Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen

Transkriptio

1 Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen Seminaari Kuokkala monisukupolvinen asuinalue Nana Pentti Asemakaava arkkitehti Jyväskylän kaupunki

2 Asuinalueiden maankäytön suunnittelua ohjaavia tavoitteita Jyväskylässä Jyväskylän kaupunkistrategian yksi neljästä kärjestä: Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen. Tuemme asukkaiden osallistumista ja lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia. Edistämme asukkaiden yhdenvertaisuutta ja otamme huomioon kulttuurisen moninaisuuden Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko Jyväskylässä Vahvistamme yhteisöllisyyttä, tuemme harrastustoimintaa ja vähennämme yksinäisyyttä. Edistämme kulttuurin ja taiteen moni ilmeisyyttä. Asumisvisio Resurssiviisas asuminen: Aluekeskukset, keskusta asuminen, senioriasuminen, ikääntyvien kotona asuminen, kohtuuhintaisuus KymppiR Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma KymppiR ohjelma on kerran vuodessa päivitettävä työkalu, jossa määritetään asuinalueiden toteutusjärjestystä ja linjataan strategisesti tärkeitä teemoja ja tavoitteita asuinrakentamisen, kaavoituksen ja tontinluovutuksen osalta. Lähde: Jyväskylän kaupunki

3 Kymppi R erityisteema v. 2017, ikäihmisten asuminen, kysymyksiä ikääntyvien asumisesta nyt ja tulevaisuudessa Paljonko senioriasumisen tarve kasvaa? Miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet? Miten väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa? Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa? Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen pientalojen kysyntään? Miten nämä asiat tulee huomioida Kymppi R ohjelmassa? Lähde: Jyväskylän kaupunki

4 Kymppi R erityisteema v. 2017, ikäihmisten asuminen, keskeisiä teemoja: Ikäihmisten, yli 64 vuotiaiden, määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 6 000:lla Kotona asumisen tukeminen; Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuonna Nykyisin 89,7 %. Jyväskylän kaupungin ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2014 on tavoite eri asuinalueille toteutettavista senioriasumisen kokonaisuuksista > vuokra, omistusja asumisoikeusasuntoja, joissa on yhteisöllisyyttä mahdollistavia tiloja ja mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin tai ostaa esim. hyvinvointi tai hoivapalveluja Maankäytön suunnittelulla turvataan riittävä tonttivaranto tuleville hankkeille alue ja lähikeskuksiin palvelujen äärelle. Jatkossa varaudutaan 1 2 uuteen seniorikohteeseen (n kem2 ) / vuosi Toteutuneena useita erityisesti ikäihmisten tarpeisiin vastaavia rakennushankkeita kuten Kortepohjan Senjakortteli, Huhtasuon Ilona sekä Palokan keskuskortteli. Kaava valmis monisukupolvista korttelia varten Kankaalle Lähde: Jyväskylän kaupunki

5 Kymppi R erityisteema 2017, Ikäihmisten asuminen, selvitys senioreiden sisäisestä muuttoliikkeestä ja asumisesta Ikääntyvän väestön muuttoliike kaupungin sisällä on ollut varsin vähäistä. Muuttaneiden henkilöiden määrä väheni iän noustessa. Useimmin muutto oli tapahtunut vuotiaana. Pääosa muuttoliikkeestä on tapahtunut kerrostalosta toiseen. Ikääntyvän väestön muuttojen pieni määrä voi viitata muuton tiellä olevan myös esteitä kuten vanhan omakotitalon tai huoneiston myymisen vaikeus. Sisäisiä muuttoja keskimääräistä enemmän Kantakaupungin ja Kuokkalan alueilla. Tarkasteltaessa ketä 2010 luvulla valmistuneissa kerrostaloissa asuu, voidaan todeta että uudisasuntotuotanto on palvelut suhteellisesti enemmän muita väestöryhmiä kuin ikääntyviä ikäluokan kokoon nähden. Lähde: Jyväskylän kaupunki

6 Ilona Koitto, Elämänkerrallinen asuinympäristöjen suunnittelu, Vaasan yliopisto 2017

7 Kymppi R 2018 ohjelma Asuntopolitiikan teemavuonna 2018 yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista eheyttä ja yhdenvertaisuutta. Kymppi R 2018 ohjelman teemana on asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka. Konkreettisina tavoitteina on kehittää yhteistyössä toimijoiden kanssa uusia rakentamisen ja suunnittelun toimintatapoja ja sisältöjä, josta yhtenä esimerkkinä on asuntoreformikilpailu. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden keskiössä oleva monipuolinen asuntorakenne varmistaa, että kunnassa on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaisiin toimeentuloihin, elämäntilanteisiin ja erityistarpeisiin sekä näiden muutoksiin. Kaupunki voi kaavoituksella, tontinluovutuksella ja muilla ohjauskeinoilla vaikuttaa eri asumismuotojen sijoittumiseen ja asuntotuotantoon. Kymppi R 2018 ohjelmassa käsitellään asuntopoliittisia keinoja ja linjauksia, joilla Jyväskylän kaupunki pyrkii ehkäisemään asuinalueiden sosiaalista eriytymistä maankäytön toteuttamisen keinoin. Ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Jyväskylän kaupunki on mukana Ympäristöministeriön kestävän kaupunkikehityksen ohjelmassa pilottikokeilulla Yhteistyöllä sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja. Jyväskylän pilotissa kartoitetaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopoliittisista linjauksista.

