Datahubin vaikutusarvioselvitys (päivitetty )

Transkriptio

1 (päivitetty )

2 2(84) Muutoshistoria... 4 Määritelmät ja lyhenteet Tiivistelmä Johdanto Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvityksen toteutus Datahub-ratkaisun pääasiallinen sisältö Yleiskuvaus Liiketoimintaprosessit ja toiminnot datahubissa Datahubin organisointi ja ohjaus Datahubin rahoitus ja palveluiden hinnoittelu Lainsäädännön muutostarve Käyttöönoton aikataulu Tiedonvaihdon kansainvälinen kehitys sekä EU:n lainsäädäntö Yhteenveto datahub-toteutuksista Tanska Norja Ruotsi Viro Alankomaat Iso-Britannia Muut Euroopan maat Euroopan unionin kanta vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon Datahubin taloudelliset vaikutukset Kohderyhmät Yritysvaikutukset Yritysten kustannukset Yritysten välinen kilpailu ja markkinoiden toimivuus PK-yritysten kasvumahdollisuudet ja toimintaedellytykset sekä uuden yritystoiminnan aloittaminen Yritysten investoinnit sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ja innovaatiot... 68

3 3(84) Yritysten kansainvälinen kilpailukyky Sähkönkäyttäjät Kotitalouksien asema Yritykset Julkinen talous Kansantalous Vaikutukset viranomaisten toimintaan Viranomaisten keskinäiset suhteet Viranomaisten tehtävät ja menettelytavat Henkilöstö ja organisaatio Hallinnolliset tehtävät ja kustannukset Ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Yhteiskunnalliset vaikutukset Kansalaisten asema ja toiminta yhteiskunnassa Sosiaali- ja terveysvaikutukset Yhdenvertaisuus, lapset ja sukupuolten tasa-arvo Työllisyys ja työelämä Vaikutukset rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen Aluekehitysvaikutukset Tietoyhteiskuntavaikutukset LIITE 1. Liiketoimintaprosessit ja toiminnot datahubissa LIITE 2. Yhteenveto muiden maiden datahub-ratkaisuista... 84

4 4(84) MUUTOSHISTORIA Päivämäärä Versio Tarkennus Luonnos Työ- ja elinkeinoministeriöön toimitettu luonnos datahubin vaikutusarvioselvityksestä. Lopullinen Päivitetty lukua 4 (tiedonvaihdon kansainvälinen kehitys) ja siihen liittyvää liitettä 2 syyskuun 2017 tilanteen mukaiseksi. Selkeytetty tekstiä ja kuvien otsikointia luvun 5.2 (datahubin yritysvaikutukset) osalta.

5 5(84) MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Ellei asiayhteydestä toisin ilmene, määriteltyjä termejä ja lyhenteitä käytetään vaikutusarvioselvityksessä seuraavissa merkityksissä. Asiakas. Sähkön loppukäyttäjä. CBA (cost-benefit analysis). Kustannushyötyanalyysi. Datahub. Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu. Datahub-selvitys. Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta (loppuraportti, ). asiakasliitteet/tiedonvaihto/raportit/datahub_loppuraportti_final_2014_12_16.pdf Jakeluverkonhaltija tai JVH. Verkonhaltija, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa tai suurjännitteistä jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. Kolmas osapuoli tai 3. OP. Sähkön vähittäismarkkinoilla toimiva datahubiin sopimussuhteessa oleva toimija, joka tekee keskinäiseen sopimukseen tai valtuutukseen perustuen palvelua asiakkaille tai sähkömarkkinaosapuolille. Kuluttaja. Kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 :ssä tarkoitettu kuluttaja. Kuluttaja on luonnollinen, joka hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Käyttöpaikka. Fyysiseen sijaintiin, esimerkiksi asuntoon, liittyvä tietojoukko, joka yhdistää asiakkaan verkko- ja myyntisopimuksen kautta jakeluverkonhaltijaan sekä sähkön myyjään ja jossa sähkön kulutusta tai tuotantoa voidaan mitata. Liiketoimintaprosessi. Joukko toisiinsa liittyviä tehtäviä, joita tehdään määritellyn tavoitteen, esimerkiksi asiakkaan myyjän vaihdon, saavuttamiseksi. Läpilaskutus. Toimenpide, jossa myyjä tai jakeluverkonhaltija laskuttaa toiselta osapuolelta omat palvelunsa, jotka tämä osapuoli edelleen laskuttaa asiakkaalta. Markkinaprosessi tai prosessi. Sähkömarkkinoiden osapuolten välinen liiketoimintaprosessi, johon liittyy osapuolten välistä tiedonvaihtoa. Prosesseja ovat sopimusprosessit, kuten muutot ja myyjänvaihdot sekä mittaustiedon toimitus ja taseselvitys. Mittaustiedot. Mittarin tuottamat tiedot, joihin taseselvitys sekä asiakkaiden laskutus perustuu. NBS (Nordic Balance Settlement). Yhteispohjoismainen taseselvitys. Nykyinen sähkönmyyjä. Sähkönmyyjä, jonka kanssa asiakkaalla on voimassaoleva sähkönmyyntisopimus sopimusprosessiin liittyvällä käyttöpaikalla prosessin alkaessa.

6 6(84) Paikallinen sähkönmyyjä. Toimitusvelvollinen sähkönmyyjä, joka kuuluu vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen. Paikallisen sähkönmyyjän rooli rajoittuu sen jakeluverkonhaltijan alueella, joka kuuluu toimitusvelvollisen myyjän kanssa samaan vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen. Sähkömarkkinaosapuoli tai markkinaosapuoli. Käyttöpaikan sähkönmyyjä, jakeluverkonhaltija tai jonkin edellä mainitun tasevastaava. Sähkömarkkinoiden osapuolella voi olla yksi tai useampi rooli. Tässä selvityksessä sähkömarkkinoiden osapuolella tarkoitetaan osapuolta, jolla on sopimus datahubin kanssa. Sähkönmyyjä tai myyjä. Henkilö, yhteisö tai yhtiö, joka myy sähköä tai ostaa asiakkaan pientuotannon sähköä. Sähkönmyyntisopimus tai myyntisopimus. Sopimus, jolla asiakas ostaa ja myyjä myy sähköenergiaa. Sähkön vähittäismyynti. Sähköntoimitus jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi loppukäyttäjille. Sopimusprosessi. Uuden myyntisopimuksen solmimiseen ja ilmoittamiseen liittyvä markkinaprosessi. Sopimustieto. Käyttöpaikan tieto, joka kertoo, millä sähkönmyyjällä on voimassaoleva myyntisopimus kullekin aikavälille. Sähköalan yritys. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa ainakin yhtä seuraavista toiminnoista: sähkön tuotanto, siirto, jakelu, toimitus tai osto ja joka on vastuussa näihin toimintoihin liittyvistä kaupallisista, teknisistä tai ylläpitotehtävistä, lukuun ottamatta loppukäyttäjää Sähkönkäyttäjä. Toimija, joka ostaa sähköä myyjältä ja verkkopalvelun verkonhaltijalta pääasiassa omaan käyttöönsä. Sähköntoimitus. Sähkön myynti käyttöä tai jälleenmyyntiä varten. Sähkötuote. Sähkönmyynnissä käytettävä palvelukokonaisuus. Sähköverkkosopimus tai verkkosopimus. Verkonhaltijan ja sähkönkäyttäjän välinen sopimus, joka koskee käyttäjän tarvitsemaa verkkopalvelua. Sähköverkkotoiminta. Sähköverkon asettaminen vastiketta vastaan sähkön siirtoa tai jakelua ja muita sähköverkon palveluja tarvitsevien käyttöön; sähköverkkotoimintaan kuuluvat verkonhaltijan harjoittama sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, verkon käyttäjien sähkölaitteiden liittäminen sähköverkkoon, sähkön mittaus, asiakaspalvelu sekä muut sähkön siirtoon tai jakeluun liittyvät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen verkonhaltijan sähköverkossa tapahtuvaa sähkön siirtoa tai jakelua ja muita verkon palveluja varten. Sähköntoimitussopimus tai toimitussopimus. Myyjän ja asiakkaan välinen sopimus, jossa myyjä ottaa vastattavakseen myös verkkopalvelusta. Myyjä sopii tarvittaessa verkkopalvelusta jakeluverkonhaltijan kanssa.

7 7(84) Sähköntoimitussopimuksen ollessa voimassa käyttöpaikkaa varten ei tule olla erillistä verkkosopimusta tai myyntisopimusta. Sähköverkkopalvelulla tai verkkopalvelu. Kaikki se verkonhaltijan toiminta, joka mahdollistaa sähkön siirtymisen vastiketta vastaan verkonhaltijan sähköverkossa. Toimitusvelvollinen myyjä. Jos myyjällä on sen verkonhaltijan vastuualueella, johon käyttöpaikka kuuluu, sähkömarkkinalain tarkoittama huomattava markkinavoima ja käyttöpaikka on varustettu enintään 3x63 A pääsulakkeella tai käyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään kwh vuodessa, on myyjällä sähkömarkkinalain 67 mukainen toimitusvelvollisuus käyttäjää kohtaan. Toimitusvelvollinen sähkönmyyntisopimus. Myyntisopimus, joka on tehty käyttäjän ja häntä kohtaan toimitusvelvollisen myyjän kanssa julkisilla toimitusvelvollisuushinnoilla ja -ehdoilla. Tuntimittaus. Tarkoittaa tunnin aikavälillä tapahtuvaa sähkön määrän mittausta ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin. Ulkopuolinen sähkönmyyjä. Käyttöpaikan sähkönmyyjää, joka on muu kuin kyseisen jakeluverkon paikallinen sähkönmyyjä. Uusi myyjä. Sähkönmyyjä, joka käynnistää sopimusprosessin tietylle käyttöpaikalle. Uusi myyjä voi olla samalla myös käyttöpaikan nykyinen myyjä. Valtuutus. Asiakkaan tai toimijan osapuolelle antama lupa saada tietoonsa itseensä liittyvää tietoa datahubista. Osapuolella tulee olla todiste (esimerkiksi valtakirja) asiakkaan antamasta valtuutuksesta. Verkkopalvelutuote tai verkkotuote. Verkkopalvelussa käytettävä palvelukokonaisuus Yritysasiakas tai yritys. Asiakas, joka ei ole kuluttaja-asiakas. Pääsääntöisesti yritysasiakas on asiakas, joka hankkii tai tuottaa sähköä osana yritystoimintaa. Yritysasiakkaalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös muuta ei-luonnollista oikeushenkilöä kuten järjestöä. Vertikaalisesti integroitunut yritys. Sähköalan yritys tai sähköalan yritysten ryhmä, jossa samalla henkilöllä tai samoilla henkilöillä on oikeus käyttää, joko suoraan tai välillisesti, määräysvaltaa ja jossa yritys tai yritysten ryhmä harjoittaa ainakin joko sähkön siirtoa tai jakelua ja ainakin joko sähkön tuotantoa tai toimittamista.

8 8(84) 1 TIIVISTELMÄ Fingrid teki vuonna 2014 selvityksen sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvän tiedonvaihdon tulevaisuuden ratkaisusta. Selvityksessä suositeltiin datahubin perustamista. Työ- ja elinkeinoministeriö käsitteli selvitystä kevään 2015 aikana ja pyysi Fingridiä käynnistämään datahub-selvityksessä kuvatun keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun toteuttamisen Suomeen. Tämän vaikutusarvioselvityksen tarkoituksena on päivittää ja tarvittavilta osin syventää ja laajentaa datahub-selvityksen vaikutusarviointia sekä muodostaa johdonmukainen ja selkeä kokonaiskäsitys datahubin olennaisista vaikutuksista. Vaikutusarvioselvitys laaditaan tausta-asiakirjaksi työ- ja elinkeinoministeriön säädösvalmistelun tueksi. Selvityksessä tarkastellaan vastaavia toteutettuja tai valmisteilla olevia tiedonvaihdon kehityshankkeita Pohjoismaissa ja Euroopan unionin jäsenmaissa sekä tarkastellaan datahubin taloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Datahub-ratkaisun kuvaus Datahub-järjestelmä ja sen tarjoamat palvelut on suunniteltu ottaa käyttöön vuonna Datahub tarkoittaa sähkön vähittäismarkkinaprosesseihin liittyvän tiedonvaihdon ja tiettyjen tällä hetkellä jakeluverkonhaltijoiden vastuulla olevien toimintojen keskittämistä yhteen tietojärjestelmään. Datahub toimii markkinaprosesseissa, kuten mittaustiedon toimittamisessa ja sopimustapahtumissa tiedonvaihdon osapuolena sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille. Tiedot myös tallennetaan datahubiin, josta ne ovat osapuolten saatavilla sähkömarkkinarooliin perustuvien oikeuksien ja valtuutusten perusteella. Datahubissa tiedonvaihto on lähes reaaliaikaista, jolloin esimerkiksi myyjänvaihdot ja muutot voidaan käsitellä nopeammin palvelutapahtuman aikana. Markkinaosapuolten vastuissa ei tapahdu oleellisia muutoksia lukuun ottamatta jakeluverkonhaltijan taseselvitys- ja kulutustietojen raportointivastuita. Datahub-operaattoritoimintaa varten järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on perustanut tytäryrityksen Fingrid datahub Oy:n. Datahubin hallintomallista eikä toiminnan rahoituksesta tai palveluiden hinnoittelusta ole vielä päätöstä. Nämä edellyttävät muutoksia sähkömarkkinalainsäädäntöön. Henkilötietojen käsittelystä datahubissa tarvitaan uutta lainsäädäntöä. Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö Datahub-ratkaisuja on otettu käyttöön viime vuosina useissa Euroopan maissa. Tanskassa datahub otettiin käyttöön vuonna 2013 ja se on tällä hetkellä yksi laajimmista käytössä olevista datahub-toteutuksista. Norjassa datahub tullaan ottamaan käyttöön vuonna Ruotsissa datahubin käyttöönotto on osa laajempaa vähittäismarkkinamallimuutosta, joka on lausuntokierroksella toimialalla. Suunnitelman mukaan datahub olisi käytössä vuonna Virossa datahub otettiin käyttöön vuonna 2013.

9 9(84) Datahubin käyttöönoton kaksi tärkeintä syytä ovat olleet markkinaosapuolten välisen tiedonvaihdon laadun parantaminen ja vähittäismarkkinamallin tukeminen. Monelta-monelle-tiedonvaihto ei ole vastannut tehokkuudeltaan ja toiminnalliselta laadultaan vähittäismarkkinoiden vaatimuksia. Tämä on ollut seurausta tiedonvaihdon määrän kasvusta, johon ovat vaikuttaneet sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle ja älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotto. Datahubin käyttöönottoon on liittynyt usein myös yhteislaskutukseen perustuvan myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönotto. Suomeen suunniteltu datahub-ratkaisu ei poikkea toiminnallisesti muissa Pohjoismaissa toteutetuista tai suunnitelluista laajan toiminnallisuuden ratkaisuista. Kansalliset erot liittyvät lähinnä tase- ja tasoituslaskentoihin, mitkä johtuvat siitä, että tuntimittaus ei ole vielä laajamittaisesti käytössä. Datahubin perustoiminnallisuuksia ovat käyttöpaikka-, asiakas- ja sopimustietojen ylläpito, mittaustietojen tallennus ja välitys markkinaosapuolille, jakeluverkonhaltijan taseselvitys, myyjänvaihto- ja muuttoprosessin hallinnointi ja toiminnan laadun valvonta. Asiakkaan pääsy datahubiin tallennettuihin tietoihin on toteutettu sähkönmyyjän sähköisen asiointipalvelun kautta. Datahubin operointi- ja kehittämisvastuu on Tanskassa, Norjassa ja Virossa annettu järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Tämä on myös ehdotettu organisointimalli Ruotsissa. Muista Euroopan maista löytyy myös esimerkit verkonhaltijoiden yhdessä hallinnoimasta datahubista (Alankomaat) ja yksityisestä mutta sääntelyn alaisesta datahubista (Iso-Britannia). Datahubin rahoittamiselle ja palvelujen hinnoittelulle ei ole olemassa yhtä vallitsevaa mallia. Rahoitus on toteutettu muun muassa kantaverkkomaksuilla ja datahubin käyttäjäryhmiltä perittävillä palvelumaksuilla. Jakeluverkonhaltijan osuus maksuista on tyypillisesti sähkönmyyjän osuutta suurempi, koska datahubiin keskitetään jakeluverkonhaltijan toimintoja. Euroopan unionissa ei ole säädöksiä vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon toteutustavasta. Euroopan unioni toimielimet eivät ole myöskään esittäneet kannanotoissaan suositusta tavasta toteuttaa vähittäismarkkinoiden tiedonhallinta ja tiedonvaihto. Euroopan komission asettama älykkäiden sähköverkkojen työryhmä tarkasteli kolmea vaihtoehtoista tiedonhallinnan toimintamallia, joista yksi oli riippumattoman kolmannen osapuolen datahub. Kaikki vaihtoehdot todettiin EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin mukaisiksi. Tarvetta yhtenäiselle eurooppalaiselle toimintamallille ei ole nähty. Tärkeintä sovellettavassa mallissa ovat tiedonvaihdon toimivuus, tehokkuus ja läpinäkyvyys sekä markkinaosapuolten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Taloudelliset vaikutukset Datahubin välittömät taloudelliset vaikutukset kohdistuvat sääntelyn kohteena oleviin sähkönmyyjiin ja jakeluverkonhaltijoihin. Vaikutukset muihin kohderyhmiin, kuten sähkönkäyttäjiin ovat välillisiä.

