N U R M E K S E N T I E N P U I S T O A s e m a k a a v a n m u u t o s
|
|
- Reino Tamminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ nro..0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N U R M E K S E N T I E N P U I S T O A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo..0 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima
2 NURMEKSENTIENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Mutalan (0) kaupunginosan kortteleita 0 ja 00 sekä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Mutalan (0) kaupunginosan korttelit, 0 ja 00 sekä siirtolapuutarha-/palstaviljelyaluetta ja virkistys- ja katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro Kuva : Näkymä Nurmeksentien pohjoisosaan Joensuu..0 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... TAVOITTEET... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET..... Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet..... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... VAIHTOEHDOT... ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet..... Muut alueet... LIIKENNERATKAISUT... KAAVAN VAIKUTUKSET..... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin..... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön..... Yritysvaikutusten arviointi..... Vaikutukset liikenteeseen..... Muut vaikutukset... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 0 NIMISTÖ... 0 TOTEUTUS... SUUNNITTELUVAIHEET... TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI
4 LIITTEET. Asemakaavaehdotus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty..0. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin. Asemakaavaluonnos, päivätty.0.0. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin. Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Jukolankatu Nurmeksentie liikennejärjestelyjen kehittäminen OHEISMATERIAALIT. Nurmeksentienpuiston luontoselvitys. Nurmeksentienpuiston asemakaava-alueen liito-oravaselvitys. Nurmeksentienpuiston asemakaava-alueen meluselvitys. Nurmeksentienpuiston tärinä- ja runkomeluselvitys
5 : : : : : : : : : Levytie Aspitie Nurmeksentie Raivaajantie Ruoppitie Asutuspolku Kartoittajantie Jukolankatu atu Kiiskintie Viertolantie Killintie Maanmittarinpolku Maanmittarintie Simeonintie Toukolan Lattamiehentie Laurinpuistikko kt kt kt M kt kt kt kt m kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt C D II II II I II II Aspitie JUKOLANKATU NURMEKSENTIE p p II II III II e=0. e=0. SALPAKANKAANKATU NURMEKSENTIENPUISTO avo p p MUTALA KL K TKL K RP VL ET Liite, /
6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite, / K KL TKL VL RP ET Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liikerakennusten korttelialue Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. 0 MUT NURMEKSENT Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
7 II e=0. p p avo Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Katu Pysäköimispaikka. 000 Ohjeellinen pysäköimispaikka Johtoa varten varattu alueen osa. 00 Ohjeellinen avo-ojan sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Liite, / YLEISET MÄÄRÄYKSET. Ilmanvaihto- ja tuuletuskojeet on suunniteltava ja sijoitettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua asutuksen suuntaan.. K- ja TKL-korttelialueille ei saa toteuttaa yli 000 k-m vähittäistavarakaupan yksiköitä. Kerrosalaa laskettaessa huomioidaan kaikki myymälää palvelevat tilat.. Ulkovarastointi on kielletty Nurmeksentiehen rajoittuvilla tontin osilla.. RP-alueelle saa tehdä rakennuksia ja katoksia yhteensä enintään 0 k-m.
8 KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Korttelista saa järjestää enintään ajoneuvoliittymää, joiden etäisyyden toisistaan tulee olla vähintään 0 metriä.. Rakentamisessa tulee huomioida raideliikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä ja runkomelu.. Radan puoleiselle istutettavalle alueen osalle voidaan istuttaa matalakasvuista havupuuta, joka ei yletä kasvaessaan kaatumaan radalle. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään m tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 00 m kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on / edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: ap / 0 k-m² Toimisto, kokoontumis ja ravintolatilat: ap / 0 k m Teollisuus- ja varastotilat: ap/ 00 k-m.. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista.. Teollisuus- ja toimistorakennusten sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin pysäköintipaikoista 0% on varauduttava toteuttamaan hidaslatausjärjestelmä sähköautojen lataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina teho- ja peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi 0% autopaikoista. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: ppp / 0 k-m² Toimisto, kokoontumis ja ravintolatilat: ppp / 0 k m Teollisuus- ja varastotilat: ppp/ 00 k-m.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on katettava. Kulkuyhteydet jalankulun ja pyöräilyn reiteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.
9 Liite, / Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupungin valtuustossa Kalle Sivèn Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Mutalan (0) kaupunginosan kortteleiden 0, 00 sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli sekä siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue. NURMEKSENTIENPUISTO KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk :000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen 0/ Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Niklas Santala
10 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on hakenut asemakaavan muutosta Mutalan kaupunginosan Nurmeksentienpuiston pohjoisosan osalta. Hakemuksessa esitetään asemakaavan muuttamista siten, että Nurmeksentien ja Jukolankadun risteyksen tuntumaan olisi mahdollista toteuttaa päivittäistavaramyymälä. Asemakaavamuutoksessa ratkaistaan alueen soveltuminen päivittäistavarakaupalle sekä kaupan rakennusoikeuden määrä ja liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Kaavalla myös mahdollistetaan Salpakankaankadun ja rautatien eritasojärjestelyn toteuttaminen ja siihen liittyvä korkeiden erikoiskuljetusten reitin rakentaminen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan Nurmeksentienpuiston muita käyttömahdollisuuksia. Alueella oleva viljelypalsta-alue säilytetään nykyisessä sijainnissaan. Luonnosvaiheessa kaava-alueeseen on otettu mukaan korttelit 0 (Jukolanportti) ja 00 (Valukumpu Oy), jotta liikenteen kannalta tarpeellisen kiertoliittymän rakentaminen Jukolankadun ja Nurmeksentien liittymään mahdollistuu. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä...0 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Carelicumissa..0. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä ja esiteltiin yleisötilaisuudessa Pataluodon koululla.0.0. Toteuttaminen Rakennushankkeen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on tullut voimaan, tonttijaot ja lohkomiset on suoritettu ja rakennushankkeille on myönnetty rakennusluvat. Kiertoliittymä toteutetaan sitten, kun liikennetilanne niin edellyttää, alustavasti 00-luvun puolivälissä. Asemakaavaehdotus, liite
11 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Nurmeksentienpuisto on pääasiassa mäntyvaltaista metsätalousmetsää. Siellä sijaitsee noin kolmen hehtaarin kokoinen viljelypalsta-alue. Korttelissa 0 sijaitsee Jukolanportin liikerakennus. Korttelissa 00 on Valukumpu Oy:n teollisuusrakennus. Suunnittelualue rajautuu lännessä junarataan... Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasaista korkeuden ollessa noin metriä merenpinnan yläpuolella. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jonka päällä on - metrin paksuinen hiekkakerros. Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvityksessä (Havetec, ) todetaan, että pienten ja keskisuurten teollisuusrakennusten perustukset voidaan yleensä tällaisilla alueilla toteuttaa maanvaraisina. Routasuojaus on alueella tarpeen. Viljelypalsta-aluetta lukuun ottamatta Nurmeksentienpuisto on mäntyvaltaista talousmetsää, jossa kasvaa sekapuuna hieskoivua ja vähän pihlajaa. Viljelykarkulaisia ja kulttuurinseuralaislajeja esiintyy yleisesti. Eläimistön osalta Nurmeksentienpuistosta on tutkittu pesimälinnusto sekä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Linnusto on tyypillinen kuin vastaavanlaisilla elinympäristöillä. Liito-oravasta ei tehty havaintoja. Kaavamuutosalueella ei ole suojeltavia luonnonarvoja... Rakennettu ympäristö Mutalan alue on pien- ja rivitalovaltainen asuinalue, jossa valtaosa asunnoista on omistusasuntoja. Vuonna 0 asukkaita Mutalassa oli 00. Asumistiheys on keskimääräistä väljempää verrattuna muuhun Joensuun asemakaava-alueeseen. Mutalan pohjoisosassa, Jukalonkadun ja Kontiolahden rajan välissä, on teollisuus- ja liikerakennusten alue. Mutalan alueella toimii yksi päivittäistavaramyymälä (K-market Omppu) Nurmeksentien ja Rakentajakadun kulmauksessa. Matkaa nykyisestä myymälästä suunniteltuun päivittäistavaramyymälään on noin, km. Suunnittelualueella olevasta Jukolanportin liikekeskuksesta löytyy muun muassa kioski ja ravintolapalveluita. Lisää liiketoimintaa löytyy Jukolankadun ja Salpakankaankadun pohjoispuolella olevilta työpaikka-alueilta. Nurmeksentiellä Jukolankadulta pohjoiseen ja Salpakankaankadulla liikenne on kasvanut keskimääräistä nopeammin. Tällä hetkellä valoliittymän kapasiteetti on riittävä, mutta ongelmana on rautatien tasoristeyksen läheisyys. Ruuhkaisimpina aikoina autojono voi hetkellisesti yltää rautatielle asti.
12 Salpakankaankadun ja Nurmeksentien autoliikenne aiheuttaa alueelle melua niin, että suurin osa kaava-alueella olevasta Nurmeksentienpuistosta on päivällä -0 db(a) ja yöllä 0- db(a) melussa. Alueen ohi kulkevat junat aiheuttavat sekä melua että tärinää. Palstaviljelyalueella sijaitsevaa vesijohtoa lukuun ottamatta, muutosalueella ei ole rakennettu vesi- ja viemärijohtoja... Maanomistus Nurmeksentienpuiston ja nykyiset katualueet omistaa Joensuun kaupunki. Kortteli 0 ja korttelin 00 tontti ovat yksityisessä omistuksessa. SUUNNITTELUTILANNE.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kaava on laadittu useassa eri vaiheessa, joista viimeinen, neljäs vaihe, on vahvistettu..0. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) lukuun ottamatta korttelia 00, joka on työpaikkatoimintojen aluetta (TP-kme). TP-kme -alueelle saa perustellusta syystä sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Päärata kulkee kaava-alueen länsilaidalla. Kuva : Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty valkoisella katkoviivalla. Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa..00. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00.
13 Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), työpaikka-aluetta (TP) ja virkistysaluetta (V). AP-merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. AP-merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. TP-alueella sijaitsevat taajama-alueen monipuoliset työpaikkatoimintojen alueet, joille voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia. V-merkinnällä osoitetaan rakennettujen ja asemakaavoittavaksi tarkoitettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat merkittävät yhtenäiset alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen. Kuva : Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00 Viherkaava Viherkaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0, on viheralueisiin keskittyvä osayleiskaava. Viherkaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se osaltaan ohjaa asemakaavoitusta alueellaan. Viherkaavassa osa Nurmeksentienpuistosta on merkitty ulkoilumetsäksi (V-), jota hoidetaan puistometsänä. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Puiston keskiosiin on merkitty viljelypalsta-alue. Nurmeksentienpuiston pohjoisosaan ei ole kohdistettu merkintöjä.
14 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Siinä kortteli 0 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-) ja kortteli 00 on teollisuus-, varasto-, ja liikerakennusten korttelialueeksi (TKL- ). Nurmeksentienpuisto on merkitty puistoksi (P). Salpakankaankatu, Nurmeksentie ja Jukolankatu ovat katualueita. Kuva : Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on..00 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan..00. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelujen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n rakennuskieltoa.
15 Joensuun Strategiat Joensuun konsernistrategia Kohti 00-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 00 Joensuun seudun yleiskaavan 00 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. Nurmeksentienpuiston luontoselvitys, Ramboll Finland Oy (Tarja Ojala) Nurmeksentienpuiston kasvillisuus ja linnusto on selvitetty kesän 0 luontoselvityksessä. Selvitysalueen edustavimmat metsät sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle Kurapuron varteen. Selvitysalueella ei sijaitse metsälain 0 :n tarkoittamia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, vesilain. luvun :n mukaisia pienvesiä, luonnonsuojelulain :n suojaamia luontotyyppejä, uhanalaisia lajeja eikä luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina uhanalisiksi luokiteltuja luontotyyppejä. Kaikki selvitysalueen ja sen välittömässä läheisyydessä havaitut lintulajit ovat tyypillisiä kulttuuriympäristön sekä nuorehkojen ja varttuneiden talousmetsien lintulajeja. Selvitysalue ei ole linnustollisesti merkittävä. Selvitys on osa oheismateriaalia, joka löytyy nähtävilläoloaikana kaavan internet-sivuilta. Nurmeksentienpuiston asemakaava-alueen liito-oravaselvitys, Ramboll Finland Oy (Katariina Urho) Nurmeksentiepuiston liito-oravaselvitys on tehty keväällä 0. Alueella ei ole kuusivaltaisia sekametsiä, joita liito-oravat tyypillisesti suosivat elinympäristöinään. Kurapuron varren sekametsien ja Nurmeksentien reunaan rajautuvien lehtimetsien arvioitiin soveltuvan liito-oravan ruokailualueeksi, mikäli lähiympäristöstä löytyy riittävästi liito-oravalle soveltuvia metsä/puustoalueita täydentämään elinympäristöä. Nurmeksentienpuiston eteläosasta havaittiin myös useita liito-oravalle soveltuvia kolopuita, mutta alueelta ei kuitenkaan löydetty liito-oravan papanoita tai muita jälkiä. Nurmeksentienpuistossa ei sijaitse luonnonsuojelulain tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Selvitys on osa oheismateriaalia, joka löytyy nähtävilläoloaikana kaavan internet-sivuilta. Nurmeksentienpuiston asemakaava-alueen meluselvitys, Ramboll Finland Oy (Timo Korkee) Kaava-alueen ympäristöstä on tehty meluselvitys, jossa on mallinnettu nyky- ja ennustetilanteen (vuosi 00) melutasot päivä- ja yöajoille. Liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille ei ole asetettu melutason ohjearvoja, jolloin liikennemelua ei oteta huomioon näillä alueilla. Vähittäistavarakaupan tavaratoimituksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen päivä- tai yöajan keskiäänitasoihin.
16 Nurmeksentienpuisto sijoittuu nyky- ja ennustetilanteessa osin melualueelle, joten mahdollinen runsaassa virkistyskäytössä oleva alue (esim. leikkipaikka) tulee sijoittaa päiväohjearvon db alittavaan tasoon. Palstaviljelyalue sijoittuu melualueelle. Palstaviljely-alueelle ei melunohjearvoja ole, mutta mahdolliset siirtolapuutarhamökit rinnastettaneen loma-asuntoihin ja alueen tulee tällöin täyttää loma-asumisen ohjearvot. Lisääntyvä ajoneuvoliikenne nostaa ennusteessa melutasoja. Ohjearvon ylityksiä esiintyy Nurmeksentien itäpuolella olevien asuinrakennusten pihamailla. Selvitys on osa oheismateriaalia, joka löytyy nähtävilläoloaikana kaavan internet-sivuilta. Nurmeksentienpuiston tärinä- ja runkomeluselvitys, Ramboll Finland Oy (Ville Lehtonen) Joensuu-Nurmes välin rataosa on suhteellisen vähäisesti liikennöity. Tärinän ja runkomelun osalta kevyet kiskobussit eivät ole merkityksellisiä, joten mitoittavana tekijänä on tavarajunien paino ja nopeus. Laskennallisen tarkastelun perusteella junien aiheuttama liikennetärinä jää kaavaalueella pääosin alle värähtelyluokan D (vw, 0, mm/s) raja-arvon, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä vähittäiskaupan tai vastaavan yksiköille, joita ei pidetä erityisen tärinäalttiina. Tämä raja-arvo alitetaan noin metrin etäisyydellä radasta. Tarkastelun konservatiivista ylärajaa vastaava etäisyys olisi noin metriä. Kaupalle ja muille vastaaville rakennuksille suositeltu runkomelun ohjearvo on db. Tämä ei suuntaa-antavan laskennallisen runkomelutarkastelun perusteella ylity suunnittelualueella, kun tarkastellaan laskelmien keskiarvoa. Konservatiivisessa laskentatapauksessa db ohjearvo alittuu yli metrin etäisyydellä radasta. Katuliikenteen ei arvioida aiheuttavan mainittavaa liikennetärinää kohteessa. Väylien riittävällä kunnossapidolla voidaan ehkäistä autoliikenteestä aiheutuvia tärinähaittoja. Selvitys on osa oheismateriaalia, joka löytyy nähtävilläoloaikana kaavan internet-sivuilta. Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, Kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy (Taina Ollikainen) Myymälähankkeen toteutuessa syntyy uusi lähipalvelu, joka parantaa tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa erityisesti Mutalan asukkaiden näkökulmasta. Ensisijaisen vaikutusalueen (Mutala) kysyntä ja sen pohjalta arvioitu liiketilan tarve kattaa suunnitellun päivittäistavarakaupan liiketilan lisäyksen, joten myymälän toteutuessa ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia olemassa olevien päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät jalankulku- ja 0
17 pyöräyhteydet mahdollistavat asioinnin kävellen ja pyöräillen. Selvitys on kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä. Jukolankatu Nurmeksentie liikennejärjestelyjen kehittäminen, Joensuun kaupunki (Pekka Korpi-Hyövälti ja Jarmo Tihmala) Jukolankadun ja Nurmeksentien liittymän nykytilanteen liikennemäärät on laskettu valoilmaisimista touko-kesäkuun vaihteesta 0. Aamuruuhkan vilkkaimman vartin (klo.-.00) aikana liittymästä ajaa noin 00 ajoneuvoa. Iltapäivän ruuhkatunnin (klo.0-.0) aikana ajoneuvoja on noin 00. Lähitulevaisuudessa saapuvan liikennevirran on arvioitu lisääntyvän noin %. Liittymän liikennemääriin olennaisesti vaikuttavat uusi päivittäistavarakauppa, Lehmonsuon uusi maankäyttö sekä Raatekankaan eritasoliittymän valmistuminen. Pitkällä tähtäimellä liikennemääriin vaikuttavat Kontiolahden väestön ja työpaikkojen lisääntyminen, uusi katuyhteys Salpakadulta Voimatielle sekä Salpakadun ja Kylmäojantien mahdollinen yhteys. Kuva : Alustava suunnitelma Jukolankadun ja Nurmeksentien kiertoliittymästä. Ei mittakaavassa. Valo-ohjauksen kapasiteetti riittää nykyliikenteelle, mutta läheisen rautatien tasoristeys aiheuttaa vaaratilanteita. Tästä syystä liittymässä on tarvetta valoliittymää paremmalle välityskyvylle sekä lännestä tulevan jonon lähes katkeamattomalle etenemiselle. Lehmon väestönkasvu on merkittävää, joten liittymän ruuhkat voivat olennaisesti pahentua jo lähitulevaisuudessa. Jukolankadun Nurmeksentien kiertoliittymälle on tarvetta viimeistään päivittäistavarakaupan tai Lehmonsuon kauppakeskuksen avautuessa. Maksimitilanteessa on tarvetta puoliksi kaksikaistaiselle kiertoliittymälle, jonka läntisestä tulosuunnasta oikealle kääntyville
18 on oma kaista. Kiertoliittymä toimii nykyistä valoliittymää paremmin tasoristeyksen korvaavan alikulun läheisyydessä harvempien mäkilähtöjen vuoksi. Selvitys on kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä. TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kuva : PKO:n esittämä tontinkäyttösuunnitelma. Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky Pohjois-Karjalan osuuskauppa (PKO) on hakenut asemakaavan muutosta Nurmeksentienpuiston pohjoisosaan. Hakijan tavoitteena on rakentaa noin 000 k-m² päivittäistavaramyymälä. Samassa yhteydessä suunnitellaan Nurmeksentien ja Jukolankadun risteysjärjestelyt sekä mahdollistetaan Salpakankaankadun alituksen rakentaminen junaradan ali ja siihen liittyvä erikoiskuljetusten reitin toteuttaminen. Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun strategia 0 Rohkeasti uudistuva (KV..0) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen.
