Lomitusselvitys. Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus. Salla Heinonen ja Miika Korhonen
|
|
- Leo Aho
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lomitusselvitys Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Salla Heinonen ja Miika Korhonen
2 Sisältö 1 Johdanto Lomituspalvelujen nykytila Mitä lomituspalvelut ovat Miten lomituspalvelut tuotetaan Mitä maatalousyrittäjä saa Lomitustavan valinta Lomitustyypit Volyymit Yrittäjien määrän ja lomituspäivien kehitys Kustannukset Kysely pohjoiskarjalaisille maatalousyrittäjille ja lomittajille Aikaisemmat kyselyt Kyselyn toteutus Kyselyn tulokset Lomittajat Maatalousyrittäjät Kyselyn johtopäätökset Maakunnan kehitysyhtiöiden näkemykset lomituspalveluyrittämisestä Maakuntalakiesitys Tuottamisvaihtoehdot Maakunta järjestää ja tuottaa lomituspalvelut Kunnat tuottavat lomituspalvelut maakunnalle, mikäli se on mahdollista Hankintalaki, kuntalaki ja kilpailuneutraliteetti Yksityiset toimijat tuottavat osan palveluista Johtopäätökset Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi Välilliset ja välittömät vaikutukset Työllisyys...18 LÄHTEET...19
3 1 Johdanto Lomituspalvelujen tarkoituksena on ylläpitää maatalousyrittäjien työssä jaksamista ja edesauttaa heidän sosiaaliturvansa toteutumista. Kotieläintuotantoa harjoittavien maatalousyrittäjien työstä saatava tulos perustuu tuotantoeläimistä saatavaan tuotteeseen tai tuotokseen. Työ on hyvin sitovaa, eikä maatalousyrittäjä pysty juurikaan vaikuttamaan tuottamansa valmisteen hintaan. Enenevissä määrin lisääntynyt tilojen huono kannattavuus lisää paineita maatalousyrityksiin ja sitä kautta näkyy esimerkiksi työuupumuksena. Maatalousyrittäjän arjessa toimivan lomituksen merkitystä voi tuskin koskaan kyllin korostaa. Maakuntauudistuksen myötä lomituksen järjestäminen siirtyy kaikkialla Suomessa maakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi vuonna Heinävesi tulee uutena alueena Pohjois-Karjalaan ja siten myös Heinäveden lomituspalvelut hoidetaan jatkossa Pohjois-Karjalan maakunnasta käsin. Tässä työssä punnitaan erilaisia vaihtoehtoja lomituspalveluiden tuottamiselle sekä luodaan pohja rakentaa asiakaslähtöisesti toimivat ja kustannustehokkaat palvelut Pohjois-Karjalan maakunnassa. Lomituspalvelujen tuottamisvaihtoehtojen kartoituksen tavoitteena on selvittää maakuntauudistuksen käyttöön sopivia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi. Selvityksen yhteydessä tehdyillä kyselyillä arvioidaan lomituspalvelujen nykytilaa ja niiden toteutumisen onnistumista koko Pohjois-Karjalan alueella. Maatalousyrittäjien kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa ja näkemystä lomituspalvelujen toteutumisesta sekä kiinnostuksesta siirtyä itse järjestettyyn lomitukseen ja myös lisäpalveluntarpeesta. Kyselyn tuloksien luokittelu paikallisyksikkötasolle tuo esiin ongelmia ja onnistumisia palvelujen toteutumisesta kuntien tuottamien palvelujen osalta. Kyselyn tavoitteena on huomioida maatalousyrittäjien mielipide palvelujen kartoittamisen tueksi. Maatalouslomittajien kyselyn tärkeimpänä selvityksen kohteena on kerätä tietoa lomittajien tyytyväisyydestä nykytilaan. Kyselyllä selvitetään myös lomittajien kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi. Tavoitteena on myös selvittää Pohjois-Karjalaisten ostopalveluyritysten kiinnostusta laajentaa toimintaansa. Toistaiseksi alueella toimivat lomituspalveluyritykset ovat yhden henkilön yrityksiä, jotka tuottavat palveluita suoraan tiloille ja paikallisyksikölle. Yritysten kasvua rajoittaa osin työvoiman saatavuus ja epävarmuus töiden riittävyydestä. Työvoiman saatavuus on haaste myös lomituksen paikallishallinnoille. 3
4 2 Lomituspalvelujen nykytila 2.1 Mitä lomituspalvelut ovat Saadakseen lomituspalveluja on maatalousyrittäjällä oltava voimassa oleva pakollinen MYEL-vakuutus (maatalousyrittäjän eläkevakuutus). Lomituspalveluja tuotetaan siihen maatalousyritykseen, johon maatalousyrittäjällä MYEL-vakuutus. Vuosilomaoikeutta tarkasteltaessa on olennaisinta, että maatalousyrityksen kotieläintuotannosta saatava tulo on oltava maatalouden tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa (Lomituspalvelulaki, 2). Kotieläintuotannon osalta tilalla on oltava vähintään kuusi kotieläinyksikköä. Kotieläinyksiköt määräytyvät eläinlajikohtaisesti, esimerkiksi yksi lypsylehmä vastaa yhtä kotieläinyksikköä ja neljä emolehmää vastaa yhtä kotieläinyksikköä. Maatalousyrittäjän on oltava päätoiminen saadakseen lomaoikeuden. Yrittäjän on itse työhön osallistuen harjoitettava kotieläinten hoitotöitä. Jos yrittäjä työskentelee tilan ulkopuolella, saa ulkopuoliseen työhön lomitusajankohtaa edeltävän kuuden kuukauden aikana käytettävä viikoittainen työaika olla enintään sama kuin kotieläintuotantoon käytettävä viikoittainen työaika. Tilan kotieläintenhoitoon kuluva työaika lasketaan nykyisellään työtehoseuran työajankäyttö -ohjelmalla (TTS manager). Mikäli aikaa kuluu enemmän tilan ulkopuoliseen työhön kuin kotieläinten hoitotöihin, ei maatalousyrittäjä ole oikeutettu lomituspalveluihin. Työaikavertailussa otetaan huomioon vain työ- ja virkasuhteet. Lomituspalvelujen saamisen ehdot on täytyttävä lomitusajankohtana! 2.2 Miten lomituspalvelut tuotetaan Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lomituspalvelujen johtamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta. Mela (maatalousyrittäjien eläkelaitos) vastaa palveluiden toimeenpanosta kunnissa. Mela on tehnyt kuntien kanssa toimeksiantosopimuksen lomituspalvelujen tuottamisesta. Palvelun toteuttamisesta vastaa paikallisyksikkö, joka voi toimia usean kunnan alueella. Pohjois-Karjalassa paikallisyksikköjä on kolme: Liperissä, Tohmajärvellä ja Valtimolla. Paikallisyksiköt huolehtivat riittävästä työvoimaresurssista lomituspalvelujen järjestämiseksi. Lomittajat ovat sen kunnan palveluksessa, jossa paikallisyksikkö sijaitsee. Heinäveden lomituspalvelut hoidetaan Sydän Savon lomituspalveluista. Maatalousyrittäjät hakevat lomaoikeutta paikallisyksiköltä, joka tarkastelee ja päättää oikeuden lomituspalveluihin yrittäjän hakemuksessa ilmoittamien tietojen perusteella. (LPL 4 ( /1663) Oikeus lomituspalveluihin tarkastetaan vuosittain vuosilomahakemusten käsittelyn yhteydessä. Maatalousyrittäjät palauttavat hakemuksen, joko kirjallisena tai sähköisenä Lomitusnetin kautta. Paikallisyksiköt pyytävät usein yrittäjiltä toiveita sopivasta vuosiloman ajankohdista vuosilomahakemuksen palautuksen yhteydessä, jotta lomittajien työvuorosuunnittelu helpottuisi. Vuosilomien ajankohdan ilmoittamisesta ei ole lailla säädettyä velvoitetta, joten yrittäjä voi ilmoittaa ajankohdan myös lomavuoden aikana. Päätösvalta vuosiloman toteutumisen ajankohdasta on lopulta paikallisyksiköllä, mikäli yrittäjä kuuluu kunnallisen lomituspalvelun piiriin. Tavoitteena on kuitenkin, että maatalousyrittäjä saisi loman haluamalleen ajankohdalle. 4
