. 3.4 Pysäköintitalo Pysäköintitalo on yleensä suurehko (yli 300 autopaikkaa) pysäköintilaitos, jossa pysäköintiä on useissa kerroksissa. Pysäköintitalo on yleensä erillinen rakennus, mutta se voidaan rakentaa myös kiinni viereiseen (tai viereisiin) rakennuksiin. Pysäköintitasoja on yleensä 3-5, osa pysäköintitasoista voi sijaita maan pinnan alapuolella. Pysäköintitalo on oikein toteutettuna sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan varsin edullinen. Kaavoituksessa pysäköintitalolle tulisi varata riittävän keskeinen sijainti ja kaavamääräysten tulisi mahdollistaa edullisten rakenteiden käyttö julkisivuissa. Toisaalta julkisivuratkaisuilla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvaan ja alueen yleisilmeeseen, koska pysäköintitalo on tyypillisesti massiivinen rakennus. Edullisia ja monipuolisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi perforoidut teräslevyt (reikälevyt) ja säleseinäratkaisut. Pysäköintitalolle varattavan tontin tulee olla muodoltaan ja mittasuhteiltaan sellainen, että siihen pystyy rakentamaan tehokkaan kokoisen (n. 100 ap/kansi) pysäköintitalon. Pienissä tai hankalan muotoisissa laitoksissa ajoyhteydet ja rampit vievät kohtuuttoman suuren osan kokonaispinta-alasta. Investointi- ja käyttökustannuksia alentavia tekijöitä ovat esimerkiksi: Riittävä koko: pienessä pysäköintitalossa tilankäyttö on tehottomampaa, kun rampit ja liikennealueet vaativat enemmän tilaa Riittävän laajat, suorakaiteen (tai suunnikkaan) muotoiset pysäköintitasot, vähintään noin 100 autopaikkaa / kerros, jolloin voidaan rakentaa vinot pysäköintitasot ja ramppien vaatima tila minimoituu Edullinen julkisivuratkaisu: julkisivurakenne avoin (esimerkiksi säle- tai reikälevyrakenteet), mahdollistaa painovoimaisen ilmanvaihdon, päivänvalon hyödyntämisen sekä myös käyttökokemusta parantavien valoefektien hyödyntämisen 3-5 kerrosta: rungon kustannusten osuus minimoituu, helpottaa tilan hahmottamista verrattuna korkeampiin pysäköintitaloihin Ei maan pinnan alapuolisia kerroksia: ei maanpaineseiniä, ei kalliita paloteknisiä ratkaisuja, ei kuivatus- ja vedeneristysongelmia Kattotason käyttäminen pysäköintitasona alentaa autopaikkakohtaista investointikustannusta, mutta toisaalta lisää hieman talviaikaista käyttökustannusta 10 20% (lumityöt, sulanapitojärjestelmät). 3.5 Pysäköintikellari Kustannuksia nostavia tekijöitä ovat: Alhainen autopaikkamäärä: rampit ja ajotiet vievät suhteessa enemmän tilaa,

13 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 13 / 35 Nimeämättömät paikat eivät toimi kovin hyvin pienissä laitoksissa. Rampit tulisi minimoida. Yläpuolisten rakennusten tukirakenteiden vaatima tila alentaa tilan käytön tehokkuutta Kannen korkea kuormitus johtaa kalliisiin rakenteisiin Vaikea löytää teollista toteutustapaa: yksilölliset rakenteet nostavat hintaa Talotekniikka: vaatii koneellisen ilmanvaihdon, kalliit palotekniset ratkaisut (sprinklaus, koneellinen savunpoisto) Pohjaveden alapuolelle rakentaminen vaatii erikoisratkaisuja Jatkuva valaistus, koneellinen ilmanvaihto ja lämmitys nostavat myös käyttökustannuksia 3.6 Keskusparkki ja asuintalojen kansipysäköinti Kansipysäköinnillä tarkoitetaan pysäköintilaitosta, jossa pysäköintilaitos rakennetaan piha-alueen alle tai pysäköintikentän alle. Tyypillisesti kansipysäköintiratkaisu on kiinteistökohtainen, mutta se voidaan rakentaa myös laajemmaksi, korttelikohtaiseksi pysäköintilaitokseksi. Kansipysäköinnin erityistapauksena voitaneen pitää torin alle rakennettua laajaa pysäköintilaitosta. Kansiratkaisujen laatu- ja palvelutaso on yleensä korkea, lähes kellaripysäköinnin veroinen. Pysäköintilaitos sijaitsee lähellä käyttäjäkiinteistöjä, ja monesti myös kulku suoraan porrashuoneiden kautta on mahdollista. Pienehköt, kiinteistökohtaiset kansiratkaisut ovat tyypillisesti investointi- ja käyttökustannuksiltaan kalliita, mikä rajoittaa niiden käyttöä lähinnä vapaan rahan korkeatasoisiin kohteisiin. Keskimääräinen kustannus kannen yläpuolisine pintarakenteineen on noin /autopaikka. Kalleimmat laitokset ovat maksaneet yli /autopaikka. (Tuusulan keskustan ja Rykmentinpuiston pysäköinti. Fira 2013)