10 10(84) Datahubilla ei ole merkittäviä välittömiä taloudellisia vaikutuksia, sillä lyhyellä aikavälillä tiedonvaihdon vuosikustannukset tulevat säilymään nykytasolla; datahubista toimialalle aiheutuva nettomääräinen lisäkustannus on 0,8 miljoona euroa vuodessa. Tiedonvaihdon kehittämisvaihtoehtona datahub on kuitenkin vuosikustannuksiltaan lähes 8 miljoonaa euroa edullisempi kuin nykyisen tiedonvaihtomallin edelleen kehittäminen. Nykyisin käytössä oleva hajautettu tiedonvaihtomalli tai sen jatkokehittäminen ei ole toiminnallisesti eikä laadullisesti riittävä ratkaisu vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeisiin. Datahub tuo toimialan yrityksille noin 6 miljoonan euron välittömät nettohyödyt vuodessa. Luku ei sisällä markkinaosapuolille ja yhteiskunnalle syntyviä välillisiä hyötyjä, jotka voivat olla merkittäviä. Sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden kustannusten arvioidaan laskevan kaikkien tiedonvaihtoa sisältävien liiketoimintaprosessien osalta. Suurimmat kustannussäästöt syntyvät sopimusprosesseissa ja asiakaspalvelussa. Kustannushyödyt syntyvät muun toimintojen keskittämisen, tiedon laadun paranemisen ja prosessien automatisoinnin kautta. Arvioiduista nettohyödyistä kaksi kolmasosaa kohdistuu jakeluverkonhaltijoille ja kolmasosa sähkönmyyjille. Datahub-investoinnit ovat yhteensä noin 36 miljoonaa euroa, josta datahuboperaattorin osuus on 19,6 miljoonaa euroa ja toimialan yritysten 16,6 miljoonaa euroa. Yritysten keskimääräinen investointi sähkönkäyttöpaikkaa kohti on 0,5 euroa vuodessa jaksotettuna kymmenelle vuodelle. Investoinnit jakautuvat lähes tasan sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden kesken. Aineiston perusteella maaseutu-, taajama- ja kaupunkiyhtiöiden välillä ei ole eroja datahubin hyödyissä tai vuosikustannuksissa. Suuret yritykset arvioivat datahubin nettohyödyt pieniä yrityksiä suuremmiksi, mutta yhtiöiden välisistä eroista vain neljännes selittyy sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden koolla. Pienten itsenäisten sähkönmyyjien käyttöpaikkakohtainen investointitaakka voi olla suhteellisesti jonkin verran muita sähkönmyyjiä korkeampi. Datahubinvestointien rahoituksen ei arvioida kuitenkaan olevan merkittävä haaste pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä investointitarve on melko vähäinen. Datahub tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, jotka ovat laadullisia ja jotka vaikutuksiltaan välillisinä ajoittuvat pitkälle aikavälille. Datahub lisää sähkönmyyjien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, sillä datahubissa markkinaosapuolet kommunikoivat vain datahubin kanssa. Markkinoiden toimivuuden paraneminen ilmenee sähkönmyyjien välisen kilpailun lisääntymisenä. Datahub tukee erityisesti vähittäismarkkinoilla aktiivisesti toimivien sähkönmyyjien liiketoimintaa. Datahubin käyttöönotto helpottaa uusien sähkönmyyjien tuloa markkinoille yhdenmukaistamalla ja selkeyttämällä sähkömarkkinaosapuolten välisiä prosesseja ja tiedonvaihtoa. Datahub voi myös vähentää yritysten tarvetta investoida omiin tietojärjestelmiin. Erilaisille energianhallinta- ja energiatehokkuuspalvelujen tuottajille datahub avaa uusia

11 11(84) liiketoimintamahdollisuuksia, samoin kuin sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille palveluja tarjoaville yrityksille. Tämä voi synnyttää myös merkittäviä vientimahdollisuuksia. Kotitalouksille ja yrityksille sähkönkäyttäjinä datahubin vaikutukset näkyvät välillisesti kilpailun lisääntymisenä, mikä vaikuttaa ennen kaikkea palvelun laatuun mutta myös sähkön hintaan. Palvelun laatua parantavat lähes reaaliaikaiset sopimusprosessit ja parempi tietojen saatavuus sähkötuotteita valittaessa. Datahub vahvistaa asiakkaiden asemaa ja lisää vaikutusmahdollisuuksia monipuolistamalla sähkönkäyttöön liittyviä valinnan mahdollisuuksia. Datahub tukee tuntimittaustiedon paremmalla hyödyntämisellä asiakkaiden energiasäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteitä sekä monia tulevaisuuden älyverkkosovelluksia, kuten pientuotantoa ja kysyntäjoustoa. Sähkönkäyttäjiin kohdistuvat välilliset vaikutukset toteutuvat pitkälle aikajänteelle. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Datahubin vaikutukset viranomaisten toimintaan ovat vähäiset ja ne kohdistuvat lähinnä Energiavirastoon, jonka tehtäväksi tulee datahuboperaattorin toiminnan valvonta. Siinä keskeisimpänä valvontatehtävänä on vahvistaa datahubin hinnoittelua koskevat menetelmät ja palvelusopimuksen ehdot. Datahub tehostaa energiaviraston tehtävien hoitamista mahdollistamalla Energiavirastolle sähkön vähittäismarkkinaprosessien ja siihen liittyvän tiedonvaihdon lähes reaaliaikaisen valvonnan. Markkinaosapuolten suorituskykyyn ja toiminnan laatuun liittyvää valvontatietoa on mahdollista käyttää mahdollisten kannustimien tai sanktioiden perustelemisessa. Datahubiin voidaan toteuttaa myös viranomaisraportointia helpottavia toimintoja, jolloin osa sähkömarkkinaosapuolten viranomaisille raportoimista tunnusluvuista saadaan jatkossa suoraan datahubista. Aggregoituna ja anonymisoituna datahubissa saatavaa tietoa voi Tilastokeskus hyödyntää omassa viranomaistehtävässä. Datahubista ei aiheudu viranomaisille lisäresurssien tarvetta. Ympäristövaikutukset Datahubilla ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Datahubin välilliset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja sähkötuotannossa käytettävien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vaikutukset ovat melko vähäisiä ja toteutuvat vasta pitkällä aikavälillä. Datahub tehostaa sähkönkulutuksen seurataan kotitalouksissa ja yrityksissä sekä tukee erilaisten energiatehokkuus- ja energiahallintapalveluiden kehittämistä ja tarjoamista. Datahubiin on mahdollista tallentaa tulevaisuudessa myös muihin energiamuotoihin liittyvää kulutustietoa.

12 12(84) Datahubilla voidaan tukea myös erilaisten kysynnän hallintaan liittyvien palveluiden tarjoamista. Datahubissa voidaan käsitellä myös sähköiseen liikenteeseen, pientuotantoon ja omavaraisiin energiayhteisöihin tai nollaenergia-alueisiin liittyviä tietoja. Näiden hyödyntäminen voi edellyttää datahubin jatkokehittämistä. Yhteiskunnalliset vaikutukset Datahubilla ei ole lyhyellä aikavälillä makrotaloudellisia vaikutuksia työllisyyteen ja työelämään. Sähkömarkkinaprosessien tehostuminen tulee vapauttamaan jonkin verran henkilöresursseja erilaisesta selvittelytyöstä mutta vaikutukset yritysten työllistämismahdollisuuksiin ovat hyvin vähäiset. Datahub-operaattorin työllistämisvaikutukseksi arvioidaan käyttöönoton jälkeen noin kymmenen henkilötyövuotta. Pitkällä aikavälillä datahubin välilliset vaikutukset työllisyyteen voivat olla merkittäviä, sillä se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkuusja energiahallintapalveluja ja älyverkkopalveluja kehittäville yrityksille sekä parantaa suomalaisten energiayhtiöiden kilpailukykyä pohjoismaisilla sähkön vähittäismarkkinoilla. Datahubin merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät tietoyhteiskuntakehitykseen. Se edistää sähkön käyttöön liittyvien sähköisten asiointipalveluiden kehittämistä ja tarjoamista sähkönkäyttäjille. Datahub mahdollistaa myös kolmansien osapuolten palvelukehityksen. Datahub lisää myös yhteiskunnan riippuvuutta tietotekniikasta. Tämän vuoksi tietoturvallisuus on olennainen osa datahubin toimintaa, joka tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Datahub ei ole kuitenkaan sähkön toimitusvarmuuden kannalta kriittinen tietojärjestelmä, mutta kyberturvallisuuteen liittyvät riskit tulee arvioida. Tietosuoja on tietoturvan tavoin tärkeä osa datahub-toimintaa. Datahub on henkilörekisteri ja datahub-operaattori rekisterinpitäjä. Datahubin käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä datahub-operaattorin tehtävistä, velvollisuuksista ja oikeuksista rekisterinpitäjänä. Datahubin tietovaikutuksista laaditaan erillinen vaikutusarvioselvitys säädösvalmistelun tueksi.

13 13(84) 2 JOHDANTO 2.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Fingrid laati vuonna 2014 selvityksen sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvän tiedonvaihdon tulevaisuuden ratkaisusta ( datahub-selvitys ). Selvityksessä suositeltiin datahubin perustamista. Työ- ja elinkeinoministeriö käsitteli selvitystä kevään 2015 aikana ja pyysi päivätyllä kirjeellä Fingridiä käynnistämään datahub-selvityksessä kuvatun keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun toteuttamisen Suomeen. Datahubin toteuttaminen aloitettiin vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon liittyvien nykyisten liiketoimintaprosessien kuvaamisella ja sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien määrittelyllä datahubissa. Kuvaukset vähittäismarkkinoiden nykyisistä liiketoimintaprosesseista valmistuivat syyskuussa Luonnos vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosesseista datahubissa valmistui toimialan kommentoitavaksi joulukuussa Tarkastettu versio liiketoimintaprosessien kuvauksista julkaistiin Datahubin tekninen asiantuntijaryhmä on valmistellut datahubin teknisiä kuvauksia prosessityönryhmien kuvaamien liiketoimintaprosessien ja tietomallien mukaisesti. Datahubin käyttöönotto aiheuttaa muutostarpeita sähkömarkkinalakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin sekä synnyttää uutta lainsäädäntöä henkilötietojen käsittelystä. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa säädösvalmistelua. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista ja seurauksista päätöksenteon tueksi. Vaikutusten arviointi on välttämätön perusta poliittiselle päätöksenteolle ja se edesauttaa sääntelyn yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. Hyvä vaikutusarviointi lisää valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta ja luotettavuutta sekä parantaa lainsäädännön laatua. Datahub-selvityksessä arvioitiin toteutusesityksen mukaisen datahub-ratkaisun vaikutuksia. Vaikutusarviointi käsitti taloudellisten vaikutusten määrällisen arvioinnin (kustannushyötyanalyysi, CBA) ja laadullisen vaikutusarvioinnin. Tämän erillisen vaikutusarvioselvityksen tarkoituksena on päivittää ja tarvittavilta osin syventää ja laajentaa datahub-selvityksen vaikutusarviointia sekä muodostaa johdonmukainen ja selkeä kokonaiskäsitys datahubin olennaisista vaikutuksista. Vaikutusarvioselvitys laaditaan tausta-asiakirjaksi työ- ja elinkeinoministeriön säädösvalmistelun tueksi. Selvityksen laaditaan seuraavat analyysit datahubin käyttöönottoa koskevan säädösvalmistelun tueksi: Selvitys vastaavista toteutetuista tai valmisteilla olevista tiedonvaihdon kehityshankkeista Pohjoismaissa ja Euroopan unionin jäsenmaissa Vaikutusarvioselvitys, joka kattaa datahubin taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

14 14(84) 2.2 Selvityksen toteutus Säädösvalmisteluun liittyvän vaikutusarvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista päätöksentekoa varten. Vaikutusarviointi mahdollistaa sen, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävästi luotettavaa tietoa ratkaisuvaihtoehtojen seurauksista. Datahub-selvityksen vaikutusarviointi Datahub-selvityksessä arvioitiin ja vertailtiin erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuksi. Selvityksessä tarkasteltiin myös vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon nykytilaa, sen heikkouksia ja vahvuuksia sekä vaikutuksia, mikäli tiedonvaihtoa ei kehitettäisi. Selvityksessä esitettiin datahubia tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuksi Suomeen, mikä valintana myös perusteltiin. Tässä vaikutusarvioselvityksessä tarkastellaan toteutusesityksen mukaisen datahubratkaisun vaikutuksia. Tiedonvaihdon nykytila ja toteuttamisvaihtoehtojen keskinäinen vertailu on selostettu datahub-selvityksessä. Vaikutusarvioselvitys on laadittu soveltamalla seuraavia ohjeita: Säädösehdotusten vaikutusten arviointi: Ohjeet, Oikeusministeriön julkaisu 2007:6 Hallituksen esitysten laatimisohjeet, Oikeusministeriön julkaisu 2004:4 Pienyritysvaikutusten ja yritysten hallinnollisen taakan arviointi säädösvalmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 21/2011. HE:n taloudelliset vaikutukset yritysvaikutukset, luonnos Vaikutusarvioselvityksessä on tarkasteltu eri vaikutusryhmiä omina osa-alueinaan. Vaikutusten hahmottamisen helpottamiseksi jäsennyksessä on käytetty seuraavaa vakio-otsikointia: Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset viranomaisten toimintaan Ympäristövaikutukset Yhteiskunnalliset vaikutukset Vaikutuksilla tarkoitetaan datahubin käyttöönotosta johtuvia tosiasiallisia seurauksia. Vaikutusarvioselvityksen tarkoituksena ei ole kaikkien mahdollisten vaikutusten arvioiminen. Arvioinnissa keskitytään datahubin olennaisiin tai merkittäviin vaikutuksiin. Merkittäviä vaikutuksia ovat sellaiset, jotka vaikuttavat olennaisella tavalla sääntelyn kohteena olevien tai muiden datahubin kohderyhmien toimintaan.

15 15(84) Vaikutusarvioinnin tiedonlähteet ja menetelmät Vaikutusarvioselvityksen keskeinen tiedonlähde on datahub-selvitys ja sen yhteydessä kerätyt aineistot. Niistä olennaisimmat ovat seuraavat: Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta, loppuraportti, Selvitys sähkömarkkinoiden keskitetystä tiedonvaihdosta, väliraportti, Fingridin kysely sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon nykytilasta (web-kysely). Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 ja siihen vastasi 45 energiatoimialan yritystä. Toimialan yritysten haastattelut. Haastatteluihin osallistu 32 energiatoimialan yritystä ja haastattelut toteutettiin tammi-maaliskuussa 2014 Datahubin kustannus-hyötyanalyysi (CBA), johon osallistui 11 sähkönmyyjää ja 8 verkonhaltijaa. Tiedot kerättiin touko-heinäkuussa Tutustumiskäynnit Tanskaan (2 käyntiä), Norjaan ja Hollantiin sekä Ruotsin ja Viron datahubeja kehittäviä tahojen haastattelut. Statnett (2012). Tehokkaat sähkön vähittäismarkkinat -selvitys: Loppuraportti, (Norjan Elhubin kustannushyötyanalyysi) Työ- ja elinkeinoministeriö. Lausuntoyhteenveto sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisua koskevasta selvityksestä. TEM/2557/ /2014, Lausunnot sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisua koskevasta selvityksestä (yhteensä 24 yritystä, etujärjestöä ja viranomaistahoa). Datahub-selvityksen yhteydessä kuultiin laaja-alaisesti sidosryhmien edustajia ja heidän arvioitaan datahubin vaikutuksista. Sidosryhmien ja muiden tahojen laajaalainen kuuleminen ja osallistaminen datahubin käyttöönoton valmisteluun ovat jatkuneet toteutusprojektin aikana. Vaikutusarvioselvityksessä on hyödynnetty kokemuksia ja päivitettyä tietoa vastaavista tehdyistä ja käynnissä olevista datahub-hankkeista ja vaikutusarvioinneista. Vaikutusarvioselvitys perustuu menetelmällisesti sekä määrälliseen että laadulliseen vaikutusten arviointiin. Määrällinen arviointi koskee datahubin välittömiä taloudellisia vaikutuksia (kohta 5.2), joita arvioitiin datahub-selvityksen kustannushyötyanalyysissä. Niiltä osin kuin vaikutuksia ei ole ollut mahdollista arvioida määrällisesti ja täsmällisesti, selvityksessä on selostettu vaikutusten suuntaa ja minkälaisten

16 16(84) mekanismien ja vaikutusketjujen kautta vaikutusten arvioidaan toteutuvan. Tämä koskee erityisesti datahubin välillisiä vaikutuksia, jotka syntyvät monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja erilaisten vaikutusketjujen kautta ja joiden vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Vaikutusarvioselvityksen laatijan tehtävänä on ollut koostaa käytettävissä olleiden aineistojen pohjalta datahubin kaikki olennaiset vaikutukset johdonmukaiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi kokonaiskäsityksen muodostamiseksi.