5 3 Mitä maatalousyrittäjä saa 3.1 Lomitustavan valinta Kunnallinen lomituspalvelu Maatalousyrittäjän tulee lomaa anoessa tehdä ilmoitus, haluaako kuulua kunnallisen lomituspalvelujärjestelemän piiriin, vai järjestääkö lomitukset itse. Lomituspalvelut järjestävä kunta huolehtii maatalousyrityksen lakisääteisistä lomituspalveluista järjestämällä tilalle kunnan palveluksessa olevat maatalouslomittajat. Paikallisyksiköiden hallintohenkilökunta varaa lomitukset ja suunnittelee maatalouslomittajien työvuorot. Itse järjestetty lomitus Yrittäjä hankkii lakisääteiset lomituspalvelut haluamaltaan palvelun tuottajalta. Palvelun tuottajan tulee olla ennakkoperintärekisteriin merkitty. Maatalousyrittäjä hakee korvauksen kahden kuukauden kuluessa lomituksen paikallisyksiköltä. Korvaus maksetaan suoraan palveluntuottajalle (LPL 26 ( /1663). Maatalousyrittäjän maksettavaksi tulee ALV suoraan palvelun tuottajalle. 3.2 Lomitustyypit Vuosiloma Nykyisen lainsäädännön mukaan lomituspalveluihin oikeutetulla yrittäjällä on oikeus saada maksutonta vuosilomaa 26 päivää yhtä kalenterivuotta kohden. (LPL /1263). Vuosilomapäivistä enintään kolme saa olla sunnuntaita tai pyhäpäiviä. Mikäli tilalla on alle 20 kotieläinyksikköä tai tilan kotieläintenhoitotöihin käytettävä työaika on alle yhdeksän tuntia ja tilalla on enemmän kuin yksi yrittäjä, on tilan yrittäjien pidettävä 20 vuosilomapäivää yhtä aikaa. Sijaisapu Sijaisavun saamisen perusedellytyksenä on, että maatalousyrittäjä on estynyt tilapäisesti hoitamasta välttämättömiä kotieläintenhoitotöitä, ja joka on sijaisaputarpeen alkaessa merkittävällä työpanoksellaan huolehtinut ja vastannut välttämättömistä kotieläinten hoitotöistä. Sijaisapu perusteita ovat: sairastuminen, tapaturmat, äitiysja isyysloma, vanhempainvapaat, alle 3-vuotiaan lapsen hoito, alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, lähiomaisen hautajaiset, varusmies- ja siviilipalvelus, kertausharjoitukset ja yritystoiminnan järjestely esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen. Maksullinen lomitus Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus saada 120 tuntia vuodessa tuettua maksullista lomittaja-apua. (LPL 16 b 1 mom.) Tuetun maksullisen lomittaja-avun tuntihinta on 13,93 euroa (LPL28 1 mom.) Maksullista lomitusta voi käyttää kaikkina viikonpäivinä. Yrittäjillä on mahdollisuus ostaa täysin maksullista lomitusta, jonka tuntihinta on 35,46 euroa. Maksullisten lomituspalvelujen saamisen edellytyksenä on, että paikallisyksiköllä on lomittajia vapaana ja sen tuottamisella ei vaaranneta sijaisapujen ja vuosiloman toteutumista. 5
6 4 Volyymit Yrittäjien määrän ja lomituspäivien kehitys Vuosilomaoikeutetut yrittäjät Pohjois-Karjala (kpl) Lomituspäivät Pohjois-Karjala
7 4.2 Kustannukset Kustannukset lomittajat 2017 Lomituspäivän kokonaishinta Lomituspäivän kokonaishinta - matkat Matkakustannukset/päivä Lomituspäivän nettohinta Lomituspäivän nettohinta - matkat Kokonaiskustannukset Liperi 211,00 194,00 17,00 190,00 173, ,00 Tohmajärvi 188,00 173,00 15,00 166,00 151, ,00 Valtimo 193,00 178,00 15,00 164,00 149, ,00 Heinävesi 200,00?? 175,00 (arvio)? ,50 Yhteensä 792,00 545,00 47,00 695,00 473, ,50 Hallintoraha lomituspäivien 2017 perusteella euroa yhteensä Liperi ,34 Tohmajärvi ,57 Valtimo ,74 Heinävesi ,33 Yhteensä ,98 7
8 5 Kysely pohjoiskarjalaisille maatalousyrittäjille ja lomittajille 5.1 Aikaisemmat kyselyt Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen 2017 keväällä maataloustuottajille tekemän palvelukyselyn perusteella vaikuttaisi, että viljelijät haluaisivat yhä asioida asiakaspalvelijan kanssa, joko puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä toimipisteessä kaikkien maatalouteen liittyvien palvelujen osalta. Todettaneen, että kiinnostus asioiden hoitoon sähköisissä palveluissa on kyselyn perusteella huomattava tulevaisuuden kannalta, mutta monikanavaisen asiointimahdollisuuden ylläpitämistä toivotaan jatkossakin. Yrittäjien toive keväällä 2017 oli, että paikalliset ja seutukunnalliset palvelut säilyisivät nykyisellään ja ettei asiakaspalvelu karkaa liian kauas. Lomituksen hoitamisen tulisi olla tasavertaista asuinpaikasta riippumatta. Lomittajien pitkistä työmatkoista kannettiin myös huolta, liian pitkät työmatkat ovat rasite. Lomituksen laadukkaan hoitamisen kannalta hyvä paikallistuntemus on tärkeää. 5.2 Kyselyn toteutus Kyselytutkimuksen toteuttamisessa käytettiin Webropol-työkalua. Kyselyä testattiin niin tekijöiden, kuin ulkopuolisten henkilöiden avustuksella useita kertoja ennen sen lähettämistä. Testaajina olivat Pielisen Karjalan lomituksen paikallisyksikön lomituspalvelupäällikkö ja MTK-Pohjois-Karjalan edustaja. Heidän palautteensa avulla kysymysten asettelua vielä tarkennettiin. Maatalousyrittäjien kyselyyn saatiin arvottavaksi MTK Pohjois-Karjalan lahjoittama 100 euron lahjakortti. Lomituspalveluja saavat maatalousyrittäjät ohjattiin varsinaisen lomituskyselyn lopuksi antamaan yhteystietonsa, mikäli halusivat osallistua lahjakortin arvontaan. Erillinen yhteystietokysely oli käytössä, jotta vastaajat säilyttäisivät anonymiteetin. Kyselyn päätavoitteena oli saada koko Pohjois-Karjalan alueelta tietoa, joka pystyttiin myös luokittelemaan paikallisyksikkökohtaisesti. Mitkä ovat maatalouslomituksen ongelmakohdat ja miten palvelut ovat toteutuneet sekä maatalousyrittäjien halukkuus ostaa lomittajien työpanos myös muihin kuin välttämättömiin kotieläinten hoitotöihin. Tulevaisuutta ajatellen on järkevää kerätä tietoa, jotta hyviä käytänteitä voidaan jatkaa maakunnan tuottamien palvelujen osalta. Toinen pääasiallinen tavoite oli kartoittaa yrittäjien kiinnostusta järjestää lomituksensa itse. Kyselyt lähetettiin osin paikallisyksiköiden omien sähköpostilistojen ja paikallisten maaseututoimistojen välityksellä. Heinäveden yrittäjien yhteystiedot hankittiin Sydän-Savon lomituspalveluilta. Kyselyn tavoittavuus koko tulevan maakunnan alueella oli erittäin hyvä. Kyselystä tiedotettiin maakunnan sivuilla, paikallisyksiköiden toimesta sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Lomittajien kyselyllä pyrittiin selvittämään kiinnostusta perustaa oma yritys ja heidän tyytyväisyyttään nykytilaan työajan osalta sekä kiinnostuksesta tehdä muitakin kuin kotieläinten hoitotöitä. Lisäksi kerättiin tietoa tulevaisuuden suunnitelmista työssä jatkamisen osalta. Kysely lähetettiin lomittajille paikallisyksiköiden välityksellä. Liperistä 69 lomittajalle postin välityksellä, jossa oli saate ja Webropol kyselyn linkki. Lisäksi niitä lomittajia varten, jotka eivät pystyneet vastaamaan sähköisesti pyydettiin ottamaan yhteyttä Miika Korhoseen, jonka oli sovittu täyttävän kyselylomakkeen lomittajan kanssa puhelimitse. Tohmajärveltä kysely lähetettiin sähköpostilla 49:lle ja Pielisen Karjalan yksiköstä 57 lomittajalle. 8
