Näyttöön perustuvan tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen. / SATULA-hanke NÄYTTÖÖN PERUSTUVAT MENTELMÄT

Transkriptio

1 Näyttöön perustuvan tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalujen käyttö Satakunnassa / LAPE-muutosohjelma / SATULA-hanke NÄYTTÖÖN PERUSTUVAT MENTELMÄT

2 Muutosagentti Mirja Antila 1 Sisällys 1 LAPE-muutosohjelman lapsen oikeuksien perusta Näyttöön perustuvat menetelmät Näyttöön perustuvat menetelmät Satakunnassa Lapset puheeksi - menetelmänä Lapset puheeksi kouluttajakoulutus Lapset puheeksi - kouluttajakoulutusten toteutus Satakunnassa Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän työpajakoulutus Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän työpajakoulutuksen toteutus Satakunnassa TCM jatkokoulutus neljälle (englanninkielinen) Ihmeelliset vuodet TCM jatkokoulutukseen osallistujien valinnassa huomioitavaa Näyttöön perustuvien menetelmien koulutus ja käyttöönotto Satakunnassa Lapset puheeksi menetelmän lähtötilanne Lapset puheeksi menetelmän tavoitteet LAPE muutosohjelmassa / SATULA-hankkeessa Lapset puheeksi menetelmän kouluttaminen ja juurruttaminen Satakunnassa Lapset puheeksi ohjausryhmän rooli Esimiesten rooli Lapset puheeksi kouluttajien rooli Ihmeelliset vuodet lähtötilanne Satakunnassa Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän käyttöönotto... 11

3 Muutosagentti Mirja Antila 2 1 LAPE-muutosohjelman lapsen oikeuksien perusta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma perustuu YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoon Suomessa. Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:ssa 1989 ja se tuli voimaan Suomessa Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet edellyttävät aktiivista täytäntöönpanoa sekä valtion, maakuntien että kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa joka päivä. Perheen ja vanhempien tuki on myös lapsen oikeus. Lapsen vanhemmille ja muille huoltajille on annettava apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä (LOS 19 artikla). Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu (Suomen perustuslaki 19 ). 2 Näyttöön perustuvat menetelmät Jokainen lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten ja lähiympäristönsä kanssa. Vanhemmuuden tukeminen onkin lapsen hyvinvoinnin varhaista tukemista. Samalla vähennetään tehokkaasti lasten eriarvoistumista. Tutkimusten perusteella tiedämme, että vanhemmuuden taitoja voi oppia harjoittelemalla, toiminta muuttuu ja vanhemmuus kehittyy, korostaa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman eli LAPEn hankepäällikkö Hanne Kalmari (STM). Työmenetelmien yhtenäistäminen ja vanhemmuuden tuen vahvistaminen on osa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Vanhemmuuden tuen vahvistamiseen on tarjolla näyttöön perustuvia menetelmiä. LAPE-muutosohjelmassa näyttöön perustuvien työmenetelmien levittämisestä ja käyttöönotosta vastaavat Suomen Mielenterveysseura ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA). Suomen Mielenterveysseura ja ITLA ovat käynnistäneet Suomessa Kasvun tuki varhaisen tietolähteen ammattilaisille vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Vaikuttavuusnäyttöä on saatu erityisesti lapsen kehitystä tukevista vanhemmuusohjelmista, joilla on tuettu lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja positiivisia kasvatuskäytäntöjä. Vaikuttavien menetelmien epätasainen saanti on todettu ongelmaksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. LAPE-muutosohjelmassa tuetaan Kasvun tuki hankkeen avulla maakunnallista kehittämistyötä tarjoamalla näyttöön perustuvien menetelmien koulutusta. Varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen vahvistamisen työmenetelmien käyttöä tarjotaan ja niiden käyttöä valmennetaan etenkin neuvolan, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisille. Kaikki Kasvun tuki -tietolähteessä arvioidut menetelmät täyttävät kriteerit mm. eettisyyden, teoreettisen viitekehyksen, menetelmän selkeän määrittelyn ja Suomessa saatavilla olevan koulutuksen osalta. Yhteistä menetelmille on se, että ne tukevat positiivista vanhemmuutta, jossa lasta kannustetaan rankaisemisen sijaan.