17 17(84) 3 DATAHUB-RATKAISUN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Datahub-järjestelmä ja sen tarjoamat palvelut on suunniteltu ottaa käyttöön vuonna Datahub tarkoittaa sähkön vähittäismarkkinaprosesseihin liittyvän tiedonvaihdon ja tiettyjen tällä hetkellä jakeluverkonhaltijoiden vastuulla olevien toimintojen keskittämistä yhteen tietojärjestelmään. Datahub toimii markkinaprosesseissa, kuten mittaustiedon toimittamisessa ja sopimustapahtumissa tiedonvaihdon osapuolena sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille. Tiedot myös tallennetaan datahubiin, josta ne ovat osapuolten saatavilla sähkömarkkinarooliin perustuvien oikeuksien ja valtuutusten perusteella. Datahubissa tiedonvaihto on lähes reaaliaikaista, jolloin esimerkiksi myyjänvaihdot ja muutot voidaan käsitellä nopeammin palvelutapahtuman aikana. Markkinaosapuolten vastuissa ei tapahdu oleellisia muutoksia lukuun ottamatta jakeluverkonhaltijan taseselvitys- ja kulutustietojen raportointivastuita. Datahub-operaattoritoimintaa varten järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on perustanut tytäryrityksen Fingrid datahub Oy:n. Datahubin hallintomallista eikä toiminnan rahoituksesta tai palveluiden hinnoittelusta ole vielä päätöstä. Nämä edellyttävät muutoksia sähkömarkkinalainsäädäntöön. Henkilötietojen käsittelystä datahubissa tarvitaan uutta lainsäädäntöä. 3.1 Yleiskuvaus Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tullaan tallentamaan tulevaisuudessa tietoa Suomen noin 3,6 miljoonasta sähkön käyttöpaikasta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi asiakkaan muuttaessa tai vaihtaessa sähkönmyyjää tai sähkösopimusta koko palvelutapahtuma ja siihen liittyvä tiedonvaihto hallitaan keskitetysti yhdessä tietojärjestelmässä. Samoin asiakaslaskutuksen perusteena olevat sähkönkulutustiedot ovat eri osapuolten saatavilla keskitetystä yhdestä paikkaa. Datahubiin tallennettuja tietoja käyttävät sähkön vähittäismarkkinoilla toimivat sähkönmyyjät ja jakeluverkonhaltijat sekä sellaiset datahubin palvelusopimuksen allekirjoittaneet kolmannet osapuolet, jotka ovat saaneet tietojen käyttöön valtuutuksen sähkönmyyjältä, jakeluverkonhaltijalta tai asiakkaalta. Datahubin korvaa nykyisen hajautetun tiedonvaihtojärjestelmän, jossa sähkömarkkinaprosesseissa tarvittavat käyttöpaikka-, asiakas-, sopimus- ja mittaustiedot sijaitsevat hajautetusti eri markkinaosapuolten järjestelmissä ja jossa tiedonvaihto tapahtuu kahdenvälisenä monelta monelle. Työ- ja elinkeinoministeriö teki päätöksen käynnistää datahubin toteuttaminen. Datahubin toteutusprojekti on käynnistynyt Fingridin johtamana laajaalaisena valmistelutyönä. Se on sisältänyt muun muassa vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon liittyvien nykyisten liiketoimintaprosessien kuvaamisen, vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien määrittelyn datahubissa ja datahubin teknisten kuvausten laatimisen. Sidosryhmäyhteistyötä varten Fingrid on perustanut datahub-seurantaryhmän, jonka tehtävänä on seurata projektin etenemistä, antaa näkemyksiä toimialaan ja sidosryhmiin liittyvissä asioissa, edesauttaa projektin

18 18(84) tavoitteiden saavuttamisessa ja lisätä sidosryhmien tietoisuutta projektin etenemisestä. 3.2 Liiketoimintaprosessit ja toiminnot datahubissa Datahub-selvityksessä laadittiin datahubin alustava toiminnallisuusmäärittely. Datahubin tarkempi toiminnallisuusmäärittely on tehty jakeluverkonhaltijoiden ja sähkönmyyjien prosessityöryhmissä. Toimialan yritysten kommenttien perusteella laaditut liiketoimintaprosessien kuvausten ensimmäiset versiot julkaistiin Datahubin käyttöönotto tarkoittaa sähkön vähittäismarkkinaprosesseihin liittyvän tiedonvaihdon sekä tiettyjen tällä hetkellä jakeluverkonhaltijoiden vastuulla olevien toimintojen keskittämistä yhteen tietojärjestelmään. Tulevaisuudessa kaikki markkinaprosesseissa tarvittava tieto ilmoitetaan ja tallennetaan datahubiin, jossa tieto käsitellään ja välitetään eteenpäin muille tietoon oikeutetuille osapuolille. Tämä vähentää osapuolten tarvetta kahdenväliselle kommunikaatiolle oleellisesti. Samalla tiedonvaihto ja prosessit nopeutuvat nykyiseen pääasiassa eräajoihin perustuvaan tiedonvaihtoon verrattuna, koska datahub vastaa toimijan pyyntöihin ja ilmoituksiin lähes reaaliaikaisesti. Datahubin päätoiminnallisuuksia tulevat olemaan seuraavat: Käyttöpaikkatietojen ylläpito Asiakas- ja sopimustietojen ylläpito Mittaustietojen ylläpito Jakeluverkonhaltijan taseselvitys sekä tasevirheiden korjaus Sopimusprosessien, kuten muuttojen ja myyjänvaihtojen hallinnointi Käyttöpaikan kytkentä- ja katkaisuprosessien hallinnointi Tuote- ja laskutustietojen ylläpito Jakeluverkonhaltijan ja sähkön myyjän lakisääteinen kulutustietojen raportointi Asiakkaiden antamien valtuutusten ja yritysten antamien toimeksiantojen hallinnointi datahubin tietoihin pääsystä standardoitujen järjestelmärajapintojen kautta Asiakkaan pääsy omiin tietoihin keskitetysti Kolmansien osapuolten pääsy tietoihin Osapuolitietojen ylläpito Toiminnan laadun valvonta Viranomaisraportointi

19 19(84) Edellä esitettyihin toiminnallisuuksiin ja prosesseihin liittyvät toimintamallit nykyisessä tiedonvaihtomallissa ja datahub-ratkaisussa on kuvattu pääpiirteittäin liitteessä 1. Datahubin käyttöönotto ei muuta oleellisesti sähkömarkkinaosapuolten nykyisiä tehtäviä ja vastuita, mutta se selkeyttää niitä datahubin toimiessa vastapuolena. Muutokset koskevat lähinnä jakeluverkonhaltijan taseselvitys- ja kulutustietojen raportointivastuita. Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti markkinaosapuolten päätehtävät datahubiin perustuvassa tiedonvaihtoratkaisussa. Taulukko 1. Osapuolten päätehtävät datahubissa Osapuoli Sähkönmyyjä Jakeluverkonhaltija Kolmas osapuoli Asiakkaat Datahub-operaattori Päätehtävät datahubissa Asiakas- ja sopimustietojen ylläpito Sopimusprosessien käynnistäminen (muutot, myyjänvaihdot, tariffimuutokset, perinnän kytky-/katkoprosessit, jne.) Mittaustietojen haku laskutusta varten Käyttöpaikka-, verkkotuote- ja mittaustietojen tarkistukset rooliin tai asiakasvaltuutuksen perustuen Online-palvelun tarjoaminen asiakkaalle datahubin tietoihin pääsyyn Käyttöpaikka-, verkkosopimus- ja tariffitietojen ylläpitäminen Taseselvityksessä tarvittavia rakenteellisten tietojen ylläpitäminen Validoidun tuntimittaustiedon toimittaminen Tasevirheiden laskutus datahubissa tehtävän laskennan perusteella Online-palvelun tarjoaminen asiakkaalle datahubin tietoihin pääsyyn Datahubissa olevan tiedon haku ja käyttö valtuutuksen mukaisesti Datahubin tarjoaman avoimen tiedon haku ja käyttö Pääsy oman käyttöpaikan ja sitä koskevien sopimusten tietoihin Datahubiin tallennettujen omien tietojen tarkistaminen (rekisteritietojen tarkistus) sekä korjauspyyntöjen tekeminen Valtuutusten hallinnointi: myöntäminen, peruminen ja jatkaminen Datahub ei sähkömarkkinoiden taustajärjestelmänä näy suoraan asiakkaille eikä vaikuta asiakkaiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin Datahub-järjestelmän tekninen operointi ja ylläpitäminen Datahubissa tehtävät laskennat ja tietojen välitys markkinaosapuolille Datahubin käyttöön liittyvä tekninen tuki osapuolten pääkäyttäjille Virhetilanteiden selvitystyöt Datahubiin liittyvä yleinen ohjeistus ja tiedonvaihdon sääntöjen laatiminen Palveluiden hinnoittelu ja laskutus käyttäjiltä Datahubin palvelusopimusten ja sääntöjen noudattamisen valvonta Tiedonvaihdon ja vähittäismarkkinoiden prosessien kehitys yhdessä toimialan kanssa

20 20(84) 3.3 Datahubin organisointi ja ohjaus Datahubin hallintomallista ei ole päätöstä. Datahub-selvityksessä analysoitiin ja vertailtiin neljää vaihtoehtoista datahubin hallintomallia 1. Siinä suositeltiin kantaverkkoyhtiön hallinnoimaa datahubia. Datahub synnyttää sähkön vähittäismarkkinoille uuden monopolitoimijan, mikä vaikuttaa osapuolten keskinäisiin rooleihin. Fingrid Oyj on perustanut datahuboperaattoritoimintaa varten erillisen tytäryrityksen Fingrid Datahub Oy:n ( datahuboperaattori ), jonne tullaan keskittämään kantaverkonhaltijan kehittämisvastuulla olevat vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon liittyvät toiminnot 2. Datahub-operaattorista tulee säätää sähkömarkkinalaissa sekä sen perusteella annettavissa asetuksissa. Säädöksissä tulee ottaa kantaa datahub-operaattorin, sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden tehtäviin, vastuisiin ja oikeuksiin sekä Energiaviraston tehtäviin ja toimivaltaan datahubia koskevissa asioissa. Datahubin käyttöönotto aiheuttaa muutostarkentamistarpeita sähkömarkkinalain 49 :n mukaiseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tiedonvaihdon kehittämisvastuuseen. Tiedonvaihdon kehittämistehtävää määriteltäessä lainsäädännössä tulee ottaa kantaa myös markkinaprosessien kehittämisvastuuseen, sillä vähittäismarkkinoiden prosessien ja tiedonvaihdon kehittäminen ovat keskitetyssä tiedonvaihtoratkaisussa entistä vahvemmin kytkeytyneet toisiinsa. Kokonaisuutena tarkasteltaessa datahubin vaikutukset toimijoiden rooleihin ja tehtäviin eivät ole merkittäviä. Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävänä on jatkossakin sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen. Uudelleenarvioinnin tarve liittyy datahub-operaattorin rooliin vähittäismarkkinaprosessien kehittämisessä, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan kantaverkonhaltijalle säädetty tiedonvaihdon kehitysvastuu on tekninen eikä sisällä roolia markkinaprosessien kehittämistä. Sähkönmyyjät ja jakeluverkonhaltijat ovat edellyttäneet, että liiketoimintaprosessien kehittäminen tulee olla toimialan yritysten tehtävä tai että vähittäismarkkinatoimijoilla säilyy jatkossakin keskeinen rooli. Kehittämistehtävän toteuttaminen keskitetyssä järjestelmässä voi toisaalta edellyttää datahub-operaattorilta roolia myös markkinaprosesseihin liittyvässä päätöksenteossa, jotta päätöksentekokyky ei nouse kehittämisen esteeksi.. 1 Ks. luku 4.9 ( Euroopan unionin kanta vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon ), jossa on tarkasteltua kolmea erilaista mallia tiedonhallinnan ja tiedonvaihdon toteuttamiseksi. 2 Tehtävien hoitaminen voidaan määrätä lainsäädännössä järjestelmävastuulliselle kantaverkonhaltijalle, joka voi antaa tehtävän hoitamisen kokonaan omistamansa tytäryrityksen Fingrid Datahub Oy:n tehtäväksi.

21 21(84) Vähittäismarkkinamalliin liittyvät päätökset ja vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja liiketoimintaprosessien kehittämiseen liittyvät päätökset ovat linkittyneitä mutta erillisiä toisistaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on valmistella ja vastata kaikista vähittäismarkkinamalliin liittyvistä päätöksistä ja niihin liittyvistä vaikutusarvioinneista. Datahub-operaattorin tehtävänä on toteuttaa sille lainsäädännössä määriteltyä operaattoritoimintaa ja tiedonvaihdon kehittämistehtävää. Datahub-operaattorilla tehtävänä on myös laatia tiedonvaihtoon liittyviä sääntöjä ja valvoa niiden noudattamista osana palvelusopimuksen ehtoja. Energiaviraston tehtävänä on valvoa datahub-operaattoria koskevien säädösten noudattamista. Siinä keskeisiä tehtäviä ovat hinnoittelun ja muiden palvelun ehtojen kohtuullisuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden valvonta. Energiavirasto vahvistaa hinnoittelua koskevat menetelmät ja palvelun ehdot sekä pyytää harkintansa mukaan palveluehtojen muutoksista lausuntoja asianosaisilta kuulemismenettelyllä. 3.4 Datahubin rahoitus ja palveluiden hinnoittelu Datahubin rahoituksesta ja palveluiden hinnoittelumallista ei ole päätetty. Datahub-selvityksessä ehdotetussa rahoitusmallissa Fingrid Datahub Oy rahoittaa datahub-järjestelmään liittyvät investoinnit ja veloittaa ne toiminnan operatiivisten kustannusten kanssa datahubin käyttäjiltä datahubin palvelumaksuina. Datahubin kustannustenjakoperiaatteiksi on esitetty seuraavia: Datahubin suurimmat rahoittajat ovat jakeluverkonhaltijat ja sähkönmyyjät. Jakeluverkonhaltijoiden maksuosuus tulisi olla sähkönmyyjien osuutta suurempi, koska jakeluverkonhaltijoiden saamat nettohyödyt ovat datahubista sähkönmyyjiä suuremmat ja koska datahubiin keskitetään jakeluverkonhaltijoiden monopolitoimintoja. Lisäksi jakeluverkonhaltijoilta kerätty rahoitus ei vaikuta sähkönmyyjien keskinäiseen kilpailuasemaan. Myös kolmannet osapuolet maksavat käyttämistään datahub-palveluista. Palvelun hinnoittelussa ja muissa ehdoissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon yritysten edellytykset kehittää uusia liiketoimintoja ja palveluja. Kolmansien osapuolten hinnoittelumalli eivät kuitenkaan saa asettaa sähkömarkkinaosapuolia eriarvoiseen asemaan. Hinnoittelu voi perustua kiinteiden kuukausimaksujen ja käyttöpaikkojen määrään perustuvien maksujen yhdistelmään. Myös volyymiperusteisia maksuja voidaan harkita. Datahubin sisällyttäminen kantaverkkomaksuihin ei kohdenna vähittäismarkkinoiden kustannuksia oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi, joten sitä ei ehdoteta sovellettavaksi. Luvanvaraisena monopolitoimintona Fingrid Datahub Oy:n on tarjottava datahub-palveluita sähkömarkkinoiden osapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja palveluiden hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.