14 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 14 / 35 4 Heinolan pysäköinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet 4.1 Kaavoitus ja pysäköintipaikkanormit Heinolan keskustan eteläosassa on voimassa Ydinkeskustan osayleiskaava Kaavassa on osoitettu LP-merkinnällä yleiset pysäköintialueet. Pohjoisosassa on voimassa osayleiskaavaa yleispiirteisempi Heinolan strateginen yleiskaava Autopaikkanormit Heinolan keskustassa Heinolan keskustassa yksittäisten asemakaavojen vaatimukset ovat vaihdelleet jonkin verran. Keskustan osayleiskaavassa 2008 ei ole asetettu yksilöityjä vaatimuksia, vaan todettu että asemakaavoituksen yhteydessä autopaikoitusta ohjataan yhteisiin pysäköintilaitoksiin tai maan alle, jotta tonteille jäisi riittävästi viheraluetta. Voimassa olevissa kaavoissa asumiselle on esitetty tyypillisesti vähintään 1,3 ap/asunto tai 1 ap/90 k-m2, ja liikehuoneistoille 1 3 ap/liikehuoneisto tai 1 ap/70 k-m2. Palveluasunnoille ja hoitopaikoille vaatimus on lievempi, 0,25 ap/asunto tai hoitopaikka. Seuraavassa on esitetty esimerkkejä kaavojen pysäköintimääräyksistä: Kaivokatu Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin liike- ja toimistotilaa sekä neljää palveluasuntoa ja hoitopaikkaa kohti. Autopaikat tulee osoittaa korttelialueelta ja kaikki autopaikkamääräyksen autopaikat tulee rakentaa, mutta niitä voidaan käyttää myös osana oleskelualuetta, milloin todellinen tarve on vähäisempi. Pihakannen rakentaminen on sallittu pysäköintitilan ja oleskelualueen lisäämiseksi. Siltakatu Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 1 autosuojapaikka kutakin asuntoa kohden; paikat voivat sijaita sille erikseen osoitetulla rakennusalalla tai päärakennuksen kellarikerroksessa, lisäksi 1 autopaikka kolmea asuntoa kohden ja 3 autopaikkaa kutakin liikehuoneistoa kohden Kortteli 16 Autopaikkoja on rakennettava tai varauduttava rakentamaan seuraavasti: 1 autopaikka /90 varsinaista asuntokerrosalaneliömetriä 1 autopaikka /70 varsinaista liikekerrosalaneliömetriä Korttelin autopaikoista voidaan enintään 50 % sijoittaa korttelin ulkopuolelle enintään 200 metrin etäisyydelle korttelista. Sijoituspaikka voi olla esim. pysäköintilaitos. Korttelissa sijaitsevat velvoiteautopaikat varataan korttelin omaa käyttöä varten. Liiketilojen autopaikoista tulee puolet olla asiakkaiden käytössä.

15 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 15 / 35 Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksessä ( ) todetaan, että ellei asemakaavassa toisin määrätä, tulee rakennuspaikalla / tontilla osoittaa autopaikkoja vähintään seuraavasti; yhden ja kahden perheen asuintalot 2 autopaikkaa / asunto muut asuinrakennukset 1 autopaikka / asunto liike- ja toimistorakennukset 1 autopaikka/ 50 k-m² teollisuus- ja yleiset rakennukset 1 autopaikka/ 100 k-m² tai erillisen selvityksen mukaan kokoontumistilat 1 autopaikka / 8 istumapaikkaa kohden lisäksi suuremmissa kuin kahden perheen asuinrakennuksissa autopaikat liikuntaesteisille ja vieraille, vähintään 1 kumpaakin (1 liikuntaesteisen / 1 vierasautopaikka / 30 asuntoa). Asemakaavan vaatimista autosuojapaikoista voidaan erityisestä syystä myöntää poikkeus. Ellei asemakaavassa toisin määrätä, tulee rakennuspaikalla / tontilla osoitettava tilaa polkupyörien pysäköintiä varten seuraavasti: asuinkerrostalot: 1,5 paikkaa / asunto, paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon oppilaitokset 1 paikka / 2 opiskelijapaikkaa liike- ja toimistotilat 1 paikka / 100 huoneistoalaneliömetriä kokoontumistilat 1 paikka / 10 istumapaikkaa ulkoilmaravintolat paikkaa / ravintola. Liikuntarajoitteisten autopaikat tulee sijoittaa rakennuksen sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä asianmukaisella tunnuksella. Näiltä autopaikoilta ja rakennuspaikan rajalta on oltava soveltuva kulkuväylä rakennukseen ja sitä palveleviin tiloihin. Autopaikat on järjestettävä siten, että asuminen ja piha-alueen käyttö häiriintyvät mahdollisimman vähän. Perustellusta syystä voidaan autopaikkojen määrää tarkastella työntekijöiden määrän mukaisesti. Autopaikoitusalueen ja katuliittymän muutos edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Työn täydentävissä autopaikkatarpeen arvioinneissa käytettiin tonttikohtaisia autopaikkamääräyksiä. Sopimukset keskustan alueen kiinteistöjen autopaikoista Kaupungilla on useita sopimuksia keskustan alueen kiinteistöjen kanssa kiinteistökohtaisten autopaikkojen järjestämisestä. Autopaikkoja on sopimuksissa osoitettu katualueelle sitä vastaan, että kiinteistö on luovuttanut vastaavan suuruisen alueen tontistaan yleistä jalankulkua varten. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi yhden vuoden irtisanomisajalla. Vanhimmat sopimukset ovat vuodelta 1967 ja uusin vuodelta Pienessä osassa sopimuksista on sovittu omistusoikeuksien muutoksesta ja asemakaavan tarkistuksista, useimmissa on kyse rasitteen muodostamisesta sekä hallinta- ja käyttöoikeuden vaihdosta. Sopimuksen perusteella käyttöön luovutetut katualueet ovat osa kiinteistöjen ns. velvoiteautopaikoista. Kaupungin vastikkeeksi saama jalankululle varattu tonttialue palvelee yleistä jalankulkualuetta. Sopimuskiinteistöjen sijainti selviää kuvasta 4 seuraavalla sivulla. Kaupungilla on tunnistettu tarve uusia sopimuksia sekä tarkistaa katusuunnitelmia. Kaupunki käynnisti vuonna 2003 autopaikkojen uusimisprosessin, mutta se keskeytettiin voimakkaan vastustuksen vuoksi. Tällöin kuitenkin todettiin, että autopaikkasopimukset tulisi käydä läpi taloyhtiökohtaisesti ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

16 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 16 / 35 Kuva 4. Kartta autopaikkasopimuksista (Heinolan kaupunki 2003).