19 Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kuva : Joensuun strategia 0- Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 0 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista.. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkintään sisältyy asumisen, palvelujen, merkittävien ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös muun muassa taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät sekä virkistysalueet ja -yhteydet. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen.
20 Joensuun seudun yleiskaava 00 Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on pääasiassa osoitettu nykyisellään säilytettäväksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä osoitetaan asumiseen varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. AP-merkinnät voivat sisältää muun muassa asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä sekä pysäköintialueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Nykyisellään säilyttämisellä tarkoitetaan sitä, ettei alueen perusluonne muutu. Pienet täydennysrakentamisen sallivat asemakaavamuutokset ovat mahdollisia alueen kokonaisilmeen muuttumatta. Rautatien ja Salpakankaankadun risteys on merkitty eritasoristeykseksi. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaava-alueella oleva palstaviljely on tarkoitus säilyttää. VAIHTOEHDOT Kaavamuutoksesta ei ole tehty vaihtoehtoja. Päivittäistavaramyymälän osalta kaavamuutos on hakemuksen mukainen. Nurmeksentien ja Jukolankadun kiertoliittymän osalta tarkasteltiin maksimitilanteen ratkaisua sekä sen tarvitseman katualueen tilantarvetta. Lisäksi kiertoliittymän vaihtoehtona tarkasteltiin valo-ohjattua liittymää. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Nykyisen Nurmeksentienpuiston pohjoisosaan sallitaan 000 k-m² päivittäistavarakaupan rakentaminen. Sen eteläpuolelle varataan korttelialuetta liike- ja toimistorakennuksille. Olemassa oleva palstaviljelyalue osoitetaan kaavamuutoksella. Jukolankadun ja Nurmeksentien kiertoliittymää varten laajennetaan katualuetta kortteleihin 0 ja 00. Näiden kortteleiden kaavamääräykset nykyaikaistetaan... Korttelialueet Kortteli muodostetaan Nurmeksentienpuiston puistoalueesta. Korttelin kadunpuoleisille rajoille osoitetaan istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa puurivi. Liikerakennusten korttelialueelle (KL) on suunniteltu päivittäistavarakauppa. Korttelialueen koko on noin m² ja rakennusoikeus 000 k-m². Rakennusala osoitetaan korttelialueen länsilaitaan, jolloin pysäköintialue jää Nurmeksentien puolelle. Kerroksia sallitaan rakennettavaksi kaksi.
21 Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) koko on noin m². Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,, jolloin rakennusoikeus on 0 k-m². Kerrosluku on kaksi. Rakennusala osoitetaan laajaksi. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen toimivuuden takia korttelin ajoneuvoliittymien määrä rajoitetaan kolmeen ja niiden vähimmäisetäisyydeksi määrätään 0 metriä. Ratalain mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 0 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Tämä huomioidaan niin, että rakennusalan raja on 0 metriä radan keskilinjasta. Lisäksi määrätään, että radan puoleiselle istutettavan alueen osalle voidaan istuttaa matalakasvuisia havupuita, jotka eivät ylety kaatuessaan radalle. Lehtipuita ei sallita, koska raiteille pudonneet lehdet liukastuttavat radan. Raideliikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä ja runkomelu tulee huomioida rakentamisessa. Uuden rakentamisen myötä sähkön tarve alueella kasvaa. Puistomuuntamoa varten kortteliin osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Nurmeksentien länsipuolella on avo-oja, jonka vesistä osa tulee Kontiolahden puolelta. Avo-ojan putkittaminen on hyötyihin nähden kallista, joten se säilytetään nykyisellään. Asemakaavaluonnokseen nähden korttelialuetta pienennetään niin, että avo-oja ja siihen liittyvä penger ovat katualueen puolella. Kortteli 0 osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kortteli on jo rakennettu ja siinä sijaitsee Jukolanportin liikerakennus. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m vähittäistavarakaupan yksiköitä. Rakennusoikeus muutetaan vastaamaan rakennettua tilannetta, jolloin rakennusoikeus on 00 k-m. Kerrosluku säilyy samana. Osa korttelista muutetaan katualueeksi kiertoliittymän takia. Kortteli 00 osoitetaan teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Alkuperäinen käyttötarkoitus ei muutu. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m vähittäistavarakaupan yksiköitä. Tehokkuusluku ja kerrosluku pysyvät samana tehokkuusluvun ollessa e=0, ja kerrosluvun. Osa korttelista muutetaan katualueeksi kiertoliittymän ja korttelialueelle rakennetun kävely- ja pyöräilyreitin takia. Korttelin pohjoisosaan varataan johtoalue olemassa olevaa 0 kv voimajohtoa varten... Muut alueet Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue Merkinnällä osoitetaan olemassa oleva palstaviljelyalue. Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalueen (RP) pinta-ala on noin, hehtaaria. Alueelle
22 LIIKENNERATKAISUT KAAVAN VAIKUTUKSET osoitetaan kolme ohjeellista pysäköimispaikkaa ja rakennusoikeutta 0 k-m² talousrakennusta varten. Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalueen itäreunaan on merkitty olemassa olevan avo-ojan likimääräinen sijainti. Virkistysalueet Palstaviljelyalueen eteläpuolelle jäävä Nurmeksentienpuisto osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Puistoaluetta on noin, hehtaaria. Katualueet Salpakankaankadun ja Nurmeksentien katualueita laajennetaan niin, että Salpakankaankadun ja Nurmeksentien liittymään mahdollistetaan osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän rakentaminen. Lisäksi erikoiskuljetusten reitin rakentaminen mahdollistetaan Salpakankaankadun ja junaradan eritasojärjestelyjen rakentamisen yhteydessä. Kaavatyön yhteydessä on tutkittu kolmea liikenneratkaisua Salpakankaankadun ja Nurmeksentien liittymään ja junaradan alitukseen liittyen. Vaihtoehtoina ovat nykyisen valo-ohjauksen kehittäminen, kiertoliittymän rakentaminen sekä rautatien alikulkusillan ja kiertoliittymän toteuttaminen. Näistä paras ratkaisu olisi sekä alikulkusillan että kiertoliittymän rakentaminen. Kaavamuutoksessa on varauduttu molempien toteuttamiseen. Valo-ohjauksen kapasiteetti riittää tällä hetkellä, mutta rautatien tasoristeyksen läheisyys aiheuttaa vaaratilanteita. Valo-ohjauksen ja tasoristeyspuomien yhteen kytkentä ja mahdolliset lisäopastimet sekä ruuhkanpurkuohjelman tehostaminen voivat helpottaa ongelmaa. Kiertoliittymän kokoon vaikuttaa, toteutuuko uusi yhteys Salpakankaalta Kylmäojantielle. Kontiolahden kunta selvittää yhteyden tarvetta ja linjausta. Mikäli yhteyttä ei rakenneta, tarvitaan osittain kaksikaistainen kiertoliittymä. Radan suunnasta tarvitaan kolme liittyvää kaistaa, jos alikulkusiltaa ei rakenneta. Näin ruuhka-ajan jonot rataan nähden saadaan lyhyemmiksi. Junaradan alikulun rakentamiskustannuksista vastaa osittain valtio, jolla ei ole toteuttamisaikataulua hankkeelle. Salpakankaankatu on osa korkeiden erikoiskuljetusten reittiä. Erikoiskuljetusten reitti on tarkoitus rakentaa alikulun eteläpuolelle niin, että se ylittää radan samassa tasossa radan kanssa. Muu ajo reitille estetään... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Nurmeksentienpuisto on rakentamatonta ympäristöä, joten uuden korttelialueen rakentaminen muuttaa ympäristöä. Nykyisen metsän tilalle rakennetaan liike- ja toimistorakennuksia. Olemassa olevien kortteleiden ja palstaviljelyalueen osalta vaikutukset ovat vähäisiä.
23 Kaava-alueella ei ole kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen toteuttaminen pienentää talousmetsäaluetta. Alueella ei kuitenkaan ole suojeltavia luontoarvoja... Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavan muutos mahdollistaa yritysten ja palvelujen sijoittumisen hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Nurmeksentie ja Salpakankaankatu ovat vilkkaasti liikennöityjä katuja niin autoliikenteen kuin pyöräilynkin osalta, jolloin alueella on paljon potentiaalista asiakaskuntaa. Päivittäistavarakauppa voi olla vetovoimatekijä lähialueen muille liikkeille ja yrityksille. Toisaalta uusi päivittäistavarakauppa voi heikentää Mutalassa jo olemassa olevan päivittäistavarakaupan myyntiä. Tehdyn selvityksen mukaan vaikutusalueen (Mutala) kysyntä kuitenkin riittää sekä uudelle että nykyiselle myymälälle. Vaikutukset syntyvät asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta, miten vetovoimainen uusi lähipalvelu on ja miten ostouskollisia asukkaat ovat nykyiselle myymälälle. Päivittäistavarakaupan ja muiden liike- ja toimistorakennusten rakentamisesta syntyy välillisiä yritysvaikutuksia. Rakentamisen aikaisen työllisyysvaikutuksen on arveltu olevan yhteensä noin henkilötyövuotta, joista välittömiä vaikutuksia rakentamisen toimialalla on noin henkilövuotta ja välillisiä vaikutuksia noin 0 henkilövuotta. Päivittäistavarakaupan työllisyysvaikutuksen on ennustettu olevan vuositasolla noin 0 henkilötyövuotta, josta vähittäiskaupan toimialalla on noin henkilötyövuotta ja muilla aloilla noin henkilötyövuotta... Vaikutukset liikenteeseen Uuden päivittäistavarakaupan ajoneuvoliittymän keskimääräiseksi arkivuorokausiliikenteeksi, eli saapuvat ja lähtevät yhteensä, on arvioitu noin 0 00 ajoneuvoa/vrk. Noin 0 00 asiakasta/vrk saapuu autolla. Jalan ja pyörällä asioivia on arkena noin 0 asiakasta/vrk eli kaupassa asioivien liikennemäärä on noin 00 jk+pp/vrk. Pyörällä asioivia on huipputunnin aikana noin 0 asiakasta/tunti. Tonttiliittymän arvioitu vuorokausiliikenne edustaa toukokuun maanantain, tiistain, keskiviikon ja torstain keskiarvoliikennettä. Arvio perustuu 0 asiakkaan käyntimäärään sataa myyntineliötä kohden. Myyntialaksi on arvioitu % kokonaisalasta eli 0 m. Kävijöistä % on arvioitu saapuvan autolla ja % polkupyörällä. Auton keskimääräiseksi matkustajamääräksi on arvioitu,. S-marketin ajoneuvoliikenteestä on, % ( ajon.) arvioitu saapuviksi ja % (0 ajon.) lähteviksi iltapäivän huipputunnin aikana (klo.0.0). Näistä matkoista % on arvioitu olevan valo-ohjatun Jukolankatu Nurmeksentie -liittymän nykyistä liikennettä, % S-marketin vaikutuksesta kyseisen liittymän uutta liikennettä ja noin % ete-
24 lästä saapuvia tai sinne lähteviä, valo-ohjatun liittymän kautta kulkemattomia, uusia matkoja. Lisäksi % kävijöistä on arvioitu ajaneen aiemmin Mutalan länsialueelta valo-ohjatun liittymän kautta Raatekankaan suuntaan, mutta S-marketin valmistuttua he eivät enää kävisi kyseisessä liittymässä. Niitä valo-ohjatun liittymän kautta ajavia autoja, joiden kaupassa käydäkseen tarvitsee poiketa vain Nurmeksentieltä, on arvioitu olevan noin % saapuvien ja lähtevien autojen yhteenlasketusta määrästä. Liikennevaikutukset on arvioitu tilanteeseen, jossa Lehmonsuolle kaavailtu kauppakeskus ei ole vielä toteutunut. Jukolankatu Nurmeksentie -liittymän Iltapäivän huipputunnin liikennemäärän kasvuksi on arvioitu hieman yli 00 ajoneuvoa S-markettiin saapuvien ja sieltä poistuvien yhteisvaikutuksesta. S-marketin myötä Jukolankatu Nurmeksentie -valoliittymän kuormitusaste ylittää % rajan, jolloin liikenne voi hetkittäin ruuhkautua. Liittymän toimivuutta voidaan hieman tehostaa valojen uudelleen ohjelmoinnilla uutta liikennetilannetta vastaavaksi. Toisaalta Raatekankaan eritasoliittymä voi hieman vähentää nykyisin Jukolanportin kautta Lehmoon suuntaavaa liikennettä. Kuitenkin valoliittymän länsipuolella olevan liian lyhyen vasemmalle kääntymiskaistan ja tasoristeyksen läheisyyden vuoksi S-marketin toteutumisen yhteydessä syntyy tarve kiertoliittymälle, jonka kapasiteetti on nykyisen valo-ohjauksen kapasiteettia parempi. Vuoteen 00 mennessä S-marketin kävijämäärien on arvioitu lisääntyvän lähinnä Jukolankatu Nurmeksentie -liittymän liikenteen yleisestä kasvusta johtuen. Tulevaisuuden asiakasvirtoihin osaltaan vaikuttaa Lehmon palvelujen ja asukasmäärien kehittyminen. Tonttiliittymänsä kohdalla S-market vaikuttaa Nurmeksentien suoraan ajavien liikennevirtaan lähinnä siten, että etelästä S-marketille kääntyvä voi odottaessaan estää samasta tulosuunnasta suoraan jatkavien etenemistä, jos erillistä vasemmalle kääntymiskaistaa ei rakenneta Nurmeksentielle. Ennusteen mukaan lisäkaistaa tarvitaan vuoteen 00 mennessä. Kaistajärjestelyjen myötä tonttiliittymä toimii tyydyttävällä palvelutasolla vielä vuonna 00. S-marketin eteläpuolella sijaitsevien, myöhemmin tulevaisuudessa rakennettaviksi kaavailtujen teollisuus- ja liiketonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 000 m². Jos koko rakennusoikeus käytetään erikoistavaran liiketiloihin, arkipäivän ajoneuvomäärän ennuste on yhteensä noin 0. Erikoistavarakaupan myyntialan osuudeksi on arvioitu 0 % kokonaispinta-alasta, kävijämääräksi asiakasta sataa myyntineliötä kohti ja henkilöauton kulkutapaosuudeksi %. Iltapäivän huipputunnin aikana autoja on arvioitu sekä saapuvan että poistuvan ajoneuvoa, eli 0, % saapuvasta ja lähtevästä autoliikenteestä, sekä yksi saapuvaa ja lähtevä tavarakuljetus. Liike- ja toimistotonttien vaikutus on suhteellisen vähäinen Jukolankatu Nurmeksentie -liittymän liikennemääriin ja erityisesti verrattuna siihen, mikä yhteisvaikutus muilla tekijöillä on arvioitu olevan vuoden 00 liikenne-ennusteeseen. Yhteisvaikutus S-marketin kanssa kuitenkin muuttaa Jukolankatu Nurmeksentie -liittymän liikennevirtojen
25 suuntautumista niin, että kiertoliittymän joustavuudesta olisi asiakasvirroille jatkossa hyötyä. Kiertoliittymän kaistajärjestelyihin vaikuttavat rautatien alikulkukäytävän ja Voimatie Salpakatu Kylmäojantie -yhteyksien toteutumiset... Muut vaikutukset Vaikutukset kauppaan ja toimivan kilpailun edellytyksiin Myymälähanke parantaa kaupan toimijan mahdollisuutta palvella asiakkaitaan nykyistä paremmin. Myymälähankkeen vaikutuksia nykyisten päivittäistavarakauppojen toiminta- ja kehitysedellytyksiin voidaan arvioida vertaamalla suunniteltua mitoitusta laskennalliseen liiketilatarpeeseen. Mikäli liiketilan lisätarve kattaa suunnitellun liikerakentamisen, ei uuden liiketilan rakentamisella todennäköisesti ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia olemassa oleviin myymälöihin. Vaikutusalueen päivittäistavarakaupan tarjonta ei tällä hetkellä vastaa alueen asukkaiden kysyntään, joten myymälähankkeella ei odoteta olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Uusi myymälä on luonteeltaan lähipalvelu, joten se ei kilpaile Rantakylän ja muiden alakeskusten tai keskustan myymälöiden kanssa samoista asiakkaista. Kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja. Uuden päivittäistavarakaupan sijoittuminen Nurmeksentienpuistoon edistää omalta osaltaan toimivan kilpailun toteutumista Joensuussa. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja teknisen huollon verkkoihin Kaavamuutoksen vaikutukset ovat positiiviset yhdyskuntatalouden ja teknisen huollon verkkojen näkökulmasta. Olemassa olevaa infraa hyödynnetään Nurmeksentien varrella hieman tehokkaammin uuden korttelialueen myötä. Salpakankaankadun ja Nurmeksentien kiertoliittymän sekä erikoiskuljetusten reitin rakentaminen junaradan alikulun yhteydessä mahdollistetaan. Tonttien myynnistä tulee tuottoja kaupungille, millä voidaan kattaa yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Korttelin liittyminen viemäriverkostoon voi edellyttää kiinteistökohtaisten pumppaamojen rakentamista. Pumppaamoja ei tarvita, jos korttelin rakentamisen yhteydessä nykyistä maanpintaa korotetaan noin, metriä. Mahdollisen jätevesipumppaamon rakentamis- ja käyttökustannuksista tai maanpinnan korotuskustannuksista vastaa tontin haltija. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Nurmeksentienpuiston lähimetsä pienenee. Metsillä on hyvinvointia lisäävä vaikutus ihmiseen. Käytännössä Nurmeksentienpuiston metsäaluetta häviää noin kolme hehtaaria. Häviävä alue on kuitenkin vähällä käytöllä. Lisäksi se on melualueella, joten sen hyvinvointia lisäävä vaikutus on vähäinen. Paremmin ulkoiluun sopiva metsäinen alue löytyy Mutalan keskiosista Ollilanpuistosta, noin 00 metrin päästä suunnittelualueesta.
