Mahdollisuuksien Östersundom

Transkriptio

1 Mahdollisuuksien

2 Esipuhe Kaupunki kasvaa rannikkoa pitkin itään. Meren rannalle, Sipoonkorven kansallispuiston naapuriin rakennetaan tulevaisuuden,. Kuntien yhteistyöllä suunniteltu aluekokonaisuus avaa pääseudun uuden merkittävän kasvusuunnan. issa on tilaa elää ja yrittää. on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa uusi kokonainen. Kaikki toteutetaan uusimmalla, ympäristöystävällisimmällä tekniikalla. Rakentaminen kestää vuosikymmeniä ja mahdollistaa kokeilun, tutkimuksen ja tuotekehityksen. Haastamme alan innovatiiviset toimijat mukaan rakentamaan kestävää a, joka ei kuormita ympäristöä, vaan jalostaa päästöt raaka-aineeksi ja kadut ja korttelit monimuotoiseksi luonnoksi. issa nautitaan pikkukaupungin tunnelmasta Helsingin vieressä, meren ja luonnon äärellä. Asiat hoidetaan lähellä: mukavasti, älykkäästi ja ympäristöystävällisesti. Nopeat yhteydet Helsingin keskustaan, Kehä III:n suuntaan ja lentokentälle sekä Vuosaaren satamaan palvelevat asukkaita ja yrityksiä. Neljä teemaa viitoittavat tien mahdollisuuksien iin: 1. elävä, 2. kestävä, 3. älykäs sekä 4. vihreä ja sininen. Patrik Lindström/Helsingin Anni Sinnemäki Apulaispormestari Helsingin Mahdollisuuksien 2

3 Yleiskatsaus iin Sipoonkorven kansallispuisto Ultunan portti Julkisten ja kaupallisten palveluiden pääkeskus Sakarinmäki Kiertotalousyritysalue HELSINKI Majvik SIPOO Keskusta Kerrostaloja Kaupunkipientaloja Pientaloja Väljästi rakennettu alue Elinkeinotoiminta ja yhdyskuntatekniikka Metsä Kosteikko Pelto, niitty, avoin alue Vihersilta tai -alikulku Metro 20 min lentokentälle 30 min keskustaan 15 min Vuosaaren satamaan VANTAA Westerkullan kartano Metsäyhteys Mustavuoresta Sipoonkorpeen Länsisalmi Mustavuori Mellunmäki Urheilupuisto in kartano Kappeli Husön kartano Koivuniemen huvila Karhusaari Granö

4 Kaupunki kasvaa rannikkoa pitkin itään avaa seudulle uuden kasvukäytävän. avaa pääseudun laajentumissuunnan itään. ista muodostuu seudulle uusi asukkaan kaupunginosa keskuksineen. Tiivis mainen rakenne tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen metroon. tasapainottaa nykyistä yhdyskuntarakennetta. Pääseutu on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana länteen sekä radanvarsia pitkin pohjoiseen. on päänavaaja itäisen Helsinki Porvoo-kehityskäytävän toteutumiselle. Yhdessä länsimetron kanssa itämetro muodostaa Helsingin seudun rannikosta hyvin toimivan ja saavutettavan kokonaisuuden. PORVOO Nuuksio VANTAA Helsinki-Vantaan lentoasema SIPOO Sipoonkorpi Kehä III KIRKKONUMMI ESPOO HELSINKI Helsingin keskusta Vuosaaren satama Metro Jokeri 3 Rautatie E18 10 km

5 Uudenlaista asumista ja pikkukaupungin tuntua Puroniitty Landbo itä tarjoaa hyvän sijainnin ja paljon vaihtoehtoja asumiseen. Kokonaisasukasmääräksi on arvioitu asukasta. Asumista iin tulee k-m², mikä mahdollistaa jopa uuden asunnon rakentamisen. Määrä on seudullisesti merkittävä. on pientalo. 70 % uusista asuinalueista on pientalo- tai pientalovaltaisia. Asumisen kerrosalasta noin 32 % on pientalo- ja 16 % pientaloasumista. Metroasemien seudut ovat kerrostalovaltaisia, ja niistä löytyy kaikki hyvään elämään tarvittavat palvelut. Vaarala VANTAA Länsimäki Länsisalmi Norrberget Landbo länsi HELSINKI Kartano Kappeli Sakarinmäki Korsnäs Karhusaari Majvik pohjoinen SIPOO Majvik etelä Sipoo asukasta Vantaa asukasta Yhteensä asukasta Helsinki asukasta Keskusta Kerrostaloja Kaupunkipientaloja Pientaloja Väljästi rakennettu alue Elinkeinotoiminta ja yhdyskuntatekniikka Viheralue Kosteikko Metro Salmenkallio Talosaari Granö Mahdollisuuksien 5

