Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Transkriptio

1 PALMIKKO-hanke HANKERAPORTTI, osa II Ajalta Tukea perheille lasten kasvattamiseen v sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet PALMIKKO-hankkeen ylisektorinen ohjausryhmä PALMIKKO-hankeen toiminta ajalta PALMIKKO-hankkeen kehittämispäivät ja koulutukset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL) Palmikko-kehittämispäivät Varhainen, avoin yhteistoimintakoulutusprosessi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen toteuttamana Kurikan sosiaalitoimiston tiimikoulutus Kannustava vuorovaikutus/icdp-ohjelma Uudet toimintatavat, ohjausmallit ja palvelut ALPAKKA alkukartoitusmalli PONNARI lapsiperheiden palveluohjaus SoPeVa avoin päiväkoti Lapsiperheen arjen voimavarat lomake Voimauttava valokuvaus Koulufoorumi ja KUNTO-luokka Tutkimustyö ja arviointi Muu yhteistyö Lopuksi Liitteet Liite 1 Työryhmien tuotokset: Vanhemmuuden tukeminen, kotiin vietävät palvelut ja palvelukokonaisuus Liite 2 ALPAKKA-alkukartoitusprosessi 24 Liite 3 Budjetti, toteutumisvertailu

3 Johdanto PALMIKKO-hanke, Tukea perheille lasten kasvattamiseen sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä alkoi keväällä Hanke on Kurikan kaupungin rahoittama. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä rahoittaa tutkimushankkeen perhekeskusmallin vaikuttavuuden ja kustannusten arvioinnista (kts. 4.5 s.14 15). Ensimmäinen hankeraportti on ajalta Tämä toinen hankeraportti on jatkoa edelliseen ja se ajoittuu ajalle Ensimmäisessä hankeraportissa on tarkemmin kuvattuna PALMIKKO-hankkeen taustoja ja aikaisempia Kurikan perhekeskuksen kehittämishankkeita. Useat lapsiperhepalvelut ovat sektoroituneet ja tarjoavat apua yksittäiselle perheenjäsenelle. Lisäksi yhä useammalta vanhemmalta puuttuvat omat tukiverkostot. Moniammatillista perhekeskusmallia on lähdetty kehittämään Kurikassa pitkäjänteisesti hankkeiden avulla jo 2000-luvun alusta lähtien. Kehittämistyön keskiössä on ollut perheiden tarpeista lähtevä ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki perheiden omissa toimintaympäristöissä (koti, koulu ja varhaiskasvatus). Tavoitteena on, että lapsiperhepalvelujen toimintatapoja uudistetaan siten, että moniammatillisesti huomioidaan koko perheen voimavarat ja tuen tarpeet. Keskiössä ovat perheen omat muutostarpeet ja se, miten eri tukimuodot voivat olla mukana vahvistamassa perheen omaa toimintaa. Perhe itse tekee valinnat mahdollisista palveluista. Kurikan lapsiperhepalveluja on lähdetty kehittämään laaja-alaisesti jalkautuvina lähipalvelumalleina peruspalveluissa. Kotiin saatavaa palvelua toteutetaan ylisektorisesti ja moniammatillisesti. Tavoitteena on palvelujen järjestäminen oikea-aikaisesti kaikkien eri sektoreiden osaamista hyödyntäen. Meneillään on laaja toimintakulttuurin muutos: varhainen avoin yhteistoiminta (VAY), jota toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL). Tavoitteena on, että varhainen avoin yhteistoiminta toteutuisi yli sektorirajojen sekä toimintaa toteuttavilla että johtamisen ja päätöksenteon tasoilla. Yhtenä välineenä kulttuurimuutokselle on ollut varhainen, avoin yhteistoimintakoulutusprosessi, josta tarkemmin kappaleessa (s.7-9) Tutkimustoiminta on tärkeää kehittämistyön suuntaamisessa ja arvioinnissa. Myös tässä on ollut valtakunnallinen osaaminen mukana (mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto). Meneillään on mm. Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus, jolla saamme tieteellistä tietoa moniammatillisen perhekeskusmallin kustannusvaikuttavuudesta. Lisäksi THL:n kanssa yhteistyössä on käynnissä palvelumuotoilu pilotointi koskien avoimen päiväkodin SoPeVan toimintaa. Meneillään on myös pro gradututkielmia kehittämistyön arvioimiseen. Tutkimustoiminnan tarkempi kuvaus kappaleessa 4.5 (s.14 16) Perheiden osallisuus on ollut tärkeätä kehittämistyössä. Työtapoja uudistettaessa on mietitty, miten jo olemassa olevia lapsiperheiden lähipalveluja voitaisiin kehittää siten, että ne palvelisivat mahdollisemman hyvin nykypäivän vanhempia. Vertaistuella on suuri merkitys vanhemmille. Olemme luoneet perheille mahdollisuuksia verkostoitua samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vertaistuki ja perheiden tarpeet on huomioitu mm. avoimen päiväkodin SoPeVan toiminnan ja erilaisten ryhmätoimintamallien kehittämisessä. Jatkossa kehittämistyön haasteita ovat mm. sähköiset palvelut. Ne tuovat uusia toimintamahdollisuuk-

4 - 4 - sia asiointiin, palveluohjaukseen ja vanhempien tukemiseen. Uusia haasteita palvelurakenteelle tuo myös uusi sosiaalihuoltolaki, joka tulee sovellettavaksi asteittain. Pääosiltaan sosiaalihuoltolaki astui voimaan lähtien. 2. Hankkeen tavoitteet PALMIKKO-hankkeen alkuperäiset yleistavoitteet eivät ole hankkeen aikana muuttuneet. Hankkeen ohjausryhmä on yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa konkretisoinut tavoitteita vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa ja samalla ohjausryhmä on arvioinut, miten tavoitteet ovat toteutuneet. Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitos sekä uusi sosiaalihuoltolaki tuovat joitakin muutoksia hankkeen toteuttamiseen sen eri vaiheissa. PALMIKKO-hankkeen tavoitteet: Tavoitteena on luoda palveluverkosto ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja tukemaan perheitä, joihin perhekeskuksen ennaltaehkäisevän perhetyön palvelut eivät riitä, mutta joissa lastensuojelun aloittamisen kriteerit eivät täyty. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tarpeen: Kartoittaa hankkeissa kehitettyjä ennaltaehkäiseviä ja varhaisia palveluja ja koota ne hyviksi toimiviksi kokonaisuuksiksi Kurikassa. Kehittää ja koota perheiden tukemiseen ohjausmalleja ja toimintatapoja nykypäivän vanhemmille sopiviksi. Vahvistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. Tuoda palveluja perustasolle lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnaksi ennaltaehkäisevästi erityisesti perhetilanteissa, joihin liittyy riskitekijöitä. Kokeilla mallien toimivuutta ja sovittaa ne nykyisiin käytänteisiin. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa: I vaihe: Projektia käynnistettäessä kartoitetaan Kurikan perheiden palvelut 2 -vuotiaasta alakouluikäisiin sekä tämän ikäisten auttamiseen liittyvät kehittämishankkeet. Yhteisen toimintaympäristön luominen sekä uusiin malleihin tutustuminen koulutuksen avulla mm: eroauttaminen, lapsiperhepalveluiden tuentarpeen arviointi. Uusien toimintamalli kokeilujen käynnistäminen perheiden kasvatukselliseen tukeen. Soveltaa ennaltaehkäisevän perhetyön ja lastensuojelun korjaavan perhetyön tueksi tarvittavat palvelut erityisesti perheiden kasvatuksen tueksi. II vaihe Kohderyhmän laajentaminen kouluikäisiin. Perheohjausmallin soveltaminen ja kehittäminen kouluikäisten vanhempien ohjauksessa toimivaksi. Palvelutarpeen kartoitus yhteistyössä koulutoimen kanssa. Peruspalveluissa järjestettävien perheiden uusien tukipalvelujen toimintamallien kokeileminen isompien lapsien perheiden tueksi. Aikaisempien kokeilujen jatkaminen. Hankkeen ohjausryhmän päätöksellä hanke on keskittynyt eniten alle kouluikäisiin ja alakouluikäisiin perheisiin III vaihe : Palvelujen nivominen yhtenäiseksi toiminnaksi sekä juurruttaminen aikaisempiin palveluihin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Viimeisen hankevuoden tarkemmat