26 Päivittäistavarakauppa ja muu mahdollinen liiketila lisäävät alueen kävijämääriä. Toisaalta sosiaalinen kontrolli on alueella parempi, kun ihmisvirta on isompi. Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista. Se lisää kaupan ja yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia Mutalassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Uusi korttelialue sijoittuu taajama-alueelle olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten sillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueen saavutettavuus on hyvä niin autolla kuin kävellen ja pyöräillen. Kävelyetäisyydellä (alle kilometri) asuu noin 0 asukasta ja pyöräilyetäisyydellä (alle kilometriä) noin 0 asukasta. Aluetta palvelevat keskustasta Kontiolahden suuntaan toimivat joukkoliikenteen linjat 0 ja 0. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Myymälähankkeen myötä syntyy uusi lähipalvelu palvelemaan erityisesti ensisijaisen vaikutusalueen Mutalan asukkaita ja alueen kautta kulkevien työmatkalaisten tarpeita. Uusi myymälä täydentää tällä hetkellä puutteellista palvelutarjontaa ja vahvistaa siten alueen kaupallista vetovoimaa. Vaikutusalueen nykyinen väestöpohja ja päivittäistavarakaupan laskennallinen lisätarve mahdollistaa suunnitellun kaupan mitoituksen. Auto- ja junaliikenne aiheuttavat melua ja tärinää. Nurmeksentienpuiston pohjoisosa on melualuetta, joten se ei sovellu virkistyskäyttöön. Tärinän ja runkomelun takia Nurmeksentienpuisto soveltuu huonosti asuinkäyttöön. Kortteliin on tästä syystä osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueita, joilla melu- ja tärinäarvot voivat olla korkeampia. Vähittäistavarakaupan tavaran toimituksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia meluarvoihin. Ilmanvaihto- ja tuuletuskojeet on määrätty sijoitettavaksi niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän melua asutuksen suuntaan. Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue sijoittuu melualueelle. Alue säilyy palstaviljelyalueena, jolle ei ole asetettu meluohjearvoja. Alueelle ei sallita siirtolapuutarhamökkejä. Kaava-alueen eteläosaan merkitty lähivirkistysalue sijoittuu nyky- ja ennustetilanteessa osin melualueelle. Se on kuitenkin tarkoitus säilyttää metsäisenä alueena, jolle ei osoiteta oleskelualueita. Lisäksi se on osa laajempaa lähivirkistysaluetta, jossa melutaso on pääosin alle ohjearvon. 0 NIMISTÖ Osa Jukolankadusta muutetaan Salpakankaankaduksi toteutuneen tilanteen mukaan.
27 TOTEUTUS Toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua voimaan. Osa kaava-alueesta on jo toteutunut. Salpakankaankadun ja junaradan eritasojärjestelyn rahoittajana sillan osalta on valtio, jolla ei ole aikataulua hankkeelle. Nurmeksentien ja Salpakankaankadun kiertoliittymä toteutetaan sitten, kun liikennetilanne niin edellyttää, alustavasti 00-luvun puolivälissä. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt PKO:n asemakaavan muutoshakemuksesta, jossa haettiin mahdollisuutta rakentaa päivittäistavarakauppa Nurmeksentienpuiston pohjoisosaan. Kaavamuutoksella on mahdollistettu Salpakankaankadun ja junaradan eritasojärjestelyn sekä Nurmeksentien ja Salpakankaankadun kiertoliittymän rakentamiset. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa....0 kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa ja kaupungintalolla, ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin..0. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja suunnittelualueen kiinteistöjen haltijoille postitettiin tiedote. Tilaisuudessa oli mukana osallistujaa. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet ovat liitteessä. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laadittiin kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä kaupunkirakennepalveluissa ja kaupungintalolla. Tämän vaiheen yleisötilaisuus pidettiin tiistaina.0.0 klo.00. Tilaisuudessa oli paikalla osallista. Asemakaavaluonnoksesta saatiin lausuntoa ja neljä mielipidettä, joista kaksi oli jätetty nimimerkillä eikä näihin siksi anneta vastinetta. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet ovat liitteessä. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 0 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee keväällä 0. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Sanna Seppänen Kartat: Niklas Santala
28 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Joensuu Täyttämispvm.0.0 Kaavan nimi Nurmeksentienpuisto Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, 00,0 00 0, 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,, 0,,0 T yhteensä,00, 00 0,0-0,0 - V yhteensä,, -, R yhteensä,0 0, 0 0,00,0 0 L yhteensä,, 0, E yhteensä 0,00 0,0 0,00 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
29 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, 00,0 00 0, 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,, 0,,0 K,, 0 0,, 0 KL,0, 000 0,,0 000 KTY- -,0-0 T yhteensä,00, 00 0,0-0,0 - TKL,00 00,0 00 0,0-0,0 - V yhteensä,, -, VP -,0 VL, 00,0, R yhteensä,0 0, 0 0,00,0 0 RP,0 00,0 0 0,00,0 0 L yhteensä,, 0, Kadut, 00,0 0, E yhteensä 0,00 0,0 0,00 ET 0,00 00,0 0,00 S yhteensä M yhteensä W yhteensä
30 HANKEKORTTI Sivu / NURMEKSENTIENPUISTO KAUPUNKIRAKENNEPALVELU..0 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Asemakaavamuutoksessa ratkaistaan alueen soveltuminen päivittäistavarakaupalle sekä mahdollistetaan Salpakankaankadun ja rautatien eritasojärjestelyn toteuttaminen ja siihen liittyvä erikoiskuljetusreitin rakentaminen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan Nurmeksentienpuiston muu mahdollinen käyttö säilyttäen palstaviljelyalue. Väylät Jalankulun ja pyöräilyn reitti toteutetaan Nurmeksentien länsipuolelle korttelin kohdalle. Nurmeksentien ja Salpakankaankadun liittymään mahdollistetaan osittain kaksikaistaisen kiertoliittymän rakentaminen. Salpakankaankadun ja rautatien eritasojärjestelyihin liittyen Salpakankaanakadulle mahdollistetaan erikoiskuljetusten reitin rakentaminen. Kiertoliittymän ja erikoiskuljetusten reitin rakentamiselle ei ole aikataulua ja ne on toteutettava kaupan hankkeesta huolimatta, joten niiden kustannuksia ei lasketa tässä vaiheessa. Hankkeen lähtökohdat Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on hakenut asemakaavan muutosta päivittäistavaramyymälälle Nurmeksentienpuiston pohjoisosaan. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Virkistysalueille ja muille yleisille alueille ei kohdistu toimenpiteitä.
31 Vesihuolto ja muut tekniset verkot Uudelle korttelialueelle tulee järjestää vesihuolto. Vesijohto kulkee Salpakankaankadulla ja lähin jätevesiviemäri on Kartoittajantiellä. Nurmeksentien varressa kulkeva avo-oja säilyy nykyisessä sijainnissa. Aikataulu Toteutus on mahdollista aloittaa heti kaavan tullessa voimaan. Vesihuolto korttelille rakennetaan, kun kortteli lähtee toteutumaan. Kustannukset Suojatie, keskisaareke ja kadun leventäminen suojatien kohdalla e Jk+pp väylä: korttelin kohdalla 000 e korttelista Lattamiehentielle e Vesihuolto: Jv-viemäri 000 e Vesijohto 000 e Kartoittajantien korjaus vesihuollon linjalta 000 e Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Nurmeksentienpuisto ja katualueet ovat kaupungin omistuksessa. Kortteli 0 ja korttelin 00 tontti ovat yksityisessä omistuksessa. Yhteistyötarpeet Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan osuuskauppa, Kiinteistö Oy Joensuun Jukolanportti, Valukumpu Oy. Vaikutukset Päivittäistavarakaupan toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu täydentämään Joensuun lähipalveluverkkoa. Kauppa lisää alueen liikennettä noin 0 ajoneuvolla vuorokaudessa. Jukolankadun ja Nurmeksentien liittymä todennäköisesti ruuhkautuu satunnaisesti. Päivittäistavarakaupan tontinkäyttösuunnitelma ( Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky) Laatija: Sanna Seppänen sanna.seppanen@jns.fi
32 Työ nro Liite, /..0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N U R M E K S E N T I E N P U I S T O O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Mutalan (0) kaupunginosan Nurmeksentienpuiston osaa. Kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartalla Joensuun kaupunki /0 Suunnittelutehtävä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on 0..0 jättänyt hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi Mutalan kaupunginosan Nurmeksentienpuiston pohjoisosan osalta. Hakemuksessa esitetään asemakaavan muuttamista siten, että Nurmeksentien ja Jukolankadun risteykseen olisi mahdollista toteuttaa päivittäistavaramyymälä. Hakija on teettänyt alueelle tontinkäyttösuunnitelman. Suunnitelman mukaan tontin tulisi olla pinta-alaltaan noin m ja rakennusoikeutta tulisi olla noin 000 k-m. Asemakaavamuutoksessa ratkaistaan alueen soveltuminen päivittäistavarakaupalle sekä rakennusoikeuden määrä ja liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa Salpakankaankadun ja rautatien eritasojärjestelyn toteuttaminen ja siihen liittyvä korkeiden erikoiskuljetusten reitin rakentaminen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan Nurmeksentienpuiston muu mahdollinen käyttö säilyttäen kasvitarhapalsta nykyisessä sijainnissaan ja laajuudessaan. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Mahdollisen uuden tontin myymistä tai vuokraamisesta ei ole päätöstä.
33 Liite, / Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Voimassa ovat.-. vaiheet. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A), jota ympäröi työpaikka-alue (TP) pohjoisessa ja lännessä. Päärata kulkee alueen länsilaidalla. Joensuun seudun yleiskaava 00 on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V). Virkistysalue on rautatien varressa. AP-merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. APmerkinnät voivat sisältää myös muun muassa asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita. V-merkinnällä osoitetaan rakennettujen ja asemakaavoittavaksi tarkoitettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat merkittävät yhtenäiset alueet. Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä... Siinä kaava-alue on puistoa nimeltään Nurmeksentienpuisto. Viherkaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0, on viheralueisiin keskittyvä osayleiskaava. Viherkaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se osaltaan ohjaa asemakaavoitusta alueellaan. Viherkaavassa osa kaava-alueesta on merkitty ulkoilumetsäksi (V-). Puiston keskiosiin on merkitty viljelypalstaalue. Nurmeksentienpuiston pohjoisosaan ei ole kohdistettu merkintöjä. Päivittäistavarakaupan tontinkäyttösuunnitelma ja ylikorkeiden ajoneuvojen reitti Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky, Joensuun kaupunki Valtatien :sta parannetaan Raatekankaan kohdalla siten, että valtatie :n, Raatekankaantien ja Salpakankaankadun risteykseen rakennetaan eritasoliittymä. Lisäksi parannetaan alueen katuverkkoa sekä jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Salpakankaankadulle on pitkän aikavälin tavoitteena rakentaa alikulku rautatien ali. Suunnitelmissa varaudutaan ylikorkeiden ajoneuvojen liikenteeseen. Laaditut selvitykset: Nurmeksentienpuiston luontoselvitys
34 Laadittavat selvitykset: Liikennemelu- ja tärinäselvitys Kaupallisten vaikutusten arviointi Liikenteen vaikutusten arviointi Liite, / Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia kaupallisiin palveluihin ja liikenteeseen, joista tehdään erilliset asiantuntijaselvitykset. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakennepalvelujen strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt ja yritykset Kontiolahden kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mutalan-Siihtalan asukasyhdistys ry Pohjois-Savon ELY-keskus teknisten verkkojen haltijat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Itä-Suomen pelastuslaitos Joensuun seudun luonnonystävät ry Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Itä-Suomen poliisilaitos Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 0. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt kaavamuutoshakemuksesta. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Asemakaavamuutoksesta pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä....0 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään..0 kello.00 alkaen Carelicumin auditoriossa, Koskikatu. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti keväällä 0. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (0 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee syksyn 0 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie, 000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
35 Liite, / Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa, os. Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: Maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen sanna.seppanen@jns.fi puh. 00 suunnitteluavustaja Heini Sorsa heini.sorsa@jns.fi puh Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: Asemakaavaprosessi
36 Työ nro Liite, /.0.0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N U R M E K S E N T I E N P U I S T O A S E M A K A A V A N M U U T O S O A S - v a i h e e n p a l a u t e j a k a a v o i t u k s e n v a s t i n e e t
37 Liite, / Sisällysluettelo TONTIT JA MAA-ALUEET, JOENSUUN KAUPUNKI... ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS... PUHAS OY... POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS... FORTUM POWER AND HEAT OY... CARUNA ESPOO OY... TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO... JOENSUUN VESI... YMPÄRISTÖNSUOJELU, JOENSUUN KAUPUNKI... 0 LIIKENNEVIRASTO... POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS MIELIPITEET...
38 VIRANOMAISLAUSUNNOT Liite, / TONTIT JA MAA-ALUEET, JOENSUUN KAUPUNKI Hanke on erinomainen ja lisää Mutalan lähipalveluita. Päivittäistavarakaupan viereen toivottaisiin kaavoitettavan k-m²:n rakennusoikeudella liike / toimisto tontti. Useita kysyjiä on ollut mm. mainoslaitteita valmistavalta yritykseltä, kuntosaliyrittäjältä, ym. Tonttipalvelut voisi hakea alueelle yhteistyökumppania. Vastine: Päivittäistavarakaupan eteläpuolelle osoitetaan korttelialue liike- ja toimistorakennuksille. Rakennusoikeus on noin 0 k-m². Tonttijako suunnitellaan yhteistyössä tontit ja maa-alueet yksikön kanssa. ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS Ei huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. PUHAS OY Ei huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Ei huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. FORTUM POWER AND HEAT OY Ei huomautettavaa. Alueella on kaukolämpöä. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi uudelle rakennettavalle kiinteistölle. Ei tarvetta vastineelle. CARUNA ESPOO OY Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä maakaapeloitua sähköverkkoa. Kaavan myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Tämän myötä alueella tarvitaan mahdollisesti uusi puistomuuntamo sekä kaapelointeja. Puistomuuntamon tarpeeseen ja sijaintiin otetaan tarkemmin kantaa kaavan tarkentuessa. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Kaava-alueella sijaitsevat maakaapelit ovat katualueella lukuun ottamatta tonttikohtaisia kaapeleita. Kadun rakentamisen yhteydessä maakaapeleita voidaan joutua siirtämään. Lausuntopyynnöt lähetetään luonnos- ja ehdotusvaiheissa.
39 TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO Suunniteltu kaavamuutosalue sijaitsee Tukesin valvonnassa olevien laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien laitosten (Valukumpu Oy ja Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Ky) konsultaatiovyöhykkeillä. Valukumpu Oy sijaitsee lähimmillään n. 00 m etäisyydellä suunnitellusta kaavamuutosalueesta. Valukumpu Oy on lupavelvollinen terveydelle vaarallisten kemikaalien takia. Suurimpana riskinä on syanidivedyn muodostuminen tulipalotilanteessa. Leviämismalleja tai seurausanalyysejä ei ole tehty. Tulipalossa vaaraa voivat kuitenkin aiheuttaa myrkylliset palokaasut, joiden leviäminen läheisille alueille edellyttää mahdollisuutta suojautua sisälle. Kaavamuutosalueen rakennuksissa tulee ilmastointi olla mahdollista sulkea nopeasti tarpeen vaatiessa ja onnettomuudesta tiedottamisesta alueella oleville tulee huolehtia. Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Oy on nestekaasulaitos, jonka kemikaaleista suurinta vaaraa aiheuttavat nestekaasu- ja happisäiliöt. Asetuksen (/0 ) mukainen minimietäisyysvaatimus nestekaasun varastosäiliöitä suunnitelluile kaavamuutosalueelle täyttyy. Vastine: Pelastusviranomaisen ja rakennusvalvonnan kanssa selvitetään, tarvitaanko erillistä kaavamääräystä mahdollisuudesta sulkea ilmastointi nopeasti. JOENSUUN VESI Muutosalueella ei ole, kasvitarhapalstalla sijaitsevaa vesijohtoa lukuun ottamatta, rakennettu vesi- ja viemärijohtoja. Vesi- ja jätevesilinjojen suunnittelussa tulee huomioida liittyminen olemassa oleviin verkostoihin ja samalla tulee tarkastella niiden kapasiteetin riittävyys. Liittyminen viemäriverkostoon voi edellyttää erityisratkaisuja, kuten paineviemärin rakentamista kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Em. asiat tulisi selvittää jo kaavoituksen yhteydessä. Vesi- ja jätevesilinjan rakentamisesta aiheutuneet kustannukset tulee sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Muutosalueen itäpuolella sijaitseva avo-oja tulee säilyttää nykyisellään. Muutosalueelle mahdollisesti rakennettavan liikekiinteistön hulevedet voidaan johtaa ko. avo-ojaan. Mahdollisesta avo-ojan putkituksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa hakija. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Alue kuuluu Joensuun Veden vesi- ja jätevesihuollon toiminta-alueeseen, joten Joensuun Vesi on velvollinen huolehtimaan alueen kiinteistöjen vesihuollosta. Peruskaupunki ei rahoita Joensuun Veden tavanomaisen toiminnan menoja sen toiminta-alueella. Viemäriverkoston ratkaisut tutkitaan kaavaehdotusvaiheessa. Jos kiinteistökohtainen jäteveden pumppaaminen on tarkoituksenmukainen ratkaisu uudessa korttelissa, tätä koskeva vaatimus lisätään kaavamääräyksiin. Avo-oja säilyy nykyisellä sijainnillaan. Avooja putkitetaan korttelin kohdalta, mutta muuten se säilyy ennallaan. YMPÄRISTÖNSUOJELU, JOENSUUN KAUPUNKI Liite, / Alueelta on tehty luontoselvitys ja liikennemeluselvitykset joiden tulokset ovat hyödynnettävissä ja huomioitavissa asemakaavatyössä. Asemakaavan muuttamista varten tehdyt selvitykset täydennettynä liikenneselvityksellä ovat riittäviä.