22 22(84) Palvelun maksuilla voidaan kattaa Fingrid Datahub Oy:n tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä kohtuullinen voitto. 3.5 Lainsäädännön muutostarve Datahubin käyttöönotto edellyttää muutoksia ainakin seuraaviin lakeihin ja asetuksiin: Sähkömarkkinalaki 588/2013 Energiatehokkuuslaki (1429/2014) Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta 809/2008 (sanomaliikenneasetus) Valtioneuvoston asetus sähköntoimituksen selvityksestä ja mittaamisesta 66/2009 (mittausasetus) Lainsäädäntömuutokset liittyvät muun muassa seuraaviin asioihin: Datahub-operaattorin tehtävät, vastuut ja oikeudet uutena vähittäismarkkinaosapuolena Jakeluverkonhaltijan taseselvitykseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet Jakeluverkonhaltijan kulutustietojen raportointiin liittyvät vastuut ja velvollisuudet Sähkönmyyjän ja jakeluverkonhaltijan velvollisuus tarjota pääsy datahubiin tallennettuihin asiakkaan tietoihin Lukemamittausten käytöstä luopuminen, tuntiaikasarjojen muodostaminen lukemamittauskohteille ja erillisestä tasoituslaskennasta luopuminen Edellä esitettyjen lainsäädäntömuutosten lisäksi datahubin käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä henkilörekisterin perustamisesta ja henkilötietojen käsittelystä sekä Fingrid Datahub Oy:stä rekisterinpitäjänä. Tietosuojaan liittyvistä säädösmuutoksista laaditaan erillinen vaikutusarvioselvitys, joten niiden vaikutuksia ei tarkastella lähemmin tässä selvityksessä. Tietoturvan osalta tulisi arvioida, kohdistuuko datahubiin uusia säädöstasoisia velvoitteita tai viranomaisvaatimuksia. Tällaisia Viestintäviraston esille nostamia vaatimuksia voisivat olla esimerkiksi ilmoittamisvelvollisuus datahubiin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista. Lainsäädännön muutostarpeita arvioitaessa tulisi arvioida myös viranomaisten toimivaltuuksia puuttua markkinaprosesseihin liittyvän tiedonvaihdon ja menettelytapojen väärinkäytöksiin. Keskeisessä roolissa tässä ovat viranomaisista Energiavirasto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

23 23(84) 3.6 Käyttöönoton aikataulu Datahub-järjestelmä ja sen tarjoamat palvelut otetaan käyttöön suunnitelmien mukaan vuonna Käyttöönoton yksityiskohtaisempi aikataulusuunnitelma on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Datahubin suunnitelmanmukainen käyttöönottoaikataulu 1 1

24 24(84) 4 TIEDONVAIHDON KANSAINVÄLINEN KEHITYS SEKÄ EU:N LAINSÄÄDÄNTÖ Datahub-ratkaisuja on otettu käyttöön viime vuosina useissa Euroopan maissa. Tanskassa datahub otettiin käyttöön vuonna 2013 ja se on tällä hetkellä yksi laajimmista datahub-toteutuksista. Norjassa datahub tullaan ottamaan käyttöön vuonna Ruotsissa datahubin käyttöönotosta valmistellaan esiselvityksiä, jotka valmistuvat vuoden 2017 helmikuuhun mennessä. Virossa datahub otettiin käyttöön vuonna Datahubin käyttöönoton kaksi tärkeintä syytä ovat olleet markkinaosapuolten välisen tiedonvaihdon laadun parantaminen ja vähittäismarkkinamallin tukeminen. Monelta-monelle-tiedonvaihto ei ole vastannut tehokkuudeltaan ja toiminnalliselta laadultaan vähittäismarkkinoiden vaatimuksia. Tämä on ollut seurausta tiedonvaihdon määrän kasvusta, johon ovat vaikuttaneet sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle ja älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotto. Datahubin käyttöönottoon on liittynyt usein myös yhteislaskutukseen perustuvan myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönotto. Suomeen suunniteltu datahub-ratkaisu ei poikkea toiminnallisesti muissa Pohjoismaissa toteutetuista tai suunnitelluista laajan toiminnallisuuden ratkaisuista. Kansalliset erot liittyvät lähinnä tase- ja tasoituslaskentoihin, mitkä johtuvat siitä, että tuntimittaus ei ole vielä laajamittaisesti käytössä. Datahubin perustoiminnallisuuksia ovat käyttöpaikka-, asiakas- ja sopimustietojen ylläpito, mittaustietojen tallennus ja välitys markkinaosapuolille, jakeluverkonhaltijan taseselvitys, myyjänvaihto- ja muuttoprosessin hallinnointi ja toiminnan laadun valvonta. Asiakkaan pääsy datahubiin tallennettuihin tietoihin on toteutettu sähkönmyyjän sähköisen asiointipalvelun kautta. Datahubin operointi- ja kehittämisvastuu on Tanskassa, Norjassa ja Virossa annettu järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Tämä on myös todennäköisin organisointimalli Ruotsissa. Muista Euroopan maista löytyy myös esimerkit verkonhaltijoiden hallinnoimasta datahubista (Alankomaat) ja yksityisestä mutta sääntelyn alaisesta datahubista (Iso-Britannia). Datahubin rahoittamiselle ja palvelujen hinnoittelulle ei ole olemassa yhtä vallitsevaa mallia. Rahoitus on toteutettu muun muassa kantaverkkomaksuilla ja datahubin käyttäjäryhmiltä perittävillä palvelumaksuilla. Jakeluverkonhaltijan osuus maksuista on tyypillisesti sähkönmyyjän osuutta suurempi, koska datahubiin keskitetään jakeluverkonhaltijan toimintoja. Euroopan unionissa ei ole säädöksiä vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon toteutustavasta. Euroopan unioni toimielimet eivät ole myöskään esittäneet kannanotoissaan suositusta tavasta toteuttaa vähittäismarkkinoiden tiedonhallinta ja tiedonvaihto. Euroopan komission asettama älykkäiden sähköverkkojen työryhmä tarkasteli kolmea vaihtoehtoista tiedonhallinnan toimintamallia, joista yksi oli riippumattoman kolmannen osapuolen datahub.

25 25(84) Kaikki vaihtoehdot todettiin EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin mukaisiksi. Tarvetta yhtenäiselle eurooppalaiselle toimintamallille ei ole nähty. Tärkeintä sovellettavassa mallissa ovat tiedonvaihdon toimivuus, tehokkuus ja läpinäkyvyys sekä markkinaosapuolten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. 4.1 Yhteenveto datahub-toteutuksista Tässä vaikutusarvioselvityksessä on tarkasteltu vastaavia jo toteutettuja ja valmisteilla olevia tiedonvaihdon kehityshankkeista Pohjoismaissa ja Virossa sekä yleisemmällä tasolla tietyissä Euroopan unionin jäsenmaissa. Markkinakartoitus perustuu datahub-selvityksen lähdeaineistoon ja haastatteluihin sekä ajantasaiseen julkisesta saatavilla olevaan materiaaliin tarkasteltavien maiden tiedonvaihtomallista 1. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto toteutettujen ja suunnitteilla olevien datahubien päätoiminnallisuuksista. Taulukko 2. Yhteenveto datahubien päätoiminnallisuuksista Pohjoismaissa ja Virossa Toiminnallisuus Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Asiakas- ja käyttöpaikkatiedon tallennus, välitys ja ylläpito ( ) ( ) ( ) Mittaustietojen tallennus, välitys ja hallinta ( ) ( ) ( ) JVH:n taseselvitys ja/tai taseselvitystiedon välitys ( ) ( ) ( ) Sopimusprosessit: mm. muutot ja myyjänvaihdot ( ) ( ) ( ) Perinnän katkaisu- ja kytkentäpyynnöt ( ) ( ) Jakeluverkon tariffitietojen ylläpito ( ) ( ) ( ) Laskutustietojen välitys ( ) ( ) ( ) Valtuutusten ja toimeksiantojen hallinnointi 3. osapuolille ( ) ( ) ( ) Asiakkaan pääsy omiin tietoihin (mm. kulutustiedot) ( ) ( ) ( ) Kolmansien osapuolten pääsy avoimien rajapintojen kautta ( ) ( ) ( ) Toiminnan laadun valvonta ( ) ( ) ( ) Viranomaisraportointi ( ) ( ) ( ) Toiminnallisuus käytössä ( ) Suunniteltu toteutettavaksi Toiminnallisuutta ei ole 1 Tietoja on päivitetty syyskuun 2017 tilanteen mukaisiksi.

26 26(84) Kuten taulukosta 2 havaitaan, kaikki pohjoismaiset datahubit tulevat olemaan hyvin samankaltaisia laajan toiminnallisuuden datahubeja. Yksittäisiä maakohtaisia eroja lukuun ottamatta kaikki vähittäismarkkinoiden pääprosessit tehdään automatisoidusti datahubissa. Viron datahub on prosessien automatisoinnin ja datahubissa tehtävien toimintojen osalta jonkin verran suppeampi kuin pohjoismaiset datahubit. Iso- Britanniassa (ks. luku 4.7) datahub toimii pelkkänä tiedonvaihtoalustana (kommunikaatiohub) asiakkaan käyttöpaikan ja sähkönmyyjän välillä. Kommunikaatiohubissa ei tehdä esimerkiksi myyjänvaihtoja tai muuttoja eikä järjestelmään tallenneta mittaus-, käyttöpaikka- tai asiakastietoa. Liitteessä 2 on tiivistelmä datahub-hankkeiden lähtökohdista, toteutuksen vaiheista ja toteutusmallista. 4.2 Tanska Tanskassa otettiin keskitetty tiedonvaihtoratkaisu eli datahub ( DataHub ) käyttöön helmikuussa Virallinen perustamispäätös tehtiin vuonna Ensimmäisen pääversion toteuttaminen kesti kuusi vuotta, sillä esiselvitykset käynnistettiin vuonna Huhtikuussa 2016 datahubista otettiin käyttöön toinen pääversio, joka perustuu yhteislaskutukseen ja myyjäkeskeiseen markkinamalliin. Perustietoja sähkön vähittäismarkkinoista Tanskan jakeluverkossa on noin 3,3 miljoonaa käyttöpaikkaa, joten käyttöpaikkojen määrässä mitattuna markkinan koko vastaa Suomen vähittäismarkkinaa. Sähkön kokonaiskulutus mukaan lukien siirtohäviöt oli kuitenkin vain 33,5 TWh vuonna Vähittäismarkkinoilla toimii 63 jakeluverkonhaltijaa sekä 45 sähkönmyyjää. Jakeluverkonhaltijoiden määrä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Vähittäismarkkinamallimuutoksen jälkeen kaikilla sähkönmyyjillä on ollut toimitusvelvollisuus niillä alueilla, joille he toimittavat sähköä. Sähkönmyyjistä ainoastaan 10 ei ole osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä. Tasevastaavia on Tanskassa Kantaverkonhaltija on Energinet.dk (ENDK). Sillä on järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävien lisäksi sähkömarkkinalain mukainen mandaatti sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämiseksi. Tanskan sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuonna Tällöin energiayhtiöt eriyttivät toimintansa verkkopalveluiden tarjoamiseen ja energian myyntiin. Samalla Danish Energy Regulatory Authority National Report to the European Commission: Denmark.

27 27(84) luotiin markkinaosapuolten välinen tiedonvaihtomalli, joka perustui kahdenväliseen tiedonvaihtoon. Huhtikuussa 2016 Tanskassa otettiin käyttöön myyjäkeskeinen markkinamalli. Siinä asiakas on yhteydessä ainoastaan sähkön myyjään, esimerkiksi myös sähkökatkotilanteessa. Asiakasta laskutetaan yhdellä laskulla sähköenergiasta, siirtomaksuista ja veroista. Datahub kokoaa yhteislaskutuksen. Kaikki rahavirrat kulkevat sähkönmyyjän kautta. Sähköverot tilittää valtiolle kuitenkin jatkossakin jakeluverkonhaltija. Tanskassa myyjänvaihtojen lukumäärä on ollut alhainen. Vuonna 2014 myyjänvaihtoaste oli vain 3,7 %. Sähkömittareiden etäluentaan Tanskassa siirrytään vuoteen 2020 mennessä. Tuntimittauskykyisiä sähkömittareita on asennettu tähän mennessä noin 60 %:iin käyttöpaikoista. Perustelut tiedonvaihdon keskittämiselle datahubiin Sähkön vähittäismarkkinoiden avautuminen vuonna 2003 ei lisännyt kilpailua toivotussa laajuudessa. Kilpailun esteiksi havaittiin muun muassa seuraavat tekijät: Sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden tekninen ja toiminnallinen eriyttäminen oli puutteellista. Uudet sähkönmyyjät kokivat saavansa jakeluverkonhaltijoilta heikompaa palvelua verrattuna vertikaalisesti integroituneiden yritysten sähkönmyyjiin. Myyjänvaihtojen määrä oli vähäinen, sillä sääntelyn vuoksi sähkön toimitusvelvollinen myyntihinta oli lähes aina edullisempi kuin markkinahinta. Uusien sähkönmyyjien markkinoille tulon esteet olivat korkeat johtuen hitaista prosesseista, korkeista IT-investoinneista ja rajoitetusta pääsystä mittaus- ja käyttöpaikkatietoihin. Asiakas-, käyttöpaikka- ja mittaustiedoissa oli puutteita ja virheitä, mikä hidasti ja vaikeutti markkinaprosessien läpivientiä. Kahdenvälisenä toteutetun tiedonvaihdon laadussa oli merkittäviä ongelmia, mikä johti suureen määrään manuaalityötä. Tiedonvaihdon ja markkinaprosessien toiminnan laatua ei valvottu. Asiakkaiden oli vaikeaa saada raportteja omasta sähkönkäytöstään. Kansallinen sääntelyviranomainen DEA (Danish Energy Agency) piti datahubia yhtenä ratkaisukeinona markkinoiden toimivuuden parantamisessa ja kilpailun edistämisessä. Samalla alettiin valmistella kuitenkin myös muita toimenpiteitä, kuten etäluennan ja myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönottoa. Datahubilla pyrittiin lisäämään vähittäismarkkinoiden toimivuutta ja kilpailua osapuolten rooleja eriyttämällä ja selkeyttämällä. Tiedonvaihtoa keskittämällä ja prosesseja automatisoimalla haluttiin parantaa tiedonvaihdon laatua ja markkinaprosessien toimivuutta.

28 28(84) Datahubin käyttöönottoa kannattivat erityisesti pienet, itsenäiset sähkönmyyjät. Sitä arvostelivat eniten verikaalisesti integroituneet sähkönmyyjät, jotka pelkäsivät menettävänsä kilpailuetuaan. Myös osa jakeluverkonhaltijoista vastusti datahubia, sillä muutoksen pelättiin pienentävän jakeluverkonhaltijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia vähittäismarkkinoilla. Päätös datahubin käyttöönotosta oli energiapoliittinen. Datahub nähtiin tärkeänä osana vähittäismarkkinoiden toimivuuden kehittämisessä ja kilpailun edistämisessä sekä siirtymisessä tuntimittaukseen ja myyjäkeskeiseen markkinamalliin. Lisäksi sen arvioitiin ratkaisevan tiedon laatuun ja tiedonvaihtoon liittyvät ongelmat. ENDK selvitti yleisellä tasolla datahubin tarpeen ja odotetut vaikutukset markkinoihin, mutta käyttöönoton vaikutuksista ei laadittu laajamittaista kustannushyötyanalyysiä. Tehdyt kustannusarviot kattoivat ainoastaan datahubin perustamisen välittömät kustannukset, mutta eivät esimerkiksi toimialan kehittämis-, käyttöönotto- tai operointikustannuksia. Huhtikuussa 2016 käyttöönotettavaa datahubin pääversiota 2.0 on perusteltu myyjäkeskeiseen vähittäismarkkinamalliin ja laajamittaiseen tuntimittaukseen siirtymisellä. Datahubin päätoiminnallisuudet Tanskan datahub on ensimmäisiä ja toiminnallisuuksiltaan ja käyttäjämäärältään yksi laajimpia datahub-toteutuksia maailmassa. Datahubin ensimmäisen version päätoiminnallisuuksia olivat: Käyttöpaikka-, asiakas- ja sopimustietojen ylläpito Mittaustietojen tallennus ja välitys markkinaosapuolille Kuormituskäyrälaskennat kohteille, jotka eivät ole tuntimittauksessa JVH:n taseselvitys Sopimusprosessien, kuten myyjänvaihdon ja muuton hallinnointi Asiakkaan pääsy omiin tietoihin (ei kuitenkaan suoraan datahubiin) Toiminnan laadun valvonta ja raportointi Huhtikuussa 2016 käyttöönotettava toinen pääversio sisälsi tuen myyjäkeskeiselle vähittäismarkkinamallille: Tuntitaseselvitys JVH:n tariffitiedot Verkkoyhtiökohtaisen yhdistelmälaskun sekä käyttöpaikkakohtaisen laskuaihion muodostaminen verkkotariffeista, veroista ja muista pakollisista maksuista