8 Kuokkala Kuokkalan kaupunginosa sijaitsee noin 2,5 km Jyväskylän ruutukaavakeskustasta kaakkoon. Kuokkalassa asuu noin asukasta ja se on asukasluvultaan suurin kantakaupungin ulkopuolella oleva asuinalue. Kuokkalan keskusta alueen n asukkaasta 8 prosenttia on alle 15 vuotiaita, 78 prosenttia työikäisiä ja 14 prosenttia ikääntyneitä.

9 Kuokkala Asemakaava pohjautuu arkkitehti Juhani Bomanin vuonna 1978 laatimaan kilpailuehdotukseen, jossa etsittiin uutta ratkaisua lähiörakentamiselle. Kuokkalan rakentuminen käynnistyi 1980 luvulla. Vuonna 1989 valmistui Kuokkalan silta. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1988 alue on merkitty mm. yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) Tontti kaavoitettiin alun perin kaupunginosan asukkaiden yhteistilalle, ns. Kuokkalatalolle, mutta taloa ei ole toteutettu. Lähde: Jyväskylän kaupunki

10 Kuokkala Kuokkalan keskusta on kerrostalovaltainen asuinalue Asuntojen hallintamuoto on painottunut ns. tuettuun vuokra asumiseen. Kerrosluvut vaihtelevat kolmesta kahdeksaan kerrokseen. Kuokkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Liikekeskuksessa on päivittäistavarakaupat, kahvila, ravintoloita sekä lähietäisyydellä kirkko, terveyskeskus, Kuokkalan yhtenäiskoulu ja Kuokkalan Graniitin liikuntakeskus. Asuinkerrostalojen pohjakerroksissa on liike ja toimistotiloja. Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kuokkalan asuntomessut 1985, jossa yhtenä teemana oli yhteisöasuminen. SAFA palkinto 1985 Mies van der Rohe Award 2011 ehdokas Kuokkalan kirkko Arkkitehtuurin Finlandia palkinto 2015 Puukuokka

11 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, järjestäjinä Jyväskylä, Tampere, Vantaa sekä Tampereen teknillinen yliopisto, SAFA ja Alvar Aalto säätiö Kilpailun tavoitteena oli suunnitella Kuokkalan keskustan alueelle kokonaisuus, jossa erilaisiin elämäntilanteisiin ja eri ikäisille suunnitellut asunnot muodostavat yhteisöllisen ja uudella tavalla sosiaalisen ympäristön. Tavoitteena: o tutkia asumiseen liittyvien palveluiden suhdetta tilallisiin ratkaisuihin ja asunnon toiminnallisuuteen sekä jakamistalouden mahdollisuuksia asumisessa. o asuntotuotannnon monipuolistaminen, sopivuus juuri Kuokkalaan, sekä sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen tässä ajassa ja tulevaisuudessa o löytää uudenlaisia ratkaisuja pysäköinnin järjestämiseen, jotka vähentävät tarvittavien pysäköintipaikkojen määrää. Voittajatyö toimii alueen kaava ja toteutusvaiheen rakennussuunnittelua yhdistävän monikumppanuusprosessin lähtökohtana Kilpailuehdotusten tuli toteuttaa Jyväskylän kaupunkistrategian teemoja ja tavoitteita.

12 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU Kiinnostus Jyväskylän kohdetta kohtaan oli suuri, 46 ehdotusta (Tampere 15 Vantaa 14) Asuntojen osalta esitettiin erilaisia ratkaisuja muuntojoustavuuteen ja yhteisöllisiin tiloihin Ehdotuksissa suunnittelualuetta käsiteltiin monipuolisesti korttelirakenteen, asuntosuunnittelun sekä yhteisöllisyyden näkökulmasta. Korttelirakennetta oli varioitu yksittäisistä rakennusmassoista tiiviisiin umpikortteleihin rakentamisen määrän vaihdellessa pienipiirteisistä mahtipontisiin ratkaisuihin. Parhaimmat ehdotukset tukivat Kuokkalan keskustan kaupunkirakennetta, ottivat taitavasti huomioon Kuokkalan kirkon ja Puukuokan asuinkorttelin ja loivat oman uuden ja vahvan identiteettinsä keskustan kokonaisuudessa Rohkaisee toiminnallislähtöisten, ilman tarkkaa tilaohjelmaa käynnistyvien suunnittelukilpailujen järjestämiseen jatkossa Kilpailun voittajatyöksi valittiin ehdotus nimimerkillä Kalon, tekijänä Collaboratorio Oy. Lunastuksen sai Domi humaani reformi, tekijänä MUUAN Oy. Lisäksi kilpailussa jaettiin kaksi kunniamainintaa Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja

13 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, 1. palkinto Kalon Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja Kalon Keskeiset ratkaisut: Kerrosala kem2. Kerrosluku 3 5. Toritasolla rakenteellista pysäköintiä yhteensä 90 autolle ja n. 200:lle polkupyörälle kaksi umpikorttelia, 9 rakennusta, rakennuksia yhdistävä luhtikäytävä kaikille kaupunkilaisille yhteistä tilaa, läpikulkupolku Katutason palvelut: Ravintolat, coworking tilat yms. yhteistilat Talon näköinen talo luonnonmateriaaleista rakenteellinen pysäköinti (autot, yhteiskäyttöautot ja pyörät) korttelin oma aplikaatio Nappi Naapuri

14 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, 1. palkinto Kalon Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja

15 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, 1. palkinto Kalon Avoin, katettu luhti, joka yhdistää kaikki rakennuksen osat, ympärikuljettavana nauhana. Luhti liittyy välittömästi koteihin; yksityisyyttä säädellään liukuvien, puurimoitettujen paneelien avulla Eri ikäisillä, eri elämäntilanteissa olevilla asukkailla pitää olla mahdollisuus säädellä yhteisöllisyyden astetta päivittäin; miten paljon yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä kukin tarvitsee tai haluaa. Yhteisöllisyys ei myöskään tapahdu itsestään, vaan kulttuurin muutos vaatii jonkin verran tyrkkimistä ja fasilitointia. Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja Fasilitaattorina voivat toimia niin yhteiseen käyttöön suunnitellut tilat kuin esimerkiksi talossa asuva yhteisökoordinaattori..

16 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, 1. palkinto Kalon Asunnot laajenevat yhteiskäyttöisiin eteisiin, jotka voidaan sisustaa viihtyisiksi. Yhteisinä tiloina myös korttelikeittiöt ja/tai olohuoneet sekä vierashuone(et) jotka avautuvat myös suoraan luhtiin lasiseinän kautta Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja

17 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, lunastus: Domi humaani reformi Muuntojoustava rakennusrunko, asuintilat ja palvelujen tilat (palvelueteiset, rappukohtaiset aulat ja korttelin yhteiset palvelutilat). Umpikortteli, 5 rakennusta, n kem², kerrosluvut 4 7 Rakenteellinen pysäköinti, joka muutettavissa myöhemmin asunnoiksi Laaja yhteiskäyttöinen sisäpiha Katutasossa yhteis ja palvelutiloja Digitaalinen palvelualusta, joka on tarjoajien ja käyttäjien rajapinta. Palvelualustaan kerätään palvelusaldoa vastikkeen tavoin. Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja

18 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, lunastus: Domi humaani reformi Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja

19 ASUNTOREFORMI 2018 KILPAILU, Palkitut ehdotukset, lunastus Domi humaani reformi Asuntojen omistaminen perustuu rakennuksen solukkorakenteeseen. Tilaa voidaan elinkaaren aikana jakaa uudelleen solu kerrallaan. Jokaisessa asuinkerroksessa on lisäksi yksi joustosolu, joka on taloyhtiön omistuksessa. Joustosolut tuovat joustavuutta eri elämänvaiheisiin. Joustosolut ovat taloyhtiön hallinnoimia tiloja, joissa on sisäänkäynti, kylpyhuone ja tila. Lähde: Asuntoreformikilpailun ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja

20 Miten eteenpäin? Alueen suunnittelua jatketaan voittaneen ehdotuksen pohjalta ehdotuksen tekijöiden kanssa. Jatkokehittämistä varten muodostetaan suunnittelu/toteuttaja työyhteenliittymä, johon haetaan toteuttajakumppania. Jatkokehittämisen yhtenä vaiheena on asemakaavan muuttaminen monikumppanuusmallilla. Lunastetun kilpailuehdotuksen toteuttamismahdollisuutta tutkitaan esitettyyn ratkaisuun paremmin sopivalla paikalla. Kaavoitusohjelmassa , tavoitteena asemakaava vireille syksyllä 2018 Suunnitteluvaraus kilpailun voittaneelle vuodeksi, tontin myynti vyöhykehinnalla

21 KIITOS