40 Liite, / Ei tarvetta vastineelle. 0 LIIKENNEVIRASTO Liikennevirastolla ei ole lausuttavaa otsikon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lähetättehän myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheet lausuttavaksi Liikenneviraston kirjaamoon. Vastine: Lausuntopyyntö lähetetään luonnos- ja ehdotusvaiheissa. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjois-Savon ELY-keskus pitää hyvänä, että kaavatyössä on tarkoitus laatia erillinen liikenneselvitys koska lähtökohdat alueen suunnitteluun ovat haastavat suunnittelualueen rajautuessa pienelle alueelle radan ja katuverkon välissä. Suurten erikoiskuljetusten reitistön tarpeet on tunnistettu suunnittelussa huomioon otettavaksi seikaksi. ELY-keskus muistuttaa, että kaavan osallisissa tulee huomioida myös Liikennevirasto kun kaava-alue rajautuu rataan. Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Liikennevirastolta on pyydetty lausunto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot myös liikennevirastolta. MIELIPITEET. Merja Rautiainen Vastustamme tätä kaavamuutosta, jolle ollaan rakentamassa S-markettia. Asumme Kartoittajantiellä, mielestämme se lisää meidän (kartoittajantien) kadun läpikulkuliikennettä. Sillä ne jotka tulevat Utrasta ja Rantakylästä eivät aja valoristeyksen kautta. Ja tietenkin toisinpäin ketkä tulevat Nurmeksentieltä ja ovat menossa Utraan tai Rantakylään eivät aja valoristeyksen kautta vaan oikaisevat kartoittajantien kautta. Tämä on jo nyt nähtävissa. Lisäksi nykyiset kauppojen aukioloajat(pidentyneet) lisäisivät alueen levottomuutta. Jukolanportilla oli aikoinaan kauppa, mutta ei menestynyt! Miksi alueelle halutaan S-market, kun meillä on hyvä K-market Omppu sekä Tokmanni, Prisma ja rantakylän kaupat lähietäisyydellä. Nyt kun suunnitellaan ja ollaan rakentamassa kauppaa Nurmeksentien ja Jukolankadun kulmaan. Miten aiotaan ehkäistä autoliikenteen lisääntyminen ja kauttakulku kartoittajantien kautta? Nurmeksentieltä Jukolankadulle ja päinvastoin. Nyt jo havaittavissa läpikulkua, autoilijat täten välttelevät valoilla ohjattua risteystä. Sehän vaan lisää pakokaasu saasteita ja melua! On myös turvallisuus asia ja asuinalueen viihtyvyys kärsii? Saisinko vastauksen miten ehkäistään kauttakulku omakotialueen kautta? Vastine: Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen Nurmeksentien ja Jukolankadun liittymään. Kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä verrattuna valo-ohjattuun liittymään. Tosin kiertoliittymän rakentamiselle ei ole aikataulua. Yksi mahdollinen keino estää Kartoittajantien läpiajoa on katkaista katu niin, ettei läpiajo ole mahdollista. Keinot Kartoittajakadun läpiajon vähentämiseksi tai estämiseksi selvitetään ennen tästä kaavasta päättämistä. Mahdollinen uusi kauppa voi myös lisätä alueen turvallisuutta, kun sosiaalinen tarkkailu lisääntyy. Kaupallisessa selvityksessä ja vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Mutalan
41 Liite, / alueella on vajausta lähipalveluissa, joten suunniteltu päivittäistavarakauppa täydentää lähipalveluverkkoa.. Emilia ja Henri Laitamme kirjallisesti palautteen koskien Nurmeksentienpuistoa. Asumme Maanmittarintiellä ja emme halua tämän hankkeen toteutuvan. Tästä hankkeesta aiheutuu monelle asukkaalle meluhaittaa rakennusaikana sekä jos hanke toteutuu. Mutala on rauhallista aluetta ja koen että rauhallisuus loppuu jos Päivittäistavarakauppa tulee. Tästä aiheutuu alueelle paljon liikenne ym. melua. PKO:lla on jo ihan tarpeeksi kauppoja Joensuun alueella, miksi niitä tarvitsisi lisää. Lisäksi lähimmät kioskit ja kaupat esim. R-kioski ja K- Market kärsivät jos kauppa tulee. Prismaan on vain lyhyt matka ja myös Tokmanni toinen suuri päivittäistavarakauppa on hyvin lähellä. Lisäksi rautatien osalta pitäisi tehdä isoja muutoksia ja ne tulevat maksamaan paljon. Toivon että tämä otetaan huomioon ja muutkin alueen asukkaat ovat samaa mieltä. Vastine: On totta, että rakennusaikana syntyy melua ja muuta haittaa. Rakennusajan haitat ovat kuitenkin väliaikaisia ja suhteellisen lyhytkestoisia. Päivittäistavarakaupasta aiheutuva melu tullaan selvittämään ehdotusvaiheessa. Kaupallisessa selvityksessä ja vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Mutalan alueella on vajausta lähipalveluissa, joten suunniteltu päivittäistavarakauppa täydentää lähipalveluverkkoa. Selvityksen mukaan vaikutusalueen (Mutala, Rantakylä, Utra) kysyntä riittää sekä uudelle että nykyiselle myymälälle. Myymälähankkeen vaikutukset syntyvät lähinnä asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta, miten vetovoimainen uusi lähipalvelu on ja miten ostouskollisia asukkaat ovat nykyiselle kaupalle.. Joensuun Polkijat ry Jos kaavalla tullaan sallimaan päivittäistavarakaupan rakentaminen, tulee kiinnittää huomioita asianmukaisten pyöräily- ja jalankulkuyhteyksien toteuttamiseen tontille ja tontin sisällä. Tontinkäyttösuunnitelmassa esitetty pyöräily-yhteys Salpakankaankadun suunnasta on hyvä. Oletamme kuitenkin, että suuri osa pyöräilijöiden asiointiliikenteestä tulee tontille etelästä Nurmeksentien (Mutalan) suunnasta. Tältä osin kuvattu reitti ei nähdäksemme ole realistinen, ja on hyvin todennäköistä, että pyöräilijät oikaisisivat autoliikenteen tonttiliittymän kautta, mikä taas on turvallisuuden näkökulmasta huono ratkaisu. Esitämme, että tontille pitäisi järjestää pyöräily-yhteys myös Nurmeksentien puolelta esimerkiksi tontin etelälaitaa pitkin. Pyöräpysäköinnistä ainakin osa tulisi järjestää katettuna. Pysäköinnin toteutuksessa tulisi huomioida, että se soveltuu mitoituksiltaan myös pyöräperäkärryille ja tavarapyörille. Pyydämme lisäksi lisäämään Joensuun Polkijat ry:n kaavan osallisten joukkoon, sillä kaavahankkeen vaikutukset pyöräliikenteen osalta liittyvät yhdistyksen toimialaan. Vastine: Nurmeksentien ylittävä suojatie on suunniteltu päivittäistavarakaupan ajoneuvoliittymän tuntumaan, tontin etelälaitaan. Tarkempi sijainti tarkentuu myöhemmin. Kaavassa määrätään liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista kattamaan vähintään puolet. Joensuun Polkijat ry kuuluu osallisten joukkoon, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta se on vahingossa jäänyt pois.
42 . Mutalan-Siihtalan asukasyhdistys ry Koko Mutalan-Siihtalan asukasyhdistyksen hallitus ja joukko sen jäseniä yhdessä lähikauppa Ompun kauppiaspariskunnan, viljelypalstojen viljelijöiden sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa oli kuulemassa Nurmeksentienpuiston asemakaavamuutosehdotuksesta. Alueen asukkaissa ehdotus rakentaa uusi päivittäistavaramyymälä puistoon on herättänyt huolta ja vastustusta. Siihtalassa on ABC-asema ruokamyymälöineen, Mutalassa erityisen pidetty K-kauppa Omppu sekä kävely- ja pyöräilymatkan päässä Prisma ja Tokmanni monine naapuriliikkeineen. Tarvetta uudelle päivittäistavaramyymälälle alueella ei ole. Lehmon suunnasta kasvava läpiajo ruuhkauttaa Nurmeksentien liikennettä jatkuvasti lisää. Ruuhka-aikoina Jukolankadun ja Nurmeksentien liikennevaloristeys on tukossa sekä mm. Rakentajankadulta on vaikea kääntyä Nurmeksentielle kaupunkiin päin. Asuinalueellamme on neljä päiväkotia ja kaksi alakoulua. Pieniä lapsia liikkuu paljon Mutalan ja Siihtalan kaduilla ja teillä. Nurmeksentienpuistolla on tärkeä tehtävä sitoa pölyä ja vaimentaa melua Nurmeksentiellä. Tiedossa lisäksi on, että puistossa on tavattu rauhoitettuja liito-oravia. Jukolanportin kauppakeskuksen läheisyydessä asuvat vanhukset ovat kärsineet keskuksen nurkilla häiriökäyttäytymisestä, jonka he pelkäävät samaan risteykseen suunnitellun myymälän myötä lisääntyvän. Mutalan-Siihtalan asukasyhdistyksen mielipide on, ettei Joensuun kaupungin tule omistamaansa Nurmeksentienpuistoa myydä tai vuokrata päivittäistavaramyymälän käyttöön. Luontoarvot ja Nurmeksentienpuiston viihtyisyyden lisäämisen huomioon ottaen viljelyaluetta toivomme kehitettävän ja jopa laajennettavan yhdessä H-yhdistyksen kanssa. Puistossa H-yhdistys voisi tarjota viljelyopetusta kaikille joensuulaisille. Kevyenliikenteenväylä tulisi rakentaa puiston puolelle Nurmeksentietä. Moottoriajoneuvoliikenne viljelyksille ja niiltä pois tulisi saada sujuvaksi ja turvalliseksi. Seuraavaa mahdollista kaavoitusvaihetta toivomme esiteltävän Mutalan koululla. Liite, / Vastine: Kaupallisessa selvityksessä ja vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Mutalan alueella on vajausta lähipalveluissa, joten suunniteltu päivittäistavarakauppa täydentää lähipalveluverkkoa. Selvityksen mukaan vaikutusalueen (Mutala, Rantakylä, Utra) kysyntä riittää sekä uudelle että nykyiselle myymälälle. Myymälähankkeen vaikutukset syntyvät lähinnä asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta, miten vetovoimainen uusi lähipalvelu on ja miten ostouskollisia asukkaat ovat nykyiselle kaupalle. Nurmeksentien ja Salpakankaankadun liikennemäärät ovat kasvaneet nopeasti, ja ennustuksen mukaan tulevat kasvamaan entisestään päivittäistavarakaupasta huolimatta. Tulevaisuuden liikennemääriin vaikuttaa mm. Raatekankaan eritasoliittymän valmistuminen, Lehmon tuleva maankäyttö, Salpakadun jatke Voimatielle, mahdollinen uusi yhteys Salpakankaalta Kontiolahdelle sekä yleiset muutokset autoliikenteessä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen Nurmeksentien ja Salpakan-
43 Liite, / kaankadun liittymään. Kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä verrattuna valo-ohjattuun liittymään. Tosin kiertoliittymän rakentamiselle ei vielä ole aikataulua. Pitkän aikatähtäimen tavoitteena on rakentaa jalankulun ja pyöräilyn reitti myös Nurmeksentien länsipuolelle. Reitti joudutaan kuitenkin rakentamaan osissa, koska reitin rakentaminen on kallista. Ensimmäisessä vaiheessa reitti rakennetaan korttelin kohdalle. Nurmeksentienpuistoon on teetetty liito-oravaselvitys. Selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei ole tiedossa aikaisempia havaintoja liito-oravasta. Asemakaava-alueella ei sijaitse kuusivaltaisia sekametsiä, joita liito-oravat tyypillisesti suosivat elinympäristöinään. Keväällä 0 tehdyllä maastokäynnillä ei havaittu liito-oravan papanoita tai muita jälkiä liito-oravista, joten sen perusteella voidaan todeta, ettei alueella sijaitse luonnonsuojelulain :n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Mahdollinen uusi kauppa voi myös lisätä alueen turvallisuutta, kun sosiaalinen tarkkailu lisääntyy. Palstaviljelyaluetta on kaavassa laajennettu. Alueelle on osoitettu pysäköimispaikka. Alueen muu kehittäminen on mahdollista, jos innokkaita toimijoita löytyy. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestetään Pataluodon koulun auditoriossa osoitteessa Pataluodonkatu.
44 : : : : : : : Levytie Aspitie Nurmeksentie Raivaajantie Ruoppitie Asutuspolku Kartoittajantie Jukolankatu Kiiskintie Viertolantie Killintie Maanmittarinpolku Maanmittarintie Simeonintie Lattamiehentie La kt kt M kt kt kt m kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt 0 C D II II II I II II Aspitie JUKOLANKATU NURMEKSENTIE p p II II III II e=0. e=0. SALPAKANKAANKATU NURMEKSENTIENPUISTO avo p MUTALA KL K TKL K RP VL Liite, / Liite, /
45 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite,, / K KL TKL VL RP Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liikerakennusten korttelialue Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. 0 MUT NURMEKSENT 00 II Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
46 e= Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Liite,, / 0000 Rakennusala Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Katu. p p 0000 Pysäköimispaikka. 000 Ohjeellinen pysäköimispaikka Johtoa varten varattu alueen osa. avo 00 Ohjeellinen avo-ojan sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET. Ilmanvaihto- ja tuuletuskojeet on suunniteltava ja sijoitettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua asutuksen suuntaan.. K- ja TKL-korttelialueille ei saa toteuttaa yli 000 k-m vähittäistavarakaupan yksiköitä. Kerrosalaa laskettaessa huomioidaan kaikki myymälää palvelevat tilat.. Ulkovarastointi on kielletty Nurmeksentiehen rajoittuvilla tontin osilla.. Korttelista saa järjestää enintään ajoneuvoliittymää, joiden etäisyyden toisistaan tulee olla vähintään 0 metriä.. RP-alueelle saa tehdä rakennuksia ja katoksia yhteensä enintään 0 k-m.
47 Liite,, / HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään m tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 00 m kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on / edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: Toimisto, kokoontumis ja ravintolatilat: Teollisuus- ja varastotilat: ap / 0 k-m² ap / 0 k m ap/ 0 k-m.. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäs katualuetta.. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: Toimisto, kokoontumis ja ravintolatilat: Teollisuus- ja varastotilat: ppp / 0 k-m² ppp / 0 k m ap/ 0 k-m.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet jalankulun ja pyöräilyn reiteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.
48 Liite,, / Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Mutalan (0) kaupunginosan kortteleiden 0, 00 sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli sekä siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue. NURMEKSENTIENPUISTO LUONNOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm.0.0 Mk :000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen 0/ Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Niklas Santala
49 Työ nro Liite, /..0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS NURMEKSENTIENPUISTO ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palaute ja vastineet
50 Liite, / Sisällysluettelo PUHAS OY... FORTUM POWER AND HEAT OY... TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO... POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS... POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... JOENSUUN VESI... POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... CARUNA ESPOO OY... FINGRID OYJ... 0 KONTIOLAHDEN KUNTA... YMPÄRISTÖNSUOJELU, JOENSUUN KAUPUNKI... LIIKENNEVIRASTO... MIELIPITEET... MERJA RAUTIAINEN... PIRJO HEIKKINEN... JOENSUUN POLKIJAT RY...
51 Liite, / VIRANOMAISLAUSUNNOT PUHAS OY Puhas Oy:llä ei ole lausuttavaa. Ei tarvetta vastineelle. FORTUM POWER AND HEAT OY Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Nurmeksentienpuiston asemakaavan luonnoksesta. Alueella on kaukolämpöä. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistöille. Ei tarvetta vastineelle. TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on 0..0 antanut lausunnon 00//0 Joensuun kaupungin Mutalan kaupunginosan Nurmeksentienpuiston asemakaavaehdotuksesta. Tukes katsoo, että kaava-alueen laajentumisesta huolimatta lausunto pätee edelleen ja Tukesilla ei ole siihen lisättävää. Vastine: Pelastusviranomaisen kanssa on selvitetty, tarvitaanko erillistä kaavamääräystä koskien kaava-alueella olevien rakennusten ilmastoinnin nopeaa sulkemista kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitoksien tulipalotilanteissa. Pelastusviranomaisen katsoo, ettei kaavamääräystä tarvita vaan asiaa käsitellään rakennuslupavaiheessa. Lisäksi käyttäjien tulee esittää pelastussuunnitelmassaan, miten toimitaan, jos läheisessä kemikaalikohteessa sattuu onnettomuus. Onnettomuudesta tiedottaminen kuuluu kemikaaleja käsitteleville ja varastoiville toimijoille. POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Lähin palovesiasema sijaitsee Raivaajantie päässä, noin 00 m etäisyydellä kaava-alueesta. Kyseisen palovesiaseman tuotoksi on ilmoitettu 0 l/s. Alueella on jo ennestään suuria tuotanto- ja liikerakennuksia sekä laaja asuinalue. Palovesiaseman vedentuotto ja sijainti eivät ole tällä hetkellä riittävä nykyistä eikä tulevaa rakennuskantaa ajatellen. Pelastuslaitoksen kanta on, että kaavamuutosalueelle tulisi sijoittaa palovesiasema jonka tuotto on 0 l/s. Sijoituspaikaksi ehdotetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) ja siirtolapuutarha -ja palstaviljelyalueen (RP) tuntumaan. Vastine: Vaadittu vesimäärä on sen verran suuri, että palovesiasema voidaan sijoittaa Jukolankadun varteen mm runkovesijohtoon. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kaavaa toteutettaessa alueen liikennöintiin ja liikenneturvallisuuteen pyydetään kiinnittämään huomiota. Tällöin erityisesti kevyen liikenteen sujuvuus, läpiajoliikenne sekä raskaan rekkaliikenteen ja raideliikenteen toimivuus ovat avainasemassa.
