S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA

Transkriptio

1

2 Sisällys S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA 1. Kirjallisuuden lajeja... 9 Kappaleen aiheet Kirjallisuuden lajeja Romaanikirjallisuuden lajeja Ohjeet kirjallisuuskeskusteluun Lista nykykirjallisuudesta teemoittain Kielen rakenne Pronomineja: persoonapronominit Possessiivisuffiksit eli omistusliitteet Pronomineja: demonstratiivipronominit, kysymyspronominit, relatiivipronominit 2. Novelli...51 Kappaleen aiheet Novelli Novellianalyysi Erilaisia kertojia Ohjeita novellianalyysin kirjoittajalle Kielen rakenne Pronomineja: kvanttoripronominit Refleksiivipronomini itse Toiset-pronomini 3. Runo ja kielen kuvallisuus...90 Kappaleen aiheet Runo Runon rakenteita Perinteinen ja moderni runo Kielikuvia Runoanalyysi Ohjeita runoanalyysin kirjoittajalle Kielen rakenne Partikkelit: rinnastuskonjunktiot, alistuskonjunktiot, liitepartikkelit Pilkun käyttö 4. Draama Kappaleen aiheet Draaman ominaisuuksia Erilaisia näytelmälajeja ja -tyyppejä Ohjeita näytelmän analysointiin Kielen rakenne Yksikön ja monikon sijamuodot: essiivi ja translatiivi Verbien rektioita 5. Aineistona kuva Kappaleen aiheet Aineistona kuva Apukysymyksiä kuva-analyysin kirjoittajalle Kielen rakenne Sisäpaikallissijat: inessiivi, elatiivi, illatiivi Ulkopaikallissijat: adessiivi, ablatiivi, allatiivi Verbien rektioita

3 S24 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN 1. Media vaikuttajana Kappaleen aiheet Media vaikuttajana Suomalaisten mediankäyttö Mainoksilla vaikutetaan Kielen rakenne Sijamuotoja: abessiivi, komitatiivi, instruktiivi Verbien rektioita 2. Argumentointi ja retoriset keinot Kappaleen aiheet Argumentointi Järkeen ja tunteisiin vetoavia perustelutapoja Retoriset keinot Perusteluharjoituksia Kielen rakenne Adjektiivien vertailuasteet: positiivi, komparatiivi, superlatiivi Komparatiivin ja superlatiivin taivutus sijamuodoissa 3.Teksteillä vaikutetaan Kappaleen aiheet Tekstilajeja Mielipidetekstejä Kielen rakenne Adverbien vertailuasteet: positiivi, komparatiivi, superlatiivi 4. Kirjallisuus vaikuttajana Kappaleen aiheet Kirjallisuus vaikuttajana Huumori ja sarjakuva Kielen rakenne Verbien nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita: A-infinitiivi, finaalirakenne, modaalirakenne, MA-infinitiivi 5. Puhumalla vaikutetaan Kappaleen aiheet Hyvän puhujan ja puheen ominaisuudet Tilannepuhe Ohjelmapuhe eli vaikuttava puhe Väittely Kielen rakenne Partisiipit: VA-partisiipin aktiivi, VA-partisiipin passiivi, NUT-partisiippi, TU-partisiippi, agenttipartisiippi Symbolien selitykset = kirjoitustehtävä = puhetehtävä Jos symbolia ei ole, harjoituksen voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti.

4 1. Kirjallisuuden lajeja S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Kurssilla perehdytään kirjallisuuden lajeihin ja harjaannutaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. Lisäksi syvennetään taitoja analysoida ja tulkita kuvia ja liikkuvaa kuvaa. Kieliopissa keskitytään pronomineihin, konjunktioihin, pilkun käyttöön sekä sijamuotoihin ja rektioihin. Kurssilla saadaan yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta sekä rohkeutta ja kipinöitä analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä ja osallistua kirjallisuuskeskusteluihin. 7

5 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kira Poutasen kirja Rakkautta on the rocks edustaa chick lit -kirjallisuutta. Kuvakrediitti: WSOY 8 KIPINÄ

6 1. Kirjallisuuden lajeja 1. Kirjallisuuden Lajeja Kirjallisuus jaetaan kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. tietokirjallisuuden epiikka eli kertomakirjallisuus, ly- Kaunokirjallisuuden lajeja ovat Joskus kauno- ja Tietokirjallisuus keskittyy asiatietoon. Esimerkiksi oppikirjat, sanakir- esimerkiksi historialliset telmäkirjallisuus. Epiikan pääla- raja voi olla häilyvä, riikka eli runous ja draama eli näyjat ja tietosanakirjat edustavat tietokirjallisuutta. Kaunokirjallisuus taas on fiktiivistä kirjallisuutta, joka vetoaa mielikuvitukseen. Joskus raja voi olla häilyvä, esimerkiksi historialliset romaanit pohjaavat todellisiin tapahtumiin, ja niissä voidaan kuvata todellisia henkilöitä. jit ovat romaani, novelli ja eepos. Kaunokirjallisuuden lajeista nykyään selvästi suosituin on romaani. Romaanikirjallisuutta voidaan jakaa eri lajeihin muun muassa teosten romaanit pohjaavat todellisiin tapahtumiin, ja niissä voidaan kuvata todellisia henkilöitä. aiheiden, rakenteen, lukijakunnan ja arvostuk- sen perusteella. Romaanikirjallisuuden lajeja Chick lit -kirjallisuus Chick lit -romaanit käsittelevät kepeästi nykyajan nuorten kaupunkilaisnaisten elämää, itsensä etsimistä, uran luomista ja erityisesti romanttisia suhteita. Chick lit -kirjojen tarkoitus on erityisesti hauskuuttaa lukijaa humoristisilla kuvauksilla nuorten naisten vastoinkäymisistä. Menestyneitä chick lit -romaaneja ovat Helen Fieldingin Bridget Jones: Elämäni sinkkuna (Otava, 1998), Lauren Weisbergerin Paholainen pukeutuu Pradaan (Nemo, 2005) ja Kajsa Ingemarssonin Keltaisten sitruunoiden ravintola (Otava, 2007). Suomalaista chick litiä edustavat muun muassa Katja Kallion Kuutamolla (Otava, 2000), Virve Sammalkorven Sinkkuleikki (Karisto, 1999) ja Kira Poutasen Rakkautta on the rocks (WSOY, 2011). Lähellä chick lit -romaaneja ovat romanttiset naistenromaanit, jotka chick litin tavoin kuuluvat viihdekirjallisuuteen. Ne ovat usein kliseisiä ja keskittyvät sen oikean löytämiseen. Suosittuja suomalaisia naistenromaaneja ovat kirjoittaneet Hilja Valtonen, Anni Polva, Kaari Utrio ja Enni Mustonen. Fantasiakirjallisuus Fantasiakirjallisuus käsittelee yliluonnollisia ja sadunomaisia tapahtumia. Tyypillisiä hahmoja fantasiaromaaneissa ovat esimerkiksi aaveet, vampyyrit, velhot, kääpiöt ja lohikäärmeet. Modernin fantasiakirjallisuuden luojana pidetään mm. J.R.R. Tolkienin trilogiaa Taru sormusten herrasta ( ). Muita tunnettuja fantasiaromaaneja ovat J.K. Rowlingin Harry Potter -sarja ( ) ja Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000). Tove Janssonin Muumi-kirjat edustavat suomalaista lapsille kirjoitettua fantasiaa. Historiallinen kirjallisuus Historiallisten romaanien tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen, todelliseen maailmaan. Historiallisissa romaaneissa todellisuus ja fiktio kulkevat rinta rinnan. Esimerkiksi miljöö eli teoksen tapahtumaympäristö voi olla todellinen mutta henkilöhahmot fiktiivisiä. Suomalaisia merkittäviä historiallisia romaaneja ovat Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 1945) ja Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla (WSOY, ). 9

7 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Nykykirjailijoiden tunnettuja historiallisia romaaneja ovat esimerkiksi Kjell Westön Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Jari Tervon Myyrä (WSOY, 2004) ja Katja Ketun Kätilö (WSOY, 2011). Kauhukirjallisuus Kuva elokuvasta Frankensteinin morsian. Lähde: Wikimedia Commons. Kauhukirjallisuudessa on pelottavia ja kauhua herättäviä tapahtumia. Kauhuromaanien pyrkimyksenä on herättää lukijassa kauhun tunteita, ja ne voivat sisältää yliluonnollisia ilmiöitä. Kauhuromaaneissa esiintyykin usein zombieita, vampyyreja, ihmissusia ja aaveita. Kauhukirjallisuuden klassikoita ovat Mary Shelleyn Frankenstein uusi Prometheus (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897). Modernia kauhukirjallisuutta edustavat esimerkiksi Stephen Kingin ja Anne Ricen teokset. Maahanmuuttajakirjallisuus Maahanmuuttajakirjallisuudeksi luetaan tavallisesti kirjat, joiden kirjoittajat ovat maahanmuuttajataustaisia ja jotka käsittelevät maahanmuuttoon liittyviä teemoja. Mielenkiintoisia maahanmuuttoteemaa käsitteleviä kirjoja ovat esimerkiksi Hanif Kureishin Esikaupunkien buddha (WSOY, 1991), Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotosin (Otava, 2007) ja Toista maata (Otava, 2010) sekä Alexandra Salmelan 27 eli kuolema tekee taiteilijan (Teos, 2010). Rikos- eli dekkarikirjallisuus Rikoskirjallisuuteen kuuluvat niin salapoliisiromaanit, poliisiromaanit, rikosromaanit kuin trilleritkin. Yhteistä rikosromaaneille on, että ne keskittyvät rikoksen ja rikollisen motiivien selvittämiseen. Tavallisesti päähenkilönä on rikosta tutkiva poliisi, salapoliisi tai juristi, joskus myös rikollinen. Tunnettuja rikoskirjailijoita ovat muun muassa Agatha Christie, Ian Fleming, Patricia Highsmith, Henning Mankell, Stieg Larsson ja Jo Nesbø. Suomalaisia dekkaristeja ovat esimerkiksi Matti Yrjänä Joensuu, Leena Lehtolainen, Reijo Mäki ja Ilkka Remes. Sotakirjallisuus Sotakirjallisuuteen kuuluvat niin täysin fiktiiviset kuin tositapahtumiin perustuvat romaanit, joiden aiheena on sota. Sota on aina ollut keskeinen aihe kirjallisuudessa. Merkittäviä sotaromaaneja ovat Leo Tolstoin Sota ja rauha ( , suom. WSOY, ), Erich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta (WSOY, 1929) ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas (WSOY, 1954). Suomalaista uudempaa sotakirjallisuutta edustavat esimerkiksi Antti Tuurin Talvisota (Otava, 1984) ja Ulla-Lena Lundbergin Marsipaanisotilas (Gummerus, 2001). Tieteiskirjallisuus eli science fiction Scifillä eli science fictionilla tarkoitetaan kirjallisuutta, joka käsittelee tieteen ja tekniikan vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan. Tieteisromaanit sijoittuvat tavallisesti tulevaisuuteen, ja niiden tyypillisiä aiheita ovat avaruus ja aikamatkat. Osassa tieteiskirjoja matkataan nykyhetkessä tekniikan avulla tuntemattomiin maailmoihin. Näissä romaaneissa on yhtymäkohtia fantasiakirjallisuuteen. Scifi-romaanit sisältävät usein myös yhteiskuntakritiikkiä. Tunnettuja tieteiskirjailijoita ovat esimerkiksi Philip K. Dick, Douglas Adams, Alastair Reynolds, Isaac Asimov, Jules Verne, Aldous Huxley, George Orwell, Risto Isomäki, Hannu Rajaniemi ja Johanna Sinisalo. Kuvakrediitti: Tammi 10 KIPINÄ

