GASUM TALOUDELLINEN KATSAUS

Transkriptio

1 GASUM TALOUDELLINEN KATSAUS 2017

2 Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 C, Espoo Postiosoite: PL 21, Espoo Tietoja vuosiraportoinnista 2017 Gasumin vuosiraportointi koostuu Taloudellisesta katsauksesta ja yritysvastuuraportista, joka on saatavalla Gasumin verkkosivuilla kohdassa julkaisut ja tunnusluvut. GASUM 2017 GASUM 2017 TALOUDELLINEN Y R I T Y S VA S T U U - KATSAUS RAPORTTI

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus 4 KONSERNITILINPÄÄTÖS... 8 Konsernituloslaskelma 8 Laaja konsernituloslaskelma 8 Konsernitase 9 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (1 34) Perustiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta Johdannaisinstrumentit Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Tilintarkastajan palkkiot Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Liiketoimintojen yhdistäminen ja myydyt liiketoiminnot Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rahoitusinstrumentit Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista Myyntisaamiset ja muut saamiset Vaihto-omaisuus Rahavarat Laskennalliset verot Osakepääoma Varaukset Lainat Muut pitkäaikaiset velat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Työsuhde-etuudet Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Ehdolliset velat ja varat Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Lähipiiri Konserniyritykset 43 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS...44 Emoyhtiön tuloslaskelma 44 Emoyhtiön tase 45 Emoyhtiön rahoituslaskelma 47 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 48 Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot (1 10) 49 Emoyhtiön taseen liitetiedot (11 22) 52 Maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen 58 HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS HALLINNOINTIPERIAATTEET...72 Gasum Oy:n palkitseminen 73 Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä 74 Hallitus 76

4 GASUM TILINPÄÄTÖS TALOUDELLINEN 2017KATSAUS 2017 HALLITUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN TOIMINTAKERTOMUS KATSAUS GASUM JATKAA MONIPUOLISEN POHJOISMAISEN KAASU EKOSYSTEEMIN RAKENTAMISTA Vuosi 2017 oli Gasumille taloudellisesti onnistunut. Liikevaihto kasvoi 10 prosenttia. LNG- ja biokaasuliiketoiminnat kehittyivät myönteisesti ja olivat 26 prosenttia Gasumin kokonaisliikevaihdosta. Tämä tukee strategiaamme askel askeleelta kohti puhtaampaa huomista. Vuonna 2017 näitä askelia otettiin vauhdikkaasti. Suunnitellun mukaisesti laajennuimme Ruotsin biokaasumarkkinoille voidaksemme tarjota asiakkaillemme aiempaa kokonaisvaltaisempia uusiutuvia kaasuratkaisuja Pohjoismaissa. Vuoden aikana jatkoimme innovatiivisten kiertotalousratkaisujen kehittämistä kumppaneidemme kanssa. Vahvistimme yhteistyötä Keskon kanssa, jonka johdosta jo 200 K-ruokakaupan ja Keskon keskusvaraston syömäkelvoton biojäte kierrätetään biokaasun valmistukseen ja edelleen Pirkka-tuotteiden valmistukseen. Syyskuussa aloitimme yhteistyön IKEA Suomen kanssa. Yhteistyön myötä Suomen IKEA-ravintoloiden ruokahävikistä tuotetaan biokaasua, ja tavaratalojen yhteyteen rakennetaan Gasumin kaasutankkausasemat. Vuonna 2017 panostimme strategiamme mukaisesti myös pohjoismaisen LNG-infrastruktuurin ja -markkinan kehittämiseen yhdessä tytäryhtiömme Skangasin kanssa. LNG tarjoaa kilpailukykyisen ja puhtaan vaihtoehdon kaasuverkoston ulkopuoliselle teollisuudelle, meriliikenteelle sekä raskaalle maantieliikenteelle. Vuoden 2017 aikana jatkoimme LNG:n saatavuuden parantamista muun muassa investoimalla LNG-tankkausasemaverkoston kehittämiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vuosi 2017 oli jälleen ennätyksellisen lämmin ja osoitti, että tarvitsemme nykyistä voimakkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakaasun toimituksissa lämmin vuosi näkyy volyymien laskussa, jotka laskivat 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kehitys vahvistaa osaltaan Gasumin näkemystä, että kaasun kulutuksen kannalta keskeisimmät kasvusektorit ovat teollisuus, meriliikenne ja raskas liikenne. Vahvistamalla kaasun asemaa näillä sektoreilla, on mahdollista vähentää päästöjä ja hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Muutokset kaasumarkkinalla tulevat jatkumaan vuonna Gasum jatkaa pohjoismaisen kaasumarkkinan ja -verkoston aktiivista kehittämistä. Erityisesti panostamme LNG:n aseman vahvistamiseen sekä biokaasun tuotannon kasvattamiseen. Tavoitteenamme on varmistaa, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan aiempaa kokonaisvaltaisempia ja monipuolisempia ratkaisuja asiakkaillemme. Jatkamme myös vuoden 2020 alusta tapahtuvaa maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamisen valmistelua yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä valmistaudumme kaasun myynnin ja jakelun eriyttämiseen. Työ on hyvässä vauhdissa, ja tahdonkin kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja muita sidosryhmiä tiiviistä yhteistyöstä avointen markkinamallien valmistelussa vuoden 2017 aikana. Erityiskiitos kuuluu myös Gasumin henkilökunnalle, joka on vienyt innostuneesti ja omistautuneesti yhtiön strategiaa eteenpäin ja näin Pohjoismaita askel askeleelta kohti puhtaampaa huomista. Johanna Lamminen Toimitusjohtaja 2

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tavoitteenamme on varmistaa, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan aiempaa kokonaisvaltaisempia ja monipuolisempia ratkaisuja asiakkaillemme. 3

6 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maakaasun asema eurooppalaisilla energiamarkkinoilla jatkoi vahvistumistaan myös vuonna Suomessa tilanne pysyi viime vuonnakin eurooppalaisen trendin vastaisena ja kivihiili ohitti yhä yhteistuotantolaitosten ajojärjestyksessä maakaasun. Viime vuonna päätettiin myös jälleen fossiilisten lämmityspolttoaineiden veronkorotuksesta vuoden 2018 alussa, jolloin maakaasun verotus on yhdeksänkertaistunut vuoden 2010 tasoon verrattuna. Kotimainen keskustelu kivihiilestä irti pääsemiseksi jatkui ja keskusteluissa esille on yhä useammin noussut verotuksen muuttaminen maakaasua suosivaksi. LNG-markkinan kasvu jatkui toimintavuonna, vaikka raakaöljyn edullinen hinta ja maakaasun epäedullinen verokohtelu hidastivat siirtymää pois muista energiamuodoista. Loppuvuodesta raakaöljyn hinta oli selvässä nousussa, mikä vaikutti LNG:n hintaan vain hieman. LNG:n hinnan muutosten ennakoitavuus muihin energiamuotoihin verrattuna on hyvä. Hinnan ennustettavuus on ympäristöystävällisyyden ja edullisuuden lisäksi LNG:n vahvimpia etuja. Meriliikenteessä LNG-käyttöisten alusten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, vaikka markkinaosuus on toistaiseksi melko vaatimaton. Toimiva teknologia yhdistettynä alhaisiin päästöihin lisää LNG:n houkuttelevuutta, kun tulevat päästörajoitukset rajoittavat muiden polttoaineiden käyttöä. Pienen mittakaavan LNG:n (Small Scale LNG) segmenttiin on tulossa kilpailua. Skangas on markkinajohtaja omalla maantieteellisellä alueellaan. Kilpailun lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden päätöksiin ja edesauttaa markkinan kasvua. Pohjois-Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinat monipuolistuvat, kun markkinoille tulee tarjolle uusi polttoaine LNG, joka mahdollistaa toimitukset kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudelle, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Raskaan liikenteen puhtaamman polttoaineen LNG:n kysyntä koko Pohjoismaissa on vahvassa kasvussa. LNG:n käytön uhkana ovat poliittiset kaasun käyttöä haittaavat päätökset. Esimerkiksi Norjassa toteutettiin loppuvuonna 2017 hiilidioksidiverotus, joka tavoitteensa vastaisesti hidastaa siirtymää suuripäästöisimmistä energiamuodoista vähäpäästöisemmän LNG:n käyttöön. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2017 kiertotalouspakettia koskevan väliarvionsa. Esitys kiertotalouspaketista on alun perin esitelty joulukuussa 2015 ja asia on yksi nykyisen komission kärkitavoitteista. Komissio nosti väliarviossaan biokaasuntuotannon vahvasti esille ja korosti erityisesti biokaasuprosessin hyötyjä jätteen polttoon verrattuna. Vuonna 2017 keskusteltiin laajalti myös komission 2016 talvipakettiin sisältyneestä ehdotuksesta uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi. Gasumin laitoksilla tuotetun biokaasun kannalta direktiiviehdotus on pääosin suotuisa ja erityisesti liikennekäytössä biokaasun asema tullee vahvistumaan. Kaasukäyttöinen liikenne jatkaa kasvuaan Suomessa. Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän julkistaman väliraportin mukaan työryhmä on kartoittanut keinoja, joilla puhdasta liikennettä voidaan edistää tehokkaimmin. Työryhmän mukaan vähäpäästöisten autojen hankintaan tulisi kannustaa verotuksella, ja esimerkiksi polttomoottoriautojen muuntamisella kaasukäyttöisiksi. Työryhmä nosti esiin myös tarpeen kehittää julkista liikennettä aiempaa vähäpäästöisemmäksi. Työryhmän suosituksiin perustuen vuoden 2018 alussa astui voimaan määräaikainen laki romutuspalkkiosta, sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta. Lain mukaan yksityishenkilö saa tukea vanhan auton romutuksen yhteydessä uuden vähäpäästöisemmän auton kuten kaasuauton hankintaan. Lisäksi valtio myöntää tukea myös kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointiin. Gasum avasi viime vuonna viisi uutta kaasutankkausasemaa ja kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä noin 40 julkista tankkausasemaa. Yhtiön arvion mukaan on todennäköistä, että vuoteen 2020 mennessä Suomessa on yli 70 kaasutankkausasemaa. LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2017 Maakaasuliiketoiminta Suomessa myytävän maakaasun hinta on sidottu kivihiilen ja öljyn maailmanmarkkinahintoihin sekä Suomen energiamarkkinoiden hintakehitykseen. Indekseistä johtuen maakaasun hinta lähti nousuun 2016 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja hinnan nousu jatkui tasaisesti koko vuoden Vuoden 2017 aikana myytiin maakaasua 22,3 TWh, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 6 prosenttia. Laskuun vaikutti poikkeuksellisen lämmin sää koko vuoden. Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli uuden maakaasumarkkinalain alkuvuodesta Gasum aloitti heti lakiehdotuksen julkistamisen jälkeen aktiivisesti ja yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien edustajien kanssa kehittää avoimen markkinan pelisääntöjä eurooppalaisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla vuonna 2020 avautuvalle kaasumarkkinalle. Yhteisen sidosryhmätyöskentelyn tavoitteena on ollut luoda lainsäädännön vaatimukset täyttävät kansalliset markkinasäännöt, joilla varmistetaan toimivat kaasumarkkinat. Avoimen markkinan toimintamallien, järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle kuuluvien tehtävien ja niitä tukevien IT-järjestelmien kehitys jatkuu vuonna Avoimeen kaasumarkkinaan siirtyminen edellyttää myös järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan eriyttämistä Gasumin muusta liiketoiminnasta. Laki edellyttää eriyttämisen toteuttamista tosiasiallisen omistuksellisen eriyttämisen mallilla, jossa Gasumin siirtoverkkoliiketoiminta eriytetään omaksi itsenäiseksi yhtiöksi vuoden 2020 alkuun mennessä. Eriyttämissuunnitelma laadittiin vuonna 2017, sen toteutus on aloitettu ja eriyttäminen tullaan saattamaan loppuun lain edellyttämällä tavalla vuoden 2019 loppuun mennessä. Liiketoiminta luopui lämpöliiketoiminnasta ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä ja myi toiminnot Auris Kaasun- 4

7 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS jakelu Oy:lle vuoden alussa selkeyttäen liiketoimintaa kaasumarkkinoiden muuttuessa. Maakaasun toimitusvarmuus on ollut erinomainen ja se pysyi erinomaisella tasolla myös vuonna LNG-liiketoiminta LNG-liiketoiminnassa Gasum kasvatti omistusosuuttaan 70 prosenttiin pohjoismaisessa LNG-yhtiö Skangasissa. Osakekauppa oli jatkoa vuonna 2014 toteutuneelle kaupalle, jossa Gasum osti enemmistön Skangasista Lyse AS:ltä. Omistusosuuden nostaminen vahvistaa Gasumin asemaa Pohjoismaiden johtavana LNG:n tarjoajana ja pohjoismaisen kaasuekosysteemin kehittäjänä. LNG:tä toimitettiin vuoden aikana LNG-terminaaleilta meriliikenteelle ja teollisuudelle. Asiakastoimitusten volyymit kasvoivat vuoden aikana ja myös uusia toimitussopimuksia solmittiin Pohjoismaissa. Voimakkainta kasvu oli meriliikenteessä, jossa Skangasin myynti nousi edellisvuodesta noin 40 %. Porin terminaalin toimintaan vaikutti alkuvuonna asiakkaan tuotantolaitoksen palo. Liiketoiminta on toimittanut myös ensimmäisiä eriä nesteytettyä biokaasua teollisuuden käyttöön. Bunkraus- ja jakelualus Coralius aloitti operoinnin Pohjanmerellä, Skagerrakin alueella ja Itämerellä parantaen liiketoiminnan kykyä palvella meriliikenteen bunkrausasiakkaita Pohjoismaissa myös ship-to-ship-bunkrauksessa. Coralius toimitti ensimmäisen lastin syyskuussa 2017 Norjan Ørassa sijaitsevaan terminaaliin. Coraliuksen avulla tankattiin lukuisia aluksia loppuvuonna. Yhteishanke Manga LNG Oy:n kanssa LNG:n tuontiterminaalin rakentamiseksi Tornion satamassa etenee suunnitelman mukaisesti. Gasumin tytäryhtiö Skangas Oy on hankkeessa mukana Outokumpu Oyj:n, SSAB Europe Oy:n ja EPV Energia Oy:n kanssa. Ensimmäinen LNG-lasti toimitettiin vuoden lopussa terminaalille. Terminaali kaupallinen käyttö alkaa kesällä Biokaasuliiketoiminta Biokaasuliiketoiminnan tuotantokapasiteetti kaksinkertaistui tammikuussa Swedish Biogas International -yrityskaupan myötä. Biokaasulaitokset Ruotsissa parantavat mahdollisuuksia tarjota biokaasua teollisuus- ja liikenneasiakkaille Ruotsissa. Biokaasulaitokset sijaitsevat Jordbergassa, Katrineholmissa, Lidköpingissä, Örebrossa sekä yhtiöllä on enemmistöosuus Västeråsissa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta. Lisäksi Gasumilla on 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogas AB:ssa. Yrityskaupan myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Biokaasulla on Ruotsissa vahva asema erityisesti liikenteen polttoaineena ja valtio tukee eri tavoin biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Turun biokaasuhankekokonaisuus on yksi Suomen hallituksen Biotalous ja puhtaat -hankkeet kärkihankkeista. Hankekokonaisuus sisältää Turun Topinojan biokaasulaitoksen modernisoinnin, laajennuksen sekä biokaasun jalostus- ja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Osana hanketta Gasum rakentaa kevyen maantieliikenteen tarpeita varten lisää tankkausasemia Turun seudulle. Laajennushanke valmistuu vuoden 2019 aikana. Ruotsin biokaasumarkkinat ovat myös kehittyneet ja kysyntä jatkaa kasvuaan. Gasumin tavoitteena on tuottaa biokaasua Ruotsin kuljetussektorin käyttöön. Liiketoiminta selvittää biokaasun tuotantoa Stora Enson Ruotsin Nymöllassa sijaitsevan sellu- ja paperitehtaan jätevesistä. Ruotsin ympäristöviranomainen Naturvårdsverket myönsi hankkeelle 12,4 miljoonan euron investointituen. Nymölla-hankkeen tavoitteena on tuottaa raskaan maantieliikenteen ja meriliikenteen tarpeisiin nesteytettyä biokaasua Stora Enson Etelä-Ruotsin Nymöllassa sijaitsevan sellu- ja paperitehtaan jätevesistä. Biokaasuliiketoiminnassa bio- ja maakaasun tankkausasemaverkoston kehittäminen eteni suunnitellusti ja yhtiö avasi viisi uutta tankkausasemaa Suomessa. Tankkausasemaverkoston laajentaminen jatkuu edelleen vuonna 2018 ja yhtiö rakentaa Suomessa liikenteen solmukohtiin tankkausasemia sekä Ruotsiin ja Norjaan raskaan liikenteen tankkausasemia. Tankkausasemaverkoston laajentaminen ja liikenteelle suunnattu kiinteähintainen kampanja on entisestään lisännyt kiinnostusta kaasuautoilua kohtaan. Vuoden 2017 aikana kaasuautojen määrä Suomessa kasvoi noin autolla eli noin 55 prosenttia. Suomessa Trafin tilastojen mukaan kaasuautoja on noin kappaletta. Yhtiö solmi vuoden aikana kiertotalouskumppanuuksia IKEA Suomen ja K-Ryhmän kanssa. Molemmissa kumppanuuksissa ruokahävikistä tuotetaan biokaasua. IKEA Suomen kanssa tavaratalojen yhteyteen rakennetaan Gasumin kaasutankkausasemat, joista voi tankata jätteistä tehtyä biokaasua. K-Ryhmän kumppanuudessa 200 K-ruokakaupan ja Keskon keskusvaraston syömäkelvoton biojäte kierrätetään biokaasun valmistukseen. Biokaasu käytetään Turengin jäätelötehtaalla tuotettavien Pirkka-jäätelöiden valmistuksen energiana. Tekniset palvelut -liiketoiminta Tekniset palvelut -liiketoiminta palvelee pääasiassa Gasumin muita liiketoimintoja kunnossapito- ja huoltotoimenpiteissä. Vuoden 2017 aikana liiketoiminta on tehostanut toimintajärjestelmiään ja myyntiprosessejaan. Tekniset palvelut on tukenut vuoden 2017 aikana biokaasuliiketoimintaa kaasutankkausasemaverkoston kehittämisessä ja uusien tankkausasemien avaamisessa. Liiketoiminta solmi uusia kumppanuussopimuksia vuoden aikana. Tampereen Sähkölaitokselle toimitettiin siirrettävä LNG-höyrystin, jonka avulla laitos voi tarjota turvallisuutta ja huoltovarmuutta asiakkailleen kaasunjakeluketjun avulla energian keskeytyksien varalle. 5