5 - 5 - tavoitteet ja toiminnan painopisteet löytyvät PALMIKKO-hankkeen toimintasuunnitelmasta: mm. kuntaliitoksen aiheuttama palvelujen kehittäminen ja yhtenäistäminen, VAYmenetelmien juurruttaminen, verkostomainen johtaminen ja Jurvan avoimen varhaiskasvatuksen käynnistäminen) 3. PALMIKKO-hankkeen ylisektorinen ohjausryhmä PALMIKKO-hankkeeseen liittyvän toiminnan kehittämisestä, johtamisesta, seurannasta ja arvioinnista vastaa ohjausryhmä. Ohjausryhmä työn rinnalle on tullut mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jonka kanssa Palmikko-hanke teki yhteiskehittämissopimuksen lokakuussa Ajalla ohjausryhmään kuuluivat: Osastonhoitaja Asta Hakala (ohjausryhmän puheenjohtaja vuonna 2014), varhaiskasvatuspäällikkö Anne Valpas ohjausryhmän puheenjohtajan ), varhaiskasvatuksenohjaaja Outi Koskenvalta (vt. varhaiskasvatuspäällikkö lähtien ja ohjausryhmän puheenjohtaja lähtien), JIKkuntayhtymän johtaja Hannele Koivisto, hoitotyön johtaja Elise Lepistö, vt. sosiaalijohtaja Tarja Palomäki ( lähtien vt. sosiaalijohtaja Eija Hautamäki), sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa, johtava sosiaalityöntekijä Liisa Anttonen, lääkäri Marita Tuomaala, psykologi Erja Kivineva, sosiaaliohjaaja Helena Hankaniemi, sivistysjohtaja/jalasjärvi Anne-Mari Packalen-Reinikainen ( lähtien, varajäsenenä päiväkodin johtaja Mari Kittilä) ja projektikoordinaattori Virpi Pihlajamäki (sihteeri). Ajalla ohjausryhmän kokouksia oli yhteensä kymmenen. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet mm. Palmikko-päiviin, erilaisiin työryhmiin ja koulutusprosesseihin. Ohjausryhmän keskustelut, erilaiset kehittämisfoorumit ja yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on nostanut esiin tarpeen pysyvästä, moniammatillisesta, ylisektorisesta lapsiperhepalvelujen ohjausryhmästä, joka on yksi keskeinen tekijä, jolla turvataan varhaisen, avoimen yhteistoiminnan jatkuvuus ja kehittämistyö. Tällä hetkellä ohjausryhmä on nimetty Palmikko-hankkeen ajalle. 4. PALMIKKO-HANKKEEN TOIMINTA AJALTA PALMIKKO-hankkeen kehittämispäivät ja koulutukset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ollut tiivisti mukana kehittämistyössä PALMIKKOhankkeen alusta lähtien. Vuoden aikana yhteistyö THL:n Lapset, nuoret ja perheet yksikön ja PALMIKKO-hankkeen välillä laajentui ja tiivistyi. THL ja JIK ky/kurikan perhekeskus/ PALMIKKO-hanke tekivät sopimuksen varhaisen avoimen yhteistoiminnan yhteiskehittämisestä Sopimuksen ensimmäinen vaihe ajoittui ajalle , jonka aikana toteutettiin varhainen, avoin yhteistoimintakoulutusprosessi, josta tarkemmin kohdassa (s.7-9). Hankkeen toimintasuunnitelma ja yhteistavoitteet vuosille on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

6 PALMIKKO-kehittämispäivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valitsi Kurikan kehittämistyön pilottikunnaksi: mm. koulutukset, tutkimustoiminta ja kehittämispäivät (nk. Palmikko-päivät). Palmikko-päiviä on hankkeen aikana järjestetty yhteensä viisi ( mennessä). Neljä ensimmäistä kehittämispäivää ovat kuvattuina tarkemmin hankkeen edellisessä raportissa. Kehittämispäivien vetäjänä on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Arja Hastrup (Lapset, nuoret perheet). Hankkeen jatkuessa myös muita THL:n toimijoita on tullut mukaan, mistä tarkemmin kehittämispäivien sisältökuvauksessa ja varhaisen avoimen yhteistoiminnan (VAY) koulutusprosessissa (4.1.2 s. 7-9) sekä tutkimustyössä (4.5 s.14 16). Palmikko-päivät ovat toimineet kehittämistyön jatkumona ja suuntaa antavana foorumina. 5. PALMIKKO-päivä Kouluttajana THL:n kehittämispäällikkö Arja Hastrup, mukana myös THL:n erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen. Osanottajia yhteensä 61 henkilöä: Kurikan perhekeskuksen, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, vapaa-aikatoimen, kulttuuritoimen, seurakunnan ja lapsiperheiden edustajia, sekä hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Aiheina mm.: PALMIKKO-hankkeen, Alpakka-alkukartoituksen, Ponnari-lapsiperheiden palveluohjauksen ja avoimen päiväkodin SoPeVa:n esittelyt. Edellisen PALMIKKO-päivän jälkeen hankkeen ohjausryhmä päätti perustaa työryhmät seuraavien teemojen ympärille: 1) Vanhemmuuden tukeminen 2) Kotiin saatavat palvelut ja 3) Palvelukokonaisuus. Työryhmiin kutsuttiin lapsiperheiden, perhekeskuksen, sosiaalitoimiston, varhaiskasvatuksen, vapaa-aikatoimen, kulttuuritoimen, 3. sektorin ja seurakunnan edustajia. Työryhmät työstivät aiheita kesä-lokakuussa Kukin työryhmä kokoontui 2-4 kertaa (11 12 jäsentä/ työryhmä). Hankkeen projektikoordinaattori toimi kaikkien työryhmien järjestäjänä ja yhteyshenkilönä: koordinointi, tiedonkulku työryhmien välillä ja hankkeen ohjausryhmälle. Liitteenä yhteenveto työryhmän jäsenten ajatuksista ja asioista, joita he erityisesti halusivat tuoda esiin lapsiperhepalvelujen kehittämisessä (LIITE 1). Työryhmän tuotokset esiteltiin 5. PALMIKKO-päivässä , jolloin myös mietittiin Kurikan lapsiperheiden tämänhetkistä palvelukokonaisuutta ja sitä vastaako se tämän päivän tarpeita? PALMIKKO-päivässä päätettiin lähteä jatkotyöstämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden sähköistä palvelukokonaisuutta PALMIKKO-päivästä saatujen ehdotusten ja toiveiden mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmä nimesi työryhmän, joka työstää sähköistä palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on luoda Kurikan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista kokonaisuus, joka olisi helposti perheiden ja ammattilaisten käytettävissä (selkokielinen, asiakaslähtöinen). Sivuston kotipesänä ovat Kurikan kaupungin internetsivut. Työryhmään on nimetty edustajia sivistystoimesta (työryhmän pj Outi Latva-Reinikka- Courela, erityisnuoriso-ohjaaja), perhekeskuksesta, sosiaalitoimesta, lapsiperheistä ja tietohallinnosta. Projektikoordinaattori on yksi työryhmän jäsenistä. Työryhmä on kokoontunut ajalla 11/2014-8/2015 yhteensä 7 kertaa. Työryhmän tuotos esitellään seuraavassa PALMIKKO-päivässä syksyllä Tarvittaessa sähköistä palvelukokonaisuussivustoa jatko muokataan. Syksylle 2015 on jo sovittuina seuraavat PALMIKKO päivät: - 6. PALMIKKO-päivä Aiheina mm. varhainen, avoin yhteistoiminta, huolen puheeksi ottaminen ja kasvatuskumppanuus, sähköinen palvelukokonaisuus, palvelumuotoilu/sopeva ja valtakunnallinen näkökulma lapsiperhepalveluihin

7 PALMIKKO-päivä Aiheina mm. miten Palmikko-hanketta toteutetaan yhteistyössä Kurikassa ja Jalasjärvellä vuonna 2016: Eväitä yhteiseen työhön Varhainen, avoin yhteistoimintakoulutusprosessi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamana Vuoden 2014 aikana PALMIKKO-hankeen ohjausryhmä on työstänyt yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lapset, nuoret ja perheiden palvelut yksikön edustajien kanssa koulutusprosessia, joka vastaisi mahdollisemman hyvin hankkeessa esiin tulleisiin haasteisiin sekä hankkeen tavoitteisiin. Neuvottelujen pohjalta THL muokkasi JIK ky:lle räätälöidyn koulutusprosessin, joka perustuu varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan (VAY). Koulutusprosessiin sisältyi mm. Huolen puheeksi ottamisen kouluttajakoulutusta ja Kasvatuskumppanuuden perusteita. Koulutusprosessin rahoitus tuli PALMIKKO-hankkeesta (Kurikan kaupunki). Hankerahoista suurin osa keskitettiin tähän prosessiin. Koulutusprosessin tavoitteet: Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kulttuurin rakentuminen Lapsi- ja perhepalvelujen yhteinen moniammatillinen osaaminen Huolen puheeksi ottamisen kouluttajia 24 henkilöä eri sektoreilta (HUPU) Kasvatuskumppanuuden perusteet osaajia 24 henkilöä eri sektoreilta Ylisektorinen kehittämis- ja koulutusrakenne Ryhmämuotoiseen koulutusprosessiin osallistui yhteensä 24 henkilöä eri sektoreilta: Kurikan kaupunki/varhaiskasvatus ja koulutoimi, JIK ky/kurikan ja Jalasjärven perhekeskukset sekä sosiaalitoimi. Osallistujista 6 oli esimiehiä ja 18 työntekijää. Koulutusprosessi koostui 11 lähiopetuspäivästä, välitehtävistä sekä taustakirjallisuudesta (6op). Kouluttajina toimivat erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, asiantuntija Jukka Pyhäjoki ja kehittämispäällikkö Katja Sankalahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, sekä kasvatuskumppanuuden kouluttaja/päiväkodin johtaja Helena Koivisto ja huolen puheeksi oton kouluttaja/toimialasuunnittelija Olli Laiho Nurmijärven kunnasta. Hankkeen projektikoordinaattori vastasi koulutuspäivien käytännön järjestelyistä ja toimi yhteyshenkilönä kouluttajien, koulutettavien ja ohjausryhmän välillä: koordinointi, tiedonkulku. Lisäksi projektikoordinaattori osallistui koulutusprosessiin. Koulutusprosessi koostui viidestä osiosta, joista neljä toteutettiin ensimmäisessä sopimusvaiheessa. Viidennen vaiheen toteutuksesta sovitaan mahdollisella erillisellä jatkosopimuksella myöhemmin: 1. Varhaisen avoimen yhteistoiminnan Kick off aloitusosio (1päivä) 2. Kasvatuskumppanuuden perusteet (2+2 päivää) 3. Huolen puheeksi ottamisen kouluttajakoulutus =HUPU (2+2+1 päivää) 4. Väliarviointi ja koulutusprosessin päätös (1 päivä) 5. Kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutus ja hyvien käytäntöjen dialoginen kehittäminen (sovitaan mahdollisella erillisellä jatkosopimuksella myöhemmin) Neljä edellä mainittua osiota toteutettiin ajalla