17 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 17 / Keskusta-alueen pysäköinnin nykytilanne Keskusta-alueen pysäköintipaikkojen nykytilanne inventoitiin kahdessa erässä kevään 2017 aikana. Keskustan pohjoispuoli inventoitiin tabletissa olleen datankeräyssovelluksen avulla. Sovellukseen paikannettiin erityyppisten pysäköintipaikkojen ja -alueiden sijainnit sekä niiden tyypit, aikarajoitukset ja erilaiset huomiot. Keskustan eteläosasta oli olemassa lähtöaineistona vuoden 2007 pysäköintipaikkamäärät kortteleittain, tonteittain ja kaduittain. Näitä määriä täydennettiin toisen inventointikäynnin yhteydessä Tuolloin keskustan eteläosa ilmakuvattiin lennokilla, jonka lisäksi katuverkolla valokuvattiin yksittäisiä kohteita. Ilmasta otetuista pistekuvista muodostettiin hyvin tarkka orthokuva, jonka avulla oli mahdollista täydentää ja korjata vuoden 2007 inventointitietoja. Inventointien pohjalta pysäköintipaikat, -katokset ja -hallit paikannettiin MapInfo-paikkatieto-ohjelmistoon. Paikat jaoteltiin erillisille tasoille niiden tyyppien mukaan: katospaikat (autotallit, pysäköintihallit ja autokatokset), vinopaikat (katuverkolta ja piha-alueilta), kadunvarsipaikat (kadun suuntaiset) sekä pysäköintialueet (tonteilta ja kadunvarrelta). Lisäksi aineistoon määritettiin tyypeittäin paikkojen määrät ja aikarajoitukset pihoittain, pysäköintialueittain tai kadunvarsipaikoilla kortteliväleittäin. Pohjoisella inventointialueella on lisäksi kaksi pysäköinnin mahdollistavaa hiekkakenttää, jotka on merkitty tässä työssä määrittelemättöminä pysäköintialueina (yksittäisten pysäköintipaikkojen määrä ei tiedossa). Nämä alueet sijaitsevat vanhan Seminaarin päärakennuksen ja Lampikadun välillä sekä Lampikadun ja Siltakadun liittymän läheisyydessä. Lyseonmäen koulun pihassa oleva määrittelemätön pysäköintialue on tarkoitettu mopoille ja skoottereille. Eteläosan inventoinneissa havaittiin aikaisempiin inventointeihin verrattuna kaksi uutta pysäköintihallia kerrostalojen yhteydestä, joiden tarkat pysäköintipaikkamäärät saatiin Heinolan kaupungilta. Karttaote ja selitteet pysäköintipaikoista on esitetty kuvassa 5. Inventoitujen pysäköintipaikkojen sekä asemakaavan mukaisen laskennallisen pysäköintipaikkatarpeen perusteella voitiin määrittää olemassa olevien ja tarvittavien pysäköintipaikkojen erotus. Autopaikkatarvelaskennat perustuvat asemakaavojen mukaiseen tarpeeseen. Nykyiset pysäköintipaikat sekä olemassa olevien ja asemakaavojen mukaan tarvittavien autopaikkojen erotukset on esitetty kuvassa 6. Tarve (t) tarkoittaa asemakaavan mukaista laskennallista autopaikkamäärää. Autopaikkojen määrä (p) sisältää tonteilla olevat määritetyt pysäköintipaikat sekä tonteille kuuluvat pysäköintisopimusten autopaikat. Karttakuvassa paikkamäärä on esitetty joko yhdellä (pysäköintipaikkoja vain tontilla) tai kahdella lukumäärällä, mikäli kyseisellä tontilla on sopimuspysäköintipaikkoja (jälkimmäinen lukumäärä). Pysäköintisopimusten autopaikat voivat fyysisesti sijaita katualueella tai muissa kortteleissa. Kolmannella rivillä oleva etumerkki (- tai +) kertoo laskennallisen autopaikkamäärän ja inventoitujen autopaikkojen määrän erotuksen. Yleisillä pysäköintipaikoilla (y) tarkoitetaan kaikkia yleisiä pysäköintialueita ja kadunvarsipaikkoja. Jokaisen korttelin pysäköintipaikkamääriin on laskettu kortteliin rajoittuvat kadunvarsipaikat tai tontilla sijaitsevat yleiset pysäköintialueet.

18 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 18 / 35 Kuva 5. Heinolan keskustan pysäköintipaikat.

19 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 19 / 35 Kuva 6. Autopaikat kortteleittain sekä koko tarkastelualueen tunnusluvut.

20 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 20 / 35 Inventointien perusteella Heinolan keskustan alueella on 2209 tonteille sijoitettua tai kohdistettua autopaikkaa, joiden lisäksi 926 autopaikkaa yleisillä pysäköintipaikoilla, eli yhteensä 3135 autopaikkaa. Asemakaavan mukainen laskennallinen tarve on autopaikkaa. Mikäli huomioidaan vain määritetyt autopaikat (2 209 kpl), on autopaikkavajaus tonteilla 699 autopaikkaa. Kun huomioidaan myös yleiset autopaikat (esim. kadunvarsipaikat ja muut yleiset pysäköintialueet), on autopaikkoja 227 enemmän kuin mitä laskennallinen tarve on. Autopaikkatarve ja -vajaus eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti kortteleittain, kun tarkastellaan tonteilla sijaitsevia määritettyjä autopaikkoja. Toisissa kortteleissa on suuri vajaus ja toisissa on laskennallisesti ylimääräisiä autopaikkoja. Eteläosan osayleiskaavan aluerajauksen sisällä on selvitysten mukaan tällä hetkellä vähemmän autopaikkoja (1 502 kpl) tonteilla, kuin mitä asemakaava edellyttää, sillä laskennallinen tarve on autopaikkaa. Jos kuitenkin huomioidaan yleiset pysäköintialueet, on autopaikkoja kaiken kaikkiaan enemmän kuin mitä kaava edellyttää. Yleisten pysäköintialueiden arvioidaan sisältävän yhteensä noin 779 autopaikkaa. Myöskään tällä alueella autopaikkatarve ja -vajaus eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti kortteleittain. Toisissa kortteleissa on suuri vajaus ja toisissa kortteleissa on laskennallisesti ylimääräisiä paikkoja, kun otetaan huomioon sopimuspaikat ja tonteilla sijaitsevat pysäköintipaikat. Pohjoisosassa, eli Lampikadun ja Laaksokadun välisellä alueella, määritettyjä autopaikkoja on noin 696. Maankäytön perusteella arvioitu tarve on noin autopaikkaa. Yleisten pysäköintialueiden arvioidaan sisältävän yhteensä noin 202 autopaikkaa, jolloin tarpeesta jää vielä puuttumaan noin 197 autopaikkaa. Kortteleittain arvioituna paikoista on pulaa etenkin terveyskeskuksella ja Lyseonmäen koululla. Käytännössä selvää pysäköintipaikkojen vajetta koetaan myös virastokeskuksen alueella. Tonteilla (Seminaarin alue), (entinen koulu) ja (rakentamaton tontti) kaavat ja maankäyttö ovat kehittymässä, joten niiden pysäköintipaikkamäärät ja -tarve selviävät tulevaisuudessa. Tämän selvityksen yhteydessä pysäköintipaikkojen riittävyyttä on peilattu lähinnä asemakaavojen mukaiseen pysäköinnin järjestämisvelvoitteeseen. Tarkastelualueella on voimassa hyvin eri-ikäisiä asemakaavoja. Karttaesityksen lukuja tarkasteltaessa on siten otettava huomioon myös mahdollisuus, että vanhan asemakaavan autopaikkavelvoite ei välttämättä ole ajan tasalla nykyhetken käytännön vaatimusten kanssa. Muun muassa tämän vuoksi karttaesitys on yleistetty korttelitasolle, ja osittain johtopäätökset on tehtävä tätäkin yleisemmällä tasolla. Tulevien kehittämistoimien kannalta keskeistä on myös käytännöstä saatu kokemus ja kansalaispalaute.