4 Muutosagentti Mirja Antila 3 3 Näyttöön perustuvat menetelmät Satakunnassa Näyttöön perustuvia eli tieteellisesti vaikuttaviksi todennettuja menetelmiä otetaan käyttöön Satakunnan LAPE-muutosohjelmassa / SATULA-hankkeessa. Maakunnassa vahvistetaan jo aiemmin käyttöönotettuja menetelmiä ja juurrutetaan uusia. Mm. Pois syrjästä -hanke on tarjonnut apua ja tukea menetelmien käyttöönotossa kouluttamalla kuntatoimijoita menetelmien osaajiksi. LAPE muutosohjelmassa / SATULA-hankkeessa valikoitui Kasvun tuki hankkeen tuella: 1) Lapset puheeksi kouluttajakoulutus 20 osallistujalle 2) Neuvonpitokoulutus (1 pv täydentävänä, mikäli em. koulutukseen tulijalla oli suoritettuna 2 päiväinen Lp-koulutus, Lp koulutus nykyisin 3 päiväinen) 3) Ihmeelliset vuodet ryhmähallintamenetelmän työpajavalmennus- koulutus 16:lle, lähinnä varhaiskasvatuksen ammattilaisille (toinen vastaava ryhmä lähinnä opettajille kts. jäljempänä) 4) Ihmeelliset vuodet jatkona 4:lle TCM koulutuksen (syksy 2018 Hki, englanninkielinen) 5) Aiemmin koulutetuille Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmien ohjaajille menetelmätukipäivä ja info sertifioinnista SATULA-hankkeen rahoituksella toteutetaan lisäksi 1) Lapset puheeksi menetelmäkoulutus 12-16:lle (LpNp, 3 päiväinen koulutus) 2) Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän työpajavalmennus 16:lle (saman sisältöisenä kuin Kasvun tuki ohjelmassa), lähinnä opettajille

5 Muutosagentti Mirja Antila Lapset puheeksi - menetelmänä Ajatus on, että lapset saavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuen kasvulle ja kehityksellensä siellä, missä he elävät arkea. (Mika Niemelä 2014) Lapset puheeksi (Lp) -keskustelu on kehitetty vahvistamaan vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta sekä lapsen turvallista ja sujuvaa arkea kotona, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-aikana. Lp-keskustelu on matalan kynnyksen menetelmä, joka koostuu 1-2-(3) tapaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijän ja vanhemman/vanhempien välillä. Keskustelussa käydään läpi lapsen elämäntilanne kotona, päivähoidossa/koulussa ja vapaa-aikana ja tunnistetaan lapsen ja perheen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Keskustelussa pohditaan, miten vanhempi, päivähoitaja ja opettaja voivat tukea lasta haavoittuvuuksissa ja panostaa vahvuuksiin. Vanhemman kanssa pohditaan miten lasta voi tukea vanhemman oireillessa. Pyrkimyksenä aikuispalveluissa on myös tuoda lapset ja vanhemmuus osaksi vanhemman hoitoprosessia. Lapset puheeksi -keskustelu pohjautuu pitkäaikaiseen kokemukseen työskentelystä sekä perheiden että vertaisryhmien parissa, ja pärjäävyyden ymmärtämiseen dynaamisena prosessina sosiaalisessa ympäristössä (Ungar 2013). Pyrkimyksenä on tukea lapsen kehitystä ja ehkäistä häiriöitä yhteistyössä vanhempien kanssa. Menetelmä on otettu käyttöön mm. kodin ja varhaiskasvatuksen tai koulun välisenä universaalina kasvatuskumppanuuden ja yhteistyön muotona sekä Rikosseuraamuslaitoksen lapsi- ja perhetyössä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kuitenkin olleet perheet, joilla on vanhemmuuteen vaikuttavia paineita, erityisesti vanhemman mielenterveysongelmia, ja toistaiseksi tutkimustieto menetelmään