8 - 8 - Koulutussisältö: KICK OFF-päivä: VAY-koulutus ja yhteiskehittäminen. VAY, kasvatuskumppanuus, HUPU miten nämä kytkeytyvät JIK ky:n kehittämistarpeisiin? Kouluttajina THL:stä erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja kehittämispäällikkö Katja Sankalahti. Osallistujia yhteensä 28 henkilöä: kouluttajat, koulutusprosessiin osallistujat ja muut sidosryhmät (mm. ohjausryhmän jäseniä, sivistystoimen, sosiaalitoimen ja perhekeskuksen edustajia) Kasvatuskumppanuuden perusteet, osa 1. Aiheina mm. kasvatuskumppanuuden lähtökohdat, lapsen ja vanhemman vuorovaikutus, asiakkuuden alku, vanhemman ja työntekijän ensimmäinen kohtaaminen, lapsen kohtaaminen työntekijän ja lapsen suhde. Vuorovaikutusharjoituksia. Kouluttajina THL, erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja Nurmijärven päiväkodin johtaja, kasvatuskumppanuuden kouluttaja Helena Koivisto (dokumentoija kehittämispäällikkö Katja Sankalahti, THL). Osallistujia yhteensä 52 (molemmat päivät yhteensä 27+25=52) Huolen puheeksiottamisen-kouluttajakoulutus, osa 1. Aiheina mm. Varhainen avoin yhteistyö, dialogisuus, huolen puheeksiottaminen varhaisena dialogina ja menetelmänä, harjoitukset ja välitehtävät. Kouluttajina THL:stä asiantuntija Jukka Pyhäjoki ja kehittämispäällikkö Katja Sankalahti (dokumentoijana erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, YHL). Osallistujia yhteensä 52 (molemmat päivät yhteensä 27+25=52). Välitehtävänä tulevat HUPU-kouluttajat kokoontuivat tammikuussa 2015 miettimään koulutuspilotoinnin kohderyhmää ja koulutuspareja Huolen puheeksiottamisen-kouluttajakoulutus, osa 2. Aiheina mm. kokemukset huolen puheeksi ottamisesta, reflektointia, puheeksiottaminen varhaisena dialogina (käsitteet, esiin tulleet havainnot ja kysymykset), huolen puheeksi ottamisen kouluttaminen ja kouluttajana toimiminen, pilotointikoulutuksen suunnittelu. Välitehtävänä kaikki tulevat HUPUkouluttajat tekivät pilotointikoulutuksen eri kohderyhmille. Kouluttajina THL:stä asiantuntija Jukka Pyhäjoki ja toimiala-asiantuntija Olli Laiho (Nurmijärvi), sekä dokumentoijana THL:stä erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen. Osallistujia yhteensä 50 (molemmat päivät yhteensä 25+25=50) Kasvatuskumppanuuden perusteet, osa 2. Aiheina mm. Lapsen tukemisen tavoitteet ja prosessit, lapsen tilanteen tutkiminen vanhempien kanssa, lapsen tilanteen tutkiminen moniammatillisessa ryhmässä, lapsen parhaaksi yhdessä, tunteet ja ammatillisuus moniammatillisessa yhteistyössä, yhteisen ymmärryksen rakentaminen lapsen auttamiseksi kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa. Kouluttajina THL:stä erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja Nurmijärven päiväkodin johtaja Helena Koivisto (dokumentoijana asiantuntija Jukka Pyhäjoki, THL). Osallistujia yhteensä 50 (molemmat päivät yhteensä 25+25=50) Huolen puheeksiottamisen-kouluttajakoulutus, osa 3. Aiheina mm. pilotointikoulutuskokemusten tarkastelua, tärkeimmät havainnot, askarruttavat kysymykset, yhteinen selkiinnyttäminen, palaute ja todistusten jako. Kouluttajina TH:stä asiantuntija Jukka Pyhäjoki ja erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen. Osallistujia yhteensä Väliarviointi ja koulutusprosessin päätös. Aiheina mm. koulutusprosessin dialoginen arviointi, verkostotyön ja ylisektorisen johtamisen tarve ja taito, missä olemme nyt ja mihin suuntaan menemme jatkossa VAY

9 - 9 - kehittämistyössä. Kouluttajina THL:n asiantuntija Jukka Pyhäjoki ja erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen. Osallistujia yhteensä 34: koulutusprosessiin osallistuneet, PALMIKKO-hankkeen ohjausryhmän jäseniä, Kurikan ja Jalasjärven lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä. Koulutusprosessin päättyi keväällä 2015, jolloin valmistui 24 paikallistason HUPUkouluttajakouluttajaa ja muutosagenttia. Kouluttajien ryhmä on moniammatillinen ja koko aluetta palveleva. Koulutukseen osallistuneet ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita edistämään VAY-kulttuuria Kurikan ja Jalasjärven alueilla toimimalla Huolen puheeksiottamisen kouluttajina, kasvatuskumppanuuden osaajina sekä moniammatillisen vuoropuhelun edistäjinä ja sitä kautta asiakkaiden osallisuuden sekä palveluiden ja perheen kohtaamisen edistäjinä. Työnsä tueksi kouluttajat tarvitsevat pysyvät rakenteet ja johdon tuen niin käytännön järjestelyiden (esim. työaikajärjestelyt) kuin VAY-kulttuurin edistämisen näkökulmasta. PALMIKKO-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin koulutusprosessissa esiin nousseita aiheita, jotka pitää huomioida, jotta hyvän kehityksen jatkuminen pystytään turvaamaan. Ohjausryhmä päätti HUPU koulutuksen rakenteesta, keskeisistä teemoista ja yhteisistä periaatteista. Paikalliset HUPU-koulutukset aloitetaan syksyllä 2015 sekä Kurikassa että Jalasjärvellä. Syksyn aikana toteutetaan yhteensä 8 koulutusryhmää. Tavoitteena on, että kaikki lasten ja perheiden kanssa työskentelevät käyvät Hupu-koulutuksen Kurikan ja Jalasjärven alueilla. Ensimmäiset koulutukset kohdennetaan varhaiskasvatuksen, koulujen, perhekeskusten sekä sosiaalitoimistojen työntekijöille ja esimiehille. Hankkeen ohjausryhmä nimesi kouluttajista HUPUtyöryhmän ja määritteli sen tehtävät. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin projektikoordinaattori. 4.2 Kurikan sosiaalitoimiston tiimikoulutus PALMIKKO-hankkeen kautta on järjestetty Kurikan sosiaalitoimiston ja perhetyön henkilöstölle tiimikoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on käynnistää myös sosiaalitoimessa moniammatillinen tiimityömalli. Koulutukseen on osallistunut koko Kurikan sosiaalitoimiston ja perhetyön henkilöstö, yhteensä n. 21 henkilöä. Kouluttajana toimi Jyväskylän esimies- ja yhteisövalmentaja Reetta Kekkonen Jyväskylän Koulutuskeskus Oy:stä. Koulutuspäiviä oli yhteensä viisi vuoden 2014 aikana. Koulutuksen sisältönä mm. tiimityön perusteet, perustehtävän tutkiminen tiimityön näkökulmasta, yhteistyöstä yhteiseen työhön, tiimirakenteen luominen, tiimin pelisäännöt, tiimikokouksen rakenne, yhteisöllisyyden periaatteet, tiimin arvot ja toimintamallit. Tiimikoulutuksen aikana sosiaalitoimiston henkilöstö rakensi konsultaatiotiimimallia ja otti sen käyttöön syksyllä Syksylle 2015 on sovittuna yksi tiimikoulutuspäivä, jolloin mm. arvioidaan, miten luotu tiimimalli sosiaalitoimessa on käynnistynyt ja, miten sitä pitäisi edelleen kehittää. 4.3 Kannustava vuorovaikutus/icdp-ohjelma PALMIKKO-hankkeen kautta Kurikan perheneuvolan psykologi tutustui ICDPohjelmaan, jossa keskiössä on kannustava vuorovaikutus ja lähtökohtana, että jokaisella ihmisellä on voimavaroja ja resursseja, joita voi vahvistaa. ICDP-kouluttajia on Suomessa 17 henkilöä. Ohjelmaa esiteltiin hankkeen ohjausryhmän jäsenille, jossa todettiin, että eri sektorit voivat hyödyntää saamaansa tietoa ja ICDP-materiaalia (esim. varhaiskasvatuksen henkilöstö arvokeskustelujen pohjana).