52 Liite, / Kaavamuutoksen tavoitteet noudattavat yleiskaavaa, joten ELY-keskuksella ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. JOENSUUN VESI Jukolankadun ja Nurmeksentien risteyksessä sijaitsee Joensuun Veden hulevesiviemäriverkostoa, jonka uusimistarve tulee selvittää kiertoliittymän suunnittelun yhteydessä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausutun lisäksi huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon. Vastine: Hulevesiviemärin uusimistarve selvitetään kiertoliittymän rakennussuunnitelmia tehtäessä. Korttelialuetta on muutettu niin, että olemassa oleva avo-oja voidaan säilyttää nykyisellään. Siirtolapuutarha-/palstaviljelyalueen itäreunaan on avo-ojan sijainti merkitty ohjeellisena. Kortteliin voidaan rakentaa paineellinen jätevesiviemäri, mikäli aluetta korotetaan noin, metriä nykyisestä maanpinnasta. Muussa tapauksessa tarvitaan kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo, jonka rakentamis- ja käyttökustannuksista vastaa tontin haltija. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kaavaselostuksessa on arvioitu liikenteellisiä vaikutuksia sekä tutkittu liikennejärjestelyjen kehittämistä. Liikenneasiat on selvitetty laajasti ja kaiken kaikkiaan esimerkillisesti. Päivittäistavaramyymälän arvioidut arkivuorokausiliikennemääräksi on arvioitu n. 00 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) toteutuessa kokonaisuudessaan erikoistavaran liiketiloihin, arkipäivän ajoneuvomäärän ennuste on yhteensä n. 0 ajoneuvoa. Myös ELYkeskus näkee kiertoliittymän toteuttamisen tärkeäksi päivittäistavaramyymälän valmistumiseen mennessä. ELY-keskus suosittelee kevyen liikenteen väylän rakentamisesta jo ensimmäisessä vaiheessa Nurmeksentien länsipuolelle Jukolankadun ja Kartoittajantien väliselle alueelle. Tällä voidaan parantaa etelästä tulevien kävijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja Nurmeksentien ylittämistä muualta kuin suojatietä pitkin. Nurmeksentie, Salpakankaankatu ja Vanha Nurmeksentie ovat osa suurten erikoiskuljetusten reittiä, minkä vuoksi erikoiskuljetuksille on suunniteltu uusi reitti Salpakankaankadulle rautatien eritasoliittymäratkaisun varalle. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infratruktuuri vastuualueella ei ole huomautettavaa asemakaavan luonnokseen. Ei tarvetta vastineelle. CARUNA ESPOO OY Kaava-alueen pohjoisreunalla kulkee 0 kv voimajohtomme Raatekangas-Rantakylä, jolle on lunastettu käyttöoikeuden rajoitus. Lunastettu johtoaukea on leveydeltään metriä, minkä lisäksi metsämailla molemmin puolin johtoaukeaa on varattava kauttaaltaan 0 metrin levyiset reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden pituus on rajoitettu, ettei puut ole vaaraksi voimansiirtojohdolle. Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia tai rakennelmia. Istutuksien korkeus on oltava rajoitettu koko kasvukauden aikana maksimissaan kahteen () metriin. Voimajohtoalueella tai sen läheisyyteen sijoittuvasta raken-
53 Liite, / tamisesta tulee aina pyytää Carunalta erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla rakennelma, rakennus, pysäköintialue, tie tai katu, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi jo osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaava-lausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan tulee voimajohdon kannalta ottaa huomioon. Caruna Oy suosittelee asemakaavassa käytettävän ympäristöministeriön asetuksen mukaista merkintää nro (johtoa varten varattu alueen osa). Johtoalue on hyvä yksilöidä käyttämällä tunnusta z = sähkölinja. Alueen leveyden olisi hyvä olla koko johtoalueen leveys. Kaavan myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Tämän myötä alueella tarvitaan uusi puistomuuntamo sekä kaapelointeja. Pyydämme, että varaatte puistomuuntamolle tarvittavat maa-alueet (n. 0 m). Puistomuuntamoina käytämme Carunan rakentamistapaohjeen mukaisia vakiorakenteisia ja värisiä muuntamoita. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. kaavaluonnoksesta. Pyydämme saada tiedoksi, kun kaavahanke etenee seuraavaan vaiheeseen. Vastine: Voimajohtoa ja sen pohjoispuolella oleville ilmajohdoille on varattu alueen osa, joka on Caruna Espoo Oy:n antamien ohjeiden mukainen. Johtoaluetta ei kuitenkaan yksilöidä sähkölinjaksi Joensuun käytäntöjen mukaisesti. Puistomuuntamolle on varattu kortteliin yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). FINGRID OYJ Asemakaava-alueella ei ole Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Fingridillä ei ole siten tarvetta ottaa kantaa asemakaavan sisältöön. Ei tarvetta vastineelle. 0 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiolahden kunta ei anna lausuntoa Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutosluonnoksesta. Ei tarvetta vastineelle. YMPÄRISTÖNSUOJELU, JOENSUUN KAUPUNKI Luonnokseen ei ole huomautettavaa. Ei tarvetta vastineelle. LIIKENNEVIRASTO Ratalain :n mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 0 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Liikennevirastolla on ratalain mukaisesti oikeus rajoittaa muun muassa puuston kasvua sekä rakentamista suoja-alueella. Oikeus ei koske rakennuksen pitämistä asemakaava-alueella (RataL ).
54 Liite, / Rautatieliikenteen melu, tärinä ja runkomelu on huomioitu hyvin kaavaluonnoksessa. Suosittelemme kirjaamaan K- ja KL-alueiden kaavamääräyksiin: Rakentamisessa tulee huomioida raideliikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä ja runkomelu. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melu- ja tärinätorjunnan kustannuksiin. Liikennevirastolla ei ole muuta lausuttavaa kaavan osalta. Vastine: Korttelin rakennusalan rajaa on muutettu niin, että rautatien 0 metrin suoja-alue toteutuu. Korttelissa oleva suoja-alue on merkitty istutettavaksi alueeksi, jonne saa istuttaa matalakasvuisia puita, jotka eivät yletä kasvaessaan kaatumana radalle. Kaavamääräyksiin on lisätty tärinää ja runkomelua koskeva määräys: Rakentamisessa tulee huomioida raideliikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä ja runkomelu (koskee korttelia ). Kaavatyön aikana on tehty tärinä- ja runkomeluselvitys. MIELIPITEET MERJA RAUTIAINEN Vastustamme tätä asemakaava muutosta koskien PKO:n päivittäistavarakaupan rakentamista. Miten on mahdollista, että nyt jo mitatut melutasot ylittävät valtioneuvoston antaman asumisen päivä- ja yöohjearvot. Mitä se tulekaan olemaan liikenteen lisääntyessä. Kauppoja on lähialueella ihan riittämiin, K-market Omppu, prisma, tokmanni ja rantakylän kaupat. Asumme kartoittajantiellä, jonka kautta on jo nyt läpikulku liikennettä Nurmenksentieltä Jukolankadulle ja päinvastoin. Tämä liikenne tulee varmaan lisääntymään, jos kaupunki hyväksyy kaava muutoksen. Miten sen huomioitte? Miksi halutaan ehdoin tahdoin tehdä kaavamuutos joka huonontaa meidän asuinalueen terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä? Vastine: Nurmeksentien, Jukolankadun ja Salpakankaankadun liikennemäärien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Uusien liike- ja toimistotonttien vaikutus on suhteellisen vähäinen Nurmeksentien, Jukolankadun ja Salpakankaankadun liikennemääriin ja erityisesti verrattuna siihen, mikä yhteisvaikutus muilla tekijöillä on arvioitu olevan vuoden 00 liikenne-ennusteeseen. Liikennemelu kasvaa liikennemäärien kasvaessa, mutta kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäiset. Kartoittajantie pidentää matkaa ja on mutkikas eikä näin tarjoa houkuttelevaa yhteyttä Nurmeksentien ja Jukolankadun liittymän kiertämiseen. Jukolanportin liikekeskuksen piha-aluetta käytetään jonkin verran liikennevalojen kiertämiseen. Nurmeksentien ja Jukolankadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymää. Kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä valo-ohjattuun liittymään verrattuna, jolloin tarve kiertoreittiin vähenee. Kaupallisen selvityksen ja vaikutusten arviointiraportin mukaan Mutalan kaupunginosan kysyntä ja sen pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve riittävät kattamaan suunnitellun päivittäistavarakaupan liiketilan lisäyksen. Huomattava osa Mutalan ostovoimasta suuntautuu tällä hetkellä alueen ulkopuolelle, joten Mutalan palvelut eivät vastaa alueen kysyntään. Myymälähankkeen tavoitteena on lisätä alueen lähipalveluita lyhentäen asiointimatkoja. Lähipalvelut ovat paremmin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Lisäksi uusi myymälä tarjoaa toteutuessaan vaihtoehtoisen asiointipaikan lähellä sijaitsevien hypermarkettien rinnalle.
55 Liite, / Osalle asukkaista uusi lähikauppa ja lähipalvelut voivat lisätä viihtyisyyttä. Lähikauppa lyhentää asiointi matkoja, jolloin osa matkoista voidaan tehdä kävellen tai pyöräillen. Turvallisuutta taas pyritään lisäämään sujuvoittamalla liikennettä mahdollistamalla kiertoliittymän ja junaradan alikulun rakentamiset. PIRJO HEIKKINEN Kaavamuutosta perustellaan puutteellisella päivittäistavarakauppatarjonnalla. Alueella on toimiva lähikauppa ja lähietäisyydellä isommat kauppakeskittymät. Ihmiset käyvät joka tapauksessa ostoksilla näissä isommissa keskittymissä, huolimatta siitä, että lähempänä olisi kauppa. Uusi s- market ei asiaa muuta. Puistoalueen metsän kaataminen liike- ja toimistorakennusten ja parkkipaikan tieltä. Tiedotustilaisuudessa.0 kävi ilmi, että alueeseen ei ole kukaan rakennuttaja osoittanut kiinnostustaan (lukuun ottamatta PKO:n haluamaa aluetta). Metsä halutaan kuitenkin poistaa. Varmuuden vuoksiko? Jukolanportin liikerakennuksessakin on vapaata liiketilaa. Vaikka luontoselvityksessä alueella ei ole havaittu merkittäviä luonnonsuojelullisia arvoja, on se kuitenkin osa viherkaistaletta, joka alkaa Pielisjoesta. Alueella pesii lintuja ja elää hyönteiskantoja. Maailmalla on jo todettu hyönteiskatoa, koska hyönteisten elinympäristöjä tuhotaan rakentamisen alle (Karjalainen.0.0/ Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyryn haastattelu). Valosaaste alueella lisääntyy liikerakennusten tullessa ja liikenne lisääntyy ennestäänkin vilkkaalla Nurmeksentiellä. Tätä kautta myös pienhiukkaset lisääntyvät Nurmeksentien varrella asuvien hengitysilmaan. Metsän kaataminen voi aiheuttaa ohiajavien junien aiheuttaman metelin lisääntymistä. Mielestäni kaavamuutoksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä alueen asukkaille, joten en sitä kannata. Mieluummin katselisin ikkunastani metsää kuin parkkipaikkoja ja mainosvaloja. Vastine: Kaupallisen selvityksen ja vaikutusten arviointiraportin mukaan Mutalan kaupunginosan kysyntä ja sen pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve riittävät kattamaan suunnitellun päivittäistavarakaupan liiketilan lisäyksen. Huomattava osa Mutalan ostovoimasta suuntautuu tällä hetkellä alueen ulkopuolelle, joten Mutalan palvelut eivät vastaa alueen kysyntään. Myymälähankkeen tavoitteena on lisätä alueen lähipalveluita lyhentäen asiointimatoja. Lähipalvelut ovat paremmin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Lisäksi uusi myymälä tarjoaa toteutuessaan vaihtoehtoisen asiointipaikan lähellä sijaitsevien hypermarkettien rinnalle. Tiiviimpi kaupunkirakentaminen kohdistaa ihmisen toiminnan vaikutukset suppeammalle, vähentää liikennetarvetta ja liikennesuoritteita ja säästä laajoja vapaa-alueita kaupungin ulkopuolella rakentamiselta. Viheryhteys Pielisjoelta Pohjoiseen Nurmeksentienpuiston kautta on katkonainen yhteyden alkupäässä. Paremmat viheryhteydet kulkevat Pataluodon ja Latolan kautta sekä Rantakylän ja Utran kaupunginosien välissä. Kaava-alueelta ei ole luontoselvityksessä löytynyt suojeltavia hyönteis- tai muita lajeja. Nurmeksentien, Jukolankadun ja Salpakankaankadun liikennemäärien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Uusien liike- ja toimistotonttien vaikutus on suhteellisen vähäinen Nurmeksentien, Jukolankadun ja Salpakankaankadun liikennemääriin ja erityisesti verrattuna siihen, mikä yhteisvaikutus muilla tekijöillä on arvioitu olevan vuoden 00 liikenneennusteeseen.
56 Liite, / Mutalan asuinalueelle melua aiheutuu Nurmeksentien autoliikenteestä enemmän kuin junaliikenteestä. Puuston vaikutus melun leviämiseen on vähäinen. Puusto kaadetaan vasta rakentamisen käynnistyessä. JOENSUUN POLKIJAT RY Kaava-alueen laajentuminen kattamaan Nurmeksentie/Salpakankaankatu Jukolankaturisteysalueen tekee entistä tärkeämmäksi kiinnittää huomiota laadukkaiden pyöräily-yhteyksien toteuttamisen edellytyksiin. Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmassa 00 Nurmeksentie on pyöräilyn pääreitti ja Salpakankaankatu/Jukolankatu pyöräilyn aluereitti. Kyseessä on siis merkittävä pyöräilyn solmukohta. Kyseiseen risteykseen esitetty kiertoliittymä on pyöräilyn kannalta periaatteessa myönteinen ratkaisu, kunhan liittymän geometria ja ympäristö tukevat liikennesääntöjen mukaisten väistämisvelvollisuuksien toteutumista. Vaikka liittymäratkaisun yksityiskohdista ei päätetä kaavoituksessa, kaavassa tehtävät tilavaraukset käytännössä rajoittavat liittymän toteutusvaihtoehtoja. Kuvassa esitetty suunnitelma on pyöräilyn sujuvuuden kannalta kohtalaisen hyvä, mutta pyöräilyn pääreitin (eli Nurmeksentien) suuntaista yhteyttä tulisi edelleen suoristaa, jotta kiertoliittymässä kulkevien autoilijoiden kannalta olisi selvää, aikooko Mutalan suunnasta risteykseen saapuva pyöräilijä jatkaa liittymästä suoraan läpi vai kääntyä oikealle Jukolankadulle. Korttelista 0 katualueeseen liitettävän osuuden kokoa ja rajausta tulisi siis vielä tarkastella pääreittitasoisen, korkealaatuisen pyöräily-yhteyden toteuttamisen vaatimukset huomioiden. Vastine: Kommentit ovat hyviä ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kiertoliittymän tilavaraus on riittävä eikä sitä voida tästä enää suurentaa aiheuttamatta kaavan tarkoitukseen nähden kohtuuttomia haittoja ympäröivien kiinteistöjen pihajärjestelyille.
57 Liite, / JOENSUUN KAUPUNKI Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY.0.0 P0
58 Liite, /
59 Liite, / Loppuraportti ().0.0 Sisällysluettelo SELVITYKSEN TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT.... Tausta ja tavoitteet.... Kaupan sijainnin ohjaus... HANKE, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE.... Hankkeen kuvaus ja sijainti.... Vaikutusalue ja tarkastelualue.... Suunnittelutilanne..... Maakuntakaava..... Yleiskaava..... Asemakaava... NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT.... Väestö ja asumisen sijoittuminen.... Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät..... Päivittäistavarakaupan palveluverkko..... Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne..... Ostovoima ja ostovoiman kehitys..... Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä..... Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen... NURMEKSENTIENPUISTON ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI.... Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen..... Palvelutarjonnan ja palveluverkon kehitys..... Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset..... Joensuun keskustan ja muiden keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset.... Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen..... Palveluverkon ja palvelutarjonnan alueellinen kehitys..... Yhdyskuntarakenteen kehitys..... Joensuun keskustan kaupallisten palvelujen kehitys.... Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen..... Kaupallisten palvelujen koettu saavutettavuus..... Nurmeksentienpuiston kaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus..... Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet asiointimatkoilla.... Muut vaikutukset... YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... LÄHTEET... 0 LIITTEET...
60 Liite, /
61 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi SELVITYKSEN TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT. Tausta ja tavoitteet Joensuun kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutoksen laatimisen Nurmeksentienpuiston alueelle. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa pinta-alaltaan noin 000 k-m :n päivittäistavaramyymälän sijoittuminen Nurmeksentien ja Salpakankaankadun kulmaukseen. Tehtävänä on ollut laatia Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutoksen kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Selvitys antaa lähtötiedot asemakaavassa tehtäville kauppaa koskeville ratkaisuille. Työssä selvitetään asemakaavan muutoksen mahdollistaman myymälähankkeen vaikutusalueen vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät, arvioidaan myymälähankkeen toteuttamisen kaupalliset vaikutukset ja esitetään johtopäätökset kaavaratkaisussa huomioon otettavista asioista. Koska kyseessä on päivittäistavaramyymälä, selvityksessä keskitytään päivittäistavarakaupan tarkasteluun. Kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin, paikkatietoanalyyseihin sekä uusimpiin tilasto- ja rekisteriaineistoihin perustuen. Keskeisenä lähtöaineistona ovat olleet Joensuussa ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa aiemmin laaditut vähittäiskauppaa koskevat selvitykset (Karsikon hypermarketin vaikutusten arviointi (0), Joensuun kauppapaikkaselvitys (0), Siilaisen lähimarketin kaupallisten vaikutusten arviointi (0) sekä Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys (0). Selvitystyö on tehty Joensuun kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Joensuun kaupungin yhteyshenkilöinä on toiminut maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaupallisen selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mari Pohjola.. Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. Asemakaavan sisältövaatimusten lisäksi kaupallisen selvityksen ja vaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset ja kilpailun toimivuuden edistäminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN..00) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tuli voimaan..0. Lakimuutoksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousi 000 k-m :stä 000 k-m :iin. Lakimuutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue, mutta suuryksikkö voidaan sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. (Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 0/0).