21 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 21 / Kyselyn tulokset Lähtökohdat Keskustan pysäköinnistä oli kysely avoinna Kyselyyn osallistui 182 henkilöä, joista kyselyn suoritti loppuun 139. Kirjastossa saatavilla olleen paperilomakkeen palautti 15 henkilöä. Vastausten määrä vaihtelee kysymyksittäin, koska mikään kysymys ei ollut pakollinen vastata. Vastaajat jaettiin Heinolan keskustan sisäisiin ja ulkoisiin vastaajiin. Myös keskeyttäneet vastaajat huomioitiin vastausten analysoinnissa; kesken jättäneiden vastaukset olivat samantapaisia kyselyn kokonaan suorittaneiden kanssa. Päähavainnot Kyselyyn vastanneet olivat ensisijaisesti vuotiaita Heinolan keskustan ulkopuolella asuvia, seuraavaksi eniten olivat vastanneet vuotiaat Heinolan keskustassa asuvat. Kyselyyn vastasi hyvin vähän alle 18-vuotiaita. Vastaajien käyttämät kulkuneuvot liikkumiseen ovat oma henkilöauto ja polkupyörä ja pääasiallisesti keskustaan tullaan asioimaan. Vastaajat löytävät helposti keskustasta pysäköintipaikan autolleen tai mopoautolleen ja pysäköinti onnistuu halutulle paikalle yleensä tai lähes joka kerta. Samoin polkupyörälle löytyy pysäköintipaikka helposti. Parhaaksi koettu pysäköintipaikan etäisyys palveluihin, kouluun ja työpaikalle on metriä asiointipaikasta riippuen. Pysäköinnin valvonnasta annettiin kahdenlaisia vastauksia. Pysäköinnin valvonta koetaan riittäväksi, toisaalta sitä ei ole. Avoimia vastauksia annettiin runsaasti. Niiden pääpaino on vastauksissa, joissa pysäköinnin kerrotaan olevan nykyisellään hyvin toimivaa ja ilmaisen pysäköinnin olevan keskustan vahvuus, mutta pysäköinnin valvontaa aikarajoitusten noudattamiseksi tarvitaan. Kesätapahtumien aikaan ehdotettiin pysäköintiä lisää keskustan ulkopuolelle tai muuta ylimääräistä pysäköintikenttää. Osassa vastauksista toivottiin lisää pyöräparkkeja ja pyöräilyn sekä jalankulun olosuhteiden parantamista. Erikseen ongelmallisina kohteina mainittiin terveyskeskuksen ja virastokeskuksen ympäristöt sekä talvihoidon riittävyys, johon toivottiin parannusta. Avoimien vastausten lisäksi korostuvat seuraavat vastausvaihtoehdot: 1. Aikarajoitettuja pysäköintipaikkoja tulisi lisätä keskustassa ruuhkaisimmilla alueilla, jotta pitkäaikainen pysäköinti ohjautuu muualle 2. Pysäköintipaikkojen kunnossapitoa ja talvihoitoa tulisi parantaa 3. Pysäköintipaikkoja tulisi lisätä

22 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 22 / 35 Seuraavassa kuvassa 7. on esitetty autojen pysäköinnin kehitysehdotukset kartalla. Pysäköintipaikkoja toivotaan lisää terveyskeskuksen, virastotalon ja kaupungintalon lähettyville, torin ympäristöön sekä satamaan. Kauppakadun pysäköinti koetaan paikoin ahtaaksi ja sinne toivotaan vinopaikkoja. PULAA AUTOPAIKOISTA TORIN YMPÄRISTÖN KEHITYS JA LISÄÄ PARKKIPAIKKOJA LISÄÄ PARKKIPAIKKOJA KAUPPAKATU: AHDASTA Kuva 7. Auton tai mopoauton pysäköinnin kehittämistarpeet kyselyn perusteella.

23 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 23 / 35 Polkupyörien pysäköinnille toivottiin paikkoja lisää keskustaan torin ympäristöön, Torikadulle, Kauppakadulle ja pikavuoropysäkeille Kaivokadulle (kuva 8.). SELKEYTTÄ, TOIMIVUUTTA JA PAIK- KOJA LISÄÄ Kuva 8. Polkupyörien pysäköinnin kehittämistarpeet kyselyn perusteella.