29 29(84) Kolmansien osapuolten pääsy datahubin tietoihin sekä siihen liittyvien valtuutuksien käsittely Toisen pääversion myötä tiedonvaihto tapahtuu palvelurajapintojen kautta XMLmuodossa tai selainkäyttöliittymällä. Käyttäjäroolit Datahubin käyttäjärooleja ovat sähkönmyyjät, jakeluverkonhaltijat, mittausvastuulliset, tasevastaavat, kantaverkonhaltija ja kolmannet osapuolet. Asiakkaalla on pääsy datahubissa olevaan tietoon oman sähkönmyyjänsä kautta. ENDK on kehittänyt datahubiin oman minimiratkaisun tietojen esittämiseksi, mutta sähkönmyyjät voivat kehittää omia kattavampia ja visuaalisempia ratkaisuja. Asiakas päättää, ketkä saavat pääsyn asiakasta koskevaan tietoon ja kuinka pitkäksi ajaksi ja miten paljon tietoa voi hakea. Valtuutuksia hallitaan datahubissa. Legitimoituja kolmansia osapuolia ovat sähkön välittäjät ( energy brokers, esim. aggregaattorit), energiapalveluyritykset ja muut palveluntarjoajat. Jokaisen datahubin käyttäjän tulee allekirjoittaa palvelusopimus, jossa tämä sitoutuu noudattamaan markkinasääntöjä ja käyttöehtoja. ENDK on kehittämässä yhteistyössä Tanskan tilastokeskuksen kanssa ratkaisua anonymisoidun tiedon tietoturvallisesta hyödyntämisestä tutkimuskäyttöön. Mittaus- ja laskutustietoja säilytetään datahubissa 5 vuotta. Toiminnan organisointi Datahubin toteutuksesta vastasi ENDK. Järjestelmän teknisen toteutuksen ENDK suunnitteli valitun tietojärjestelmätoimittajan kanssa ja markkinaprosessit se määritteli yhdessä toimialan yritysten kanssa. ENDK:lla on ollut keskeinen rooli myös myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin määrittelyssä ja toteutuksessa. ENDK vastaa datahubin päivittäisestä käytöstä. Järjestelmän teknisen operoinnin ja ylläpidon ENDK hankkii palveluna. ENDK laatii tiedonvaihtoon liittyviä markkinasääntöjä ja valvoo niiden noudattamista. ENDK:lla on päätösvalta datahubin toiminnan ja kehittämisen ohjaamisessa. Sen toimintaa ohjaa datahubin toiminnasta ja kehittämisestä annettu lainsäädäntö. ENDK valmistelee ja tekee datahubin kehittämispäätökset, jollei niillä ole vaikutusta markkinamalliin. ENDK ei kuitenkaan pyri ohjaamaan vähittäismarkkinoiden kehittämistä vaan odottaa toimialalta yleisesti kannatettuja kehittämispyyntöjä, jotka se toteuttaa datahubiin. Datahubin kehityspäätökset, jotka muuttavat markkinamallia, on vastuutettu DEA:lle. Toiminnan kustannukset ja rahoitus Datahub-operaattorin perustamiskustannukset ovat olleet noin 18,8 miljoonaa euroa (noin 6,1 /kp) sisältäen projektoinnin, kehittämisen ja IT-kustannukset. Osa

30 30(84) 4.3 Norja kustannuksista on ollut vähittäismarkkinamallin muutokseen liittyviä kustannuksia. Datahubin vuosittaiset operatiiviset kustannukset ja kehityskustannukset ovat noin 2,7 miljoonaa euroa (noin 0,9 /kp/vuosi). ENDK:n välittömien kustannusten lisäksi toimiala on kehittänyt omia prosessejaan ja järjestelmiään. Yhtiökohtaiset kehittämiskustannukset ovat olleet noin euroa käyttöpaikkaa kohti. Arvio on suuntaa-antava ja se sisältää myös muun muassa myyjäkeskeiseen markkinamalliin siirtymisen ja tiedon laadun parantamisen kustannuksia, jotka olisivat toteutuneet datahubin käyttöönotosta riippumatta. Datahubin operointi ja kehittäminen rahoitetaan kantaverkkomaksuilla. Saavutetut hyödyt Datahubin hyötyjä ovat olleet markkinaosapuolten saaminen toimimaan markkinasääntöjen mukaisesti sekä käyttöpaikka-, asiakas- ja sopimus- ja mittaustietojen tasapuolinen ja syrjimätön saatavuus kaikille markkinaosapuolille. Asiakkaat ovat olleet datahubiin pääosin tyytyväisiä, sillä markkinaprosessien ongelmat ovat vähentyneet ja prosessien läpivienti on nopeutunut. Tiedon laadun paraneminen näkyy asiakkaille virheettömien laskujen muodossa. ENDK on arvioinut, että datahubin perustamisen myötä on saavutettu tai tullaan saavuttamaan seuraavat hyödyt: Kilpailu vähittäismarkkinoilla lisääntyy, koska uusien myyjien markkinoille pääsyn esteet alenevat; Markkinaprosessit yksinkertaistuvat, koska markkinaosapuolten välisten tiedonvaihtosääntöjen noudattaminen paranee ja koska tiedonvaihto yksinkertaistuu ja yhdenmukaistuu; Toiminta muuttuu tasapuoliseksi ja syrjimättömiksi, koska markkinaprosessien ydintiedot siirtyvät verkkoyhtiöltä datahubiin ja kuluttajien ja markkinaosapuolten pääsy tietoihin helpottuu. Norjan datahub ( Elhub ) on toteutusvaiheessa 1. Datahubin käyttöönotto tapahtuu tämänhetkisten tietojen mukaan vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla. Datahubin suunnittelu ja toteutus käynnistyivät tammikuussa 2012, jolloin kantaverkonhaltija Statnett sai ministeriön alaiselta direktoraatilta, NVE:ltä, tehtäväkseen vertailla erilaisia keskitetyn tiedonvaihdon toteutustapoja. Vertailun perusteella NVE antoi Statnettille toukokuussa 2013 mandaatin selvityksen mukaisen datahub-ratkaisun toteuttamiseksi. 1

31 31(84) Norjan datahub toteutetaan Tanskan datahubin tavoin vaiheittain. Ensimmäisen pääversion jälkeen toiminnallisuutta tullaan laajentamaan muun muassa tukemaan yhteislaskutukseen perustuvaa myyjäkeskeistä vähittäismarkkinamallia. Perustietoja sähkön vähittäismarkkinoista Norjan vähittäismarkkinat muistuttavat niin rakenteeltaan kuin kooltaankin Suomen vähittäismarkkinoita. Jakeluverkossa on noin 2,9 miljoonaa käyttöpaikkaa. Sähkön kokonaiskulutus oli 126,4 TWh vuonna 2014 mukaan lukien omakäyttösähkö ja siirtohäviöt. Jakeluverkonhaltijoita on 146 ja sähkönmyyjiä 136. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on Statnett. 1 Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on tällä hetkellä kahdenvälistä ja se perustuu toimialajärjestöjen tiedonvaihtosuosituksiin. Käytössä keskitetty käyttöpaikkarekisteri NUBIX, joka ohjaa myyjien käyttöpaikkatietokyselyt jakeluverkkoyhtiöille tietojen tarkastamista varten. NUBIXiin liittyminen on ollut pakollista, mutta sen käyttäminen ei. Norjassa myyjänvaihtoaste on eurooppalaisittain melko korkea. Vuonna 2014 se oli 13,3 %. Myyjänvaihtojen ja muuttojen yhteismäärä on vuodessa noin miljoona. Norjassa on otettu käyttöön vapaaehtoinen yhteislaskutus. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli jakeluverkonhaltija tarjoaa yhdelle sähkönmyyjälle yhteislaskutusmahdollisuutta, tulee sen tarjota sama mahdollisuus kaikille jakeluverkon alueella toimiville sähkönmyyjille. Norjassa on suunniteltu siirtymistä yhteislaskutukseen perustuvaan myyjäkeskeiseen vähittäismarkkinamalliin. Lainsäädäntömuutoksia ei ole vielä toteutettu ja tuki mahdolliselle yhteislaskutukselle tullaan toteuttamaan datahubin seuraavassa pääversiossa. Etäluettavien sähkömittareiden laajamittainen asentaminen on Norjassa käynnissä. Etämittarointi on kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä. Älymittareiden toiminnallisuudet ovat lähes samat kuin Suomessa. Perustelut tiedonvaihdon keskittämiselle datahubiin Keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun perusteluina ovat sähkömarkkinoiden nykyiseen tiedonvaihtoon liittyvät ongelmat. Niistä suurimpia ovat: Markkinaosapuolet eivät noudata sovittuja tiedonvaihtosääntöjä, viestin formaatteja ja sähkömarkkinoille määriteltyjä rooleja. Ongelmat ratkaistaan markkinaosapuolten kesken yleensä epämuodollisesti. Tiedonvaihtokäytännöt perustuvat toimialajärjestöjen suosituksiin, ei pakottaviin säädöksiin. 1 Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE). National Report 2015.

32 32(84) Merkittävä osa laskutusresursseista tuhlataan tiedonvaihdon manuaalikäsittelyyn ja virheiden korjaamiseen. Nykyistä käyttöpaikkarekisteriä ei käytetä. Käyttöpaikkatietojen tarkistamatta jättäminen lisää jakeluverkonhaltijoiden työmäärää. Statnett laati toimialan tukemana päätöksenteon perustaksi laajan kustannushyötyanalyysin. Se sisältää datahubilla saavutettavat suorat hyödyt ja datahubin investointi- ja käyttökustannukset. Epäsuoria hyötyjä tai kustannuksia ei kustannushyötyanalyysissä ole arvioitu. Kustannus-hyötyanalyysi rakennettiin määrittelemällä datahubin todennäköiset toiminnallisuudet sekä ne jakeluverkkoyhtiöiden ja sähkönmyyjien markkinaprosessit, jotka muuttuvat datahubin myötä. Määrittelyprojektin asiantuntijaryhmä kokosi arvion näiden prosessien vuosikustannuksista yritysten taloushallinnon tietojen pohjalta. Tämän jälkeen arvioitiin, paljonko datahubin käyttöönotto säästäisi kunkin markkinaprosessin kustannuksia. Kustannushyötyanalyysin mukaan datahub säästää vuositasolla miljoonaa euroa (9,3 18,9 /kp/vuosi). Sähkönmyyjien kustannukset nousevat 8 25 % ja jakeluverkonhaltijoiden laskevat %. NVE on korostanut, että kustannussäästöjen lisäksi datahubin tulee lisätä sähkömarkkinaosapuolten ja palveluntarjoajien välistä kilpailua sekä edistää älyverkkopalveluja. Datahubin tulee tukea myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönottoa ja edistää tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Datahubissa täytyy ottaa huomioon myös pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden harmonisointi. Datahubin päätoiminnallisuudet Norjan datahub on vielä toteutusvaiheessa mutta päätoiminnallisuudet on määritelty yleisellä tasolla. Ensimmäisen version päätoiminnallisuuksia tulevat olemaan seuraavat: Käyttöpaikka, asiakas- ja sopimustietojen hallinnointi Mittaustietojen tallennus ja välitys markkinaosapuolille Sopimusprosessien, kuten myyjänvaihdon ja muuton hallinnointi Taseselvityksessä tarvittavien tietojen raportointi esettille Häviöenergian laskennat Asiakkaan pääsy datahubin tietoihin (ei kuitenkaan suoraan datahubiin) Kolmansien osapuolten pääsy tietoihin sekä valtuutuksien hallinta Ensimmäisen pääversion jälkeen datahubia kehitetään tukemaan myyjäkeskeistä vähittäismarkkinamallia, joka perustuu pakolliseen yhteislaskutukseen.

33 33(84) Datahubin tiedonvaihto tulee olemaan XML-pohjaista. Se perustuu ebix-formaattiin, jota on joiltakin osin sopeutettu ja laajennettu liiketoimintaprosesseihin paremmin sopivaksi. Käyttäjäroolit Datahubin roolimalli erittelee datahub-operaattorin lisäksi viisi keskeistä käyttäjäroolia: jakeluverkonhaltijat, sähkönmyyjät, tasevastaavat, kolmannet osapuolet ja asiakkaat. Asiakas saa pääsyn itseään koskevaan tietoon sähkönmyyjänverkkopalvelun kautta. Asiakkaalla ei ole käyttöliittymää suoraan datahubiin. Asiakas- ja mittaustiedot ovat asiakkaan omaisuutta, joiden käytöstä päättää asiakas itse. Verkkoyhtiölle ja myyjälle annetaan pääsy asiakkaan datahubissa oleviin tietoihin, mutta tietojen avaaminen kolmansien osapuolten käyttöön edellyttää aina asiakkaalta saatavaa valtuutusta. Mittaustiedot voidaan tallentaa datahubiin vain kolmeksi vuodeksi. Aggregoitua ja anonymisoitua tietoa voidaan säilyttää datahubissa tätäkin pidemmän ajan. Toiminnan organisointi Datahubin toteutuksesta vastaa Statnett. Statnett vastaa myös datahubin operoinnista ja kehittämisestä. Operaattoritoiminnan organisoimiseksi perustettiin vuonna 2015 erillinen Statnettin kokonaan omistama tytäryritys Elhub AS. Statnett tekee datahubin kehittämis- ja toimintapäätökset toimialaa kuullen. Toiminnan kustannukset ja rahoitus Statnett on arvioinut kustannushyötyanalyysissä datahubin investointikustannuksiksi miljoonaa euroa (8,8 11,5 /käyttöpaikka) ja vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi 2,6 3,9 miljoonaa euroa (1,0 1,4 /käyttöpaikka/vuosi). Datahubin investointikustannukset viedään Elhub AS:n taseeseen, josta ne aktivoidaan ja laskutetaan käyttäjiltä. Datahubille sallitaan sääntelyn mukainen pääoman tuotto. Datahubin käytöstä maksavat kaikki pääkäyttäjäryhmät: jakeluverkonhaltijat, sähkönmyyjät ja kolmannet osapuolet. Hinnoittelumalli koostuu seuraavista hinnoittelukomponenteista: Roolisidonnainen kiinteä maksuosuus (F) Mittauspisteiden määrään perustuva muuttuva maksuosuus (M), jonka maksavat vain jakeluverkonhaltijat ja sähkönmyyjät Elhubin hinnoittelumalli on esitetty kuvassa 2.

34 34(84) missä, x = toimija t = toimijatyyppi (= käyttäjärooli) G(x t ) = Toimijan x maksuosuus vuodessa F = kiinteä maksuosuus M = mittauspisteiden määrään perustuva vuosittainen muuttuva maksuosuus mp = mittauspisteiden lukumäärä ETI = Elhubin sallitut vuositulot (kustannukset + kohtuullinen tuotto) a t = toimijatyypin osuus Elhubin kokonaisvuosikustannuksista Kuva 2. Elhubin hinnoittelumalli Datahubin käyttäjäryhmien maksuosuuksiksi Elhub AS on esittänyt seuraavia 1 : Jakeluverkonhaltijat 80,0 % Sähkönmyyjät ja kolmannet osapuolet 20,0 % Statnett on laatinut edellä kuvatun hinnoittelumallin yhteistyössä toimialan kanssa. Hinnoittelumallista on pyydetty lausunnot sähkömarkkinaosapuolilta. NVE päättää lopullisesta hinnoittelumallista ja sähkömarkkinaosapuolten maksuosuuksista. Lainsäädäntömuutokset Datahubin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on saatu valmisteltua. Muutokset koskivat muun muassa jakeluverkonhaltijan roolia ja asiakastiedon hallintaa. Datahub-operaattori ottaa vastuun jakeluverkonhaltijalta sähkönmyyjän vaihtoon ja muuttoon liittyvissä prosesseissa, manuaalisesti luettavien mittareiden profiloinnista, verkostohäviöiden laskemisesta, taseselvityksestä ja tasoituslaskennasta. Sähkönmyyjä on jatkossa vastuussa asiakastiedosta sekä sähkön kulutustiedon toimittamisesta asiakkaille. 1 Elhub (2016). Elhub gebyrer Gebyrmodell Elhub - Forslag til NVE

35 35(84) 4.4 Ruotsi Lainsäädäntöön tehtiin muutoksia myös koskien tiedonvaihtostandardia, tiedon laatua, tiedon varastointia, mittausvaatimuksia, markkinaprosessien peruuttamista, mittaustiedon käsittelyä, mittaustietojen käyttöä laskutukseen, järjestelmien turvallisuutta, yksityisyyden suojaa web-portaaleissa, puolueettomuusvaatimuksia ja datahubin käyttäjäsopimuksia. Myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönottoon liittyvät lainsäädäntömuutokset toteutetaan myöhemmin. Ruotsissa datahubin ( Elmarknadshubb ) toteuttaminen on päätöksentekovaiheessa 1. Hallitus antoi kesäkuussa 2015 päätökset, joissa Energimarknadsinspektionen (Ei) ja kantaverkonhaltija Svenska Kraftnät (SvK) saivat tehtäväkseen selvittää keskitetyn tiedonvaihtomallin eli datahubin toteuttamista Ruotsiin. Datahub-selvitykset olivat osa laajempaa selvityskokonaisuutta, jossa tarkasteltiin siirtymistä myyjäkeskeiseen markkinamalliin. Ei julkaisi kesäkuussa 2017 ehdotuksen uudesta vähittäismarkkinamallista, jonka yhtenä keskeisenä osana on keskitetyn tiedonvaihtomallin käyttöönotto. Ehdotuksen julkinen kuuleminen on syksyn 2017 aikana. Perustietoja sähkön vähittäismarkkinoista Ruotsin vähittäismarkkinat ovat kooltaan lähes kaksinkertaiset verrattuna Suomen vähittäismarkkinoihin, mutta toiminnaltaan vähittäismarkkinat muistuttavat läheisesti toisiaan. Jakeluverkossa on yhteensä noin 5,3 miljoonaa käyttöpaikkaa. Sähkönkokonaiskulutus oli 135,2 TWh vuonna 2014, mikä pitää sisällään siirtohäviöt. Jakeluverkkoyhtiöitä on 162 ja Elpriskollen.se -sähkönhintavertailupalveluun rekisteröityneitä sähkönmyyjiä 123. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on SvK. 2 Ruotsissa käytössä oleva sähkömarkkinoiden tiedonvaihto perustuu ediel-sanomiin ja SMTP-sähköpostiprotokollaan. Osa yhtiöistä käyttää sanomaliikenneoperaattoreita, osa on rakentanut tiedonvaihdon kahdenvälisinä ratkaisuina kaikkien markkinaosapuolten kanssa. Ruotsissa oli käytössä vuosina kommunikaatiohub-tyyppinen tiedonvaihtoratkaisu emix, joka ei kuitenkaan saavuttanut riittäviä käyttäjämääriä ja palvelu lopetettiin. Ruotsissa myyjänvaihtoaste on 10,3 % eli samaa tasoa kuin Suomessa. Vuonna 2014 myyjänvaihtoja tehtiin yhteensä Määrä on pysynyt samansuuruisena jo useita vuosia. Samaan aikaan yli 1,1 miljoonaa sähkönmyyntisopimusta uusittiin Energimarknadsinspektionen. The Swedish Electricity and Natural Gas Market Ei R2015:16.