62 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Maankäyttö- ja rakennuslain b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan palvelujen saavutettavuus. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 000 k-m :n suuruista vähittäiskaupan myymälää, joten Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutoksen mahdollistama päivittäistavaramyymälä ei ole vähittäiskaupan suuryksikkö. Kilpailun toimivuuden edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslakiin..0 tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla luodaan lähtökohdat ja puitteet toimivalle kilpailulle. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen niin, että myös uusilla kaupan toimijoilla on riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 0/0). HANKE, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE. Hankkeen kuvaus ja sijainti Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on jättänyt 0..0 hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi Mutalan kaupunginosan Nurmeksentienpuiston pohjoisosan osalta. Hakemuksessa esitetään asemakaavan muuttamista siten, että Nurmeksentien ja Jukolankadun risteykseen olisi mahdollista toteuttaa päivittäistavaramyymälä. Suunnitelman mukaan tontin tulisi olla pinta-alaltaan noin m ja rakennusoikeutta tulisi olla noin 000 k-m. (Joensuun kaupunki 0) Asemakaavamuutoksen mahdollistama myymälärakennus on pinta-alaltaan 000 k-m eli iso supermarket-kokoluokan myymälä. Kaupan toimijan mukaan myymälähanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin 0 k-m ja myöhemmin 0 k- m. Koska kyseessä on päivittäistavaramyymälä, selvityksen painopiste on päivittäistavarakaupan nykytilanteen ja kehitysnäkymien tarkastelussa sekä päivittäistavarakauppaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Tarkasteltava myymälähanke sijaitsee Nurmeksentien ja Salpakankaankadun kulmauksessa. Alue rajautuu lännessä rautatiehen, pohjoisessa Salpakankaankatuun, idässä Nurmeksentiehen ja etelässä Nurmeksentienpuistoon. Linnuntietä on matkaa Joensuun keskustaan noin, kilometriä ja Rantakylän alakeskukseen noin, kilometriä. Katuverkkoa pitkin Joensuun keskustaan on matkaa Nurmeksentietä pitkin noin kilometriä ja Rantakylän alakeskukseen Jukolankatua pitkin noin kilometriä.
63 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Kuva. Päivittäistavarakaupan tontinkäyttösuunnitelma (Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen, Joensuun kaupunki). Vaikutusalue ja tarkastelualue Vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena on Joensuun kaupungin palvelualuejaon mukainen palvelualue. Palvelualuejako on määritelty Joensuun palveluverkon suunnittelun perustaksi. Palvelualueeseen kuuluvat Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat. Vaikutusten laajuuden ja kohdentumisen mukaan tarkastelua tarkennetaan Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaiselle vaikutusalueelle. Ensisijainen vaikutusalue on alue, jolta suuntautuu pääosa asioinneista suunniteltuun myymälään ja jolle merkittävimmät vaikutukset tulevat näin ollen kohdentumaan. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisena vaikutusalueena tarkastellaan Mutalan kaupunginosaa. Kuva. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijainen vaikutusalue (keltainen). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella pisteellä (Pohjakartta: Joensuun opaskartta,
64 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0. Suunnittelutilanne.. Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Voimassa on.-. vaiheet. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A), jota ympäröi työpaikka-alue (TP) pohjoisessa ja lännessä. Päärata kulkee alueen länsilaidalla... Yleiskaava Kuva. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhdistelmäkaavakartasta (vaiheet.-.). (Pohjois- Karjalan liitto). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä. Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 00, joka on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V). APmerkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. AP-merkinnät voivat sisältää myös muun muassa asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita. Kuva. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00 (Seutuvaltuusto..00). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä.
65 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti () Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna vahvistettu asemkaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu puistoalueena, Nurmeksentienpuisto. Kuva. Ote Joensuun ajantasa-asemakaavasta. Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. (Joensuun karttapalvelu, NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT. Väestö ja asumisen sijoittuminen Joensuussa asui vuoden 0 lopussa asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (0) mukaan Joensuun väestömäärä lisääntyy tulevina vuosina ja on vuonna 00 noin 0 asukasta ja vuonna 0 noin 0 asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina 0-0 yhteensä noin 00 asukkaalla (+, %). Joensuun palvelualueella (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) asui vuoden 0 lopussa asukasta, josta Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella Mutalan kaupunginosassa 00 asukasta. Kaupungin väestöarvion mukaan Joensuun kantakaupugin väestömäärä ei tule laskemaan tulevina vuosina. Koska väestöarviosta ei ole virallista alueittaista versiota, on vaikutusten arvioinnissa oletettu, että Mutalan kaupunginosan ja Palvelualueen väestömäärä säilyy vuoden 0 tasolla. Joensuun väestö on keskittynyt Joensuun keskeiselle taajama-alueelle. Kuvassa on esitetty väestön määrä 0 metrin ruuduittain vuoden 0 lopussa Joensuun keskeisillä alueilla. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijaitsee Joensuun ydinkeskustasta noin kilometriä pohjoiseen, lähellä Kontiolahden kuntarajaa. Myymälähankkeen läheisyyteen sijoittuu Mutalan asuinalueet. Rantakylän alakeskus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä.
66 Liite, 0 / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Kuva. Väestön sijoittuminen Joensuun keskeisellä alueella 0 (YKR OIVA paikkatietopalvelu 0) ja Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen etäisyysvyöhykkeet (,, ja 0 km).. Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät.. Päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat A.C.Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälärekisterin (0) tietoihin. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan myymälätyypit on kuvattu liitteessä. Joensuussa toimi vuoden 0 lopussa päivittäistavaramyymälää, joista oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä ja 0 päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Joensuussa toimi vuoden 0 lopussa eniten isoja valintamyymälöitä ( myymälää). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja ( kpl), pieniä supermarketteja ( kpl). Hypermarketteja toimi Joensuussa kpl (Prisma, Citymarketia ja Tokmanni Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) toimi vuoden 0 lopussa yksi päivittäistavaramyymälä. Palvelualueella (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) toimi päivittäistavaramyymälää, iso supermarket, pientä supermarkettia, isoa valintamyymälää ja pientä valintamyymälää.
67 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Taulukko. Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä vuoden 0 lopussa (A.C.Nielsen Finland) Palvelualue * JOENSUU Hypermarket (>00 m ) Tavaratalo (>000 m ) Supermarket, iso (>000 m ) Supermarket, pieni (00- m ) Valintamyymälä, iso (00- m ) Valintamyymälä, pieni (00- m ) Pienmyymälä Erikoismyymälä 0 Pt-myymälät YHTEENSÄ Asukasmäärä/myymälä (pl. erikoismyymälät) 0 0 * sisältää Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat Joensuun päivittäistavarakaupan myymälät keskittyvät keskeiselle taajama-alueelle. Muualla Joensuussa päivittäistavaramyymälät ovat pääosin entisissä kuntakeskuksissa. Kuva. Joensuun päivittäistavaramyymälöiden sijainti 0 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 0). Myymälähankkeen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä.
68 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 0 ().0.0 Nurmeksentienpuiston myymälähanketta lähimmät päivittäistavaramyymälät ovat K-market Omppu Nurmeksentien varressa, S-market Rantakylä, K-supermarket Mesikka ja Siwa Rantakylä Rantakylän alakeskuksessa sekä Ratekankaan Tokmanni. K-market Omppu ja Raatekankaan Tokmanni sijaitsevat noin puolentoista kilometrin etäisyydellä ja Rantakylän myymälät noin kahden kilometrin etäisyydellä myymälähankkeesta. Myös Voimatien Prisma sijaitsee varsin lähellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä. Kontiolahden Lehmossa toimii kaksi päivittäistavaramyymälää, joista lähimpänä Nurmeksentienpuiston myymälähanketta sijaitseva K-Supermarket Lehmo on vajaan neljän kilometrin etäisyydellä. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen vieressä Nurmeksentien ja Jukolankadun kulmauksessa on Jukolanportin liikerakennus, jossa toimii useita pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöistä sekä kaupallisia palveluja. Kuva. Joensuun keskeisen alueen päivittäistavaramyymälöiden sijainti 0 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 0). Myymälähankkeen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Asukasmäärään suhteutettuna Joensuussa oli vuoden 0 lopussa 0 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) oli 00 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti ja palvelualueella (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) 0 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Ensisijaisella vaikutustalueella ja Palvelualueella oli huomattavasti enemmän asukkaita yhtä myymälää kohti kuin Joensuussa ( 0 asukasta) ja koko maassa keskimäärin ( asukasta), joten väestöpohjaan suhteutettuna ensisijaisen vaikutusalueen ja Palvelualueen päivittäistavarakaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana.
69 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti () Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta alueelta ja osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman paikkakunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat voivat tuoda asianomaiselle alueelle tai paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, alueen palvelut eivät vastaa alueen kysyntään ja ostovoimaa siirtyy alueelta pois. Joensuun päivittäistavarakaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja Joensuuhun suuntautuu ostovoimaa laajalta alueelta kaupungin ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 0 noin + %. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen ja huomattava osa alueen ostovoimasta suuntautuu alueen ulkopuolelle. Myös Palvelualueen (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen, noin puolet (- %) alueen ostovoimasta suuntautuu alueen ulkopuolelle. Kuvassa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä euroina pienalueittain Joensuun keskeisellä alueella. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen tarkastelualueella euromääärisesti eniten ostovoimaa valuu alueen ulkopuolelle Koillispuiston pienalueelta (Rantakylän kaupunginosa). Voimatien, Lukkotehtaan (Raatekankaan kaupunginosa) ja Pilkonpeltojen (Pilkon kaupunginosa) pienalueet sekä ydinkeskusta näkyvät kuvassa positivisen ostovoiman siirtymän alueina. Kuva. Päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä Joensuun keskeisellä alueella pienalueittain 0 (euroa).
70 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Myyntiala, myynti ja myyntitehokkuus Joensuussa oli vuonna 0 päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti huomattavasti enemmäin kuin koko maassa keskimäärin (Joensuun indeksi, koko maa 00). Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Joensuussa suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Joensuun indeksi, koko maa 00). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m/vuosi) oli Joensuussa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Joensuun indeksi, koko maa 00). Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupungiosa) kuten myös Palvelualueella päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti asukasta kohti olivat huomattavasti pienemmät kuin Joensuussa ja koko maassa keskimäärin. Sen sijaan myyntitehokkuus oli ensisijaisella vaikutusaalueella korkeampi ja Palvelualueella alhaisempi kuin Joensuussa ja koko maassa keskimäärin. Korkea myyntitehokkuus kertoo muun muassa siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä. Taulukko. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 0 indeksillä esitettynä, koko maa=00 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho, asukas asukas /m Mutalan kaupunginosa 0 Palvelualue JOENSUU Koko maa Ostovoima ja ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Arvio Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen, tarkastelualueen ja Joensuun kaupungin ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä perustuu vuonna 0 valmistuneen Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen laskentaperusteisiin. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen avulla ja ostovoiman kehitys väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin edellä mainitussa selvityksessä päivittäistavarakaupassa %/vuosi. Ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä esimerkiksi Joensuuhunn kohdistuvan ostovoiman määrä on laskelmaa suurempi, koska myös osa Joensuun seudun ja koko maakunnan ostovoimasta kohdistuu Joensuuhun. Nurmeksentienpuiston myymälähnakkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 0 noin 0 milj. ja Palvelualueella noin milj.. Päivittäistavarakaupan ostovoima lisääntyy vuoteen 0 mennessä ensisijaisella vaikutusalueella noin milj. ja Palvelualueella noin milj., mikäli oletetaan, että alueiden väestömäärä pysyy vuoden 0 tasolla. Taulukko. Arvio ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen vaikutusalueella, Palvelualueella ja Joensuussa (vuoden 0 rahassa). Ostovoima, milj. Muutos Mutalan kaupunginosa,, 0, 0, Palvelualue * 0,,,, JOENSUU,, 0,, * sisältää Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat
71 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti () Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman ja sen kehityksen perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m ) avulla. Liiketilatarpeen arvioinnissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 0 valmistuneessa Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä. Arvio liiketilan tarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella, - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 00 /my-m - kaavallinen ylimitoitus kertoimella, Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa, joka lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Edellä mainituilla laskentaperusteilla arvioituna päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 0 Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) noin 0 k-m ja tarkastelualueella (Palvelualue ) noin 0 k-m. Mikäli vaikutusalueen ja tarkastelualueen väestömäärä pysyy ennallaan, on päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve vuoteen 0 mennessä ensisijaisella vaikutusalueella noin 0 k-m ja tarkastelualueella (Palvelualue ) noin 0 k-m. Taulukko. Päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen vaikutusalueella, tarkastelualueella ja Joensuussa. Liiketilatarve, k-m Muutos Mutalan kaupunginosa Palvelualue * JOENSUU * sisältää Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat.. Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu liiketilatarve. Laskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Taulukossa esitetyn laskelman mukaisessa tilanteessa alueen kaikki ostovoima toteutuu myyntinä omalla alueella (ostovoiman siirtymä 0 %). Käytännössä esimerkiksi Joensuuhun tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa Joensuun seudun muiden kuntien ja koko maakunnan ostovoimasta, joten Joesnuun liiketilatarve on laskennallista liiketilatarvetta suurempi. Mikäli Joensuun liiketilan lisätarvetta arvioidaan nykyisten ostovoiman siirtymien pohjalta (muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima sekä seudun muiden kuntien ostovoima suuntautuvat nykyiseen tapaan Joensuuhun), on Joensuun oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämä päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve vuoteen 0 mennessä yhteensä noin 000 k-m. Nurmeksentienpuiston ensisijaisella vaikutusalueella ja tarkastelualueella (Palvelualue ) päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen. Alueen päivittäistavarakaupan tarjonta ei vastaa kysyntää. Mikäli tavoitteena olisi kysynnän ja tarjonnan tasapaino (ostovoiman siirtymä 0 %), olisi päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve ensisijaisella vaikutusalueella jo nykytilanteessa noin 000 k-m ja vuoteen 0 mennessä noin 0 k-m. Tarkastelualueella (Palvelualue ) päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve olisi nykytilanteessa noin 00 k-m ja vuoteen 0 mennessä noin 0 k-m.
72 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Päivittäistavarakaupassa voidaan tavoitteena pitää alueellisesti tasapainoista palveluverkkoa, jolloin alueen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Todellisuudessa Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaiselta vaikutusalueelta ja tarkasteltualueelta tulee aina siirtymään osa ostovoimasta suuriin päivittäistavarakaupan yksiköihin (hypermarketteihin). Lähipalvelujen vetovoima (mm. tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet, palvelujen saavutettavuus, asioinnin helppous) vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ostovoimasta kohdistuu oman alueen lähipalveluihin ja kuinka suuri osa valuu suuriin hypermarketteihin. NURMEKSENTIENPUISTON ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seuraavassa on arvioitu Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut voimassa oleva lainsäädäntö, uusimmat tilasto- ja rekisteriaineistot sekä olemassa olevat selvitys- ja suunnitelma-aineistot.. Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen.. Palvelutarjonnan ja palveluverkon kehitys Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttamisen myötä päivittäistavarakaupan lähipalvelujen tarjonta lisääntyy myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen asukkaiden näkökulmasta. Myymälähanke tarjoaa toteutuessaan vaihtoehtoisen asiointipaikan lähellä sijaitsevien hypermarkettien rinnalle. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu palvelemaan myymälähankkeen vaikutusalueen nykyisiä ja tulevia asukkaita. Vaikutusalueen päivittäistavarakaupan tarjonta ei tällä hetkellä vastaa alueen asukkaiden kysyntää, joten myymälähanke täydentää vaikutusalueen puutteellista palvelutarjontaa ja palveluverkkoa ja lisää sitä kautta alueen kaupallista vetovoimaa ja asemaa Joensuun kaupallisessa palveluverkossa. Mikäli tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen asukkaiden ostovoiman pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve on nykytilanteessa noin 000 k-m, joten liiketilan lisätarve riittää jo nykytilanteessa kattamaan Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen suunnitellun liiketilan rakentamisen. Myymälähankkeen toteuttamisen myötä ei ole odotettavissa nykyisten myymälöiden lopettamisia, joten päivittäistavarakaupan nykyinen palveluverkko säilyy ja täydentyy. Myymälähankkeen mitoitus ja toteutus vaiheittain mahdollistaa nykyisten ja uusien päivittäistavarakaupan lähipalvelujen toteuttamisen myös koko tarkastelualueella (Palvelualue ) ja muualla Joensuussa... Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttaminen parantaa kaupan toimijan mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan nykyistä paremmin. Myymälähankkeen vaikutuksia nykyisten päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin voidaan arvioida vertaamalla suunniteltua mitoitusta laskennalliseen liiketilatarpeeseen. Mikäli liiketilan lisätarve riittää kattamaan suunnitellun liikerakentamisen, ei uuden liiketilan rakentamisella todennäköisesti ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen myötä päivittäistavarakaupan pinta-ala lisääntyy alustavan suunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa noin 0 k-m ja myöhemmin 0 k-m eli yhteensä noin 000 k-m. Mikäli tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen liiketilan lisätarve on jo nykytilanteessa noin 000 k-m, joka riittää kattamaan myymälähankkeen suunnitellun pinta-alan lisäyksen kokonaisuudessaan. Myymälähanke käyttää nykytilanteen liiketilan lisätarpeesta ( 000 k-m ) ensivaiheessa noin kaksi kolmannesta. Vaikutusalueen oman väestön kysyntä mahdollistaa myymälähankkeen toteuttamisen ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin:
73 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Uuden myymälän perustaminen muuttaa kuitenkin aina kilpailuasetelmaa ja kilpailutilannetta, etenkin lyhyellä tähtäimellä. Nurmeksentien puiston myymälähankkeen vaikutukset kohdistuvat erityisesti lähimpänä olevaan päivittäistavaramyymälään (K-market Omppu), jonka kanssa uusi myymälä kilpailee osittain samoista asiakkaista. Vaikutusalueen kysyntä riittää kuitenkin sekä uudelle että nykyiselle myymälälle, joten myymälähankkeen vaikutukset syntyvät lähinnä asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta, miten vetovoimainen uusi lähipalvelu on ja miten ostouskollisia asukkaat ovat nykyiselle myymälälle... Joensuun keskustan ja muiden keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Joensuun ydinkeskusta on koko maakunnan kaupallinen pääkeskus. Ydinkeskustaan ovat sijoittuneet erityisesti keskustatavaratalot, muotikauppa ja ns. pienet erikoiskaupan yksiköt. Joensuun ydinkeskustassa asioidaan paljon myös Joensuun ulkopuolelta, Joensuun seudun muista kunnista ja koko maakunnasta. Pinta-alaltaan suuret päivittäistavarakaupan myymälät ovat sijoittuneet keskustan pohjoispuolelle Käpykankaan ja Raatekankaan alueille sekä ydinkeskustan luoteispuolelle Pilkon alueelle. Joensuun ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupallisten ja kulttuuristen palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Nurmeksentienpuiston uusi myymälä on luonteeltaan lähipalvelu, joka palvelee nimensä mukaisesti lähialueensa asukkaita. Uusi myymälä ei kilpaile Joensuun ydinkeskustan myymälöiden kanssa samoista asiakkaista, joten myymälähankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta Joensuun ydinkeskustan päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Lähipalveluluonteestaan johtuen myymälähankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia myöskään Rantakylän ja muiden alakeskusten päivittäistavarakaupan toimintaja kehitysedellytyksiin eikä suurten päivittäistavarakaupan yksiköiden (hypermarkettien) toiminta- ja kehitysedellytyksiin.. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen.. Palveluverkon ja palvelutarjonnan alueellinen kehitys Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu palvelemaan erityisesti myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen asukkaita. Uusi myymälä täydentää vaikutusalueen tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa ja vahvistaa sitä kautta alueen kaupallista vetovoimaa ja asemaa Joensuun kaupallisessa palveluverkossa. Myymälähankkeen vaikutusalueen nykyinen väestöpohja ja päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilan lisätarve mahdollistavat uuden myymälän suunnitellun mitoituksen. Myymälähankkeen toteutuksen myötä ei ole odotettavissa nykyisten myymälöiden lopettamisia, joten päivittäistavarakaupan nykyinen palveluverkko säilyy ja täydentyy yhdellä uudella myymälällä. Myymälähankkeen toteutus edistää alueellisesti tasapainoisen lähipalveluverkoston kehitystä Joensuussa... Yhdyskuntarakenteen kehitys Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijoittuu taajama-alueelle ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten sillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Uusi myymälä on saavutettavissa henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat asioinnin kävellen ja pyöräillen. Vuoden 0 lopussa alle kolmen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta myymälähankkeesta asui noin 000 asukasta... Joensuun keskustan kaupallisten palvelujen kehitys Joensuun ydinkeskusta on selkeä maakunnan kaupallinen pääkeskus. Ydinkeskustan kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytyksiin vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta, tarjonnan monipuolisuus sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on luonteeltaan lähipalvelu, joka palvelee lähialueensa asukkaita. Uusi myymälä ei kilpaile Joensuun ydinkeskustan päivittäistavaramyymälöiden kanssa samoista asiakkaista, joten myymälähankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta Joensuun ydinkeskustan päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin.