24 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 24 / 35 Moottoripyörien ja mopojen pysäköintipaikoille on tarvetta Maaherranpuiston ja torin välisiin kortteleihin, missä nykyisin sijaitsee kaupallisia palveluita (kuva 9.). Vaikka asia ei kyselyssä korostunutkaan, niin koulujen yhteydessä polkupyörien ja mopojen pysäköintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuva 9. Moottoripyörien, mopojen ja skootterien pysäköinnin kehittämistarpeet kyselyn perusteella. 4.4 Yhteenveto nykytilanteesta Heinolan keskustan nykyinen pysäköintipaikkatarjonta vastaa pääosin tarvetta. Yksittäisissä kohteissa esiintyy huippukysynnän aikaan pulaa lähinnä autopaikoista, mutta toisaalta lähellä ydinkeskustaa on lähes aina tarjolla vapaita paikkoja. Polkupyörien pysäköinnissä tarpeet liittyvät enemmän järjestelyjen toimivuuteen ja selkeyteen kuin tilaan ja määriin. Selvityksen perusteella nykyistä mitoitusta ei ole tarpeen merkittävästi muuttaa, ja aluetta kehitettäessä tulee pyrkiä samanlaiseen tarjontaan kuin mitä keskustassa on tähänkin asti noudatettu.

25 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 25 / 35 5 Pysäköintipolitiikka 5.1 Keskustapysäköinnin tavoitteet Keskustapysäköinnissä on karkeasti jaoteltuna kolme käyttäjäryhmää: asuminen, asiointi ja työpaikat. Asumisen ja työpaikkojen pysäköintipaikkojen järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kiinteistöille ja käyttäjille. Asiointipysäköinnistä osa ei kohdistu suoraan tiettyyn kiinteistöön, vaan keskustaan tullaan ostoksille, viihtymään ja oleskelemaan tai turistina katselemaan kaupunkia. Kaupungin intressissä on tukea keskustan elävyyttä ja tarjota siellä liikkuville pysäköintipaikkoja. Keskustan asiointipysäköinnin kehittämisellä on useita toisilleen ristiriitaisiakin tavoitteita. Toisaalta keskustan liikkeisiin toivotaan asiakkaita ja kaupunkiin matkailijoita sekä toisaalta keskustasta halutaan vähentää autoliikennettä sen tuottamien päästöjen, meluhaitan ja turvallisuusriskin vuoksi. Julkisen keskustapysäköinnin ohjaamisessa tavoitteena on sovittaa yhteen eri intressejä siten, että keskustassa kävijät löytävät autoilleen pysäköintipaikan aiheuttamatta ylimääräistä haittaa jalankululle ja pyöräilylle tai keskustan viihtyisyydelle. Asukaspysäköinti Keskustan asemakaavojen autopaikkanormilla mahdollistetaan auton omistus ja sitä kautta keskustan houkuttelevuus asuinpaikkana. Autopaikkanormin riittävällä tiukkuudella pyritään lisäämään jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Keskustassa ei edellytetä autopaikan järjestämistä jokaiselle yksittäiselle pienasunnolle. Asumisväljyyden kasvu kompensoi autoistumiskehitystä, joten autotiheyden kasvuun ei ole tarpeen varautua. Ydinkeskustassa asukaspysäköintiä ohjataan mahdollisuuksien mukaan tonteille. Asukaspysäköinnin ja muun velvoitepysäköinnin osalta pyritään ydinkeskustan tulevissa asemakaavamuutoksissa mahdollistamaan kiinteistöjen yhteisiä pysäköintijärjestelyjä kustannusten ja tilankäytön optimoimiseksi. Pyöräilyä suositaan siten, että asuntotonteilla pyörien pysäköintipaikkojen määrään ja laatuun panostetaan sekä pihoilla että sisätiloissa. Asemakaavoissa asetetaan normi pyöräpysäköintipaikkojen määrälle. Pyöräpysäköintiratkaisujen toimivuus varmistetaan rakennuslupavaiheessa. Autopaikkanormiksi keskustaan suositellaan 1,3 ap/asunto, lukuun ottamatta yksiöitä, jolle voidaan sallia 0,8 ap/asunto. Polkupyöräpaikkanormiksi asumiselle suositellaan 1,5 pp/asunto. Asiointipysäköinti Keskustan kilpailukykyisyys kaupallisten ja muiden palveluiden tarjoajana varmistetaan riittävillä pysäköintimahdollisuuksilla. Kaupat ja muut palveluntuottajat ovat ensisijaisesti itse vastuussa riittävästä pysäköintipaikkatarjonnasta. Kaupunki mahdollistaa pysäköintipaikkojen toteuttamisen kaavoituksella ja muilla toimilla. Keskustassa asiointipysäköintiä ohjataan ensisijaisesti liikkeiden omille paikoille (hallit, kattopysäköinnit ja pysäköintikentät), mutta lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten varataan riittävästi myös kadunvarsipaikkoja tai muita yleisiä pysäköintipaikkoja. Pysäköinninohjauksella ja aikarajoituksilla helpotetaan erityisesti asiointipysäköintiä. Pyöräilyä suositaan siten, että riittävät ja tasokkaat pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan rakennusten sisäänkäyntien läheisyyteen.