liittyen on keskittynyt tähän kohderyhmään. Menetelmää on käytetty ja tutkittu myös vanhemman somaattisen sairauden yhteydessä (Niemelä ym., 2010). Lapset puheeksi keskustelu on systemaattinen, mutta joustava tapa auttaa vanhempia tukemaan omia lapsiaan ja vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä perheessä. Työntekijä hyödyntää keskusteluissa Lokikirjaa, joka raamittaa keskustelujen sisältöjä ja jonka käyttäminen varmistaa, että kaikki olennaiset teemat tulevat keskusteluissa käsiteltyä. Sovellettaessa Lapset puheeksi keskustelua esim. varhaiskasvatuksessa ja koulussa, toteutetaan yksi keskustelu, jossa paneudutaan lapsen arkipäivän sujumiseen ja sen tukemiseen. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa Lapset puheeksi keskustelu käydään kahden kasvattajatahon välillä, vanhempien ja varhaiskasvattajan tai opettajan. Mikäli tapaamisissa nousee huoli lapsen pärjäämisestä tai lapsen sosiaalisen verkoston hataruudesta, ehdotetaan Lapset puheeksi Neuvonpitoa. Neuvonpidon tavoitteena on aktivoida lapsen sosiaaliset verkostot tilanteessa, jossa toimiva arki edellyttää vahvempaa tai monialaisempaa tukea kuin mitä Lapset puheeksi keskustelun kautta on ollut mahdollista saada. Neuvonpidot ovat verkostokokouksia, joiden periaatteina ovat huomion kiinnittäminen voimavaroihin, sitoutuminen, tavoitteellisuus, konkreettiset teot ja arviointi. (kts. tarkemmin

6 Muutosagentti Mirja Antila Lapset puheeksi kouluttajakoulutus Lapset puheeksi kouluttajakoulutus toteutetaan Satakunnassa, jotta menetelmän käytölle luodaan riittävät valmiudet ja varmistetaan sen käyttöönotto. Suomen Mielenterveysseuran Kasvun tuki koulutukseen liittyy sopimus, jossa maakunta sitoutuu seuraavien asioiden toteuttamiseen: Menetelmistä luodaan hyvä yleinen tietoisuus maakunnassa, infot ym. Edellyttää maakunnassa sitoutuneisuutta menetelmän käyttöön / osallistujille tulee velvollisuus kouluttaa menetelmän käyttöä maakunnassa edelleen Menetelmän käytön juurruttaminen tarvitsee tukea eri tasoilla; päättäjät, esimiehet, työntekijät Kouluttautumiseen tulee varata riittävästi aikaa, huomioitava myös työajan joustot, sijaisjärjestelyt Menetelmien käytön tulee jatkua myös LAPE-kauden jälkeenkin Palaute, arviointi ja tuki menetelmän käytön aikana Systemaattisella seurannalla tehdään näkyväksi saavutettuja hyötyjä Koulutus voimassa kolme vuotta, jonka aikana osallistujan tulee kouluttaa ja osallistua verkostoihin Maakunnalliset boosteripäivät kouluttajille riittävän usein, joissa he voivat jakaa kokemuksiaan, ideoitaan ym. Sopimuksen hyväksyy maakunnallinen LAPE-työryhmä ja sen allekirjoittaa SOTE-muutosjohtaja. Työmenetelmät levitetään ja otetaan käyttöön suunnitelmallisesti. 3.3 Lapset puheeksi - kouluttajakoulutusten toteutus Satakunnassa 2018 Kasvun tuki toteuttaa maakunnallisen LAPE-muutosohjelman tukena / SATULA hankkeessa: Neuvonpitokoulutus, kouluttajana Olli Ahonen, menetelmäkoordinaattori Lapset puheeksi - keskustelu ja -perheinterventio Kohderyhmänä 2 päiväisen Lp koulutuksen saaneet klo Porin kansalaisopisto, Pörssi-luokka 2. kerros Lapset puheeksi kouluttajakoulutus, kouluttajana perheterapeutti, TtT Mika Niemelä - Alkaa kaksipäiväisellä osuudella. Paikkana Perusturvan auditorio LAPE-työryhmän / ohjausryhmän tapaaminen ennen avausseminaaria kuuluu LP-kouluttajakoulutusten konseptiin. Tapaamisen tarkoituksena on linjata mm. missä palveluissa ja miten on tarkoitus ottaa LP-menetelmä käyttöön, keitä uudet kouluttajat lähtevät maakunnassa