8 1. Kirjallisuuden lajeja aave, aaveen, aavetta aikamatka, -matkan, -matkaa chick lit, chick litin, chick litiä dekkari, dekkarin, dekkaria dekkaristi, dekkaristin, dekkaristia draama, draaman, draamaa eepos, eepoksen, eeposta epiikka, epiikan, epiikkaa fantasia, fantasian, fantasiaa fiktiivinen, fiktiivisen, fiktiivistä hauskuuttaa, hauskuutan, hauskuuttaa humoristinen, humoristisen, humoristista häilyvä, häilyvän, häilyvää ihmissusi, -suden, -sutta ilmiö, ilmiön, ilmiötä kauhu, kauhun, kauhua kaunokirjallisuus, -kirjallisuuden, -kirjallisuutta kepeä, kepeän, kepeää keskeinen, keskeisen, keskeistä klassikko, klassikon, klassikkoa kliseinen, kliseisen, kliseistä kääpiö, kääpiön, kääpiötä lohikäärme, -käärmeen, -käärmettä lukijakunta, -kunnan, -kuntaa lyriikka, lyriikan, lyriikkaa miljöö, miljöön, miljöötä motiivi, motiivin, motiivia pohjata, pohjaan, pohjaa rinta rinnan science fiction, science fictionin, science fictionia scifi, scifin, scifiä tieteiskirjallisuus, -kirjallisuuden, -kirjallisuutta tietokirjallisuus, -kirjallisuuden, -kirjallisuutta trilleri, trillerin, trilleriä trilogia, trilogian, trilogiaa vampyyri, vampyyrin, vampyyriä vastoinkäyminen, -käymisen, -käymistä vedota, vetoan, vetoaa velho, velhon, velhoa yliluonnollinen, -luonnollisen, -luonnollista zombie, zombien, zombieta 1. Miten ja miksi sinusta tuli kirjailija? Tarinat ovat aina olleet äärimmäisen tärkeä osa elämääni. Lapsena keksin, että kirjoittamalla päässäni olevat tarinat ylös ne heräävät henkiin. Kunnianhimo kirjoittamiseen syttyi varhain: jo yhdeksänvuotiaana haaveenani oli kirjoittaa romaani. Valitsin lukionikin sen perusteella, että saisin opiskella siellä luovaa kirjoittamista. Tavoitteestani huolimatta Kesyttömän kirjoittaminen tuli minulle täysin yllätyksenä. Vielä suurempi yllätys oli, kun lähetin käsikirjoituksen Tammelle ja he ottivat minuun yhteyttä jo kuukautta myöhemmin. Elina Rouhiainen (s. 1988) on Helsingissä asuva kirjailija ja sosiologian opiskelija. Hänen esikoisromaaninsa Kesytön ilmestyi kesällä Susiraja-sarjasta on ilmestynyt sen jälkeen monta uutta osaa. 2. Mistä sait kipinän tämän Susiraja-sarjan kirjoittamiseen? Olin noin puolta vuotta aikaisemmin löytänyt urbaanin fantasian ja paranormaalin romantiikan genret ja ahminut niitä kirjatolkulla. Näiden genrejen kotimaisia edustajia ei silloin vielä ollut, ja jossain vaiheessa olin alkanut kaivata hieman suomalaisempia henkilöitä. Muistan myös ajatelleeni, Kuva: Maija Kurki 11

9 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa miten mainiosti ihmissudet sopisivat suomalaiseen maisemaan. Joulun aikaan mieleeni tuli kuva tytöstä, joka kohtaa metsäaukealla suden. Kirjoitin tuon kohtauksen heti ylös. Se alkoi kasvaa mielessäni, ja pian tajusin, että minun oli saatava kirjoittaa tarina kokonaisuudessaan. Teksti vei täysin mennessään jopa siinä määrin, että pakkasin kimpsut ja kampsut ja muutin tilapäisesti takaisin äidin luokse, jotta saisin keskittyä vain kirjoittamiseen. Noin kuukautta myöhemmin Kesyttömän ensimmäinen versio oli valmis. Siinä vaiheessa oli jo selvää, että haluan kirjoittaa Raisa Ojan tarinaa useamman kirjan verran. 3. Kirjasi kohderyhmää ovat nuoret aikuiset. Millainen on hyvä nuorten aikuisten romaani? Hyvässä nuorten aikuisten romaanissa on taidokasta kerrontaa, kiinnostavat henkilöhahmot sekä tarina, joka koskettaa yleisinhimillisellä tavalla siis samat elementit kuin kaikessa hyvässä kirjallisuudessa. Lisäksi nuorten aikuisten romaaneihin kuuluu tietty raikkaus ja toiveikkuus myös silloin, kun käsitellään vaikeita asioita. Hyvät nuorten aikuisten romaanit pystyvät käsittelemään teemoja, jotka ovat ajankohtaisia niin nuorten elämässä kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. 4. Mistä saat aiheita ja ideoita teoksiisi? Idea voi syntyä lähes mistä tahansa. Kohtaamani ihmiset, näkemäni elokuvat, lukemani kirjat ja kuuntelemani kappaleet toimivat inspiraation lähteinä. En kuitenkaan koskaan käytä esimerkiksi ystäviäni suoraan fiktiivisten henkilöiden perustana, vaan yhdistelen piirteitä eri ihmisistä. Myös yliopisto-opiskelusta on hyötyä: monet teemat kumpuavat sosiologian opinnoistani. 5. Millaista kirjallisuutta luet itse? Onko sinulla suosikkikirjailijoita ja -teoksia? Olen lukijana melko kaikkiruokainen: suosikkikirjojen listalta löytyvät niin Tuntematon sotilas, Kolme muskettisoturia, Harry Potterit kuin A.S. Byattin kirjoittama Riivaus romanttinen kertomus. Viime vuosina olen lukenut paljon englanninkielistä nuorten aikuisten kirjallisuutta, erityisesti paranormaalia romantiikkaa ja dystopiaa. Oman genreni edustajista esikuviani ovat erityisesti amerikkalaiset Richelle Mead ja Veronica Roth, joiden teoksia ei ole vielä suomennettu. 6. Millaisen kirjan haluaisit vielä kirjoittaa? Minulla on paljon ideoita erilaisiin romaaneihin, eivätkä niistä kaikki edusta nykyistä genreäni. Minua kiinnostaa eri genrejen yhdistely sekä kotimaisten ja kansainvälisten ainesten sekoittaminen. Haaveissani on kirjoittaa vielä jonain päivänä romaani, joka olisi merkityksellinen olematta vaikeaselkoinen tai tylsä. Hyvien henkilöiden ja vetävän juonen lisäksi siinä olisi temaattisia tasoja, joiden avautuminen ei olisi pois lukunautinnosta. Haaste on kova, mutta olen aina uskonut, että suurimmat unelmat vievät vauhdikkaimmin eteenpäin. aines, aineksen, ainesta dystopia, dystopian, dystopiaa elementti, elementin, elementtiä esikuva, -kuvan, -kuvaa fantasia, fantasian, fantasiaa genre, genren, genreä haaste, haasteen, haastetta inspiraatio, inspiraation, inspiraatiota juoni, juonen, juonta kaikkiruokainen, -ruokaisen, -ruokaista kimpsut ja kampsut kirjatolkulla kohderyhmä, -ryhmän, -ryhmää kohtaus, kohtauksen, kohtausta kunnianhimo, -himon, -himoa käsikirjoitus, -kirjoituksen, -kirjoitusta lukunautinto, -nautinnon, -nautintoa metsäaukea, -aukean, -aukeaa paranormaali, -normaalin, -normaalia raikkaus, raikkauden, raikkautta sosiologia, sosiologian, sosiologiaa temaattinen, temaattisen, temaattista tilapäisesti toiveikkuus, toiveikkuuden, toiveikkuutta urbaani, urbaanin, urbaania varhain versio, version, versiota vetävä, vetävän, vetävää yleisinhimillinen, -inhimillisen, -inhimillistä 12 KIPINÄ

10 1. Kirjallisuuden lajeja Kertasin mielessäni viime kuukausien tapahtumat. Äitini oli kuollut. Olin muuttanut pieneen kylään enoni luokse; enon, josta en ollut kuullutkaan vielä muutamaa kuukautta aikaisemmin. Minulle oli selvinnyt, että maailmassa oli paljon sellaista, minkä olin aina luullut olevan satua. Ihmissudet olivat totta, ja mikä merkillisintä, minä elin heidän kanssaan. Ja laumanjohtajan poika oli juuri kertonut minulle, että hän olisi valmis uhmaamaan omiaan, jotta voisi olla minun kanssani. Minun. Elina Rouhiainen, Susiraja 1, Kesytön. Tammi ihmissusi, -suden, -sutta laumanjohtaja, -johtajan, -johtajaa uhmata, uhmaan, uhmaa Kannen suunnittelija: Eevaliina Rusanen Kuvakrediitti: Tammi Elina Rouhiaisen blogiteksti Kulunut vuosi on ollut tärkeä käännekohta elämässäni. Esikoisromaanin julkaiseminen oli unelma, joka kulki mukana lapsuudesta asti. Mitä siis tapahtuu sen jälkeen, kun unelma on saavutettu? Yksinkertaisesti sanottuna: sitten eletään sitä unelmaa. Jatketaan kovaa työtä, samalla kun pidetään katse jo seuraavassa, vielä edellistäkin suuremmassa unelmassa. Ennen julkaisemista näin esikoisteoksen eräänlaisena päätepisteenä, johon kaikki siihen asti tapahtunut kulminoituisi. Nyt tiedän, että Kesyttömän ilmestyminen oli vasta alku: tästä se kirjoittaminen vasta alkaa! Esikoiskirjailijuus on ennen kaikkea uuden opettelua. Kirjoittaminen on keskeneräisyyden kanssa painimista. Se pakottaa hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Yhtä lailla esikoisteoksen julkaisemiseen liittyy paitsi suunnatonta riemua, myös pelkoa. Olen sitä ihmistyyppiä, joka ahdistuu kohtalaisen helposti. Tiedostan myös, että ahdistumiseni ei suinkaan johdu universumissa vallitsevasta epäoikeudenmukaisuudesta tai ilkeistä ihmisistä, vaan minusta itsestäni. Elämääni ovat astuneet uudet kysymykset: Kuinka paljon minä voin/jaksan kirjoittaa? Kuinka paljon minun kannattaa antaa itsestäni lukijoilleni, kuinka paljon pitää itselläni? Pitäisikö minun yrittää markkinoida kirjaani vai keskittyä vain kirjoittamiseen? Kuinka paljon ymmärrystä voin vaatia lähipiiriltäni uravalintani suhteen? Koskaan ennen en ole ollut yhtä paljas oman kirjoittamiseni kanssa, yhtä altis ruhjeille ja mustelmille. Samalla olen saanut korvaamatonta oppia, josta osaan varmasti tulevaisuudessa olla vieläkin kiitollisempi kuin mitä nyt olen. luettu altis, alttiin, altista epäoikeudenmukaisuus, -oikeudenmukaisuuden, -oikeudenmukaisuutta esikoiskirjailijuus, -kirjailijuuden, -kirjailijuutta esikoisromaani, -romaanin, -romaania esikoisteos, -teoksen, -teosta ihmistyyppi, -tyypin, -tyyppiä keskeneräisyys, -eräisyyden, -eräisyyttä kiitollinen, kiitollisen, kiitollista korvaamaton, korvaamattoman, korvaamatonta kulminoitua, (kulminoidun), kulminoituu käännekohta, -kohdan, -kohtaa lähipiiri, -piirin, -piiriä mustelma, mustelman, mustelmaa painiminen, painimisen, painimista paljas, paljaan, paljasta päätepiste, -pisteen, -pistettä riemu, riemun, riemua ruhje, ruhjeen, ruhjetta universumi, universumin, universumia uravalinta, -valinnan, -valintaa vallitseva, vallitsevan, vallitsevaa 13