26 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 26 / 35 Autopaikkanormiksi suositellaan 1 ap/50 k-m2 liiketiloille ja 1 ap/100 k-m2 julkisten palvelujen asiakkaille. Polkupyöräpaikkanormiksi suositellaan 1 pp/50 k-m2. Työpaikkapysäköinti Työpaikkapysäköinti on työpaikkakiinteistöjen vastuulla. Pysäköinti pyritään keskittämään tonttipysäköintiin. Kadunvarsipaikat varataan ensisijaisesti lyhytkestoisempaan asiointipysäköintiin ja asukaspysäköintiin. Työpaikkapysäköinnissä vältetään nimikkopaikkojen käyttöä, koska nämä lisäävät pysäköintipaikkatarvetta keskimäärin 20 %. Pysäköintialueilla tämä edellyttää yhteiskäyttöisiä lämpötolppia. Pyöräilyä suositaan siten, että työpaikkojen ja erityisesti oppilaitosten pyöräpysäköinnille järjestetään sijainniltaan ja tasoltaan hyvät ratkaisut. Autopaikkanormiksi esitetään 1 ap/70 k-m2. Polkupyöräpaikkanormiksi esitetään 1 pp/100 k-m2. Koulut ja muut oppilaitokset Autopaikkanormiksi esitetään 1 ap/150 k-m2 (2. asteen oppilaitokset 1 ap/100 k-m2). Polkupyöräpaikkanormiksi esitetään 1 pp/oppilas. Keskitetyn pysäköinnin ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön edistäminen Keskusta-alueilla pyritään mahdollisuuksien mukaan suosimaan keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä. Samaa pysäköintipaikkaa voivat käyttää eri vuorokaudenaikoina eri käyttäjäryhmien autot. Tutkimuksissa on todettu, että tehokkaalla vuorottaispysäköinnillä voidaan säästää noin % paikkojen määrästä. Jo pelkällä nimetyistä paikoista luopumisella voidaan asuntoyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueilla vähentää noin 10 % paikkamäärästä. Paikkojen rakentaminen on kallista, joten tehokkaalla vuorottaispysäköinnillä voidaan vähentää merkittävästi rakentamiskustannuksia. Lisäksi sillä saadaan enemmän paikkoja käyttöön, kun paikat eivät seiso tyhjinä varattuina tietyille käyttäjille. Koska vuorottaiskäyttö vähentää autopaikkatarvetta, kaavoissa voidaan tyytyä pienempään autopaikkojen kokonaismäärään, mikäli osa paikoista sijoitetaan keskitettyyn pysäköintiin. Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttö edellyttää pysäköintipaikkojen nimeämättömyyttä. Vuorottaispysäköintiä on tarpeen tarkastella tapauskohtaisesti. Erityisen hyvin se soveltuu alueille, joilla on sekä asumista että työpaikkoja. 5.2 Hallinnointi Yleisiä maksullisia pysäköintilaitoksia ja alueita ei Heinolassa ole, ja muutenkin pysäköinnin hallinnointi on melko selkeää. Mikäli päädytään toteuttamaan pysäköintilaitoksia (osittain) julkisella rahalla, on syytä harkita erillisen pysäköintiyhtiön perustamista, mahdollisesti yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Pysäköintipaikkojen hallinnoinnin kannalta merkittävin epäselvyys lienee tontinkäyttösopimuksissa, joita on erilaisia. Käytännössä sopimukset ovat kuitenkin toimineet hyvin, eikä niiden suureen uudistamiseen ole kiireellisiä syitä. Sen sijaan jos kiinteistölle, jolla tällainen sopimus kaupungin kanssa on, suunnitellaan hanketta joka vaatii kaavamuutoksen, voidaan harkita sopimusten purkamista ja tarvittavien uusien järjestelyiden osoittamista uudessa asemakaavassa. Tähän on syytä harkita toimintamalli, jossa otetaan huomioon auto- ja pyöräpysäköinnin tarve, rakennustehokkuuskysymykset sekä omistus- ja lunastusjärjestelyt.

27 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 27 / 35 Muutamassa tapauksessa aiemmissa sopimuksissa on sovittu omistusmuutoksista ja asemakaavan tarkistuksista. Tämä lienee selkein tie, jos sopimuksista halutaan päästä eroon ja selkeyttää tilanne myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Lunastukset ja kaavamuutokset tulisi sopia maksuitta ja niin, ettei kiinteistöjen rakennusoikeuksia vähennetä. Muutokset ovat helpoimmin toteutettavissa kun kyseistä kiinteistöä koskevaa kaavaa tai sen määräyksiä ollaan muutenkin syystä tai toisesta muuttamassa, mutta tämä on varsin hidas tie. Erillisenä prosessina toteutettava keskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä koskeva asemakaavojen päivitystyö saattaa olla työläs ja mahdollisten valitusten vuoksi kestää kauan. Se voi kuitenkin kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun ja tilanteen selkeyttämisen kannalta olla mielekäs toimintamalli, mikäli myös muut syyt puoltavat asemakaavan laaja-alaisen päivittämisen toteuttamista. 5.3 Pysäköinnin valvonta Pysäköintilain (727/2011) 10 :n mukaan pysäköinninvalvonnan tehtävänä on valvoa pysäköimisen lisäksi pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä koskevien kieltojen määräysten noudattamista. Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä antaa luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden seuraamusten määräämisestä. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntöä ei Suomessa vieläkään ole. Nykyisin pysäköinnin valvontaa tekevät yritykset toimivat vain yksityisillä alueilla. Jos valvonta tehdään kunnan toimesta, on asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla puolestaan on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen. Käytännössä kaupungit useimmiten tekevät pysäköinnin valvontaa omana toimenaan, jolloin käytössä ovat liikennemerkein osoitetut rajoitukset tai maksuautomaatit, ja niiden noudattamista valvovat pysäköinnintarkastajat. Pysäköinnintarkastajan ja pysäköinninvalvojan tehtävässä käytetään julkista valtaa, joten henkilöiden tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Heinolan kaupunki voisi sopia Lahden kaupungin kanssa pysäköinninvalvonnan järjestämisestä siten, että Lahden kaupunki valvoo pysäköintiä myös Heinolassa, mikäli omalle pysäköinninvalvojalle ei ole tarvetta. Esimerkiksi Pirkkalan kunta on sopinut vuonna 2016, että Nokian kaupunki valvoo pysäköintiä Pirkkalan kunnan alueella.

28 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 28 / 35 6 Pysäköinnin kehittämisperiaatteet 6.1 Pysäköinnin aikarajoitukset ja maksullisuus Keskustan pysäköinti on nykyisin pääasiassa aikarajoitteista, ja se toimii tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Aikarajoitettu pysäköinti mahdollistaa sujuvan asioinnin keskustan liiketiloissa, kun pysäköintipaikkoja ei käytetä ajoneuvojen pitkäaikaissäilytykseen. Näin ollen aikarajoitetut pysäköintipaikat ovat hyödyllisiä keskustan liike-elämälle. Keskustassa ei ole maksullista pysäköintiä, eikä sitä suositella lähitulevaisuudessa, koska varsinaista pysäköinnin kapasiteettiongelmaa ei ole. Näin myös elinkeinoelämän kilpailukyky keskustassa säilyy hyvänä. Pysäköinti voidaan toki muuttaa tulevaisuudessa maksulliseksi, mikäli kapasiteettiongelmia alkaa ilmetä. Nykyisin aikarajoitteista pysäköintiä tai pysäköintikieltojen noudattamista ei valvota, mikä on johtanut villiin pysäköintikäyttäytymiseen (kuvat 10 ja 11). Kuvat 10. ja 11. Pysäköintikiellosta huolimatta autoja on pysäköitynä kadun varressa. Keskustassa käytettäviksi aikarajoituksiksi esitetään 30 min, 2 h, 4 h ja 8 h pysäköintikiekon käyttöön yhdistettynä. Lisäksi liityntäpysäköintiin käytettävillä alueilla voi olla käytössä 12 h, 24 h, 48 h tai 72 h rajoituksia alueen käyttöasteesta ja -tarkoituksesta riippuen. Lopulliset aikarajoitukset tulee harkita tapauskohtaisesti. Esimerkiksi torin ympäristössä on perusteltua käyttää lyhyttä (2 h) aikarajoitusta, jolloin asiakaspysäköinti tehostuu. On muistettava, että kaupunki pystyy päättämään vain omistamiensa pysäköintialueiden sekä kadunvarsipysäköinnin maksullisuudesta. Yksityisten pysäköintialueiden osalta olisi hyvä sopia yhteneväisestä käytännöstä, jotta pysäköinnin ymmärrettävyys ja käytön helppous säilyy asiakkaille. Tällöin tarvitaankin hyvää yhteistyötä kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken.