10 Uudet toimintatavat, ohjausmallit ja palvelut Uusia toimintatapoja, ohjausmalleja ja palveluja kehitettäessä tavoitteena on ollut lisätä perheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä ja tuoda palveluja perustasolle lasten kehitysympäristöihin (esim. kotiin, päivähoitoon). Tavoitteena on ollut myös perheiden varhainen tukeminen lasten kasvatuksessa ja voimavarojen esiin tuominen. Vuoden 2015 aikana uusien toimintatapojen ja ohjausmallien juurruttaminen käytänteiksi jatkui ja niitä kehitettiin edelleen ALPAKKA - alkukartoitusmalli PALMIKKO-hankkeen alussa Kurikan perhekeskuksen monialaisessa tiimityössä nousi esiin tarve kehittää selkeärakenteinen, nopea ja toimiva alkukartoitusmalli. Perhekeskuksen edustajista koottu työryhmä suunnitteli yhdessä perhekeskustiimin kanssa nk. ALPAKKA-alkukartoitusmallin, jonka avulla asiakkuuden alussa yhdessä asiakasperheen kanssa kartoitetaan perheen palvelutarve ja voimavarat ennen kuin mahdolliset tukitoimet perheessä aloitetaan. ALPAKKA alkukartoitusmalli ja sen työmenetelmiä kokeiltiin jo vuonna Työmallin kehittäminen ja testaaminen jatkui edelleen yhteistyössä perhekeskuksen monialaisen tiimin ja PALMIKKO hankkeen kanssa. ALPAKKA-työmalli otettiin systemaattiseen käyttöön perhekeskuksen tiimityössä vuoden 2014 aikana. Vuonna 2015 alkukartoitusmalli on juurtunut pysyväksi käytänteeksi perhekeskuksen monialaisessa tiimityössä. Vuonna 2015 Kurikan perhekeskuksen alkukartoitusmallin käyttöönotto on laajentunut eri sektoreille Ponnari-lapsiperheiden palveluohjauksen ja KUNTO-luokan myötä (kts , s ja s.13 14). Alkukartoitusmalli on jo melko laajasti käytössä kurikkalaisissa lapsiperhepalveluissa yhteisenä työmenetelmänä. Alkukartoitusmallissa keskiössä ovat perheen omat muutostarpeet ja, miten eri tukimuodot voivat olla mukana vahvistamassa perheen omaa toimintaa. Perhe itse tekee valinnat mahdollista palveluista. Alkukartoitusprosessi (LIITE 2) Alkukartoitusmalli kaaviona: PONNARI lapsiperheiden palveluohjaus PALMIKKO hankkeessa on kehitetty uudenlaisia yhteistyömuotoja, joissa perhe huomioidaan kokonaisvaltaisesti riippumatta siitä mikä on kunkin sektorin perinteinen fokus. Ensimmäisenä tarve uuden työmuodon kehittämiseen nousi aikuissosiaalityön työntekijöiden huomiosta, ettei heillä ole työkaluja perheen kokonaisvaltaiseen ja erityisesti lapsen näkökulman huomioimiseen. Tältä pohjalta lähdettiin kehittämään Ponnari lapsiperheiden palveluohjausta toimeentulotukea saavien lapsiperheiden,

11 aikuissosiaalityön ja ennaltaehkäisevän perhetyön välillä. Samankaltaisia haasteita nousi esiin myös muilla sektoreilla esim. varhaiskasvatuksessa, jossa puolestaan työn keskiössä on perinteisesti ollut lapsi ja jossa perheen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen tarvittiin uusia toimintamalleja. PONNARI-lapsiperheiden palveluohjaukseen on luotu selkeä, nopea ja lyhytkestoinen rakenne. Perheen palvelutarpeen kartoituksessa hyödynnetään yllä ja liitteessä 2 kuvattua ALPAKKA alkukartoitusmallia ja sen toimintaperiaatteita. Ponnari palveluohjauksen perusajatuksena on lapsiperheiden arjen sujuvuuden ja voimavarojen tukeminen. Toiminnan tavoitteena on perheiden tukeminen varhain, nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Työtä tehdään perheen kotiin päin ja se on perheelle maksuton. Perhe voi ottaa yhteyttä itse tai yhteistyötahon kautta ( missä huoli herää huoli puheeksi). Tarvittaessa PONNARI palveluohjauksessa konsultoidaan perhekeskuksessa jo olemassa olevaa monialaista tiimiä. PONNARI - työmuoto otettiin käyttöön v Yhteistyötä laajennettiin vammaispalvelun, varhaiskasvatuksen, diakonityön ja fysioterapeutin kanssa vuonna 2014 aikana. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen moniammatillinen yhteistyö perheiden kanssa on lisääntynyt vuoden 2015 aikana. Perhekeskuksen ennaltaehkäisevän perhetyön työntekijät kiersivät yhdessä projektikoordinaattorin kanssa koko Kurikan alueen varhaiskasvatuksen toimipisteet esittelemässä alkukartoitus- ja palveluohjausmalleja. Kierroksen tarkoituksen oli myös lisätä perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistä työtä perheiden kanssa. Yhteistyö on lähtenyt hienosti käyntiin. Vuoden 2015 aikana on toteutettu useita yhteisiä varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen henkilöstön kotikäyntejä alkukartoituksen ja palveluohjauksen merkeissä. Lisäksi PONNARI esite lähettiin kaikille Kurikan varhaiskasvatuksen asiakasperheille ja palvelusta tiedotettiin myös paikallislehtien kautta. Yhteistyö on jatkunut myös aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen kanssa. Varhaisen, avoimen yhteistoiminnan kulttuurimuutosta on tukenut myös eri sektoreiden yhteinen huolen puheeksi oton ja kasvatuskumppanuuden koulutusprosessi (kts s.7-9). Ylisektorinen PONNARI-työryhmä arvioi ja kehittää palveluohjausmallia edelleen perheiltä kerätyn palautteen ja yhteistyötahojen palautteen avulla. Sosiaalityöntekijä Soile Mäki-Valkama teki sosiaalityön kandidaatintutkielman (v ), jossa PONNARI lapsiperheiden palveluohjausta tarkastellaan aikuissosiaalityön näkökulmasta (kts. 4.5 s. 15) SoPeVa avoin päiväkoti Taustaa: PALMIKKO-hankkeen starttipäivänä (nk. PALMIKKO-päivä ) esiin nousi unelma avoimen varhaiskasvatustoiminnan käynnistämisestä Kurikassa, jota myös kurikkalaiset perheet olivat toivoneet pitkään. PALMIKKO-hankkeen ohjausryhmässä päätettiin lähteä kehittämään toimintaa osana PALMIKKO hankkeen kehittämistyötä. Suunnittelutyöryhmä on monitahoinen, yli hallintokuntarajojen: mm. varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen, perhekeskuksen sekä 3. sektorin ja lapsiperheiden edustajia. Työryhmä jatkaa edelleen avoimen varhaiskasvatuksen kehittämistä. Sivistyslautakunta teki päätöksen avoimen päiväkotitoiminnan käynnistämisestä ja avoimen päiväkoti SoPeVan toiminta aloitettiin Toiminta-ajatus: Avoin päiväkoti SoPeVa on lapsiperheiden kohtauspaikka, joka tarjoaa monipuolista toimintaa vauvasta vaariin. SoPeVassa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin (yhteisöllisyys) ja saada vertaisryhmän kasvatuksellista tukea matalan kynnyksen palveluna. Saman katon alta löytyvät perheiden kanssa työskentelevät erilaiset toimijat. Avoin päiväkoti vastaa myös lisääntyneeseen satunnaiseen päivähoidon tarpeeseen. Toi-