11 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa TEHTÄVIÄ 1. Luettuasi tekstin vastaa kysymyksiin. a) Miten kaunokirjallisuutta jaotellaan? b) Keksi esimerkkejä romaanilajeista, jotka on luokiteltu aiheen lukijakunnan rakenteen arvostuksen mukaan. Esim. sotaromaanit on luokiteltu aiheen mukaan, kun taas kirjeromaanit on luokiteltu rakenteen mukaan. c) Selitä omin sanoin, mitä tarkoitetaan tieteiskirjallisuudella ja fantasiakirjallisuudella. d) Mitkä ovat chick lit -romaanien tunnusomaiset piirteet? e) Mikä on sinun suosikkisi romaanikirjallisuuden lajeista? Miksi? 2. Tunnista alla olevat romaanien lajit. Mikä näytteistä edustaa a) chick lit -kirjallisuutta? b) fantasiakirjallisuutta? c) tieteiskirjallisuutta? d) rikoskirjallisuutta? e) historiallista kirjallisuutta? 1. Hermostuneen kimakka huudahdus kajahti verstaan etuosasta, ulko-oven suunnalta. Parivaljakko Sekametsä ja Istid yllätettiin täydellisesti. Miehet jähmettyivät niille paikoilleen. Kului kolme hämmentynyttä sekuntia, ja sitten miehet alkoivat kääntää erittäin hitaasti ja kankeasti rintamasuuntaansa kohti ääntä ja verstaan ulko-ovea. He näkivät kaksi laihaa, farkkuihin ja huppareihin sonnustautunutta hahmoa, joista toisella oli kädessään lyhytpiippuinen, levottomasti heilahteleva pistooli, ja toisella jokin jousipamppua muistuttava vehje. Kumpaisenkin tyypin päätä peitti löysähkö, harmaa myssy, johon oli saksittu kapeat silmänreiät. Nyt polvillenne! Huuto kajahti puberteettisen kimakkana ja siinä oli melkeinpä hätäinen sävy. Reijo Mäki, Valkovenäläinen. Otava Juho vilkaisi Arvia sivusta: kovasti se oli miehistynyt, sen ääni väliin römisi ja väliin kimahteli, ja se sai jo käyttää isänsä vanhaa työpusakkaa. Koska Arvi oli nyt mies perheessä, kun sen isä oli rintamalla. Arvi oli pestattu kesäpojaksi Tatraan, jonka omistajarouva kehuskeli ympäriinsä, kuinka 14 KIPINÄ

12 1. Kirjallisuuden lajeja 11. Kirjallisuuskeskustelu. Kirjallisuuskeskustelu käydään pienissä, 3 5 hengen ryhmissä. Jokainen ryhmä valitsee yhden kaunokirjallisen teoksen esimerkiksi kirjalistalta (s ) ja keskustelee siitä. Jotta keskustelu sujuisi hyvin, kannattaa asioita miettiä etukäteen ja tehdä niistä muistiinpanoja. Yksi ryhmän jäsenistä on puheenjohtaja, joka avaa ja päättää keskustelun sekä huolehtii siitä, että keskustelu etenee ja pysyy aiheessa. Puheenjohtajan avattua keskustelun jokainen ryhmäläinen pitää lyhyen avauspuheenvuoron valitsemastaan näkökulmasta. Tarkastelutehtävät voi jakaa jäsenten kesken (esim. yksi vastaa kirjailijan esittelystä, toinen teoksesta, kolmas henkilöistä jne.). Tärkeintä on, että jokainen ryhmän jäsen lukee kirjan ja ottaa kantaa asioihin sekä tuo uusia näkökulmia keskusteluun. Keskustelussa voi lukea teoksesta lyhyitä lukunäytteitä, jotka havainnollistavat käsiteltyjä näkökulmia. Myös yleisö voi ottaa kantaa keskusteluun ja esittää kysymyksiä. Kuva: Heidi Lehtosaari Kirjallisuuskeskustelu voi koostua esimerkiksi seuraavista asioista: Kirjailijan esittely Mitkä ovat kirjailijan henkilötiedot, elämänvaiheet, tuotanto, tyyli ja asema maailmankirjallisuudessa tai suomalaisessa kirjallisuudessa? Teoksen esittely Mitä teoksen nimen perusteella käy ilmi aiheesta? Mikä on teoksen juoni pääpiirteissään? Eteneekö juoni kronologisesti eli aikajärjestyksessä vai onko juonessa takaumia eli siirtymiä menneisyyteen? Mitä konflikteja alussa tulee ilmi? Miten kertoja luo tapahtumiin jännitystä juonen edetessä? Mikä on huippukohta eli jännityksen huipentuma? Mikä on teoksen käännekohta, jossa tapahtumien kulkusuunta muuttuu ratkaisevasti? Miten teoksen loppuratkaisu vaikuttaa teoksen henkilöiden elämään? Miten arvioit loppuratkaisua? Älä kuitenkaan paljasta lopusta liikaa, jotta muutkin voivat innostua lukemaan teoksen. 23

13 1. Kirjallisuuden lajeja KIELIOPPIA PRONOMINIT Pronomineilla eli viittaussanoilla korvataan tekstissä toisia sanoja, jolloin samoja sanoja ei tarvitse toistaa. Pronominit taipuvat sekä yksikössä että monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa, mutta usein pronomineilla on poikkeuksellisia taivutusmuotoja. PERSOONAPRONOMINIT Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he taipuvat eri sijamuodoissa. Persoonapronomineilla on poikkeukselliset muodot genetiivissä, partitiivissa ja akkusatiivissa (t-loppuiset muodot). Muissa sijamuodoissa käytetään säännönmukaista vartaloa (minu-, sinu-, häne-, mei-, tei-, hei-). perusmuoto genetiivi partitiivi akkusatiivi kuka?/ketkä? kenen?/keiden? ketä?/keitä? kenet?/ketkä? minä minun minua minut sinä sinun sinua sinut hän hänen häntä hänet me meidän meitä meidät te teidän teitä teidät he heidän heitä heidät essiivi minuna sinuna hänenä meinä teinä heinä translatiivi minuksi sinuksi häneksi meiksi teiksi heiksi inessiivi minussa sinussa hänessä meissä teissä heissä elatiivi minusta sinusta hänestä meistä teistä heistä illatiivi minuun sinuun häneen meihin teihin heihin adessiivi minulla sinulla hänellä meillä teillä heillä ablatiivi minulta sinulta häneltä meiltä teiltä heiltä allatiivi minulle sinulle hänelle meille teille heille abessiivi komitatiivi instruktiivi Te-pronominia voidaan käyttää myös puhuteltaessa yhtä henkilöä, kun halutaan olla kohteliaita. Miten te voitte rouva Salminen? Suomessa on vain yksi hän-pronomini, jolla tarkoitetaan sekä miestä että naista. Hän ja he viittaavat aina ihmiseen, se ja ne asioihin, esineisiin ja eläimiin. 29

14 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Tuo mies on Veikko. Hän on lääkäri. Naiset aloittivat kokouksen. He valitsivat sihteerin ja pöytäkirjantarkastajat. Kissa on nälkäinen. Se naukuu ulkona. Karhut eivät liiku talvella. Ne nukkuvat talviunta. Yksikön ja monikon 3. persoonan pronominien pitää olla näkyvissä lauseessa, sillä verbin persoonapääte ei paljasta tekijää. Muut persoonapronominit näkyvät verbin persoonapäätteestä, eikä niitä tarvitse laittaa näkyviin, paitsi korostussyistä. Tulevatko he juhliin illalla? Hän lähtee aamulla lentokentälle. Annatko minulle sanakirjan? Emme ehdi pakata kaikkia tavaroita. Miksi aina minä joudun imuroimaan? Sinä et tee mitään. Jos pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, sitä ei tarvitse toistaa. Hän lähti jo, koska halusi ajoissa nukkumaan. He lupasivat, että vievät minut asemalle. TEHTÄVIÄ 12. Kirjoita viivalle oikea persoonapronomini oikeassa sijamuodossa. a) Missä Lasse on? Näin tunti sitten, mutta en ole nähnyt sen jälkeen. Voinko välittää viestin? b) Mitä teette huomenna? tulee vieraita Helsingistä. Haemme asemalta illalla, ja he yöpyvät. Olemme tavanneet viimeksi vuosi sitten, joten on mukavaa viettää aikaa kanssaan. c) Moi Juuso, mitä kuuluu? Mikko, moi. Mitäs tässä. on ollut vähän kiire, sillä täytyy saada päättötyö valmiiksi pian. Kunhan saan tehtyä sen, lähetän sähköpostia, milloin voisimme tavata. Olisi mukavaa jutella kanssasi pitkästä aikaa! Ai niin, kiitos, sain kortin matkaltasi! Miten se meni? Kiitos, hyvin. Olin Madeiralla vanhempieni kanssa. Täytyy lähettää kiitokset, sillä kustansivat matkani. ei olisi ollut varaa maksaa matkaa itse. 30 KIPINÄ

15 1. Kirjallisuuden lajeja d) Kaisa soitti eilen, miksi ette vastanneet? Hän on yrittänyt ottaa yhteyttä monta kertaa, mutta tuloksetta. soittaisin Kaisalle nopeasti, sillä vaikutti hätääntyneeltä. e) Miksi vika on aina? En tiennyt asiasta mitään, joten turha syyttää. f) Mitä mieltä Jaakko on tästä asiasta? päätös on oikea, eikä sitä tarvitse muuttaa. Olen itse samaa mieltä, teitte oikean ratkaisun, joka on hyväksi kaikille. g) Emme yletä hyllylle, se on liian korkea. Voisitko auttaa? 13. Kerro itsestäsi tai valitsemastasi henkilöstä. Pyri käyttämään mahdollisimman monipuolisesti valitsemasi persoonapronominin eri sijamuotoja. Voit kertoa esim. mikä hänen nimensä on, millaiset hiukset, silmät jne. henkilöllä on, mikä häntä kiinnostaa, mikä hänestä on mukavaa, missä hänet näkee usein, mitä hänelle kuuluu nyt jne. 14. Keksi parillesi kysymyksiä, joihin hän vastaa käyttämällä sopivaa sijamuotoa minäpronominista. Esim. Mistä sinut tunnistaa parhaiten? Minut tunnistaa parhaiten iloisesta naurusta. KIELIOPPIA POSSESSIIVISUFFIKSIT ELI OMISTUSLIITTEET Suomessa omistaja ilmaistaan possessiivisuffiksilla eli omistusliitteellä. Sitä käytetään vain persoonapronominien genetiivimuodon kanssa. Muiden genetiivimuotoisten sanojen kanssa possessiivisuffiksia ei käytetä. Yksikön ja monikon 3. persoonan possessiivisuffiksit ovat samanlaiset. yksikkö possessiivisuffiksi monikko possessiivisuffiksi (minun) kotini -ni (meidän) kotimme -mme (sinun) kotisi -si (teidän) kotinne -nne (hänen) kotinsa -nsa/-nsä (heidän) kotinsa -nsa/-nsä Hän on (minun) veljeni. Mirja on hänen/heidän äitinsä. Onko tuo tyttö Ilpon sisko? Tämä on tuon perheen auto. 31

