Suomen Paralympiakomitean yhdenvertaisuussuunnitelma

Transkriptio

1 n yhdenvertaisuussuunnitelma Taustaa (myöh. Paralympiakomitea) tunnetaan vammaishuippu-urheilun ohella myös tavoitteestaan rakentaa yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Vammaishuippu-urheilu ja vammaishuippuurheilijat toimivat muutosagentteina yhteiskunnassa muokaten kuvaa siitä, millainen vammainen henkilö on ja mihin hän pystyy. Siten voi perustellusti sanoa, että yhdenvertaisuus on sisäänrakennettu Paralympiakomitean DNA:han. Siten voi myös perustellusti olettaa, että Paralympiakomitea ei toimi yhdenvertaisuuden osalla vain minimikriteerien täyttäjänä, vaan pikemminkin suunnannäyttäjänä muille liikunta- ja urheilujärjestöille. n yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelman työstäminen aloitettiin syksyllä Suunnitelman tekemiseen osallistettiin niin Paralympiakomitean henkilöstö, hallitus kuin apurahaurheilijat. Tärkeänä työkaluna oli yhdenvertaisuuskysely, johon oli mahdollisuus vastata anonyymisti. Lisäksi silloinen pääsihteeri Tiina Kivisaari ja viestintäpäällikkö Leena Kummu osallistuivat VALO ry:n (nyk. Olympiakomitea) järjestämiin yhdenvertaisuustyöpajoihin. Suunnitelman työstämisessä hyödynnettiin myös sisäministeriön asettaman työryhmän laatimaa Yhdenvertaisuus suunnitteluopasta sekä Työkirjaa lajiliittojen yhdenvertaisuussuunnitteluun. Edelleen pääsihteeri tapasi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiää suunnitelman tiimoilta kahdesti. Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli myös alustamassa suunnitelman tekemisessä huomioitavista seikoista Paralympiakomitean seminaarissa kansainvälisenä vammaistenpäivänä

2 Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan ja uusi liikuntalaki Lakeja yhdistää se, että liikuntalaissa on entistä voimakkaampi vaatimus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Liikuntalaki edellyttää, että järjestöjen valtionavustuksen määrää harkittaessa huomioidaan se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kuten todettua, Paralympiakomiteassa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on ollut selkeä missio ja strateginen valinta jo kahden vuosikymmenen ajan. Varsinaista suunnitelmaa ei ole kuitenkaan ennen vuotta 2015 tehty. Yhdenvertaisuussuunnitelma on elävä dokumentti, joka päivittyy erilaisten elävän elämän tilanteiden ja yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tämä syksyn 2017 versio on päivittynyt pääsihteeri Tero Kuorikosken, puheenjohtaja Mina Mojtahedin ja Paralympiakomitean henkilöstön näkemyksillä. Edelleen suunnitelmaa on käsitelty Paralympiakomitean hallituksessa ( ). Erityisesti Puheenjohtaja Mojtahedilla on edeltävän ja nykyisen työkokemuksensa puolesta erityisosaamista vammaisten oikeuksista, inkluusiosta, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kysymyksissä. Vuosi 2017 on tuonut myös erilaisia käytännön tilanteita vastaan, joissa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kysymykset ovat tulleet punnittaviksi. Tämä päivitetty versio yhdenvertaisuussuunnitelmasta peilaa myös näihin mainittuihin käytännön kokemuksiin. Käsitteet Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tasa-arvon käsite tässä dokumentissa rajataan lähinnä naisten ja miesten väliseen tasa-arvon toteutumisen pohdintaan ja tavoitteisiin, vaikka Paralympiakomiteassa tiedostetaan sukupuolen käsitteen olevan moninaisempi kuin traditionaalinen mies nainen -asetelma. Yhdenvertaisuuden periaate viittaa syrjinnän kieltoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Syrjinnän tarkempi määrittely on yhdenvertaisuuslain 6 ssä. Tärkeä termi on myös kohtuullinen mukauttaminen (yhdenvertaisuuslain 5 ) eli yksittäistapauksissa toteutettavat tarpeelliset ja asianmukaiset muutokset ja järjestelyt, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta työnantajalle, koulutuksen