12 minta perustuu perheiden toiveisiin ja niitä kartoitetaan säännöllisesti. Toimintaa voidaan tarvittaessa joustavasti muokata. Tavoitteena on tukea perheiden voimavaroja. Toimintaan osallistuminen on perheille maksutonta. Maksuttomuus ja perheiden mahdollisuus osallistua toimintoihin omien aikataulujen mukaan on koettu tärkeäksi. Tuloksia: Toiminnan suosio on yllättänyt. Ensimmäisen vuoden aikana käyntejä on ollut SoPeVassa n Kevätkaudella 2015 käyntejä on ollut jo noin 4000 (ajalla ). Toiminta on onnistunut tavoittamaan erilaisia perheitä: mm. maahanmuuttajia, romaniperheitä, yksinhuoltajia, paikkakunnalle muuttaneita. Myös isät ovat löytäneet SoPeVan. Sosiaalista mediaa ja eri toimijoiden yhteistyövoimaa on hyödynnetty toiminnan suunnittelussa ja tiedottamisessa. Perhekeskuksen toimijat ovat aktiivisesti ohjanneet ja motivoineet perheitä SoPeVan palveluiden käyttämiseen. Lisäksi perhekeskus on keskittänyt useimmat ryhmätoiminnat SoPeVaan (esim. taaperoneuvola, monikkoperheiden, odottavien äitien ja erityisäitien ryhmät sekä vauvaryhmät). Palmikko-hankkeen innoittamina on lähdetty suunnittelemaan myös uudenlaisia ryhmätoimintoja yhteistyössä yli hallintokuntarajojen mm. Paree arki - ryhmä, jonka tavoitteena on tukea moniammatillisen tiimin yhteistyönä koko perhettä kasvatuksellisissa haasteissa. Sosiaalitoimiston ja perhekeskuksen asiantuntijoiden vierailut SoPeVan ryhmätoiminnoissa ovat vakiintuneet ja ne toteutuvat kuukausittain. Avoimen päiväkodin toimintaan kuuluu leikin ja keskustelun lisäksi ohjattua toimintaa, jota järjestetään yhdessä lasten, vanhempien ja eri yhteistyökumppanien kanssa. Alla olevan Facebook internetlinkin kautta aukeaa SoPeVan kevään ohjelma, josta saa tarkempaa kuvaa toiminnan ja toimijoiden monipuolisuudesta: Keväällä 2014 avoimen varhaiskasvatuksen työryhmä aloitti vastaavanlaisen toiminnan suunnittelun myös Jurvan alueelle. Keväällä kartoitettiin jurvalaisten perheiden toiveet avoimelle varhaiskasvatustoiminnalle, minkä perusteella työryhmä jatkaa toiminnan suunnittelua syksyllä Projektikoordinaattori on työryhmän jäsenenä. SoPeVan toimintaa ovat tukeneet myös paikalliset yritykset ja muut toimijat. Alla oleva sidosryhmäkaavio kuvaa SoPeVan laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sidosryhmäkartoitus on tehty osana erityisasiantuntija Marjatta Kekkosen (THL) tuotekehittäjäkoulutusta, jonka aiheena on avoimen päiväkodin SoPeVan palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun näkökulmasta. (Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, Lapset, nuoret ja perheet, THL)

13 Parasta avoimen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä on ollut perheiltä saatu positiivinen palaute. Tässä muutama niistä: SoPeVan toiminta on minulle ja lapsilleni korvaamaton. Olisimme vain yksin kotona ilman sosiaalisia kontakteja, jos tätä toimintaa ei olisi. Olen saanut sisältöä elämääni ja lapseni kavereita ja ohjattua toimintaa. Sosiaalisia taitoja, vertaistukea, neuvoja ja kuuntelevia korvia. Ja tärkeintä tämä ei ole maksullista. Kyllä SoPeVan toiminnan vaikutukset vielä koituvat isoksi plussaksi tulevaisuudessa Lapsiperheen arjen voimavarat - lomake PALMIKKO-hankkeen tutkimustyöryhmässä nousi esiin, että perhekeskuksen neuvolatyön laajoissa terveystarkastuksissa käytössä olevat kyselyt eivät tuo tarpeeksi esiin lapsen kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyviä teemoja. Lisäksi käytössä olleet kyselyt koettiin ongelmakeskeisiksi. Perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijöistä nimetty työryhmä työsti yhdessä hankkeen tutkimustyöryhmän kanssa uutta Lapsiperheen arjen voimavarat lomaketta. Lomaketta käytetään keskustelun pohjana perheen tukemiseksi esim. neuvolatyössä ja ehkä laajemminkin. Lomake on korvannut osan neuvolan käytössä aikaisemmin olleita lomakkeita. Vuonna 2013 aloitettiin Lapsiperheen arjen voimavarat lomakkeen työstäminen. Vuoden 2014 aikana Lapsiperheen arjen voimavarat -lomake otettiin systemaattisen käyttöön Kurikan äitiys- ja lastenneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa (raskausviikot 13 15, 4kk, 1,5v ja 4v). Samana vuonna aloitettiin lomakkeiden pohjalta tiedonkeruu pro gradututkielmaa varten. Lomake on saanut positiivista palautetta sekä perheiltä että työntekijöiltä. Myös muut JIK alueen perhekeskukset ovat olleet kiinnostuneita lomakkeen käyttöönotosta. Pro gradututkielman on tarkoitus valmistua kesällä/ syksyllä 2015, jonka jälkeen saadaan lisää tietoa lomakkeen toimivuudesta ja tehdään tarvittavia korjaukset. Tämän jälkeen lomaketta voidaan jakaa laajempaankin käyttöön. Tutkielmasta tarkemmin osiossa Tutkimustyö ja arviointi (4.5 s.15) Voimauttava valokuvaus Kaksi perhekeskuksen ja kaksi lastensuojelun työntekijää on koulutettu PALMIKKOhankkeen kautta Voimauttava valokuvaus työmenetelmään vuosina Koulutuksen järjesti Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Kouluttajana on ollut ko. menetelmän kehittäjä, sosiaali- ja taidekasvattaja Miina Savolainen. Koulutuksen saaneet työntekijät ovat hyödyntäneet uutta työmenetelmää laajasti perhekeskuksen ja sosiaalitoimiston toiminnoissa. Voimauttava valokuvaus -työmenetelmä on tuonut uutta näkökulmaa asiakastyöhön ja ryhmätoimintoihin. Työntekijöiden osaaminen on käytettävissä koko Kurikan perhekeskuksen ja sosiaalitoimen asiakastyössä. Lisätietoa Voimauttava valokuvaus työmenetelmästä nettilinkin kautta: Koulufoorumi ja KUNTO-luokka Keväällä 2014 järjestettiin PALMIKKO-hankkeen kautta koulutoimen pyynnöstä koulun ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökokous. Kokoukseen osallistui Kurikan perhekeskuksen, lastensuojelun ja sivistystoimen työntekijöitä ja esimiehiä. Yhteistyökokouksessa päätettiin perustaa työryhmä kehittämään säännöllisiä konsultaatiokäytänteitä oppilashuoltotyöryhmien tueksi. Syksyllä 2014 aloitettiin Koulu-foorumi konsultaatiokokoukset, joissa on mukana edustajia perheneuvolasta, lastensuojelusta, rehtoreista, opettajista/erityisopettajista, koulukuraattoreista ja koulupsykologi. Koulufoorumi kokoontuu n. neljä kertaa vuodessa.