36 36(84) Kaiken kaikkiaan noin neljännes kotitalousasiakkaista solmi uuden sähkönmyyntisopimuksen vuonna Ruotsissa otettiin käyttöön etäluettavat sähkömittarit ensimmäisten maiden joukossa. Useissa mittareissa tiedonsiirto on yksisuuntaista eikä tuntiaikasarjoja kerätä ja käytetä. Toisen sukupolven älymittareiden massa-asennukset alkavat kuluvan vuosikymmenen loppupuolella ja ne arvioidaan saatavan valmiiksi ensi vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Ei on laatinut useita selvityksiä tulevaisuuden vähittäismarkkinamallista ja sitä parhaiten tukevasta tiedonvaihtoratkaisusta. Selvitysten perusteella Ei on ehdottanut yhteislaskutukseen perustuvan myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönottoa, jossa sähkönmyyjä on asiakkaan ensisijainen kontaktointipiste. Tätä tukemaan Ei esittää keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun eli datahubin toteuttamista. SvK:n tehtäväksi on annettu suunnitella keskitetty tiedonvaihtomalli Ruotsin sähkömarkkinoille sekä edistää sen toteuttamista. Perustelut tiedonvaihdon keskittämiselle datahubiin Ruotsissa myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin käyttöönotolle on Ei:n tuki. Myyjäkeskeisyys nähdään tärkeänä osana pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden muodostamista. Keskitetty tiedonvaihtoratkaisu on keskeinen edellytys myyjäkeskeisen vähittäismarkkinamallin toteutuksella. EI:n perustelee datahubin käyttöönottoa tiedon saatavuuden parantamisella, markkinoille pääsyn helpottamisella ja kilpailun lisäämisellä vähittäismarkkinoilla. Keskitetyllä tiedonvaihtoratkaisun arvioidaan alentavan vähittäismarkkinoilla aktiivisesti toimivien sähkönmyyjien kustannuksia. Lisäksi keskitetty tiedonvaihto mahdollistaa uusien markkinatoimijoiden pääsyn vähittäismarkkinoille. Datahubin tarkoituksena on olla kilpailuvaikutuksiltaan tasapuolinen ja syrjimätön palvelualusta, joka tukee sähkömarkkinoiden prosesseja ja joka auttaa ja tehostaa myyjäkeskeisen markkinamallin toteutusta energiayrityksissä. Ei teetti datahubin käyttöönotosta kustannushyötyanalyysin vuonna Sen mukaan datahubin käyttöönoton yhteiskunnalliset hyödyt olisivat noin 1,9 miljardia Ruotsin kruunua 10 vuoden tarkastelujaksolla. Kustannushyötyanalyysi perustuu Norjan datahubista tehtyyn kustannushyötyanalyysiin, jonka lähtötietoja on sovitettu Ruotsin tilanteeseen. SvK:n tehtävänä on laatia datahubista päivitetty kustannushyötyanalyysi.

37 37(84) Datahubin päätoiminnallisuudet Datahubin tulee toimia palvelualustana sähkömarkkinoiden prosesseille ja toiminnoille sekä mahdollistaa myyjäkeskeinen vähittäismarkkinamalli. Datahubin suunniteltuja päätoiminnallisuuksia ovat seuraavat: Käyttöpaikka, asiakas- ja sopimustietojen tallennus ja ylläpito Sopimusprosessien, kuten myyjänvaihdon ja muuton hallinnointi Katkaisu- ja kytkentäpyyntöjen hallinnointi Mittaustietojen tallennus ja ylläpito sekä välittäminen markkinaosapuolille Mittaustietojen välitys kolmansille osapuolille valtuutusten perusteella JVH:n taseselvitys sekä tasevirheiden korjaukset huomioiden pohjoismainen taseselvitysmalli Yhteislaskutuksen mahdollistaminen muodostamalla jakeluverkon laskutusrivit Viranomaisraportointi sekä tietojen tilastointi aggregoidulla tasolla Sähkönmyyjän palvelupyyntöjen välitys jakeluverkonhaltijalle (liittyy myyjäkeskeisen markkinamallin käyttöönottoon) Sähkönmyyjän palvelupyynnöt verkonhaltijalle Uusiutuvan energian sertifikaattien ja alkuperätodistusten hallinnointi Käyttäjäroolit Datahubin käyttäjärooleja tulevat olemaan datahub-operaattorin lisäksi ainakin sähkönmyyjät, jakeluverkonhaltijat, tasevastaavat ja asiakasvaltuutuksen saaneet datahubiin rekisteröityneet kolmannet osapuolet. Datahubissa tulee voida käsitellä tietoja, jotka tukevat asiakkaiden aktiivista osallistumista sähkömarkkinoille. Näitä tietoja ovat muun muassa sähkönkäyttöön liittyvät tiedot, sopimuksien määräaikaisuudet, korvaukset myyntisopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä ja asiakasvaltuutukset. Sähkönmyyjän vastuulla on jatkossa toimittaa asiakkaalle riittävät tiedot asiakkaan sähkönkäytöstä ja kustannuksista sekä sähkönmyynnin että verkkopalvelumaksujen osalta. Datahubiin ei rakenneta asiakkaille suoraa pääsyä tätä koskeviin tietoihin vaan se toteutetaan sähkönmyyjän kautta. Toiminnan organisointi Datahubin toteutusprojektista sekä myöhemmin operoinnista ja kehittämisestä vastaa kantaverkkoyhtiö SvK. SvK:n tehtävänä on tehdä esitys datahubin organisointimallista.

38 38(84) Toiminnan kustannukset ja rahoitus SvK:n tehtävänä on laatia esitys datahubin rahoitusmallista. 4.5 Viro Viron datahub ( Andmeladu ) otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa 1. Sen operoinnista ja ylläpidosta vastaa kantaverkonhaltija Elering AS. Perustietoja sähkön vähittäismarkkinoista Viron sähkömarkkinat ovat rakenteeltaan samankaltaiset kuin Pohjoismaissa. Virossa on jakeluverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja noin 0,7 miljoonaa. Jakeluverkonhaltijoita on 34 mutta jakeluverkkoliiketoiminta on keskittynyttä. Yksin Elektrilevi OÜ:lla on yhteensä noin käyttöpaikkaa (markkinaosuus noin 90 %). Sähkön kokonaiskulutus oli 8,0 TWh vuonna 2014 mukaan lukien siirtohäviöt. 2 Tasevastaavia on kuusi. Sähkömarkkinat avautuivat Virossa kilpailulle vuonna Sähkönmyyjiä on 16, joista 10 toimii aktiivisesti markkinoilla. Kolmen suurimman sähkönmyyjän markkinaosuus on kaikissa asiakassegmenteissä vähintään 85 %. Myyjänvaihtoja tehtiin vuonna 2014 noin , mikä tarkoittaa 5 % myyjänvaihtoastetta. Virossa on juuri saatu päätökseen etäluettavien sähkömittareiden massa-asennukset. Kaikki käyttöpaikat tuli olla varustettu älymittarilla mennessä. Perustelut tiedonvaihdon keskittämiselle datahubiin Datahubin käyttöönotolla tuettiin sähkön vähittäismarkkinoiden avautumista. Aloite datahubin rakentamisesta tuli toimialalta, joka haki tehokkuussäästöjä yhteisestä tietojärjestelmästä. Datahubilla haluttiin mahdollistaa markkinaprosessit kilpailuilla vähittäismarkkinoilla ja varmistaa sähkömarkkinaosapuolten tasapuolinen kohtelu. Tietojen tallentaminen keskitettyyn tietokantaa mahdollisti taas asiakkaille sähkönmyyjän kilpailuttamisen ja sähkönmyyjille tiedot käytetyn sähköenergian määristä. Datahubin päätoiminnallisuudet Viron datahub on keskitetty tietovarasto mittaus-, käyttöpaikka- ja sopimustiedoille. Jakeluverkonhaltija tallentaa käyttöpaikkokohtaiset tuntiaikasarjat datahubiin kerran Republic of Estonia, Competition Authority, Electricity and Gas Markets in Estonia: Report. Tallinn 2015.

39 39(84) päivässä, josta sähkönmyyjät ne noutavat. Jakeluverkonhaltijat vastaavat siitä, että datahubiin toimitettu tieto on validoitua. Datahubissa ei varsinaisesti toteuteta sopimusprosesseja, vaan sopimusprosessit toteutetaan kahdenvälisinä suoraan markkinaosapuolten kesken. Esimerkiksi myyjänvaihtotilanteessa uusi myyjä pyytää datahubilta tiedot asiakkaan käyttöpaikasta, nykyisestä sopimuksesta ja nykyisestä myyjästä, jonka jälkeen sopimusprosessi siirtyy pois datahubista. Myyjänvaihtoprosessin lopuksi osapuolet tallentavat päivittyneet tiedot datahubiin. Datahubin päätoiminnallisuudet ovat seuraavat 1 : Käyttöpaikkatietojen tallentaminen, päivittäminen ja nouto Sopimustietojen tallentaminen, päivittäminen ja nouto Mittaustietojen tallentaminen, päivittäminen ja nouto Taseselvityslaskennat (myyjäkohtaiset summatiedot verkkoalueittain) Asiakkaan pääsy historiatietoihin internetpalvelun kautta. Tunnistautuminen tapahtuu Viron julkisella varmenne- ja henkilökortti-infrastruktuurilla. Kolmansien osapuolten pääsy mittaustietoihin asiakkaan antaman valtuutuksen perusteella Vuoden 2016 alusta jakeluverkonhaltija ovat voineet välittää verkkopalvelumaksun datahubin kautta niille sähkönmyyjille, joiden kanssa jakeluverkonhaltija on solminut yhteislaskutuksesta. Asiakkaan välittämien pyyntöjen ja kyselyjen välittäminen sähkönmyyjältä jakeluverkonhaltijalle verkkopalveluun liittyvissä asioissa. Datahubin toteutusperiaatteena on ollut staattisten datarakenteiden ja dynaamisten markkinaprosessien kehittämisen eriyttäminen, jolloin markkinaprosesseja voidaan kehittää nopeasti muuttamatta datahubin rakennetta tai toiminnallisuuksia. Datahubia on suunniteltu kehitettävän lähivuosina seuraavien toiminnallisuuksien osalta: Raportoinnin ja laskennan kehittäminen sähkömarkkinoiden seuraamiseksi Tuotantorekisterilinkin rakentaminen sähköntuottajille uusiutuvan energian tukia ja sähkön alkuperämerkintöjä varten 1 ation_ pdf

40 40(84) Esillä on ollut aika ajoin myös datahubin laajennettu versio, joka tukisi reaaliaikaista tiedonvaihtoa. Tätä ei välttämättä toteutettaisi kuitenkaan nykyisessä järjestelmässä. Virossa datahub toimii yhtenä tiedon lähdejärjestelmänä lisäarvopalveluja tuottavalle Estfeed-palvelualustalle 1. Estfeedin tarkoituksena on tarjota asiakkaille datahubin tietoihin perustuvia tai niitä muilla tiedoilla rikastavia sovelluksia. Saatavilla on sovelluksia muun muassa energiakäytön seuraan, oikean sulakekoon valitsemiseen, sähkön yhteisostojen toteuttamiseen, pientuotantoon liittyviin valintoihin ja lämmitykseen liittyvien energiahäviöiden arvioimiseen ja energiankäytön optimointiin. Käyttäjäroolit Datahubin käyttäjärooleja ovat jakeluverkonhaltija, sähkönmyyjä, tasevastaava, kantaverkonhaltija ja asiakkaan valtuuttamat kolmannet osapuolet. Asiakkaat voivat katsoa datahubin web-käyttöliittymän kautta tietoa omasta sähkön käyttöpaikasta ja sähkönmyyntisopimuksesta sekä sähkönkulutuksesta. Lisäksi käyttöliittymän kautta on mahdollista antaa valtuutuksia yhdelle tai useammalla sähkönmyyjälle pääsystä omaan tietoon esimerkiksi sähkömyyntitarjousten tekemiseksi. Valtuutuksen antamisesta välittyy tieto valtuutuksen saaneille. Toiminnan organisointi ja rahoitus Elering rakensi datahubin avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja pääosin omilla sisäisillä kehitysresursseilla. Viroon oli alun perin suunnitteilla kaupallinen datahubratkaisu, mutta tästä luovuttiin, koska valittu toimittaja ei pystynyt rakentamaan datahubia tavoitellussa aikataulussa ennen sähkömarkkinoiden vapautumista kilpailulle. Datahubin rakentamiskustannukset olivat Eleringille noin euroa. Vastaavien kaupallisten ratkaisujen hinnaksi Elering arvioi noin 5 10 miljoonaa euroa. Datahubin käyttöönottokustannusten on arvioitu olleen toimialalle noin miljoona euroa. Viron datahubia operoi ja kehittää Elering. Datahubin operointikustannukset on sisällytetty Eleringin perimiin kantaverkkomaksuihin. Verkonhaltijat rahoittavat datahubin jatkokehitysinvestoinnit. 4.6 Alankomaat Alankomaissa datahub otettiin käyttöön vuonna Sen kehitystyö kesti noin kuusi vuotta. Aluksi datahub oli toiminnallisuuksiltaan lähinnä laajennettu käyttöpaikkarekisteri, mutta vähitellen se on laajentunut kattamaan myös muita toiminnallisuuksia. 1

41 41(84) Perustietoja sähkön vähittäismarkkinoista Alankomaissa on noin 8,1 miljoonaa sähkön käyttöpaikkaa. Sähkön kokonaiskulutus oli 104,0 TWh vuonna Sähkönmyyjiä on 64 mutta jakeluverkonhaltijoita ainoastaan 8. Tasevastaavia on 28, kantaverkko-operaattoreita 2 ja energiamittauksista vastaavia yrityksiä Sähkönmyynti- ja sähköverkkoliiketoiminnat ovat omistuksellisesti eriytetty. Jakeluverkonhaltijat ovat julkisomisteisia. Sähkönmittaus on osittain kilpailunalaista liiketoimintaa, vaikka sähkömittarit ovat jakeluverkonhaltijan omaisuutta. Alankomaiden sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vaiheittain vuosina Vuoden 2013 keväällä sähkön vähittäismarkkinoilla siirryttiin myyjäkeskeiseen markkinamalliin. Sähkönmyyjät vastaavat markkinaprosesseista ja ovat asiakkaiden ensisijainen kontaktointipiste. Myyjät vastaavat myös laskutuksesta, verojen tilityksestä, sopimuksista ja mittareiden luennasta. Käytössä on pakollinen yhteislaskutus mutta kahden sopimuksen malli. Myyjäkeskeisen markkinamallin myötä verkkotariffit muutettiin liityntätehoperusteisiksi, mikä helpottaa tariffien tallennusta datahubiin ja laskutustietojen keskitettyä käsittelyä datahubissa. Vuonna 2014 myyjänvaihtoaste oli Alankomaissa 14,1 %, mikä on eurooppalaisittain korkea. Etäluettavien sähkömittareiden massa-asennukset ovat meneillään. Mittareita on asennettu yli miljoona. Asennukset olivat välillä keskeytyksissä yksityisyydensuojaan liittyvien kysymysten vuoksi. Nyt kuluttaja voi päättää, haluaako hän perinteisen vai etäluettavan sähkömittarin. Arviolta vain noin 2 % on kieltäytynyt etäluettavasta sähkömittarista. Tavoitteena on saada etäluettavien mittareiden asennukset päätökseen vuonna Perustelut tiedonvaihdon keskittämiselle Datahubin käyttöönotolla tuettiin myyjäkeskeinen markkinamallin käyttöönottoa sekä tavoiteltiin mittakaava- ja tehokkuusetuja. Kilpailulle vapautuneiden sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto-ongelmien vuoksi jakeluverkonhaltijat päättivät järjestäytyä ja rakentaa datahub vähittäismarkkinoiden kehittämiseksi. Aiempi kantaverkon tuottama clearing house -palvelu koettiin hankalaksi, koska kantaverkonhaltijan kosketuspinta vähittäismarkkinoihin oli vähäinen. Päätoiminnallisuudet Datahubin suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on keskittää sinne toimintoja, jotka kuuluvat luonnollisen monopolin tehtäviin. Datahubiin on lisätty vaiheittain uusia toiminnallisuuksia. Sen päätoiminnallisuuksia ovat tällä hetkellä seuraavat: 1 Authority for Consumer & Markets (ACM)