16 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Persoonapronominin genetiiviä ei käytetä, kun lauseen subjekti ja omistaja ovat samat. Minä värjäsin hiukseni. Saitko tekstisi valmiiksi? Harri siivosi huoneensa. vertaa: Me sijoitimme rahamme osakkeisiin. Lähdettekö te mökillenne viikonlopuksi? Lapset söivät eväänsä. Harri siivosi hänen huoneensa. (jonkun muun huoneen) Lapset söivät heidän eväänsä. (joidenkin muiden eväät) Minä värjäsin sinun hiuksesi. (eri subjekti ja omistaja) Jos 3. persoonan possessiivisuffiksi on lauseessa yksin, se viittaa joko lauseen subjektiin, objektiin (passiivilauseessa) tai omistajaan. subjekti: objekti: omistaja: Kari pesi ja vahasi autonsa. Koira vietiin omistajalleen. Hänellä on jotakin mielessään. Possessiivisuffiksi liitetään vain pääsanaan, ei pääsanan edellä olevaan määritteeseen. Se liitetään sanan vartaloon, ja jos sanassa on astevaihtelu, possessiivisuffiksi liitetään vahvaan vartaloon. Lähdin lenkille heidän pienen kiltin koiransa kanssa. Sovitin sinun kolmea upeaa kallista mekkoasi. Ojennatteko minulle kätenne? Meidän kattomme on vasta maalattu. Jos sanassa on sijapääte, possessiivisuffiksi tulee sijapäätteen jälkeen. Kun sanaan laitetaan possessiivisuffiksi, monikon nominatiivin -t ja yksikön ja monikon genetiivin ja illatiivin -n katoavat. Teidän kukkanne ovat todella kauniita! (kukat -t pois) Mikä sinun kissasi nimi on? (kissan -n pois) Leikitkö pienenä meidän lastemme kanssa? (lasten -n pois) Tulisitko meidän häihimme? (häihin -n pois) Mennään minun kotiini. (kotiin -n pois) Sijamuotojen viimeisen t:n ja n:n katoaminen vaikuttaa siihen, että yksikön ja monikon nominatiivi, yksikön genetiivi ja objektin n-muoto ovat samannäköiset possessiivisuffiksin kanssa. Konteksti paljastaa, mistä muodosta on kyse. yksikön nominatiivi: hattu hattuni Tämä on minun hattuni. Eikö se olekin kaunis? monikon nominatiivi hatut hattuni Minun hattuni ovat eteisen hyllyllä. genetiiviobjekti: hatun hattuni Annatko minulle uuden hattuni? 32 KIPINÄ

17 1. Kirjallisuuden lajeja Huomaa, että yksikön partitiivi ja illatiivi ovat samannäköiset, jos sanan vartalon viimeinen vokaali on a tai ä ja sanassa on possessiivisuffiksi. yksikön partitiivi: ruokaa ruokaasi Maistoin ruokaasi, se oli hyvää. yksikön illatiivi: ruokaan ruokaasi Lisäsitkö mausteita ruokaasi? Yksikön ja monikon 3. persoonan possessiivisuffiksi on -nsa/-nsä yksikön ja monikon nominatiivissa, genetiivissä ja illatiivissa. Muissa sijamuodoissa käytetään nykykielessä sijapäätteen viimeinen vokaali + n -liitettä. yksikkö monikko nominatiivi laukku laukkunsa laukut laukkunsa genetiivi laukun laukkunsa laukkujen laukkujensa partitiivi laukkua laukkuaan laukkuja laukkujaan essiivi laukkuna laukkunaan laukkuina laukkuinaan translatiivi laukuksi laukukseen laukuiksi laukuikseen inessiivi laukussa laukussaan laukuissa laukuissaan elatiivi laukusta laukustaan laukuista laukuistaan illatiivi laukkuun laukkuunsa laukkuihin laukkuihinsa adessiivi laukulla laukullaan laukuilla laukuillaan ablatiivi laukulta laukultaan laukuilta laukuiltaan allatiivi laukulle laukulleen laukuille laukuilleen abessiivi laukutta laukuttaan laukuitta laukuittaan komitatiivi laukkuine laukkuineen instruktiivi laukuin (laukuinsa) HUOM! Jos sanan yksikön partitiivi loppuu kahteen samaan vokaaliin, possessiivisuffiksi on aina -nsa/-nsä. sohva sohvaa kynä kynää vertaa: auto autoa hylly hyllyä hänen/heidän sohvaansa hänen/heidän kynäänsä hänen/heidän autoaan hänen/heidän hyllyään Possessiivisuffiksia käytetään myös tietyissä sanoissa ja ilmauksissa sekä lauseenvastikkeissa. Tavallisia sanoja ja ilmauksia, joissa on possessiivisuffiksi, ovat esim. mielellään mielestä (mielipide) Tulemme teille mielellämme. Onko tehtävä sinun mielestäsi helppo? 33

18 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa postpositiot: jonkun kanssa jonkun luona jonkun mukaan jonkun taakse jonkun viereen Vertailevat adjektiivit: jonkun näköinen, kokoinen, ikäinen, pituinen jne. Lähdetkö kanssani tanssimaan? Oletteko yötä hänen luonaan? Haluamme lähteä mukaanne. Voit istua taakseni tai viereeni. Julia on aivan sinun näköisesi. Oletko minun ikäiseni? Pronominit: itse ja toiset (toinen toinen) käsitellään pronominien yhteydessä. Miksi ajattelet aina vain itseäsi? Ostatteko joululahjat toisillenne (= toinen toisellenne)? Possessiivisuffiksia tarvitaan myös finaalirakenteessa, joka on opiskeltu tämän kurssin kappaleessa 1 (s. 171). Jaan viikonloppuisin mainoksia hankkiakseni taskurahaa. Tulimme suomen kurssille parantaaksemme kielitaitoamme. Fraaseja ja ilmauksia, joiden kanssa käytetään possessiivisuffiksia: muistaakseen Muistaakseni kokous on tiistaina. tietääkseen/luullakseen/ymmärtääkseen Tietääksemme/luullaksemme/ymmärtääksemme päätös on jo tehty. tehdä kaikkensa/parhaansa Teittekö todella kaikkenne/parhaanne? tahallaan Tytöt eivät rikkoneet ikkunaa tahallaan. olla ammatiltaan/nimeltään/koulutukseltaan Tuo mies on nimeltään Lauri, ja hän on ammatiltaan kokki. olla hyvä/taitava jne. käsistään Miro on todella taitava käsistään. Hän on koulutukseltaan puuseppä. olla luonteeltaan Oletko luonteeltasi rauhallinen? olla hyvillään/pahoillaan Olemme pahoillamme kaikesta. huvikseen Miksi urheilet? Omaksi huvikseni. olla huolissaan/tosissaan Älkää olko huolissanne minusta. Ensi kerralla yritämme tosissamme. mennä tiehensä Menkää tiehenne täältä! Haluan olla rauhassa. tulla järkiinsä Pojat tulivat viimein järkiinsä. saada päähänsä Mistä sait päähäsi, että osallistumme kilpailuun? 34 KIPINÄ

19 1. Kirjallisuuden lajeja TEHTÄVIÄ 15. Kirjoita viivalle sana oikeassa sijamuodossa ja muista käyttää tarvittaessa possessiivisuffiksia. a) Pidän kovasti heidän (näyttävät maalaukset). b) Meidän (pienet kukat) on nuppuja. c) Saanko sovittaa sinun (uudet kengät)? d) Lähetin sähköpostia minun (paras ystävätär) Merjalle. e) Lääkäri kipsasi hänen (kipeä käsi). f) Meidän (vanha tietokone) asennettiin uudet ohjelmat. g) Olimme viikonloppuna käymässä naapurin (uusi mökki). h) Arja rakastaa hänen (komea mies). i) Pidätkö sinä Elsaa ja Maria sinun (luotettavimmat ystävät)? j) Luulin tuota koiraa teidän (suloinen lemmikki). k) Me emme myy meidän (arvokkaat metsät ja pellot). l) Tutustuitteko jo mummon (uudet naapurit)? m) Voisimmeko soittaa teidän (toimiva kännykkä)? n) Miksi sinä söit minun (suklaat ja karkit)? o) Korjaatko meidän (rikkinäinen CD-soitin)? p) En ole nähnyt kaikkia Tauno Palon ja Ansa Ikosen (elokuvat). 16. Kerro itsestäsi ja perheestäsi. Käytä mahdollisimman monipuolisesti possessiivisuffikseja. Vastaa esim. seuraaviin kysymyksiin: Mikä sinun nimesi, koulutuksesi ja ammattisi on? Millainen sinun perheesi on (perheenjäsenten nimet sekä heidän koulutuksensa ja ammattinsa)? Onko perheessänne lapsia ja mitkä ovat heidän nimensä? Missä teidän perheenne asuu? Mitkä ovat sinun harrastuksesi? Mitkä ovat perheenne yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet? Voit keksiä itse lisää asioita. 35

20 1. Kirjallisuuden lajeja KIELIOPPIA DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT Demonstratiivipronomineja ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Niiden vartalot muuttuvat usein, kun pronomineja taivutetaan. nominatiivi tämä tuo se nämä nuo ne genetiivi tämän tuon sen näiden/näitten noiden/noitten niiden/niitten partitiivi tätä tuota sitä näitä noita niitä essiivi tänä tuona sinä näinä noina niinä translatiivi täksi tuoksi siksi näiksi noiksi niiksi inessiivi tässä tuossa siinä näissä noissa niissä elatiivi tästä tuosta siitä näistä noista niistä illatiivi tähän tuohon siihen näihin noihin niihin adessiivi tällä tuolla sillä näillä noilla niillä ablatiivi tältä tuolta siltä näiltä noilta niiltä allatiivi tälle tuolle sille näille noille niille abessiivi komitatiivi instruktiivi Tämä ja nämä viittaavat juuri puheena olevaan tai olleeseen asiaan tai kohteeseen, joka on niin lähellä, että sen voi nähdä. Nämä ovat kasviksia. Näissä kasviksissa on paljon vitamiineja. Korjaatko tämän tietokoneen? Tuo ja nuo viittaavat kauempana olevaan kohteeseen, jonka voi kuitenkin nähdä. Juttelitko tuon miehen kanssa eilen? Se ja ne ovat referoivia pronomineja, jotka viittaavat jo puheena olleeseen asiaan ja joskus myös kohteeseen, jota ei voi nähdä. Käyn joka päivä juoksemassa. Se on tehokas ja edullinen harrastus. Puhekielessä se- ja ne-pronomineja käytetään hän- ja he-pronominien tilalla. Kuka tuo nainen on? Se on Lissu. Minne Lahtiset matkustivat? Ne matkustivat Malediiveille. Huomaa myös se ja ne relatiivipronominien korrelaatteina, kun puhutaan etukäteen tuntemattomista henkilöistä. Se, joka häiritsee toisia, ei voi opiskella luokassa. Haluamme auttaa niitä, jotka kärsivät nälänhädästä. 37

21 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa TEHTÄVIÄ 18. Kirjoita seuraavat lauseet niin, että käytät substantiivin tilalla sopivaa demonstratiivipronominia oikeassa sijamuodossa. a) Lemmikki tarvitsee hoitoa ja rakkautta. Lemmikille pitää antaa ruokaa ja lemmikkiä täytyy ulkoiluttaa säännöllisesti. Lemmikin kanssa on vietettävä aikaa ja lemmikkiin on sitouduttava. Lemmikki antaa omistajalleen paljon ja lemmikkiin kiintyy helposti. Vaikka lemmikille on annettava paljon, lemmikiltä saa varmasti vielä enemmän. b) Muistakaa syödä riittävästi kotimaisia marjoja. Kotimaisissa marjoissa on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja. Kotimaisilla marjoilla on runsaasti terveysvaikutuksia ja kotimaisista marjoista voi valmistaa erilaisia herkullisia jälkiruokia. Kotimaisten marjojen vienti ulkomaille on lisääntynyt jatkuvasti ja kotimaisten marjojen käyttö monipuolistuu koko ajan. 19. Kirjoita viivalle demonstratiivipronomini oikeassa sijamuodossa. Vaihtoehtoja voi olla useita. a) Tämä on kesämökkimme. Olemme perineet isovanhemmiltamme. He viettivät kaikki kesät, kun olimme lapsia. kesänä maalaamme ja kunnostamme mökin ja mökin eteen istutamme ruusuja. Olemme pitäneet paikasta aina, ja paikalla on pitkä historia, ja siksi isovanhempanikin tykästyivät. b) Voit jättää auton vähän kauemmaksi, paikkaan, jossa on pysäköintikyltti. Sen voi ajaa myös pellolle. Aja varovasti tietä, sillä se on hyvin mutkikas. Viime syksynä löysin suolta paljon lakkoja. Niitä oli erityisen paljon pensaikon takana. c) Olen sovittanut jo kaksi tuntia sopivia vaatteita juhliin. Valitsen nyt housut ja jakun. kanssa sopii yhteen pusero. saappaissa on liian korkeat korot, joten en pidä. Annatko minulle korkokengät hyllyltä? Nämä ovat todella kauniit ja on myös hyvä kävellä. Harvoin löydän kenkiä, jotka sopivat näin hyvin jalkaani. ei tekisi mieli ottaa jalasta ollenkaan. Olen aivan ihastunut. d) Mitä kasvit ovat? ovat keijuangervoja. Ne ovat helppohoitoisia, koska ei tarvitse kastella kuin istutuksen yhteydessä. 38 KIPINÄ