6 Asuinkerrosala k-m² Kerrostalovaltainen Kaupunkipientalovaltainen Pientalovaltainen Kunkin vaihteluvälin alaraja on laskettu asukkaan mukaan, yläraja asukkaan mukaan % 52 % Koko alue % Helsinki <20 2 % 42 % 8 % 90 % 46 % 18 % Vantaa Sipoo % 38 % % Mahdollisuuksien 6

7 Kerrosalat toiminnoittain k-m² Asuminen Kerrostalovaltaiset Kaupunkipientalovaltaiset Pientalovaltaiset Asumisen kerrosala yhteensä Elinkeino Julkiset palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Kerrosala yhteensä Mahdollisuuksien 7

8 Tilaa elinkeino toiminnalle issa on tilaa yrityksille ja tuotekehitykselle. Sijaa on myös teolliselle ja tuotannolliselle toiminnalle. Alueen vetovoima tekijöitä ovat erinomaiset logistiset yhteydet ja saavutettavuus, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman läheisyys sekä työvoiman hyvä saatavuus. on yritysmyönteinen. Alueella vahvistetaan aktiivisesti monipuolisen yritystoiminnan edellytyksiä ja kehittymismahdollisuuksia. Aluetta kehitetään yhteistyössä kiertotaloutta hyödyntävien yritysten kanssa, ja elinkeinoelämän hyviä käytäntöjä ja vastuullista toimintaa tuetaan. on edelläkävijä ja kokeilualusta tulevaisuuden kestäville ratkaisuille ja teknisille kokeiluille. Samalla mahdollistetaan uusien innovaatioiden synty ja uusi liiketoiminta. Tuhatta asukasta saavutettavissa joukkoliikenteellä 40 minuutissa Tuhatta asukasta saavutettavissa kävellen 20 minuutissa Mahdollisuuksien 8

9 Kestävä liikkuminen ja jalankulkijan Kaupunkia suunnitellaan jalankulkijan, pyöräilijän ja joukkoliikenteen ehdoilla. Yli puolet in tulevista asukkaista asuu kävelyetäisyydellä metroasemasta. Metro mahdollistaa sujuvat liikenneyhteydet ja hyvän saavutettavuuden seudun muihin merkittäviin keskuksiin ja työpaikka-alueille. Etäisyys metroasemasta 1 km 600 m / asukkaita / työpaikkoja HELSINKI / / / Sakarinmäki / / Majvik Koko alueella 600 metrin sisällä metroasemasta asukasta työpaikkaa 1 kilometrin sisällä metroasemasta asukasta työpaikkaa Jokeri 3 VANTAA / / / / Länsisalmi / Länsimäki SIPOO Keskustatoiminnot Kerrostaloja Kaupunkipientaloja Pientaloja Väljästi rakennettu alue Elinkeinotoiminta ja yhdyskuntatekniikka Viheralue Kosteikko Metro Kunnan raja Mellunmäki Mahdollisuuksien 9

10 Uusi maksaa itsensä takaisin Kustannusten ja tulojen vuosittainen kertymä, asukasta miljoonaa euroa, pääomitettu Kustannukset Kustannukset metron kanssa Tulot Uuden kaupungin rakentaminen lähes tyhjältä pöydältä edellyttää merkittäviä investointeja, jotka jakautuvat usealle vuosikymmenelle. Kuntataloudellisesti asukkaan maksaa itsensä takaisin yhdessä sukupolvessa. in vaikutus aluetalouteen Helsingin seudulla on merkittävä. Vaikutuksen työllisyyteen ja arvonlisäykseen arvioidaan olevan suurempi, jos ia kehitetään vahvasti kiertotalouteen pohjautuvana alueena. in rakentamisella on lisäksi merkittävä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutus alueen rakentumisen aikana Mahdollisuuksien 10