74 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0. Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen Kaupan palveluiden saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä etäisyyksinä (fyysinen saavutettavuus) myymälään että koettuna saavutettavuutena. Koettu saavutettavuus kuvaa palvelujen saavutettavuutta fyysistä etäisyyttä moniulotteisemmin. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kotitalous kokee kaupassa asioinnista. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono ja jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä (Spåre ja Pulkkinen )... Kaupallisten palvelujen koettu saavutettavuus Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttaminen lisää hankkeen vaikutusalueen tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa ja valintamahdollisuuksia. Palvelutarjonnan ja valintamahdollisuuksien lisääntyminen parantaa päivittäistavarakaupan koettua saavutettavuutta myymälähankkeen lähialueella asuvien näkökulmasta... Nurmeksentienpuiston kaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus Nurmeksentienpuiston myymälähanke on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen. Kävelyetäisyydellä (alle kilometri) myymälähankkeesta asuu noin 0 asukasta ja pyöräilyetäisyydellä (alle kilometriä) noin 0 asukasta (kuva ). Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijoittuu Nurmeksentien ja Jukolankadun kulmaukseen. Alueelle on kevyen liikenteen yhteydet läheisiltä Mutalan kaupunginosan asuntoalueilta sekä lännen suunnasta Salpakankaankadun varressa kulkevaa kevyen liikenteen reittiä pitkin ja pohjoisen suunnasta Nurmeksentien varressa kulkevaa kevyenliikenteen reittiä pitkin. Kuva 0. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen lähialueen pyöräilyverkko (Joensuun karttapalvelu, elokuu 0). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä.
75 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Kauempaa asioiville Nurmeksentien myymälähanke on saavutettavissa henkilöautolla sekä joukkoliikenteellä. Alueella asioivia palvelevat Joensuun keskustasta Kontiolahden suuntaan liikennöivät linjat. Linja 0 kulkee Nurmeksentietä pitkin ja linja 0 Jukolankatua ja Nurmeksentietä pitkin. Kumpikin linja liikennöi päiväsaikaan kerran tunnissa. Iltaisin ja viikonloppuisin vuorotarjonta on vähäisempää. Kuva. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen lähialueen nykyiset joukkoliikenteen reitit (Joensuun karttapalvelu, elokuu 0). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä... Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet asiointimatkoilla Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet lisäävät kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia asiointimatkoilla. Alle kilometrin etäisyydellä (kävelyetäisyydellä) Nurmeksentienpuiston myymälähankkeesta asuu noin 0 asukasta ja alle kilometrin etäisyydellä (pyöräilyetäisyydellä) noin 0 asukasta. Myymälähankkeen saavutettavuutta ja lähiasutuksen määrää on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla kuvassa. Kauempaa asioiville Nurmeksentien uusi myymälä on saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueella asioivia palvelevat Nurmeksentietä liikennöivä linja 0 sekä Jukolankatua ja Nurmeksentietä liikennäivä linja 0. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on luonteeltaan lähipalvelu, jolloin suurin osa myymälän asiakkaista tulee lähialueelta joko kävellen ja pyöräillen tai henkilöautolla. Joukkoliikenteen käyttö myymälään suuntautuvilla asiointimatkoilla tulee todennäköisesti olemaan hyvin vähäistä.
76 Liite, 0 / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Kuva. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen, ja kilometrin saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna.. Muut vaikutukset Toimivan kilpailun edellytykset Maankäyttö- ja rakennuslakiin..0 tulleen muutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja että myös uusilla toimijoilla on riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Uuden päivittäistavaramyymälän sijoittumisen mahdollistaminen Nurmeksentienpuistoon edistää omalta osaltaan toimivan kilpailun toteutumista Joensuussa. Työllisyysvaikutukset Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia voidaan karkealla tasolla arvioida Joensuun eri toimialojen toteutuneen liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä Tilastokeskuksen panos-tuotos -malliin perustuvien työpanoskertoimien avulla. Välittömien työllisyysvaikutusten lisäksi syntyy välillisiä työllisyysvaikutuksia, kun sekä rakentamis- että toimintavaiheessa käytetään muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja.
77 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on arvioitu liikerakentamisen määrän ( 000 k-m²), keskimääräisten rakennuskustannusten ( 00 /k-m ), Joensuun keskimääräisen talonrakentamisen toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä Tilastokeskuksen työpanoskertoimien avulla. Mikäli liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus on yhteensä noin henkilötyövuotta, josta noin henkilötyövuotta on välittömiä vaikutuksia rakentamisen toimialalla ja noin 0 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Toimintavaiheen työllisyysvaikutus on arvioitu uuden myymälän arvioidun liikevaihdon, Joensuun keskimääräisen päivittäistavarakaupan liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä Tilastokeskuksen työpanoskertoimien avulla. Mikäli liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, on toimintavaiheen työllisyysvaikutus vuositasolla yhteensä noin 0 henkilötyövuotta/vuosi, josta noin henkilötyövuotta on välittömiä vaikutuksia vähittäiskaupan toimialalla ja noin henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu täydentämään Joensuun lähipalveluverkkoa. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttaminen parantaa tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa erityisesti Mutalan kaupungiosan asukkaiden näkökulmasta. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen kysyntä ja sen pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve riittävät kattamaan suunnitellun päivittäistavarakaupan liitetilan lisäyksen, joten myymälähankkeen toteuttamisella ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia olemassa olevien päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Nykyinen päivittäistavarakaupan palveluverkko säilyy ja täydentyy uudella myymälällä. Nurmeksentienpuiston uusi myymälä parantaa kaupan toimijan mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Asemakaavan muutos mahdollistaa joustavan liikerakentamisen ja laajennusmahdollisudet myös pitkällä tähtäimellä, mikä on kaupan toimintaedellytysten kannalta tärkeää. Uuden myymälän mahdollistaminen Nurmeksentienpuiston alueelle edistää omalta osaltaan myös toimivan kilpailun toteutumista Joensuussa. Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten myymälän toteuttamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Uusi myymälä on luonteeltaan lähipalvelu, joten se ei kilpaile Joensuun liikekeskustassa, alakeskuksissa ja kaupan alueilla toimivien myymälöiden kanssa eikä näin ollen vaikuta haitallisesti niiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet läheisiltä asuinalueilta mahdollistavat asioinnin kävellen ja pyöräillen. Alue on saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, mutta joukkoliikenteen käyttö asiointimatkoilla jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi. Palvelutarjonnan ja asiointimahdollisuuksien lisääntyessä myös päivittäistavarakupan koettu saavutettavuus paranee. Uusi myymälä parantaa ensisijaisen vaikutusalueensa tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan tarjontaa ja edistää omalta osaltaan alueellisesti tasapainoisen päivittäistavarakaupan palveluverkon ja erityisesti lähipalveluverkon kehitystä maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti. Johtopäätökset Vaikutusten arvioinnissa ei ole tullut esille sellaisia haitallisia vaikutuksia, joiden perusteella päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle tulisi kieltää. Asemakaavalla voidaan osoittaa alueelle rakennusoikeutta alustavan suunnitelman mukaisesti 000 k-m, jolloin asemakaava mahdollistaa myymälän toteuttamisen vaiheittain.
78 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 0 ().0.0 LÄHTEET Joensuun kaupunki (0). Nurmeksentienpuiston asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma..0. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Pulkkinen Matti ja Spåre Harri (). Erikoistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. LTT-tutkimus Oy. Sarja B. Helsinki. Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (0). Vähittäiskauppa Suomessa 0. Tuomas Santasalo Ky. Helsinki. Spåre Harri ja Pulkkinen Matti (). Päivittäistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Sarja B. Helsinki. Suomen ympäristökeskus (0). Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa. SYKE rakennetun ympäristön yksikkö. Helsinki 0. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta..00. Ympäristöministeriö (0). Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöhallinnon ohjeita /0. Tilastot ja paikkatietoaineistot - A.C.Nielsen Finland Oy: myymälärekisteri 0 - OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Tilastokeskus: yritys- ja toimipaikkarekisteri - Tilastokeskus: väestötilastot
79 Liite, / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti ().0.0 LIITTEET Liite. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit A.C.Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälätyypit Hypermarket - myyntipinta-ala 00 m² tai yli, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle / Tavaratalo - myyntipinta-ala 000 m² tai yli, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle / Supermarket, iso - myyntipinta-ala 000 m² tai yli, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli / Supermarket, pieni - myyntipinta-ala 00 - m², päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli / Valintamyymälä, iso - myyntipinta-ala 00 - m² Valintamyymälä, pieni - myyntipinta-ala 00 - m² Pienmyymälä Erikoismyymälä - osa päivittäistavaravalikoimaa - esim. luontaistuotemyymälät, kosmetiikkamyymälät, terveyskaupat, leipomot Kauppahallimyymälä / Suoramyyntihalli - osa päivittäistavaravalikoimaa
80 JUKOLANKATU NURMEKSENTIE Liikennejärjestelyjen kehittäminen.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
81 N Y K Y T I L A N N E 0 Liikennemäärät Jukolankatu Nurmeksentie -liittymässä o Tarkemmat luvut ovat valoilmaisintietoa touko-kesäkuun -vaihteesta vuodelta 0 o Iltapäivän oikealle kääntyvien määrät on Raatekangas -toimivuusselvityksestä (RAMBOLL 0).0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
82 T I L A N N E L Ä H I T U L E VA I S U U D E S S A Jukolankatu Nurmeksentie -liittymän liikennemääriin olennaisesti vaikuttavat tekijät o o o Nurmeksentien, Salpakankaankadun ja radan rajaamalle alueelle rakennettava S-market o Vaikuttaa ensisijaisesti liikenteen jakautumiseen liittymän eri suunnille o Liittymään saapuvan liikennevirran on arvioitu lisääntyvän noin % (nykyverkon ennuste alla) Lehmonsuon kaavan mukainen uusi maankäyttö o Uusi kauppakeskus, hieman uusia työpaikkoja ja pientaloasumista o Arvioitu lisäävän vain vähän kunnanrajan ylittävää liikennettä (Lehmonsuon vaikutusarviointi) Raatekankaan eritasoliittymän valmistuminen o Arvioitu siirtävän etenkin Raatekankaantieltä pohjoiseen pyrkiviä Vt :lle (sisältyy ennusteeseen).0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
83 L I I K E N N E M Ä Ä R I I N VA I K U T TAVAT M U U T M U U TO K S E T 0 0 M E N N E S S Ä. Kontiolahdella väestön ja työpaikkojen määrä kasvaa o Asumista: muun muassa eri puolille Lehmon eteläosia o Työpaikkoja: Lehmon eteläosiin, Jaamankankaalle, Uuroon,. Salpakatu Voimatie uusi katuyhteys Voimatieltä koilliseen o Matka lyhenee Mutalan, Rantakylän ja Utran pohjoisosiin sekä Lehmoon ja Lehmolaan o Vaikuttaa etenkin Salpakankaankatu Jukolankatu -liikennemääriin. Mahdollinen uusi yhteys Salpakankaalta Lehmoon Kylmäojantielle o Lyhentää edelleen matkaa Lehmosta ja Lehmolasta Salpakankaalle.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
84 L I I K E N N E M Ä Ä R I I N VA I K U T TAVAT M U U T M U U TO K S E T 0 0 M E N N E S S Ä. Kontiolahdella väestön ja työpaikkojen määrä kasvaa Asukasmäärä kasvaa Lehmossa ja Kylmäojalla o o o Uusia asuinalueita kaavoitetaan eri puolille Lehmon eteläosia Myös täydennysrakentamista suunnitteilla Mahdollinen Kylmäojan lisäasutus vaikuttaa myös hieman Jukolanportin liikenteeseen Työpaikkojen määrä kasvaa Kontiolahdella o o o o o Lehmon eteläosissa työpaikkoja syntyy Lehmonsuon lisäksi entisen poliisiaseman tontille Kaavailtu uusi katuyhteys Salpakankaalta Kylmäojantielle mahdollistaisi uuden työpaikkaalueen Salpakankaan pohjoispuolelle Työpaikkoja syntyy myös muun muassa Lehmon etl:n länsipuolelle ja Uuroon, mutta niiden vaikutus Jukolanportin liikennemääriin on vähäisempi Työpaikka-alue Raatesuolla Parrutien pohjoispuolella / Vt:n länsipuolella? Mutalan, Rantakylän ja Utran rooli em. kohteiden työntekijöiden asuinalueina vaikuttaa osaltaan Jukolanportin liikenteeseen.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
85 L I I K E N N E M Ä Ä R I I N VA I K U T TAVAT M U U T M U U TO K S E T 0 0 M E N N E S S Ä. Salpakatu Voimatie uusi katuyhteys Voimatieltä koilliseen o o o Matka lyhenee Mutalan, Rantakylän ja Utran pohjoisosiin sekä Lehmoon ja Lehmolaan Vt Voimatie -valoliittymän kuormitus iltapäivän ruuhkassa pienenee Helpottaa samalla Vt Kuurnankatu liittymän sekä Vt / Vt pohjoisen ramppiliittymän valojen kriittisiä suuntia. Mahdollinen uusi yhteys Salpakankaalta Lehmoon Kylmäojantielle o Lyhentää Salpakangas Lehmo -matkaa Kylmäojantieltä m o Muodostaa houkuttelevan reitin Lehmon ja Voimatien välille varsinkin, jos Kylmäojantie Salpakatu Voimatie -yhteys toteutuu jatkuvana ilman porrastusta o Yhteys parantaa samalla myös pyöräilyn kilpailukykyä.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
86 J U KO L A N K AT U NURMEKSENTIE 0 0 VE I Liikenne-ennuste Ennusteessa on oletuksena, että Salpakangas Kylmäojantie -yhteys ja sen varren työpaikka-alue eivät ole toteutuneet. Oletetuksena on kiertoliittymä. Iltapäivän huipputunnin liikennemäärät vuonna Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
87 J U KO L A N K AT U NURMEKSENTIE 0 0 VE II Liikenne-ennuste Ennusteessa on oltuksena, että myös Salpakangas Kylmäojantie -yhteys työpaikka-alueineen on toteutunut. Oletetuksena on kiertoliittymä. Iltapäivän huipputunnin liikennemäärät vuonna Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
88 L I I K E N N E O N N E T TO M U U D E T 0 0 Salpakankaankatu tasoristeyksen ja Nurmeksentien läheisyydessä: Yhteensä onnettomuutta vuodessa Tasoristeyksessä oli yhteensä onnettomuutta o puomiin törmäystä, joista oli lännen suuntaan ajavien ja niistä yhden seurauksena oli törmäys veturiin ja vakavaan loukkaantumiseen o loput oli peräänajoja ennen puomia Tasoristeys puomeineen on ollut suurin riskitekijä, mutta puomit ovat samalla ehkäisseet tasoristeysonnettomuuksia (yhtä lukuunottamatta). Valo-ohjatussa liittymässä oli yhteensä onn., joista oli tasoristeyksen suunnasta tulevien peräänajoja. Valo-ohjatun liittymän riskinä ovat peräänajot. Lisäksi liittymän ja tasoristeyksen lyhyt välimatka on voinut osaltaan edesauttaa lännen suuntaan ajaneiden törmäyksiä puomeihin: autoilijoille voi syntyä virheellinen mielikuva vihreästä aallosta tai heti valojen jälkeen puomeja ei enää muisteta huomioida, myös ilta-aurinko ajoittain häikäisee lännen suunnasta. Lisäksi valo-ohjauksen ruuhkanpurkuohjelman viiveistä johtuen jono voi yltää lyhytaikaisesti yli radan tasoristeysonnettomuuden riski. Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet 0 0 Ain. Heva Yksittäisonn./suistuminen Muu ajoneuvo-onnettomuus Polkupyöräonnettomuus.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
89 J U KO L A N K AT U NURMEKSENTIE L I I T T Y M Ä N K E H I T TÄ M I S TA R P E E T / VALO-OHJAUKSEN TOIMIVUUS NYKYISILLÄ JÄRJESTELYILLÄ Kapasiteetti riittää nyt, mutta ongelmana on rautatien tasoristeyksen läheisyys, noin 0 m liittymästä o o o o valo-ohjaus ja tasoristeyksen puomit toimivat erillisinä liittymän vihreän jälkeen sulkupuomit saattavat yllättää autoilijan, jos on mielikuva eräänlaisesta vihreästä aallosta jonon pään yltäessä lähelle tasoristeystä, huomio voi kiinnittyä: o valo-ohjaukseen ja jonon etenemiseen, jolloin tasoristeys voi jäädä vaille huomiota tai o tasoristeykseen, jolloin jonon pysähtyminen valoliittymän voi jäädä huomaamatta jono voi hetkellisesti yltää rautatien yli ruuhkanpurkuohjelmasta huolimatta läntisen tulosuunnan suosiminen / ruuhkanpurkuilmaisimen käynnistyminen voi pidentää jonoja muilla tulosuunnilla Tärkeimmät kehittämistarpeet I. Rautatien alikulkusillan rakentaminen II. Jukolankatu Nurmeksentie -kiertoliittymä.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie 0 Liite, 0 /
90 J U KO L A N K AT U NURMEKSENTIE L I I T T Y M Ä N K E H I T TÄ M I S TA R P E E T / O+ Kehittämistoimenpiteet, jos alikulkusiltaa ei toteuteta a) Valo-ohjauksen kehittäminen o o valo-ohjauksen ja tasoristeyksen puomien yhteenkytkentä ja mahdolliset lisäopastimet ruuhkanpurkuohjelman tehostaminen b) Muutos kiertoliittymäksi, jos valo-ohjauksen kehittämisestä luovutaan o o osittain -kaistainen kiertoliittymä, jossa radan suunnasta kolme liittyvää kaistaa (kuva) heti ensi vaiheessa ruuhkaajan jonot rataan nähden on saatava riittävän lyhyiksi Jos radan alikulkusilta ja Salpakangas Kylmäojantie -yhteys ei toteudu tulevaisuudessakaan: o tarvittaessa ruuhkanpurkuvalot varmistamaan läntisen tulosuunnan sujuvuutta o minimissään esim. Lehmon ja Rantakylän tulosuunnille toisto-opastimet täydentämään puomien valo-ohjausta..0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
91 J U KO L A N K AT U NURMEKSENTIE L I I T T Y M Ä N K E H I T TÄ M I S TA R P E E T / Kehittämistoimenpiteet I II I. Rautatien alikulkusillan rakentaminen Salpakankaankadulla II. o o on tarpeellinen heti ensimmäisessä vaiheessa poistaa pääosan nykyisistä onnettomuuksista ja sujuvoittaa Salpakankaankadun liikennettä Kiertoliittymä o o o o o o yksikaistainen kiertoliittymä riittäisi alkuvaiheessa, jos uusi yhteys Salpakankaalta Kylmäojantielle toteutuu (Salpakankaankadun alikulkusillan on oltava käytössä) osittain -kaistainen kiertoliittymä tarvitaan alkuvaiheessa, jos em. yhteys ei toteudu, mutta Voimatie Salpakatu -yhteys rakennetaan o aluksi riittää länsisuunnasta kaksi liittyvää kaistaa (vasen ja suora+oikea) suojateiden yhteyteen tarvitaan shikaanit ja kiertotilaan riittävät kavennukset pyöräilyn pääreittien suojateiden turvaamiseksi vähentää oleellisesti keskimääräisiä viivytyksiä kaikilta liikennemuodoilta tuo joustavuutta uuden kaupan liikennettä ja Lehmon kasvua silmällä pitäen helpottaa ruuhka-aikana myös niitä läheisiä liittymiä (Raivaajantie + kauppakeskus), joista vasemmalle kääntymisen voi korvata oikealle kääntymiseksi kiertoliittymän kautta.0.0 Jukolankatu - Nurmeksentie Liite, /
NURMEKSENTIENPUISTO. Asemakaavan muutos klo Pataluodon koulu
NURMEKSENTIENPUISTO Asemakaavan muutos 24.10.2017 klo 18.00 Pataluodon koulu TAVOITTEET PKO hakenut asemakaavan muutosta päivittäistavarakauppaa varten Mahdollistetaan Salpakankaankadun ja rautatien alitus
Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
MUTALA. Liite 1, 1 / 5 TKL III. e=0.5 SALPAKANKAANKATU JUKOLANKATU NURMEKSENTIE II II e=0.4. avo NURMEKSENTIENPUISTO. Aspitie. Aspitie.