22 1. Kirjallisuuden lajeja Ne kukkivat kauniisti heinä elokuussa, jolloin tulee vaaleanpunaiset kukat. Joskus jos on oikein kuivaa, voi antaa vähän vettä ja syksyllä juurille voi heittää syyslannoitetta. Kaikki angervolajikkeet ovat edullisia ja kauniita, joten olen tykännyt ja suositellut muillekin. 20. Kerro asuinympäristöstäsi. Käytä mahdollisimman monipuolisesti demonstratiivipronomineja. Voit kertoa esim. asuinalueesi nimen, palvelut, harrastusmahdollisuudet, sijainnin, kotitalosi koon, huonemäärän jne. KIELIOPPIA KYSYMYSPRONOMINIT Kysymyspronominit ovat Kuka? Mikä? ja Kumpi?. Kuka-pronominia käytetään ihmisistä puhuttaessa, ja se taipuu yksikössä ja monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa. Yksikössä on oma akkusatiiviobjekti kenet? (Kenet näit eilen? Näin hänet.). Lyhyemmät muodot ovat tavallisia puhekielessä. yksikkö monikko nominatiivi kuka ketkä genetiivi kenen keiden/keitten partitiivi ketä keitä akkusatiivi kenet ketkä essiivi kenenä keinä translatiivi keneksi keiksi inessiivi kenessä/kessä keissä elatiivi kenestä/kestä keistä illatiivi keneen/kehen keihin adessiivi kenellä/kellä keillä ablatiivi keneltä/keltä keiltä allatiivi kenelle/kelle keille abessiivi (kenettä) (keittä) komitatiivi (keine) instruktiivi Mikä-pronominia käytetään eläimestä ja asiasta puhuttaessa, ja se taipuu yksikössä ja monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa. Monikon sijamuodot ovat nominatiivia lukuun ottamatta samat kuin yksikössä. Mitä syöt? Syön keksejä ja suklaata. 39

23 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa yksikkö monikko nominatiivi mikä mitkä genetiivi minkä minkä partitiivi mitä mitä essiivi minä minä translatiivi miksi miksi inessiivi missä missä elatiivi mistä mistä illatiivi mihin mihin adessiivi millä millä ablatiivi miltä miltä allatiivi mille mille abessiivi komitatiivi instruktiivi Kumpi-pronominia käytetään puhuttaessa kahdesta ihmisestä, eläimestä tai asiasta. (Kummalla kädellä kirjoitat, oikealla vai vasemmalla?) Se taipuu adjektiivin komparatiivin tavoin. Monikkomuotoja käytetään vain parillisia esineitä tarkoittavien sanojen ja monikollisten sanojen kanssa. (Kummilla suksilla haluat hiihtää, uusilla vai vanhoilla?) yksikkö monikko nominatiivi kumpi kummat genetiivi kumman kumpien partitiivi kumpaa kumpia essiivi kumpana kumpina translatiivi kummaksi kummiksi inessiivi kummassa kummissa elatiivi kummasta kummista illatiivi kumpaan kumpiin adessiivi kummalla kummilla ablatiivi kummalta kummilta allatiivi kummalle kummille abessiivi kummatta kummitta komitatiivi kumpine instruktiivi kummin 40 KIPINÄ

24 1. Kirjallisuuden lajeja TEHTÄVIÄ 21. Kirjoita viivalle sopiva kysymyspronomini oikeassa sijamuodossa. a) sait paketin? Sain sen Kallelta. b) pullossa on mansikkamehua? Sitä on tuossa pienemmässä pullossa. c) matkakohteen valitsitte? Valitsimme Kap Verden. d) lähetitte joulukortteja? Lähetimme joulukortteja sukulaisille ja ystäville. e) löysit avaimet? Löysin ne eteisen lattialta. f) haluaisit aikuisena? Haluaisin aikuisena lääkäriksi. g) vaatteissa viihdyt paremmin, arki- vai juhlavaatteissa? h) nauratte usein? Nauramme usein hyville vitseille. i) haluaisitte tavata? Haluaisimme tavata presidentin. j) päivänä tulette, lauantaina vai sunnuntaina? k) voit luottaa? Voin luottaa vanhempiini. l) kanssa Ilkka tuli juhliin? Hän tuli juhliin kavereidensa kanssa. m) pidät enemmän, kissoista vai koirista? n) luulit häntä? Luulin häntä naapurikseni. 22. Kirjoita vastaukseen sopiva kysymys kumpi-kysymyssanaa käyttäen. Muista kiinnittää huomiota sijamuotoon sekä yksikköön ja monikkoon. a) Ajaisin mieluummin autolla. b) Asuisimme mieluummin Tampereella. c) Lapset tykkäävät enemmän mansikoista. d) Kuuntelen mieluummin rockmusiikkia. 41

25 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa e) Matkustamme mieluummin lentokoneella. f) Minusta elokuvat ovat kiinnostavampia. g) Käymme sukulaisten luona useammin jouluna. 23. Keksi parillesi kysymyksiä, joissa käytät kuka, mikä ja kumpi -pronomineja mahdollisimman monessa eri sijamuodossa. Parisi vastaa. Vaihtakaa sitten rooleja. Esim. Kenestä olet kiinnostunut? Mihin olet kyllästynyt? Kummasta pidät enemmän, kesästä vai talvesta? KIELIOPPIA RELATIIVIPRONOMINIT Relatiivipronomineja ovat joka ja mikä sekä puhutussa kielessä myös kuka (tai ketä), jotka viittaavat edellä olevaan sanaan, sanaryhmään tai lauseeseen. Näitä sanoja, joihin relatiivipronominilla viitataan, sanotaan korrelaateiksi. Joka-pronomini viittaa edellä olevaan yhteen sanaan (substantiiviin tai pronominiin). Onko tuo naapurisi, josta kerroit? Jos taas viitataan edellä olevaan lauseeseen, adjektiivin superlatiiviin tai asiaa ilmaisevaan pronominiin, käytetään mikä-pronominia. Tapauksesta kerrottiin myös uutisissa, mikä lisäsi asian näkyvyyttä. Saunominen ja järvessä uiminen ovat parasta, mitä tiedän. Emme keskustelleet lainkaan siitä, mistä meidän piti keskustella. Relatiivipronominikantaiset adjektiivit jollainen ja millainen viittaavat edellä olevaan adjektiiviin. Turun kaupunki on historiallinen, jollainen/millainen on myös sen kuuluisin nähtävyys, Turun linna. Jollainen ja millainen taipuvat samalla tavalla kuin nen-loppuiset sanat. Relatiivipronominit taipuvat yksikössä ja monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa. Mikä-pronominin monikkomuodot ovat samat kuin yksikössäkin nominatiivia lukuun ottamatta. 42 KIPINÄ

26 1. Kirjallisuuden lajeja joka mikä yksikkö monikko yksikkö monikko nominatiivi joka jotka mikä mitkä genetiivi jonka joiden minkä minkä partitiivi jota joita mitä mitä essiivi jona joina minä minä translatiivi joksi joiksi miksi miksi inessiivi jossa joissa missä missä elatiivi josta joista mistä mistä illatiivi johon joihin mihin mihin adessiivi jolla joilla millä millä ablatiivi jolta joilta miltä miltä allatiivi jolle joille mille mille abessiivi (jotta) (joitta) komitatiivi joine- instruktiivi Relatiivipronomini ja korrelaatti ovat yleensä samassa luvussa, yksikössä tai monikossa. Joka-pronomini on kuitenkin monikossa, jos korrelaattina on numeroilmaus. Lintulaudalle lensi varpunen, joka ruokailee pihassamme säännöllisesti. Lintulaudalle lensi talitinttejä, jotka visertävät kauniisti. Lammessa ui viisi valkoista joutsenta, joista otin kuvan. Korrelaatti ja relatiivipronomini ovat yleensä lauseessa peräkkäin. Välissä voi olla vain postpositio. Jos korrelaatti on kaukana joka-pronominista, korrelaatti voidaan osoittaa se- ja sellainen-sanoilla. Iltaohjelmassa olleen konsertin jälkeen, joka kesti puolitoista tuntia, tarjoiltiin illallinen. Tuolla on sen ystävän koti, jonka tunsin lapsena. Relatiivipronominin sijamuoto valitaan pronominin tehtävän, ei korrelaatin mukaan. Pronomini voi olla lauseessa subjektina, objektina tai adverbiaalina. Pronomini subjektina Söin eilen ruokaa. Ruoka oli herkullista. Söin eilen ruokaa, joka oli herkullista. Tunnetko lapset? Lapset leikkivät pihalla. Tunnetko lapset, jotka leikkivät pihalla? Pronomini objektina Elokuva kertoi suomalaisten elämästä Ruotsissa 1970-luvulla. Katsoimme elokuvan elokuvateatterissa. Elokuva, jonka katsoimme elokuvateatterissa, kertoi suomalaisten elämästä Ruotsissa 1970-luvulla. Suomi on kieli. Haluan opiskella suomea. Suomi on kieli, jota haluan opiskella. Lauluissa oli vaikuttavat sanat. Opiskelijat valitsivat laulut. Lauluissa, jotka opiskelijat valitsivat, oli vaikuttavat sanat. 43

27 S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Pronomini adverbiaalina Nämä ovat sähköposteja. Sähköposteihin täytyy vastata nopeasti. Nämä ovat sähköposteja, joihin täytyy vastata nopeasti. Minä olen kiinnostunut vieraista maista. Vieraissa maissa on paljon nähtävyyksiä. Minä olen kiinnostunut vieraista maista, joissa on paljon nähtävyyksiä. Me nautimme matkoista. Matkoilla on useita harrastusmahdollisuuksia. Me nautimme matkoista, joilla on useita harrastusmahdollisuuksia. Hän on serkkuni. Minä kerroin sinulle hänestä. Hän on serkkuni, josta kerroin sinulle. Relatiivipronomini on toistettava, jos se on eri sijamuodoissa eri lauseissa. Opettaja suositteli kirjaa, jonka päähenkilö oli mielenkiintoinen ja joka muutenkin tuntui sopivan nuorille. Relatiivipronominin korrelaatti on yleensä se/ne myös silloin, kun tarkoitetaan ihmistä eikä tiedetä etukäteen, kenestä tai keistä on kyse. Se, joka ei noudata ohjeita, ei pääse mukaan leirille. Millainen terveys on niillä, jotka ovat eläneet epäterveellisesti ja epäsäännöllisesti? Ihmistä tarkoittava korrelaatti voi olla myös hän tai he, kun tarkoitetaan tiettyä henkilöä. Muistamme aina hänet, joka auttoi meitä ajettuamme ojaan autolla. Välitätkö kiitokseni heille, jotka hoitivat koiraamme? Paikkaa merkitsevään korrelaattiin voidaan viitata joka-pronominin lisäksi myös mikä-pronominilla, mikäli se on paikallissijassa (jossa, josta, johon/jonne, missä, mistä, mihin/minne). Kaupunki, johon/jonne/mihin/minne muutamme, on tunnettu teollisuudestaan. Mäellä, jossa/missä kirkko sijaitsee, ei ole muita rakennuksia. TEHTÄVIÄ 24. Kirjoita viivalle joka-pronomini oikeassa sijamuodossa yksikössä tai monikossa. a) En voisi elää ilman ystäviä, voi luottaa hädän hetkellä. b) Vilma aloitti vuonna 2006 opintonsa Tampereen yliopistossa, hän valmistui vuosi sitten. c) Haluamme käyttöömme uusia ohjelmia, voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin. 44 KIPINÄ

28 1. Kirjallisuuden lajeja d) Mikä olisi sopiva kohde, voisi mennä lomalle joulukuussa? Vanhempani kävivät kaksi vuotta sitten Malediiveilla, he viihtyivät erinomaisesti. e) Äiti on ainoa, voimme kysyä lupaa lähteä retkelle Lappiin. f) Ostitko itsellesi kirjan, arvostelu oli sanomalehden kulttuurisivuilla? g) Kurssit, olette ilmoittautuneet, on peruttu. h) Inkeri ei ole sellainen nainen, häntä luulin. i) Ovatko nämä parhaat sukset, olet hiihtänyt? j) Huoneissa, meidän piti yöpyä, oli vetoisaa ja kosteaa. k) Nämä ovat hotelleja, voisi antaa viisi tähteä. l) Samana vuonna, Suomi itsenäistyi, isovanhempani avioituivat. m) Leivoin juuri leivoksia, välissä on kermaa ja hilloa. n) Joko firma on julkaissut vuosikatsauksen, kaikki ovat kiinnostuneita? o) Työpaikka on ainoa syy, vuoksi en ole muuttanut pois kotikaupungistani. p) En löydä mistään kirjeitä, lähetit minulle. 25. Kirjoita viivalle mikä-pronomini oikeassa sijamuodossa. a) Hamlet on kiinnostavinta, olen koskaan lukenut. b) Lähdemme aamulla ystäviemme kesämökille, on matkaa 80 kilometriä. c) Juna-aikataulut olivat lumipyryn takia pahasti sekaisin, hiihtolomamatkustajat eivät olleet varautuneet. d) Leikimme lapsena talvisin usein järvenjäällä, vanhempani eivät pitäneet. e) Olette nyt harjoitelleet riittävästi, on teille hyötyä itse kilpailutilanteessa. f) Onko italialainen ruoka herkullisinta, olet maistanut? g) Sitkeys on se, pääsee elämässä pitkälle. h) Tämä auto on sellainen, voisin ajaa loppuelämäni. 26. Korjaa pronominivirheet. Perustele korjauksesi. a) He, jotka ilmoittautuvat kurssille, saavat vahvistuksen sähköpostitse. b) Emme unohda koskaan niitä, jotka osallistuivat muistotilaisuuteen. c) Annan löytöpalkkion hänelle, joka löytää kadonneen lompakkoni. 45

29 1. Kirjallisuuden lajeja 30. Kerro omasta kotimaastasi tai valitsemastasi maasta perustietoja edellisen tehtävän mallin mukaan. Käytä mahdollisimman paljon joka-relatiivipronominia. Kotimaani Sijainti Väestö Kaupungit 49

30 1. Media vaikuttajana S24 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Kurssilla tutustutaan mediaan ja vaikuttamiseen sekä rohkaistutaan ilmaisemaan mielipiteitä perustellen. Kieliopissa keskitytään harvinaisiin sijamuotoihin, vertailumuotoihin sekä nominaalimuotoihin ja lauseenvastikkeisiin. Kurssi antaa kipinöitä kielen opiskeluun myös luokkahuoneen ulkopuolella: televisio, internet, radio, lehdet, kirjat, musiikki ja katumainokset pursuavat kieltä ja innostavat oppimaan! 181

31 1. Media vaikuttajana 1. Media vaikuttajana Median käsite on viime vuosina laajentunut ja monipuolistunut. Medialla on perinteisesti tarkoitettu joukkoviestimiä, kuten televisiota, radiota, lehtiä, kirjoja ja internetiä, joiden tehtävänä on ollut erityisesti tiedon välittäminen luku on kuitenkin laajentanut median koskemaan myös verkkoviestintäympäristöjä, joissa kuka tahansa voi itse luoda sisältöjä ja olla vuorovaikutuksessa toisten sosiaalisen median käyttäjien kanssa. Kuka tahansa voi esimerkiksi ladata videoita YouTubeen tai kuvia Instagramiin. Tiedonvälityksen lisäksi median tehtävänä on olla yhteydenpidon väline. Sähköpostin rinnalle keskeiseksi yhteydenpidon kanavaksi ovat tulleet netin yhteisöpalvelut. Yhä useammat pitävät yhteyttä kavereihinsa Facebookissa, Snapchatissa ja WhatsAppissa, missä he voivat lukea toistensa statuspäivityksiä sekä jakaa kuvia ja videoita. Myös blogeista on tullut 2000-luvulla suosittuja vuorovaikutuskanavia. Sen lisäksi, että blogeissa jokaisella on mahdollisuus kirjoittaa omista kiinnostuksenkohteistaan, bloggarit voivat kommentoida Tiedonvälityksen lisäksi median tehtävänä on olla yhteydenpidon väline. Sähköpostien ja tekstiviestien rinnalle keskeiseksi yhteydenpidon kanavaksi ovat tulleet netin yhteisöpalvelut. toistensa blogeja ja linkittää niitä omiin blogiteksteihinsä. Myös vlogeista eli videoblogeista on tullut suosittuja. Tekniikka muuttaa ja monipuolistaa median käyttötapoja. Vuonna 2016 valmistuneen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan sanoma- ja aikakauslehtien digitaalinen käyttö lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi matkapuhelimella lehteä lukee jo 46 prosenttia ja tietokoneella 51 prosenttia lukijoista. Vaikka sanomalehtien digitaaliset näköisversiot kasvattavat suosiotaan, perinteinen media pitää edelleen pintansa. Viikoittain 80 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee edelleen painettuja lehtiä. Halu saada elämyksiä median kautta ei sekään ole hävinnyt minnekään. Elämyksiä haetaan niin kirjoista, sarjakuvista, elokuvista kuin tv-sarjoistakin. Uusi tekniikka ei siis ole syrjäyttänyt vanhoja perinteisiä joukkoviestintävälineitä vaan uusi ja vanha kulkevat rinta rinnan. Esimerkiksi vaikka pitkin päivää uutisia selailtaisiin digilehdestä, rapisee useimman suomalaisen aamiaispöydässä edelleen perinteinen sanomalehti. bloggari, bloggarin, bloggaria blogi, blogin, blogia digilehti, -lehden, -lehteä elämys, elämyksen, elämystä foorumi, foorumin, foorumia joukkoviestin, -viestimen, -viestintä käsite, käsitteen, käsitettä laajentaa, laajennan, laajentaa laajentua, (laajennun), laajentuu ladata, lataan, lataa linkittää, linkitän, linkittää media, median, mediaa monipuolistua, monipuolistun, monipuolistuu näköisversio, -version, -versiota oppimisalusta, -alustan, -alustaa painettu, painetun, painettua perinteinen, perinteisen, perinteistä pitää pintansa rapista, (rapisen), rapisee rinnalle rinta rinnan sivusto, sivuston, sivustoa sosiaalinen media, sosiaalisen median, sosiaalista mediaa statuspäivitys, -päivityksen, -päivitystä syrjäyttää, syrjäytän, syrjäyttää tiedonvälitys, -välityksen, -välitystä verkkosivusto, -sivuston, -sivustoa verkkoviestintäympäristö, -ympäristön, -ympäristöä vlogi, vlogin, vlogia vuorovaikutus, -vaikutuksen, -vaikutusta välittäminen, välittämisen, välittämistä yhteisöpalvelu, -palvelun, -palvelua yhteydenpito, -pidon, -pitoa 183

32 S24 Tekstit ja vaikuttaminen Netinkäyttäjä muista vastuusi! Vaikka nykytekniikan ansiosta tekstin, kuvien ja videoiden julkaiseminen netissä on vaivatonta ja vaikka sananvapauslaki takaa oikeuden ilmaista mielipiteitä julkisesti, on muistettava, ettei mitä tahansa ole lupa julkaista. Kotirauhaa koskevat lait kieltävät kuvaamisen toisen kodissa ja pihapiirissä ilman lupaa, ja toisen yksityiselämän loukkaaminen julkaisemalla kärsimystä aiheuttavia huhuja ja valheita on kiellettyä. Lisäksi tekijänoikeudet rajoittavat toisten töiden jakamista netissä. Tekijänoikeudet suojaavat yhtä lailla elokuvia ja taidevalokuvia kuin kotivideoita ja kännykällä otettuja selfieitäkin. Jokaisella teoksen tekijällä on oikeus itse päättää, missä hänen teoksiaan voi julkaista ja millä korvauksella. TEHTÄVIÄ 1. Pitäkää esittäytymiskierros. Oman esittelynne lisäksi kertokaa, mikä on lempimedianne ja miksi. 2. Keskustelkaa ryhmässä siitä, miten internetiä voi hyödyntää opiskelussa. 3. Valitkaa ryhmällenne kurssin ajaksi yhteinen verkkosivusto, jossa käytte kurssin aikana keskustelua ja jonne teette kurssin tehtäviä. Voitte valita yhteiseksi foorumiksenne esimerkiksi jonkin yhteisöpalvelun, kuten ryhmän oman Facebook-sivun, tai jonkin oppimisalustan, esimerkiksi Pedanetin tai Moodlen. Esittele itsesi ryhmänne verkkosivulla jonkin kuvan avulla. 4. Selitä seuraavat teksteissä esiintyneet sanat. a) media b) joukkoviestimet c) sosiaalinen media d) vuorovaikutus e) tiedonvälitys f) yhteisöpalvelu g) statuspäivitys h) bloggari i) vlogi j) syrjäyttää k) sananvapauslaki l) rinta rinnan 5. Vastaa tekstin avulla seuraaviin kysymyksiin. a) Mitkä ovat median tehtävät? b) Miten mediayleisön rooli on muuttunut viime vuosina? c) Millä tavalla mediaa voi käyttää yhteydenpidon välineenä? d) Miten digitaaliset lehdet muuttavat lukutapoja? e) Mitä tarkoitetaan tekijänoikeuksilla? 6. Käy jonkin aikakaus- tai harrastelehden verkkosivuilla. Esittele lehti toisille. Voit kertoa esimerkiksi lehden kohderyhmästä, juttujen aihepiireistä ja eri osastoista. 184 KIPINÄ

33 1. Media vaikuttajana SILMÄILIJÄT Nuoret hyppelevät sujuvasti tekstistä toiseen, mutta pitkäkestoinen lukeminen ja varsinkin luetun ymmärtäminen tuottavat jo vaikeuksia. TEKSTI SAIJA KAUHANEN Luen jatkuvasti. Pidän kirjoista, jotka viiltävät, haastavat, saavat minut valppaaksi ja villiksi, kuvailee kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen, 34. Kirjat jäsentävät koko ajatteluani. Kirjallisuus säteilee merkillistä valoaan, joka paljastaa tunteet ja tekee elämästä täyttä. Huotariselle kirjat ovat kaikki. Miksi ne eivät ole sitä omille teinipojilleni, jotka kulkevat jatkuvasti jokin sähköinen vekotin kädessään? He katsovat televisiota kännykkä, tietokone ja koulukirjat sylissään. Romaaneja he lukevat vain pakon edessä. Olen kauhuissani, mutta Jyväskylän yliopiston suomen kielen professorin Minna-Riitta Luukan sanat rauhoittavat. -Tärkeintä on se, että lapsi ylipäätään lukee ja hänelle luetaan pienenä. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että monipuolinen lukeminen edistää parhaiten lukutaitojen kehittymistä ja oppimista. Vaikka toki kirjojen lukeminen avaa uusia polkuja maailmaan ja monipuolistaa sanastoa. Myöskään Tampereen yliopiston uusi lukututkimus ei lyttää nuoria lukijoina. Loka-marraskuussa julkaistava Lukemisen tavat Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella (Juha Herkman & Eliisa Vainikka) kertoo, että poikani ovat muiden nuorten tapaan multitas-kingejä. He lukevat entistä vähemmän sanomalehtiä ja etsivät lukemisensa verkosta silmäillen ja selaillen. Joskus he lukevat myös kirjoja ja kirjoittaakin he osaavat. Ainakin tekstiviestejä, Facebook-päivityksiä ja sähköposteja. Silmäily on siis tätä päivää. Toisaalta myös verkkotekstit voivat imaista nuoret syövereihinsä, jos aihe on mielenkiintoinen. Tutkija Eliisa Vainikan mukaan myös blogit, nettipäiväkirjat ja populaarikulttuurifanien tuottamat fiktiiviset tekstit saattavat edellyttää keskittynyttä lukemista. -Lukeminen on yhä suuremmalle osalle yksityistä toimintaa, mutta se on saanut myös yhteisöllisiä ulottuvuuksia. Opiskelijat ovat aktiivisia keskustelufoorumien ja blogien lukijoita ja niille kirjoittajia. Nuoret eivät ole ottaneet omakseen sähköisiä kirjoja ja lukulaitteita. Laitteet ovat kalliita, ja nuoria epäilyttää digitaalisina ostettujen kirjojen säilyvyys. Lukemistavoissa ei ole juurikaan eroja lukiolaisten, yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakoululaisten kesken. -Suosikit ovat J.R.R. Tolkienin, J.K. Rowlingin ja George R.R. Martinin kirjoittamia fantasiateoksia, Vainikka summaa. Kansainvälisesti suomalaisnuoret ovat olleet lukijoina huippuja. Tuorein PISA-raportti (2009) kuitenkin paljasti, että into lukemiseen laskee jatkuvasti. Yli kolmannes nuorista ei lue päivittäin yhtään mitään. Vuonna 2000 sama päti vain joka viidenteen nuoreen. Tytöt lukevat huomattavasti enemmän kuin pojat, ja heikkoja lukijoita on pojissa yli neljä kertaa tyttöjä enemmän. Neuropsykologit huolestuivat joitakin vuosia sitten jatkuvalla syötöllä ampuvan sirpaletiedon vaikutuksista aivoihin. Saman huolen on jakanut julkisesti myös yhdysvaltalainen informaatioteknologiaan erikoistunut toimittaja Nicholas Carr. Carrin mukaan perinteistä kirjaa luetaan lineaarisesti, ja aivoissa aktivoituvat kieltä, muistia ja visuaalista hahmottamista prosessoivat alueet. Sähköinen lukeminen taas aktivoi nopeista päätöksistä vastaavaa otsalohkoa, sillä lukeminen on usein linkistä toiseen hyppimistä. Carria huolestuttaa sähköisen tiedon sekavuus sekä muistin ja empatiakyvyn heikentyminen. Klikmaailman kasvatit eivät ehdi aina miettiä moraalia. Maailma muuttuu, ja Nicholas Carrin mukaan aivomme muovautuvat sen mukana. Carr arvelee, että jatkuva asiasta ja linkistä toiseen hyppiminen voi vaikeuttaa kykyämme syventyä lukemaan kirjaa. Näkyykö tekstiviestien kirjoittelu jo kielessämme? Professori Minna-Riitta Luukan mukaan ei, tai ei ainakaan niin, että se vaikuttaisi suomen kielen rakenteisiin pysyvästi. Voihan sitä ajatella niinkin, että tekstailu on tuonut kieleen uuden variantin, Luukka pohtii. Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja ja lukion äidinkielenopettaja Minna Harmanen on kuitenkin nähnyt jo kielen muutoksia työssään. 185

34 S24 Tekstit ja vaikuttaminen -Koulussa on haaste selvittää nuorille virallisen ja arkisen kirjoitustavan erot. Harmanen on huolissaan nuorten kyvystä ja halusta lukea isoja teoksia ja kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä. -Huoli on myös siinä, että mielikuvitus, uudet ajatukset ja laaja maailmanymmärrys jäävät rakentumatta. Nuorilla on vähän liian kiire. Koulu, harrastukset ja kaverit vievät kaiken ajan, Harmanen harmittelee. Keskisuomalainen aivot, aivojen, aivoja (mon.) aktivoitua, aktivoidun, aktivoituu digitaalinen, digitaalisen, digitaalista edellyttää, edellytän, edellyttää edistää, edistän, edistää empatiakyky, -kyvyn, -kykyä epäilyttää, (epäilytän), epäilyttää fiktiivinen, fiktiivisen, fiktiivistä haastaa, haastan, haastaa haaste, haasteen, haastetta hahmottaminen, hahmottamisen, hahmottamista huippu, huipun, huippua huolestua, huolestun, huolestuu hypellä, hyppelen, hyppelee imaista, imaisen, imaisee informaatioteknologia, -teknologian, -teknologiaa into, innon, intoa jakaa huoli juurikaan jäsentää, jäsennän, jäsentää kesken keskustelufoorumi, -foorumin, -foorumia lineaarinen, lineaarisen, lineaarista linkki, linkin, linkkiä lukulaite, -laitteen, -laitetta lytätä, lyttään, lyttää maailmanymmärrys, -ymmärryksen, -ymmärrystä merkillinen, merkillisen, merkillistä monipuolistaa, monipuolistan, monipuolistaa moraali, moraalin, moraalia muovautua, muovaudun, muovautuu nettipäiväkirja, -kirjan, -kirjaa neuropsykologi, -psykologin, -psykologia olla kauhuissaan otsalohko, -lohkon, -lohkoa pakon edessä paljastaa, paljastan, paljastaa pitkäkestoinen, -kestoisen, -kestoista populaarikulttuuri, -kulttuurin, -kulttuuria prosessoiva, prosessoivan, prosessoivaa päteä, päden, pätee rakenne, rakenteen, rakennetta rauhoittaa, rauhoitan, rauhoittaa sekavuus, sekavuuden, sekavuutta selailla, selailen, selailee silmäillä, silmäilen, silmäilee silmäily, silmäilyn, silmäilyä sirpaletieto, -tiedon, -tietoa summata, summaan, summaa syli, sylin, syliä syventyä, syvennyn, syventyy syöttö, syötön, syöttöä jatkuvalla syötöllä syöveri, syöverin, syöveriä sähköinen, sähköisen, sähköistä säilyvyys, säilyvyyden, säilyvyyttä säteillä, säteilen, säteilee tekstailu, tekstailun, tekstailua tuottaa, tuotan, tuottaa ulottuvuus, ulottuvuuden, ulottuvuutta vaikeuttaa, vaikeutan, vaikeuttaa valpas, valppaan, valpasta variantti, variantin, varianttia vekotin, vekottimen, vekotinta viiltää, viillän, viiltää visuaalinen, visuaalisen, visuaalista yhteisöllinen, yhteisöllisen, yhteisöllistä yksityinen, yksityisen, yksityistä ylipäätään 7. Lue teksti Silmäilijät ja selitä seuraavat sanat. a) silmäillä b) selailla c) verkkoteksti d) fiktiivinen teksti e) sirpaletieto f) sähköinen tieto g) empatiakyky h) tekstailu i) jäsentää j) päteä 8. Vastaa Silmäilijät-tekstin avulla seuraaviin kysymyksiin. a) Miksi lukeminen on tärkeää? b) Miten nuorten lukutottumukset ovat muuttuneet? c) Mitä tarkoitetaan sillä, että lukeminen on muuttunut yhteisölliseksi? 186 KIPINÄ

35 1. Media vaikuttajana d) Millaisia ongelmia sirpaletieto voi aiheuttaa? e) Miksi tutkijat ja opettajat ovat huolissaan siitä, jos nuoret lukevat ainoastaan sähköisiä tekstejä? f) Pohdi, millä keinoilla nuorten, varsinkin poikien, kirjojen lukemista voitaisiin lisätä? Internet on tärkein mediani, jota käytän joka päivä 1 2 tuntia, joskus enemmänkin, jos pitää tehdä jotain koulutyötä. Suurin osa internetin käytöstäni on yhteydenpitoa kavereihin ja tuttaviin WhatsAppin ja Snapchatin välityksellä. Lisäksi kuuntelen ja etsin musiikkia netistä. Luen myös sanomalehteä lähes joka päivä, jotta tietäisin, mitä maailmalla tapahtuu. Muita lehtiä en juurikaan lue. Televisiota katson yleensä pari tuntia viikossa, mutta joskus enemmän. Säännöllisesti katson televisiosta tällä hetkellä vain Salatut elämät -sarjaa. Lisäksi katson joskus elokuvia. Radiota taas en kuuntele juuri koskaan. Mieluummin kuuntelen kännykästä tai mp3-soittimesta musiikkia, koska silloin voin valita juuri ne kappaleet, joita haluan kuunnella. Kirjoja luen aika vähän, mutta suosikkejani ovat olleet Harry Potterit, sillä niissä tapahtuu niin paljon ja ne on kirjoitettu mielenkiintoisesti. Oppikirjoja luen tietysti päivittäin. Suurin osa median käytöstäni on ajanvietettä. Tietoa etsin oikeastaan vain silloin, kun täytyy tehdä jokin koulutyö. Pärjäisin kyllä hyvin ilman mediaakin. Pidän yllä sosiaalista elämää mieluummin kasvotusten kuin internetin kautta, mutta joitain ihmisiä näkee harvoin, ja silloin netistä on paljon hyötyä. Linda Nurminen, Siilinjärven lukio 187

36 S24 Tekstit ja vaikuttaminen Internet on suosikkimediani, sillä netissä voi kuunnella musiikkia, lukea uutisia ja sieltä voi etsiä tietoa. Käytänkin internetiä joka päivä noin kaksi tuntia. Ystäviini olen yhteydessä Whatsappissa ja Instagramissa Päivittäin luen myös sähköpostit ja käyn koulun Wilmassa. Facebookissa käyn pari kertaa viikossa. Luen myös joka päivä sanomalehteä, joka tulee meille kotiin. Televisiota en katso kovin usein enkä seuraa esimerkiksi mitään tv-sarjaa. Elokuvissa käyn pari kertaa vuodessa. Suurin osa median käytöstä on minulle ajanvietettä, mutta usein myös etsin tietoa netistä. Ruxi Deng, Savonlinnan lyseo ajanviete, -vietteen, -vietettä enimmäkseen kasvotusten pärjätä, pärjään, pärjää säännöllisesti välityksellä yhteydenpito, -pidon, -pitoa 9. Luettuanne Lindan ja Ruxin tarinat median käytöstä keskustelkaa pienissä ryhmissä. a) Vertaa Lindan ja Ruxin median käyttöä suomalaisten keskimääräiseen median käyttöön. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja havaitset? b) Vertaa omaa median käyttöäsi sekä diagrammiin että Lindan ja Ruxin median käyttöön. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja havaitset? 10. Keskustelkaa pienissä ryhmissä omista lukutottumuksistanne ja median käytöstänne. Voitte hyödyntää alla olevia kysymyksiä. Raportoikaa keskustelunne pääkohdat muulle luokalle. a) Mikä on sinulle tärkein media? Miksi? b) Millaisia tekstejä luet koulussa? Entä vapaa-ajalla? c) Jos tarvitset tietoa esimerkiksi esitelmää varten, mistä etsit sitä? d) Millaisia romaaneja luet? Ketkä ovat suosikkikirjailijoitasi / mitkä ovat suosikkikirjojasi? Miksi? e) Millaisia ohjelmia seuraat televisiosta? Miksi? Entä mitä kuuntelet radiosta? f) Mitä sosiaalisia medioita käytät ja miten? g) Millaisia tekstejä luet mieluiten internetistä ja millaisia taas paperilehdistä tai kirjoista? h) Mitä mieltä olet sähköisestä kirjasta? Perustele. 11. Kirjoita teksti, jossa pohdit omaa median käyttöäsi. 188 KIPINÄ

37 S24 Tekstit ja vaikuttaminen 19. Selvittäkää, mitä ajankohtaisohjelmia televisiossa tällä hetkellä esitetään (voitte katsoa esimerkiksi seuraavan parin viikon ohjelmatiedot). Valitkaa ohjelmista itseänne eniten kiinnostava ja katsottuanne ohjelman raportoikaa pienessä ryhmässä, mitä ohjelmassa käsiteltiin. Lopuksi keskustelkaa luokan kanssa yhdessä, mitkä aiheet televisiossa puhuttavat tällä hetkellä ja miksi ja miten näitä aiheita on käsitelty muussa mediassa. 20. Tutkikaa, miten erikielisissä medioissa tarkastellaan samoja asioita kuin suomalaisessa mediassa. Opiskelijat voivat jakautua pienryhmiin oman äidinkielensä mukaan. Voitte linkittää luokkanne verkkosivulle uutisia maailmalta. Raportoikaa ryhmänne havainnot muulle luokalle. 21. Seuratkaa Suomen tai maailman uutisia netissä. Pitäkää uutispäiväkirjaa viikon ajan. Pohtikaa sen jälkeen, millaiset uutiset ovat ylittäneet uutiskynnyksen eli uutisoinnin rajan, ovatko uutiset positiivisia vai negatiivisia ja mistä aihepiireistä uutisoidaan eniten ja miksi. KIELIOPPIA ABESSIIVI, KOMITATIIVI JA INSTRUKTIIVI ABESSIIVI Abessiivi vastaa kysymykseen Mitä ilman?, ja sen sijapääte on -tta/-ttä, joka liitetään sanan vartaloon. Jos sanassa on astevaihtelua, astevaihtelun A-tyypissä on yksikön ja monikon abessiivissa heikko aste, B-tyypissä vahva aste. Abessiivi on nykykielessä harvinainen sija, jota ei käytetä kaikista sanoista, vaan lähinnä vanhoissa sananlaskuissa, fraaseissa, tietyissä ilmauksissa ja runokielessä. Nykykielessä käytetään abessiivin tilalla useammin ilman jotakin -ilmausta. Hän pärjää hyvin autotta. = Hän pärjää hyvin ilman autoa. perusmuoto yksikkövartalo monikkovartalo yksikön/monikon abessiivi koti koti-/kodi- kotei-/kodei- koditta/kodeitta syyte syyttee- syyttei- syytteettä/syytteittä korvaus korvaukse- korvauksi- korvauksetta/korvauksitta 196 KIPINÄ

38 1. Media vaikuttajana TEHTÄVIÄ 22. Valitse laatikosta oikea sana lauseisiin. Täydennä viivalle sana yksikön tai monikon abessiivissa. poikkeus syy suo korko muu mutka sitoumus syy rangaistus tulos vaiva pitempi puhe koulutus lahja rooli a) Joka suuttuu, se leppyy, sanotaan vanhassa sananlaskussa. b) Liisa pääsi läpi kokeesta helposti eli. c) Otieno jäi näytelmässä. d) Urheilija ei pärjännyt pituushyppykilpailussa. Hän astui kaikki hyppynsä yli ja jäi. e) Voit tilata tuotteen kotiisi ja kokeilla sitä muutaman viikon ajan. Maksat tuotteen vasta, kun päätät pitää sen. f) Pekka lainasi Villelle rahaa. Pekka oli reilu, sillä Ville sai lainan. g) Jokerien hyökkääjä selvisi taklauksestaan. h) Nykyään on hankalaa saada hyvää työpaikkaa. i) Ostaja hyväksyi tarjouksen välittömästi,. j) Miksi hän suuttuu aina helposti,? k) Aloitetaan juhlat suoraan,. l) Kaikki opettajan paikkaa hakeneet olivat lähes filosofian maistereita. 23. Kirjoita lause niin, että muutat ilman jotakin -ilmauksen abessiiviksi. a) Nuori ei saa lähteä ulos ilman lupaa. b) Äiti ja isä, olkaa ilman huolta, minä pärjään hyvin! c) Jos ajatte autolla vain pientä ylinopeutta, selviätte ilman sakkoja. 197

39 S24 Tekstit ja vaikuttaminen d) Pärjäävätkö linnut koko talven ilman ravintoa? e) Orkesteri soitti kaksi tuntia ilman taukoa. f) Pääseekö museoon tänään ilman maksua? g) Kettu ajoi takaa jänistä, mutta jäi ilman saalista. h) Jussi luopui työpaikastaan ilman surua. i) Pelasiko joukkue kaikki ottelut ilman tappiota? j) Tuo mies on ilman epäilystä syyllinen! KIELIOPPIA KOMITATIIVI Komitatiivi vastaa kysymyksiin Kenen/keiden/minkä seurassa? Kenen/keiden/minkä kanssa?. Komitatiivin sijapääte on -ne, joka liitetään aina sanan monikkovartaloon, vaikka tarkoitettaisiin vain yhtä. Konteksti paljastaa, onko kyse yksiköstä vai monikosta. Jos sanassa on astevaihtelua, komitatiivissa on aina vahva aste. Komitatiivissa olevaan substantiiviin liittyy aina myös possessiivisuffiksi. Jos substantiivin edessä on määrite, määritteessä ei ole possessiivisuffiksia. Komitatiivi on nykykielessä harvinainen sija, jota ei käytetä kaikista sanoista, vaan lähinnä uutisissa, matkailumainoksissa ja lehdissä. Nykykielessä käytetään komitatiivin tilalla usein muita ilmauksia. Lintu pienine poikasineen pesii pihapuussa.= Lintu ja sen pieni poikanen / pienet poikaset pesivät pihapuussa. Lintu pesii pienen poikasensa / pienten poikastensa kanssa pihapuussa. perusmuoto yksikkövartalo monikkovartalo komitatiivi tyttö tytö-/tyttö- tytöi-/tyttöi- tyttöinevilkas vilkkaa- vilkkai- vilkkainekatu kadu-/katu- kadui-/katui- katuine- 198 KIPINÄ

40 1. Media vaikuttajana TEHTÄVIÄ 24. Kirjoita seuraaviin matkaesitteiden kohdekuvauksiin sanojen komitatiivimuodot. a) Agia Napan venetsialaistyylisen luostarin ympärillä oleva kortteli (baari) ja (terassi) on iltaisin täpötäynnä juhlijoita. Sen sijaan muutaman korttelin päässä kuuluu vain aaltojen kohinaa rauhallisilla hiekkarannoilla. Sama rauhallinen tunnelma vallitsee myös satamassa (vene) ja (kalaravintola). b) Patmos on rauhallinen ja karun kaunis kalliosaari (sinivalkoinen) (postikorttimaisema). Finikonda on vanha kalastajakylä ja viihtyisä lomakohde (taverna), (kauppa) ja (kahvila). Blue Villas -lomalla asut omassa huvilassa (piha) ja (uima-allas). c) Mallorca on ainutlaatuinen lomasaari (vehreä) (vuoristo), (viehättävä) (kaupunki) ja (värikäs) (rantakohde). Näkymä Santorinilta Kuva: Heidi Lehtosaari 199

41 1. Media vaikuttajana h) Seitsemänkymmentäluvun muoti leveiden lahkeiden ja tiukkojen paitojen kanssa on taas täällä. 26. Kirjoita matkailumainos valitsemastasi kohteesta. Paikka voi olla kotikaupunkisi, jokin kotimaasi kaupunki tai turistikohde tai mikä tahansa paikka, jossa olet käynyt. Käytä mahdollisimman paljon komitatiivia ja kuvailevia adjektiiveja. Voit katsoa mallia tehtävästä 10. Lukekaa tekstit toisillenne. Voitte myös laittaa tekstit kaikkien nähtäville kurssilaisten yhteiselle sivustolle. Kuva: Anyaivanova/Dreamstime.com Kuva: Heidi Lehtosaari KIELIOPPIA INSTRUKTIIVI Instruktiivi vastaa kysymyksiin Millä tavoin? Millä tavalla? Millä keinoin? Miten? Kuinka?. Instruktiivin sijapääte on -n, joka liitetään yleensä sanan monikkovartaloon. Jos sanassa on astevaihtelua, instruktiivissa on astevaihtelun A-tyypissä heikko aste ja B-tyypissä vahva aste. Instruktiivia käytetään myös tietyissä sanonnoissa (Selvisin kokeesta nipin napin. = Selvisin kokeesta juuri ja juuri.). Yksikön instruktiivia käytetään vain muutamissa ilmauksissa. Hän tuli jalan. = Hän tuli kävellen. Talo on kaupan. = Talo on myytävänä. Kuljimme rinta rinnan. = Kuljimme vierekkäin. Olemme nyt kahden. = Olemme nyt kahdestaan. perusmuoto yksikkövartalo monikkovartalo instruktiivi suuri suure- suuri- suurin silmä silmä- silmi- silmin hammas hampaa- hampai- hampain 201

42 S24 Tekstit ja vaikuttaminen TEHTÄVIÄ 27. Kirjoita viivalle sana monikon instruktiivissa. Mitä ilmaus tarkoittaa? a) Isä ja äiti lähtivät keräämään marjoja. He palasivat kotiin (tyhjä) (käsi). b) Oppilas myöhästyi tunnilta ja tuli luokkaan (vähän) (ääni). c) Tentti oli vaikea. Pääsin siitä läpi (hätä) (tuska). d) Sain portin auki, kun työnsin sitä (kaikki) (voima). e) Nyt saatte syödä kakkua (mieli) (määrä). f) Kaaduin pyörällä, mutta selvisin onneksi (ehjä) (nahka). g) Hyväksyimme tarjouksen (pitkä) (hammas). h) Nautimme musikaalista (täysi) (rinta). i) Työntekijät puolustivat oikeuksiaan (kynsi) (hammas). j) Meidän on harkittava asiaa. Emme voi tehdä päätöstä (suu) (pää). k) Konsertissa oli tuhansia nuoria. Heitä oli myös kaupungilla (pilvi) (pimeä). l) Mirja kirjoitti viestin loppuun: (lämmin) (terveinen), Mirja. 28. Kirjoita lause niin, että käytät samaa tarkoittavaa monikon istruktiivi-ilmausta. Tarvittavat sanat ovat laatikossa väärässä järjestyksessä. paljas käsi oma silmä oma apu oma sana oma käsi avoin mieli paljas jalka kaksi käsi aamu ilta paljas pää a) Talvella ei tarkene ulkona ilman pipoa ja käsineitä. b) Näin onnettomuuden itse. c) Suhtaudun tulevaisuuteen avoimesti ja optimistisesti. 202 KIPINÄ

43 1. Media vaikuttajana 30. Kirjoita sanojen oikeat sijamuodot seuraavaan tekstiin. Hannu Laaksola: Viikon hyvä mainos? Aikuisten (tapa, monikko) lapset ja nuoret elävät keskellä mainonnan maailmaa. (kuvallinen) (viestintä) on tullut keskeinen oheiskasvattaja, jonka sanomilla on useimmiten kaupallinen tarkoitus. (mainostettava) (tuote) lisäksi mainoksissa on usein piiloviesti, joka kertoo yleensä (elämä), (hyväksyttävä, monikko) (tapa, monikko) ja (asenne, monikko). Mainoksista tarttuvat lentävät lauseet ja eleet. Niitä matkitaan, koska niiden kautta tuntuu kuin oltaisiin ajan (henki). Mainontaa tehdään (täsmätyö). Murrosikäisten epävarmuutta Kuva: Subbotina Anna / Shutterstock.com käytetään jopa sumeilematta hyväksi. Erilaisilla tuotteilla myydään (miehisyys), (kauneus), (yhteenkuuluvuus), (hyväksyttävyys), (onni) ja (rakkaus). Erityisesti nuoret saavat mainoksista malleja ja idoleja, (joka, monikko) voi ja pitää samastua. (nuori, monikko) suunnatuissa mainoksissa käytetäänkin tämän vuoksi paljon huumoria, erotiikkaa, julkkiksia ja mainoksen kohderyhmän ikäisiä nuorisojoukkoja. 205