Tutkijan kokemus dialogissa lapsen kokemuksen kanssa Maaret Salminen & Isto Turpeinen Esittävien taiteiden tutkimuskeskus TeaK

Transkriptio

1 Tutkijan kokemus dialogissa lapsen kokemuksen kanssa Maaret Salminen & Isto Turpeinen Esittävien taiteiden tutkimuskeskus TeaK Isto Turpeinen Tanssitaiteen maisteri Isto Turpeinen (1960) on tutkija, pedagogi, koreografi ja tuottaja. Hän on erikoistunut poikien tanssinopetukseen. Hän työskentelee tutkijakoulutettavana ja valmistelee väitöstutkimusta Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa. Turpeinen on tanssinut 1980-luvulla Helsingin kaupunginteatterissa ja Hurjaruuthissa luvulla hän on toiminut Uudenmaan läänintaitelijana sekä tanssijana Tanssiteatteri Raatikossa ja Rollossa. Vantaalla Turpeinen toteutti poikien seikkailutrilogian 1990-luvulla ja vuonna 2002 tuli ensi-iltaan suurtyö Seitsemän veljestä Aleksis Kiven mukaan. Hän on tehnyt pitkän päivätyön Vantaan Tanssiopistossa poikaryhmien kanssa sekä toiminut opiston taiteellisena johtajana ja vs. rehtorina. Hän oli yksi vuoden 2002 lastenkulttuurin valtionpalkinnon saajista. Maaret Salminen 6-vuotiaan tytön äiti, freelancer valosuunnittelija, sivutoiminen opettaja 2009 alkaen Teatterikorkeakoulu/Esittävien taiteiden tutkimuskeskus, jatko-opiskelija 2008 Opettajan pedagogiset opinnot, 60op (TAOKK) järjestöaktiivi (TeMe ja SVÄL) Teatteritaiteen maisteri, Teatterikorkeakoulu/Valo- ja äänisuunnittelun laitos 1991 alkaen sivutoimisen ja vierailevan opettajan tehtäviä aiheita mm. Valo ja väri, Valaistuksen ja värin estetiikka, Tekstistä tilaan, Valo maalauksessa, Visuaalisesta ajattelusta näkemisestä ja havaitsemisesta, Taidehistoria, Teatterihistoria, Valaistuksen historia, Valaistus ja sisustus, Värit sisustuksessa, Valon, värin, aineen ja tilan vuorovaikutuksesta 1985 alkaen valosuunnittelutöitä pääasiassa teatterin, tanssin sekä ympäristö- ja arkkitehtuurivalaistusprojektien parissa; muutamia tutkimus- ja kehittämisprojekteja Erilaisuus Elämän tarkastelutapa, jolla Arendt hakee oikeutta ihmiselämän erikoislaadulle. Hänen mukaansa ihmisiä yhdistää samanlaisuus, jonka mukaan me kaikki olemme erilaisia. Tämä moninaisuus on inhimillisen toiminnan ehto. Ihmisistä kukaan ei ole samanlainen kuin joku toinen, joka eli tai elää tai tulee elämään. (Hanna Arendt: Vita Activa 2002, 16) Yleistä Vältetään kiinnittymästä etukäteen valmiiseen kuvaan, produktiin Ajatellaan prosessinkeskeisesti Jatkuvan epätasapainon periaate keskeneräisyys Uskalletaan jakaa valtaa ja liikkua vallan eri positioissa

2 Toiminta Yleisellä tasolla Kaikki voivat osallistua täysillä Kadonneiden poikien Pauli: ei tarvii pelätä mitään. Korkean intensiteetin hakeminen Kompleksinen dynaamisuus >< kaaos Kokemus? Kokemuksellinen tila? Kattoatmosfääri Oma tila oma fyysinen olemus itse Mitä on dialoginen opetus ja ohjaustyö? Uuden luomista? Yhteisen ymmärryksen synnyttämistä? Näkemysten yhdistämistä? Monologia täydentävää puheen täydentämistä? Raakalautasyklin otollisin hetki! Sanallistaminen Valinnan hetket Asioiden kiinnittäminen tulevaisuutta varten Oppimiselle merkityksen antaminen Kommunikaation kannalta välttämätön Jakaminen & saaminen Julkaiseminen? Yhdessä tekeminen? Oppijan oivallukset? Näkeminen, kokeminen näkyväksi tekeminen, avoin ja peloton toiminta Mitä muuta? Etsintä