7 Muutosagentti Mirja Antila 6 kouluttamaan, miten käytyjä LP-keskusteluja maakunnassa tilastoidaan, miten LP-työtä tullaan alueella seuraamaan. Seminaari on avoin kaikille alueen toimijoille ja asiasta kiinnostuneille ammattilaisille, koulutukseen osallistujille pakollinen. Ensimmäisen päivän aamupäivänä on ohjausryhmän kokous, jossa läsnä myös koulutukseen lähtijät, kouluttaja sekä Kasvun tuki hankkeen edustajia. Iltapäivällä avausseminaari, jossa kouluttajan luento-osuus (n. 1,5 h), johtoryhmän edustajan puheenvuoro, paikallisen LAPEhankkeen puheenvuoro, alueella jo menetelmää käyttävien kommentteja. Koulutustilana on (avausseminaarin jälkeen) 2.2. Porin kansalaisopisto, Kortteeri-luokka, 2. kerros, samoin seuraavilla kerroilla. Koulutuspäivät ovat kevään 2018 aikana ja SATULA hanke, yhteyshenkilö, Mirja Isoviita, projektisuunnittelija mirja.isoviita@pori.fi 3.4 Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän työpajakoulutus Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmän tarkoituksena on tuoda vaikuttaviksi todettuja myönteisiä kasvatusmenetelmiä ammattilaisten arkeen. Menetelmä on tarkoitettu varhaiskasvatuksen henkilöstölle, esi- ja alakoulujen opettajille, erityisopettajille ja muille lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Ryhmänhallintamenetelmä on osa Ihmeelliset vuodet -ohjelmakokonaisuutta, joka on tarkoitettu vuotiaiden lasten käytöksen pulmien ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Ammattikasvattajille suunnatun ryhmänhallintakoulutuksen tavoitteena on, että ammattikasvattaja oppii käyttämään työssään positiivisia ja ennakoivia ryhmänhallintastrategioita. Ohjelman avulla edistetään lasten sosiaalisia taitoja, tunteiden säätelyä ja kouluvalmiutta sekä pyritään vähentämään aggressiivista, levotonta ja häiritsevää käytöstä ryhmässä. Menetelminä käytetään mm. rooliharjoituksia, videoita ja erilaisia kotitehtäviä. Lapsen positiivista käytöstä vahvistetaan sitä huomioimalla (suullinen palaute, konkreettinen palkitseminen), negatiivista käytöstä vähennetään tekemällä siitä mahdollisimman vähän palkitsevaa. Huonoa käytöstä vähennetään tutkitusti tehokkailla keinoilla, joita ovat esimerkiksi huomiotta jättäminen ja rauhoittumisaika ( time-out ). Lisäksi voidaan käyttää seuraamuksia, joita käytetään kuitenkin harkiten ja harvoin. Menetelmää voidaan hyödyntää paitsi luokassa ja ryhmissä, myös yksilötyössä esimerkiksi psykologien ja koulukuraattorien työskennellessä lasten kanssa. Ihmeelliset vuodet on Yhdysvalloissa kehitetty ohjelma, joka perustuu sosiaalisen oppimisen teoriaan, käyttäytymisterapeuttisiin periaatteisiin ja kiintymyssuhdeteoriaan, vaikutteita on otettu myös stressinhallintateoriasta ja ratkaisukeskeisestä terapiasta. Ohjelman ajatuksena on, että aikuisen toimintaa muuttamalla voidaan muuttaa myös lapsen käytöstä. Käyttäytymismallien muuttaminen vaatii pitkäkestoista intensiivistä tukea, mikä mahdollistaa uusien, opittujen käyttäytymismallien vakiintumisen.