8 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN KEHITYS Gasum-konsernin tilikauden liikevaihto oli 925,0 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 10 % edelliseen vuoteen verrattuna (2016: 843,4 milj. eur). Konsernin liikevoitto oli 114,2 miljoonaa euroa (2016: 124,8 milj. euroa) ja liikevoittoprosentti oli 12,3 % (2016: 14,8 %). Vuonna 2017 Gasum-konsernin oman pääoman tuotto oli 13,7 % (2016: 17,7 %). Maakaasuliiketoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 678,7 miljoonaa euroa, jossa oli nousua 3 % edelliseen vuoteen verrattuna (2016: 658,8 milj. euroa). Liikevaihdon nousuun vaikutti indekseistä johtunut hintojen nousu. LNG-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 195,2 miljoonaa euroa (2016: 162,4 milj. euroa), jossa nousua oli 20 %. Liikevaihdon kasvuun on vaikuttanut volyymien nousu edellisen vuoden 5,8 TWh:sta 6,1 TWh:iin. Liiketoimintayksikön liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 21 %. Nyt kun LNG-liiketoiminnan merkittävimmät investoinnit on saatettu päätökseen, kasvun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Biokaasuliiketoiminnan liikevaihto kaksinkertaistui alkuvuoden yrityshankintojen myötä edelliseen vuoteen verrattuna 47,9 miljoonaan euroon (2016: 23,6 milj. euroa). Liiketoiminnan kasvuun panostetaan edelleen voimakkaasti. Tankkausasemainvestoinnit olivat päättyneellä tilikaudella 6,2 miljoonaa euroa ja uuden ja kehittyvän liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kulut olivat 3,0 miljoonaa euroa. TASE JA RAHOITUSASEMA Konsernin taseen loppusumma oli 1 421,2 miljoonaa euroa ( : 1 461,5 milj. euroa). Konsernin rahoitusasema säilyi koko vuoden vahvana, omavaraisuusasteen ollessa 41,6 % ( : 40,8 %). Konsernilla oli rahalaitoslainoja yhteensä 439,4 miljoonaa euroa ( : 497,3 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 409,6 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 29,7 miljoonaa euroa. Taseen muut pitkäaikaiset velat kasvoivat 127,2 miljoonaan euroon (116,0 milj. euroa). Nousu johtui lähinnä syksyllä liikennöinnin aloittaneesta Coralius-aluksesta ja siitä aiheutuvasta rahoitusleasingvelasta. TUNNUSLUVUT Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-% 12,3 % 14,8 % 13,8 % Omavaraisuusaste % 41,6 % 40,8 % 39,4 % Oman pääoman tuotto-% 13,7 % 17,7 % 19,8 % Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,1 % 9,6 % 10,4 % Taseen loppusumma Korolliset nettovelat Nettovelkaantumisaste % 99,2 % 102,1 % 117,3 % Nettovelat / käyttökate 3,2 3,5 3,7 INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT Gasum-konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin vuonna 2017 olivat yhteensä 58,1 miljoonaa euroa (2016: 51,3 milj. euroa) ja ne kohdistuivat pääosin LNG-säiliöaluksen rahoitusleasing sopimukseen, uusien tankkausasemien rakentamiseen sekä biokaasulaitosten laajennusinvestointeihin. Vuoden 2017 aikana Gasum on saanut yhteensä 11,7 miljoonaa euroa investointitukia. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on myöntänyt tilikauden aikana Turun biokaasulaitoksen laajennukselle hallituksen kärkihanketukea 7,97 miljoonaa euroa. Ruotsin ympäristöviranomainen Naturvårdsverket myönsi Gasumin Ruotsissa sijaitsevalle Nymölla-hankkeelle 12,4 miljoonan euron (121,5 miljoonan kruunun) investointituen Klimatklivet -ohjelmastaan. Hankkeet on aloitettu ja osa myönnetyistä tuista tullaan saamaan tulevien tilikausien aikana. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Gasum toteutti Swedish Biogas International -yrityskaupan, jonka seurauksena Gasumille siirtyi koko osakekanta Swedish Biogas International AB:stä ja sen omistamista yhtiöistä. Alkuvuodesta Gasum myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle. Paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä luopumisella selkeytettiin Gasumin asemaa tulevan maakaasumarkkinalain uudistuksen myötä muuttuvalla kaasumarkkinalla. Kesäkuussa 2017 Gasum toteutti osto-option sekä osti lisäosuuden Skangas AS:stä, jonka jälkeen Gasum Oy omistaa yhtiöstä 70 %. LAATU, YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Konsernissa ei ole ollut vuonna 2017 merkittäviä ympäristöpoikkeamia ja ympäristöasioiden tila on pysynyt korkealla tasolla muutamasta prosesseihin liittyvästä häiriötilanteesta huolimatta. Biokaasulaitoksille on laadittu energia-katselmuksia kehityskohteiden tunnistamiseksi. Työturvallisuuden parantamiseksi vuoden aikana toteutettiin turvallisuuskulttuuria kehittäviä toimenpiteitä. Yhtiö kiinnittää huomiota ja panostaa jatkuvasti turvallisuuteen. Yhtiössä on käytössä Safety walk eli turvallisuuskävely, Safety moment eli tuumaa hetki -turvallisuustapa sekä vuoden aikana toteutetaan erilaisia turvallisuuskampanjoita. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin I am Safety -kampanja. Teknisillä työntekijöillä on käytössä asiakastyössä riskiarviointimenetelmä. Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua henkilöstön kanssa turvallisuusasioista. Yhtiö siirtyi vuoden alusta myös työturvallisuuden liiketoimintakohtaiseen raportointiin. Turvallisuushavaintojen tekemistä helpotettiin sovelluksen käyttöönotolla samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Sovelluksen myötä tehtyjen turvallisuusehdotusten lukumäärä on merkittävässä kasvussa. Työtapaturmia sattui vuonna 2017 yhteensä 10 kpl (2016: 17 kpl), joista 5 johti vähintään yhden päivän poissaoloon. Vuoden 2017 aikana Gasum-konsernin turvallisuuteen liittyviä toimintatapoja yhtenäistettiin eri liiketoimintojen välillä. Konsernissa päivitettiin myös yritysvastuuohjelman ja sen tavoitteet. Yritysvastuun tavoitteiden etenemisestä aloitettiin säännöllinen kvartaaliraportointi omistajalle. 6

9 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUTKIMUS JA KEHITYS Vuoden aikana Gasumissa organisoitiin T&K -toimintoa lähemmäksi yhtiön liiketoimintoja, vastaamaan tehokkaammin konsernin liiketoimintojen tarpeisiin. Valtaosa T&K -hankkeista keskittyy biokaasuliiketoiminnan kehitystoimintaan. Biokaasuliiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kulut olivat 3,0 miljoonaa euroa. Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki toteuttivat Joutsenon uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen eli metanointilaitoksen teknistaloudellisen kannattavuusselvityksen. Toimijat päätyivät yhdessä pysäyttämään hankkeen jatkosuunnittelun sen taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi. Ns. Power to Gas (P2G) ja metanointiteknologian kehitykseen panostetaan Euroopassa, jossa on jo toteutettu useita hankkeita. P2G on uusiutuvan, tuuli- tai aurinkosähkön, energian varastointia maakaasun siirtoverkostossa. Teknologian kehitys ja sen komponenttien halpeneminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa myös Joutsenon hankkeen toteutuksen. Gasum seuraa jatkossa tämän teknologian kehittymistä. Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoimasta Gasumin kaasurahastosta jaettiin vuonna 2017 tutkimuksen apurahoja 12 kappaletta, arvoltaan yhteensä euroa (2016: euroa). HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO Gasum-konsernin henkilöstömäärä kasvoi alkuvuodesta toteutettujen bioliiketoiminnan yrityskauppojen myötä. Konsernissa työskenteli yhteensä 409 henkilöä ( : 375), joista Ruotsista hankituissa bioyhtiöissä 42 henkilöä ja Skangas-alakonsernissa yhteensä 79 henkilöä. Gasum-konsernissa oli vuonna 2017 käytössä koko henkilöstöä koskeva voittopalkkiojärjestelmä. Lisäksi konsernin avainhenkilöillä oli tulospalkkio- ja sen lisäksi ylimmällä johdolla pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmät noudattavat valtion omistajaohjauksen antamia ohjeita palkitsemisesta. Konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi Gasumin bioliiketoiminnassa on syyskuussa 2017 fuusioitu yhtiöitä sekä Suomessa että Ruotsissa. Lisäksi LNG-liiketoiminnassa fuusioitiin Ruotsissa sijaitsevat yhtiöt. Gasumin henkilöstöryhmien luottamusmiesten marraskuussa 2017 yhtiön omistajille ja hallitukselle lähettämän kirjeen myötä yhtiö toimitti omistajalle tiedoksi selvityksen tähänastisista toimista hyvän johtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Gasum-konsernissa käynnistettiin työyhteisöselvitys loppuvuonna YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA HALLINTO Gasum on 100-prosenttisesti Suomen valtion omistama yhtiö. Osakkeista 73,5 prosenttia on valtion omistamalla Gasonia Oy:llä ja 26,5 prosenttia suoraan Suomen valtiolla. Osakeomistuksessa ei vuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Gasum Oy:n pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Juha Rantanen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jarmo Väisänen, Timo Koponen, Päivi Pesola, Charlotte Loid, Elina Engman ja Stein Dale. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Hallitus päätti kokouksessaan perustaa tarkastusvaliokunnan sekä HR-valiokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pesola ja jäseniksi Elina Engman, Charlotte Loid ja Timo Koponen. HR-valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha Rantanen ja jäseniksi Stein Dale ja Jarmo Väisänen. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Merkittävimmät Gasumin liiketoiminnan riskit liittyvät energiamarkkinoihin sekä energiahyödykkeiden ja sähkön hintakehitykseen ja keskinäiseen kilpailukykyyn. Sen lisäksi riskejä liittyy mm. liiketoiminnan sääntelyyn, siirtojärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja maakaasun saatavuuteen. LNG-liiketoiminnan riskinä on LNG:n myynnin kehitys suhteessa hankintaan liittyviin investointeihin. Yhtiö on suojautunut energiahyödykkeiden hinnan vaihtelulta kehittämällä omaa myyntihinnoitteluaan vastaamaan hankintasopimuksien hinnoittelua. Kaasun kilpailukykyä heikentävät muutokset polttoaineiden verotuksessa ja energiatuissa. Muutokset maakaasumarkkinoiden regulaatiossa saattavat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Maakaasun toimituksissa ei ole ollut häiriöitä. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kaasu vähäpäästöisenä polttoaineena tulee kasvattamaan rooliaan ennen kaikkea merenkulussa sekä raskaassa liikenteessä. Kaasu tarjoaa myös teollisuudelle erinomaisen vaihtoehdon omien päästötavoitteiden saavuttamisessa. Yhtiön investoinnit pohjoismaiseen kaasuekosysteemiin tulevat edesauttamaan yhtiön kasvua. Gasumin uudet liiketoiminnat (LNG ja biokaasu) ovat saaneet markkinoilla jo hyvän aseman ja ne tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Maakaasun pitkään jatkunut volyymien lasku on saatu taittumaan ja mahdolliset veromuutokset voivat vaikuttaa kaasun kysynnän kasvuun myös kaasuverkoston alueella. Kaasun kokonaismyyntivolyymien ennustetaan kasvavan, joka myös varmistaa yhtiön kannattavuuden positiivisen kehityksen. Yhtiö jatkaa eriyttämisen valmistelua tehdyn eriyttämissuunnitelman mukaisesti. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli ,08 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos ,72 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta 0,6208 euroa osakkeelta eli yhteensä ,62 euroa. Loput tilikauden tuloksesta siirretään voittovaroihin. 7

10 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta/ tappiosta Voitto ennen veroja Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Laskennallisten verojen muutos Tilikauden voitto Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Eläkevelvotteiden uudelleenmäärittäminen Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille

11 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITASE Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 15, Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit 5, Laskennalliset verosaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Johdannaisinstrumentit 5, Myyntisaamiset ja muut saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä

12 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITASE Liitetieto OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma Kertyneet voittovarat Tilikauden voitto (tappio) Muuntoerot Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma Velat Pitkäaikaiset velat Lainat Muut pitkäaikaiset velat Johdannaisinstrumentit 5, Laskennalliset verovelat Varaukset Eläkevelvoitteet 29, Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lainat Johdannaisinstrumentit 5, Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

13 KONSERNITILINPÄÄTÖS LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Muuntoerot Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Tilikauden tulos Muut laajan tulokset erät Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus Muuntoerot Tilikauden laaja tulos Voitonjako Muut muutokset* Oma pääoma * Muut muutokset sisältävät kirjauksia liittyen tytäryhtiöomistusosuuksien muutoksiin. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Muuntoerot Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Tilikauden tulos Muut laajan tulokset erät Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus Muuntoerot Tilikauden laaja tulos Voitonjako Oma pääoma