3 Kompleksisen toimintatilanteen työkalu Kaaoksen sietäminen / estäminen Ensin tarvitaan kompleksisuutta tai konstruktioon liittyvää hämmennystä Tasapainossa oleva tila on lämpö- ja aivokuollut. Fasilitoijan, opettajan, ohjaajan oma aktiivisuus Jatkuva orgaaninen tapa nähdä muutosta Yksilön autonomia Mikään yksittäinen piirre ei ole luovuuden kannalta tärkeämpi kuin yksilön riippumattomuus, autonomian tunne. (Kari Uusikylä) Varto: Rakkaus on nuoruuden viisautta Vimmaisuus, jolla maailma otetaan syleilyyn ja samalla antaudutaan sille kokonaan. Sokrates kuvailee rakkauden nuoreksi pojaksi, joka tyytyy vähään ja kulkee huonoissa vaatteissa, on luonteeltaan seikkailija, metsästäjä, puolivilli. Rakkaus viihtyy välitilassa (kts. Buber: Minä ja Sinä) Avoimuus mahdollisuuksien äärellä, ennen tekemättömän aloittamista ennen kuin on mitään suunnitelmaa. Pakottomuus, jossa molemmat, opettaja ja oppija, ovat kasvatuksessa. Kasvatuksen ytimessä tähtääminen ihmisen mahdollisuuksien toteutumiseen. Skinnari: Tutkitaan yksilön monikerroksisuutta. Pohditaan tämän merkitystä opettajuuteen. Pedagoginen rakkaus ohittaa opettajan oppilaaseen liittämät tunteet. Tanssi maailman kanssa Kun toiminnan ja tekemisen tietoa on pyritty harvoissa tapauksissa kuvaamaan, kuvaamisen ongelmana ovat olleet puutteelliset välineet: on

4 puhuttu hegemonisessa kontekstissa, jossa muu kuin toiminta ja tekeminen on jo määritellyt käytettävät käsitteet ja siten myös tekijät. Kun tietoa koskevat käsitteet on ajateltu yleisestä ja muuttumattomasta tietämisestä, jota subjekti vain edustaa, käsitteillä ei ole mahdollista käsitellä sellaista, mikä ei ole yleistä tai muuttumatonta. (Varto 2008, s.22-23) Raakalauta Liikkujan ymmärtäminen Lähtökohdat oppijan määrittämiä Aloitetaan yleisellä tasolla Aloitetaan toiminnasta yleisestä erityiseen toiminnasta paikallaan olemiseen (paradoksi!) Käytetään aikaa tavoitteet syntyvät toiminnan kautta Raakalauta Kompleksinen dynaamisuus vs. kaaos Searching / Etsintä Etsi Näe Poimi Nimeä Käytä Raakalauta Kokemus flow elämys? Karkeus ryhmän toiminnassa Yksilöiden erot näkyvät Oppimistilanteen hallinta ja sietäminen Kaoottisen hetken hedelmällisyys näkemys nähdä hyvää ja poimittavaa Nimeäminen, sanallistaminen Jakaminen ja saaminen TANSSI MAAILMAN KANSSA Kun toiminnan ja tekemisen tietoa on pyritty harvoissa tapauksissa kuvaamaan, kuvaamisen ongelmana ovat olleet puutteelliset välineet: on puhuttu hegemonisessa kontekstissa, jossa muu kuin toiminta ja tekeminen on jo määritellyt käytettävät käsitteet ja siten myös tekijät. Kun tietoa koskevat käsitteet on ajateltu yleisestä ja muuttumattomasta tietämisestä, jota subjekti

5 vain edustaa, käsitteillä ei ole mahdollista käsitellä sellaista, mikä ei ole yleistä tai muuttumatonta. (Varto 2008, s.22-23)