8 Muutosagentti Mirja Antila 7 Kouluissa ja päiväkodeissa sovellettava ohjelma tarjoaa ammattikasvattajille menetelmiä, joilla voidaan vähentää lasten häiriökäyttäytymistä ja auttaa lapsia integroitumaan päiväkotiryhmään tai luokkaan. Koulutuksen tavoitteena on antaa välineitä yhteistyöhön vanhempien kanssa, myönteisten suhteiden luomiseen lapsiin, ammattikasvattajan kykyyn ennakoida käytöshäiriölle alttiita tilanteita ryhmässä, sekä ongelmanratkaisukeinojen, sosiaalisten taitojen ja tunteidensäätelyn käsitteleminen yhdessä lasten kanssa. Kohteena ovat toisaalta kaikki lapset, toisaalta erityisesti lapset, joilla on käytöksen ongelmia tai käytöshäiriöitä. (ks.lisää: Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän työpajakoulutuksen toteutus Satakunnassa Satakunnassa osana LAPE-muutosohjemaa / SATULA-hanketta toteutetaan kaksi, saman sisältöistä koulutusryhmää, jotka on aluksi kohdennettu varhaiskasvatuksen ja alakoulun opetushenkilöstölle. Ryhmä 1 varhaiskasvatuksen ammattilaisten lähipäivät toteutetaan Porissa Satakunnan keskussairaalan tiloissa, osoitteessa Saiaraalantie3. 1. pv 1.2. klo pv klo pv klo pv klo pv 4.5. klo pv 24.5 klo 9-16 Kouluttaja: Kati Granlund, Kasvun tuki, Ihmeelliset vuodet menetelmäkoordinaattori kati.granlund(at) mielenterveysseura.fi SATULA hanke, yhteyshenkilö: Henna Kyhä, projektipäällikkö henna.kyha@pori.fi Ryhmä 2. opetushenkilöstön (alakoulu) koulutukseen, jonka lähipäivät toteutetaan Porin kansalaisopiston tiloissa Gallen-Kallelankatu 14, seuraavasti: 1. pv 2.2. klo pv 1.3. klo pv klo pv klo pv 9.5. klo pv klo 9-16 Kouluttaja: Kati Granlund, KM, LO, työyhteisövalmentaja, Ihmeelliset vuodet asiantuntija, nepsyvalmentaja. info@ihmeellisetvuodet.fi, gsm SATULA hanke, yhteyshenkilö: Henna Kyhä, projektipäällikkö henna.kyha@pori.fi

9 Muutosagentti Mirja Antila TCM jatkokoulutus neljälle (englanninkielinen) Satakunnalle on varattu neljä paikkaa valtakunnallisessa Ihmeelliset vuodet ryhmänhallinta TCM koulutuksessa. Koulutus antaa valmiuden käynnistää maakunnallista Ihmeelliset vuodet- työpajavalmennusta. Koulutukseen osallistuvat valitaan kevään 2018 työpajavalmennuksesta. 3.7 Ihmeelliset vuodet TCM jatkokoulutukseen osallistujien valinnassa huomioitavaa Ihmeelliset vuodet TCM jatkokoulutukseen osallistuvien valinnassa huomioidaan mm. seuraavia saatuja ohjeita: Tehnyt lapsiryhmän kanssa töitä joko varhaiskasvatuksessa tai koulussa On mahdollista työskennellä työpajakoulutuksen aikana tiivistetysti lapsiryhmässä, jotta pääsee kokeilemaan käytännössä ryhmänhallintamenetelmää On kokemusta haastavista / erityislapsista Pedagoginen koulutustausta eduksi (varhaiskasvattaja, opettaja) Eduksi on myös työnohjaus-/psykologitausta Halu ja kyky tehdä työnohjauksellista valmennustyötä Pystytään irrottamaan työpajojen vetämiseen omasta työstä jatkossa (maakuntatasoisesti) Työpajan vetämisessä on kaksi ryhmänohjaajaa/ryhmä, voi työpari olla myös esim psykologi ja erityisopettaja tai psykologi ja kelto, mutta myös kelto ja lto tai eo ja lo aivan yhtä hyvä. Oleellista sopiva hlö ja sitoutuminen / innostuneisuus asiaan Sellaisia lapsiryhmissä toimivia kasvattajia, jotka voisivat omalla esimerkillään viedä tahoillaan menetelmää eteenpäin ja näin tukea tulevien ryhmänohjaajien työtä 4 Näyttöön perustuvien menetelmien koulutus ja käyttöönotto Satakunnassa Kasvun tuki henkilöstö vieraili Satakunnassa Lape työryhmän kokouksessa Tätä ennen pidettiin yleinen info-tilaisuus näyttöön perustuvien menetelmien käytöstä 6.9. johon kutsuttiin laajasti sote- ja sivistys-, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Maakunnallisessa valmistelussa on ollut jatkuva dialogi Suomen mielenterveysseurana Kasvun tuen henkilöstön kanssa. 4.1 Lapset puheeksi menetelmän lähtötilanne Aiempien hankkeiden (Kaste / Pois syrjästä) aikana Satakuntaan on koulutettu ja käyttöönotettu Lapset puheeksi menetelmää. Hankkeissa on Lapset puheeksi toimintakokonaisuudella tarjottu kunnille mahdollisuus kehittää palvelurakenteita, joiden avulla on voitu edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntyä.

10 Muutosagentti Mirja Antila 9 Tavoitteena on ollut, että kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan Lapset puheeksi työmenetelmät, joiden avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Maakunnassa on tällä hetkellä n. 800 menetelmän osaajaa. Lapset puheeksi menetelmää on koulutettu hankkeiden jälkeen mm. Satakunnan ammattikorkean (SAMK) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin toimesta. Hankkeiden (Kaste / Pois syrjästä) aikana Satakuntaan on koulutettu Lapset puheeksi kouluttajia (yht.23) seuraavasti: 1. Aikala Sari, Satakunnan sairaanhoitopiiri sari.aikala@satshp.fi 2. Aho-Kaipio Johanna, Satakunnan sairaanhoitopiiri johanna.aho-kaipio@satshp.fi 3. Harell Vesa, Pori vesa.harell@pori.fi 4. Heikkilä Minna, Ulvila minna.heikkila@ulvila.fi 5. Ilola Tiina, Satakunnan sairaanhoitopiiri tiina.ilola@satshp.fi 6. Jutila Katja, Satakunnan sairaanhoitopiiri katja.jutila@satshp.fi 7. Kaunismaa Anita, Säkylä anita.kaunismaa@sakyla.fi 8. Kiikola Merita, Satakunnan sairaanhoitopiiri merita.kiikola@satshp.fi 9. Kiviniitty Raija, Satakunnan sairaanhoitopiiri raija.kiviniitty@satshp.fi 10. Kuivalainen Johanna, Pori johanna.kuivalainen@pori.fi 11. Lehmus-Harju Outi, Ulvila outi.lehmus-harju@ulvila.fi 12. Lehtinen Elisa, Huittinen elisa.lehtinen@huittinen.fi 13. Lehtonen Arja, Eura arja.lehtonen@eura.fi 14. Lähdeniemi Sari, Huittinen sari.lahdeniemi@huittinen.fi 15. Multisilta Minna, Harjavalta minna.multisilta@ksthky.fi 16. Mäntynen Outi, Eura outi.mantynen@eura.fi 17. Renfors Kristiina, Pori kristiina.renfors@milapro.fi 18. Salonen Maiju, Satakunnan sairaanhoitopiiri maiju.salonen@satshp.fi 19. Siirto-Honkanen Kristiina, Kokemäki kristiina.siirto-honkanen@a-kli 20. Tuliniemi Eija, Pori eija.tuliniemi@samk.fi 21. Valiola Virpi, Satakunnan sairaanhoitopiiri virpi.valiola@satshp.fi 22. Vähä-Vahe Sanna, Säkylä sanna.vaha-vahe@sakyla.fi 23. Välimäki Ritva, Pori 4.1 Lapset puheeksi menetelmän tavoitteet LAPE muutosohjelmassa / SATULA-hankkeessa Lapset puheeksi menetelmän koulutuksesta ja käyttöönotosta on SATULA-hankkeen toimintasuunnitelmaan kirjattu mm. seuraavaa: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi mm. 1) Laajennetaan ammattihenkilöstön osaamista (mm. Lapset puheeksi toimintamallia, joka on jo Satakunnassa hyvin juurtunut toimintamalli) ja lasten ja perheiden kunnioittavaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa kulttuuria (mm. Asiakkaan kohtaaminen koulutuksia) kaikkien ammattiryhmien osaamiseksi. 2) Vahvistetaan kasvatuksen kumppanuutta perhekeskustoimintamallissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa erilaisilla yhteistyötavoilla, joista on saatu hyviä kokemuksia ja kehitetään uusia eri alueiden verkostoyhteistyössä saatujen ideoiden avulla (mm. toiminnalliset vanhempainillat, erilaiset kahvilat)

11 Muutosagentti Mirja Antila 10 3) Kehitetään mm. valtakunnallisessa ja alueellisessa työryhmätyöskentelyssä näyttöön perustuvia työmenetelmiä ja käytäntöjä, joilla vahvistetaan vanhemmuutta tilanteissa, joissa huoli lapseen liittyen on merkittävä. Kuvataan, mallinnetaan ja valmennetaan toimintatapoja yhteiseen käyttöön. Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotossa luodaan malli maakunnalliseen toimintamallien implementointiin, ja valitaan toimintamallit, jotka otetaan käyttöön. Työssä hyödynnetään Kasvun tuki-portaalia. 4.2 Lapset puheeksi menetelmän kouluttaminen ja juurruttaminen Satakunnassa Kasvun tuki yhteistyössä maakunnan tulee linjata pidemmällä aikataululla, mm. seuraavia asioita: missä palveluissa ja miten on tarkoitus ottaa LP-menetelmä käyttöön ketä uudet kouluttajat lähtevät maakunnassa kouluttamaan miten käytyjä LP-keskusteluja maakunnassa tilastoidaan miten LP-työtä tullaan alueella seuraamaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa / SATULA-hankkeessa tavoitteena on, että Satakunnan maakunnan ja Satakunnan kuntien lapsi- ja perhepalveluissa toimivilla ammattilaisilla on kaikilla Lp-menetelmäkoulutus Satakunnan järjestöillä ja yksityisillä palvelutuottajilla on mahdollisuus osallistua myöhemmin järjestettäviin / hankkeissa kouluttajapätevyyden saaneiden kouluttajien koulutuksiin Kaikissa lapsi- ja perhepalveluissa (ml. kuntien sivistyspalvelut) on käytössä Lapset puheeksi menetelmä yhteisenä ammatillisena toimintamallina Toimintamalli on kuvattu osana palveluprosessia Esimiehet mahdollistavat ja varmistavat Lapset puheeksi toimintamallin toteutumisen Lp menetelmän kaksipäiväisenä suorittaneille täydennetään neuvonpitopäivä (= 3.päivä) täydennyskoulutuksena Ylläpidetään Lp menetelmän käyttöä säännöllisissä, moniammatillisissa tapaamisissa, joiden toteutumisen suunnittelusta vastaa maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ohjausryhmä yhteistyössä maakunnalliselle sivistysjohdon verkoston kanssa Lapset puheeksi ohjausryhmän rooli Maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden työryhmä / ohjausryhmä vastaa toimikautensa ajan näyttöön perustuvien menetelmien koulutusten ja käyttöönoton koordinoinnista SATULA-hankkeen projektipäällikön ja muutosagentin valmistelun pohjalta. Työ/ohjausryhmä seuraa menetelmän juurtumista ja siitä saatuja kokemuksia väli- ja arviointiraporttien kautta sekä tekee parannusesityksiä maakunnalliselle lapsi- ja perhepalveluiden / kuntien sivistysjohdon vastuuhenkilöille.

12 Muutosagentti Mirja Antila Esimiesten rooli Kuntien sivistysjohdon ja maakunnallisen lapsi- ja perhepalveluiden esimiehillä, samoin kuin järjestöjen lapsi- ja perhepalveluiden vastuuhenkilöillä on tehtävänä raportoida ja tuottaa tietoa Lapset puheeksi menetelmän käytöstä, kuten menetelmän kattavuudesta, koulutustarpeesta, kouluttajaresurssin tarjoamisesta, työmenetelmän hyödyistä ja kokemuksista Lapset puheeksi kouluttajien rooli Aiempien hankkeiden ja kevään Kasvuin tuki hankkeen yhteistyönä on Satakunnassa yhteensä n. 44 Lp menetelmän kouluttajaa. Heillä kaikilla on valmiudet kouluttaa edelleen lapsiperhepalveluiden ammattilaisia sekä järjestöjen edustajia menetelmän käyttäjiksi. Kouluttaja voi itse ilmoittautua ohjausryhmälle mahdolliseksi kouluttajaksi, jotta ohjausryhmä voi nimetä koulutussuunnitelmaan tuleville koulutuksille kouluttajat / kohderyhmät. 4.3 Ihmeelliset vuodet lähtötilanne Satakunnassa Satakunnassa on aikaisempien hankkeiden aikana koulutettu Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmien ohjaajia Pois syrjästä-hankkeen aikana Satakuntaan koulutettu Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmän ohjaajia Raumalle, Poriin, Säkylään, Euraan ja Posaan ja menetelmä on ollut käytössä mm. Porin perheneuvolassa, Raumalla sekä Säkylässä. Aiemmin koulutetuille Vanhemmuusryhmien ohjaajille järjestetään Kasvun tuen yhteistyössä vertaistapaaminen keväällä Samalla kartoitetaan menetelmätuen tarpeet ja annetaan tarvittava info sertifioinnista. Tavoitteena on, että alueen omia vertaistapaamisia ryhmänohjaajille tullaan järjestämään 1-2 kert/v, joissa he voivat jakaa kokemuksiaan, ideoitaan ym. Kun maakuntaan saadaan ensimmäinen sertifioitunut ryhmänohjaaja, hän voi vetää vertaistapaamisia jatkossa. Kasvun tuen kautta voidaan auttaa hankekauden aikana ryhmänohjaajia sertifioitumaan, jos heillä on riittävät edellytykset siihen jo olemassa. 4.4 Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmän käyttöönotto Ihmeelliset vuodet ryhmänhallinta-menetelmää ei ole maakunnassa aiemmin koulutettu. Tämän vuoksi systemaattinen koulutusohjelma ja käytännön toimintamallin juurruttaminen käynnistetään varhaiskasvatuksen ja alakoulun henkilöstölle sekä sosiaalityön ammattilaisille, jotka työssään voivat soveltaa ryhmänhallintamenetelmää. Jatkossa menetelmän käyttöön valmentavaa koulutusta voidaan toteuttaa maakunnan omien kouluttajien toimesta. Näyttöön perustuvien menetelmien osalta valmius luodaan aiemmin esitetyn koulutussuunnitelman mukaan. Sitoutuminen menetelmien käyttöön käsitellään kunkin kunnan sivistysjohdon toimesta. Tavoite maakunnallisesta soveltamisesta sote-palveluissa on käsitelty VATE:ssa