14 Eri foorumeilla on keskusteltu koulun kuntoutusluokkatarpeesta. Sivistyslautakunnan päätöksellä kuntoutusluokka (KUNTO-luokka) aloittaa syksyllä 2015 Paulaharjun koululla. Kuntoutusluokka on tarkoitettu 1-5 luokkalaisille, joilla on akuuttipaikan tarve koululla. Kuntoutusluokan henkilöstöön kuuluvat opettaja, avustaja ja sosiaalialan asiantuntija. Tavoitteena on, että kuntoutusluokka on lapsen väliaikainen paikka. Tavoitteena on, että myös kotiin päin suunnataan koko perheen huomioiva räätälöity tuki. PALMIKKO-hankkeen ohjausryhmä päätti, että Kurikan perhekeskuksen ja sosiaalitoimen sektorit antavat moniammatillisen tuen työparityöhön yhteistyössä KUNTO- luokan toimijoiden kanssa. Tarkoituksenmukaista on käyttää työparina työntekijää, joka jo mahdollisesti työskentelee perheen kanssa. Kuntoutusluokan tavoitteet tukevat hienosti myös Palmikko-hankkeen ja uuden sosiaalihuoltolain tavoitteita: varhainen tuki, moniammatillisesti, koko perhe huomioiden, kotiin päin, palveluohjaus. Projektikoordinaattori on ollut mukana KUNTO-luokan toimintalinjavalmisteluissa. Toukokuussa 2015 päätettiin, että kuntoluokkaan siirron valmistelu tapahtuu koulufoorumin kautta ja ALPAKKA-alkukartoitusmallin avulla (kts s.10). Näin yhteiset työkäytänteet laajenevat KUNTO-luokan kautta myös koulutoimen alueelle. 4.5 Tutkimustyö ja arviointi Kurikan perhekeskuksessa on pidetty tärkeänä, että kehittämistyötä arvioidaan systemaattisesti tiedonkeruun kautta. Eri hankkeissa on tehty useita tutkimuksia. Myös Palmikko hankkeeseen liittyy tiiviisti tutkimustyö. Tutkimistyötä ohjaa tutkimustyöryhmä, joka on toiminut jo edellisten hankkeidenkin aikana. Tällä hetkellä tutkimustyöryhmän vakituisina jäseninä ovat: psykologi Erja Kivineva (puheenjohtaja), professori Eija Paavilainen (TtT, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri), psykologian tohtori, kehittämispäällikkö Esa Nordling (THL, Mielenterveyden edistämisen yksikkö), terveydenhoitaja Eeva-Liisa Yrttimaa, sosiaalityöntekijä Heidi Pakka, varhaiskasvatuspäällikkö Anne Valpas, hoitotyön johtaja Elise Lepistö, sosiaalityöntekijä Sisko Ala- Kurikka, lääkäri Harri Kurunmäki ja projektikoordinaattori Virpi Pihlajamäki (sihteeri). Lisäksi alla luetellut tutkijat ovat tarvittaessa konsultoineet tutkimustyöryhmää. Tutkimustyöryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa ajalla Laajempana tutkimuksena käynnistyi keväällä 2015 kustannusvaikuttavuustutkimus yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kanssa liittyen perhekeskusmallin vaikuttavuuteen. Tutkimuksesta tarkemmin alla. Tutkimus- ja opinnäytetyöt v : 1. Perhekeskusmallin vaikuttavuuden ja kustannusten arviointitutkimus. Keväällä 2015 Tampereen yliopisto ja JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (JIK ky) tekivät tutkimussopimuksen. Tutkimus toteutetaan vuosina Vastuullisena tutkijana on professori Pekka Rissanen (terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto) ja projektitutkijana Tiina Jarvala (Tampereen yliopisto). Tutkimuksen rahoittaa JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Tutkimuksessa verrataan Kurikan perhekeskushankkeiden sisältämien toimintatapojen vaikuttavuutta (mm. tiimimalli, alkukartoitus, palveluohjaus), kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimivaan perhekeskusmalliin. Aineisto koostuu alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään, joissa toteutetaan moniammatillista perhekeskuksen perhetyötä. Aineistoa kootaan perheitä koskevista sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rekisteritiedoista vuosi ennen ja jälkeen perhetyön

15 aloittamisen. Lisäksi kunnista kootaan tutkimusjaksolta yleisiä kuntaa koskevia tunnuslukuja ja seurantaindikaattoreita. Samanaikaisesti työryhmä, joka koostuu JIK ky:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopisto edustajista, tekee artikkelia työnimellä Perhekeskus lasten ja perheiden palveluiden tarjoajana esimerkkinä JIK ky, jossa muun muassa kuvataan JIK ky:n ja Kurikan perhekeskuksen kehittämisprosessin eri vaiheita ja tavoitteita. Artikkelia tullaan hyödyntämään kustannusvaikuttavuustutkimuksessa. Tavoitteena on, että tutkimuksen keskeiset tulokset raportoidaan keväällä Tiina Koivuniemi/sosiaalityön pro gradututkielma/tampereen yliopisto. Aiheena: Tapaustutkimus sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisessä ja moniammatillisuuden rakentumisesta yhteistyössä. Kyselytutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: vuoden 2013 lopulla ja 2015 vuoden alussa. Kysely toteutettiin PALMIKKO-hankkeen kautta ja tutkija on saanut kyselyn tulokset tutkimuskäyttöönsä. Tutkimusta varten muokattiin kyselylomake yhdessä tutkimustyöryhmän kanssa. Kyselytutkimuksen lisäksi on toteutettu ryhmähaastatteluja sekä Kurikan perhekeskuksessa että sosiaalitoimessa vuoden 2015 aikana. Tutkimuksen ohjaajana toimii yliopistolehtori Suvi Raitakari. Vastuuhenkilönä JIK ky:ssä toimii PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori. Tutkimus valmistuu syksyllä Tavoitteena on, että tutkimustuloksia analysoidaan toiminnan kehittämiseksi. 3. Minna Koski-Lammi/hoitotieteiden pro gradututkielma/tampereen yliopisto. Aiheena: Pikkulapsiperheiden arjen voimavaraisuus. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla lasta odottavien ja pikkulapsiperheiden arjen voimavaroja, niitä heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä sekä tuen tarvetta vanhempiensa itsensä kuvaamana ja arvioimana. Tiedonkeruumenetelmänä käytetään Kurikan perhekeskuksen moniammatillisen työryhmän ja perheiden kehittämää Lapsiperheen arjen voimavarat -lomaketta, jonka toimivuutta samalla arvioidaan. Kohderyhmä on lasta odottavat sekä 4-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten vanhemmat. Tiedonkeruu on tapahtunut 3-9/2014. Tutkimuksen ohjaajana toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto). Vastuuhenkilönä JIK ky:ssä toimii PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori. Tutkielma valmistuu kesällä/syksyllä Tavoitteena on, että tutkimustuloksia analysoidaan toiminnan kehittämiseksi. 4. Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/osana tuotekehittäjäkoulutusta. Aiheena avoimen päiväkodin SoPeVan palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun näkökulmasta. Tavoitteena on kerätä tietoa sidosryhmistä, kurikkalaisten vanhempien omista kokemuksista lapsiperheen arjesta heidän itsensä kertomana, sekä perheiden ajatuksia siitä, minkälaista apua ja tukea perheet tarvitsevat arjesta selviytymiseen. Tietoa kerätään myös siitä, mitä iloa ja hyötyä avoimella päiväkodilla SoPeValla ja muilla kurikkalaisilla palveluilla on perheille. Tietoa kerätään mm. vertaishaastatteluilla ja arkipäiväkirjojen avulla. Tiedonkeruu aloitettiin keväällä Soile Mäki-Valkama/sosiaalityön kandidaatintutkielma/tampereen yliopisto. Aihe: Ennaltaehkäisevä työ lapsiperheessä. Tutkielmassa kuvaillaan mm. PONNARI lapsiperheiden palveluohjausta aikuissosiaalityön näkökulmasta. Tutkielma valmistui ja se on luettavissa mm. JIK ky:n internetsivuilta:

16 Jonna Ritola ja Sanna Nuutinen/sosionomi/opinnäytetyö/SeAMK. Aihe: Lastensuojelun perhetyö asiakasperheiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä lastensuojelun perhetyö on asiakasperheiden kohdalla pitänyt sisällään, mihin he ovat olleet tyytyväisiä ja mitä toiminnassa pitäisi vielä kehittää. Opiskelijat teemahaastattelivat erään maalaiskunnan lastensuojelun perhetyön asiakasperheiden vanhempia syksyllä 2014 ja työ valmistui keväällä Tutkimustulokset osoittivat, että lastensuojelun perhetyö oli asiakasperheiden kohdalla sisältänyt monipuolisia toimintamenetelmiä, joita oli kotikäynneillä toteutettu perhekohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintamenetelminä oli käytetty mm. pelaamista, leikkimistä, leipomista sekä voimauttavaa valokuvausta. Yleisimpiä tavoitteita olivat lasten koulunkäynnin tukeminen, perheenjäsenten vuorovaikutussuhteet ja lasten ikätason mukainen kohtelu. Lastensuojelun perhetyö oli pidetty tukimuoto ja siitä koettiin olevan apua ja hyötyä perheiden erilaisissa elämäntilanteissa. Haastateltavat toivat kuitenkin esille, että perhetyötä ei aina kohdistettu oikein ja työntekijöistä välittyi kiire. Lisäksi toivottiin, että apu olisi nopeammin saatavilla ja koko perhe huomioitaisiin työskentelyssä. Valmis opinnäytetyö on luettavissa internetlinkin kautta: Opinnäytetyön tuloksia on hyödynnetty mm. Kurikan ja Jalasjärven lastensuojelun kehittämispäivässä (kts. kappale 5 s ) 7. Jaana Alanen/kirjasto- ja tietopalvelualan tutkintaohjelma/opinnäytetyö/seamk. Aihe: Voimaannuttava lastenkirja: kirjastosta työkaluja perhetyöhön. Opinnäytetyön lähtökohtana oli ajatus voimaannuttavasta lastenkirjasta eli siitä, miten kirjallisuuden avulla voidaan saada voimaannuttavia kokemuksia. Tavoitteena oli selvittää, miten lastenkirjallisuus voisi toimia työkaluna perhetyössä sekä selvittää millaista yhteistyötä kirjasto voisi tehdä sosiaalitoimen ja perhekeskuksen kanssa perhetyön kannalta. Opinnäytetyössä käytettiin perhetyön- ja kirjastotyöntekijöiden teemahaastatteluja. Opinnäytetyö valmistui loppuvuodesta Valmis opinnäytetyö on luettavissa nettilinkin kautta: 5. Muu yhteistyö PALMIKKO hankkeen kautta ja hankkeen rahoittamana on jatkettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n (MLL) ja Kurikan kaupungin välistä kumppanuussopimusta vapaaehtoistoiminnan ohjaustyön vahvistamiseksi vuodelle Sopimus on ollut voimassa myös vuonna MLL:n Pohjanmaan piirin koordinaattorina on toiminut Anu Palomäki (v. 2014) ja Hanna-Mari Piikkilä (v. 2015). MLL yritti käynnistää perhekummitoimintaa JIK kuntien alueella vuonna 2014, mutta koulutusta ei voitu toteuttaa vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Vuonna 2015 MLL toteutti Tilli Toukka ohjaajakoulutuksen, johon osallistui perhekeskuksen perheohjaaja. Koulutus ja sen materiaalit antavat valmiuksia käynnistää vertaisryhmiä 4-6- vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. Lisäksi mallia voidaan hyödyntää esim. avoimessa varhaiskasvatuksessa kriisitilanteiden herättämien lapsen tunteiden käsittelyssä. Suunnitelmissa on, että vertaisryhmiä käynnistetään yhteistyössä muiden JIK alueen kuntien kanssa vuonna Lisäksi MLL:n piirin koordinaattori on osallistunut avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistyöhön. Paikalliset Kurikan ja Jurvan MLL:n edustajat ovat olleet mukana useissa eri kehittämistyöryhmissä ja tapahtumissa.