9 6 Kyselyn tulokset 6.1 Lomittajat Lomittajille kysely lähetettiin paikallisyksiköiden välityksellä. Kyselyyn vastasi 56 prosenttia Pohjois-Karjalan paikallisyksiköiden lomittajista. Lomittajista 84 prosenttia oli tyytyväisiä nykyiseen työaikaansa. Lomittajat ovat osin omasta halustaan ja osin työn luonteen vuoksi osa-aikaisia. Tilojen eläinten hoitoon käytettävä työaika on nykyisin laskennallisesti Pohjois-Karjalan alueella keskimäärin noin 6 tuntia päivässä. Nykyinen lomituspalvelulaki rajaa työt koskemaan vain välttämättömiä kotieläinten hoitotöitä. Kyselyllä haluttiin saada selville, kuinka moni lomittaja olisi halukas tekemään muita kuin varsinaisia lomitustöitä, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia olisi kiinnostuneita tekemään lisätyötä. Vastanneista 21 prosenttia haluaisi, että lisätyö olisi varsinaista lomitustyötä. Kysymykseen vastanneista 31 prosenttia koki, että tulotaso on nykyisellään riittävä. Toisena selvitettävänä asiana oli lomittajien kiinnostus ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Kysymykseen vastanneista 15 prosenttia olisi tästä kiinnostunut. Yrittäjäksi ryhtymistä pohtivista 71 prosenttia perustaisi yrityksen yksin ja loput 29 prosenttia yhdessä jonkun muun kanssa. Mikäli lomittaja vastasi kysymykseen, että ei ole kiinnostunut yrittäjäksi ryhtymisestä, selvitimme syitä miksi ei. Vastaajista 40 prosenttia koki, että saisivat työllistettyä itsensä yrittäjänä, mutta olisi yksinkertaisempaa olla työsuhteessa ja 28 prosenttia pelkää yrittäjyyden tuomaa vastuuta omasta työllistymisestä. Yrittäjäksi ryhtymisen esteinä lomittajat kokivat myös oman taloudellisen tilanteen epävarmuuden, iän ja töiden riittävyyden. Lomittajilta pyydettiin myös tietoa tulevaisuuden suunnitelmista. Vastaajista 86 prosenttia haluaisi jatkaa julkisen hallinnon lomittajana maakuntauudistuksen jälkeen ja 6 prosenttia ei. Niistä, jotka eivät aio jatkaa, valtaosa (75 prosenttia) aikoo etsiä töitä muualta ja loput aikovat perustaa yrityksen. Olisin kiinnostunut tekemään muitakin kuin kotieläinten hoitotöitä lomituksen lisäksi, esimerkiksi lomituspäivän jatkona tunnin tai pari. Uskon, että maatilat ostaisivat työpanosta myös varsinaisen lomituksen lisäksi. 36 % 44 % Haluaisin, että lisätyö olisi varsinaista lomistustyötä. 21 % En halua lisätöitä. Nykyinen työaika ja tulotaso on riittävä. 31 % 9
10 6.2 Maatalousyrittäjät Maatalousyrittäjien kysely toimitettiin sähköisesti maaseutupalveluiden ja lomituksen paikallisyksikoiden välityksellä. Kysely tavoitti 661 paikallisyksikköjen sekä maaseutupalveluiden sähköpostilistoilla ollutta yrittäjää. Kyselyyn vastasi 138 yrittäjää. Lomituspalveluja saavia vastaajia oli 133 kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli 21. Maakunnan kolmen paikallisyksikön alueella Heinävesi mukaan lukien oli vuonna 2017 yhteensä 985 vuosilomaan oikeutettua yrittäjää, joten kaikista lomituspalveluihin oikeutetuista vastaus saatiin 13,2 prosentilta. Vastaajista neljä prosenttia aikoo lopettaa maatalouden harjoittamisen kotieläintalouden osalta vuoden sisällä, 25 prosenttia jatkaa 1-5 vuotta ja 71 prosenttia yli 5 vuotta. Kyselyssä ei selvitetty, onko tilalle tiedossa jatkajaa, joten tilojen toiminnan jatkumisesta ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä kyselyn perusteella. Vastanneiden yrittäjien keskuudessa vuoden sisällä lopettavia tiloja on Liperissä kaksi ja Tohmajärvellä kolme. Kyselyyn osallistuneista maatalousyrittäjistä 11 prosenttia järjestää itse lomituksensa, eli hankkivat sopivan ostopalveluyrittäjän hoitamaan tilan lomitukset. Niiltä yrittäjiltä, jotka järjestävät lomitukset itse, kysyttiin lisätietoa palveluiden toteutumisesta eri väittämien avulla. Vaikuttaisi, että itse järjestetyn lomituksen osalta tärkeintä on sopivan palveluntuottajan löytyminen ja se, että maatalousyrittäjä tuntee tekijän hyvin. Toisaalta hyvin harva itse lomansa järjestävistä yrittäjistä siirtyisi kunnalliseen lomitukseen, vaikka ei tietäisikään kuka lomitusyrityksen lomittaja olisi tulossa lomittamaan tai ei saisi järjestymään lomiaan halutulle ajankohdalle. Myöskään paperityön ei koettu olevan työmäärältään suurta itse järjestetyssä lomituksessa. Sijaisavut ovat järjestyneet hyvin 40 prosentilla, mutta vain neljä prosenttia koki, että sijaisapujen järjestäminen on ollut hankalaa itse järjestetyssä lomituksessa. Kyselyyn vastanneista on 89 prosenttia kunnallisen lomituksen piirissä, heistä 17 prosenttia olisi kiinnostunut siirtymään itse järjestettyyn lomitukseen. Niistä kunnallisia lomituspalveluita käyttävistä yrittäjistä, jotka eivät olleet kiinnostuneet siirtymään itse järjestettyyn lomitukseen 65 prosenttia kokivat, että kunnallinen lomitus toimii hyvin, mutta 31 prosenttia heistä siirtyisi itsejärjestettyyn lomitukseen, mikäli alueella olisi sopivia palveluntuottajia. Vastaajista kaikki yrittäjät eivät edes tiedä mitä itse järjestetty lomitus tarkoittaa. Maatalousyrittäjien kokemuksia paikallisyksiöiden järjestämistä lomituspalveluista kysyessä selvisi, että 83 prosenttia heistä on kokenut toiveidensa tulleen huomioiduksi lomituksien järjestämisessä (loma-ajankohdat, lomittajat). Vastaajista 67 prosenttia on pystynyt irrottautumaan kokonaan kotieläinten hoitotöistä kunnan maatalouslomittajien avulla. Sijaisapujen järjestyminen äkillisissä tarpeissa on onnistunut 32 prosentilla ja ennalta tiedossa olevien sijaisapujen osalta 46 prosentilla vastaajista. Sijaisapujen järjestymistä vertailtaessa paikallisyksiköiden välillä on kohtalaisia eroja. Kyselyllä haluttiin myös selvittää käyttävätkö maatalousyrittäjät tilan ulkopuolista työvoimaa vapauttaakseen itsensä kotieläinten hoitotöistä. Vastanneista 26 prosenttia on käyttänyt. Niiltä vastaajilta, jotka eivät olleet käyttäneet ulkopuolista työvoimaa selvitettiin tarkentavalla kysymyksellä miksi. Yli puolet 57 prosenttia vastanneista kokee, ettei taloudellinen tilanne nykyisellään mahdollista työpanoksen ostamista kotieläinten hoitotöihin. Toisaalta 43 prosenttia vastanneista piti ratkaisevana tekijänä sitä, ettei ole tekijöitä. Yrittäjistä 29 prosenttia koki, etteivät he tarvitse ulkopuolista työvoimaa kotieläinten hoitoon. Yrittäjien mahdollisuus ostaa lomittajien työpanosta nykyisen lomituspalvelulain ulkopuolelle rajattuihin tilan muihin töihin Vastasit, että käyttämäsi lomituspalvelut ovat kunnan järjestämiä. Valitse seuraavista sopivimmat vaihtoehdot kuvaamaan palveluita. Olen saanut lähes aina lomittajan äkillisessä (kuume, flunssa tai vastaava) sijaisavuntarpeessa Ennalta tiedossa olevat (vanhempainvapaat, leikkaukset ym.) pidemmät sijaisavut ovat järjestyneet osaltani hyvin Äkilliset yllättävät (tapaturmat ym.) pidemmät sijaisavut ovat järjestyneet osaltani hyvin Paikallisyksikön henkilökunta osaa valita tilalleni sopivan lomittajan Toiveeni on huomioitu lomitusten suunnittelussa (lomaajankohdat, lomittaja) Toiveitani ei ole huomioitu lomitusten suunnittelussa (loma-ajankohdat, lomittaja) Olen päässyt lomalle! (Olen pystynyt irtautumaan tilan kotieläinten hoitotöistä) En ole pystynyt irrottautumaan kotieläinten hoitotöistä kunnan tuottamien lomituspalvelujen avulla. Miksi? 6 % 13 % 32 % 46 % 36 % 41 % 67 % 83 % 10
11 6.3 Kyselyn johtopäätökset herätti merkittävää kiinnostusta. Vastanneista 81 prosenttia olisi kiinnostunut ostamaan lomittajien työpanosta lomituspäivän jatkoksi tilan muihin töihin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan sopiva tuntihinta. Vastanneista 53 prosenttia olisi valmis maksamaan tunnilta euroa ja loput 47 prosenttia vähemmän. Yrittäjiä pyydettiin antamaan evästystä maakunnan lomituksen valmistelijoille. Yrittäjille annettiin avoimen vastauskentän avulla mahdollisuus tuoda omat mielipiteensä ja ajatuksia lomituksesta julki. Yrittäjät toivovat palveluilta tasavertaisuutta. Jokaiselle lomituspalveluja saavalle tulee tarjota samanlaiset mahdollisuudet palveluiden käyttöön asuinpaikasta riippumatta. Lomittajien ammattitaidon ylläpidosta ja sen kehittämisestä tilojen tarpeisiin toivotaan kiinnitettävän huomiota. Lomittajien ammattiosaamisen monialaisuus on tärkeää maatilan lomituksen onnistumisen suhteen. Lomittajien osaamisessa tulisi pyrkiä tilatasolla siihen, että osaaminen kattaa tarvittaessa esimerkiksi konetöiden lisäksi myös eläimet, eikä vain toista tarvittavaa kokonaisuutta. Sijaisapulomituksissa yrittäjät kokevat lomittajien vaihtuvuuden suurimpana ongelmana ja osa kokee, ettei ennalta tiedossa olleisiinkaan sijaisapuihin ole toimiston suunnalta osattu varautua riittävästi. Erot sijaisapujen onnistumisessa voivat vaihdella tilakohtaisesti paljonkin. Lomittajapulan ymmärtävät myös maatalousyrittäjät ja toivovat, että ammatti säilyy tulevaisuudessakin kiinnostavana, että nuoria tekijöitä saadaan myös jatkossa maatalouslomittajiksi. Lomien onnistumisen kannalta pelko siitä, että varattu tekijä sairastuu ja loma peruuntuu, näkyi avoimissa vastauksissa. Nykyisilläkään henkilöstöresursseilla lomatoimistot eivät aina saa sairastuneen tilalle välttämättä korvaavaa henkilöä, jolloin odotettu loma voi peruuntua yllättäen. Maatalousyrittäjät ovat myös kokeneet, että lomittajat eivät saa jäädä tilalle esimerkiksi poi ittamaan lehmää, jos työaika loppuu. Todellisuudessa lomittaja saa jatkaa työvuoron kestoa, jos eläinsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vastausprosentin ollessa suhteessa yrittäjien määrään melko pieni, ei kyselyssä ilmi tulleita asioita pysty välttämättä kaikilta osin yleistämään. Kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien kyselystä voi kuitenkin päätellä, että lomituspalvelut ovat toteutuneet hyvin Pohjois-Karjalan alueella. Vaikuttaisi, että jatkossakin enemmistö yrittäjistä haluaa julkisen organisaation järjestämät lomitukset, vaikka kiinnostusta myös itse järjestettyyn lomitukseen on. Se, että lisääntyykö itse järjestetyn lomituksen osuus maakuntauudistuksen myötä, riippuu tulevasta lomituspalvelulaista ja sen luomista mahdollisuuksista palveluntuottajien toiminnan laajentumiseen. Maatalousyrittäjien avoimet vastaukset antavat kuvan, että pelot tulevaisuudesta liittyvät lähinnä asioihin, jotka tulevat uuden lomituspalvelulain myötä. Esimerkki tällaisesta on tilojen työaikojen laskenta. Maatalousyrittäjät pitivät lomituksen hallinnon paikallistuntemusta tärkeänä asiana myös jatkossa, jotta lomittajien osaaminen ja tilojen tarpeet saadaan kohtaamaan. Myös ostopalveluyrittäjien mahdollisuuksia tuottaa palveluja kattavammin voitaisiin jatkossa turvata sillä, että tarjouskilpailun yhteydessä sovitaan, montako tuntia palveluntuottajalta ostetaan tunteja esimerkiksi viikoittain. Maatalouslomittajien kyselystä tärkeimpänä asiana nousi esiin se, että lomittajien kiinnostus oman yrityksen perustamiseen on melko vähäistä. Lomittajat ovat pääasiassa tyytyväisiä omaan työaikaansa, mutta melko suuri osa heistä haluaisi tehdä tiloilla myös muita töitä, kuin varsinaisia lomitustöitä, jos se olisi mahdollista. Lomittajien halukkuuteen lähteä palveluntuottajaksi vaikuttaa monellakin ikä ja oma taloudellinen tilanne sekä pelko yrittäjyyden tuomasta vastuusta. 11
12 7 Maakunnan kehitysyhtiöiden näkemykset lomituspalveluyrittämisestä Lomitusyrittäjyydestä pidettiin pohjoiskarjalaisten kehitysyhtiöiden JOSEK:n, KETI:n ja PIKES:n kanssa yhteinen Skype-kokous. Palaverissa käsiteltiin lomitusyrittäjyyttä lähinnä sen tuomien mahdollisuuksien perusteella. Lomitusyrittäjälle maksettava tuntikorvaus on itse järjestetyn lomituksen osalta 26,85 euroa tunnilta (LPL /1663). Kehitysyhtiöiden yritysasiantuntijoiden mielestä se voi rajoittaa ostopalveluyrittäjien mahdollisuuksia esimerkiksi lisätyövoiman palkkaamiseen. Lomitusyrittäjillä on mahdollisuus tehdä lomituksen lisäksi muitakin tilan töitä, mikä voisi tehdä ostopalveluyrittämisen kannattavammaksi ja tuoda kokonaisvaltaisemmat palvelut maatalousyrittäjien saataville. Yrittäjäksi ryhtymisen perusedellytyksenä tulisi olla, että työstä saatava korvaus olisi suurempi kuin saman toimialan palkkatyössä. Lomittajien osalta ostopalveluyrittäjyys antaisi mahdollisuudet tehdä muitakin, kuin lomituspalvelulain rajaamia välttämättömiä kotieläinten hoitotöitä, mutta yrittäjänä asiakkaiden hankkiminen ja muut yritystoimintaan liittyvät toimenpiteet voivat olla joillekin liian haastava kokonaisuus hallittavaksi. Kehitysyhtiöiden edustajien esiin nostama maatalousyritysten maksuvalmius voi olla rajoittava tekijä palveluiden myynnin suhteen. Pohjois-Karjalassa toimivat elinkeinoyhtiöt antavat yritysneuvontapalveluja, jotka tarjoavat ohjeita mahdollisten perustamistukien hakuun ja liiketoimintasuunnitelman tekoon. Paras vaihtoehto yritystoiminnan kannalta olisi, että toimintaa hoitaisi yritys, joka hankkisi työvoimaa palkkalistoilleen. Yritys voisi tuottaa palveluja maakunnalle sekä itse järjestetyssä lomituksessa oleville tiloille ja myydä työntekijöiden työpanosta maatalousyritysten tarpeisiin. 12
13 8 Maakuntalakiesitys Maakunta vastaa maakunnan tehtäväalojen erityislainsäädännössä säädettyjen tehtävien järjestämisestä ja tuottamisesta. Maakunnan hallintosäännön valmistelussa tämä otetaan huomioon toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevissa määräyksissä. Maakunta päättää järjestäjänä tuottamisen reunaehdoista. Näitä ovat esimerkiksi liikelaitokselle asetettavat toiminnan ja talouden tavoitteet, sitovat meno- ja tuloerät sekä muut palvelujen tuotannon edellytykset ja velvoitteet. Järjestäjän päätösvaltaa maakunnan organisaatiossa käyttävät maakuntavaltuusto, maakuntahallitus sekä mahdollisesti hallintosäännössä määrätyt lautakunnat ja maakunnan viranhaltijat. Maakunta päättää hallintosäännössään siitä, mille toimielimille järjestämistehtävää koskeva toimivalta osoitetaan. Maakuntahallituksen tehtäviin kuuluu maakuntalain mukaan vastata maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Maakuntavaltuusto voi myös päättää, että maakuntahallitus tai muu maakunnan toimielin voi antaa hallintosääntöä täydentävän toimiohjeen tai säännön, jolla se kootusti siirtää sille myönnettyä päätösvaltaa alaisilleen toimielimille ja viranhaltijoille. Maatalouslomituksen ohjaus ja valvonta on suunniteltu siirrettäväksi 2020 perustettavaan Valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVAAN. Maakunnan poliittiset päätökset vaikuttavat lopulliseen organisoitumiseen maakunnan alaisuudessa. 13
14 9 Tuottamisvaihtoehdot 9.1 Maakunta järjestää ja tuottaa lomituspalvelut Maakuntalakiesityksen mukaisesti henkilöstö siirrettäisiin kunnista liikkeenluovutuksen mukaisin menettelyin maakunnan palvelukseen. Lomituspalveluiden tuottaminen maakunnan omana palveluna toisi etua järjestää lakisääteinen perustehtävä hallitusti. Mikäli maakunta järjestäisi ja tuottaisi lomituspalvelut kokonaan omana palveluna, toiminta säilyisi samankaltaisena kuten tähän asti. Maakunnan palveluksessa olevat lomittajat olisi helppoa resursoida vastaamaan sen hetkisiä lakisääteisiä palveluita. Lomituspalveluiden järjestämisen viranomaistehtävät voitaisiin hoitaa keskitetysti yhdestä paikasta. Alueelliset työnohjaajat voisivat hyödyntää kaiken olemassa olevan työvoiman tehokkaasti, kun maakunnan sisäiset paikallisyksikkörajat eivät olisi estämässä sitä. Alueellisten ohjaajien paikallistuntemus varmistaisi lomituksissa asiakaslähtöisen palvelun. Lomittajien työmatkat voisivat jopa lyhentyä, maakunnan alueen ollessa yhtenäinen kokonaisuus. Nykyisellään matkakorvaukset tulevat maksettavaksi vaan oman paikallisyksikön rajojen sisäpuolelta. Maakunta pystyisi turvaamaan ammattitaitoisen lomittajaresurssin huolehtimalla tarvittavasta täydennyskoulutuksesta. Kun työvoima on motivoitunutta ja ammattitaitoista, sen käytettävyys helpottuu ja maakunnan palveluista tulee kustannustehokasta. Hyvällä palvelukonseptin rakentamisella voidaan avata mahdollisuus myydä palveluita jatkossa myös muille maakunnille. Lomitusta ei tarvitse yhtiöittää, joten se voisi toimia maakunnan jo olemassa olevan liikelaitoksen sisällä omana tulosyksikkönä tai suoraan maakunnan alaisuudessa omana taseyksikkönä. Lomituspalveluiden oma liikelaitos olisi liian pieni ja organisaatiosta tulisi turhan raskas. Lomituksella on selvät yhteiset rajapinnat ympäristöterveydenhuollon (eläinlääkinnän) ja maaseutupalveluiden kanssa. Maakunnan omapalvelu VAHVUUDET Työvoiman resursointi helppoa Hyvä toimintavalmius muutosvaiheessa Tloiminta jatkuu samantyyppisenä HEIKKOUDET/KEHITTÄMISKOHTEET Osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi turvattava palkkauksella Toiminnan organisoituminen maakunnan alaisuudessa Moinialainen toiminta maakunnan sisällä ASIAKAS MAHDOLLISUUDET Maakunnan oma kustannustehokas palvelu Rajapintojen hyödyntäminen Maakuntien välinen yhteistyö UHAT/PELOT Käytettävissä olevan työvoiman määrä Maatilojen määrä vähenee Tilakoot kasvavia 14
15 9.2 Kunnat tuottavat lomituspalvelut maakunnalle, mikäli se on mahdollista Kunnat ovat tällä hetkellä tuottaneet lomituspalveluita Melan toimeksiantosopimuksen pohjalta. Kaikki maatalouslomituksen kustannukset ovat tulleet 100 prosenttisesti valtion korvattavina takaisin palvelut järjestäneelle isäntäkunnalle. Lomituspalveluiden hallinnointiin isäntäkunta on saanut kiinteän korvauksen edellisen vuoden toteutuneiden lomituspäivien perusteella. Lomitushallinnon järjestämiseksi kohdennettu määräraha on ollut isäntäkunnilla korvamerkittyä. Nykyisten lomituksen isäntäkuntien Tohmajärven, Liperin sekä Valtimon kunnanjohtajille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin kuntien mahdollista halukuutta tuottaa maakunnalle lomituspalveluita. Kuntien mahdollisuutta toimia jatkossa maakunnan lomituspalveluiden tuottajana yritettiin selvittää useita tahoja, kuten Kuntaliittoa, kuulemalla. Yksiselitteistä vastausta siitä, olisiko se lainmukaista ja mahdollista ei saatu. Maakuntalakiluonnokseen on kirjattu, että nykyinen henkilöstö siirtyy perustettavien maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksella. Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä rahalla samaan aikaan, kun väestön ikääntyminen, taloudellinen epävarmuus, työttömyys ja muuttoliike kasvukeskuksiin kutistavat kuntien tuloja. Jokaisen kunnan kannattaa pohtia mitkä palvelut se tuottaa itse ja mitkä ovat järkevintä ostaa tai ulkoistaa. Kunnat tuottavat palvelun maakunnalle VAHVUUDET Henkilöstö olemassa Lomituspalvelujen hoitaminen tuttua Viranhaltijapäätöksiä voidaan tehdä kunnissa HEIKKOUDET/KEHITTÄMISKOHTEET Yhtiöittäminen? Jos ei yhtiöitetä, voidaanko myydä muuta Palvelut ei välttämättä kehity nykyisestään Kustannukset (Onko kannattavaa?) ASIAKAS MAHDOLLISUUDET Oheispalvelut maatalousyrityksiin Työllisyyden hoito UHAT/PELOT Kilpailu Elinvoiman säilyttäminen Maakuntaa ei rasita työnantajavelvollisuudet 15
16 9.3 Hankintalaki, kuntalaki ja kilpailuneutraliteetti Lomituspalvelujen järjestämisvastuu ollaan tulevan maakuntauudistuksen myötä siirtämässä maakunnille. Kuntalaissa on kerrottu tilanteet, joissa toiminnan katsotaan olevan yhtiöittämisvelvoitteen piirissä (Kuntalaki 410/ ). Mikäli kunta hoitaa sille lain nojalla kuulumatonta tehtävää, voidaan sen katsoa toimivan kilpailutilanteessa markkinoilla, jolloin sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Etenkin, jos kunta joutuisi lomituspalveluja tuottaakseen osallistumaan tarjouskilpailuun, olisi sen yhtiöitettävä toiminta niiltä osin. Koska kunta on julkinen yhteisö, on sen kilpailutilanteessa markkinoilla toimiessaan huomioitava myös kilpailuneutraliteetti. Jos kunta toimisi lomituspalvelujen tuottajana maakunnalle, olisi kunnan saatava siitä kannattava korvaus. Näin hinnoittelu lomituspalvelujen tuottamisesta olisi automaattisesti markkinaperusteista. Hankitalakia ei sovelleta hankintayksiköiden väliseen hankintaan, joka koskee molempien osalta yleisen edun mukaisten julkisten palvelujen tuottamista niiltä osin, kun se on molempien hankintayksiköiden vastuulla (Hankintalaki 1397/ ). Lomituspalvelujen järjestäminen siirretään maakuntauudistuksen myötä maakunnille, jolloin lomituspalvelujen tuottaminen siirtyy kunnilta pois. Näin hankintalaki voi estää palvelujentuotannon kunnista maakuntiin, mikäli toiminta ei ole yhtiöitettyä. Jos lomituspalvelujen tuottaminen kunnissa vaatii yhtiöittämisen, on tulevan yhtiön osallistuttava maakunnan järjestämään tarjouskilpailuun. 16
17 9.4 Yksityiset toimijat tuottavat osan palveluista Ostopalvelulomittajia on Pohjois-Karjalassa vähän, mikä hankaloittaa lomittajien käytön lisäämistä. Yksityisten palveluntuottajien lisääminen voi olla haastavaa, koska nykyinen lomituspalvelulaki rajoittaa palveluista maksettavan korvauksen suuruutta. Itse järjestetyssä lomituksessa korvaus on 26,85 euroa/tunti palveluntuottajalle ja kunnallisen ostopalvelulomittajan hinta on rajoitettu vastaamaan enintään sen suuruisia kustannuksia, kuin paikallisyksikön palveluksessa olevien lomittajien palkkauskustannukset. Yrittäjien kiinnostus itse järjestettyyn lomitukseen on melko vähäistä. Mikäli alueella olisi enemmän sopivia palveluntuottajia ja korvausta nostettaisiin maltillisesti, itse järjestetyn lomituksen lisääminen olisi mahdollista. Nykyisellä ostopalvelulomituksella on hoidettu paikallisyksiköiden tilapäisiä ja äkillisiä työvoimatarpeita. Ostopalvelun käyttö on ollut maakunnan lomituspäivien osalta noin viiden prosentin luokkaa. Lomituspalveluiden tuottaminen ostopalveluyritysten työpanoksella asettaa suuria haasteita töiden suunnitteluun. Ostopalveluyrityksiin ei ole mahdollista käyttää työnjohto-oikeutta ja täten lakisääteisestä tehtävästä huolehtiminen tulisi varmistaa huolellisella sopimusosaamisella. Palveluntuottajille ei makseta matkakorvauksia ja tiloilla tulee käydä vähintään kaksi kertaa päivässä. Tilat sijaitsevat Pohjois-Karjalan alueella hajautetusti ja välimatkat tilojen välillä ovat pitkiä. Pohjois-Karjalassa tilojen keskimääräinen välttämättömiin eläinten hoitotöihin käytettävä työaika on noin kuusi tuntia päivässä. Palveluntuottajien tulisi olla paikallisia toimijoita, jotta välimatkat ja työaika eivät tekisi toiminnasta heille kannattamatonta. Ostopalveluyrittäjien ollessa paikallisia, olisi heidän työpanoksensa myös helpommin käytettävissä lomituspalvelujen tuottamiseen. Otimme yhteyttä muutamiin palveluntuottajiin, joilta tiedustelimme heidän yritystoimintansa kannattavuutta, nykyistä laajuutta sekä halukkuutta laajentaa toimintaa. Nykyiset lomituspalveluyritykset ovat pääasiassa vain yhden henkilön työllistäviä yrityksiä. Muutamalla yrityksellä oli muutakin toimintaa lomituspalveluiden lisäksi. Pieni mahdollisuus voisi olla laajentaa ostopalvelulomituksia tekevää reserviä. Itse järjestetty lomitus on kustannustehokkain vaihtoehto tuottaa lomituspalveluita. Yrittäjät valitsevat itse haluamansa ennakonperintärekisteriin merkityn palveluntuottajan, joka hoitaa tilan lomituksen. Itse järjestetyssä lomituksessa ei tarvita työsuunnittelua, pelkkä maakunnan viranomainen, joka myöntää lomaoikeuden ja maksaa korvauksen hakemusta vastaan suoraan palveluntuottajalle. On muistettava, että valinta on maatilayrityskohtainen ja mikäli maatilayritys ei halua itse järjestää lomituksia, on sillä lakisääteinen oikeus valita julkisen organisaation tuottamat lomituspalvelut. 9.5 Johtopäätökset Tuleva lomituspalvelulaki voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan lomituspalvelut lähtevät kehittymään. Toisaalta myös tulevan maakunnan poliittiset päätökset vaikuttavat maakunnan organisoitumiseen, jonka vuoksi mitään vaihtoehtoa lomituksen toteuttamisesta ei voi suoraan esittää valittavaksi. Yksityiset palveluntuottajat tekevät osan VAHVUUDET Motivoitunut työvoima Muut palvelut maatalousyrittäjille parantavat hyvinvointia HEIKKOUDET/KEHITTÄMISKOHTEET Ei työnjohto-oikeutta Riittääkö työvoimaa Tilojen valinta maakunnallinen/järjestetty lomitus ASIAKAS Maakunnalla järjestämisvelvollisuus MAHDOLLISUUDET Maakuntaa ei rasita työnantajavelvoitteet Joustavat palvelut ammattitaitoisesti laajalla pohjalla UHAT/PELOT Sopimusosaamisella varmistettava työvoiman riittävyys ja käytettävyys Palvelujen laatu voi parantua asiakkaalle 17
18 10 Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi 10.1 Välilliset ja välittömät vaikutukset Maatalouden työllistävä vaikutus ulottuu Pohjois-Karjalan alueella laajalle. Lomituksella turvataan maatalousyrittäjien hyvinvointia ja sitä kautta myös heidän tilojensa toiminnan jatkumista. Onnistunut maatalouslomitus vaikuttaa yrittäjien kykyyn ylläpitää maatalousyritysten toimintaa ja näin ollen sillä voi olla välillisesti vaikutusta myös alueellisten yritysten toimintaan. Toimivat maatalousyritykset generoivat maakunnan alueelle merkittäviä rahavirtoja välillisesti ja välittömästi. Huomioiden maatalouslomituksen tärkeys kokonaisuutena, on sen jatkossakin oltava onnistuneesti toteutettu. Maakunnan elinvoiman ylläpitäminen takaa maakunnan menestymisen tulevaisuudessa. Päätöksenteolla on turvattava alueellinen hyvinvointi koko Pohjois-Karjalan alueella ja vältettävä maakunnan sisälle muodostuvaa keskittämistä. Yhdistymällä fiksusti tehostetaan hallintoa, parannetaan tuottavuutta, omaksutaan uusia toimintatapoja ja turvataan siten asiakaslähtöisiä palveluita. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta sähköiset palvelut ovat useimpien ulottuvissa ja niiden hyödyntäminen organisaation rakentamisessa tulee ottaa huomioon. Maakunnan etu olisi, että jokainen kylä säilyisi elinvoimaisena ja asuttuna Työllisyys Lomituspalvelujen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon myös maakunnan alueen työllisyysvaikutukset. Lomituksesta maakunnalle siirtyvä henkilöstömäärä on melko suuri, noin 175 lomittajaa. Työntekijöiden tulevaisuus työmarkkinoilla tulee päätöksiä tehdessä turvata, etteivät esimerkiksi yksityiseltä sektorilta tulevat palveluntuottajat korvaa suuressa määrin paikallista työvoimaa etenkään maakunnan ulkopuolelta tulevalla työvoimalla. Mahdollisesti lisääntyvä lomituspalveluyritysten määrä voi vaikuttaa lomituspalvelujen laadun paranemiseen. Paikallisen työvoiman hyödyntäminen lomituksen tarpeisiin ja sen ulkopuolellekin on turvattava niin, että lomittajia tuetaan ja kannustetaan myös palveluntuotantoyritysten perustamisessa. Paikallistuntemuksen säilyttäminen ja Suomessa hankittu maatalousalan koulutus luo vahvan pohjan sille, että osaamista maatilojen työvoimatarpeisiin riittää nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomen rajojen ulkopuolelta hankittu halvempi työvoima voi olla palvelujen tuottamisen kannalta edullisempaa, mutta sen seurauksena mahdollisesti lisääntyvä paikallinen työttömyys rasittaa valtion ja myöhemmin kuntien taloutta. 18
19 LÄHTEET Lomitusopas. saatavissa: Lomituspalvelulaki. saatavissa: Maatalousyrittäjän eläkelaki 2006/1280, 3 ja 7. saatavissa: 19
20 Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistus Teksti: Salla Heinonen ja Miika Korhonen Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: kansi, s. 6-7, 11 Pixabay, s. 3 Laura Jussila, s. 4-5, 8-9, 12-13, Jarno Turunen, s. 15 Stocvault
Oma Häme. Tehtävä: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Maaseutupalvelut.
Oma Häme Maaseutupalvelut Tehtävä: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan
LisätiedotLomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Ostopalvelut. Varjola /Arja Kolu
Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Ostopalvelut Varjola 27.11.2017/Arja Kolu Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Hankasalmi Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi
LisätiedotSYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU
SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 1 (4) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata karjatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TURKISTUOTTAJILLE JÄRJESTETTÄVIEN LOMITUSPALVELUJEN ENIMMÄISMÄÄRISTÄ VUONNA 2019
MUISTIO 1(5) Hallitussihteeri Anne Vänskä 12.11.2018 STM/4611/2018 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TURKISTUOTTAJILLE JÄRJESTETTÄVIEN LOMITUSPALVELUJEN ENIMMÄISMÄÄRISTÄ VUONNA 2019 1. Sosiaali- ja
LisätiedotItse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen
Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän
LisätiedotAJANKOHTAISTA LOMITUSPALVELUISTA
AJANKOHTAISTA LOMITUSPALVELUISTA Ostopalvelulomituksesta Sijaisavusta Non-sote valmistelusta Päijät- Hämeessä Maatalousyrittäjälle annetaan lomituspalveluja niin, että 1. Paikallisyksikkö osoittaa hänelle
LisätiedotOpettajalle. Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2)
1 Opettajalle Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2) Maatalouslomitus on ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa. Yrittäjistä lomitusta on tarjolla vain maatalousyrittäjille!
LisätiedotHE 182/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa
LisätiedotHE 160/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien
LisätiedotAjankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin
Ajankohtaista maatalouslomituksesta 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin 2 Sisältö Paikallisyksiköiden yhdistymisten taustatekijät Lomituspalvelulain muutokset vuoden 2011 alussa palvelusuunnitelma ja tilakohtainen
LisätiedotLomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset
Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotLomituspalvelulain muutokset Lomituksen ajankohtaispäivät MTK Etelä-Pohjanmaa Päivi Wallin/ Elina Montonen
Lomituspalvelulain muutokset 2016 Lomituksen ajankohtaispäivät MTK Etelä-Pohjanmaa 26.-28.1.2016 Päivi Wallin/ Elina Montonen 2 Lomituspalvelulaki muuttui 1.1.2016 Lakimuutosten tavoitteena on saattaa
LisätiedotLomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016
Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 2 koskee sekä kunnan lomituspalveluja käyttäviä että itse järjestettyä lomitusta koskee vain
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
LisätiedotMaatalouslomituksen ICT-järjestelmän selvitys
Maatalouslomituksen ICT-järjestelmän selvitys STM/4073/2017, STM101:00/2017 stm.fi/hanke?tunnus=stm101:00/2017 5.11.2018 Selvitys maatalouslomituksen tietojärjestelmien muutostarpeista Tehtiin 12/2017-9/2018
LisätiedotYhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle
Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät
LisätiedotLAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1
LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE Jouko Luukkonen 22.5.2018 22.5.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1 HE Maakuntalaki 8 Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta
LisätiedotPäijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018
Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotKAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE
KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE Jouko Luukkonen 24.5.2018 24.5.2018 KAINUUN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1 HE Maakuntalaki 8 Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta
LisätiedotLomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016
Lomituspalvelujen estyminen Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 2 Esitetyt muutokset - Maksujen maksamattomuus LPL 30 b - Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi Lomituspalvelujen
LisätiedotAjankohtaista Melasta. Lomituksen ajankohtaispäivä Seinäjoella 18.2.2013 Elina Montonen
Ajankohtaista Melasta Lomituksen ajankohtaispäivä Seinäjoella 18.2.2013 Elina Montonen 2 Aiheet Mikä lomituspalveluissa puhuttaa? Yhteistyöllä paras lopputulos! Lomituspalvelujen toiminta tunnuslukujen
LisätiedotSote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi
Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntauudistuksen maaseutuasiat alatyöryhmän kokous. Lahden virastotalon, Kirkkokatu 12, A-rappu 4. kerros nvth.
Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen maaseutuasiat alatyöryhmän kokous Aika 20.2.2017 klo 9.00 Paikka Lahden virastotalon, Kirkkokatu 12, A-rappu 4. kerros nvth.no: 4054 Hämeenlinna videoyhteys, ELY-kokoushuone
LisätiedotMela-turvaa lomitusta tarvitsevalle
Mela-turvaa lomitusta tarvitsevalle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia
LisätiedotPäijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018
Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotTutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:
Tutkimusosio Kuntajohtajat: Kuntien tehtävien oikeudenmukainen rahoittaminen ja valtionosuuksien leikkauksen päättyminen hallitusohjelman tärkeimmät tavoitteet 1 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö tiedusteli
LisätiedotSote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo
Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotPäijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018
Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotPöytyän lomituspalvelut Yläneentie 11 b RIIHIKOSKI
Pöytyän lomituspalvelut 15.06.2017 Yläneentie 11 b 21870 RIIHIKOSKI Sosiaali- ja terveysministeriölle Pöytyän lomituspalveluiden lausuma asiassa STM 044:00/2016 LAUSUMA UUDESTA LOMITUSPALVELULAISTA Olemme
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyri t- täjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien
LisätiedotOSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS
OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS 2015-2016 Pilotissa mukana olevat TE-toimistot Hämeen TE-toimisto Kaakkois-Suomen Te-toimisto Kainuun TE-toimisto Pohjois-Savon TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto 2 Taustaa
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 9.5.2017 1 16.5.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys
LisätiedotMaakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki
Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
LisätiedotKYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI
Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotSYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU
SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 1 (5) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén
Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus Muutosjohtaja Seppo Huldén Suomen julkinen hallinto Julkinen hallinto Suomessa koostuu kolmesta eri tasosta, joita ovat valtio, maakunta ja kunta Tehtäviä 1.1.2020
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotYhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta
LisätiedotKuopion kaupunki Sydän-Savon lomituspalvelu 1 (4)
SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 27.1.2015 1 (4) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja
Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo 28.1.2019 Antti Parpo muutosjohtaja Sote-uudistuksen lähtökohdat tuottajien näkökulmasta Mitä tavoittelemme? Asiakas ennen organisaatiota
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen
Sote- ja maakuntauudistus Väliaikainen hallinto 1.7.2017 alkaen 6.2.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 1.7.2017 1.7.2017 28.2.2018 1.3. 31.12.2018 Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen
LisätiedotSosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa
Sosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa Tietoisku MYEL- ja MATAvakuuttamisesta osakeyhtiössä 4.12.2017 Iisalmi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Pirkko Halttunen 2 MYEL-vakuutukseen kuuluu myös
Lisätiedotkokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotKUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
LisätiedotOpas yrittäjälomittajille
Lomituksen Sysmän paikallisyksikön Opas yrittäjälomittajille Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa alueiden välinen Leader-hanke Hyvä yrittäjälomittaja, hienoa, että olet tullut yrittäjänä mukaan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotKUUMA-johtokunta
KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotYhtiön MYELvakuuttaminen. Seija Karhula
Yhtiön MYELvakuuttaminen Seija Karhula 28.3.2017 2 Mela-turva kattaa eri elämäntilanteet vanhuus tapaturma MYEL - vakuutus - työtulo sairaus lomitus kuolemantapaus 3 3 Vanhuuseläke Osa-aikaeläke 1.1.2017
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotVäliraportti Henkilöstötyöryhmä
Väliraportti 30.11.2016 Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Jäsenet Keijo Siiskonen, puheenjohtaja, Eksote Tuija Voutilainen, JUKO Jaana Rautiainen, Pardia Kaija Kiiski, TEHY/KoHo Mari Soininen, Jyty/Kunta-alan
LisätiedotToivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI
Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten
LisätiedotYhdessä uuteen. maakuntavaaliopas. Millainen on uusi maakuntamme? Etelä-Savon maakunta
Yhdessä uuteen. Millainen on uusi mme? vaaliopas Kuinka uudistusta on Etelä-Savossa tehty? Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmisteluvaihe alkoi Etelä-Savossa syksyllä 2016. Valmistelua tehdään maakunnan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotLOMITUS JA OSTOPALVELUT
LOMITUS JA OSTOPALVELUT Kilpailutuksesta yleistä ja kysymyksiä sekä vastauksia 21.8.2014 Sysmä LOMITUKSEN OSTOPALVELUT / Miksi kilpailutus? Laki julkisista hankinnoista edellyttää kilpailutusta. Hankintojen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotMaakuntien tehtäväaloista HE 15/2017
Maakuntien tehtäväaloista HE 15/2017 Maa ja metsätalousvaliokunta 5.4.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntien tehtäväalat ja niiden hoitaminen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 4/2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotValinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti
Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 30.5.2017, Palveluntuottajajärjestöjen keinot hyödyntää valinnanvapautta Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Minkälaisia keinoja
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotTE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset
TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä Johtopäätökset 25.4.2017 Linjaukset TE-palvelujen (kasvupalvelut) järjestämiseen ja tuottamiseen maakunnassa ELY-keskuksen yrityspalvelut ja TE-palvelut yhdistetään
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.
MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ. Aija Tuimala, Etelä-Karjala 1 Sote/maku esitys valtioneuvostoon 2/2017 Valinnanvapaus
LisätiedotKorjattu liite nro: 1. 1 Soveltamisala. 2 Kokouspalkkiot
Nykyinen versio Muutettu versio Korjattu liite nro: 1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Kainuun maakunta -kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota
LisätiedotDIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA
DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN Aija Tuimala Muutosjohtaja, Etelä-Karjala Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 2 3 DIGI- TALI- SAATIO 4 MAAKUNTAUUDISTUS
LisätiedotKuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista
Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Sosiaali- ja terveysministeriö..0..0 Valinnanvapauslain lausunnot Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi oli lausunnoilla..0 -..0 Lausunnot pyydettiin kunnilta,
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa
LisätiedotLAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotHE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla
HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla Hallintovaliokunta 20.4.2017 Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 19.4.2017 Järjestämisen ja tuottamisen
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu 10.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotMaatilan sukupolvenvaihdos -infotilaisuus Mela-turva
Maatilan sukupolvenvaihdos -infotilaisuus Mela-turva Sari Mäkinen-Hankamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitos 24.10.2018, Majatalo Morva, Jämsä 2 Mela-turvaa kattavasti eri elämäntilanteisiin Työeläketurvan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois Karjalan Ympäristöterveys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elina Felin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut
Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut Kjell Henrichson 12.4.2017 Kasvupalvelun sisältö TEM/TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO 1 Kokousaika 27.4.2017 kello 12:00-15.45 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön toimiala maakuntauudistuksessa ja lomituspalvelut
Maa- ja metsätalousministeriön toimiala maakuntauudistuksessa ja lomituspalvelut 27.9.2016 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion esityksen pohjalta Timo Lehtiniemi 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotVäliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä Etunimi Sukunimi 1
Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä 24.2.2017 Etunimi Sukunimi 1 Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen (voimaanpanolain 6 ) Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon
LisätiedotHenkilöstön asema maakuntauudistuksessa
Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa - Maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot Arvio maakuntiin ja Valtion lupa- ja valvontavirastoon siirtyvästä henkilöstöstä Arviot henkilöstömääristä ovat suuntaa-antavia.
LisätiedotSUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO
TILAISUUDEN NIMI SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO Onnistumme mikäli ymmärrämme asiakkaitamme ja osaamme hyödyntää heidän palautettaan. Onnistumme vain, kun asiakkaat ovat kanssamme kehittämässä
LisätiedotPohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen
Pohjois-Savon ELY Valinnanvapauspilotti Jussi Pyykkönen 4.9.2018 Tilaisuuden ohjelma Hankkeen tausta (Jan Blomberg) Hankintakokonaisuus (Jussi Pyykkönen) Pilotoinnista Kilpailutuskonsepti Hankintamalli
Lisätiedot