42 42(84) Käyttöpaikkatiedot Asiakkaan sopimusprosessien hallinnointi, kuten sähkönmyyjän vaihto ja muutto Mittaustietojen toimittaminen ja tallentaminen datahubiin sekä välitys sähkönmyyjille etäluennassa olevien käyttöpaikkojen osalta Mittaustietojen välitys kolmansille osapuolille asiakkaan suostumuksella (historiatiedot ja etäluettavien mittareiden tiedot) Jakeluverkonhaltijoiden tariffitiedot Sähkönmyyjien keräämien siirtomaksujen selvittäminen jakeluverkonhaltijoittain (myyjäkeskeinen markkinamalli) Avoimen datan toimitus viranomaisille ja julkisille tahoille Kantaverkkotason taseselvitys Jakeluverkon taseselvitys ja tasoituslaskenta lisätään datahubin toiminnallisuuksiin 2017/2018. Datahub käsittelee kuukaudessa noin 20 miljoonaa tapahtumaa. Se tukee useita tiedonvaihtoformaatteja. Käyttäjäroolit Datahubin tämänhetkisiä käyttäjärooleja ovat jakeluverkonhaltija, mittausvastuullinen, sähkönmyyjä, tasevastaava, kantaverkonhaltijat ja kolmannet osapuolet. Datahub mahdollistaa tulevaisuudessa uudet sähkömarkkinaroolit, joita voivat olla aggregaattorit, energiayhteisöt ja suljetut jakeluverkot (mikroverkot). Mittaustietoa voidaan käyttää ilman erillistä oikeutusta vain laskutukseen. Muuhun käyttötarkoitukseen mittaustietoja voidaan käyttää vain asiakkaan suostumuksella. Alankomaissa tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat olleet keskeisiä tekijöitä vaikuttamassa etäluettavien sähkömittareiden kustannushyötyanalyysiin. Tämä on johtanut kuluttajan mahdollisuuteen kieltäytyä etäluettavasta sähkömittarista tai asettaa se administrative off -tilaan, jolloin mittaria käsitellään kulutustiedon lukemista lukuun ottamatta perinteisenä mittarina. Tällöin kolmannet osapuolet eivät saa pääsyä mittaustietoon eikä mittalaitteita voi kytkeä tai katkaista etänä (kielletty lainsäädännössä). Sähkömittareiden etäluentaa koskevat rajoitteet rajoittavat myös datahubin käyttöä sähkömarkkinoiden keskitettynä tiedonvaihtoratkaisuna. Toiminnan organisointi Alankomaissa datahubin ja vähittäismarkkinamallin kehittäminen on eriytetty toisistaan. Datahubin operoinnista ja kehittämisestä vastaa Energie Data Services

43 43(84) Nederland B.V. (EDSN), joka on jakeluverkonhaltijoiden ja kantaverkkooperaattoreiden yhdessä omistama yhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 2007 ja se keskittyy markkinaprosessien tukemiseen liittyvien ICT-palveluiden tuotantoon. Sähkön vähittäismarkkinamallin kehityksestä vastaa vuonna 2007 perustettu De Vereniging Nederlandse EnergieDataUitwisseling (NEDU), jonka jäsenistöön kuuluvat eri markkinaroolien (sähkönmyyjät, tasevastaavat, jakeluverkkoyhtiöt, kantaverkkoyhtiöt ja mittausvastuulliset) edustajat. NEDU kehittää markkinaprosesseja ja esittää niitä viranomaiselle (Authority for Consumer & Markets, ACM) sääntelymalliin sisällytettäväksi. Päätökset tehdään määräenemmistöpäätöksinä. Koska jokaisella markkinaroolilla on veto-oikeus, päätösten läpivienti edellyttää laaja-alaista konsensusta. EDSN kehittää menettelytapoja ja rajapintoja sekä edistää tiedonvaihtoa markkinaosapuolten kesken. EDSN osallistuu myös tulevia markkinatarpeita, kuten älyverkkopalveluja, sähköistä liikennettä ja uusiutuvien energianlähteitä koskevien tiedonvaihtotarpeiden ratkaisemiseen. Alankomaissa on tarve kasvattaa kysyntäjouston määrää suuren uusiutuvien energialähteiden tuotantovolyymin vuoksi. Maassa mietitään tiedonvaihdon reaaliaikaisuuden tarvetta verkon ohjattavuuden parantamiseksi, mikä on lisännyt myös kantaverkko-operaattorien kiinnostusta datahubin kehittämiseen. Datahubin operointimallin suurin haaste on päätöksenteon hitaus. Tämän vuoksi suurimmat jakeluverkonhaltijat ovat alkaneet kehittää datahubin ohella omia palveluja ja ratkaisuja muun muassa kysynnänhallintaan. Toiminnan kustannukset ja rahoitus Datahubin rahoittavat verkonhaltijat. Datahubin kustannukset määritetään kustannusperusteisesti palveluittain ja ne jaetaan niitä käyttäville tahoille käytön suhteen. Periaatteena on, että datahubin käyttömaksuilla katetaan vain datahubin operointi ja ylläpito, kun taas suuret kehitysinvestoinnit rahoitetaan erikseen käyttäjiltä kerättäviltä maksulla. Datahubilla on oikeus kohtuulliseen tuottoon sääntelymallin mukaisesti. 4.7 Iso-Britannia Iso-Britanniassa (jatkossa Britannia) on käytössä keskitetty, markkinaosapuolten välisen tiedonvaihdon mahdollistava ElectraLinkin Data Transfer Service -palvelu (DTS). Smart Data Communication Company (Smart DCC) on ottamassa käyttöön parhaillaan käyttöön uutta, keskitettyä tiedonvaihtoratkaisua, jolla hallinnoidaan älykkäisiin sähkömittareihin liittyvää tiedonvaihtoa.

44 44(84) ElectraLinkin DTS-palvelu 1 ElectraLinkin DTS-palvelu on tekninen tiedonvaihtopalvelu, jonka kautta sähkömarkkinaosapuolet välittävät mittaustietoa ja muuta markkinaprosesseihin liittyvää tietoa toisille osapuolille. Kyseessä on keskitin-tyyppinen ratkaisu, jolla yksinkertaistetaan markkinaosapuolten välistä monelta-monelle-tiedonvaihtoa. ElectraLink on jakeluverkonhaltijoiden vuonna 1998 perustama yritys. Sen omistaa kuusi jakeluverkonhaltijaa 2. Palvelun perustamisen taustalla on sähkön vähittäismyynnin avautuminen kilpailulle kotitaloussegmentillä vuonna Tämä synnytti tarpeen sähkömarkkinaosapuolten välisten prosessien ja tiedonvaihdon järjestämiselle, sillä lisenssiehdoissa jakeluverkonhaltijat on velvoitettu järjestämään sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto. Tätä tehtävää varten jakeluverkonhaltijat perustivat DTS-palvelun. Kyseessä on viranomaisen (Ofgem) sääntelemä palvelu. ElectraLink tarjoaa myös tiedonvaihtoa tukevaa tietoverkkopalvelua, mutta tämä palvelu on markkinaehtoinen. Vuonna 2014 ElectraLinkin liikevaihto oli 8,4 miljoonaa puntaa. DTS-palvelu on ensisijaisesti sanomien välityspalvelu. Se ei ole varsinainen tietovarasto eikä hallinnoi markkinaprosesseja vaan tukee niiden läpivientiä välittämällä markkinaprosesseissa tarvittavaa tietoa toisille markkinaosapuolille. DTSpalvelu tukee mittaustietojen välittämistä, taseselvitystä, prepaid-mittareiden hallinnointia, myyjänvaihtoa ja useita muita markkinaprosesseja. DTS-palvelulla välitetään myös tietoja, joita tarvitaan sähkömittareiden asennuksissa ja yhteensopivuuden varmistamisessa 3. Palveluun on kehitetty myös erilaisia analytiikkatoimintoja. DTS-palvelu kerää lokiin tiedot kaikista lähetetyistä sanomista ja niiden tietosisällöistä. Tällä hetkellä tietoja on sallittua tallentaa vain 12 kuukauden ajaksi. Asiakas omistaa mittalaitteelta kerättävät mittaustiedot. Tiedot ovat henkilötietoja ja niiden käsittelyä säätelee Data Protection Act vuodelta Sähkönmyyjän ja jakeluverkonhaltijan on osoitettava peruste kaikelle tiedon käytölle ja että siitä on perustellussa käyttötarkoituksessa etua asiakkaalle. Tietoja ei saa kuitenkaan käyttää mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen ilman asiakkaan suostumusta. Mittaustietoa voidaan kuitenkin välittää DTS-palvelun kolmansille osapuolille asiakkaan suostumuksella Britanniassa on 21 jakeluverkonhaltijaa, joista 7 on toisen jakeluverkonhaltijan alueella sijaitsevaa pienempää itsenäistä jakeluverkkoa ( embedded distribution system operator ) 3 Iso-Britanniassa sähkönmyyjät omistavat mittalaitteen ja vastaavat mittauksista. Myyjänvaihdon yhteydessä sähkömittareiden yhteentoimivuus tulee varmistaa uuden sähkönmyyjän kanssa.

45 45(84) DTS-palvelu on kehittyneempi ja monipuolisempi versio Suomessa käytössä olevasta sanomaliikennepalvelusta. DTS-palvelussa prosessoidaan kuukaudessa noin 3 miljoonaa palvelutapahtumaa, joista noin on sähkönmyyjän vaihtoa ja mittalaitteen vaihtoa. DTS-palvelun pääkäyttäjäryhmiä ovat sähkönmyyjät, jakeluverkonhaltijat ja tasevastaavat. ElectraLink tukee myös kaasumarkkinoihin liittyviä markkinaprosesseja (mm. myyjänvaihto). DTS-palvelun käyttö edellyttää standardimuotoista palvelusopimusta. DTS-palvelun kehittämistä ja tarjontaa jatketaan, vaikka DCC on käyttöönottamassa uutta keskitettyä tiedonvaihtopalvelua. Palvelut ovat osittain kilpailevia mutta kuitenkin niin, että DCC:n datahub-palvelu keskittyy yksinomaan älykkäisiin sähkömittareihin liittyvään tiedonvaihtoon. DTS-palvelussa välitetään myös sopimusprosesseihin liittyvää tietoa. Smart DCC:n datahub-palvelu 1 Britanniassa otetaan älykkäät sähkömittarit käyttöön kotitalouksissa ja pienyrityksissä vuoden 2020 loppuun mennessä. Smart DCC:n datahub-palvelun tehtävänä on tukea älymittareiden käyttöönottoa ja mittauksiin liittyvää tiedonvaihtoa tarjoamalla yhtenäinen tekninen palvelualusta. Kyseessä on keskitetty datahub-ratkaisu, joka tukee vain älymittareita. Smart DCC Ltd (jatkossa DCC) on yksityisen Capita plc:n kokonaan omistama tytäryritys. DCC toteuttaa ja hallinnoi lisenssiehtojensa mukaisesti älykkäiden sähköja kaasumittareiden käyttöönottoa ja operointia tukevaa teknistä infrastruktuuria 2. Kyseessä on luvanvarainen monopolitoiminto, jota säätelee ja valvoo Ofgem. Yrityksen toiminnan rahoittavat palvelua käyttävät jakeluverkonhaltijat ja sähkönmyyjät. Markkinaosapuolten rahoitusosuudet määräytyvät muun muassa markkinaosuuksien suhteen sekä jakeluverkonhaltijoilla älymittareiden määrän mukaan. Ofgem valvoo hinnoittelun kohtuullisuutta jälkikäteisesti. DCC:n tulee toimia Ofgemin määrittelemien lisenssiehtojen ja Smart Energy Coden (SEC) mukaisesti, jossa määritellään sähkönmyyjien, jakeluverkonhaltijoiden ja kolmansien osapuolten oikeudet älyverkkopalveluiden hallinnoinnissa. SEC:n noudattamista edellytetään myös jokaiselta DCC:n palveluja käyttävältä yritykseltä. DCC:n datahub-ratkaisu koostuu keskitetystä tietojärjestelmästä ja koko maan kattavasta tietoverkkopalvelusta. Tietoverkkopalvelun tehtävänä on liittää käyttöpaikkojen tiedonsiirtokeskittimiin ( communications Hub ) kytketyt älyverkon Lisenssi on voimassa 12 vuotta ja se sisältää enintään 6 vuoden jatkoajan

46 46(84) laitteet 1, kuten etäluettavat sähkö- ja kaasumittarit, kotinäytöt ja erilaiset asiakaspään sovellukset, sähkönmyyjien, jakeluverkonhaltijoiden ja auktorisoitujen kolmansien osapuolten yritysjärjestelmiin (ks. kuva 3). Tietoverkkopalvelu mahdollistaa tiedonvaihdon tiedonsiirtokeskittimen ja sähkömarkkinaosapuolten välillä. DCC:n tietoverkon peitto tulee olemaan vuosikymmenen lopulla yli 99 %. Lähde: Department of Energy & Climate Change, Smart Meters, Smart Data, Smart Growth, cad_leaflet.pdf Kuva 3. Yleiskuva DCC:n kommunikaatiohub-ratkaisusta Datahubin tiedonvaihtopalvelu mahdollistaa järjestelmän käyttäjille viestien lähettämisen ja viestin vastaanottamisen älymittareilta. Viesteillä voidaan välittää mittaustietoja, tariffimuutoksia, etäkytkyjä/-katkoja, sähkökatkohälytyksiä ja palvelupyyntöjä. Järjestelmä mahdollistaa tulevaisuudessa sähkönmyyjän vaihdon seuraavalle päivälle. Viestit voidaan lähettää ajastetusti tai tapahtumahetkellä. Viestit lähetetään suojatussa tietoverkossa salattuina. Datahubissa ei ole keskitettyä mittaustietokantaa eikä siihen tallenneta mitään tietoa. Kaikki energian käyttöön ja kulutukseen liittyvä tieto tallennetaan älymittarille. Asiakas voi päättää siitä, kenelle markkinaosapuolille tämä antaa pääsyn omiin tietoihinsa. Palvelun kautta on saatavilla muun muassa mittaustietoa enintään 13 kuukauden ajalta (mittauksen aikaväli 1/2 tuntia), vuorokausitason kulutustietoa 24 kuukauden ajalta ja tariffitietoa asiakkaan käytössä olevasta tariffista. Kotinäytölle (IHD) tiedot päivittyvät 10 sekunnin välein. Datahubin toiminnallisuutta sekä tietoverkkopalvelun maantieteellistä peittoa lisätään järjestelmän tavanomaisen kehittämisen myötä. Säänneltyjen palveluiden lisäksi 1 Kommunikaatiohubista sekä siihen kytketyistä älylaitteista vastaa käyttöpaikan sähkönmyyjä

47 47(84) DCC:llä on oikeus tarjota teknisen palvelualustan kautta vähäisessä määrin myös lisäarvopalveluja. DCC:n datahub-ratkaisulla tavoitellaan muun muassa seuraavia etuja: Tukee älykkäiden sähkö- ja kaasumittareiden asennuksia Mahdollistaa asiakkaille yhdenmukaiset sähköntoimitukseen liittyvät palvelut riippumatta sähköntoimittajasta Välittää mittaustietoa jakeluverkonhaltijoille sähköverkkojen kehittämiseksi Mahdollistaa pääsyn kolmansille osapuolille käyttöpaikkaa koskeviin tietoihin asiakkaan antaman valtuutuksen nojalla Välttää päällekkäisiä investointeja ja antaa sitä kautta sähkömarkkinaosapuolille tehokkuus- ja kustannusetuja Energiakäyttäjille ja yhteiskunnalle DCC:n datahub-ratkaisu tuo seuraavia hyötyjä: Pääsy täsmälliseen ja ajantasaiseen mittaustietoon Energiankäytön parempi seuranta ja hallinta sekä CO2 päästöjen väheneminen Kolmansien osapuolten energiapalveluiden käytön mahdollistuminen Energialaskujen oikeellisuuden paraneminen Omaan energiankäyttöön soveltuvien tariffivalintojen parantaminen Energiantoimittajan vaihtoon liittyvien esteiden alentaminen Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan samalla kun turvataan riittävä, turvallinen ja kestävä energiasaanti 4.8 Muut Euroopan maat Muista Euroopan maista keskitettyjä tiedonvaihtoratkaisuja on käytössä muun muassa Belgiassa, Islannissa, Italiassa, Puolassa, Portugalissa ja Slovakiassa. Saksassa datahubia ei ole nähty tarpeelliseksi, vaikka maassa toimii lähes 900 jakeluverkonhaltijaa ja yli sähkönmyyjä. Tiedonvaihto markkinaosapuolten välillä on toteutettu kahdenvälisenä. Suurista EU-maista myöskään Ranskassa ei ole käytössä datahub-ratkaisua. Toisaalta Ranskassa vähittäismarkkinat ovat hyvin keskittyneet niin sähkönmyynnin kuin verkkoliiketoiminnon osalta. Itävallassa päädyttiin hajautettuun jakeluverkonhaltijalähtöiseen toimintamalliin, joka vastaa pitkälti Suomen nykyistä toimintamallia. Joissakin Euroopan maissa, kuten Irlannissa on käytännössä käytössä keskitetty tiedonvaihtomalli, sillä maassa toimii vain yksi jakeluverkonhaltija (ESB Networks).