29 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 29 / Keskitetty pysäköinti Keskustassa ei ole nykyisin julkista keskitettyä pysäköintiä laitoksissa. Muutamassa korttelissa Torin ja Maaherranpuiston välissä on kattopysäköintiä ja pysäköintihalleja, ja näistä paikoista osa on yleisessä asiointikäytössä ja osa kiinteistöjen velvoitepaikkoja. Aivan ydinkeskustan alueella ei ole tarpeeksi suurta vapaata tonttia uudelle pysäköintitalolle ja kellaripysäköinnin kustannukset kasvaisivat melko suuriksi mm. pohjaveden vuoksi. Koska pysäköintipaikkojen saatavuudessa ei myöskään ole akuuttia ongelmaa, ei keskustaan suositella lähivuosina rakennettavan erillistä pysäköintitaloa tai maanalaista pysäköintilaitosta. Keskitettyä pysäköintiä voidaan harkita tulevaisuudessa uudelleen, mikäli tarve olennaisesti kasvaa ja /tai keskustaan tulee uutta rakentamista, jonka yhteydessä voidaan rakentaa keskitetty pysäköintilaitos. Korttelissa 14 on nykyisin pysäköintikäytössä oleva noin 1500 m 2 alue, jonne voidaan tulevaisuudessakin sijoittaa yleinen pysäköintialue (kuva 14.). Tontille saataisiin sijoitettua noin autopaikkaa maantasoon. Tehokkaalle pysäköintitalolle myös tämä tontti on liian pieni. Tontin korkeuserojen puolesta alueelle voisi rakentaa pysäköintikannen, jolloin saataisiin kaksinkertainen määrä paikkoja pelkkään pintapysäköintiin verrattuna. Ylemmälle tasolle olisi ajoyhteys Siltakadulta ja alemmalle Kirkkokadulta. Kuva 12. Korttelin 14 nykyinen pysäköintialue.

30 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 30 / Liikuntaesteisten pysäköinti Työn aikana ei tullut esille erityistä tarvetta lisätä liikuntaesteisten paikkoja. Heinolan rakennusjärjestyksessä on annettu ohjeet paikkojen järjestämisestä ja saneerauskohteissa niitä on vaadittu rakennettavaksi paikkoja sisäänkäyntien yhteyteen. Heinolassa toimii vammaisneuvosto, jonka kanssa mahdollisista muutoksista on syytä keskustella. Liikuntarajoitteisille tarkoitettujen LE-paikkojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat periaatteet: Kadunvarsilla LE-paikkojen tulisi olla vinopaikkoja tai poikittaisia paikkoja. Ajoradan suuntaisilla paikoilla pyörätuoliin nousu on hankalaa ja vaarallista ajoradan puolella varsinkin pyörätuolia käyttävän kuljettajan osalta. LE-paikat tulee mitoittaa ohjeiden mukaan riittävän leveiksi. Paikan pituudessa tulee ottaa huomioon pyörätuolin takanostimen vaatima tila. LE-paikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle ulko-ovea ja mielellään sateelta suojattuina. Kulkureittien tulee olla esteettömiä. Pysäköintitalot ovat liikuntaesteisille monella tapaa hankalia. Pyörätuolia käyttävien kuljettajien on tarpeen yltää portin aukaisimiin, sisäpuhelimeen ja muihin hallintalaitteisiin. Siirtymisten mm. hisseille tulee olla esteettömiä myös liikkumisen apuvälineitä käyttäville. Pysäköintitalojen valaistuksen tulee olla kunnollinen ja opastuksen selkeää ja näkyvää. Lähtökohtana on, että vammaisten pysäköintiluvalla pysäköinti on maksutonta, vaikka laitos muutoin olisikin maksullinen. Tarvitaan ohjeistusta, kuinka maksullisilla pysäköintialueilla ulosmenoportti aukaistaan. Nykyisin tämä ongelma ei Heinolassa ole merkittävä. Pysäköintialueilla on yleistymässä käytäntö, että LE-paikat maalataan sinisiksi paikkojen käyttötarkoitusta korostamaan. Maalausten osalta on huolehdittava, etteivät ne muutu liukkaiksi pakkasella tai sateella. Pinnan pitävyys on tärkeää erityisesti liikuntarajoitteisille. 6.4 Pyörä- ja mopopysäköinti Polkupyörille tulisi järjestää lisää katettuja pysäköintipaikkoja ja parantaa pyöräilyn edellytyksiä. Nykyisin kaupungilla on torin kulmalla ja muutamassa muussa kohdassa (mm. kirjasto) pyöräpysäköintipaikkoja. Kyselyssä esille nousseet kohdat: Pyörätiejärjestelyjä tulisi selkeyttää, nykyisin pyöräillään myös jalkakäytävillä Torin ympäristöön ja Kaivokadun bussipysäkkien lähelle lisää pyörätelineitä Moottoripyörien ja mopojen pysäköintipaikoille on tarvetta Maaherranpuiston ja torin välisissä kortteleissa Pyörien, mopojen ja mopoautojen pysäköinti on erikseen selvitettävä varsinkin koulujen ja muiden oppilaitosten yhteydessä.