14 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen veroja Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset Rahoituserät -netto Realisoitumattomat arvostusvoitot/-tappiot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut rahoitustuotot Maksetut verot Rahoituserien ja verojen rahavirta Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Saadut investointiavustukset Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot Yrityshankinnat- ja myynnit Pitkäaikaisten saamisten muutos Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen muutos Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa (31.12.) Rahavarat tilikauden lopussa Nettovelkojen täsmäytyslaskelma on esitetty luvun 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta kohdassa Pääoman hallinta. 12

15 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Perustiedot Gasum Oy on suomalainen osakeyhtiö ja Gasum-konsernin ("Gasum", konserni tai "yhtiö", jollei asiayhteydestä muuta johdu) emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröidyn toimipaikan osoite Revontulenpuisto 2 C, PL 21, Espoo. Energiayhtiö Gasum on pohjoismainen kaasualan asiantuntija, joka yhdessä kumppaniensa kanssa rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa maalla ja merellä. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, edistää kiertotaloutta käsittelemällä jätteitä ja tuottamalla biokaasua ja kierrätysravinteita Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tarjoaa energiaa sähkön ja lämmöntuotantoon, teollisuudelle ja maa- ja meriliikenteelle. Gasum on Pohjoismaiden johtava biokaasun tarjoaja. Yhtiöllä on Suomessa kaasutankkausasemia, joista osa palvelee raskasta kalustoa. Tytäryhtiö Skangas on Pohjoismaiden markkinoiden johtava nesteytetyn maakaasun (LNG) toimija. Yhtiö jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeeseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasum Oy:n omistaa 100-prosenttisesti Suomen valtio sekä suoraan että Gasonia Oy:n kautta. Konsernitilinpäätöksen kopiot ovat saatavissa yhtiön pääkonttorista osoitteesta Revontulenpuisto 2 C, Espoo tai ladattavissa yhtiön verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi. Gasum-konsernin konsernitilinpäätös on ylin taso, johon Gasum Oy ja sen tytäryhtiöt yhdistellään. Gasum Oy:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista LAATIMISPERUSTA Gasum Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostusperusta on alkuperäinen hankintameno, jollei toisin ole erikseen mainittu. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöksessä olevat luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole erikseen mainittu. SOVELLETUT UUDET JA UUDISTETUT STANDARDIT Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2016, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut alkaen. IAS 7 Rahavirtalaskelmat. Yritysten on esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Muutoksen seurauksena konserni on laatinut uuden liitetiedon, jossa esitetään nettovelkojen täsmäytyslaskelma. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS STANDARDIT, TULKINNAT JA MUUTOKSET Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Seuraavilla oletetaan olevan joitakin vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen: IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardissa käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle aiemmin käytettyjen riskien ja etujen sijaan tarkastellaan siis määräysvaltaa. Konserni ottaa IFRS 15 standardin käyttöön alkavalla tilikaudella. Gasumissa on tehty selvitys standardin vaikutuksista nykyiseen käytäntöön ja se ei tule olennaisesti vaikuttamaan tuloutettavaan määrään tai ajankohtaan. Liitetiedot tullaan päivittämään uuden standardin vaatimuksien mukaisesti. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista ja se korvaa IAS 39 ja IFRS 7 standardit. Muutoksia tulee mm. rahoitusvarojen luokittelemiseen kolmeen pääryhmään, sijoitusten oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostamiseen, arvonalentumisten malliin (odotettavissa olevat luottotappiot), rahoitusvelkojen arvostamiseen sekä suojauksen tehokkuuteen liittyviin vaatimuksiin. Gasum soveltaa standardia alkavasta tilikaudesta lähtien. Konsernin rahoitusvaroja ja -velkoja on käyty läpi ja tehdyn selvityksen perusteella uudella standardilla ei tule olemaan olennaisia vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen. Vaikka erien luokittelu muuttuu uusien ryhmien myötä, ei niiden kirjanpidollinen käsittely tai arvostaminen tule merkittävästi muuttumaan. Uuden arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvonalentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, ei pelkästään toteutuneisiin luottotappioihin kuten IAS 39:n mukaan. Tähän mennessä 13

16 KONSERNITILINPÄÄTÖS tehtyjen arviointien perusteella odotetaan, että myyntisaamisten luottotappioita koskeva vähennyserä tulee olemaan erittäin pieni. Uusi standardi sisältää myös aiempaa laajempia liitetietovaatimuksia sekä muutoksia esittämistapaan. Näillä odotetaan olevan vaikutusta Gasumin tilinpäätöksessä esitettävien tietojen luonteeseen ja laajuuteen erityisesti uuden standardin käyttöönottovuotena. IFRS 16 Vuokrasopimukset. Standardi käsittelee vuokrasopimusten luokittelua ja tulee laajentamaan vaatimuksia sekä vuokralle ottajan, että vuokralle antajan puolella vuokrasopimusten luokittelusta rahoitusleasingsopimuksiksi. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia ei enää erotella. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Standardi tulee voimaan ja siirtymiseen on tarkoitus soveltaa yksinkertaistettua menettelytapaa. Gasumissa on tehty alustavaa arviota standardin käyttöönoton vaikutuksista. Niiden perusteella uusi standardi tulee vaikuttamaan taseeseen ja käyttökatteeseen jonkin verran, tosin merkittävimmät vuokrasopimukset on konsernissa luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi jo IAS 17 perusteella. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti määräysvalta. Gasumilla on määräysvalta yrityksessä, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Tytäryritykset yhdistellään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki arvostettuna hankintahetken käypiin arvoihin. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Jäljelle jäävä osuus vastikkeen ja hankitun omaisuuden erotuksesta on liikearvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Myös yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteis- tai osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta. Konsernin ja sen yhteisyritysten ja osakkuusyritysten välisistä liiketapahtumista aiheutuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Yhteis- ja osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiön oman pääoman muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloslaskelman eriin. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Konsernissa on myös Norjassa ja Ruotsissa toimivia yhtiöitä, joiden toimintavaluutaksi on määritelty euro. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo testataan 14

17 KONSERNITILINPÄÄTÖS vuosittain arvonalentumisten varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa lisenssejä sekä asiakassuhteille kohdistettua arvoa liiketoimintojen yhdistämisestä. Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät muun muassa maanomistajille suoritettuja haittakorvauksia liittyen pysyvän käyttöoikeuden lunastamiseen maakaasuputken pitämistä varten, ja maakaasuputkistosta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusajan aikana. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Maanomistajille suoritetut haittakorvaukset käsitellään tilinpäätöksessä aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Niistä ei tehdä poistoja ja ne ovat arvonalentumistestauksen kohteena vuosittain. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat: Ohjelmistot Asiakassuhteet 3 5 vuotta vuotta AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa kaasun siirto- ja jakeluverkostosta sekä niihin liittyvistä laitteistoista ja rakennelmista, LNG-jakeluterminaaleista ja nesteytyslaitoksesta, biokaasun tuotantolaitoksista sekä muista koneista ja kalustosta. Aineellinen käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, henkilöstökustannusten välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta ja valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennykseksi sitten kun niiden ehtojen täyttäminen ja niiden saaminen on kohtuullisen varmaa. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Maakaasun siirtoverkko Terminaaleihin liittyvät putkistot Terminaaleihin liittyvät rakennukset ja rakennelmat Terminaaleihin liittyvät säiliöt Muut rakennukset ja rakennelmat Tankkausasemat Tuotantolaitosten koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto vuotta* 25 vuotta vuotta 40 vuotta vuotta vuotta 25 vuotta 3 25 vuotta * Ei sovellu aineellisena käyttöomaisuushyödykkeenä käsiteltävään mini mikaasun arvoon, josta kirjataan poisto ainoastaan silloin kun sen arvioitu jäännösarvo on matalampi kuin hankintameno tai raportointihetken tasearvo. Minimikaasu tarkoittaa sellaista kaasun minimimäärää siirtoverkossa, joka on välttämätön kaasunsiirron häiriöttömälle toiminnalle. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN Liikearvoa ja aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Arviointi tehdään aina kuitenkin kerran vuodessa. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen pitoaika, testataan arvonalentumista varten vain silloin, kun havaitaan indikaatioita siitä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettora- 15

18 KONSERNITILINPÄÄTÖS havirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. liitetieto 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät ja liitetieto 21. Vaihto-omaisuus. MYYNTISAAMISET Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen myynnin määräisenä ja arvonalentuminen kirjataan kun on objektiivista näyttöä siitä, että arvonalentumistappio on syntynyt. Myyntisaamisten arvonalentuminen on konsernissa määritelty yhtenäisin perustein saamisten erääntymisen perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan jos on muuta näyttöä saamisen arvonalentumisesta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. VUOKRASOPIMUKSET, JOISSA KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan niiden kausien kuluksi, joiden aikana ne toteutuvat. Rahoitusleasingvelat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Konsernin LNG-kuljetuksiin tarkoitetut laivat on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, jos vuokra-aika kattaa valtaosan laivan taloudellisesta vaikutusajasta. Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut laivat vuokrataan tyypillisesti vuodeksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Ja se sisältää kaikki ne menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta tarkasteluhetken sijaintipaikkaan ja tilaan. Vaihto-omaisuudessa esitetään myös maakaasun pitkäaikaiseen hankintasopimukseen liittyvä Take-or-pay -ennakkomaksu, joka arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Ks. myös RAHOITUSINSTRUMENTIT Konsernin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen ja -velkojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä tai jos yhtiöllä ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista yli 12 kuukauden päähän, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan instrumentit, jotka on määritelty alkuperäisen luokittelun yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat konsernissa kaikki johdannaiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat taseen myyntisaamiset, siirtosaamiset, muut saamiset sekä rahavarat. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Konsernitaseessa käytössä oleva tililimiitti sisältyy lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa esitettäviin muihin lyhytaikaisiin velkoihin. 16

19 KONSERNITILINPÄÄTÖS Rahoitusvelat Nostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni suojaa rahoitukseen liittyviä riskejään johdannaisilla konsernin hyväksytyn riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti jokaisena raportointipäivänä. Kaikki johdannaiset ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja tai -velkoja ja niiden käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään hyödykejohdannaisten osalta tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa ja korkojohdannaisten osalta rahoitustuotoissa tai -kuluissa, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Ulkomaanrahanmääräisten erien valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja tulevia sähköostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi. OMA PÄÄOMA Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman -ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman -ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuudesta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määritetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankittujen omaisuuserien nettoarvosta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Konserni kirjaa varaukset ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudelleenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos tai terminaali, jota koskee purkamis- tai poistamisvelvoite vuokra-ajan päätyttyä. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön tai sitä mukaan kun hyödykettä valmistettaessa velvoite syntyy. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. ELÄKEVELVOITTEET Konsernilla on työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joihin kuuluu sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläke- ja henkivakuutusyhtiöissä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle eläkevakuutusyhtiölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen myöhemmin. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Lakisääteiset eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. TULOUTUSPERIAATTEET Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina. Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määriteltävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn 17

20 KONSERNITILINPÄÄTÖS saaminen on todennäköistä. Liikevaihtoon sisältyy verolliseen käyttöön luovutetusta maakaasusta perittävä määräperusteinen valmistevero. Maakaasu ja siirtoverkon kautta myyty biokaasu laskutetaan asiakkailta kuukausittain todellisen kulutuksen mukaisesti. Tuloutus tapahtuu luovutuksen perusteella Gasumin valvonnassa olevien mittauslaitteistojen osoittaman toimitusmäärän ja kunakin hetkenä voimassa olevien tariffien (Maakaasun hinnoittelujärjestelmä) ja asiakashintojen perusteella. Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon haltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoite. Siirtopalveluilla tarkoitetaan Gasum Oy:n tukkukaasun siirtopalveluja, joiden osalta kyse on palvelujen tuottamisesta. Tuotot siirtopalveluista kirjataan volyymipohjaisesti ajan kulumisen perusteella, koska kaasun siirtoon liittyvät palvelut siirtyvät asiakkaille jatkuvasti. Siirtoliiketoiminta on reguloitua toimintaa ja sen tuottotaso perustuu siirtoverkon nykykäyttöarvoon. Energiavirasto laskee sallitun tuoton vuosittain. Yhtiö pyrkii keräämään sallitun tuoton ennustettuihin siirtovolyymeihin perustuvilla tariffeilla. Mikäli tilikauden tuotto poikkeaa sallitusta tuotosta, syntyy yli-/alituottoa jota tasataan tulevina vuosina muuttamalla tariffeja. Nesteytetty maakaasu (LNG) laskutetaan asiakkailta toimituksien energiasisällön mukaisesti ja tuloutetaan luovutushetken perusteella. Luovutushetki vaihtelee asiakaskohtaisesti sopimuksittain. Siirtoverkkoon liityttäessä Gasumin asiakkaat maksavat osallistumis- ja liittymismaksuja. Osallistumismaksut tuloutetaan kokemusperäisesti arvioidun asiakassuhteen keston aikana. Liittymismaksut tuloutetaan heti kun Gasumilla on kohtuullinen varmuus siitä, että niihin liittyvä taloudellinen hyöty koituu Gasumin hyväksi. Bioliiketoiminnan jätteenkäsittelyn tuotot tuloutetaan sitä mukaa kun käsittelypalvelu tuotetaan. Prosessointiajan lyhyen syklin vuoksi palvelu tuloutetaan käytännössä kuukausittaisen laskutuksen mukaan. Tuotot huolto- ja kunnossapitopalveluista tuloutetaan kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan raportointikauden kuluiksi. TULOVEROT JA LASKENNALLISET VEROT Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan mukaan. Konserni vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisistaan ja konserni aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei toteudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia. OSINGOT Saadut osingot esitetään tuloslaskelmalla kun oikeus vastaavaan saamiseen on syntynyt. Hallituksen maksettavaksi esittämää osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. JULKISET AVUSTUKSET Saadut valtion avustukset kirjataan käypään arvoon, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni tulee noudattamaan kaikkia avustukseen liittyviä ehtoja. Kuluihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin saatuun avustukseen kohdistuvat kulut syntyvät. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään kyseisen omaisuuserän poistoja. VAKUUTUSKORVAUKSET Saadut vakuutuskorvaukset kirjataan silloin kun on riittävä varmuus siitä, että korvaus saadaan. Vakuutuskorvaukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin vastaavat kulut syntyvät. 18

21 KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Konsernissa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Seuraavassa käsitellään keskeisimpiä arvioita ja oletuksia sekä harkinnanvaraisia eriä. MAAKAASUN HANKINTASOPIMUKSEEN LIITTYVÄ ENNAKKOMAKSU (TAKE-OR-PAY) Gasumilla on pitkäaikainen maakaasun toimitussopimus venäläisen Gazprom Exportin kanssa. Sopimuksessa on määritetty mm. vuosittainen ostomäärä sekä vuosittainen minimiostomäärä (Take-or-Pay). Minimiä alittavasta määrästä maksetaan ennakkomaksua, joka voidaan hyödyntää myöhempinä vuosina tilanteessa kun kaasun vuosittainen ostomäärä ylittää take-or-pay -ostorajan. Näitä ennakkomaksuja Gasumilla on taseessa aiemmilta vuosilta yhteensä 70,5 miljoonaa euroa (2016: 98,0 miljoonaa euroa). Tämä ennakkomaksu esitetään vaihto-omaisuudessa ja arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Take-or-Pay ennakkomaksujen arvostukseen vaikuttaa olennaisesti johdon näkemys siitä miten ennakkomaksua pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään. Johdon arvioidessa ennakkomaksua otetaan myös huomioon muutokset markkinatilanteessa, myyntihintojen kehityksessä sekä mahdollisissa sopimusehtojen muutoksissa. Vaikka maksetun ennakkomaksun ja kaasun yksittäisen hetken hinnassa ennakkomaksua hyödynnettäessä esiintyisi eroavaisuuksia, niin Gasum voi huomioida nämä erot kaasun hinnoittelussa. Yhtiö voi aina päättää ennakkomaksujen käyttöajankohdan siten, että se on ekonomisesti edullinen vallitsevilla markkinahinnoilla. ELÄKE-ETUUDET Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita oletuksia käyttäen. Diskonttauskorko on yksi keskeisistä eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai -tuloja) määritettäessä käytettävistä oletuksista. Oletuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat nettoeläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. ARVONALENTUMISTESTAUS Konsernin merkittävien käyttöomaisuushyödykkeiden ja sellaisten aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen pitoaika, kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta. Kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttö arvolaskelmiin. Laskelmat perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne riippuu siitä mihin liiketoimintaan testattavat omaisuuserät liittyvät. Kaasun siirtoliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa ja kassavirtaennusteisiin sisältyy arvioita säätelyn tulevasta kehityksestä. Myyntiliiketoiminnan osalta merkittävimmät arviot liittyvät tuleviin kassavirtoihin ja diskonttauskorkoon. Gasumin taseessa oli liikearvoa 115,1 miljoonaa euroa (2016: 116,6 miljoonaa euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15. Liikearvo. VEROT Konserniyhtiöt ovat tuloverotuksen kohteena Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Verotuksellisten tappioiden hyödyntäminen vaatii johdolta harkintaa ja vaikuttaa siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia näistä kirjataan. Konsernin taseeseen sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 9,1 miljoonaa euroa (2016: 6,2 miljoonaa euroa). Lisätietoa veroista esitetään liitetiedoissa kohdissa 13. Tuloverot sekä 23. Laskennalliset verot. Konsernilla on Risavikassa sijaitsevan LNG:n nesteytyslaitoksen energiankulutusveroon liittyvä 5,2 miljoonan euron suuruinen näkemysero paikallisten viranomaisten kanssa. Lisätietoja tapauksesta ja sen taustoista on annettu liitetiedossa 31 Ehdolliset velat ja varat. Johto on käyttänyt merkittävää harkintaa muodostaessaan näkemystään siitä, että tilastoviranomaisen luokitus joka koskee sellaisia toimijoita, jotka mm. nesteyttävät maakaasua olisi oikeampi, kuin nyt annettu luokitus joka koskee toimijoita, jotka esim. myyvät kaasua liikenteelle. Näin ollen yhtiön näkemyksen mukaan sen kuuluisi maksaa energiankulutusveroja alemman luokituksen mukaisesti, eikä tästä johtuen vuosilta veloitettuja korkeamman luokituksen veroja ole kirjattu kuluksi. 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Gasum-konsernin riskipolitiikan tarkoituksena on identifioida ja analysoida konsernin riskejä, asettaa asianmukainen riskitaso sekä kontrollit. Riskipolitiikan kontrollien tehtävänä on monitoroida riskejä sekä valvoa että riskipolitiikan mukaisissa rajoissa pysytään. Riskipolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti, jotta se vastaa markkinaolosuhteiden ja konsernin toiminnoissa tapahtuviin muutoksiin. Konserni ja sen operatiiviset toiminnot ovat alttiita sekä operatiiviselle riskille että taloudelliselle riskille. Liiketoimintaan liittyviä operatiivisia riskejä ovat öljyn ja kaasutuotteiden markkinahintakehitykseen liittyvät riskit. Lisäksi hankittuihin liiketoimintoihin liittyy riskiä niiden liiketoiminnan kehityk- 19

22 KONSERNITILINPÄÄTÖS seen. Rahoitusriskejä ovat korkoriski, hintariski, valuuttariski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallintaa hoitaa konsernin talousyksikkö yhdessä liiketoiminnan suunnittelun ja liiketoimintojen kanssa. Markkinariski Hyödykeriskit Konsernin hyödykeriskejä hallinnoidaan hyödykeriskipolitiikalla, joka asettaa rajat hyödykeriskeille. Hyödykeriskipolitiikalla ohjataan myynnin avoimien positioiden sulkemiseen, jotka voisivat syntyä myynnin ja hankinnan volyymin, hintaindeksin tai eri hinnoitteluperusteiden epätasapainosta. Pääsääntöisesti konsernin kaasun hankintasopimukset on hinnoiteltu seuraten kaasun maailman markkinahintojen kehitystä. Maakaasuyksikössä kaasun hankintahinta on sidottu energia- ja kustannuskehitystä seuraaviin indekseihin. Tilikaudella 2017 maakaasun myyntihintoihin sovellettiin samoja indeksejä kuin kaasun hankintaan, joten avointa hyödykeriskiä ei ole päässyt syntymään. LNG-liiketoiminnassa kaasun hankinta on valtaosin kaasuindeksi (esim. TTF) -sidonnaista samaa indeksointia käytetään pääasiallisesti myös LNG-liiketoiminnan myyntisopimuksissa. Konserni on suojannut osto- ja myynti-sopimusten välisestä strukturoinnista syntyvää riskiä hyödykejohdannaisilla ulkoisten vastapuolien kanssa. Myytäessä LNG:tä kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla, Gasum suojaa myynnin avointa hintapositiota ulkoisten vastapuolien kanssa. Kaasuliiketoiminnat kuluttavat prosesseissaan merkittävissä määrin sähköä, josta aiheutuu hintariski sähkön hinnan muuttuessa. Tämän vuoksi sähköä on suojattu johdannaisilla LNG- ja Biokaasuliiketoiminnassa. Konserni ei sovella suojauslaskentaa hyödykeriskiä suojaaviin johdannaissopimuksiin, jonka johdosta markkina-arvon muutokset kirjataan suoraan tulokseen. Korkoriski Konsernin korkoriskiä hallinnoidaan Treasury-politiikalla, joka asettaa vähimmäis- ja enimmäisrajat korkosuojien määrälle suhteessa lainojen määrään. Konsernin liiketoiminta on pääomavaltaista. Nykyisten lainojen pitkäaikainen osuus muodostuu pankkirahoituksesta ja lyhytaikainen osuus yritystodistusten myynnistä sekä tililimiittien käytöstä. Kaikki lainat ovat euromääräisiä. Kausiluontoiset vaihtelut käyttöpääomassa pyritään rahoittamaan tulorahoituksella, käyttöpääoman hallinnalla, yritystodistuksilla ja tililimiiteillä. Konsernin korollisista veloista 75 % on vaihtuvakorkoista lainaa, josta syntyy konsernille korkohintariskiä. Korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa vähennetään suojaamalla osa koroista johdannaisilla Treasury-politiikan määräämien rajojen puitteissa. Suojausinstrumentteina on käytetty korkokatto ja -lattia sopimuksia sekä tulevaisuudessa alkavia koronvaihtosopimuksia, joissa konsernin lainoista maksama vaihtuva korko on kiinnitetty. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa korkojohdannaisiin. Korkoriskin hallinnassa pyritään löytämään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä. Rahoitusta on nostettu sekä emoyhtiöön että tytäryhtiöille. Konsernin korolliset velat olivat yhteensä 588,5 miljoonaa euroa (2016: 632,2 miljoonaa euroa). Korolliset velat sisältävät lainat rahoituslaitoksilta, rahoitusleasingvelat sekä osto-optiovelan. Vuoden 2017 lopussa Gasumin velkasalkun keskimääräinen maturiteetti oli 2,2 vuotta (2016: 3,3). Valuuttariski Konsernin valuuttariskiä hallinnoidaan Treasury-politiikalla, joka asettaa vähimmäis- ja enimmäisrajat suojaussuhteelle. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääsääntöisesti euromääräisiä. Tämän lisäksi konsernin norjalaisissa ja ruotsalaisissa tytäryrityksissä, joiden toiminnallinen valuutta on euro, muodostuu kuluja paikallisissa valuutoissa ja jotka eivät nettoudu vastaavilla valuuttamääräisillä tuloilla. Näistä kuluista konsernille muodostuu valuuttariskiä, jota on suojattu valuuttajohdannaisilla. Gasum ei sovella suojauslaskentaa valuuttasuojauksiin, joten johdannaissopimusten markkina-arvon muutokset kirjataan suoraan tulokseen. Osassa konsernin euroalueen ulkopuolella toimivissa tytäryhtiöissä on määritelty toiminnalliseksi valuutaksi euro. Näiden yhtiöiden euromääräisistä tapahtumista ei muodostu valuuttatransaktioriskiä konserniin. Tytäryhtiöistä, joissa on määritelty toiminnalliseksi valuutaksi paikallinen valuutta (NOK, SEK), syntyy transaktioriskiä, mikäli tapahtuman valuutta on muu kuin toiminnallinen valuutta. Näiden yhtiöiden muuntamisesta muodostuu valuuttatranslaatioriskiä. Luottoriski Gasum-konsernin luottoriskin hallinnan prosessi ja vastuunjako on määritelty Gasumin luottopolitiikassa, jonka mukaisesti luottoriskien tarkastelu ja ohjaus on keskitetty Group Risk Management -yksikköön. Luottopolitiikan mukaisesti kaikkien uusien vastapuolien luottokelpoisuus varmistetaan ennen liiketoimien aloittamista ja sitä monitoroidaan säännöllisesti. Konsernin asiakkailla on pääsääntöisesti hyvä luottoluokitus. Konserni myi kaasun vähittäismyyntiliiketoiminnan vuoden 2017 alussa, jolloin vähittäisasiakkaiden luottoriski pieneni merkittävästi. Gasum Oy suojaa riskejään johdannaisilla vain luotettavien vastapuolien kanssa. Nykyisten vastapuolten heikoin luottoluokitus on A+. Maksuvalmiusriski Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan konsernin riskiä suoriutua rahamääräisistä velvoitteistaan. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa rahoituksen saatavuus ja edulliset rahoituskustannukset. Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi konsernissa ylläpidetään riittävää likviditeettireserviä. Tilinpäätöspäivänä yhtiöllä oli käyttämätöntä likviditeettireserviä riittävästi likviditeettitarpeen kattamiseksi. Konsernilla oli nostamatonta komittoitua limiittiä yhteensä 97 miljoonaa euroa (2016: 98 miljoonaa euroa.) Konsernin velkaisuutta säädellään rahoituskovenantilla, joka on nettovelkaantumisaste (gearing). Kovenantin kehityksestä raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Konsernin kovenantti ei ole rikkoutunut tilikauden aikana. Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat ja johdannaisvelat jaotel- 20

23 KONSERNITILINPÄÄTÖS tuina sopimusten maturiteetteihin tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. Lisäksi on esitetty johdannaisvarojen maturiteetti Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta Muut korolliset velat Ostovelat Johdannaiset Rahoitusleasingvelat Käytetyt pankkilimiitit Koronmaksut Yhteensä Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta Muut korolliset velat Ostovelat Johdannaiset Rahoitusleasingvelat Käytetyt pankkilimiitit Yhteensä Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Johdannaisvarat Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Johdannaisvarat HERKKYYSANALYYSIT MARKKINARISKILLE Hyödykeriskiherkkyys Seuraavassa on esitetty herkkyysanalyysit merkittäville hyödykeriskeille. Hyödykkeiden hintariskin laskennassa positioon on luettu mukaan avoimet johdannaiset ulkoisten vastapuolten kanssa. Alla olevassa taulukossa on esitetty euromäärä kunkin hyödykkeen hinnan nousun/laskun vaikutuksista konsernin tulokseen verojen jälkeen. Luvut perustuvat oletukseen, että hyödykkeen hinta on noussut/laskenut 10 % kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan. Luvut eivät kuvaa todellista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, koska ne eivät sisällä suojattavan kohteen vastakkaissuuntaista käyvän arvon muutosta Öljyn hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,1 milj. 0,6 milj. Öljyn hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,1 milj. -0,6 milj Kaasun hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,8 milj. 0,6 milj. Kaasun hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,8 milj. -0,6 milj Sähkön hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,2 milj. 0,3 milj. Sähkön hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,2 milj. -0,3 milj. 21

24 KONSERNITILINPÄÄTÖS Korkoriskiherkkyys Korkoherkkyyttä on tarkasteltu 1 %-yksikön nousulla markkinakoroissa ja sen vaikutusta konsernin tulokseen. Vaikutus tulokseen muodostuu lainojen korkotasoriskistä seuraavan 12 kuukauden aikana sekä korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksesta tarkasteluhetkellä. Laskelmassa on mukana kaikki rahalainat ja korkojohdannaiset tilikauden päättyessä. Herkkyystarkastelussa ei ole huomioitu verojen vaikutusta. Herkkyys korkoriskille, miljoonaa euroa: Markkinakorkojen 1 %-yksikön tasonousun vaikutus tulokseen 6,1 milj. 7,5 milj. Josta lainojen korkokustannusten vaikutus -4,5 milj. -4,9 milj. Josta korkojohdannaisten markkina-arvon muutosta 10,6 milj. 12,0 milj. Markkinakorkojen 1 %-yksikön tasolaskun vaikutus tulokseen -7,0 milj. -7,5 milj. Josta lainojen korkokustannusten vaikutus 4,5 milj. 4,9 milj. Josta korkojohdannaisten markkina-arvon muutosta -11,5 milj. -12,0 milj. Valuuttariskiherkkyys Valuuttaherkkyyttä on tarkasteltu suojatun valuuttaposition arvon muutoksen vaikutuksella konsernin tulokseen verojen jälkeen. Arvon muutoksena on käytetty 10 % heikentymistä tai vahvistumista. Laskennassa on luettu mukaan kaikki valuuttajohdannaiset ulkoisien vastapuolten kanssa. Luvut eivät kuvaa todellista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, koska ne eivät sisällä suojattavan kohteen vastakkaissuuntaista käyvän arvon muutosta. Herkkyys valuuttariskille, miljoonaa euroa: NOK vahvistuu 10 % 6,0 milj. 8,2 milj. NOK heikkenee -10 % -5,8 milj. -6,1 milj. SEK vahvistuu 10 % 2,3 milj. 1,7 milj. SEK heikkenee -10 % -2,0 milj. -1,2 milj. PÄÄOMAN HALLINTA Konsernin tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua tehokkaalla pääomarakenteella, jonka hallinta perustuu konsernia koskevien oleellisten riskien arviointiin. Pääomarakenteen muutokset ovat seurausta investoinneista liiketoimintaan sekä osingonjaosta omistajalle. Seuraavassa taulukossa on esitetty Gasumin nettovelat ja velkaantumisaste, joita yhtiö seuraa osana pääomanhallintaa. Konsernin velkaantumisastetta rajoittaa rahoituslainasopimuksessa oleva ehto. Muilta osin konsernin pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetasoa vaan tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten mahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseen ja omistaja-arvon luomiseen. Pääoman hallinta Korolliset velat Rahavarat Lainasaamiset Nettovelat Oma pääoma yhteensä Pääoma yhteensä Velkaantumisaste 99 % 102 % Korolliset velat sisältävät mm. rahalaitoslainat, rahoitusleasing-velat sekä pankkitililimiitin. 22

25 KONSERNITILINPÄÄTÖS Nettovelkojen täsmäytyslaskelma Alla on esitetty erittely nettoveloista ja nettovelkojen muutos kuluvalta tilikaudelta. Nettovelat Rahavarat Lyhytaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Nettovelat Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat Rahavarat Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat Lyhytaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Yhteensä Nettovelat Rahavirrat Hankinnat Valuuttakurssioikaisut Muut muutokset, joihin ei liity maksua Nettovelat Johdannaisinstrumentit Johdannaisinstrumentit Varat Velat Varat Velat Korkojohdannaiset (hierarkian taso 2) Hyödykejohdannaiset (hierarkian taso 2) Valuuttajohdannaiset (hierarkian taso 2) Yhteensä Vähennetään pitkäaikainen osuus: Korkojohdannaiset (hierarkian taso 2) Hyödykejohdannaiset (hierarkian taso 2) 324 Valuuttajohdannaiset (hierarkian taso 2) Pitkäaikainen osuus Lyhytaikainen osuus Tilinpäätöshetkellä käyvältä arvoltaan positiiviset instrumentit on kirjattu taseeseen saamisiksi ja käyvältä arvoltaan negatiiviset instrumentit veloiksi. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaisten nettomääräinen esittäminen kohdassa Rahoitusinstrumenttien netottaminen. Johdannaisinstrumenttien maturiteetti on esitetty kohdassa Maksuvalmiusriski. JOHDANNAISSOPIMUKSET Korkojohdannaiset Korkojohdannaisilla suojataan konsernin vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiä. Avointen korkojohdannaisten nimellisarvot olivat 668,4 miljoonaa euroa ( ,2 miljoonaa euroa). Koronvaihtosopimusten voitot ja tappiot markkinahintaa vastaan kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona havainnoitavissa olevien tuottokäyrien pohjalta. Hyödykejohdannaiset Hyödykejohdannaisilla suojataan sekä konsernin avointa hyödykepositiota että sähkönkulutukseen liittyvää hintariskiä. Avointen hyödykejohdannaisten nimellisarvot tilipäätöspäivänä oli 9,9 miljoonaa euroa (2016: 24,1 miljoonaa euroa). Hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinoilta saataviin hintanoteerauksiin. 23

26 KONSERNITILINPÄÄTÖS Valuuttajohdannaiset Valuuttajohdannaisilla suojataan konsernin ulkomaisissa tytäryhtiöissä muodostuvaa valuuttatransaktioriskiä. Avointen valuuttajohdannaisten nimellisarvot olivat 141,4 miljoonaa euroa (2016: 110,8 miljoonaa euroa). Valuuttajohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen havainnoitavissa olevia valuuttojen termiinihintoja sekä volatiliteettejä. KÄYVÄN ARVON ARVIOIMINEN Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuina. Käytetyt hierarkiatasot on määritelty seuraavasti: a) Taso 1: täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla b) Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina) c) Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) JOHDANNAISTEN NETOTTAMINEN Johdannaisten netottaminen Rahoitusvarat Johdannaiset Bruttomäärä ennen vähentämistä Vähennettävä bruttomäärä Bruttomääräiset rahoitusinstrumentit taseessa Liittyvät johdannaisinstrumentit, joita ei kuitata taseessa Nettomäärä Korkojohdannaiset Hyödykejohdannaiset Valuuttajohdannaiset Yhteensä Rahoitusvelat Johdannaiset Korkojohdannaiset Hyödykejohdannaiset Valuuttajohdannaiset Yhteensä Johdannaisten netottaminen Rahoitusvarat Johdannaiset Bruttomäärä ennen vähentämistä Vähennettävä bruttomäärä Bruttomääräiset rahoitusinstrumentit taseessa Liittyvät johdannaisinstrumentit, joita ei kuitata taseessa Nettomäärä Korkojohdannaiset Hyödykejohdannaiset Valuuttajohdannaiset Yhteensä Rahoitusvelat Johdannaiset Korkojohdannaiset Hyödykejohdannaiset Valuuttajohdannaiset Yhteensä

27 KONSERNITILINPÄÄTÖS 6. Liikevaihto Liikevaihto liiketoiminnoittain Maakaasu* LNG Biokaasu Tekniset palvelut Liiketoimintojen välisen liikevaihdon eliminointi Yhteensä Liikevaihdon maantieteellinen jakauma Suomi Muu Eurooppa Yhteensä * Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun myyntihintaan sisältyvä valmistevero 59,5 miljoonaa euroa (2016: 66,1 miljoonaa euroa) on kirjattu liikevaihtoon. 7. Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja tarvikkeet* Ulkopuoliset palvelut Yhteensä * Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun ostohintaan sisältyvä valmistevero 61,0 miljoonaa euroa (2016: 70,0 miljoonaa euroa) on kirjattu ostoihin. 8. Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt Lakisääteiset henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenet Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet yhteensä HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN Henkilöstö keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstön määrä keskimäärin

28 KONSERNITILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA Henkilöstö kauden lopussa Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstön määrä kauden lopussa Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Poistot rakennuksista ja rakennelmista Poistot koneista ja laitteista Poistot muista aineellisista hyödykkeistä Poistot aineellisista hyöydykkeistä Poistot aineettomista hyödykkeistä Arvonalentumiset rakennuksista ja rakennelmista Yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Kunnossapitokulut Palveluostot Johdannaissopimusten tappiot Muut Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastajan palkkiot Lakisääteinen tilintarkastus Tilintarkastajien lausunnot Veropalvelut Muut palvelut* Yhteensä * Muut palvelut sisältävät mm. yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut. 26

29 KONSERNITILINPÄÄTÖS 12. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Valuuttakurssivoitot Voitot johdannaisten käyvän arvon muutoksista Muut rahoitustuotot* Yhteensä * Gasum hankki tilikaudella lisäosuuden Skangas AS:n osakkeista ja tähän liittyvän optiovelan purkamisesta aiheutui 7,4 miljoonan euron rahoitustuotto. Vertailuvuonna Risavikan nesteytyslaitoksen hankinnan yhteydessä purettiin yhtiön aiempi käsittely konsernissa strukturoituna yhteisönä. Tästä aiheutui 12,0 miljoonan euron tuotto. Rahoitustuotot Rahoituslainojen korkokulut Valuuttakurssitappiot Rahoitusleasingkulut Tappiot johdannaisten käyvän arvon muutoksista Muut rahoituskulut Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Tuloverot Verot Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Edellisten tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Yhteensä Konsernin tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen erot suomalaisen yhteisöverokannan mukaan laskettuun tuloveroon on esitetty seuraavassa taulukossa. Verot Voitto ennen veroja Suomen yhteisöverokannan mukainen tulovero Ulkomaisten tytäryritysten eriävien verokantojen vaikutus Verovapaat tuotot Vähennyskelvottomat kulut Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Verot edellisiltä tilikausilta Verokannan muutoksen vaikutus (Norja) Pysyvät erot Toiminnallisen valuutan aiheuttamat erot veropohjassa Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut erät Yhteensä Efektiivinen veroaste 18,7 % 18,4 % 27

30 KONSERNITILINPÄÄTÖS Norjan hallitus on hyväksynyt verokannan muutoksen 24 %:sta 23 %:iin vuodelle Taseessa olevat laskennalliset verot on laskettu uuden verokannan mukaisesti. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut(-)/tuotot ovat seuraavat: 2017 Ennen veroja Verokulu(-) / tuotto Verojen jälkeen Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät Muut laajan tuloksen erät Ennen veroja Verokulu(-) / tuotto Verojen jälkeen Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät Muut laajan tuloksen erät Liiketoimintojen yhdistäminen ja myydyt liiketoiminnot HANKITUT LIIKETOIMINNOT 2017 Gasum toteutti vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Swedish Biogas International -yrityskaupan, jonka seurauksena Gasumille siirtyi koko osakekanta Swedish Biogas International AB:stä ja sen omistamista yhtiöistä. Kauppa saatettiin päätökseen ja sen myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Swedish Biogas International AB:n nimi on muutettu kaupan jälkeen Gasum AB:ksi. Toukokuussa Gasum AB kasvatti omistustaan SBI Västerås AB:ssa 80 prosenttiin aiemmasta 51 prosentista ja joulukuussa edelleen 98,7 prosenttiin Gasum toteutti osto-option, joka antoi Gasumille oikeuden ostaa 15,6 prosentin lisäosuuden Skangas AS:n osakkeista Gasum hankki 51 prosentin osakeenemmistön norjalaisesta Skangas AS:sta ja tämän tytäryrityksistä Lyse-konsernilta. Osana järjestelyä Gasum ja Lysekonserni sitoutuivat optiojärjestelyyn, jossa Lyse-konsernilla on myyntioptio ja Gasumilla osto-optio 15,6 prosentin osuuteen Skangas AS:n osakkeista. Option toteutuessa Gasumin omistusosuus Skangasista kasvaisi 66,6 prosenttiin. Nyt toteutetun osto-option lisäksi Gasum kasvatti omistusosuuttaan Skangas AS:n osakkeista 3,4 prosenttia. Gasumin omistusosuus Skangas AS:n osakkeista nousi yhteensä 70 prosenttiin. Jo ennen option toteuttamista 15,6 prosentin osuus konsolidoitiin Gasum-konserniin. HANKITUT LIIKETOIMINNOT 2016 Gasum Oy allekirjoitti tammikuussa 2016 kauppasopimuksen, jolla se osti Biotehdas Oy:n ja sen tuotantolaitokset Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:ltä. Kauppa toteutettiin Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum-konserniin maaliskuun 2016 alusta alkaen. Lisäksi Gasum toteutti vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä toisen biokaasuliiketoimintaan liittyvän kaupan. Gasum Oy allekirjoitti kauppasopimuksen Biovakka Suomi Oy:n omistajien kanssa, jolla se osti Biovakka Suomi Oy:n ja Biovakka Oy:n. Kauppa toteutettiin Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum-konserniin huhtikuun 2016 alusta alkaen. Vuonna 2014 toteutetun Skangas-kaupan yhteydessä, jossa Gasum osti norjalaiselta Lyse-konsernilta LNG- jakeluliiketoiminnan, hankittiin myös osto-optio Risavikan LNG-tuotantolaitokseen. Optio käytettiin ja kauppa toteutettiin , jolloin Skangas AS osti 100 % tuotantolaitoksen yhtiön osakkeista. Kaupan jälkeen yhtiön nimi muutettiin Skangas LNG Production AS:ksi. Kauppa edellytti Ruotsin ja Norjan kilpailuviranomaisten hyväksyntää ja ne saatiin huhtikuun alussa. Tuotantolaitos yhdisteltiin Gasum-konserniin aikaisemmin strukturoituna yhteisönä ja siten konsolidoitiin kokonaisuudessaan, joten nyt toteutetulla kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin taseeseen. Aiemman käsittelyn purkamisesta kirjattiin 12 miljoonan euron rahoitustuotto tilikaudelle MYYDYT LIIKETOIMINNOT Gasum Oy allekirjoitti myyntisopimuksen, jolla se myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle. Paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä luopumisella selkeytettiin Gasumin asemaa tulevan maakaasumarkkinalain uudistuksen myötä muuttuvalla kaasumarkkinalla. MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2016 Gasum Oy myi loppuvuodesta 2016 Liettualaisen UAB Get Baltic Ltd:n osakekannasta 34 % AB Amber Grid:lle. Kauppa toteutettiin UAB Get Baltic yhdisteltiin myyntiin saakka Gasum-konserniin yhteisyrityksenä eikä kaupalla ollut olennaista vaikutusta konsernin taseeseen eikä raportointikauden tulokseen. 28

31 KONSERNITILINPÄÄTÖS 15. Liikearvo LIIKEARVON KOHDISTAMINEN Gasumin johtamisjärjestelmän perusteella alin taso mitä johto seuraa, on liiketoimintayksikkö. Liikearvo kohdistetaan Gasum-konsernissa rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka Gasum-konsernissa vastaavat liiketoimintayksiköitä. Liikearvo CGU: LNG-liiketoiminta Yhteensä ARVONALENTUMISTESTAUS Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmaan sen käyttöarvosta. Testauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat johdon hyväksymiin CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelman ennustejakso on viisi vuotta, joista viimeisen avulla on määritetty terminaaliarvo. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 %:n pitkän aikavälin kasvuvauhtia, jonka arvioidaan olevan soveltuva kasvavaan LNG-liiketoimintaan Pohjoismaissa. Ennustetut liiketoimintavolyymit perustuvat nykyiseen rakenteeseen, jo aloitetut investoinnit mukaan lukien. Tulevaisuuden kassavirrat on diskontattu käyttäen pääoman keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital), joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä Gasum-konsernin LNG-liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt parametrit (riskitön korko, riskikerroin, riskipreemio ja pääomarakenne) perustuvat vastaavaa tai kilpailevaa liiketoimintaa harjoittavien öljy- ja kaasualan yritysten vastaaviin tekijöihin sekä vuoden 2017 lopussa vallinneisiin markkinaolosuhteisiin. Arvonalentumistestaus ei osoittanut aihetta arvonalentumiskirjauksen tekemiselle. HERKKYYSANALYYSI Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysit keskeisimpien oletusten, diskonttauskoron, käyttökatteen kehityksen sekä jäännösarvon kasvutekijän osalta. Laskelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttauskoron prosenttiyksikön muutos, käyttökatteen arvioitua heikompi kehitys (-10 %) sekä ennustejakson jälkeisen kasvun nousu tai lasku kahdella prosenttiyksiköllä. Herkkyysanalyysit eivät erikseen tarkasteltuina osoittaneet arvonalentumisriskiä. Käytetty diskonttokorko (ennen veroja) CGU: LNG-liiketoiminta 7,12 % 6,88 % LIIKEARVON TÄSMÄYTYSLASKELMA Liikearvon täsmäytyslaskelma Tasearvo kauden alussa Kurssierot Tasearvo kauden lopussa ARVONALENTUMISTAPPIOT Tilikausien 2017 ja 2016 aikana liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalennuksia. 29

32 KONSERNITILINPÄÄTÖS 16. Aineettomat hyödykkeet 2017 Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankitut liiketoiminnot Myydyt liiketoiminnot Siirrot ryhmien välillä Kurssierot Hankintameno Kertyneet poistot Poistot Vähennykset Siirrot ryhmien välillä Kurssierot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankitut liiketoiminnot Siirrot ryhmien välillä Oikaisut Kurssierot Hankintameno Kertyneet poistot Poistot Vähennykset Kurssierot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

33 KONSERNITILINPÄÄTÖS 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2017 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankitut liiketoiminnot Myydyt liiketoiminnot Siirrot ryhmien välillä Kurssierot Hankintameno Kertyneet poistot Poistot Arvonalentumiset Vähennykset Siirrot ryhmien välillä Kurssierot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankitut liiketoiminnot Siirrot ryhmien välillä Kurssierot Hankintameno Kertyneet poistot Poistot Arvonalentumiset Kurssierot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otettuja hyödykkeitä seuraavasti: Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Konsernin rahoitusleasingsopimukset koostuvat LNG-kuljetukseen käytetyistä laivoista ja trailereista sekä toimistokoneista ja -laitteista. Laivojen vuokra-ajat ovat vuotta, trailereiden 8 vuotta ja toimistolaitteiden 3 5 vuotta. 31

34 KONSERNITILINPÄÄTÖS 18. Rahoitusinstrumentit RAHOITUSINSTRUMENTIT LUOKITTAIN Rahoitusinstrumentit luokittain Varat taseessa: Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat Myytävissä olevat sijoitukset Yhteensä Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Rahavarat Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat Velat jaksotettuun hankintamenoon Yhteensä Velat taseessa: Lainat Rahoitusleasingvelat Johdannaisinstrumentit Ostovelat ja muut velat Muut pitkäaikaiset velat Yhteensä Rahoitusinstrumentit luokittain Varat taseessa: Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat Myytävissä olevat sijoitukset Yhteensä Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Rahavarat Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat Velat jaksotettuun hankintamenoon Yhteensä Velat taseessa: Lainat Rahoitusleasingvelat Johdannaisinstrumentit Ostovelat ja muut velat Muut pitkäaikaiset velat Yhteensä

35 KONSERNITILINPÄÄTÖS 19. Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista Yhteis- ja osakkuusyritykset Rekisteröintimaa Omistusosuus % Arvostusmenetelmä Manga LNG Oy Suomi 25,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys Hirtshals LNG A/S Tanska 50,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys GreenLNG A/S Tanska 33,3 Pääomaosuusmenetelmä Osakkuusyhtiö Vadsbo Biogas AB Ruotsi 50,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys Kirjanpitoarvo Osuus kauden tuloksesta Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo Gasum on hankkinut Gasum Västerås AB:n osana Swedish Biogas International kauppaa, jolloin se luokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Tämän jälkeen Gasum Västerås AB:sta hankittiin lisäosuus, jonka jälkeen luokittelu muuttui tytäryhtiöksi, tämä näkyy taulukossa vähennyksenä. Lisätietoja kohdassa 14. Yrityshankinnat ja -myynnit. YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO Yhteisyritysten taloudellinen yhteenveto Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Liikevaihto Voitto/ Tappio Omistusosuus Varat Velat Varat Velat 2017 Manga LNG Oy % Hirtshals LNG A/S % GreenLNG A/S* % Vadsbo Biogas AB % Yhteensä * GreenLNG A/S tilinpäätöstietoja ei Gasum Oy:n konsernitilinpäätöstä laadittaessa ollut vielä saatavilla. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta Gasum Oy:n konsernitilinpäätökseen Manga LNG Oy % Hirtshals LNG A/S % Yhteensä Manga LNG Oy on perustettu Yhtiön ympärille rakentuu Tornioon rakennettava LNG-terminaali. Tornion terminaalin on tarkoitus valmistua vuonna Hirtshals LNG A/S on tanskalainen LNG:n jakeluyhtiö, joka keskittyy laivaliikenteen palvelemiseen Hirtshalsin satamassa Pohjois-Jyllannissa. Yhtiö kehittää kustannustehokasta LNG-jakeluketjua erityisesti lauttaliikennettä varten. Omistusosuus on 50 %, mutta Gasumilla ei ole määräysvaltaa yhtiössä. Vadsbo Biogas AB on Gasum AB:n yhteisyritys. Gasum AB ja sen omistamat yhtiöt on hankittu tammikuussa 2017 (silloiselta nimeltään Swedish Biogas International). Lisätietoja kohdassa 14. Yrityshankinnat ja -myynnit. GreenLNG A/S on Skangas AS:n yhdessä muiden osakkaiden kanssa vuonna 2017 perustama osakkuusyhtiö. 33

36 KONSERNITILINPÄÄTÖS 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusleasingsaamiset 0 72 Yhteensä Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja. Saamisiin liittyvä luottoriski on enimmillään niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumisten jälkeen: Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumisten jälkeen: Erääntymättömät Erääntyneet Alle 3 kuukautta sitten erääntyneet Yli 3 kuukautta sitten erääntyneet Yhteensä Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus Tuotevarastot Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Yhteensä Vaihto-omaisuuteen sisältyy maakaasun pitkäaikaiseen hankintasopimukseen liittyvä ennakkomaksu (Take-or-Pay) 70,5 miljoonaa euroa (2016: 98,0 miljoonaa euroa). Lisätietoja kohdassa 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnan varaiset erät. 22. Rahavarat Rahavarat Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä (ilman luotollisia tilejä)

37 KONSERNITILINPÄÄTÖS 23. Laskennalliset verot Laskennalliset verot Laskennalliset verosaamiset: Rahoitusinstrumentit Eläkkeet ja työsuhde-etuudet Vahvistetut tappiot Varaukset Käyttöomaisuus Rahoitusleasing Muut väliaikaiset erot Yhteensä Kauden alussa Hankitut liiketoiminnot Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu laajaan tulokseen Kurssierojen vaikutukset Tasearvo kauden lopussa Netotettu laskennallisesta verovelasta* Yhteensä, netto Laskennalliset verovelat: Käyttöomaisuus ja poistoero Rahoitusinstrumentit Aineettomat hyödykkeet Muut väliaikaiset erot Yhteensä Kauden alussa Hankitut liiketoiminnot Kirjattu tuloslaskelmaan Kurssierojen vaikutukset Tasearvo kauden lopussa Netotettu laskennallisesta verosaamisesta* Yhteensä, netto Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto * Laskennalliset verosaamiset ja velat vähennetään toisistaan, mikäli on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään saakka, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tappioilla, joiden perusteella on kirjattu laskennallisia verosaamisia tilinpäätökseen , ei ole vanhenemisaikaa. Konsernin veroveloista suuri osuus liittyy käyttöomaisuuteen. Käyttöomaisuuden poistot eroavat ajallisesti verotuksen ja kirjanpidon välillä, mistä syntyy laskennallinen verovelka. Konsernilla oli yhteensä 40 milj. euroa sellaisia väliaikaisia eroja, joista ei ollut kirjattu laskennallista verosaamista. Näistä väliaikaisista eroista 30 milj. eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika ja 10 milj. eurolla enintään kymmenen vuotta. 35

38 KONSERNITILINPÄÄTÖS 24. Osakepääoma A-osakkeiden lukumäärä K-osakkeiden lukumäärä Osakkeiden lukumäärä yhteensä Osakepääoma () Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K-sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on K-sarjaan kuuluvia osakkeita on Yhtiöjärjestystä on muutettu varsinaisessa yhtiökokouksessa , jonka mukaan A-sarjaan kuuluvia osakkeita on vähintään ja enintään A-sarjan osakkeiden lisäksi yhtiössä on vähintään yksi K-sarjan osake. Saman varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä Suomen valtion omistamat A-sarjan osaketta muutettiin K-sarjan osakkeiksi. K-sarjaan kuuluva osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessä kymmenen ääntä ja A-sarjaan kuuluva yhden äänen. K-sarjaan kuuluvan osakkeen omistajalla on oikeus vaatia osakkeensa muuntamista A-sarjan osakkeeksi ilmoittamalla siitä yhtiön hallitukselle. 25. Varaukset Varaukset Varaukset kauden alussa Varausten lisäykset Hankitut liiketoiminnot Diskonttausvaikutuksen purkaminen Valuuttakurssivaikutus Varaukset kauden lopussa Josta lyhytaikaisia varauksia 0 0 Josta pitkäaikaisia varauksia Varaukset liittyvät LNG-terminaalien purkuvelvoitteisiin Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, LNG-nesteytyslaitoksen purkuvelvoitteisiin Norjassa sekä biokaasun tuotantolaitosten purkuvelvoitteisiin Suomessa ja Ruotsissa. 26. Lainat Lainat Pitkäaikaiset: Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä Lyhytaikaiset: Lainat rahoituslaitoksilta Yritystodistukset Yhteensä Lainat yhteensä Kaikki lainat rahoituslaitoksilta ovat euromääräisiä pankkilainoja, jotka erääntyvät maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Konsernilla on myös käytössä tililimiittejä, joista oli käytössä 23,2 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Limiitti esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisten lainojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Pitkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne on kirjattu tilinpäätöksessä käypään arvoon. Lainan transaktiomenot on lisätty lainan käypään arvoon. 36

39 KONSERNITILINPÄÄTÖS 27. Muut pitkäaikaiset velat Muut pitkäaikaiset velat Rahoitusleasingvelat pitkäaikainen osuus Osallistumismaksujen tuloutus -velka Muut velat * Yhteensä * Muut velat sisältävät mm. lainan vähemmistöomistajalle, joka on rahalaitoslainoihin nähden huonommalla etuoikeudella. Rahoitusleasingvelkojen ryhmittelystä on esitetty lisätietoja liitetiedossa 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta. Rahoitusleasingvelkojen bruttomääräiset vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti: Vähimmäisvuokrien erääntyminen Enintään 1 vuoden kuluessa vuoden kuluttua Yli 5 vuoden kuluttua Yhteensä Vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen Enintään 1 vuoden kuluessa vuoden kuluttua Yli 5 vuoden kuluttua Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä Kertymättömät rahoituskulut Yhteensä Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat ulkopuolisille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pankkitililimiitti Rahoitusleasingvelat lyhytaikainen osuus Yhteensä

40 KONSERNITILINPÄÄTÖS 29. Työsuhde-etuudet Eläkevakuutusyhtiössä vakuutettu Suomen lakisääteinen työeläke käsitellään maksupohjaisena järjestelynä konsernitilinpäätöksessä. Gasumin lisäeläkejärjestely käsitellään etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Eläkevelvoitteet Taseeseen merkityt velat Eläkevelvoitteet Velka taseessa Liikevoittoon sisältyvä kulu tuloslaskelmassa* Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhteensä * Tuloslaskelmaan merkitty kulu, joka sisältyy liikevoittoon, koostuu kauden työsuoritukseen perustuvista menoista, nettokoroista, aiempaan työsuoritukseen perustuvista menoista sekä velvoitteiden täyttämisestä. 30. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Gasumilla on etuuspohjaiseksi luokiteltava lisäeläkejärjestely Mandatum henkivakuutusosakeyhtiössä. Järjestelyssä eläkkeen tavoitetaso määritelty prosentuaalisesti, eikä maksettava etuus ole sidottu Gasumin järjestelyyn suorittamien maksujen määrään. Järjestely on suljettu vuonna Taseeseen merkityt luvut on määritetty seuraavasti: Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Rahastoitujen velvoitteiden alijäämä Velka taseessa Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti: Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka Kauden työsuoritukseen perustuva meno Korkokulu tai -tuotto (-) Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/ tappio 0 Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin tai -tuottoihin sisältyviä eriä Maksusuoritukset: Työnantajilta Järjestelyihin osallistuvilta 0 Järjestelystä suoritetut maksut: Maksetut etuudet

41 KONSERNITILINPÄÄTÖS Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka Kauden työsuoritukseen perustuva meno Korkokulu tai -tuotto (-) Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-)/tappio 0 Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-)/tappio Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin tai -tuottoihin sisältyviä eriä Maksusuoritukset: Työnantajilta Järjestelyihin osallistuvilta 0 Järjestelystä suoritetut maksut: Maksetut etuudet Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset oletukset: Diskonttauskorko 1,5 % 1,5 % Inflaatio 1,7 % 1,6 % Eläkkeiden korotus 2,0 % 1,9 % Palkkakerroin 2,9 % 2,8 % Odotettavissa olevaa elinikää koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta, ja ne perustuvat julkaistuihin TyEL (K2008) kuolevuustaulukkoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jääville henkilöille. Eliniänodote tarkoittaa odotettavissa olevien elinvuosien määrää tietyssä iässä olevalle henkilölle, ja sen laskenta perustuu Gompertzin malliin: Eliniänodote 65-vuotiaana Mies Nainen Tilinpäätöshetkellä 45-vuotias 22,0 27,0 Tilinpäätöshetkellä 65-vuotias 21,4 25,4 39

42 KONSERNITILINPÄÄTÖS ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN HERKKYYSANALYYSI Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo päättyvä raportointikausi Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka Kauden työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko Diskonttauskorko 1,50 % Diskonttauskorko +0,50 % Diskonttauskorko -0,50 % Prosentuaalinen muutos Diskonttauskorko 1,50 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Diskonttauskorko +0,50 % -6,9 % -5,7 % -10,2 % -7,5 % 19,2 % Diskonttauskorko -0,50 % 7,8 % 6,3 % 11,7 % 8,5 % -25,2 % Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo päättyvä raportointikausi Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka Kauden työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko Etuuden lisäys Etuuden lisäys +0,50 % Etuuden lisäys -0,50 % Prosentuaalinen muutos Etuuden lisäys 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Etuuden lisäys +0,50 % 6,5 % 0,0 % 23,2 % 6,2 % 24,1 % Etuuden lisäys -0,50 % -5,9 % 0,0 % -21,1 % -5,6 % -21,9 % Odotettavissa olevan eliniän noustessa yhdellä vuodella etuuspohjainen nettovelka kasvaa 383 tuhatta euroa, joka on 5,2 %. Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, joista merkittävimpiä kuvataan lähemmin seuraavassa: Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja. Jos diskonttauskoron perustana olevien joukkovelkakirjojen tuotot muuttuvat, niin konserni voi joutua muuttamaan diskonttauskorkoa. Tämä vaikuttaa sekä etuuspohjaiseen nettovelkaan että muihin laajan tuloksen eriin kirjattavaan uudelleenmäärittämisestä johtuvaan erään. Inflaatioriski Osa konsernin etuusperusteisista velvoitteista on sidoksissa inflaation kehitykseen ja inflaation kasvu kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta. Jos työnantajan tuottavuus kehittyy hitaammin kuin inflaatio, niin inflaation kiihtyminen saattaa kasvattaa etuuspohjaisten järjestelyjen alijäämää. Diskonttaamattomien eläke-etuuksien odotettavissa oleva maturiteettijakauma on seuraava: Alle 1 vuosi 1 5 vuotta 5 10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä Eläke-etuudet Yhteensä

43 KONSERNITILINPÄÄTÖS 31. Ehdolliset velat ja varat MAAKAASUN OSTOSOPIMUS Gasum on solminut pitkäaikaisen maakaasun hankintasopimuksen, jossa toimitettavan maakaasun sopimusvolyymien lisäksi on määritelty ns. vuosittainen toimitettavan maakaasun vähimmäisvolyymi. Mikäli yhtiö ei käytä koko sopimuksessa määriteltyä vuosittaista vähimmäisvolyymia, maksaa yhtiö erotuksen osalta ennakkomaksun, joka oikeuttaa yhtiön saamaan sopimuksen mukaisesta vuositoimitusmäärästä jääneen kaasun myöhempinä vuosina. Tämän oikeuden käyttöä ei ole ajallisesti rajoitettu. ENERGIANKULUTUSVERO Skangas LNG Production AS maksaa Norjassa energiankulutusveroa yhtiön toimintaan liittyvän luokituksen perusteella. Paikallinen tilastoviranomainen määrittelee yhtiön toimialaluokituksen ja verottaja veron suuruuden tämän luokituksen perusteella. Tuotantolaitoksen luokitus on muutettu takautuvasti vuodesta 2014 alkaen, jolloin se on nostanut myös tuotantolaitokselle määräytyvää veroa. Asian käsittely on kesken, ja yhtiön näkemys on, että uusi luokittelu ei ole asianmukainen (lakia on väärin tulkittu) ja se johtaa liian korkeiden verojen maksuun vertailuryhmässään. Näin ollen muutetun ja yhtiön näkemyksen perusteella oikean luokituksen mukaisten verojen erosta on kirjattu saaminen tilinpäätökseen. Saamiseksi kirjattu määrä on yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Lisätietoja myös kohdassa 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät. 32. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Pantit Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset * Yhteensä * Sisältää enintään 270 miljoonan euron takauksen pankeille konsernin tytäryhtiöiden lainoista sekä mm. takauksen pitkällä aikarahtaussopimuksella vuokrattuun laivaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi sisältää Gasum Oy:n antamia takauksia tytäryhtiöiden puolesta kaasun ostoja toimitussopimuksia varten. Skangas Oy:llä on investointisitoumus yhteisyrityksessään Manga LNG Oy:ssä toteuttaa yhdessä muiden osapuolten kanssa LNG-terminaalihanke Tornioon. Terminaalin rakennustyöt ovat käynnissä ja terminaali otetaan käyttöön vuonna KÄYTTÖLEASING- JA VUOKRAVASTUUT Käyttöleasingvastuut Yhden vuoden kuluessa erääntyvät Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät Yhteensä

44 KONSERNITILINPÄÄTÖS 33. Lähipiiri Konsernin lähipiiriin kuuluvat (a) Gasum Oy:n yhteisyritykset; (b) Yhtiön johto, johon kuuluu Gasum Oy:n hallituksen jäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenet ja yritykset, joissa heillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on määräysvalta, (c) Gasum Oy:n omistaja ja (d) konserniyhtiöiden määräysvallattomat omistajat. Konsernin emoyhtiö on Gasum Oy. Liiketoimet konsernin ja sen tytäryritysten kesken on eliminoitu konserniyhdistelyssä, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiiriin kuuluvien yritysten kanssa tehdyt liiketoimet on eritelty alla olevassa taulukossa pois lukien Gasum Oy:n omistaja, sillä Gasum on julkiseen valtaan sidoksissa oleva yhteisö. Liiketoimet konsernin lähipiirin kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti. LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Liiketoimet lähipiirin kanssa 2017 Tavaroiden ja palveluiden myynti Tavaroiden ja palveluiden ostot Saamiset Rahoitustuotot ja -kulut Velat Yhteisyritykset Vähemmistöomistajat Yhteensä Liiketoimet lähipiirin kanssa 2016 Tavaroiden ja palveluiden myynti Tavaroiden ja palveluiden ostot Saamiset Rahoitustuotot ja -kulut Velat Yhteisyritykset Vähemmistöomistajat Yhteensä Johdon työsuhde-etuudet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Yhteensä

45 KONSERNITILINPÄÄTÖS 34. Konserniyritykset Seuraavassa esitetään yhteenveto konserniin kuuluvista yrityksistä ja konsernin yhteisyritykset Kaikki konserniyhtiöt kuuluvat konsernin lähipiiriin. EMOYHTIÖ Gasum Oy Rekisteröintivaltio Suomi TYTÄRYHTIÖT Rekisteröintivaltio Konsernin omistusosuus % Osuus äänimäärästä % Gasum Tekniikka Oy Suomi 100,0 100,0 Kaasupörssi Oy Suomi 100,0 100,0 Skangas AS Norja 70,0 70,0 Skangas LNG Production AS Norja 70,0 70,0 Skangas AB Ruotsi 70,0 70,0 Skangas Oy Suomi 70,0 70,0 Oulun Biotehdas Oy Suomi 100,0 100,0 Riihimäen Biotehdas Oy Suomi 100,0 100,0 Gasum AB Ruotsi 100,0 100,0 Gasum Jordberga AB Ruotsi 100,0 100,0 Gasum Västerås AB Ruotsi 98,7 98,7 Gasum Stigtomta AB Ruotsi 71,3 71,3 YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSET Rekisteröintivaltio Konsernin omistusosuus % Osuus äänimäärästä % Manga LNG Oy Yhteisyritys Suomi 25,0 25,0 Hirtshals LNG A/S Yhteisyritys Tanska 50,0 50,0 Vadsbo Biogas AB Yhteisyritys Ruotsi 50,0 50,0 GreenLNG A/S Osakkuusyhtiö Tanska 33,3 33,3 43

46 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetieto Liikevaihto , ,91 Liiketoiminnan muut tuotot , ,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,16 Varastojen muutos , ,97 Ulkopuoliset palvelut , , , ,63 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,94 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,12 Muut henkilösivukulut , , , ,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,67 Arvonalentumiset , , , ,50 Liiketoiminnan muut kulut , ,49 Liikevoitto , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,68 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0, ,13 Muilta , , , ,93 Muut korko- ja rahoituskulut Muille , , , ,75 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,54 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,30 Saatu konserniavustus ,00 0,00 Annettu konserniavustus ,00 0, , ,30 Tuloverot , ,03 Tilikauden voitto / tappio , ,21 44

47 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASE Liitetieto Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,05 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,87 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,71 Rakennukset ja rakennelmat , ,86 Koneet ja kalusto , ,11 Muut aineelliset hyödykkeet , ,01 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,36 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,93 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,45 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,26 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,49 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus , ,83 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset , , , ,35 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,78 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,10 Lyhytaikaiset muut saamiset , ,75 Lyhytaikaiset siirtosaamiset , , , ,05 Rahat ja pankkisaamiset , ,80 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,03 Vastaavaa yhteensä , ,52 45

48 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASE Liitetieto Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma , ,41 Muut rahastot , ,18 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,91 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,12 Oma pääoma yhteensä , ,71 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero , ,01 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Muut pitkäaikaiset velat , , , ,11 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,72 Velat saman konsernin yrityksille , ,19 Muut velat , ,84 Siirtovelat , , , ,69 Vieras pääoma yhteensä , ,80 Vastattavaa yhteensä , ,52 46

49 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot- ja kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Yrityshankinnat ja myynnit Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut/lisäykset Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirrat Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten konsernisaamisten muutos Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

50 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Gasum Oy:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta TULOUTUSPERIAATE Gasum Oy:n liikevaihto koostuu pääasiassa kaasun myynnistä. Myynti tuloutetaan, kun kaasu on toimitettu. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu. TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT Tutkimus- ja kehitysmenot ovat kirjattu vuosikuluksi silloin kun ne syntyvät. ELÄKKEET Gasum Oy:n lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. LEASING Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista. Poistoajat ovat seuraavat: Rakennukset ja Rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat oikeudet Maa-alueista ei voi tehdä poistoja vuotta 3 15 vuotta vuotta 5 10 vuotta 3 5 vuotta. Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. JOHDANNAISET Yhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiölle rahoituspolitiikan. Rahoituspolitiikan tavoitteena on suojata liikevaihdon kaasumyynnin myyntikatetta ja pienentää yhtiön tuloksen vaihtelua. Korkoriskin hallintaan tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksesta johtuva realisoitumaton tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, mutta saadut voitot kirjataan varovaisuuden periaatteella vasta sopimuksen erääntyessä. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä. Valuuttajohdannaisia ja hyödykejohdannaisia käytetään yhtiössä tytäryrityksistä tulevan transaktioriskin suojautumiseen. Valuutta- ja hyödykejohdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Johdannaisten käyvän arvon muutoksesta johtuva realisoitumaton tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, mutta saadut voitot kirjataan vasta sopimuksen erääntyessä. VEROT Veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero. Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriville. 48 PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

51 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. Liikevaihto Liikevaihdon maantieteellinen jakauma Kotimaa , ,91 Muu Eurooppa ,00 0,00 Yhteensä , ,91 2. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot , ,96 Vuokratuotot konserni , ,00 Myyntivoitot , ,33 Johdannaisten voitot , ,38 Muut tuotot , ,75 Yhteensä , ,42 3. Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , ,16 Varastojen muutos , ,97 Materiaalit ja tarvikkeet yhteensä , ,13 Ulkopuoliset palvelut , ,50 Yhteensä , ,63 Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun ostohintaan sisältyvä valmistevero 59,2 miljoonaa euroa (2016: 69,1 miljoonaa euroa) on kirjattu ostoihin. 4. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,94 Eläkekulut , ,12 Lakisääteiset henkilösivukulut , ,29 Yhteensä , ,35 Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä 7 0 Henkilöstön määrä keskimäärin

52 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 5. Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineettomista oikeuksista , ,50 Poistot muista pitkävaikutteisista menoista , ,41 Poistot rakennuksista ja rakennelmista , ,66 Poistot koneista ja laitteista , ,59 Poistot muista aineellisista hyödykkeistä , ,51 Suunnitelman mukaiset poistot , ,67 Arvonalentumiset , ,83 Yhteensä , ,50 6. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat , ,07 Kunnossapitokulut , ,87 Palveluostot , ,36 Markkinointikulut , ,72 Johdannaisten realisoitunut tappio , ,38 Johdannaisten realisoitumaton tappio , ,00 Muut , ,09 Yhteensä , ,49 7. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastajan palkkiot Lakisääteinen tilintarkastus , ,67 Tilintarkastajien lausunnot 4 400, ,74 Veropalvelut , ,00 Muut palvelut , ,37 Yhteensä , ,78 8. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Korkotuotot muista pitkäaikaisista saamisista , ,53 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 0, ,13 Korko- ja rahoitustuotot ulkoiset , ,59 Korko- ja rahoitustuotot konserni , ,68 Yhteensä , ,93 50

53 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS Rahoituskulut Rahoituslainojen korkokulut , ,56 Tappiot johdannaisten käyvän arvon muutoksesta , ,14 Muut rahoituskulut* , ,33 Yhteensä , ,75 * Muut rahoituskulut sisältävät mm. 4,3 milj. euron fuusiotappion tytäryhtiöiden sulautumisista. 9. Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,30 Saatu konserniavustus ,00 0,00 Annettu konserniavustus ,00 0,00 Yhteensä , , Verot Verot Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot , ,22 Edellisten tilikausien verot , ,81 Yhteensä , ,03 51

54 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT 11. Aineettomat hyödykkeet 2017 Aineettomat oikeudet Muut pitkä vaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno , , ,23 Lisäykset 0, , ,85 Fuusiossa siirtyneet 0, , ,36 Vähennykset 0, , ,49 Myydyt liiketoiminnot 0, , ,90 Siirrot erien välillä 0, , ,96 Hankintameno , , ,01 Kertyneet poistot , , ,36 Poistot , , ,94 Vähennysten kertyneet poistot 0, , ,85 Fuusiossa siirtyneet 0, , ,70 Kertyneet poistot , , ,15 Kirjanpitoarvo , , ,87 Kirjanpitoarvo , , , Aineettomat oikeudet Muut pitkä vaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno , , ,38 Lisäykset 0, , ,53 Vähennykset 0, , ,30 Siirrot erien välillä 0, , ,62 Hankintameno , , ,23 Kertyneet poistot , , ,75 Poistot , , ,91 Vähennysten kertyneet poistot 0, , ,30 Kertyneet poistot , , ,36 Kirjanpitoarvo , , ,63 Kirjanpitoarvo , , ,87 52

55 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 12. Aineelliset hyödykkeet 2017 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , , ,26 Lisäykset , , , , , ,24 Fuusiossa siirtyneet , , , , , ,54 Vähennykset , , , ,92 0, ,19 Myydyt liiketoiminnot 0, ,67 0,00 0,00 0, ,67 Siirrot erien välillä 0, , , , , ,86 Hankintameno , , , , , ,32 Kertyneet poistot , , , , , ,90 Poistot 0, , , ,45 0, ,61 Arvonalentumiset 0, ,37 0,00 0,00 0, ,37 Vähennysten kertyneet poistot 0, , , ,87 0, ,59 Fuusiossa siirtyneet 0, , , ,49 0, ,74 Kertyneet poistot , , , , , ,03 Kirjanpitoarvo , , , , , ,36 Kirjanpitoarvo , , , , , , Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , , ,19 Lisäykset ,00 0, ,18 0, , ,17 Vähennykset 0, , ,34 0, , ,86 Siirrot erien välillä 0, , ,27 0, , ,24 Hankintameno , , , , , ,26 Kertyneet poistot , , , ,74 0, ,31 Poistot 0, , , ,51 0, ,76 Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0, , ,83 Kertyneet poistot , , , , , ,90 Kirjanpitoarvo , , , , , ,88 Kirjanpitoarvo , , , , , ,36 53

56 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 13. Sijoitukset 2017 Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset Saamiset konserniyrityksiltä Sijoitukset Hankintameno ,93 0, , , ,26 Lisäykset ,11 0,00 0, , ,89 Vähennykset 0,00 0, ,48 0, ,48 Fuusio ,76 0,00 0,00 0, ,76 Siirrot ryhmien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,28 0, , , , Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset Saamiset konserniyrityksiltä Sijoitukset Hankintameno , , , , ,83 Lisäykset ,02 0,00 0, , ,31 Vähennykset 0, ,89 0,00 0, ,89 Siirrot ryhmien välillä , ,50 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,92 0, , , , Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus Tuotevarastot , ,65 Muu vaihto-omaisuus , ,96 Ennakkomaksut , ,22 Yhteensä , ,83 Vaihto-omaisuuteen sisältyy maakaasun pitkäaikaisen hankintasopimukseen liittyvä Take-or-pay -ennakkomaksu 70,5 miljoonaa euroa (2016: 98 miljoonaa euroa). 15. Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset , ,35 Yhteensä , ,35 54

57 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 16. Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset, ulkopuoliset Myyntisaamiset , ,78 Siirtosaamiset , ,42 Muut saamiset , ,75 Yhteensä , ,95 Lyhytaikaiset saamiset, konserniyritykset Myyntisaamiset , ,44 Siirtosaamiset , ,66 Muut saamiset ,00 0,00 Yhteensä , ,10 Siirtosaamiset Siirtosaamiset korot , ,72 Muut siirtosaamiset , ,21 Yhteensä , , Rahavarat Rahavarat Rahat ja pankkisaamiset , ,80 Yhteensä , , Oma pääoma Laskelma oman pääoman muutoksista Osakepääoma Sijoitetun vapaan omanpääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Tasearvo , , , ,71 Voitonjako , ,94 Tilikauden voitto , ,72 Tasearvo , , , ,49 Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,18 Kertyneet voittovarat , ,91 Tilikauden voitto (tappio) , ,21 Yhteensä , ,30 55

58 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero , ,71 Siirtynyt fuusiossa ,54 0,00 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,30 Kertynyt poistoero , , Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Muut pitkäaikaiset velat , ,11 Yhteensä , ,11 Kaikki rahoituslainat erääntyvät alle 5 vuoden päästä. 21. Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta Yritystodistukset , ,00 Yhteensä , ,00 Lyhytaikaiset velat ulkopuolisille Ostovelat , ,72 Muut velat , ,84 Siirtovelat , ,94 Yhteensä , ,50 Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille Ostovelat konserniyrityksille , ,47 Siirtyvät ostovelat konserniyrityksille , ,12 Muut lyhytaikaiset velat konserniyrityksille , ,60 Yhteensä , ,19 Siirtovelat Siirtyvät korkovelat , ,00 Siirtyvät verovelat , ,94 Palkkoihin liittyvät erät , ,91 Muut siirtovelat , ,09 Yhteensä , ,94 56

59 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 22. Vastuut Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Omasta puolesta annetut: Vastuusitoumukset ja muut vastuut , ,00 Pantit ,00 0,00 Konserniyhtiöiden puolesta annetut: Vastuusitoumukset ja muut vastuut * , ,00 Yhteensä , ,00 * Sisältää enintään 270 miljoonan euron takauksen pankeille konsernin tytäryhtiöiden lainoista sekä mm. takauksen pitkällä aikarahtaussopimuksella vuokrattuun laivaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi sisältää Gasum Oy:n antamia takauksia tytäryhtiöiden puolesta kaasun ostoja toimitussopimuksia varten. Käyttöleasingvastuut Yhden vuoden kuluessa erääntyvät , ,00 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät , ,00 Yhteensä , ,00 Vuokravastuut Yhden vuoden kuluessa erääntyvät , ,00 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät , ,00 Yhteensä , ,00 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten käyvät arvot Valuuttajohdannaiset -3,2 0,4 Hyödykejohdannaiset -1,0 0,6 Korkojohdannaiset -1,7-2,2 Johdannaissopimusten käyvät arvot yhteensä -5,9-1,2 Johdannaissopimusten nimellisarvot Valuuttajohdannaiset 70,7 58,8 Hyödykejohdannaiset 5,2 18,3 Korkojohdannaiset 285,0 122,3 Johdannaissopimusten nimellisarvot yhteensä 360,9 199,4 57

60 MAAKAASULIIKETOIMINTA MAAKAASULIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN Maakaasumarkkinalain (508/2000) 5. luvussa säädetään maakaasuliiketoimintojen kirjanpidollisesta eriyttämisestä keskenään ja muista liiketoiminnoista. Maakaasun myyntiliiketoiminta sisältää Gasum Oy:n maakaasun energiamaksujen osuuden. Gasum Oy:n verkkoliiketoimintaan sisältyy kaasun siirtomaksut mukaan lukien energiaverot. Muu liiketoiminta sisältää lämmön myynnin, maakaasun liikennekäytön, biokaasuliiketoiminnan sekä LNG- liiketoiminnan. Kulujen ja tuottojen kohdistaminen on tapahtunut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisen laskennan avulla. Poistot on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti. Tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Vertailuvuoden lukuja on oikaistu vastaamaan paremmin aiheuttamisperiaatetta. Muutoksilla on ollut vaikutusta saamisiin, velkoihin ja omaan pääomaan. Verkkoliiketoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit vuonna 2017: Aineettomat hyödykkeet ,80 Maa-alueet ,72 Rakennukset ja rakennelmat ,01 Koneet ja kalusto ,68 Muut aineelliset hyödykkeet ,85 Nettoinvestoinnit yhteensä , Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 23 % 27 % 58

61 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO , ,90 Liiketoiminnan muut tuotot , ,33 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,76 Varastojen muutos , , , ,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,01 Henkilösivukulut , , , ,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,11 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä , , , ,33 Liiketoiminnan muut kulut , ,64 LIIKEVOITTO , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot ,17 0,00 Muut korko- ja rahoituskulut Korko- ja rahoituskulut , , , ,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,37 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,08 Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) ,00 0,00 Tuloverot , ,27 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO , ,02 59

62 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,81 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,33 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet , ,82 Ennakot ja keskeneräiset hankinnat , , , ,04 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksistä , ,87 Muut osakkeet ja osuudet 0, , , ,87 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,24 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,54 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset 0, ,98 0, ,98 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,14 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,60 Lyhytaikaiset muut saamiset , ,34 Lyhytaikaiset siirtosaamiset , , , ,32 Rahat ja pankkisaamiset 0, ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,64 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,88 60

63 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA Tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,58 Edell. tilikausien voitto (tappio) , ,49 Voitonjako , ,31 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,78 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,80 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero , ,44 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,71 Velat saman konsernin yrityksille , ,86 Muut velat , ,93 Siirtovelat , , , ,64 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,88 61

64 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO , ,10 Liiketoiminnan muut tuotot , ,26 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,64 Varastojen muutos 0,00-44, , ,48 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,45 Henkilösivukulut , , , ,92 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,03 Liiketoiminnan muut kulut , ,29 LIIKEVOITTO , ,64 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,84 Muilta , , , ,26 Muut korko- ja rahoituskulut ,02 0, , ,26 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,90 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,51 Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) ,00 0,00 Tuloverot , ,42 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO , ,97 62

65 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,78 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,98 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet , ,67 Rakennukset ja rakennelmat , ,60 Koneet ja kalusto , ,11 Ennakot ja keskeneräiset hankinnat ,19 0, , ,38 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksistä 0, ,96 Muut osakkeet ja osuudet 9 853, , , ,84 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,18 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset 0, ,37 0, ,37 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,29 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,99 Lyhytaikaiset muut saamiset , ,30 Lyhytaikaiset siirtosaamiset , , , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,60 63

66 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA Tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,27 Edell. tilikausien voitto (tappio) , ,87 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,84 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,11 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero , ,38 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Johdannaisinstrumenttivelka 0, ,99 0, ,99 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,48 Velat saman konsernin yrityksille , ,48 Muut velat , ,04 Siirtovelat , , , ,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,60 64

67 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO , ,91 Liiketoiminnan muut tuotot , ,84 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,01 Varastojen muutos , ,07 Ulkopuoliset palvelut , , , ,44 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,48 Henkilösivukulut , , , ,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,54 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 0, , , ,15 Liiketoiminnan muut kulut , ,58 LIIKEVOITTO , ,66 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,34 Muilta , , , ,87 Muut korko- ja rahoituskulut Muilta , , , ,95 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,74 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) , , , ,71 Tuloverot , ,67 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO , ,78 65

68 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,46 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,57 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet , ,78 Rakennukset ja rakennelmat , ,39 Koneet ja kalusto , ,09 Muut aineelliset hyödykkeet , ,23 Ennakot ja keskeneräiset hankinnat , , , ,94 Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet , ,10 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,44 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,54 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,11 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 0, ,00 Pitkäaikaiset muut saamiset , , , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,35 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,52 Lyhytaikaiset muut saamiset , ,12 Lyhytaikaiset siirtosaamiset , , , ,88 Rahat ja pankkisaamiset ,13 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,04 66

69 MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA Tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,56 Sijoitetut vapaan pääoman rahasto , ,18 Edell. tilikausien voitto (tappio) , ,83 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,79 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero , ,12 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 0, ,00 Johdannaisinstrumenttivelka , , , ,12 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 0, ,00 Ostovelat , ,62 Velat saman konsernin yrityksille , ,85 Muut velat , ,88 Siirtovelat , , , ,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,04 67

70 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja tilikaudelta sidottuna kirjana Päiväkirja tietokonetulosteena Pääkirja tietokonetulosteena Ostoreskontra tietokonetulosteena Myyntireskontra tietokonetulosteena Palkkakirjanpito tietokonetulosteena Käyttöomaisuuskirjanpito tietokonetulosteena Kirjanpitokirjat säilytetään vähintään 10 vuotta ja tositteet 6 vuotta tilikauden päättymisestä. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Omavaraisuusaste (%) = 100 x Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma saadut ennakot Oman pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) Sijoitetun pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana) Korolliset nettovelat = Korolliset velat - rahavarat Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x Korolliset velat rahavarat Oma pääoma yhteensä Nettovelat / käyttökate = 100 x Korolliset velat rahavarat Käyttökate 68

71 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli ,08 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos ,72 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta 0,6208 euroa osakkeelta eli yhteensä ,62 euroa. Loput tilikauden tuloksesta siirretään voittovaroihin. TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Espoossa 15. päivänä helmikuuta 2018 Juha Rantanen hallituksen puheenjohtaja Stein Dale hallituksen jäsen Elina Engman hallituksen jäsen Timo Koponen hallituksen jäsen Charlotte Loid hallituksen jäsen Päivi Pesola Hallituksen jäsen Jarmo Väisänen hallituksen jäsen Johanna Lamminen toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 21. päivänä helmikuuta 2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Pasi Karppinen KHT 69

72 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS Gasum Oy:n yhtiökokoukselle TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS Lausunto Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. TILINTARKASTUKSEN KOHDE Olemme tilintarkastaneet Gasum Oy:n (y-tunnus ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää: konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. RIIPPUMATTOMUUS Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme 70

73 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 TILINTARKASTUSKERTOMUS hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lakiin perustuvat lausunnot Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto maakaasumarkkinalain 5. luvun 4 :n edellyttämistä seikoista. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat siitä, että eriytettyjen maakaasuliiketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet ja niiden lisätiedot ovat maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset. Lausuntonamme esitämme, että eriytettyjen maakaasuliiketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet ja niiden lisätiedot ovat maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset. Muut lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET Helsingissä PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Pasi Karppinen KHT Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio, jonka olemme saaneet käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, on toimintakertomus. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. 71

74 GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLINNOINTIPERIAATTEET HALLINNOINTIPERIAATTEET Gasum Oy:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, osakeyhtiölakiin, valtion omistajaohjauksen sääntöihin sekä muihin osakeyhtiön hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja määräyksiin. Suomen Valtio on Gasumin ainoa osakkeenomistaja GASUMIN HALLINTOELIMET Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana ovat yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa (tarkastusvaliokunta ja HR-valiokunta) sekä toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. YHTIÖKOKOUS Gasumin ylintä päätösvaltaa käyttää osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, jossa he osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan. Yhtiökokous kokoontuu sääntömääräisesti vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpäätöksen valmistuttua hallituksen ehdottamassa paikassa ja ajankohtana kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiölain mukaisesti hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ja vahvistetaan edellisen tilikauden tilinpäätös. Tämän lisäksi kokouksessa päätetään yhtiön voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, kun se katsoo sen tarpeelliseksi. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yli kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa. Yhtiökokous on päättyneellä tilikaudella kokoontunut yhden kerran. HALLITUS Gasum Oy:n yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, jossa on yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien ja omistajaohjauksen sääntöjen mukaisesti noudattaen yhtiöjärjestystä ja yhtiökokouksen tekemiä päätöksiä. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Gasum Oy:n pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Juha Rantanen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jarmo Väisänen, Timo Koponen, Päivi Pesola, Charlotte Loid, Elina Engman ja Stein Dale. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Hallitus on kokoontunut raportointikauden 2017 aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Tarkastusvaliokunta Hallitus päätti kokouksessaan perustaa tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pesola ja jäseniksi Elina Engman, Charlotte Loid ja Timo Koponen. Tarkastusvaliokunta on hallitusta avustava valiokunta, jonka tarkoituksena on läpikäydä ja valmistella talouteen, sisäiseen valvontaan ja riskeihin liittyviä asioita hallituksen päätöksiä varten. Valiokunnan tehtävien painopistealueita ovat taloushallinto, raportointiprosessit, tilintarkastus sekä riskienhallinta. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. HR-valiokunta Hallitus päätti kokouksessaan perustaa HR-valiokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Juha Rantanen sekä jäseniksi Stein Dale ja Jarmo Väisänen. HR-valiokunta on hallitusta avustava valiokunta, jonka tehtäviin kuuluu valmistella hallitukselle henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvät asiat sekä hyväksyä mahdolliset tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Valiokunnan vastuisiin kuuluu henkilöstöstrategian ja palkitsemisjärjestelmän arviointi sekä yhtiön johdon suorituksen arviointi. HR-valiokunta kokoontui vuoden 2017 aikana 4 kertaa ja valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄ Gasumin hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää hänen sopimuksensa ehdoista. Toimitusjohtaja on osakeyhtiölain mukainen toimielin, joka hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat konsernin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta, hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano. Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Gasumin toimitusjohtajana toimii Johanna Lamminen (tekniikan tohtori, TkT, MBA). Gasumin operatiivisesta johtamisesta vastaa konsernin johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä. Yhtiön hallitus vahvistaa johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan ehdotuksesta. Pääsääntöisesti johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena strategian toteuttamisessa sekä konsernin toiminnan koordinoinnissa päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmän kokouksiin on osallistunut syyskuun kokouksesta lähtien myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöryhmien pääluottamusmiehet valitsevat edustajan keskuudestaan. 72

75 HALLINNOINTIPERIAATTEET GASUM OY:N PALKITSEMINEN 2017 Gasumissa noudatetaan valtion omistajaohjauksen mukaista palkitsemispolitiikkaa, jonka tavoitteena on aitoon tuloksellisuuteen perustuva, koko henkilöstöä kannustava ja avoimesti raportoitu palkitseminen. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista. Gasumin hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmät sekä henkilöstön palkitsemisen periaatteet. Gasumin palkitsemisjärjestelmä muodostuu vuosikohtaisesta lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta sekä kolmen vuoden ansaintajaksoista koostuvasta pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Ensimmäinen pitkän aikavälin kannustinohjelman kolmen vuoden ansaintajakso alkoi vuonna 2015 ja päättyi vuonna Pitkän aikavälin kannustinohjelmassa ansaintakriteerit painottuvat eri liiketoimintasegmenttien liikevaihdon kehittymistä koskeviin mittareihin. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa painottuvat puolestaan konsernin taloudellinen tulos, turvallisuus ja strategian toteuttaminen. Lisäksi konsernin myyntitoiminnoista vastaaville ja muille myynnin avainhenkilöille on räätälöity oma myynnin tulostavoitteisiin sidottu vuoden mittainen kannustinohjelmansa. Koko henkilöstö toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on yhtiökokouksen päätöksen perusteella maksettavan voittopalkkion piirissä. Palkitsemisjärjestelmän on suunnittelut Alexander Incentives Oy. Järjestelmässä on otettu huomioon valtion omistajaohjauksen palkitsemista koskevat linjaukset TOIMITUSJOHTAJAN JA JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN Toimitusjohtaja on osakeyhtiölain mukainen toimielin ja hänen toimisuhteensa ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä lakisääteisen eläkkeen lisäksi. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä toimitusjohtajan että yhtiön puolelta. Mikäli yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä vuonna 2017 koostui kiinteästä kokonaispalkasta, yksivuotisesta kannustinohjelmasta sekä kolmen vuoden pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Yksivuotisessa bonusohjelmassa mitattiin vuonna 2017 taloudellista tulosta kannattavuuden kautta, turvallisuutta konsernissa tapahtuneiden tapaturmien määrän kautta sekä erikseen määriteltyjen strategisten tavoitteiden keskiarvoa. Pitkän aikavälin kannustinohjelman mittareina ovat eri liiketoimintasegmenttien liikevaihdon kehittyminen. Oheisesta taulukosta käyvät ilmi Gasumin toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, luontoisedut ja kannustinpalkkiot. Muuttuva tulospalkkio koostuu lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta. Pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella ei ole maksettu palkkioita vuonna Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot perustuvat vuonna 2016 asetettuihin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin. Palkat ja luontoisedut Muuttuva tulospalkkio 2017 yhteensä 2016 Toimitusjohtaja Johtoryhmä Yhteensä HALLITUKSEN PALKITSEMINEN Varsinainen yhtiökokous on päättänyt hallituksen kokoonpanon ja palkkiot. Jokaiselle hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio sekä kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös hallitusta avustavien valiokuntien kokouksista. Yhtiökokouksen päätöksen mukainen hallituksen puheenjohtajalle maksettava kiinteä palkkio oli euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenille euroa kuukaudessa. Kokouspalkkio hallituksen puheenjohtajalle ja Suomessa asuville hallituksen jäsenille oli 600 euroa ja ulkomailla asuville jäsenille euroa. Oheisessa taulukossa ovat hallituksen jäsenille vuonna 2017 maksetut palkkiot. Summiin sisältyvät kiinteät palkkiot ja kokouspalkkiot. Vuonna 2017 hallitus kokoontui 11 kertaa, tarkastusvaliokunta 3 kertaa ja HR-valiokunta 4 kertaa. Hallituksen jäsenet Palkkio 2017 Palkkio 2016 Juha Rantanen Stein Dale Elina Engman Timo Koponen Charlotte Loid Päivi Pesola Jarmo Väisänen

76 JOHTO GASUM-KONSERNIN JOHTORYHMÄ JOHANNA LAMMINEN s toimitusjohtaja tekniikan tohtori, TkT, MBA Gasumilla vuodesta 2013 JOUNI HAIKARAINEN s johtaja, maakaasu ja tekniset palvelut DI Gasumilla vuodesta 2015» Skangas AS hallituksen puheenjohtaja» Cargotec Oyj hallituksen jäsen vuodesta 2017» Evli Pankki Oyj hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2015» Tieto Oyj:n hallituk sen jäsen ja tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen vuodesta 2016» Kemianteollisuus Ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2014» Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallituksen jäsen vuodesta 2014» Savonlinnan oopperajuhlat valtuustonpuheenjohtaja vuodesta 2017 JUKKA METSÄLÄ s johtaja, biokaasu DI, MBA Gasumilla vuodesta 2014 KIMMO RAHKAMO s johtaja, LNG, ja toimitusjohtaja, Skangas AS DI Skangasilla vuodesta

77 JOHTO JUHA HÄKÄMIES s johtaja, strategia Tekniikan lisensiaatti Gasumilla vuodesta 2016 QPR Software Oyj hallituksen jäsen vuodesta 2017 OLGA VÄISÄNEN s johtaja, viestintä KTM Gasumilla vuodesta 2011 LASSE AARNIO s CFO KTM Gasumilla vuodesta 2015 ANJA KUPARINEN s johtaja, henkilöstö KTM Gasumilla vuodesta

78 JOHTO GASUM OY HALLITUS JUHA RANTANEN s vuorineuvos, KTM, MBA Hallituksen puheenjohtaja vuodesta , HR-valiokunnan puheenjohtaja JARMO VÄISÄNEN s finanssineuvos, valtiotieteen lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta , HR-valiokunnan jäsen TIMO KOPONEN s KTM Hallituksen jäsen vuodesta , Tarkastusvaliokunnan jäsen PÄIVI PESOLA s KTM Hallituksen jäsen vuodesta , Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 76

79 JOHTO CHARLOTTE LOID s M.Sc (Chem. Eng) Hallituksen jäsen vuodesta , Tarkastusvaliokunnan jäsen ELINA ENGMAN s M.Sc (Eng.) Hallituksen jäsen vuodesta , Tarkastusvaliokunnan jäsen STEIN DALE s M.Sc (Business), Executive Education, IMD ja Harvard Business School Hallituksen jäsen vuodesta , HR-valiokunnan jäsen 77

80