48 48(84) 4.9 Euroopan unionin kanta vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon Euroopan unionissa ei ole määritelty yhtenäistä tapaa tai suositusta toteuttaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonhallinta ja tiedonvaihto. Euroopan komission asettamassa älykkäiden sähköverkkojen työryhmässä tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista tiedonhallinnan tapaa 1 : 1) Jakeluverkonhaltijat markkinoiden mahdollistajana ( DSO as market facilitator ) 2) Riippumaton kolmannen osapuolen datahub ( third party market facilitator independent central hub ) 3) Tiedon pääsyoikeuksien hallinnoijamalli ( data access-point manager DAM ). Jakeluverkonhaltijan toimiminen vähittäismarkkinoiden mahdollistajana vastaa tiedonhallinnan osalta pitkälti Suomessa nykyisin käytössä olevaa hajautettua tiedonvaihtomallia. Markkinoiden mahdollistaminen toteutetaan yhdessä tai useammassa jakeluverkonhaltijan hallinnoimassa teknisessä palvelualustassa. Toisin sanoen jakeluverkonhaltijat toimivat datahubeina. Toimintamallissa jakeluverkonhaltijoilla on nykyistä keskeisempi rooli vähittäismarkkinoiden ja tulevaisuuden älyverkkopalveluiden mahdollistaja. Datahubilla tarkoitetaan itsenäisen, sääntelyn alaisen kolmannen osapuolen keskitettyä tiedonvaihtomallia. Datahubissa vastuu tiedoista säilyy kuitenkin markkinaosapuolilla ja mittausvastuullisilla, jotka toimittavat tiedot keskitettyyn tietojärjestelmään toisten markkinaosapuolten saataville. DAM-malli on hajautettu tiedonvaihtomalli, jossa kaupalliset toimijat hallinnoivat tiedonvaihtoa sekä markkinaosapuolten pääsyä tietoon, joka on tallennettuna älymittareille. Malleissa 2 3 jakeluverkonhaltija ei välitä tietoa suoraan toisille markkinaosapuolille. Mallissa 3 on kyseessä kaupallinen, ei säännelty liiketoiminta. Työryhmän mukaan vaihtoehtoihin liittyy hyviä ja huonoja puolia. Kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin yhteensopivia Euroopan unionin kolmannen energian sisämarkkinapaketin kanssa. Tärkeintä sovellettavassa mallissa ovat tiedonvaihdon toimivuus, tehokkuus, läpinäkyvyys ja sähkömarkkinaosapuolten syrjimätön kohtelu. Eurooppalaisten energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöjärjestö CEER on todennut omassa kannanotossaan, että sähkömarkkinoilla tarvitaan puolueeton rooli, 1 European Commission s Smart Grid Task Force, Expert Group for Regulatory Recommendations for Smart Grids deployment (EG3). EG3 First Year Report: Options on handling Smart Grids Data. January 2013.

49 49(84) joka mahdollistaa ja hallinnoi markkinaosapuolten pääsyä tietoon. Tämä rooli on mahdollinen usealle eri markkinaosapuolelle, kuten jäsenmaissa käytössä olevat tiedonvaihtomallit osoittavat. Verkonhaltijan tehtävänä on toimia puolueettomana markkinoiden mahdollistajana, mutta se ei tarkoita automaattisesti jakeluverkonhaltija-vetoista tiedonvaihtomallia 1. Sähköalan yritysten yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö Eurelectric on todennut kannanotossaan, että lähtökohdat eri jäsenmaissa ovat erilaisia ja tämän vuoksi yhtä kaikille jäsenmaille sopivaa tiedonvaihtomallia ei ole 2. Näin ollen myöskään yhtä yhtenäistä eurooppalaista toimintamallia ei tarvita. Tiedonvaihtomallien tarkastelussa painopiste on ollut jakeluverkonhaltijan roolissa ja mittaustiedon välittämisessä markkinaosapuolille ja kolmansille osapuolille älyverkkoympäristössä. Tarkastelussa ei ole niinkään korostunut sopimusprosessien joustava läpivienti. Pelkästään mittaustiedonhallintaa tarkastaessa jakeluverkonhaltija-vetoinen tiedonvaihtomalli on teknisesti toimija. Sopimusprosessien hallittu läpivienti puoltaa vastaavasti keskitetympää tiedonvaihtomallia. 1 CEER. The Future Role of DSOs A CEER Conclusions Paper. Ref: C15-DSO-16-03, 13 July Eurelectric. EURELECTRIC s vision about the role of Distribution System Operators (DSOs). A EURELECTRIC paper, February 2016

50 50(84) 5 DATAHUBIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Datahubin välittömät taloudelliset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti sääntelyn kohteena oleviin sähkönmyyjiin ja jakeluverkonhaltijoihin. Vaikutukset muihin kohderyhmiin, kuten sähkönkäyttäjiin ovat välillisiä. Datahubilla ei ole merkittäviä välittömiä taloudellisia vaikutuksia, sillä lyhyellä aikavälillä tiedonvaihdon vuosikustannukset tulevat säilymään nykytasolla; datahubista toimialalle aiheutuva nettomääräinen lisäkustannus on 0,8 miljoona euroa vuodessa. Tiedonvaihdon kehittämisvaihtoehtona datahub on kuitenkin vuosikustannuksiltaan lähes 8 miljoonaa euroa edullisempi kuin nykyisen tiedonvaihtomallin edelleen kehittäminen. Nykyisin käytössä oleva hajautettu tiedonvaihtomalli tai sen jatkokehittäminen ei ole toiminnallisesti eikä laadullisesti riittävä ratkaisu vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeisiin. Datahub tuo toimialan yrityksille noin 6 miljoonan euron välittömät nettohyödyt vuodessa. Luku ei sisällä markkinaosapuolille ja yhteiskunnalle syntyviä välillisiä hyötyjä, jotka voivat olla merkittäviä. Sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden kustannusten arvioidaan laskevan kaikkien tiedonvaihtoa sisältävien liiketoimintaprosessien osalta. Suurimmat kustannussäästöt syntyvät sopimusprosesseissa ja asiakaspalvelussa. Kustannushyödyt syntyvät muun toimintojen keskittämisen, tiedon laadun paranemisen ja prosessien automatisoinnin kautta. Arvioiduista nettohyödyistä kaksi kolmasosaa kohdistuu jakeluverkonhaltijoille ja yksi kolmasosa sähkönmyyjille. Datahub-investoinnit ovat yhteensä noin 36 miljoonaa euroa, josta datahuboperaattorin osuus on 19,6 miljoonaa euroa ja toimialan yritysten 16,6 miljoonaa euroa. Yritysten keskimääräinen investointi sähkönkäyttöpaikkaa kohti on 0,5 euroa vuodessa jaksotettuna kymmenelle vuodelle. Investoinnit jakautuvat lähes tasan sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden kesken. Aineiston perusteella maaseutu-, taajama- ja kaupunkiyhtiöiden välillä ei ole eroja datahubin hyödyissä tai vuosikustannuksissa. Suuret yritykset arvioivat datahubin nettohyödyt pieniä yrityksiä suuremmiksi, mutta yhtiöiden välisistä eroista vain neljännes selittyy sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden koolla. Pienten itsenäisten sähkönmyyjien käyttöpaikkakohtainen investointitaakka voi olla suhteellisesti jonkin verran muita sähkönmyyjiä korkeampi. Datahubinvestointien rahoituksen ei arvioida kuitenkaan olevan merkittävä haaste pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä investointitarve on melko vähäinen. Datahub tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, jotka ovat luonteeltaan laadullisia ja jotka vaikutuksiltaan välillisinä ajoittuvat pitkälle aikavälille. Datahub lisää sähkönmyyjien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, sillä datahubissa markkinaosapuolet kommunikoivat vain datahubin kanssa. Markkinoiden toimivuuden paraneminen ilmenee sähkönmyyjien välisen

51 51(84) kilpailun lisääntymisenä. Datahub tukee erityisesti vähittäismarkkinoilla aktiivisesti toimivien sähkönmyyjien liiketoimintaa. Datahubin käyttöönotto helpottaa uusien sähkönmyyjien tuloa markkinoille yhdenmukaistamalla ja selkeyttämällä sähkömarkkinaosapuolten välisiä prosesseja ja tiedonvaihtoa. Datahub voi myös vähentää yritysten tarvetta investoida omiin tietojärjestelmiin. Erilaisille energianhallinta- ja energiatehokkuuspalvelujen tuottajille datahub avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, samoin kuin sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille palveluja tarjoaville yrityksille. Tämä voi synnyttää myös merkittäviä vientimahdollisuuksia. Kotitalouksille ja yrityksille sähkönkäyttäjinä datahubin vaikutukset näkyvät välillisesti kilpailun lisääntymisenä, mikä vaikuttaa ennen kaikkea palvelun laatuun mutta myös sähkön hintaan. Palvelun laatua parantavat lähes reaaliaikaiset sopimusprosessit ja parempi tietojen saatavuus sähkötuotteita valittaessa. Datahub vahvistaa asiakkaiden asemaa ja lisää vaikutusmahdollisuuksia monipuolistamalla sähkönkäyttöön liittyviä valinnan mahdollisuuksia. Datahub tukee tuntimittaustiedon paremmalla hyödyntämisellä asiakkaiden energiasäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteitä sekä monia tulevaisuuden älyverkkosovelluksia, kuten pientuotantoa ja kysyntäjoustoa. Sähkönkäyttäjiin kohdistuvat välilliset vaikutukset toteutuvat pitkälle aikajänteelle. 5.1 Kohderyhmät Datahubin taloudellisten vaikutusten kohderyhmiä ovat seuraavat: Sähkönmyyjät, jakeluverkonhaltijat, mittausvastuulliset sähköntuottajat ja kantaverkonhaltija sekä muut sähköalan yritykset, jotka ovat vastuussa vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon liittyvistä tai sitä hyödyntävistä toiminnoista Sähkönmyyjille, jakeluverkonhaltijoille ja kantaverkonhaltijalle sekä muille sähköalan yrityksille tiedonvaihtoon liittyviä järjestelmiä ja palveluja tarjoavat yritykset Kotitaloudet ja yritykset sähkön käyttäjinä Julkinen talous Kansantalous Sääntelyn kohteena olevia yrityksiä ovat sähkönmyyjät, jakeluverkonhaltijat ja kantaverkonhaltija. Energiaviraston vuoden 2014 tilastojen perusteella Suomessa on

52 52(84) yhteensä 72 sähkön vähittäismyyjää, joista 45 tarjoaa sähkötuotteita koko maan alueella 1. Sähkönmyyjistä kuusi ei ole toimitusvelvollisia sähkönmyyjiä. Jakeluverkonhaltijoita on yhteensä 81. Näistä alle 20 on muussa kuin kunnallisessa omistuksessa. Muutamaa yksittäistä yritystä lukuun ottamatta jakeluverkonhaltijat toimivat osana vertikaalisesti integroitunutta yritystä. Vuonna 2014 jakeluverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,55 miljardia euroa ja liikevoitto 310 miljoonaa euroa. Vastaavaa tietoa ei ole saatavilla sähkönmyyjistä. Jakeluverkossa on yhteensä noin 3,45 miljoonaa käyttöpaikkaa. Näistä lähes kaikki ovat tuntimittauksessa. Mittausten tuntiaikasarjoja välitetään vuorokaudessa toisille markkinaosapuolille noin 4,5 miljoonaa eli vuositasolla yli 1,6 miljardia tuntiaikasarjaa. Sähkönmyyjää vaihtoi vuonna 2014 noin asiakasta (9,8 %). Uusia myyntisopimuksia tehtiin noin ja sopimusmuutoksia noin Vastaavat lukumäärät verkkosopimusten osalta olivat ja Osoite- ja laskutustietojen muutosten määrä oli yli Kaikki edellä mainitut sopimusprosessit edellyttävät markkinaosapuolten välistä tiedonvaihtoa. Datahubin tarkoituksena on keskittää kaikki markkinaprosesseihin liittyvä tiedonvaihto yhteen tietojärjestelmään nykyisen ediel-sanomiin perustuvan hajautetun tiedonvaihdon ja vertikaalisesti integroituneiden yritysten sisäisen tiedonsiirron sijaan. 5.2 Yritysvaikutukset Datahubin käyttöönoton yritysvaikutuksia tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Kohdassa arvioidaan käyttöönoton välittömiä kustannusvaikutuksia sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille. Arviot perustuvat datahub-selvityksen kustannushyötyanalyysiin. Kohdissa tarkastellaan datahubin käyttöönoton muita yritysvaikutuksia. Näiden välillisten yritysvaikutusten määrällinen arviointi on vaikeaa, joten tarkastelussa pyritään arvioimaan vaikutusten suuntaa ja mahdollisia vaikutusketjuja Yritysten kustannukset Datahub-selvityksessä laadittiin kustannushyötyanalyysi vaihtoehtoisista tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista. Tarkasteltavina olivat keskitetty tiedonvaihtomalli eli datahub ja nykyisen hajautetun tiedonvaihtomallin edelleen kehittäminen (ks. kuva 4). Nykyistä tiedonvaihtomallia ilman merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ei pidetty toiminnallisesti eikä laadullisesti riittävänä ratkaisuna vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeisiin. 1 Energy Authority (2015). National Report 2015 to the Agency for the Cooperation of Energy Regulators and to the European Commission. Ref: 1842/601/2015, Energiavirasto (2015). Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus /402/2015,

53 53(84) Kuva 4. Kustannushyötyanalyysin tarkasteluvaihtoehdot datahub-selvityksessä Datahub-selvityksen perusteella datahub on laadullisesti ja kustannusvaikutuksiltaan nykyisen tiedonvaihtomallin edelleen kehittämistä parempi vaihtoehto. Selvityksessä päädyttiin suosittelemaan datahubia tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuksi Suomeen. Tämän vuoksi tässä erillisessä vaikutusarvioselvityksessä keskitytään arvioimaan ja kuvaamaan ainoastaan datahub-ratkaisun kustannusvaikutuksia verrattuna nykytilaan. Nykyisen tiedonvaihtomallin kehittämisen osalta kustannushyötyanalyysin tulokset ovat tarkasteltavissa datahub-selvityksessä. Vuonna 2014 laaditun kustannushyötyanalyysiin jälkeen kustannustekijöissä ei arvioida tapahtuneen niin oleellisia muutoksia, jotka edellyttäisivät analyysin lähtötietojen päivittämistä. Myöskään datahubin toiminnallisuuksiin ei ole tehty prosessityön yhteydessä sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat analyysin päivitystarpeita. Ainoa toiminnallisuusmuutos on laskurivien välitysmahdollisuus datahubin kautta. Datahub-selvityksessä kaikki laskutukseen liittyvät toiminnallisuudet huomioitiin datahubin jatkokehitysversiossa. Pakollisen yhteislaskutuksen tuki datahubissa alensi liiketoimintaprosessien vuosikustannuksia. Laskurivien välityksen hyödyt arvioidaan positiivisiksi mutta pakollisen yhteislaskutuksen hyötyjä vähäisemmiksi. Siten tämänkään vuoksi kustannushyötyanalyysin lähtötietojen päivittämistä ei pidetä tarpeellisena. Kustannushyötyanalyysin laajuus Kustannushyötyanalyysi kattaa kaikki ne sähkönmyyjän ja jakeluverkonhaltijan liiketoimintaprosessit, joihin markkinaosapuolten välinen tiedonvaihto oleellisesti vaikuttaa. Tarkasteltavana ovat myös prosessit ja toiminnot, jotka voidaan toteuttaa keskitetysti datahubissa. Analyysissä yritysten toiminnot on jaettu seitsemään liiketoimintaprosessiin seuraavasti: Sopimusprosessit Sähköntoimituksen aikaiset prosessit