31 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 31 / Liityntäpysäköinti Heinolassa autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintipaikkoja tarvitaan lähinnä linja-autoaseman ja Kaivokadun ympäristössä pikavuoropysäkkien yhteydessä. Lisäksi osalla linja-autopysäkeistä keskustan ulkopuolella tarvitaan paikkoja varsinkin polkupyörien liityntäpysäköinnille (Veljeskylä, Tähtiniemi, Vierumäki). Kaivokadun varrella on nykyisin kadunvarsipysäköintiä, joka tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa. Nykyisin alueen pysäköinti toimii tyydyttävästi. Jos paikkoja tarvitaan lisää, on edellä luvussa 6.2 mainittu korttelin 14 pysäköintikansi yksi mahdollinen ratkaisu. Liityntäpysäköintiä on myös keskustan ulkopuolella Ratakadun varrella sijaitsevalla linja-autoasemalla. Matkahuolto ilmoitti syksyllä 2017 lakkauttavansa nykyisen toimipisteensä linja-autoasemalla. Linja-autoasema jää vähitellen muuhun käyttöön ja Kaivokadun pysäkkien merkitys kasvaa. Muutos kasvattanee liityntäpysäköinnin ja pyöräpysäköinnin tarvetta Kaivokadulla, mutta mahdollisuudet pysäköintijärjestelyihin katualueen puitteissa ovat rajalliset. 6.6 Raskaiden autojen pysäköinti Raskas ajoneuvoliikenne ei ole keskustassa yleinen ongelma eikä kivijalkakaupoilta ole tullut erityisesti valituksia, toki hetkellisesti voi olla jakeluongelmia, ja kadulle pysähtynyt jakeluauto voi häiritä liikennettä. Isoilla kaupoilla huolto on järjestetty tonteille. Mm. Kirkkokadulla on selittävän lisäkilven tarve; pysäköintikielto on asetettu huoltoliikenteen vuoksi. 6.7 Pysäköinnin opastus Pysäköintipaikkojen tehokas käyttö edellyttää informaatiota autoilijoille sekä ennakkoon että matkan aikana kohdetta lähestyttäessä. Hyvin järjestetyllä pysäköinnin ohjauksella parannetaan liikenteen sujuvuutta ja vähennetään tarpeetonta pysäköintipaikkojen hakuliikennettä. Kehittyvät pysäköintipaikka- tai ajoneuvokohtaiset tunnistusmenetelmät mahdollistavat monenlaisten pysäköinninopastus- ja muiden palveluiden kehittämisen. Erilaisten läsnäolotunnistusmenetelmien (silmukka, tutka, ultraääni, kamera) lisäksi voidaan käyttää GPS-pohjaista paikantamistunnistamista tai käyttäjään tai ajoneuvoon liittyviä tunnisteita. Pysäköintipaikkojen varaustilaa (varattu/vapaa) kuvaavat tiedot koottuna yhteiseen avoimen rajapinnan tietokantaan mahdollistavat monenlaisten pysäköinnin opastukseen ja maksamiseen liittyvien sovellusten kehittämisen. Heinolassa muuttuva opastus ei liene lähivuosina tarpeen, yksittäisten kohteiden kiinteä opastus on tarkistettavissa tapaus kerrallaan.

32 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 32 / Yhteenveto kehityskohteista Työn aikana on tunnistettu seuraavia pysäköinnin kehityskohteita (kuva 15.): 1. Sataman alueelle tarvittaisiin pysäköintipaikkojen lisäämistä. Nykyistä järjestelyä ei koeta selkeäksi eikä palvelutasoltaan hyväksi. Alueen järjestelyjen suunnittelu on käynnissä. Kokonaisratkaisussa on huomioitava myös laajemmin kylpylä- ja-satamakokonaisuuden kehittäminen, kesäteatterille suuntautuva bussiliikenne ja pysäköinti sekä kansallinen kaupunkipuisto. 2. Savontien vinopysäköinti terveyskeskuksen edessä (kuva 13.) on ongelmallinen; nykyinen kadun poikkileikkaus on liian kapea etenkin talvella. Yhtenä mahdollisuutena on kaventaa jalkakäytävää tai muuttaa katuosuus yksisuuntaiseksi välillä Rauhankatu - Laaksokatu, jolloin saadaan lisää tilaa. Kuva 13. Savontien vinopysäköinti. 3. Terveyskeskuksen ympäristöön tarvittaisiin lisää paikkoja. 4. Virastokeskuksen ympäristöön tarvittaisiin lisää paikkoja (kuva 14). 5. Laaksokadulla on nykyisin kadunvarsipysäköintiä, mutta mitoitus on liian kapea kahdelle kaistalle ja pysäköinnille. Parannusehdotuksena on toisen kaistan ottaminen pois, ja lyhyt vasemmalle kääntymiskaista. Savontien - Laaksokadun liittymässä tulee parantaa myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita.

33 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 33 / 35 Kuva 14. Virastokeskusken ympäristön nykyiset pysäköintialueet. 6. Lisää pyörätelineitä ja pyöräkatoksia. 7. Kauppakadun pysäköinti koetaan ahtaaksi ja on ehdotettu toisen puolen katupysäköinnin poistoa. Aluetta suunnitellaankin parhaillaan torin rakentamissuunnitelman yhteydessä. Toripuistikon reunan kadunvarsipysäköinnin käytettävyyttä parannetaan, koska asiakaspysäköintipaikkojen riittävyys on tärkeää liike-elämälle. 8. Lisää mopo- ja moottoripyöräpysäköintipaikkoja. 9. Autojen liityntäpysäköinti. Esitetylle tontille on mahdollista sijoittaa myös pysäköintikansi. 10. Keskustan ja sataman tapahtumien aikaan harkittavaksi väliaikainen pysäköintikenttä keskustan tuntumaan. Tällöin alue vaatii väliaikaisen opastuksen ja paikkojen sijainnista riippuen myös liityntäkuljetuksia.

34 Heinolan pysäköinnin kehittämistarpeet 34 / Kuva 15. Pysäköinnin kehityskohteet kartalla.