0 0 0 0 0 : : : : : : : : : Levytie Asitie Nurmeksentie Raivaajantie Ruoitie Asutusolku artoittajantie Jukolankatu atu iiskintie Viertolantie illintie Maanmittarinolku Maanmittarintie Simeonintie Toukolan
Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.
0 : : Ahjotie Telitie 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 TELITIE RAHTIKATU RAATEKANKAANTIE e=0.0 e=0. mp- RAATEKANGAS EV ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET EV 0000 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten
III IV I III III III. Torikatu. Rantakatu III. Yläsatamakatu III III III SAIRAALAKATU. lpa-ajo TORIKATU ik-1.
9 7 2 10 7 Yläsatamakatu Torikatu Rantakatu I Konservatorio 79 81 0 202 13 21 23 21 1 2 24 7 3 1 1 1 1 39 1 4 4 19 21 23 24 2 2 17 8 2 24 10 20 18 8 19 9 9 10 1 13 1 13 18 2 2 SAIRAALAKATU YLÄSATAMAKATU
N U R M E K S E N T I E N P U I S T O A s e m a k a a v a n m u u t o s
Työ nro.0.0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS N U R M E K S E N T I E N P U I S T O A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S, l u o n n o s KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo..0
PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.
6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6
kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
Tonttulankatu III NIINIVAARANTIE. py-2 III KUKKOLANKATU III NIINIVAARA II III
1 1 2 1 Soan Tonttulankatu 0 1 8 1 2 2 2 8 1 2 1 2 I I I I IV 8 8 1 2 2 1 22 1 2 18 2 8 0 8 18 8 11 12 1 1 8 8 88 8 1 1 1 1 0 1 1 1 11 0 1 2 11 1 12 8 1 2 0 0 0 0 20 0 NNIVAARANTIE KUKKOLANKATU 0 le py-2
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 1725 18.5.2018 Asemakaavan muutos JARDno-2018-2139 Kaavatunnus 170010 Vireilletulo ja kaavaluonnos, kuuleminen kirjeellä (MRA 30 ) 24.5. 8.6.2018 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
R A H T I K A T U 4 A s e m a k a a v a n m u u t o s
Työ nro 1733 2.5.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS R A H T I K A T U 4 A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S - l u o n n o s KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo
PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
R A H T I K A T U 4 A s e m a k a a v a n m u u t o s
Työ nro 1733 14.11.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS R A H T I K A T U 4 A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 16.5.2018
Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu. 110-tie NÄKINKATU SIJAINTIKARTTA 1: Salon kaupunki ja MML, 2017
Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu 0-tie Salon kaupunki ja MML, 07 SIJAINTIKARTTA :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET: YKSITYISEN OMISTAMAT ALUEET KAUPUNGIN VUOKRAAMAT ALUEET KAUPUNGIN OMISTAMAT ALUEET
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 297 Kuopio Täyttämispvm 6.02.206 Kaavan nimi Kaivannonlahti Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireiltulosta ilm. pvm 05..202 Hyväksymispykälä
HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ
Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU Ak01907 HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa.
! " #$%&!! "#! $#%&#' ()) *#+,-./0 / '4!!)") ))" #)!" ' )#')) '! ))#)! " -'# '))#'# # ' %(%$)! ) ))#)! $!( ''#! '( -!!!( -!)'4#!!)'!!!! #) '(-!!# $)) "!)) "!))!!! ( #) %! /!!%(%$)!$!!!!!!' ))#)! )%&# '))#'!!'"!
Ak 5156 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI
Ak 5156 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Laarin asemakaavan muutos 9. Kaupunginosa (Kärki) Asemakaavan muutos koskien korttelin 702 tontteja 2,3 ja 4 ja katualueita Laari ja Valssi. YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO
VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2
ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.
OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1
a 8 3 Laudek e=0. EV Laudekatu I I 7 8 ET 7 03-K83/ Havisevankatu omiehenkuja u Hatelikontie Pikkukivenpolku Isokivenkuja Kiert Oravanpolku oreitti Suakuja EV ajo ajo Kesärannantie palahti ie t Hak olahden
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään
KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan
Maankäyttösopimus koskien tonttia
Maankäyttösopimus koskien tonttia 16-4-6-11 1. Sopijaosapuolet: a) Joensuun kaupunki (Y- tunnus 024246-2) PL 0100 Joensuu Kaupunkirakennelautakunnan päätös xx.xx.xxxx (dnro 241/201) (Myöhemmin tässä sopimuksessa
LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos
LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos LIITE 3 LIITE 4 UUSIKAUPUNKI YLEISKAAVA KESKEINEN ALUE
Kaavatunnus AM 2134 Diaarinro 4569/2011 Projektinro Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 14.2.2012 päivättyyn Oulun kaupungin Alppilan kaupunginosan korttelin 56 tonttia nro 6 koskevaan asemakaavan muutokseen (Tukkimiehentie 1) Kaavatunnus AM 2134 Diaarinro 4569/2011 Projektinro
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 1725 18.5.2018 Asemakaavan muutos JARDno-2018-2139 Kaavatunnus 170010 Vireilletulo ja kaavaluonnos, kuuleminen kirjeellä (MRA 30 ) 24.5. 8.6.2018 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360
NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 MAANKÄYTTÖOSASTO ULVILAN KAUPUNKI 2 ULVILA FRIITALA
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI
Ak 5147 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Justeerinpuiston/ Kotikioskin asemakaavan muutoksen selostus 9. kaupunginosa (Kärki) korttelin 731 osa sekä katu- ja puistoalue HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 1.8.2006
A Asemakaavan muutos. Kurenojantie (Villähde) Lahti.fi
A-2716 Asemakaavan muutos 30.5.2017 Kurenojantie (Villähde) Lahti.fi Selostus A-2716 2 (9) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30.päivänä kesäkuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2716 (Kurenojantie)
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
7 KANERVALA AO AKR. Koisokatu Kanervakatu. Vanamokatu Sammalkatu :8 II 850 VUOKONPUISTO
0 0-0- -0- -0- -0- -0-0- -0- : Koisokatu Vanamokatu Kanervakatu Sammalkatu M I Koti- ja taideteollisuus oppilaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 ajo I u/ e=0. p SAMMALKATU
ASEMAKAAVAN SELOSTUS päivättyyn Oulun kaupungin Perävainion kaupunginosan korttelia 47, tonttia 1 koskevaan asemakaavaan (Idealinja 3)
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.8.2012 päivättyyn Oulun kaupungin Perävainion kaupunginosan korttelia 47, tonttia 1 koskevaan asemakaavaan (Idealinja 3) kaavatunnus 564-2138 Diaarinro 4700/2011 Projektinro 100
Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-
Asemakaavan selostus
Asemakaavan selostus 12.5.2014 12.5.2014 päivättyyn Oulun kaupungin Haukiputaan kaupunginosan korttelin 2607 tonttia 2 ja katualuetta koskevaan asemakaavan muutokseen (Koulukuja 4) Kaavatunnus 564-2211
Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.
NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000 Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7
Tekninen lautakunta hyväksynyt asemakaavan Kaava on tullut voimaan
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 11.11.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Ylikiimingin kaupunginosan korttelin 24 tontteja nro 2, 3 ja 5 koskevaan asemakaavaan (Harjutie, Rantatie) Tekninen lautakunta hyväksynyt
KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus MYKKÄLÄ - TORPPI TORNION KAUPUNGIN 15. TORPIN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 21 ASEMAKAA- VAN MUUTOKSEN SELOSTUS 22.9.2015 LUONNOS TORNION KAUPUNKI Tekniset
Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa
Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
Varpusentie METLA IV III II III METRIA III IV III HALTIA IV II. Nestekaasus. Uimarintie pp/h YYU. e=0.70. Areena. pp/h.
: -0- -0-0 -0- -0- -0- -0- - -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0-0 -0-0 -0 Hallitie Urheilutori Kenttämiehentie Uimarintie Mehtimäenaukio Kisapolku Kuntopolku Rautiaisentie Siltakatu Varpusentie
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19..017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 1 9. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 1 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys
Teollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA
TYÖNUMERO: 20601623 TILAAJA: PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 76 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 28.2.2018 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL
kaavatunnus AM2024 Dnro 2830/2008 Projektinro Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kaava tullut voimaan
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 6.5.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Koskikeskuksen kaupunginosan korttelin 5 sekä katu-, puisto- ja vesialuetta koskevaan asemakaavan muutokseen (Toivoniementie 1) kaavatunnus
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
NOKIAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 25. kaupunginosan korttelin 5 tonttia 4 sekä katu- ja erityisalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 25. kaupunginosan
A Asemakaavan muutos. Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi
A-2704 Asemakaavan muutos 1.6.2017 Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi Selostus A-2704 2 (7) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä kesäkuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa
Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA
Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo
118/10.02.03/2017 Khall 26.3.2018 62 Valtuusto 24.4.2018 9 Voimaantulo 16.8.2018 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 1.12.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014
MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue
MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak 009037) Koskee Iisvedentien maantiealuetta (Suonenjoki-Vesanto maantie 545, kiinteistötunnus 778-895- 0-545) Lentokentän teollisuusalueen ja Iisveden teollisuusalueen
SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Tanssijantien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Tanssijantien_m.docx\PS N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09
Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako
Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva suunnittelualueesta Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen 30 mukainen
ASEMAKAAVAN SELOSTUS päivättyyn Oulun kaupungin Oulunsuun kaupunginosan korttelin 54 tonttia nro 8 koskevaan asemakaavaan (Pietiläntie 33)
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10.3.2014 päivättyyn Oulun kaupungin Oulunsuun kaupunginosan korttelin 54 tonttia nro 8 koskevaan asemakaavaan (Pietiläntie 33) kaavatunnus 564-2186
Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721
Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Ρ #1 + Kaava 1605 ΡΡ ΡΡ /ΧΚςΘϑΩΘΠΠςΚ #1 ++ #1 ++ /ΧΚςΘϑΩΘΠΠςΚ #1 + Kaava 1721 #2 ++ #2 ++ ΡΡ / Kaupunginosa Kortteli Tontti
ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101
ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO
Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vuorelantie 24 33:005
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vuorelantie 24 33:005 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 28 osaa sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 28 tontti 10 Kaavan
KERIMÄKI, KIRKONSEUTU Asemakaavan muutos korttelin 32 eteläpuolen puistoalueella (VP) tilalla
SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, EHDOTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS KERIMÄKI, KIRKONSEUTU Asemakaavan muutos korttelin 32 eteläpuolen puistoalueella (VP) tilalla 740-565-1-211 Arkkitehtitoimisto Keijo
Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta
Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille
III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III
0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan
Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: TONTTI NRO 10-43-3 Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa matkailua
AR-1. yi 2200 III PEHULANKAARI LIITE 4. 4:182 Pehulankaari t80. t100. pp/h. ajo. 20 kv. koulu pallokenttä. koulu.
LIITE 4 53.57 II 2000 790-534-3-95 t100 2 pallokenttä koripallokenttä koulu koulu kt 6 797 400 t80 pp 20 kv yi 2200 53.51 790-534-3-96 3 790-534-3-7 4:182 Pehulankai 54.06 54.30 53.82 P 55.29 Pehulankuja
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 098 Hollola Täyttämispvm 14.03.2018 Kaavan nimi Ojastenmäki III Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm
NIITTYLAHTI. Opistonportti #2 #1 #1 #1. 1ΡΚΥςΘΠΡΘΤςςΚ 8. Γ ++ Γ ΧΛΘ ΥΤ ++
NIITTYLAHTI Opistonportti ; 87 Niittylahdentie ΧΠΥΧΠΜϑςΘ ΡΚΥςΘΠΡΘΤςςΚ ΩΝςς ΩΩΤΜΩΛΧ Κ ΚΤςΘΜΘΩΝΩ / 88 ΩΩςΧΤϑΩΤΚΠΡΘΝΜΩ. ς ;. 8 ΧΛΘ 4ϑςΘΤΚΠΡΘΝΜΩ #4 #. ΥΤ ΥΤ Χ Ω Ω 0ΚΚςς[ΘΡΚΥςΘ 4ϑςΘΤΚΠΜΩΛΧ 4ϑςΘΤΚΠΡΘΝΜΩ ΧΠΥΧΠΜϑςΘ
Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin
ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos 51:005 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ
UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 8002 viereinen virkistysalue Ruokolammentie 2
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 8002 viereinen virkistysalue Ruokolammentie 2 Kuva 1 Viistokuva suunnittelualueesta KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 2017 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
KAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08
KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN
Asemakaavan muutos, joka koskee Oulun kaupungin Toppilan kaupunginosan korttelin 27 tonttia nro 18 sekä puisto- ja rautatiealuetta AM2078
1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1.3.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Toppilan kaupunginosan korttelin 27 tonttia 18 sekä puisto- ja rautatiealuetta koskevaan asemakaavaan (Messipojantie 27) kaavatunnus AM2078 Dnro
SELOSTUS Teilipolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU TEILIPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Teilipolun_muutos L:\KAAA\TEXT\KAAASEL\07\_0_Teilipolun_m.docx\PS TEILIPOLUN ASEMAKAAAN MUUTOS KAAAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAOITUS JA TEKNISET PELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09 Kaavoitusarkkitehti
MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI
1 INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N 50170 MIKKELI RYTÖLÄ -RANTAMÄKI RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulosta ilmoitettu 3.10.2015 Tekninen lautakunta hyväksynyt,
SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 25.8.2014, tarkistettu 5.10.2015 SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa
Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN