Strateginen yleiskaava

Transkriptio

1 Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Selostus Valmisteluvaihe

2 Sisällys 1. Lempäälä vuonna Lähtökohdat ja tavoitteet Kaavan keskeiset vaiheet ja osallistuminen Yleiskaavan sisältövaatimukset Lähtökohtia strategiselle yleiskaavalle Strategisen yleiskaavan kuvaus Vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenne Asuminen ja viihtyisyys Elinvoima, yrittäjyys ja palvelut Liikkuminen ja saavutettavuus Ekologia ja luonto Suunnitelmasta toteutukseen...26 Liitemateriaali 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tavoitteet ja lähtötiedot -raportti 3. Valmisteluvaiheen työpajojen yhteisraportti Johtoryhmän työpaja Kunnanhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan työpaja Nuorisovaltuuston työpaja Tulevaisuusvaliokunnan työpaja Kunnanvaltuuston työpaja 4. Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 5. Palauteraportti 1

3 1. LEMPÄÄLÄ VUONNA 2040 Lempäälässä strategisen yleiskaavan myötä on mietitty, mitkä tekijät tekevät Lempäälästä tunnetun ja vetovoimaisen nyt ja tulevaisuudessa. Strategisen yleiskaavan valmistelussa yhdessä kuntalaisten, päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa on noussut esiin neljä vahvaa teemaa, joskin eri yhteydessä hieman eri sanoin: asuminen, elinkeinot, luonto ja liikkuminen. Lempäälä on pitkään ollut lapsiperheiden suosiossa, ja kuntaan on muuttanut runsaasti uusia asukkaita. Joissain tutkimuksissa on todettu näiden asumistoiveiden muuttumista, muuttuvatko ne Lempäälässä? Lempäälä on tunnettu myös Ideaparkista sekä muusta yrittäjämyönteisestä ilmapiiristä. Millainen on kunnan vetovoima jatkossa? Lempääläläiset itse ovat arvostaneet luontoa ja luonnonläheisyyttä asuinympäristössään. Kaupungistumisen jatkuessa, onko tilaa myös lähiluonnolle ja laajoille luontoalueille? Lempäälä sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, valtatien 3 ja pääradan varrella, lyhyen matkan päässä Tampereelta, mikä mahdollistaa niin junalla ja linja-autolla liikkumisen kuin autoilunkin pyöräilyä ja kävelyä unohtamatta. Millaista on tulevaisuuden liikkuminen? Yhteiskunnassa samaan aikaan ihmisten tavat elää, liikkua ja tehdä töitä ovat muutoksessa. Millainen siis on Lempäälä vuonna 2040? Entä millainen on Pirkanmaa ja Suomi? Varmaa vastausta näihin kysymyksiin ei ole, varmaa kuitenkin on se, että muutoksia tapahtuu. Se, muuttuvatko kaikkien lapsiperheiden toiveet, muuttuvatko elinkeinot tai liikkumisen tavat, ja miten Lempäälä lopulta vastaa tähän kehitykseen, jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Aktiivisesti pyrimme kuitenkin vastaamaan ja ennakoimaan ennakkoluulottomasti, kuinka Lempäälästä saadaan yhä tulevaisuudessa vetovoimainen ja elinvoimainen kunta, johon asukkaat ja yritykset haluavat asettua pitkäksi aikaa. Tämä vaatii sekä joustavuutta, ennakointikykyä että reagointikykyä. Lempäälää tuleekin yhdessä kehittää alueena, jossa mikään tila ei sementoidu vain yhteen tarkoitukseen vaan mahdollistaa muuntumisen toiminnasta toiseen vastaten sekä meidän nykyisin täällä olevien että tulevien asukkaiden, työntekijöiden, yritysten ja vierailijoiden tarpeisiin. Kuva 1. Lempäälä on osa kehittyvää Pirkanmaata, mutta yhtäaikaisesti siihen vaikuttavat kansainvälisetkin muutokset. Laajemmin yleiskaavan tavoitteita ja lähtökohtia on taustoitettu seuraavissa asiakirjoissa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lähtötiedot ja tavoitteet -raportti Muita kaavatyöhön liittyviä raportteja ovat: Valmisteluvaiheen työpajojen yhteisraportti Kehityskuvaraportti Palauteraportti 2

4 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. Kaavan keskeiset vaiheet ja osallistuminen Kaavatyö on käynnistynyt vuoden 2017 syksyllä ja edennyt luonnosvaiheeseen kevätkesällä Tavoitteena on saada kaavaehdotus laadituksi syksyn 2018 aikana ja lopullinen kaava hyväksyttyä keväällä Kaavatyön yhteydessä on eri osapuolille niin kuntalaisille, luottamushenkilöille kuin kunnan viranhaltijoille järjestetty vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Näiden työpajojen ja muun vuorovaikutuksen yhtenä tarkoituksena on tehdä kaikille osallisille tutuksi kaavoitusta ja strategiseen maankäytön suunnitteluun liittyviä teemoja. Erityisen tärkeänä tavoitteena on ollut myös vuorovaikutteisesti yhdessä eri osapuolien kanssa tuoda esiin ajatuksia ja ideoita siitä, millaista Lempäälän maankäyttö on tulevien runsaan 20 vuoden aikana ja mitkä ovat tärkeimmät aihepiirit yleiskaavassa huomioitavaksi. Työpajojen ja muun vuorovaikutuksen tavoitteena on lisäksi luoda kaavahankkeen ympärille positiivinen keskusteluilmapiiri ja sitouttaa valtuutetut sekä muut osalliset mukaan kaavahankkeen etenemiseen ja viemään strategisen kaavan toteutus käytännöksi yleiskaavan kaavan vahvistuttua. Kaavan keskeiset vaiheet 3

5 Tulevat vaiheet Tätä tarkempia MRL:n mukaisia kaavatasoja ovat osayleiskaavat ja asemakaavat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa esitetyt tavoitteet, säädökset vuorovaikutuksesta kaavoja valmisteltaessa sekä kaavojen sisältöön ja asiakirjoihin kohdistuvat vaatimukset muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalta arvioidaan yleiskaavoituksen sisältöä, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta. Kuva 2. Strateginen yleiskaava kattaa koko kunnan alueen ja ohjaa tarkempaa suunnittelua Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) ohjaavat kaikkien yleiskaavojen laatimista. Sisältövaatimukset määrittelevät osaltaan sen, mitä kysymyksiä yleiskaavassa tulee käsitellä ja ratkaista. Lempäälän strateginen yleiskaava kattaa koko kunnan alueen. Siinä käsitellään niitä aihepiirejä, jotka nähdään oleellisimmiksi koko kunnan kehityksen kannalta. Ylipäätään hyvä strateginen suunnitelma on visionäärinen, joustava ja ohjeena tarkemmalle suunnittelulle ottaen kantaa kriittisiin kysymyksiin. Se myöskin tasapainoilee mahdollisuuksien ja halun välillä ja auttaa määrittelemään prioriteetit. Strateginen yleiskaava ei sinänsä ole itseisarvo, vaan tärkeää on muodostaa näkemys siitä, mitä ja millaista halutaan. Strateginen yleiskaava on siinä yksi työkalu, joka kokoaa yhteen näkemyksen, miten hallitaan Lempäälän kasvua. 4

6 Yleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan tultua maankäyttöja rakennuslain mukaisen kaavaprosessin päätteeksi lainvoimaiseksi kuulutuksella. Oikeusvaikutteinen yleiskaava tulee ohjaamaan kunnan osayleiskaavoitusta, asemakaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua Lähtökohtia strategiselle yleiskaavalle Strateginen yleiskaava pohjautuu olemassa oleviin laajempiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin kohdentaen ne Lempäälän alueelle. Strategista yleiskaavaa ei ole luotu tyhjästä vaan taustalla on myös ajatus useampina vuosina eri yhteyksissä tehtyjen sitoumusten tuomisesta entistä näkyvimmiksi. Näitä on esitelty laajemmin Tavoitteet ja lähtötiedot -raportissa (liite 2). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti strategista yleiskaavaa ohjaavat vuonna 2018 uudistuneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) sekä vuonna 2017 hyväksytty ja voimaantullut Pirkanmaan maakuntakaava. Lempäälän kunta on sitoutunut Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan. Samoin kunnan maapoliittisessa ohjelmassa (2016) on jo hahmoteltu kunnan tärkeimpiä kehityskohteita. Lempäälän kuntastrategiassa (2017) on otettu kantaa mm. tavoiteltavaan kasvuprosenttiin ja kehittämiskohteisiin. Myös tavoite hiilineutraalista kunnasta on tuotu esiin kuntastrategiassa. Strateginen yleiskaava tarkentaa siis näitä ja muita valtakunnallisia, seudullisia ja suunnitelmia konkretisoiden niitä kaavakartalla. Kuva 3. Strategisessa yleiskaavassa pyritään tuomaan yhteen eri lähtökohdista tulevia tavoitteita. 5

7 3. STRATEGISEN YLEISKAAVAN KUVAUS Strategisessa yleiskaavassa on pyritty hahmottamaan suuntaviivoja, joilla Lempäälää kehitetään tulevien 20 vuoden aikana. Vaikka muutoksen ennustaminen on vaikeaa, on kaavatyön pyrkimyksenä kuitenkin olla mahdollistamassa paras mahdollinen kehitys Lempäälälle. Kaupungistuminen ja muuttoliike (maassamuutto ja maahanmuutto) ovat viime vuosina jatkuneet vahvana ja on oletettu, että Lempäälä osana Tampereen kaupunkiseutua on merkittävä muuttovoittoalue Suomessa. Pääteemat Strategisen yleiskaavan pääteemoja on mietitty niin kuntalaisten, eri luottamuselinten kuin kunnan johtoryhmän kanssa työpajoissa. Kaikissa työpajoissa nousi pitkälti esiin samoja teemoja toki hieman eri painotuksin ja toivein. Työpajoista on laadittu erilliset raportit. Teemat, jotka toistuivat hieman eri muodoissa, mutta kuitenkin tunnistettavina yhtenäisinä aihepiireinä olivat: elinkeinot/yrittäminen/yritysalueet/työpaikat/elinvoimaisuus liikenne/liikkuminen/kulkuyhteydet/asemat/lähijuna/liikkumisen uudet tavat luonto/viheryhteydet/luontoyhteys/lähiluonto/birgitan polku asuminen/asumisen uudet muodot/tiivistyvät taajamat/elinvoimaiset kylät Näitä teemoja on käsitelty strategisessa yleiskaavassa ei vain erillisinä kaavamääräyksinä vaan myös toisiinsa limittyvinä teemoina. Kuva 4. Työpajoissa esiin nousseet pääteemat ja strategisen yleiskaavan painopisteet. Kehityskuvat Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin kehityskuvia, joissa hahmoteltiin tavoiteltavaa asukaslukua olemassa olevien ennusteiden ja tavoitteiden pohjalta. Tässä kaavatyössä ei lähdetty luomaan erilaisia rakenteellisia kehityslinjoja, sillä eri työpajoissa alueelliset painopisteet olivat huomattavan samantyyppiset painottaen nauhataajamaa ensisijaisena kehityskohteena kylien elinvoimaisuutta unohtamatta yritysalueiden sijoittuessa Marjamäkeen ja uusien väylien varrelle Puskiaisten oikaisun ja 2-kehän läheisyydessä. Laaditut kehityskuvat olivatkin lähinnä sanallisia ja numeraalisia tavoitteita siitä, miten paljon asutusta ja minkä tyyppistä taajamarakennetta Lempäälään tavoitellaan. Kehityskuvia käsiteltiin kaavan ohjausryhmässä eli kunnan johtoryhmässä. Alustavien kehityskuvien pohjalta laadittiin kaksi tavoitteellista kehityskuvaa, joka pyritään mahdollistamaan strategisella yleiskaavalla. Nämä 6

8 toimivat tulevaisuuden skenaarioina, miten paljon Lempäälä haluaa tavoitella uutta asutusta. Haastetta tässä riittää, sillä viime vuosina kasvuprosentti on jäänyt hieman tavoitellusta. Syinä lienee osin asumispreferenssien muuttuminen entistä kaupunkimaisemmiksi ja osin tarjonnan puute, sillä asuntotonttien kaavavaranto on ollut melko pieni, mutta myös muita syitä asiaan voi olla. Strateginen yleiskaava lähtee osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Kehityskuvia on esitelty ja analysoitu kattavammin liitteessä 4: Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen. Kuva 5. Lempäälän tiiveimmin asutut alueet sijoittuvat nykyisin pitkälti autovyöhykkeelle (ruskea), osin joukkoliikennevyöhykkeelle (vihreä) sekä pohjoisimmilta osin intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle (sininen). (Ruutuaineisto Suomen ympäristökeskus 2018, pohjakartta MML 2018) Taulukko 1. Asukkaiden osuus talotyypeittäin Lempäälän eri alueilla, nykytilanne. Aluejako sama kuin liitteen 3 (Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen) aineistoissa. Huom. Luokka muu sisältää myös vapaa-ajan asunnoiksi aineistossa luokitellut rakennukset, mikä selittää kylien asukkaiden jakauman. 7

9 Kuva 6. Tämä kehityskuva tukeutuu eniten Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisiin ennusteisiin. Alkuvaiheessa palveleva joukkoliikenne toteutettavissa linja-autoliikenteenä, mutta vaihtoehto mahdollistaa myös lähijunaliikenteen kysynnän. Nykyisin juna pysähtyy Lempäälässä noin kerran tunnissa päiväaikaan. Kuva 7. Lempäälän asema kaupunkiseudulla mahdollisesti vahvistuisi nykyistä voimakkaammin. Lempäälällä on kykyä ja mahdollisuuksia tavoitella hieman isompaa kasvua kuin rakennesuunnitelmassa. Alkuvaiheessa palveleva joukkoliikenne toteutettavissa linja-autoliikenteenä, mutta jotta joukkoliikenne on erittäin houkutteleva arkipäivän vaihtoehto, edellyttää se nykyistä laajempaa lähijunaliikennettä. Nykyisin juna pysähtyy Lempäälässä noin kerran tunnissa päiväaikaan. 8

10 Perusrakenne Strategisella yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen tavoitteellista kehittämistä Lempäälässä erityisesti asumisen, liikkumisen, elinkeinojen ja luonnon näkökulmista. Yleiskaavan lähtöoletuksena on, että Lempäälä jatkaa kasvu-urallaan ja siten houkuttelee asuin- ja yrityskuntana jatkossakin; kaavalla tavoitellaan noin asukkaan lisäystä sekä lisää monimuotoisia yrityksiä niin esimerkiksi kotoa käsin tehtävää työtä (esim. palvelu- tai asiantuntijayrityksiä) kuin tilaa vaativaa yritystoimintaakin. Asuminen taajamat ja kylät Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata suurin osa yleiskaavan tavoitteen mukaisesta tulevasta asukasmäärästä hallitusti siten, että kunnan taajamarakenne kehittyy tasapainoisesti vahvistaen erityisesti keskustan ja Sääksjärven aluekeskuksia. Kasvun ohjaamisen tavoite perustuu mm. kuntastrategian (2017) sekä kunnan maapolittiisen ohjelman (2016) linjauksiin suunnata kasvua nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Kaavassa on osoitettu neljä nauhataajaman helmeä: keskusta, Hakkari, Kulju ja Sääksjärvi sekä lisäksi Annisto, joka sijoittuu rakenteellisesti enemmän osaksi Tampereelle ulottuvaa taajamakokonaisuutta. Näiden ympärille on osoitettu intensiivisesti kehitettävä alue, jonka vaikutusalue on noin 1,5 km (tulevalta) lähijunaseisakkeelta. Anniston kohdalla taas keskipisteenä on Tampereen puolella oleva Vuoreksen taajama. Näille alueille tulee sijoittumaan suurin osa suunnitelmallisesta kasvusta. Valittavasta kehityssuunnasta riippuen kuntaan tavoiteltaisiin muuttavan noin uutta asukasta. Tällöin kunnan tavoitteellinen väkiluku olisi noin vuonna Kuva 8. Asuminen painottuu jatkossakin nauhataajamaan, joiden rinnalla on vahva kyläasutus. Alueet etelästä pohjoiseen: keskusta, Hakkari, Kulju, Sääksjärvi ja Annisto. Lempäälän keskustasta ja Sääksjärvestä tavoitellaan vireitä keskuksia, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat yhdistyvät. Kaavatyön alussa järjestetyssä kyselyssä myös kuntalaisilta saatiin palautetta, jossa toivottiin kunnan olevan jatkossa enemmänkin edistyksellinen futuristi kuin perinteisiin nojaava elinympäristön osalta. Alueen rakennuskannasta tavoitellaankin rohkeaa, tulevaisuuteen katsovaa ja kaupunkimaista, lähinnä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Lähijunaliikenteen toimivuus edellyttää korkeaa aluetehokkuutta (jopa e=0,7 asuinrakentamisen osalta). Lempäälän keskusta ja Sääksjärvi voivat toimia jatkossa myös liityntäpysäköinnin noodeina, joista on sujuva yhteys esimerkiksi Tampereen keskustaan tai vastaavasti etelään Helsingin suuntaan. 9

11 Kuva 9. Pienehkön FiksuAssa-kyselyn tuloksia, joissa asukkaat saivat osoittaa miellyttäviä paikkoja ja Sääksjärvellä uuden asutuksen paikkoja (04/2018). Kuva 10. Pienehkön FiksuAssa-kyselyn tuloksia, joissa asukkaat saivat osoittaa Hakkarissa ja Kuljussa miellyttäviä paikkoja sekä uuden asutuksen paikkoja (04/2018). Hakkarin, Kuljun ja Anniston osalta tavoitellaan hieman maltillisempaa kasvua, mutta kuitenkin riittävän tiivistä (keskitehokasta rakentamista, e=0,5 asuinrakentamisen osalta), jotta myös näillä alueilla olisi edellytykset alakeskuksen ja mahdollisen lähijunaliikenteen synnylle. Ylipäätään Tampereentien varresta on pyrkimys luoda taajamakuvaltaan hallittu ja riittävän tehokas asumisen ympäristö. Kuva 11. Esimerkki Pirkkalan Ratsutilantien alueen keskitehokkaasta rakentamisesta. 10

12 Kaikilta nauhataajaman helmien alueilta tulee varmistaa yhteydet ulkopuolisille virkistysalueille ja toisaalta kehittää niistä itsestäänkin viihtyisiä alueita, joilla myös liikenneturvallisuus ja esteettömyys koetaan hyviksi. Taajamavihreän tulisi olla lähellä jokaista asukasta ja työpaikkaa. Alueita on tarkoitus kehittää siten, että niin lähiluonto kuin kulttuuriympäristö huomioidaan myönteisesti vahvuuksia korostaen. Tiivistyvän taajaman vastapainona on osoitettu perinteikkäät Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mattila, Kelho ja Lastunen. Näitä tavoitellaan kehitettävän maaseutumaisina alueina, joissa lisärakentaminen on mahdollista erityisesti kylän lähialueilla. Tavoitteena on toisaalta se, että kylissä on jatkossakin tilaa hengittää ja tehdä töitä erityisesti maaseutumaisissa elinkeinoissa. Ahtiala ja Kuivaspää sijoittuvat lähelle olemassa olevaa taajamarakennetta. Näillä on myös paikallista kulttuuriympäristön merkitystä perinteisenä maaseutualueena Lempäälän taajamakuvan vastapainona. Kaavan muut kehittämismerkinnät pyrkivät tasapainoilemaan luonto- ja kulttuuriarvojen sekä kehittyvän kunnan vaativien lisärakentamisen välillä. Taajamien helmiin tai kyliin sijoittuvien palveluiden osalta kaavassa ei ole otettu kantaa esimerkiksi kouluverkkoon vaan niiden osalta toimitaan muiden määriteltyjen periaatteiden pohjalta (mm. erilliset kouluverkkotarkastelut). Liikkuminen Koko tiivistyvää taajaman aluetta kehitetään tasapainoisena yhdyskuntana, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin fyysisesti kuin virtuaalisesti sekä nykyhetken palvelutarve että tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiden. Tämä koskee myös joukkoliikenteen palveluita. Joukkoliikenne toteutetaan alkuvuosina pääosin linja-autoliikenteenä, mutta mitoituksessa ja toimintojen sijoittelussa varaudutaan myös lähijunaliikenteen laajempaan toteuttamiseen. Nykyisin Lempäälän keskustassa pysähtyy juna 1-2 kertaa tunnissa päiväaikaan. Tavoitteelliset uudet lähijuna seisakkeet on sijoitettu siten, että niiden ympärillä on jo nykyisin melko runsaasti asutusta, mutta toisaalta kehittämispotentiaalia. Noin viiden kilometrin etäisyydellä seisakkeista on koko Lempäälän taajama. Kuva 12. Strategisen yleiskaavan liikenteelliset ratkaisut tarjoavat sujuvan liikkumisen ratkaisuja. Kaavassa osoitetut nauhataajaman runkoyhteydet muodostavat eräänlaisen rangan nauhataajamalle. Näitä reittejä on tarkoitus kehittää taajamaliikenteen väylinä, joissa nopeudet ovat maltillisia. Liikenteen aiheuttamia haittoja, kuten melua, pyritään vähentämään aktiivisesti eri keinoin. Näistä yksi edullisimmista ja nopeimmin toteutettavista voisi olla nopeuksien alentaminen. Kaavassa on myös osoitettu radan länsipuolella Kannistontie/Sorvalammentie uutena pitkän aikavälin runkoyhteytenä. Turuntien roolia on korostettu taajaman sisäisenä yhteytenä jopa nykyistä enemmän. Sisäistä ja kuntien välistä liikennettä palvelevat 11

13 myös joukkoliikenteen tai pitkällä aikavälillä myös muun yhteisliikenteen potentiaaliset kehittämislinjat, jotka ovat runkoyhteyttä tukeva joukkoliikenteen kehittämissuunta. Nämä mahdollistavat kylien linkittymisen Lempäälän nauhataajamaan sekä lentoaseman ja Valkeakosken suuntaan. Teiden ja yhteyksien rooli tullee jäsentymään vasta myöhemmässä suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen viihtyisyyttä ja elinvoimaa lisäävällä tavalla edellyttää myös sisäisen ja keskinäisen kytkeytymisen parantamista kehittämällä mm. kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Tätä on kehittyvän nauhataajaman kaavamääräyksissä pyritty tuomaan esiin. Lisäksi pyöräily-yhteyksiä taajaman laidoilta runkoyhteyden varteen sijoittuville joukkoliikennepysäkeille on osin tarve parantaa. Laajemmassa mittakaavassa Lempäälän liikenteellinen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla on erinomainen sijaitseehan se liikenteen solmupisteessä, josta on hyvä yhteydet niin autolla kuin junalla sekä linjaautoin sekä Tampereelle että eteläiseen Suomeen. Moottoritie on ollut ja on jatkossakin merkittävä tekijä ja mahdollisuus Lempäälälle. Moottoritien ympäristöä on tavoitteellista kehittää houkuttelevana yritysten sijoittumisvyöhykkeenä, jonka maisemakuvassa vaihtelevat perinteinen lempääläläinen maalaismaisema sekä monimuotoiset yritysalueet. Moottoritien estevaikutusta ja meluhaittoja on tarkoitus pyrkiä aktiivisesti vähentämään kunnan sisäisesti sekä seudullisessa sekä valtakunnallisessa yhteistyössä, sillä moottoritie on osa valtakunnallista pääverkostoa, joka kuitenkin halkaisee Lempäälän taajamaa. Valtatien 3 oikaisu on suunniteltu toteutettavaksi Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon. Valtatien 3 oikaisun linjausta on tutkittu viimeisimmän maakuntakaavatyön yhteydessä (vrt. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntakaava 2040). Valtatien 3 oikaisu jakaa liikennettä nykyisen valtatien 3 ja uuden valtatieyhteyden välillä ja vähentää nykyisen tieyhteyden kehittämistarpeita. Kuva 13. Pirkanmaan maakuntakaavan liikenteelliset perusratkaisut, ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä (Pirkanmaan liitto, 2017). Toinen merkittävä toteutettava linjaus on 2-kehä, joka kerää liikenteen Lempäälän ja Pirkkalan uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. Tie myös parantaa lentoaseman saavutettavuutta. Tämän kehittäminen voinee edetä seudullisena yhteistyönä jopa nopeammin kuin valtatien 3 oikaisu. Valtatien 3 oikaisu Lempäälän Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon on valtakunnallinen hanke, jonka toteutukseen Lempäälän kunta ei yksin pysty vaikuttamaan. Samoin 2-kehän jatko Ruskontieltä Pirkkalan lentoaseman suuntaan on seudullinen hanke. Nämä ovat pitkän aikavälin hankkeita, joiden toteutumista Lempäälän kunta voi aktiivisesti pyrkiä edistämään. Mikäli näihin tieyhteyksiin tukeutuvia yritysalueita tai 12

14 muita tiehen tukeutuvia alueita halutaan edistää, kunnan voi olla mahdollista edistää tiehankkeita yhteistyössä liikenneväylistä vastaavien viranomaisten kanssa. Valtatien 3 rinnalla toinen valtakunnallisesti merkittävä yhteysreitti on päärata, jota Lempäälässäkin on syytä kehittää. Päärata on Suomen eniten liikennöity raideyhteys, jolla on sekä pitkän matkan että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutta myös merkittävää tavaraliikennettä. Strategisessa yleiskaavassa on esitetty, että rataympäristöä kehitettäessä huomioidaan varaukset lähijunaseisakkeiden sijoittumiselle sekä varaus neljään raiteeseen, joiden sijoittumista on alustavasti selvitetty maakuntakaavan yhteydessä sekä sidosryhmätyöskentelyissä. Lempäälän keskustassa on jo henkilöliikenteen asema, mutta tavoitteena on ensivaiheessa saada myös Sääksjärvelle seisake, joka voisi toimia Tampereen seudun merkittävänä liikenteen solmupisteenä. Myöhemmin tavoitteena on myös Kuljuun ja Hakkariin saada seisakkeet. Lempäälän strategisessa yleiskaavassa on siis tavoitteena lähijunaliikenteen mahdollistaminen Sääksjärvellä mahdollisimman pian jo ehkä vuoden 2025 paikkeilla. Kuljun asema olisi seuraava seisake noin vuonna Lempäälän kunnan näkökulmasta alueelle voisi sijoittua riittävää asutusmäärää määrätietoisen ja tehokkaan kaavoituksen myötä. Näiden myötä Hakkari olisi luontainen jatkumo lähijunaseisakkeiden ketjussa. Lisäksi rataympäristöä kehitettäessä tulee huomioida mahdollisuudet eri liikennemuotojen liityntäpysäköinnille. Alkuvaiheessa tämä koskee erityisesti henkilöautoja ja pyöräilyä, mutta matkaketjujen kehittyessä ja liikennemuotojen mahdollisesti automatisoituessa on pidettävä silmällä myös muiden tarpeiden esiin nousua. Kaavatyön työpajoissa nousi esiin myös radan maisemallinen merkittävyys, joka nyt koetaan osin jopa heikoksi Lempäälässä. Tämän vuoksi on haluttu tuoda näkyväksi tavoite, jotta pääradan ratamaisemaan kiinnitetään huomiota niin junamatkustajien kuin maastossa liikkuvien näkökulmasta. Lähijunaliikenteeseen liittyvien varikoiden sijaintia on alustavasti kartoitettu Liikenneviraston kanssa yhteistyössä tehdyissä selvityksissä keväällä 2018 (Ramboll 2018). Tässä työssä on noussut esiin muutamia mahdollisia varikkojen paikkoja myös Lempäälässä (Sääksjärvi ja Lempäälä eteläinen). Näistä strategiseen yleiskaavaan on päädytty esittämään eteläisempää vaihtoehtoa likimääräisenä kehittämismerkintänä, sillä Sääksjärveä on tarkoitus kehittää asumisen ja palveluiden alueena eikä niinkään liikenteen varikkoalueena. Tosin selvityksessä todetaan, että ensisijainen vaihtoehto varikolle on Tampereen ratapiha. Kaavassa on kehittämismerkintänä osoitettu oikorata sekä siihen linkittyvä ratapiha. Läntinen ratayhteys erkanee pääradasta Lempäälän Kuljun asemakylän eteläpuolella ja kulkee mahdollisimman läheltä lentoasemaa sen itäpuolelta. Maakuntakaavatyön yhteydessä on todettu, että varsinainen hanke voi muodostua vasta kokonaiskannattavuuden ja rahoituksen varmistuttua. Toteutuminen voi siirtyä vuoden 2040 jälkeiseen aikaan, mutta tämä on syytä huomioida jo nykyisessä maankäytön suunnittelussa. Jos varautumista ei tässä vaiheessa toteutettaisi, olisi maankäyttöpaineen kasvaessa tällaisen ratalinjauksen toteuttaminen tulevaisuudessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Elinkeinot Lempäälän kunta on saanut kiitosta toimintatavoista, joihin kuuluvat kattavat yrityspalvelut ja kaikkien yritysten tarpeiden huomioiti niin isojen kuin pienimpien. Strateginen yleiskaava jatkaa Lempäälän yrittäjämyönteistä suhtautumista onhan yksi kunnan elinvoimaisuuden merkittävä tekijä lisääntyvä yritysten määrä. Tämä puolestaan lisää investointeja, mikä mahdollistaa puolestaan uusien asukkaiden asettumisen kuntaan. 13

15 Kuva 14. Erilaisia uusia työpaikkoja voi sijoittua sekä nauhataajamaan että työpaikkaalueille omien vahvuuksiensa mukaan. Strategisessa yleiskaavassa elinkeinoja ei nähdä pelkästään erillisinä alueina vaan yritystoiminta voi muodostua monenlaisista toimijoista, joiden tarpeet voivat vaihdella. Strategisella yleiskaavalla tavoitellaan lisää monimuotoisia yrityksiä niin taajamarakenteen sisään kuin erillisille yritysalueille. Useat yritykset voivat sijoittua taajamiin, esimerkiksi palvelu- ja asiantuntijayritykset, ja olla siten vahvistamassa kunnan elinvoimaisuutta. Lempäälän keskusta ja Sääksjärvi keskuksina ovatkin potentiaalisia sijoittumispaikkoja lukuisille yrityksille, mitä tavoitetta on yleiskaavassa haluttu edistää. Merkittävä yritysalue on myös Marjamäki, jonne on Ideaparkin lisäksi sijoittunut lukuisia eri alojen yrityksiä. Strategisessa yleiskaavassa Marjamäki on toisaalta haluttu nivoa kiinteämmin osaksi Lempäälän taajamarakennetta, sillä siellä sijaitsee jo nykyisin osa lempääläläisten arjen palveluista. Lempäälällä on vahva maaseutuelinkeinojen perinne. Olemassa olevat isot maatilat sijoittuvat taajaman ulkopuolelle, mikä turvaa näiden toimintaedellytyksiä jatkossakin. Toisaalta strateginen yleiskaava antaa taajaman ulkopuolella mahdollisuuksia maaseutuun liittyville uudemmille yritysmuodoille kuten hevostiloille. Näitä onkin viime vuosikymmeninä joitakin jo sijoittunut Lempäälään. Luonto ja siihen liittyvä matkailu on tärkeässä roolissa Lempäälässä. Kaavakartalla on erikseen osoitettu Vaihmalan läheisyydessä luontomatkailun ydinalue tukemaan alueen kehitystä. Alueella sijaitsee jo nyt Vaihmalan hovi sekä golfkenttä, joiden lisäksi alueella on myös kehittämispotentiaalia. Valtatien 3 oikaisun ja 2-kehän jatkon varrelle on osoitettu mahdollisuuksia yritysalueiden kehittämiselle. Nämä sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien päähän ja melko kiinteästi osaksi nykyistä yhdyskuntarakennetta. Innilään ja Ahtialaan on osoitettu pitkän aikavälin varaukset työpaikkatoiminnoille. Nämä tarjoavat yhdyskuntarakenteesta hieman irti olevia paikkoja näkyvillä paikoilla moottoritien varressa. Niiden toteutuminen edellyttää liikenteellisten ratkaisujen löytymistä. Läntisen ratayhteyden varrelle on etsitty sijainti uudelle järjestelyratapihalle, joka korvaisi toteutuessaan nykyisen Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan järjestelyratapihan. Uudella sijainnilla Lempäälässä ratapihan ympäristö esitetään teollisuusalueena, jonne voi sijoittua raideliikenteen läheisyydestä hyötyvää teollista ja kuljetusintensiivistä liiketoimintaa aivan eri mittakaavassa kuin nykyisellä sijainnilla on mahdollista. Järjestelyratapiha liittyvine toimintoineen voi tarjota esimerkiksi seudullisille ja valtakunnallisille yrityksille logistiikan alan sijoittumismahdollisuuksia. 14

16 Tärkeää on myös huomata, että Lempäälästä liikutaan paljon töihin naapurikuntiin ja toki kauemmaksikin. Lähes 6400 lempääläläistä käy kunnanrajojen ulkopuolella töissä, kun taas Lempäälään tulee noin 3500 muualla asuvaa töihin. Tampere naapurikuntana tarjoaa useille mielekkäitä työmahdollisuuksia, mutta myös Lempäälä muissa kunnissa asuville työpaikkoja sekä nyt että tulevaisuudessa. Työnteon murrosta ja megatrendien vaikutusta (mm. digitalisaatio, keinoäly) työtekoon on ennakoitu tapahtuvan seuraavan 20 vuoden aikana, jolloin esimerkiksi työpaikan fyysisen sijainnin merkityksen väheneminen on mahdollista. Tämä edellyttää sekä reagointikykyä että ennakointikykyä kunnan maankäytöltä ja politiikalta, joskin muutosten näkeminen on haastavaa. Tämä voi tarjota Lempäälälle myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, sillä laadukkaat elinympäristöt ja toimivat liikennejärjestelyt voivat olla merkittävä veto- ja pitovoimatekijä sekä yrityksille että heidän työntekijöilleen. Strategisessa yleiskaavassa ei ole otettu kantaa kaupan mitoitukseen, sillä sitä on käsitelty maakuntakaavassa sekä osayleiskaavoissa. Näiden pohjalta voidaan kehittää alueita osayleis- ja asemakaavoituksella. Luonto Lempäälän imagotutkimuksissa on noussut vahvasti esiin luonto. Täällä luonto on lähellä jokaista ja luonnossa liikuntaan paljon eri tavoin. Tätä luontoyhteyttä on tuotu esiin myös kaavan kehittämismääräyksissä. Yleisesti viheralueet ovat tärkeä osa kuntien tarjoamia kaikille avoimia julkisia tiloja ja palveluja. Tavoitteena strategisessa yleiskaavassa ei ole pelkästään viheralueiksi laskettavien alueiden pinta-alan kasvattaminen vaan myös laadullisten ominaisuuksien lisääminen, sillä saattaahan olla tilanteita, joissa jopa pienemmällä pinta-alalla voidaan saavuttaa sekä käyttäjien että luonnon kannalta parempi ratkaisu. Kuva 15. Luonto- ja kulttuuriympäristön merkinnät kaavakartalla turvaavat tärkeimpiä arvoja. Strategisessa yleiskaavassa on osoitettu kaksi luonnonrauhan ydinaluetta, joita tulee kehittää luontoarvojen ehdoilla. Merkintä painottaa alueen merkitystä virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Pohjoisemman Koipijärven lähelle sijoittuvan alueelle sijoittuu mm. Koipitaipaleen-Kirskaanniemen luonnonsuojelualue, joka on pintaalaltaan selvästi suurin yhtenäinen metsäalue, jonka Lempäälän kunta omistaa ja se on suojeltu METSO-ohjelman puitteissa vuonna Lisäksi alueelle sijoittuu Salmuksen Natura alue. Salmuksen alue muodostaa useiden luontotyyppien kokonaisuuden kahden järviketjun muodostamalla valuma-alueella. Siellä on vanhoja metsiä, luonnontilaisia rantasoita, puroja ja lehtoja, järvet ovat puolestaan karuja ja kirkasvetisiä. Alueen poikki kulkee myös maakunnallisesti houkuttelevat Birgitan polut, jotka osaltaan nivovat yhteen muitakin viheryhteyden kannalta merkityksellisiä alueita. 15

17 Toinen luonnonrauhan ydinalue sijaitsee keskustan läheisyydessä Ahtialanjärvellä, joka on merkittävä, rehevä lintujärvi. Taajamaympäristön kehittämisessä tuleekin huomioida tämä. Tämän alueen haasteena on sijainti lähellä keskustaa ja osin astutuksen ympäröimä, mutta samalla se tarjoaa lukuisille ihmisille mahdollisuuden luontoyhteyteen. Hakkarista Vanattaraan ulottuva alue on osoitettu metsäalueena. Tämä on aktiivisessa liikunta- ja virkistyskäytössä ja alueen kehittäminen tuleekin tehdä näiden ehdoilla. Kunnan hiljaisimmat alueet sijoittuvat kunnan koillisosaan, joka osoitettu metsävyöhykkeenä, jota tulee pyrkiä ylläpitämään ja kehittämään yhtenäisinä sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolisina metsä- ja virkistysalueina. Kaavamerkinnällä ei oteta kantaa esim. metsänhakkuihin ja metsätalouteen vaan pikemminkin sillä pyritään turvaamaan alueen säilyminen normaalina metsäalueena, jonne ei tulisi sijoittaa luonnon monimuotoisuutta ja luonnon rauhaa häiritseviä toimintoja, kuten maa-aineksen ottoa. Kuva 16. Hiljaiset alueet Lempäälän kunnassa sijoittuvat kauaksi pääväylistä (Lempäälän ympäristövalvonta 2018, alustava raportti). Luontoon liittyy myös luontomatkailun ydinalueen merkitä, joka tukee alueen kehittämistä matkailuun, mutta samanaikaisesti muistuttaa alueen arvoista. 16

18 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Yhdyskuntarakenne Strategisen yleiskaavan eräänä tehtävänä on ollut tukea Lempäälän roolia Tampereen kaupunkiseudulla. Kaava vahvistaa tätä osoittamalla kehittämispotentiaalia Tampereen eteläpuolella oivallisten liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta kaava vahvistaa Lempäälän omaa identiteettiä ja vetovoimaisuutta tuomalla esiin kunnan vahvuuksia: merkittäviä virkistys- ja luontokohteita, monipuolisia asumismahdollisuuksia sekä vahvoja elinkeinoelämän sijoittumismahdollisuuksia. Kaavaratkaisu tukee Lempäälän nauhataajaman harkittua kehittymistä ja kasvamista ja siten hidastaen rakenteen hajautumiskehitystä. Taajaman kehitystä pyritään hallitsemaan osin vaiheistamalla alueiden toteutusta ja kehittämällä myös olemassa olevia alueita. Maaseudulla rakentamista ohjataan erityisesti kyliin, nykyisten toimintojen tuntumaan. Kaava tiivistää erityisesti keskustaajamaa ja Sääksjärveä sekä elävöittää niiden miljöötä. Keskustassa on jo käynnissä rakentamista, mikä tulee jatkumaan seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Sääksjärven asukasluku tulee kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tämä puolestaan heijastuu alueen palvelutarpeeseen ja -tarjontaan. Oletettavaa on, että myös Sääksjärvellä lisääntyy päivittäispalveluiden tarjonta asukasmäärän nousun myötä. Kaava tukee myös Kuljun, Hakkarin ja Anniston kehittämistä. Taajama-alueille voi sijoittua muita ympäristöhäiriöitä tuottamattomia yrityksiä, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia kotikunnan alueella. Kaavaratkaisussa on pyritty määrittelemään taajama selkeästi. Taajama-alueilla lisärakentaminen tukeutuu nykyiseen infrastruktuuriin ja palveluihin, joita kuitenkin tulee kehittää vastaamaan lisääntyvää asukas- ja yritysmäärää. Tämä lisää kunnalle kohdistuvia kustannuksia. Osa kasvun tuomasta väestöstä hakeutunee taajaman ulkopuolisille alueille maaseutumaisen elämäntavan houkuttelemana. Riskinä olevaa yhdyskuntarakenteen hajautumista kunnallistaloudellisine vaikutuksineen on kaavassa pyritty hallitsemaan nostamalla eri puolilta maaseutua kaavakartalle Lempäälän perinteisiä kyliä, joissa maaseutumaista rakentamista voidaan ohjata olemassa olevan infrastruktuurin läheisyyteen. Taajaman ulkopuolisilla alueilla rakentaminen onkin tavoitteena ohjata ensisijaisesti näiden kylien läheisyyteen. Maaseudun asukasmäärän nousu on kuitenkin viime aikoina ollut melko maltillista. Haja-asutusalueille suuntautuva uusi väkimäärä ei välttämättä kaikkialla korvaa luonnollisen poistuman aiheuttamaa vähenemää. Riskinä onkin, että uudisrakentamisen elinvoimaisuutta lisäävät vaikutukset jäävät ainakin joissain paikoin heikoiksi Asuminen ja viihtyisyys Yleiskaavan lähtöoletuksena on, että Lempäälän houkuttelee asuin- ja yrityskuntana jatkossakin; kaavalla tavoitellaan noin asukkaan lisäystä sekä lisää monimuotoisia yrityksiä niin esimerkiksi kotoa käsin tehtävää työtä, esimerkiksi palvelu- tai asiantuntijayrityksiä, kuin tilaa vaativaa yritystoimintaakin. Kaavalla tuetaan Lempäälän elinvoimaisuutta tarjoamalla asuinmahdollisuuksia lukuisille uusille asukkaille sekä yrityksille tiloja toiminnoille onhan Lempäälä vetovoimainen kunta. Toisaalta kaavalla tuetaan nykyisten alueiden omaleimaisuuden ja lähiluonnon säilymistä, mikä yleisesti lisää asukkaiden tyytyväisyyttä ja viihtyisyyttä sekä halua asettua asuinalueelleen. Kaava toteutuessaan tarjoaa asumismahdollisuuksia lukuisille uusille asukkaille, mikä tuo välillisesti elinvoimaa koko Lempäälän kunnalle. Lempäälä tarjoaa jatkossakin houkuttelevia vaihtoehtoja eri asukasryhmille, joskin kaavaratkaisu muuttaa Lempäälän taajamarakennetta kohti entistä yhtenäisempää yhdyskuntarakennetta ja toisaalta tiiviimpää rakentamistapaa. Asuminen tulee jatkossa keskittymään entistä 17

19 enemmän tulevien lähijunaseisakkeiden lähiympäristöön. Tämä muuttaa Lempäälän taajamakuvaa tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi, mikä mahdollistaa kaupunkikylien synnyn, mutta vaatii suunnittelulta ja toteutukselta entistä harkitumpaa toimintaa, jotta asuinympäristön laatu pysyy hyvänä. On myös muistettava, että hyville sijainneille keskittyvä rakentaminen aiheuttaa jossain määrin epätasaista kehitystä eri alueiden välillä, jolloin on mahdollista, että jotkin jo rakentuneet alueet voivat jäädä jälkeen muusta kehityksestä ja menettää houkuttelevuuttaan. Erityiset kehittämisen painopistealueet ovat keskusta ja Sääksjärvi. Näiden laajentamis- ja täydentämistoimenpiteillä luodaan mahdollisuuksia uusille asukkaille sekä välillisesti pyritään parantamaan kasvavan taajamaväestön päivittäisen elinympäristön laatua sekä alueella asioivien kuntalaisten ja vierailijoiden viihtyvyyttä. Yleisesti tällainen keskusten monimuotoinen ympäristö, jossa on myös palveluja saatavilla asutuksen lomassa, edesauttaa sujuvan ja kestävän arjen toteutumista sekä vähentää jokapäiväistä liikkumistarvetta. Riittävän suuri asukasmäärä taajamassa luo mahdollisuuden entistä paremmalle joukkoliikenteelle, mikä mahdollistaa aiempaa paremmin kestävien elämäntapojen, kuten autottomuuden, toteuttamisen arkipäivisin. Uudistuvat taajamat tarjoavat rakentuessaan lisää asuinpaikkoja erityisesti niille, jotka kaipaavat urbaania ympäristöä. Tällaisten asumistoiveiden määrä on tutkimusten valossa ollut kasvussa viime vuosina. Lempäälä kuitenkin jatkossakin tarjoaa myös muita asumisvaihtoehtoja. Strategisella yleiskaavalla ei yksityiskohtaisesti oteta kantaa alueiden estetiikkaan tai rakennuksiin, vaikka kaavamääräyksin on pyritty takaamaan alueiden viihtyvyys ja liikenneturvallisuus, jotta alueilla olisi mielekästä asua ja yrittää sekä uusien että alueella jo nyt olevien asukkaiden ja yrittäjien. Taajamarakenteen vastaparina kaavassa on lisäksi osoitettu perinteiset maaseutumaiset, elinvoimaiset Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mattila, Kelho ja Lastunen. Nämä tarjoavat väljempää asumisvaihtoehtoa Tampereen kaupunkiseudulla. Kaava mahdollistaa kylien elinvoimaisuuden säilymisen ja kehittämisen esimerkiksi asukaslähtöisenä toimintana. Tämän tyyppisestä toiminnasta onkin jo olemassa hyviä kokemuksia Lempäälässä. Yleiskaavaratkaisulla tuetaan kuntalaisille tärkeiden ulkoilu- ja virkistysalueiden säilymistä. Nauhataajaman länsipuolinen alue Hakkarin läheisyydessä sekä keskustan läheinen Ahtialanjärvi toimivat lukuisten kuntalaisten virkistysalueina. Näiden säilyminen ympäristöineen tuo mahdollisuuksia omaehtoiselle arkiliikunnalle. Muutoinkin kaavan tavoitteena on, että lähivirkistys on mahdollista kaikkialla kunnassa. Nämä ratkaisut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja liikkumismahdollisuuksia. Väestönkasvu ja taajaman tiivistäminen luovat myös tarpeita virkistysmahdollisuuksien parantamiselle. Uusien yritys- ja asuinalueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää varmistaa viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus myös hyvinvoinnin osatekijänä luonnon monimuotoisuuden lisäksi. Taajamiin on kaavassa osoitettu täydennysrakentamisen kehittämistä, mikä tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä tukee lähipalveluiden ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Alueiden rakentuminen muuttaa totuttuja maisemia, mutta kehittämisperiaatteeksi on kirjattu kulttuurimaisemien säilyminen, mikä toteutuessaan säilyttää ja luo uusia miellyttäviä maisemia. Arkimaisemien myönteistä muutosta tuetaan kaavan määräyksin ylipäätään niin taajamassa, rataympäristössä kuin valtateilläkin, mikä lisää hyvinvointia. Ratamaiseman ja moottoritiemaiseman näkymissä oleellista on uusien toimintojen sijoittelussa huomioida se, että toiminnot eivät suoranaisesti käännä selkäänsä valtateillä ja raiteilla kulkijoille. Radat, kuten yleensäkin merkittävät liikenneväylät, ovat maisemassa usein vieraita elementtejä, jotka sopivat yleensä ympäristöönsä heikosti. Radan läheisyyteen on lisäksi osoitettu taajamakeskittymiä, joita 18

20 tulee kehittää tiiviinä alueina, jotta saadaan riittävä väestöpohja lähijunaliikenteelle. Tämä muuttaa maisemaa ja taajamakuvaa. Taajamakuvan kannalta eräs keskeinen haaste on lisäksi lähijunaliikenteen toteuttamisen epävarmuus. Alkuvaiheessa liikenne toteutetaankin linja-autoilla. Linja-autoliikenteen vaatiminen joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen rakentuminen kytkeytyy taas tiiviisti yleisesti taajamamiljöön suunnitteluun, johon tulee panostaa, jottei merkittäviä kielteisiä muutoksia pääse syntymään Elinvoima, yrittäjyys ja palvelut Kaava vastaa sekä kunnallisiin että seudullisiin maankäytön kehittämistavoitteisiin elinkeinoelämän osalta. Keskeisinä yritystoiminnan kehittämispaikkoina kaavassa nousevat esille valtatien 3 varrelle sijoittuvat yritysalueet sekä Puskiaisten oikaisun (valtatie 3) ja 2-kehän varret. Kaavassa on pyritty huomioimaan vaiheittaisesti uuden 2-kehän muodostuminen. Tällä vaiheittaisella rakentumisella edistetään vahvan yrityskulttuurin hiljattaista syntymistä jo ennen kuin uusi tielinjaus on kokonaisuudessaan toteutunut. Taajamien tiivistämisellä on myönteisiä vaikutuksia, sillä se tuo yrityksille potentiaalista työvoimaa ja kontakteja sekä oikein toteutettuna kohentaa alueen viihtyisyyttä. Taajamien tiivistyminen saattaa tuottaa rajoitteita joillekin nykyisille toimijoille tai niiden toiminnan laajentamiselle. Tavoiteltu väestönkasvu vääjäämättä edellyttää palveluiden lisätarjontaa. Palveluiden kysyntä tulee taajamassa lisääntymään väkiluvun kasvun myötä. Tämä edellyttää myös kunnan palvelutarjonnan laajentamista erityisesti koulujen ja päiväkotien osalta. Toisaalta kaavaratkaisu tukee palveluiden säilymistä taajamassa ja pyrkii nivomaan yhteen nyt hieman taajamarakenteen ulkopuolelle jääneen Marjamäen osaksi hallittua yhdyskuntarakennetta. Marjamäki tarjoaa mahdollisuuden monipuoliselle palveluiden keskittymälle ja toisaalta tukee Kuljun alueen kehittämistä. Kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset, kuten saavutettavuutta parantavat väylähankkeet luovat uusia kiinnostavia mahdollisuuksia erilaisille rakentamishankkeille erityisesti 2-kehän ja valtatien 3 oikaisun varrella. Maankäytön kehittämisen sekä tiehankkeiden (valtatien 3 uusi linjaus ja 2-kehän länsiosa) ja myös mahdollisen järjestelyratapihan siirron vaikutuksesta Lempäälän ja osin myös Pirkkalan välialueelle syntyy yksi Etelä-Suomen logistisesti edullisimmin saavutettavista jakelu- ja varastointitoimintojen laajoista aluekokonaisuuksista. Tälle alueille voi sijoittua merkittävästi uusia asukkaita ja työpaikkoja. Potentiaalinen kasvu pitkällä aikavälillä voi olla koko alueella jopa asukasta ja työpaikkaa. Suuri osa asukkaista sijoittuu Sääksjärven alakeskukseen, jossa toimisi lähijunaliikenne. Työpaikat sijoittuvat lähemmäs uutta valtatietä 3. Teollisuus- ja logistiikkatoiminnoille luontaisinta aluetta ovat järjestelyratapihan lähialueet, joille voidaan osoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta. Uusi ratapiha tukee lähialueen kehittymistä alueeksi, jolla on laajat sijoittumismahdollisuudet sekä teolliselle että kuljetusintensiiviselle tuotannolliselle toiminnalle. Laajasti katsottuna radan, uusien tieyhteyksien ja lentoaseman vaikutusalueelle syntyy logistinen solmupiste, joka tukee elinkeinoelämän kehittymistä ja uusien toimintojen sijoittumista. Merkittävät infrastruktuurin investoinnit, kuten tie- ja rataverkon kehittäminen, tuovat alueelle sekä työpaikkoja että välillisiä elinkeinovaikutuksia palvelutarpeen kasvaessa. Toisaalta ne tuovat kunnalle myös merkittäviä rakentamiskustannuksia, mikäli kunta on mukana rahoittamassa ja toteuttamassa hankkeita esimerkiksi 2-kehän osalta. Vuonna 2014 arvioitiin, että 2-kehän kustannusarvio on miljoonaa euroa (Sääksjärvi Pirkkala-väli) riippuen siitä, toteutetaanko tie 1-19

21 vai 2-ajorataisena. Lähinnä Pirkkalan puolelle sijoittuvilla länsipään vaihtoehtoisilla linjauksilla ei ole merkittävää kustannuseroa. Samassa yhteydessä arvioitiin, että valtatien 3 oikaisun kustannukset ovat noin 110 miljoonaa euroa (Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan ELY, 2014). Läntisen radan ja yhdysradan rakentamisen kustannusarvio on 613 miljoonaa euroa ja järjestelyratapihan siirtämisen kustannukset ovat aikaisempien suunnitelmien mukaan noin 850 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestelyratapihan siirrossa on huomioitava muut tarvittavat ratajärjestelyt. Jotta investointi olisi kannattava, vaatii se merkittäviä nykyisen järjestelyratapihan uudelleen käytöstä saavutettavia hyötyjä. Hankkeiden toteuttamiskustannuksia on arvioitu esimerkiksi maakuntakaavan yhteydessä ( Kaavassa osoitettuja keskustan, Hakkarin, Kuljun ja Sääksjärven seisakkeisiin kustannuksia on arvioitu seuraavasti: keskusta 3-raiteinen, välilaiturilla 3,9 Me keskusta 4-raiteinen, reunalaitureilla 8,1 Me Sääksjärvi, 3. raiteen jatkaminen ja reunalaiturit 7,1 Me Sekä Sääksjärven että Lempäälän kustannusarvioissa on arvioitu nykyisen turvalaitejärjestelmän parantamisen kustannuksiksi 1,2 M, joka sisältää paljon epävarmuutta. Hakkarin ja Kuljun asemien osalta kustannusarvioita ei ole saatavilla. (Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu, Tampereen kaupunkiseutu, 2016). Kaavassa on osoitettu kaksi uutta yritysaluetta moottoritien varrella eteläisessä Lempäälässä. Nämä ovat taajamista ja kylistä irrallisia kunnallistaloudellisesti kalliita kehittämisalueita, jotka muodostavat eräänlaiset satelliitit nauhataajaman ulkopuolelle. Näistä erityisesti eteläisemmän Innilän alueen kehittäminen voi osoittautua haastavaksi, sillä alue sijoittuu osin pohjavesialueelle. Alueen rakentuessa pohjaveden muodostumisalueet todennäköisesti pienenevät. Tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että pohjavettä ei muodostu riittävästi oman kunnan tarpeisiin, jolloin joudutaan turvautumaan ostoveteen esimerkiksi naapurikunnista, joissa juomavesi saadaan pintavedestä. Lisäksi alue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Sotavallan ratsutilalle (Lempäälän kartanot ja suurtilat), mikä asettaa alueen kehittämiselle erityisiä haasteita. Ahtialan haasteena puolestaan on liikenneyhteyksien järjestäminen. Nykyisin alueelle joutuu kiertämään melko pieniä paikallisteitä pitkin, jotka eivät sellaisenaan sovellut esimerkiksi raskaalle liikenteelle. Myöskin uuden tieyhteyden muodostaminen voi olla haasteellista, sillä Turuntieltä moottoritielle johtavat rampit ovat osa moottoritietä. Periaatteessa Ahtialaan voisi liikenne osin suuntautua jopa Helsingintien (kantatie 130) kautta uutta tielinjaa pitkin. Lisäksi alueen pohjoispuolelle kulkee Birgitan polku, jonka merkitys Lempäälälle on huomattava. Kummallekin alueelle joukkoliikenteen järjestäminen on hankalaa. Toisaalta nämä alueet tarjoavat tilaa perinteisille tilaa vaativille toiminnoille, joiden halutaan sijoittuvan taajaman ulkopuolisille alueille ja jotka sijoittuvat näkyvälle paikalle moottoritien varteen. Luontomatkailulle esitetty kehittämisaluemerkintä tukee alueen arvojen säilymistä, mutta mahdollistaa myös alueen kehittämisen matkailun vetovoimaisena kohteena. Alueella on todettu olevan joitain kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja, jotka tulee selvittää tarkemmin alueen suunnittelun edetessä. Kaavaratkaisussa riskinä on luontomatkailun ja virkistystoiminnan aiheuttamat haitat reittien varsilla sekä virkistyksen ja matkailun keskeisissä kehityskohteissa. Tätä on pyritty estämään luontoarvoja tukevin kaavamääräyksin. Nykyiset suurimmat maatilat sijoittuvat taajama-alueen ulkopuolelle, mikä luo näille paremmat toimintaedellytykset, kun uusi asutus ei sijoitu liian lähelle. Tällöin sekä maatiloilla on paremmat edellytykset toimia ja ne eivät aiheuta haittaa (esimerkiksi melu- tai hajuhaittoja) uudelle asutukselle eikä uusi asutus puolestaan sijoitu liian lähelle toimivia maatiloja aiheuttaen mahdollisia konflikteja. 20

22 Metsätalouteen liittyen kaavassa ei ole esitetty suoria rajoitteita tai kehittämismääräyksiä. Strateginen yleiskaava on luonteeltaan erilainen kuin tarkemmat osayleiskaavat, jossa varataan alueita maa- ja metsätalouskäyttöön. Strategisen yleiskaavan vaikutus metsätalouteen on vähäinen. Maaseudulla kehittämistä on osoitettu kylähelmiin, jotka eivät ole metsätalouden ydinaluetta. Kulttuuriympäristön arvoalueilla metsänhoitoa ohjaavat tarvittavilta osin metsälaki, maakuntakaava tai alueella mahdollisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava. saavuttaa lyhyin pyörämatkoin. [ ] Tulevaisuusanalyysin mukaan kaupunkiseutujen pyöräilyverkoston kehittäminen on tärkeää kaikilla kaupunkiseuduilla erityisesti 2 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla asuinalueilla. Tätä vasten on tarkasteltu saavutettavuutta tulevilta seisakkeilta, jotka muodostavat jatkossa selkeämmin alueidensa keskuksia. On todettavissa, että nykyistä tieverkkoa pitkin on nykyinen ja tuleva nauhataajamarakenne hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen verkkoa ja katuverkkoa pitkin Liikkuminen ja saavutettavuus Yleiskaavaratkaisu suuntaa kasvua nauhataajamaan vyöhykkeelle, joka on jo nyt melko hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä alkuvaiheessa pääosin linja-autoin ja Lempäälän keskustassa junalla, myöhemmin laajemmaltikin lähijunin. Tälle kasvualueelle on mahdollista sijoittaa Lempäälän mittakaavassa huomattavasti uutta asuin-, työpaikka- ja palvelurakentamista. Tämä on myös varautumista tulevaan kehitykseen, kun on odotettavissa työn luonteen muuttumista entistä enemmän tuotannosta palveluihin ja asiantuntijuuteen. Asutuksen ja työpaikkojen keskittyminen entistä voimakkaammin taajaman keskuksien lähelle mahdollistaa entistä toimivamman joukkoliikenteen kehittämisen. Kylien joukkoliikennettä voi olla mahdollista kehittää esimerkiksi kutsuliikenteen tai muun palveluliikenteen ehkäpä työpajoissa esitetyn robottiliikenteen avulla, mikä parantaisi toteutuessaan myös näiden alueiden saavutettavuutta. Joukkoliikenteen lisäksi pyöräily-yhteyksiä pyritään parantamaan erityisesti taajamarakenteen sisällä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa (2017) on pyöräilyetäisyytenä pidetty noin 2 5 kilometriä. Muun muassa SYKE:n tutkijat (2017) ovat todenneet, että kestävän liikkumisen kaupunkirakenteen potentiaali toteutuu alle viiden kilometrin keskustaetäisyydelläsijaitsevassa taajamarakenteessa, jossa toiminnot on mahdollista Kuva km:n vyöhyke junaseisakkeilta teitä ja pyöräteitä pitkin (pohjakartta MML 2018, Digiroad Liikennevirasto 2018). Kaavan tavoite kävelyn ja pyöräily edistämisestä parantaa merkittävästi koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Niiden lisäämisellä voidaan vähentää autoliikenteen ruuhkia ja parantaa koko liikennejärjestelmän sujuvuutta. Kävely ja pyöräily ovat tärkeä osa erityisesti joukkoliikenteen matkaketjuja. Joukkoliikenteen toimivuus paranee, jos matkaketjujen 21