3 järjestäjille tms. ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus osallistua ja käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Suunnitelman tavoite Paralympiakomiteassa on vuodesta 2015 lähtien sitouduttu neljään selkeään yhdenvertaisuutta edistävään yleiseen tavoitteeseen: 1. Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen 2. Toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen 3. Osallisuuden lisääminen 4. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Poimintoja yhdenvertaisuustyön toteutuksesta teemoittain Jotta yleiset tavoitteet eivät jää vain abstraktille tasolle, jalkautetaan tavoitteet Paralympiakomiteassa hyvin konkreettiselle ja arkiselle tasolle. Seuraavassa muutamia nostoja vuonna 2017 tehdystä ja vuonna 2018 toteutettavasta yhdenvertaisuustyöstä: Strateginen kehittäminen Paralympiakomitea toteutti vuonna 2017 strategisen asemoitumisen prosessin, jonka tarkoitus oli hakea yhteinen näky siitä, mikä on vammaisurheilun optimaalinen paikka ja asema urheilun kentässä. Edelleen prosessi vastasin siihen, millaisessa rakenteessa niin vammaisurheilussa piilevän potentiaalin saadaan parhaiten esiin kuin siihen, millainen rakenne tukee parhaiten menestyvää vammaishuippu-urheilua. Prosessissa vammaisten urheilijoiden yhdenvertaisuus urheilusektorilla oli alati läsnä ja prosessi osaltaan edisti siihen osallistuneiden tahojen ymmärrystä yhdenvertaisuudesta urheilun kentässä. Huippu-urheilu Vammaisurheilun siirryttyä huippu-urheiluyksikköön vuonna 2013, vammattomien ja vammaisten huippu-urheilun yhteinen tekeminen on tuonut

4 paljon hyvää vammaisurheilulle. Samalla on edelleen olemassa yhdenvertaisuuteen liittyviä seikkoja niin jaettavien tukien yhdenvertaiseen jakamiseen kuin vammaisurheilun äänen kuulumiseen päätöksenteossa liittyen. Tukien jakoon liittyvää yhdenvertaisuuden teemaa tullaan tarkastelemaan mm. Urheilu & oikeus lehdessä vuoden 2017 lopulla, jonka kirjoittajana ovat toimineet Paralympiakomitean laillisen neuvonantajan asianajotoimisto Boreniuksen juristit ja jota ovat asiantuntemuksellaan kommentoineet Paralympiakomitean toimijat. Tämä tulee avaamaan keskustelun yhdenvertaisuuden toteutumisesta urheilija-apuraha kriteereissä. Paralympiakomitea on myös avannut keskustelun Olympiakomitean/huippuurheiluyksikön kanssa siitä, miten yksikön päätöksenteossa jatkossa kuuluu nykyistä vahvemmin vammaisurheilun ääni. Kolmantena teemana huippu-urheilun alla voi ottaa esiin pyrkimyksen mahdollistaa erityisen tuen tarpeen oleville vammaisurheilijoille mielekäs urapolku, jotta vammaisurheilu on saavutettavissa myös vaikeasti vammaisille henkilöille (esim. vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt ja kehitysvammaiset). Kansainvälinen toiminta Globaalisti pohjoismainen tasa-arvon ajatus ei ole millään lailla itsestäänselvyys. Puheenjohtaja ja pääsihteeritasolla kansainvälisillä kentillä tasa-arvotyötä on tehty vuonna 2017 kansainvälisen kattojärjestömme IPC:n, eurooppalaisen kattojärjestömme EPC:n yleiskokouksissa, joissa Suomen Paralympiakomitea toi esiin tasa-arvon tärkeyden uusien hallitusten valinnoissa niin verkoston toimijoita tavatessaan kuin käytännön äänestysvalinnoissaan. Henkilövalinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen muun muassa niin, että Paralympiakomitean ehdottaessa kandidaatteja IPC:n, EPC:n tai pohjoismaisen yhteistyöelimen Nord-HIF:n työryhmiin ja valiokuntiin on ehdokasasettelussa huomioitu sukupuolten välinen tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus eri tavoin vammaisten edustajien suhteen. Kehityspäällikkö Katja Saarinen on jäsenenä IPC:n urheilijavaliokunnassa ja European Women on Sport hallituksessa (EWS). Lisäksi Mina Mojtahedi ja Meri-Maari Mäkinen ovat suuntaamassa vuonna 2018 IWG konferenssiin Botswanaan, minkä tavoitteena on saada oppeja, miten edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa vammaisurheilussa, sekä lisätä aiheen vaikuttajien ja asiantuntijoiden määrää Paralympiakomitean toiminnassa. Järjestöyhteistyö Pääsihteeri on mukana Suomen urheilugaalan ohjausryhmässä. Vammaisurheilutoimijoiden esille tuominen eri kategorioissa on myös

5 yhdenvertaisuustyötä, jossa iso askel otettiin vuonna 2017 Leo-Pekka Tähden vuoden urheilija -valinnan myötä. Pääsihteeri osallistuu myös Olympiakomitean ohjaamaan Johtaa kuin nainen -prosessiin toimien myös mentorina yhdelle naisosallistujalle. Lisäksi voidaan tässä asiayhteydessä mainita Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Suomen Paralympiakomitean kansainvälisenä tyttöjen päivänä järjestämät erityisesti tytöille suunnatut liikuntakokeilutapahtumat Helsingissä ja Rovaniemellä. Tapahtumien tavoitteena oli kannustaa vammaisia tyttöjä mukaan liikunnan ja urheilun pariin. Urheiluyhteisön muutto vuoden 2017/2018 vaihteessa Urheiluyhteisön muutto on tuonut yhdenvertaisuuden kysymykset esiin hyvin konkreettisella tavalla, kun uusien tilojen rakentamisessa on kohdattu esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. Sisustukseen, kustannustehokkuuteen ja materiaalien tilaamisen helppouteen liittyvät seikat ovat kohdanneet mm. pyörätuolia käyttävien henkilöiden liikkumiseen liittyvät kysymykset. Paralympiakomitean tavoitteena vuonna 2018 on varmistaa, että uudesta urheilun talosta tulee mahdollisimman saavutettava kaikille ihmisille. Uudessa yhteisössä on tarve edistää tietoisuutta esteettömyydestä ja yhdenvertaisuudesta yhteisten tempausten, koulutusten (esim. toiminnanjohtajien aamukahvit) kautta. Tässä kohdin VAU (ja Soveli) on luonnollinen yhteistyötaho. Yhteistyökumppanuudet Paralympiakomitealla on hyviä yrityskumppanuuksia, jotka osaltaan ajavat yhdenvertaisuuden asiaa. Esimerkiksi Scandicin kanssa esteettömyys on nostettu kumppanuuden kärkiteemaksi. Tuleva mahdollinen Finnair -yhteistyö pohjaa esteettömän matkustamisen teemoihin ja myös Toyota yhteistyö liikkuu näiden teemojen äärellä. Vammaisurheilun potentiaali ja ruohonjuuritason työ Para School Day kiertue kävi keväällä 2017 yhteensä 12 koululla. Kiertue on omiaan tutustuttamaan tuhansia lapsia (vuonna 2017 kiertue liikutti n lasta) erilaisuuteen ja edistämään tietoisuutta yhdenvertaisuudesta nuorten parissa. Koulutus Syksyllä 2017 käynnistettiin 1,5 vuotta kestävä ammatillinen ParaVAT tutkintokokonaisuus valmentajille Pajulahdessa. ParaVAT toteutetaan yhdessä

6 VAT tutkinnon kanssa. Käytännössä ryhmän muodostaa 20 valmentajaa, joista 10 toimii vammaisurheilun parissa. Valmentajien kohtaaminen ja yhteiset koulutussisällöt mahdollistavat yhdenvertaisuusajattelun edistämisen valmentajien viitekehyksessä. Työyhteisön johtamisessa sekä henkilöstöpolitiikassa Paralympiakomiteassa työskentelee tätä suunnitelmaa päivitettäessä viisi työntekijää. Työntekijöistä kolme on naisia ja kaksi miestä. Lisäksi Parassa on vuosittain työharjoittelijoita. Työntekijöiden ja harjoittelijoiden rekrytoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että saamme hakijoiksi myös vammaisia henkilöitä. Kesällä 2017 Paralympiakomiteassa työharjoittelussa toimi vammaisurheilija Iiro Kokkonen. Paralympiakomitean työntekijöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Palkkakysymyksissä on Paralympiakomiteassa tehtävää, naisten palkkaus on miesten palkkoihin verrattuna heikommalla tasolla ja samoin Paralympiakomiteassa työskentelevien naisten palkkaus on heikompaa kuin esimerkiksi Olympiakomiteassa samankaltaisissa tehtävissä työskentelevien naisten. Vuonna 2018 palkkatasoarvokysymystä kehitetään hallitustasolla tasa-arvoisemmaksi suunnitellen Paralympiakomiteaan tehtävänkuvien vaativuuteen perustuvat palkkatasokehikot, joista palkat käytännössä tulevaisuudessa johdetaan. Yleisellä tasolla Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen sekä osallisuuden lisääminen ovat siis osa jokapäiväistä toimintaa. Yhdenvertaisuustyö on Paralympiakomitean arjessa läsnä niin olennaisesti, että sen seikkaperäinen erittely on haastavaa. Yllä olevat esimerkit toimivat otoksina tuosta työstä. Jatko ja käytännön toimenpiteet Kuten todettua, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat Paralympiakomitean päivittäistä työtä. Yhdenvertaisuuden kohdalla se on arkista eri tahojen muistuttamista siitä, että Olympiakisojen ohella käydään Paralympiakisoja. Se on muistuttamista siitä, että Paraurheilu ei ole niin erikoista kuin luullaan, senteistä ja sekunneista siinäkin on kyse. Se on tapahtumanjärjestäjien muistuttamista siitä, että vammaisenkin henkilön tulisi kyetä osallistumaan tilaisuuteen vammastaan huolimatta.

7 Tasa-arvon osalla se on havahtumista siihen, että naisjohtajuuden koulutuksessa naiset kehittävät keskenään naisjohtajuutta. Se on työtä sen eteen, että sukupuoli ei rajoita kyvykkyyttä. Se on tasa-arvoisia palkkoja ja toisen kunnioittamista. Päivittäistyön ohella Paralympiakomitean muodostaa tiimin seuraamaan näiden teemojen edistymistä. Tiimi rakentuu urheilijavaliokunnan, toimiston ja hallituksen edustajista sekä mahdollisista keskeisimpien kumppanien edustajista. Lahdessa Tero Kuorikoski, pääsihteeri