17 Jurvan MLL:n perhekahvila aloitti toimintansa keväällä Jurvan perhekahvila ja sen toiminta on saavuttanut suuren suosion vuosina Kurikan MLL:n perhekahvila jatkaa toimintaansa avoimessa päiväkodissa SoPeVassa. PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori on ollut mukana avoimen varhaiskasvatuksen ja perhekahvilatoiminnan kehittämistyössä. PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori on ollut mukana järjestämässä seuraavia tapahtumia: tutustumismatka Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote), Lappeenranta. Tutustumismatkaan osallistui yhteensä 38 henkilöä: Kurikan perhekeskuksen ja sosiaalitoimen (JIK ky) henkilöstöä ja esimiehiä, Kurikan kaupungin varhaiskasvatuksen ja koulutoimen esimiehiä, ikäihmisten palveluiden henkilöstöä ja esimiehiä (JIK-alueen kunnista) sekä luottamushenkilöitä. Tutustumismatka järjestettiin ja rahoitettiin PALMIKKO-hankkeen kautta. Tutustumismatkan kohteina ja aiheina mm. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integroitu toimintamalli Eksoten alueella miten käytännössä toteutettu? Kustannusten hallinta, perhe- ja sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten talo, vammaispalvelut, ikäihmisten palvelut ja kotikuntoutus. Eksote-malliin tutustuminen sai paljon positiivista palautetta ja se herätti kehittämisajatuksia matkaan osallistuneiden keskuudessa. JIK-kuntayhtymän johtajan aloitteesta päätettiin järjestää JIK ky:n palveluiden kehittämisideoita Eksote-mallin pohjalta - kehittämisiltapäivä. Kehittämistilaisuuteen kutsuttiin: JIK ky johtokunnan jäsenet, tilaajalautakunnan jäsenet ja johtoryhmän jäsenet, sekä JIK alueen sosiaali-, sivistys- ja varhaiskasvatuksen esimiehet ja JIK ky:n esimiehet. Päivään osallistui noin 35 henkilöä. Kehittämisiltapäivän alustuspuheenvuorot pitivät Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin edustajat, joihin oli videoyhteys. Puheenvuorot kuultiin lasten ja nuorten palveluista (Lasten ja nuorten talo), vammaispalveluista ja ikäihmisten palveluista. Eksotetutustumismatkaan osallistuneet JIK ky:n edustajat esittelivät kehittämisideoita vastaavilta sektoreilta Eksote-mallin pohjalta. - Kurikan perhekeskus/jik ky, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Tampereen yliopisto ovat käyneet yhteistyöneuvotteluja kustannusvaikuttavuustutkimukseen liittyen. Entisen JIK ky:n johtajan, nykyisen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtajan aloitteesta päätettiin järjestää yhteistyössä JIK ky, Kurikan kaupungin, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ja SONetBOTNIA kanssa seminaari, jonka tavoitteena on tuoda esiin paikallisia ja valtakunnan tason näkökulmia sekä kokemuksia lapsiperhepalvelujen kehittämiseen peruspalveluissa. PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori on ollut mukana seminaarin suunnittelussa ja järjestelyssä. Vaikuttavuuden jäljillä mitä tarvitaan tulevaisuuden perhekeskus- ja lapsiperhepalveluilta? seminaari järjestetään Seinäjoella. - PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori kutsuttiin järjestämään ja vetämään Kurikan ja Jalasjärven lastensuojelun kehittämispäivää , jossa olivat mukana kaikki Kurikan ja Jalasjärven lastensuojelun esimiehet ja työntekijät (osallistujia yhteensä 15). Lastensuojelun sektori hyödyntää kehittämispäivän antia kuluvan toimintavuoden aikana. Kehittämispäivässä jaettiin kehittämisvastuualueet ja tehtävät eri henkilöille. Projektikoordinaattori on ollut mukana kehittämässä lastensuojelun asiakas- ja yhteistyötahojen palautemallia. Palautteen kerääminen

18 lastensuojelutyön kehittämiseksi on osa lastensuojelustrategiaa. Palautteiden kerääminen aloitettiin syksyllä Projektikoordinaattori kokoaa palautteet. - PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori kutsuttiin mukaan JIK ky viestinnän strategiatyöryhmään, joka työsti JIK ky:n viestinnän strategiaa ja viestinnän ohjeita tammi-toukokuussa JIK ky:n johtokunta päätti kesäkuussa 2015 JIK ky:n viestinnän strategian vuosille sekä viestinnän ohjeet. - PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori on ollut esittelemässä PALMIKKOhanketta ja Kurikan perhekeskusta mm. seuraavissa tilaisuuksissa ajalla : PALMIKKO-kehittämispäivät Terveyden edistämisen seminaari Ilmajoella KICK OFF-päivä: VAY-koulutus ja yhteiskehittäminen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtoryhmä : Kurikan perhekeskuksen, PALMIKKO-hankkeen ja kustannusvaikuttavuustutkimuksen esittelyt Kurikan Lions Club/Jennyt sekä Inner Wheel ja LC Paitapiiska/Ladyt: Haalari - hanke tilaisuus Inner Wheel/Kurikka ( ) ja Ilmajoen avoimen varhaiskasvatuksen työryhmän ( ) tutustumiskäynnit avoimeen päiväkotiin SoPeVaan. Kurikan avoimen varhaiskasvatuksen ja PALMIKKO-hankkeen esittelyt. PALMIKKO-hankkeen ja Kurikan perhekeskuksen työtapojen esittely Ilmajoen perhekeskuksen henkilöstölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsui Kurikan perhekeskuksen/jik ky:n ja Kurikan kaupungin varhaiskasvatuksen edustajia perhekeskusoppimisverkostopäiville ja esittelemään Kurikan perhekeskuksen syntyhistoriaa, verkostoja, PALMIKKO-hanketta ja perhekeskuksen moniammatillista perhetyötä. THL työstää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suomalaista perhekeskus -mallia. - PALMIKKO-hankkeen projektikoordinaattori aloitti noin kaksi vuotta kestävän Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) työnantajan järjestämänä (JIK ky). Tutkinto-ohjelma sisältää yhteensä 17 lähipäivää. 6. Lopuksi Haluamme kiittää Kurikan kaupunkia ja JIK ky:n johtoa myötämielisyydestä Kurikan lapsiperheiden palvelujen kehittämisen tukemisessa. Kurikan kaupungin myöntämä hankerahoitus on mahdollistanut pitkäjänteisen kehittämistyön. Kiitos myös ohjausryhmälle, tutkimustyöryhmäläisille, THL:n Lapset, nuoret ja perheet yksikölle ja Tampereen yliopistolle. Iso kiitos kuuluu myös perhekeskuksen, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen, sivistys-, vapaa-aika- ja kulttuuritoimen esimiehille ja työntekijöille! Kiitos myös perheille, 3. sektorin edustajille, seurakunnille sekä eri alojen opiskelijoille ja oppilaitoksille antoisasta yhteistyöstä!