11 Kustannukset ja tulot , asukasta, ilman metroinvestointia Kustannukset Tulot miljoonaa euroa Helsinki Vantaa Sipoo Maan hankinta (vuoteen 2016) 140 Toteuttamisen edellytysinvestoinnit 580 Toteuttamisen Palveluinfran rakentaminen 220 edellytysinvestoinnit 60 Palveluinfran rakentaminen 40 Investointien ja infran kunnossapito <10 Toteuttamisen edellytysinvestoinnit 70 Palveluinfran rakentaminen 50 Investointien ja infran kunnossapito <10 Kuntapalvelujen toimintamenot (netto) Tonttien myynti ja maankäyttömaksut 510 Investointien ja infran kunnossapito 20 Tonttien vuokraus* 420 Kuntapalvelujen toimintamenot (netto) 480 Tonttien myynti ja maankäyttömaksut 190 Kuntapalvelujen toimintamenot (netto) 620 Tonttien myynti ja maankäyttömaksut 210 Kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverot * Tonttien vuokratulot sisältävät vuokrien jäännösarvon vuoden 2060 jälkeen. Kunnallis-, kiinteistöja yhteisöverot 500 Kunnallis-, kiinteistöja yhteisöverot 710 Nettotulot (tulot kustannukset) 270 miljoonaa euroa Nettotulot (tulot kustannukset) 110 miljoonaa euroa Nettotulot (tulot kustannukset) 180 miljoonaa euroa Mahdollisuuksien 11

12 Suunnittelu ja toteutus Pääseudun yhdyskuntarakenteen laajeneminen itään edellyttää seudullista yhteistyötä maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseksi. in joukkoliikenne perustuu metroon, jonka rakentaminen on edellytys koko yleiskaavan toteutumiselle. Metron toteuttamispäätös on mahdollista tehdä 2020-luvun puolivälissä, ja metron rakentaminen on alustavasti ajoitettu 2030-luvun alkupuoliskolle. Suunnittelun aikataulu Yleiskaava Yleiskaavan hyväksyminen Yleiskaavan valitusten käsittely Metrovyöhykkeen kaavarunko Metrovyöhykkeen asemakaavat MAL-sopimus Metron yleissuunnitelma Metron YVA Metron yleissuunnitelman hyväksyminen Metron hankesuunnitelma Metron toteuttamispäätös Metron rakennussuunnittelu Valmius metron toteuttamiseen Linnusto- ym. luontoseuranta Ekologisen metsäyhteyden suunnitelmat Selvitysalueen luonnonhoitosuunnitelmat Mahdollisuuksien 12

13 Toteuttamisen tavoitteellinen aikataulu Norrberget Länsimäki Karhusaari Sakarinmäki Majvik Länsisalmi Landbo Puroniitty 2020-luku 2030-luku 2040-luku 2050-luku Puroniitty Landbo Rakentamisen vaiheistus Norrberget HELSINKI Sakarinmäki Majvik in rakentaminen kestää vuosikymmeniä. Metron toteuttaminen kerralla Majvikin asti mahdollistaa aluerakentamisen aloittamisen samanaikaisesti Länsisalmessa, issa, Sakarinmäessä ja Majvikissä. Rakentamisen pääpaino on ja 40- luvuilla, ja alueen on arvioitu valmistuvan noin vuoteen 2060 mennessä. Länsimäki VANTAA Länsisalmi Karhusaari SIPOO Rakentamisen aloitus Täydennysrakentamista 2010-luvulta alkaen 2020-luvulta alkaen 2030-luvulta alkaen 2040-luvulta alkaen 2050-luvulta alkaen Granö Mahdollisuuksien 13

14 Mahdollisuuksien ia suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden kaupungin tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia ja toimintatavan joustava. Tavoitteiden asettaminen on aloitettu yleiskaavan yhteydessä. Neljä teemaa viitoittavat tien mahdollisuuksien iin: 1. elävä, 2. kestävä, 3. älykäs sekä 4. vihreä ja sininen. Tarkemman suunnittelun käynnistyessä haastamme kaikki alan toimijat kehittämään mahdollisuuksien ia yhdessä. Monipuolinen ja monimuotoinen Tekemisen mahdollisuuksia Sipoonkorpi ja meri Puhdas elinympäristö Jalankulkijan Elävä Vihreä ja sininen Mahdollisuuksien Energiaomavarainen ja hiilipositiivinen Kestävä Älykäs Muuntojoustava ja resilientti Resurssiviisas Älykäs infra Sujuva arki Rakennettu luonnon monimuotoisuus Hyvä hallinto yhdessä enemmän Mahdollisuuksien 14

15 1. Elävä 2. Kestävä 3. Älykäs 4. Vihreä ja sininen on ihmisen kokoinen pikku. Asukasmäärä ja -tiheys mahdollistavat monipuolisen elämän, erinomaiset palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Alueen historia, pikkukaupungin mittakaava, luonto ja merellisyys luovat kaupunginosan identiteetin ja antavat lähtökohdat vetovoimaisen ja elinvoimaisen alueen kehittymiselle. on monipuolinen ja monimuotoinen. issa voi asua, käydä töissä, viettää vapaa-aikaa ja yrittää asukkaan in mahtuvat kaikki asumismuodot ja rakennustyypit. Vireä elinkeinotoiminta on osa elävää kulttuuria. Kaupunki tarjoaa edellytykset yrittäjyydelle sekä hyvän elinympäristön kaikille ikään, elämäntilanteeseen, liikkumiskykyyn ja varallisuuteen katsomatta. on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä. Tulevaisuuden kaupungin tavoitteena on kestävän elämäntavan mahdollistaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä. Samalla varaudutaan muuttuviin olosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. issa lähtökohtina ovat resurssiviisaus ja kiertotalous energiaa ja luonnonvaroja säästetään ja rajalliset resurssit käytetään optimaalisesti hyväksi. Rakentamisen, asumisen ja elinkeinotoiminnan sivuvirrat hyödynnetään täysimääräisesti eikä jätettä synny. Rakennukset ovat monikäyttöisiä ja muunneltavia. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan rakentamisen ja käytön elinkaarivaikutukset. Tulevaisuuden on energiaomavarainen ja hiilipositiivinen. issa energia tuotetaan puhtaasti uusiutuvilla energialähteillä. Energian varastointiratkaisuja kehitetään. Pitkällä aikavälillä energiaa tuotetaan yli alueen oman tarpeen. Tulevaisuuden suunnitellaan älykkäästi, rakennetaan älykkääksi ja toimii älykkäästi. Vuosikymmeniä kestävässä rakentamisessa on mahdollisuus hyödyntää kunkin aikakauden uusimpia ja ympäristöystävällisimpiä tekniikoita ja etsiä innovatiivisia ratkaisuja kaupungin, yliopistojen, elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa. Tavoitteena on, että ista tulee edellä kävijä arkea helpottavissa ratkaisuissa ja palveluissa. Näin mahdollistetaan yrityksille kokeilualusta tulevaisuuden kestäville ratkaisuille ja asukkaille sujuva arki. issa kuntien investoinnit ja hankinnat tehdään oikea-aikaisesti. Kokonaistaloudellisuus ja elinkaariajattelu ovat osa hyvää hallintotapaa, ja kunnat noudattavat omissa hankinnoissaan kestäviä ja eettisiä hankintaperiaatteita. issa on luonnossa ja luonto on kaupungissa. Sipoonkorven kansallispuiston naapuriin ja meren rannalle rakentuu vehreä. Rakennettu ympäristö tuottaa uutta luonnon monimuotoisuutta. in vihreä, pienvesistöt ja meri lisäävät elämänlaatua, virkistysmahdollisuuksia ja ympäristöterveellisyyttä. Meri on osa elämää ja merellisiä palveluja kehitetään yhdessä alan toimijoiden kanssa. Puhdas elinympäristö on suomalainen vahvuus, myös issa. Resurssiviisas maamassojen hallinta, kiertotalouden mahdollistama uusi liiketoiminta ja uusiu tuva energia ovat alueellisia jo käynnissä olevia in kärkihankkeita. Mahdollisuuksien 15

16 Helsingin Kaupunkiympäristön toimiala in suunnittelu Kansakoulukatu 1, Helsinki PL 58211, Helsingin Taitto ja informaatiomuotoilu: Merkitys / Tuomas Kärkkäinen