19 LIITE 1 Työryhmien tuotokset Vanhemmuuden tukeminen:

20 KENELTÄ HAEN APUA: RIIPPUU PALJON SIITÄ, KENEEN TYÖNTEKIJÄÄN ON LUOTTAMUKSELLINEN SUHDE Kotiin vietävät palvelut:

21 PALVELUKOKONAISUUS, alle kouluikäiset lapsiperheet, Kurikka (universaalivarhainen-intensiivinen tuki): SOSIAALI- TOIMI - Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta - Kyläkulman toiminta -Perheoikeudelliset palvelut UNI- VER- SAALI (kaikil la oikeudet) PERHEKESKUS - Perhesuunnittelu- ja seksuaaliterveyspalvelut - Äitiysneuvolapalvelut - Perhevalmennus, psykoedukaatio= tietoa tuleville lapsiperheille - Lastenneuvolapalvelut - Lääkärineuvolapalvelut - Laajat terveystarkastukset - Ennaltaehkäisevä perhetyö, lastenneuvolan jatkokäynti - Psykologipalvelut: neuvonta ja ohjaus - Perheneuvolapalvelut: neuvonta, ohjaus ja konsultaatio. - Lapsiperheiden kotipalvelu - Perhepäivät - Palveluohjaus ja palveluista tiedottaminen -Fysioterapiapalvelut: ohjaus ja neuvonta ESI- JA ALKUOPETUS - Opetussuunnitelman mukainen opetus - Monitahoinen yhteistyöryhmä (OHR) - Opetuksen eriyttäminen - Joustavat ryhmittelyt - Vanhempainvartit ja vanhempainillat - AP/IP - toiminta VARHAIS- KASVATUS - Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut: lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, avoin päiväkoti - Palveluohjaus ja palveluista tiedottaminen KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI VAPAA-AIKATOIMI -Erilaiset retket ja leirit ja kerhot mm. uimakoulut, kesäkerhot -Perheiden liikuntamaailma -Erilaiset tapahtumat: mm. Hakurastit, Tunnin taival, Beach Volley, Hirvivaara, Koko perheen talvirieha - Erilaiset liikuntapaikat sisä- ja ulkotiloissa -Loma-aikojen toiminnat mm. Robinson seikkailurata -Harrastejärjestöjen ja yhdistysten tukeminen - Palveluohjaus ja palveluista tiedottaminen KULTTUURITOIMI: -Erilaiset kulttuuri- ja taidepalvelut sekä tapahtumat eri toimijoiden kanssa mm. lasten-konsertit, taide-näyttelyt, lastentapahtumat, kesätoriillat, kulttuuriviikot - Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Louhimo (rytmimusiikki) KIRJASTO: -Kirjastopalvelut -Erilaiset satutuokiot, teemapäivät ja tapahtumat -Erilaiset hankkeet mm. Satusalkut ja Nukketeatteriesityshanke 3.SEKTORI JA SEURAKUNTA SEURAKUNTA, LAPSITYÖ - Päiväkerhot - Perhekerho - Perhekahvila/ lapsiparkki - Hartaushetket + leikkituokio - Kerhotuokio - Perhetapahtumat: mm. puuhapäivä, talvirieha, vapputapahtuma, perhekirkot INKA-kansainvälisyyskeskus -Maahanmuuttoon liittyvä ohjaus ja neuvonta (yksilöt, perheet, yhteisöt) -Kulttuurikummitoiminta MLL - Leikkikenttätoiminta (4-10v) -Perhekahvilat (Kurikka/Jurva) -Erilaiset perhetapahtumat yhteistyössä eri tahojen kanssa KOTONA ry -Kirpputori -Koko perheen kesäretki -Äitien vapaaillat -Äitien ja isien yhteinen vapaailta -Päiväkaffit ja leikkikenttä treffit toimintaa KURIKAN KANSALAISOPISTO -Esim. musiikki- ja käsityöleikkikoulut lapsille ETELÄ- POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTON KURIKAN JA JURVAN OPETUSPISTEET -Esim. muskari- ja musiikkiopetus -Oppilaskonsertit I S Ä - L A P S I T A P A H T U M A T / I S Ä T Y Ö R Y H M Ä R Y H M Ä T O I M I N N A T JA V E R T A I S T U K I (mm. vauva-, äiti - ja perheryhmät, ryhmäneuvola)

22 KULTTUURI- JA VAPAA- AIKATOIMI VAPAA- AIKATOIMI: -Painovoimaa liikkeellähanke VAR- HAI- NEN TUKI (pieni huoli) PERHEKESKUS - Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, tihennetyt neuvola ja kotikäynnit - Moniammatillinen tiimityö perheen kanssa - Unikoulu - Ennaltaehkäisevä perhetyö kotona: ohjaus ja neuvonta, käytännön apu arkeen, lastenneuvolan jatkokäynti/ ensisynnyttäjät, monikkoperheiden perhetyö - Psykologipalvelut, neuvonta, ohjaus ja keskusteluapu aikuisille ja pariskunnille - Perheneuvolapalvelut, neuvonta, ohjaus ja keskusteluapu lapsiperheille ja pariskunnille; monialainen yhteistyö eri tahojen kanssa VARHAIS- KASVATUS - Monitahoinen yhteistyöryhmä, pedagoginen arvio - Lapsen yksilöllisestä tarpeesta lähtevä tuki arkeen - Erityislastentarhanopettajan palveluita - Avustajapalveluita -SoPeVa = avoin päiväkoti ESI- JA ALKUOPETUS - Monitahoinen yhteistyöryhmä, pedagoginen arvio, OHR - Tukiopetus - Osa-aikainen erityisopetus - Yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuoltotyö - Pedagoginen arvio -Oppimissuunnitelma - Koulunkäyntiavustajan tuki - Luokan kertaaminen/ joustaminen - Lapsen yksilöllisestä tarpeesta lähtevä tuki -AP/IP-toiminta SOSIAALI-TOIMI - Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta - Perheoikeudelliset palvelut - Asiakassuunnitelma - Lastensuojelun avohuollon tukitoimet lastensuojelun asiakkaille, esim. lastensuojelun perhetyö, tukiperhetoiminta, päivähoito - Sosiaalipäivystys - Kriisiapu - Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki - Välitystilipalvelut -Palveluohjaus (esim. Ponnari) - Moniammatillinen tiimityö perheen kanssa 3.SEKTORI JA SEURAKUNTA MLL: - Joulupuu lahjakeräys (yhdessä Nuorkauppakamarin kanssa) - Hyväjoulumieli lahjakortit (yhteistyössä eri tahojen kanssa) - Toimintaterapiapalvelut - Fysioterapiapalvelut L A K U = L a s t e n k u n t o u t u s t y ö r y h m ä R Y H M Ä T O I M I N N A T JA V E R T A I S T U K I H E N K I N E N E N S I A P U, K R I I S I T Y Ö K U N T O U T T A V A T Y Ö T O I M I N T A J A T Y Ö L L I S T Ä M I N E N

23 KULTTUURI- JA VAPAA- AIKATOIMI Vapaaaikatoimi: -Etsivä nuorisotyö ja työpajat INTEN- SIIVI- NEN TUKI (iso huoli) PERHEKESKUS - Moniammatillisesti tiimissä arvioitu hoito ja hoitoon ohjaus - Hoitoläheteharkinnat jatkoohjaus - Perhetyön tihennetty käyntijakso - Psykologi- ja terapiapalvelut - Perheneuvolapalvelu: jatkotutkimusten ja hoidontarpeen arviointi sekä keskustelukäynnit VARHAIS- KASVATUS - Pedagoginen selvitys, monitahoinen yhteistyöryhmä - Avustajapalvelut ESI- JA ALKUOPETUS - Pedagoginen selvitys, monitahoinen yhteistyöryhmä (OHR) -Yksilöllinen oppilashuoltotyö - Osa- tai kokoaikainen erityisopetus - HOJKS - Apuvälineet - Yksilöllistäminen - Pidennetty oppivelvollisuus - Toimintaalueittainen opiskelu SOSIAALI-TOIMI - Lastensuojelun avohuollon tukitoimet, esim. intensiivinen perhetyö, perhekuntoutus -Lastensuojelun asiantuntijaryhmä - Sijoitus kodin ulkopuolelle - Sosiaalipäivystys - Toimeentulotuki - Välitystilipalvelut - Päihdehuollon palvelut Vammaispalvelut: - Henkilökohtainen apu - Palveluasuminen - Kuljetuspalvelut - Asunnon muutostyöt - Määrärahasidonnaiset etuudet 3.SEKTORI JA SEURAKUNTA Kehitysvammapalvelut: - Päivähoito/ varhaiskasvatus kuntoutuksellisena - Laitoshoito - Tilapäishoito, tutkimus- ja hoitojaksot laitoksessa - Erityisneuvolapalvelut L A K U = L a s t e n k u n t o u t u s t y ö r y h m ä K U N T O U T T A V A T Y Ö T O I M I N T A J A T Y Ö L L I S T Ä M I N E N

24 LIITE 2 ALPAKKA -alkukartoitusprosessi: