PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21"

Transkriptio

1 PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

2 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen Jätteet & kierrätys Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Liikenne Vesistöt & vesihuolto Liikunta & vapaa-aika Vaikutuskanavien hyödyntäminen ESIPUHE Porin seudulla kestävää kehitystä on edistetty erilaisilla hankkeilla, projekteilla ja tiedotuksen keinoin. Vuonna 1997 julkaistu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma kokosi yhteen silloisten ns. karhukuntien kestävän kehityksen ongelmat, tavoitteet ja tulevaisuuden toimenpiteet. Kahdeksan kunnan yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma on toiminut kestävän kehityksen edistämiseksi nyt kahdeksan vuoden ajan. Suuri osa Agendan tavoitteista on toteutunut ja Porin Seutu on ottanut askeleen kestävämpään suuntaan. Porin Seudun Agendan laadinta oli aikanaan mittava prosessi, joka kesti puolitoista vuotta. Agendan laadintaan osallistui yli 100 hengen joukko, joka oli koottu kuntien päättäjistä, virkamiehistä sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Vuonna 2004 julkaistu ensimmäinen Agendan seurantaraportti osoitti että toimintaohjelma on päivityksen tarpeessa. Seurantaraportin julkaisemisen yhteydessä päätettiin että toimintaohjelma saatetaan 2000-luvulle sopivaksi. Myös toimintaohjelman päivityksessä pyrittiin avoimuuteen ja osallistumiseen. Päivitysprosessi kesti puoli vuotta ja sen aikana pyrittiin kuulemaan mahdollisimman monia vaikuttajatahoja. Käsissäsi pitelemä uudistettu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma eroaa aikaisemmasta usealla tavalla, vaikka vanhaakin on pyritty säilyttämään. Toimintaohjelma on nyt suunnattu enemmän kotitalouksien käyttöön ja siihen on yhdistetty myös enemmän sosiaalisia ja taloudellisia kestävän kehityksen teemoja. Teemojen määrää on supistettu kahdeksaan entisen kahdentoista teeman sijaan. Uutta toimintaohjelmassa on myös Kullaan kunnan yhdistyminen Ulvilan kaupunkiin ja Kokemäen kaupungin liittyminen kokonaan uutena kuntana toimintaohjelmaan.

3 1 Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 21:n tavoitteena on edistää ja parantaa Porin Seudun kestävän kehityksen tilaa ja tehdä kestävän kehityksen ajatus tutuksi kuntien päättäjille ja kaikille asukkaille. Kestävän kehityksen työ on tärkeää ja haasteellista. Kaikki toimintaohjelmaan osallistuvat kunnat lähtevät ratkaisemaan sen ongelmia ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin omien resurssiensa puitteissa. Toimintaohjelma noudattaa edelleen samaa hyväksi todettua kaavaa ja teemoittain on määritelty ongelmat, tavoitteet, strategia ja projektit. Indikaattorit on erotettu omaksi osuudeksi ja ne on irrotettu erillisiksi teemojen yhteydestä.

4 2 Kohderyhmänä kotitaloudet Yhteiskunta on jatkuvan muutoksen tilassa. Ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä on tullut lyhyessä ajassa osa jokapäiväistä elämää ja arkipäivää. Nykyään kestävä kehitys otetaan huomioon lähes kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa ja usein kestävä kehitys nostetaan yhdeksi tärkeimmistä osa-tekijöistä eri hankkeiden suunnittelussa. Kestävä kehitys onkin sanaparina tuttu useimmille viranhaltijoille ja päättäjille. Monille niin sanotuille tavallisille kaduntallaajille sanaparin sisältö on kuitenkin vielä epäselvä. Tämän toimintaohjelman pääasiallisena kohderyhmänä ovat kotitaloudet. Toimintaohjelma keskittyy kotitalouksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman suurimpia haasteita onkin kasvattaa seudun kotitalouksien ympäristötietoisuutta ja saada ihmiset tekemään kestävämpiä valintoja. Kotitalouksien valintaan kohderyhmäksi vaikuttivat monet seikat. Kotitalouksien kautta pystytään vaikuttamaan samanaikaisesti kaikkiin muihinkin kohderyhmiin, kuten virkamiehiin, päättäjiin ja niin sanottuihin tavallisiin kaduntallaajiin. Kotitaloudet ovat yhä vauraampia ja ne kuluttavat yhä enemmän palveluita, energiaa ja hyödykkeitä. Kotitalouksien omistukseen kuuluu suurin osa Suomen kansallisvarannosta, eli rakennuksista. Samalla kotitaloudet ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ja niiden tuottama jätemäärä on jatkuvasti kasvanut. Vaikka kiinteistökohtainen kierrätys on lisääntynyt, on jätehuollossa edelleen ongelmia. Kotitalouksista koituva liikenne on myös merkittävää. Kotitalouksien merkitys ympäristön ja yhteiskunnan kannalta on merkittävä. Ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat koskettavat jokapäiväistä elämää niin työpaikalla, koulussa kuin kotonakin. Monella arkipäivän toiminnalla on oma ympäristöulottuvuutensa. Tämä on asia, jota tulee harvoin ajatelleeksi kun esimerkiksi käy kaupassa tai saunoo mökillä. Ympäristöulottuvuus voi olla joko suora tai välillinen ympäristövaikutus. Ympäristövaikutus voi taas puolestaan olla luonteeltaan joko haitallinen tai hyödyllinen.

5 3 Agendan toimintakausi Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Agendan tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit asetetaan niin, että niiden toteutumisen tilaa pystytään tarkastelemaan valtuustokausittain. Valtuustokausi on tarpeeksi pitkä aika saada aikaan konkreettisia tuloksia, mutta tarpeeksi lyhyt aika, etteivät Agendan strategiat ehdi vanheta. Toimintakauden alkaessa valtuustokauden alussa, voi jokainen valittu valtuusto sitoutua toimintaohjelman tavoitteisiin yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Agendan projekteille ei ole määrätty yksityiskohtaisia aikatauluja. Tavoitteena on saada kaikki Agendassa mainitut projektit käynnistettyä nelivuotisen toimintakauden aikana. Osa tämän toimintaohjelman projekteista on kestoltaan monivuotisia kun taas osa on tempausten luontoisia ja lyhytkestoisia hankkeita. Jokaiselle projektille on määrättynä vastuullinen toteuttajataho. Toimintaohjelman seuranta Toimintaohjelman projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan vuosittain. Vuosittain kootaan lyhyt Agenda-katsaus, jossa esitetään indikaattorien kehitys ja selvitetään esimerkkiprojektien käynnistymisen tilanne. Katsaus on pienimuotoinen kertaus vuoden kestävän kehityksen tapahtumiin. Jokaisen toimintakauden jälkeen laaditaan seurantaraportti, joka toimii kattavana selvityksenä toimintakauden tapahtumista. Seurantaraportissa arvioidaan kaikkien tavoitteiden ja strategioiden toteutumista, esitetään kaikkien projektien toteutumisen tilanne ja päivitetään indikaattorit. Seurannasta vastaavat osallistuvien kuntien ympäristöviranhaltijat ja katsausten ja raporttien laadinnasta vastaa karhukuntatoimikunta. Projektien aikataulut

6 4 Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit Indikaattorit kertovat jonkin asian tilasta tai sen kehittymisestä. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat siis apuvälineitä kestävän kehityksen tilanteen mittaamiseen ja hahmottamiseksi Porin seudulla. Yleisin käyttötapa indikaattoreilla on toimia jonkin muutoksen seurannan tai mittaamisen apuvälineenä. Indikaattorit eivät ole tieteellisesti tarkkoja, vaan niiden pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa asioita ja osoittaa jonkin kehityksen suuntaviivoja. Kunnissa mittausta ja mittareita ei useinkaan tehdä kuntien toimesta, vaan ne ovat koosteita alueella toimivista laitoksista ja erilaisista yritysten tekemistä ilmoituksista. Porin Seudun Agendan indikaattorit ovat valittu niin että ne täyttävät seuraavat ehdot: - ajallisesti ja alueellisesti edustava indikaattori - helposti saatava tieto ja toistettavuus - yksinkertainen ja helposti tulkittava - sisältää tavoitearvon Ympäristötietoisuuteen liittyvät indikaattorit 1. Local Evaluation 21 Paikallisarviointi 21 Local Evaluation 21 eli Paikallisarviointi 21 on kestävän kehityksen itsearviointityökalu, joka kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta ja antaa vertailutietoja muihin kuntiin. Paikallisarvioinnissa on myös mahdollisuus ottaa sidosryhmät mukaan arviointiin. Local Evaluation 21 on vapaasti saatavilla internetistä. Paikallisarvioinnin laadinnasta vastaavat kuntien ympäristöviranhaltijat. 2. Ekologinen jalanjälki Kaupungin ekologinen jalanjälki on ekologisen kestävän kehityksen mittaväline, jolla arvioidaan luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia elolliseen luontoon. Mittayksikkönä on hehtaari, joka lasketaan vuositasolla asukasta kohti. Ekologisen jalanjäljen laskenta kannattaa tehdä usean hallintokunnan yhteistyöllä ja tietojen kokoamisesta vastaa kunnan ympäristöviranhaltijat pistemäärä Porin tulos verrattuna Suomen kuntien keskiarvoon Pori Suomen kuntien ka. Kuntalaisten ekologisia jalanjälkiä 3. Karhukuntien ympäristönettisivujen vierailumäärät hehtaaria 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Riihimäki Vantaa Kontiolahti Pyhäselkä Tampere Hämeenlinna Liperi Joensuu Helsinki Turku Pori Oulu Kuopio Karhukuntien ympäristötoimilla on yhteiset ympäristötoimien nettisivut ja Porin kaupungilla on omat ympäristötoimiston nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen sijoitettavalla laskurilla pystytään seuraamaan sivujen kävijämääriä ja samalla saadaan karkea arvio niistä väkimääristä jotka käyttävät sivuja ympäristötiedon hankintaan.

7 5 Jätteisiin ja jätehuoltoon liittyvät indikaattorit Hangassuolla hyödynnetyt jätteet 1. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetaan suurin osa Agendakunnissa tuotetusta jätteestä. Jätemäärät voidaan erotella kunnittain sekä jaottelemalla yhdyskuntajätteeseen, teollisuus- ja rakennusjätteeseen ja erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä Porin seudulla. Indikaattorin tiedot on helposti saatavilla vuosittain. tonnia Lievästi pilaantunut maa-aines Ylijäämämaa Biojäte Maa- ja kiviaines (t) Hangassuolle loppusijoitetut jätemäärät Energiaan & ilman laatuun liittyvät indikaattorit 1. Kaukolämpöverkon pituus Erityisjäte Teollisuus ja rakennusjäte Yhdyskuntajäte Suomessa kaukolämpöä käytetään melko hyvin hyödyksi. Kaukolämpö on sähköntuotannon sivutuote, jota on ryhdytty käyttämään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on hyvin kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori, mutta ei sovellu kaikkien Agenda-kuntien käyttöön. 2. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet 200 Kaukolämpöverkon pituus Loppusijoitetun jätteen määrä ei kerro koko totuutta jätehuollon toiminnasta. Tarkastelemalla myös Hangassuolla hyödynnettyjä jätemääriä saadaan kuva myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. km Nakkila Ulvila Harjavalta Pori

8 6 4. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on sitä puhtaampi ilma. IAP on laskettu Pori-Harjavaltaalueella vuosina 1990/1993, 1996 ja Indikaattoritutkimuksen on suorittanut Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus. Kevyenliikenteen väylät Porissa ja Nakkilassa km Nakkila 100 Pori Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin Linjojen matkustajamäärät Liikenteeseen liittyvät indikaattorit 1. Kevytliikenteen väylät Porin seudulla Indikaattori kuvaa kevyenliikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyenliikenteen käytön edistäminen vähentää liikenteen päästöjä, nostaa kansanterveyttä ja ehkäisee liikenneonnettomuuksia matkustajaa Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Satakunnan seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Tällä hetkellä mukana on 24 kuntaa ja 30 liikennöitsijää. Seutulippujen hinnat ovat kuntakohtaisia. Indikaattori kertoo seutulipun myynnin kehittymisestä ja samalla seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta.

9 7 Liput / kpl Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Veden kokonaiskulutus kaupungissa Veden kulutuksen mittaaminen on kansainvälisesti yleisesti käytetty indikaattori, jota voidaan käyttää myös maiden väliseen vertailuun. Vedenkulutus lasketaan kuntaan/kaupunkiin (esim. Poriin) myydyn vesimäärän ja hukkaveden yhteenlasketusta summasta. 3. Veden ominaiskulutus asukasta kohti Vesistöihin liittyvät indikaattorit 1. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen tuottaman veden määrä kertoo kuinka suuri koko kunnan vedenkäyttö on m Veden kulutus Porin kaupungissa Pupattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Ominaiskulutus = alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä jaettuna vesihuollon piiriin liittyneellä asukasmäärällä. Indikaattori kertoo, kuinka paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. litraa Veden ominaiskulutus Porissa 1/as./vrk Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus Prosenttiluku kertoo kuinka moni kiinteistö kuuluu kunnallisen viemäriverkoston piiriin.

10 8 6. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahti on Satakunnan päävesiväylän Kokemäenjoen vesistön purkupaikka, joten sen seuranta on merkittävää. Typpi on Yhteiskuntaan liittyvät indikaattorit 1. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kertoo osallistumisen määrästä. Nuorten äänestysaktiivisuutta tarkastellaan erikseen. Typpipitoisuus Pihlavanlahdella 2. Työttömyysaste ug/l kesä talvi Työttömyys on sosiaalisesti merkittävä ongelma. Erikseen tarkastellaan toimeentulotukea nostavien henkilöiden lukumäärää. Lisäksi työttömät voidaan jaotella nuoriin työttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin Happikylläisyysaste Pihlavanlahdella 200 % kesä talvi

11 9 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus Ilman tietoa omista ympäristövaikutuksistaan on vaikeata toimia ympäristöystävällisesti. Ympäristötietoisuus onkin yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista, mutta samalla se on yksi haasteellisimmista, sillä ympäristötietoisuuden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita arkirutiinien muuttumista ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristökasvatus pyrkii vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä, mutta sisältää ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Ongelmat Asenteet ympäristöasioita kohtaan Tiedon puute Resurssien puute Tiedon ja toiminnan yhdistäminen Tavoite Ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille ja päättäjille sekä kotitalouksille Aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa Strategia Tiedotusta lisätään monipuolisesti aktiivisen ja avoimen tiedottamisen keinoin. Tiedottamisen apuvälineinä käytetään mm. tiedotusvälineitä, esitteitä, tietoiskuja ja tapahtumia. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, jätehuolto Ympäristökasvatusta lisätään viemällä ympäristökasvatus kouluihin ja kaikille kouluasteille. Ensisijaisena painopisteenä ovat ala-asteet. Ympäristökasvatuksen lisäämiseen liittyy myös virkamiesten ja päättäjien ympäristökoulutuksen kehittäminen. Toteuttajatahot: koulut, ympäristöhallinto KouluAgendaa jatketaan. KouluAgendan markkinointiin kiinnitetään enemmän huomiota ja sitä pyritään käyttämään enemmän opetuksen apuvälineenä. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, koulut Ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja.

12 10 Projektit 1. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Kuntalaisen ympäristöopas on lyhyt tietoisku eri ympäristöasioista ja vastaus usein kysyttyihin kysymyksiin. Opas jaetaan jokaiseen kotitalouteen. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 5. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kuntayhteistyönä laaditaan ympäristönsuojelumääräykset. Kuntayhteistyönä laadittujen määräysten tarkoituksena on yhtenäistää kuntien käytäntöjä ympäristönsuojeluasioiden hoitamisessa. Toteuttajatahot: mukana olevat kunnat ja kuntien ympäristöhallinto 2. Karhukuntien yhteiset nettisivut Karhukunnilla on yhteiset nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen voidaan lisätä kestävän kehityksen asioista kertovat sivut, joilta löytyy ajankohtaista tietoa kestävästä kehityksestä ja mahdollisista kestävän kehityksen tapahtumista. Toteuttajataho: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt 3. Seudullinen ympäristökasvatushanke Seudullinen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on jakaa ympäristötietoutta Porin seudun kouluihin. Hanke on kaavailtu kaksivuotiseksi. Toteuttajatahot: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt ja koulut 4. Luvian Laitakarin aurinkoenergia-hanke Luvian Laitakariin rakennettava aurinkoenergiaa käyttävä kohde tulee toimimaan esimerkki- ja opetuskohteena. Aurinkoenergiahanketta on mahdollista laajentaa käyttökokemuksen kertyessä. Toteuttajataho: Luvian kunnan tekninen osasto

13 11 Yhdyskuntarakenne & asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Yhdyskuntarakenne sisältää monia haasteita kestävälle kehitykselle. Maaseudun palvelukato ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin ovat olemassa olevia ongelmia. Tiiviin kaupunkirakenteen idea perustuu palveluiden läheisyyteen ja jo olemassa olevan kaupunkirakenteen ja infrastruktuurin hyödyntämiseen. Kaupunkirakenteen tiivistymiseen voidaan vaikuttaa maankäytöllä ja tonttitarjonnalla. Asumisen vaikutukset ympäristöön ovat suuret ja linkittyvät myös moniin muihin kestävän kehityksen teemoihin. Asumisen ympäristövaikutusten pienentämisen myötä voidaan vaikuttaa myös asumiskustannuksiin. Ongelmat Maaseudun ja taaja-asutusalueiden eriarvoiset asemat Maaseudun palvelukato Resurssien puute Strategia Kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään suosimalla täydennys- ja taajamarakennetta sekä tonttitarjontaa säätelemällä Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, kaavoitus Haja-asutusalueiden kauppapalveluita voidaan parantaa esimerkiksi kannustamalla yrityksiä hankkimaan kauppa-autoja Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kunnalistekniikka Vanhan vajaakäytössä olevan rakennuskannan hyödyntäminen, ja tiedottaminen ekologisen rakentamisen vaihtoehdoista Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus, kunnallistekniikka, ympäristöhallinto Tavoite Kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajamaalueilla Maaseutu ja lähiöpalveluiden turvaaminen Ekologisen rakentamisen edistäminen

14 12 Projektit 1. Käynnissä oleva maakuntakaavoitus Kantakaupungin yleiskaava 2025 on vuonna 1993 hyväksytyn Maa- Porin osayleiskaavan tarkistus. Alue käsittää keskikaupungin ja siitä noin kuuden kilometrin säteelle ulottuvan alueen. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Toteuttajatahot: Porin kauopungin kaavoitusosasto Satakunnan maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Voimassa oleva seutukaava tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Laatiminen toteutetaan laajana yhteistyöprojektina, jossa mukana olevat kunnat, seutukunnat, viranomaiset, sidosryhmät ja kaikki muut osalliset, joiden toimintaan tai elinolosuhteisiin kaavaa saattaa vaikuttaa. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus 2. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 3. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti Ulvilan yleiskaavan laadintatyö on valmis. Yleiskaavan tarkistuksessa on pyritty ottamaan huomioon kestävä kehitys. Huomiota on kiinnitetty mm. toimivaan ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, ympäristöön ja sujuviin liikennejärjestelyihin. Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 4. Porin kantakaupungin yleiskaava

15 13 Jätteet & kierrätys Jätehuolto on jatkuvasti kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Kierrätyksestä on tullut arkipäivää ja siitä on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Parhaiten kierrätys toimii uudelleenkäytön muodossa. Jätehuollon ongelmina voidaan pitää mm. hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyyttä Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä. Jätehuolto ja kierrätys on vahvasti kotitalouksiin liittyvä tärkeä kestävän kehityksen teema. Ongelmat Tiedon puute Asenteet Maaseudun ja kaupunkien jätehuollon eriarvoisuus Tavoite Jätteen synnyn ehkäiseminen Kierrätyksen lisääminen Porin seudulla Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen Strategia Aluekeräysverkoston täydentäminen Toteuttajataho: jätehuolto Materiaalikierrätyskeskusten rakentaminen Toteuttajataho: jätehuolto Projektit 1. Ympäristöopas kotitalouksille Porin seudulla julkaistaan Jätevaakkua jätehuollon tiedotuslehteä. Ympäristöopas on laajempi kokonaisuus, joka käsittelee jäteteeman lisäksi myös muita ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 2. Kotitalouksien jäteoppaan päivittäminen Jokaiseen kotitalouteen jaettu jäteopas päivitetään. Toteuttajataho: jätehuolto Kuluttajavalistuksen lisääminen Toteuttajatahot: jätehuolto, ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta

16 14 3. Keräysverkoston laajentamisprojekti Keräysverkostoa laajennetaan. Samalla kannustetaan ihmisiä myös lajitteluun ja kierrätykseen. Projektin tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa parempi keräysverkosto. Toteuttajataho: jätehuolto 4. Kokemäen jätehuoltohanke Hanke liittyy haja-asutusalueiden jätevesihankkeeseen. Tässä jatkohankkeessa tehdään kiinteistökohtaisia jätehuoltosuunnitelmia yhdessä asiantuntijan kanssa. Toteuttajatahot: Kokemäen kaupunki/ympäristötoimi, maaseututoimi 5. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Energian talteenotto on parempi vaihtoehto kuin jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikoille. Jätteiden hyödyntäminen tulee suorittaa kestävän kehityksen mukaisesti ja käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toteuttajatahot: jätehuolto, energiahuolto

17 15 Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Suomen pitkät ja kylmät talvet vaativat asuntojen lämmittämistä ja pimeät ajanjaksot vaativat runsasta valaistusta. Energiankäyttö on siis pakollista. Energian säästämisellä saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä pienennetään asumisen ympäristövaikutuksia. Suurin osa energiasta kuluu asuntojen lämmittämiseen. Loput kodin energiasta kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Luonnonvaroja pystytään säästämään harkitulla ja tarkalla kulutuksella. Liikakulutuksen välttäminen ja ympäristöystävälliset hankinnat ovat askel kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ongelmat Tiedon puute Energian ja luonnonvarojen kestämätön käyttö Asenteet Tavoite Liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisimpiin tuotteisiin Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen Strategia Kuluttajavalistuksen lisääminen Tietoisuutta lisätään vahvalla ja tehokkaalla tiedottamisella kuten erilaisilla julkaisuilla, tempauksilla, kilpailuilla ja medioiden kautta Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta Kaukolämmön suosiminen Suomi on kaukolämmön edelläkävijämaita. Kaukolämpöverkoston laajenemisella ja sähkön ja lämmön yhteistuotannolla voidaan osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, energialaitokset Siirtyminen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön Sähkön vapaa kauppa mahdollistaa esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttämisen kaikissa kotitalouksissa ja kuntien virastoissa. Toteuttajatahot: kunnat, kotitaloudet, energialaitokset Energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen

18 16 Projektit 1. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMAPOSU-hanke) Laaditaan seudullinen ja yhtenäinen suunnitelma, jossa kartoitetaan niitä alueita, joita on mahdollista käyttää maa-ainesten ottoon. Projektin tarkoituksena on yhtenäistää maa-aineksen ottoalueita ja estää tärkeiden luontoarvojen tuhoutumista. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, kuntien ympäristöhallinto 2. Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hakkeen käyttö polttoaineena energiantuotannossa on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä hake on erittäin hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Hankkeen yhteydessä tulee tarkastella myös muita vaihtoehtoja uusiutuvia energianlähteitä käyttäville lämpölaitoksille. Toteuttajatahot: Agenda-kunnat, energialaitokset

19 17 Liikenne Liikenne kuuluu osaksi arkipäiväämme. Tavarat ja ihmiset liikkuvat päivittäin paikasta toiseen eri liikennemuotoja käyttäen. Liikenne on ihmisille välttämättömyys, mutta samalla se aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Pakokaasu- ja meluhaitat ovat kaupunkien ongelmia. Samalla liikenne aiheuttaa vaaratilanteita. Suuri osa liikenteestä on peräisin kotitalouksista. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Lyhyen työmatkan voi tehdä polkupyörällä tai kävellen. Pidempimatkalaisten kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä, kimppakyytiä ja yhdistellä matkoja. Ongelmat Ilman päästöt ja melu Liikenteen kasvu Asenteet Vaaratilanteet ja onnettomuudet Tavoite Joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen Kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen Liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen Strategia Edistämällä joukkoliikennettä vähennetään yksityisautoilun määrää ja vaikutetaan ilmastonmuutokseen sitä hidastavasti. Joukkoliikenteen vetovoimaisuutta voidaan parantaa mm. lisäämällä reittejä ja pudottamalla hintoja. Yksi tapa kasvattaa vetovoimaisuutta on ottaa käyttöön kertalippu jolla saa matkustaa esimerkiksi 1-2 tuntia. Lipputuotteita voidaan kehittää myös laajemmin. Toteuttajataho: paikallisliikenne, seutuliikenne Kauppa-autojärjestelmän tukeminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen

20 18 Kauppa-autojärjestelmä on hyvä keino saada palveluita hajaasutusalueelle. Kauppa-autojen käyttö vähentää myös taajamiin tehtyjä ostosmatkoja ja liikennettä. Toteuttajatahot: kauppiaat, kunnat Tempausten järjestäminen Autottomana päivänä voidaan ajaa linja-autolla ilmaiseksi. Lisäksi voidaan järjestää kilpailuja jotka tähtäävät henkilöautoliikenteen vähentämiseen (esimerkiksi pyörällä töihin kilpailu) Toteuttajatahot: paikallisliikenne, ympäristöhallinto, kuntien virastot Tiedottamisen lisääminen Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, joukkoliikenneviranomaiset Pyöräteiden ja opasteiden lisääminen Toteuttajataho: kuntien tekniset virastot Työsuhdebussilippujen käyttöön ottaminen Kuntien virastot ja työnantajat voivat jakaa työntekijöilleen ennalta maksettuja bussilippuja. Tämä lisäisi linja-auton käyttöä ja toisi varoja paikallisliikenteelle. Toteuttajataho: työnantajat Liikenneturvallisuuden edistäminen Liikenneturvallisuutta edistetään kaikkien liikkumismuotojen osalta. Liikenneturvallisuuden edistäminen vaatii turvallisia liikennesuunnitelmia, teiden kunnossapitoa ja liikenteen tehokasta valvontaa. Kouluissa annettavaa liikennevalistusta tullaan jatkamaan. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, peruskoulut, poliisi, kuntien liikenneturvallisuusryhmät Projektit 1. KLIPA-projekti Kevyenliikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projekti on pilottiluontoinen hanke, jossa Pori on mukana yhdessä Kirkkonummen ja Vantaan kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Toteuttajatahot: Porin kaupungin osallistuneet hallintokunnat 2. POLIS-projekti Projektin tarkoituksena on laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma Porin seudulle. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, mukana olevat kunnat 3. Joukkoliikennetutkimus Tampereen teknillinen yliopisto on aloittelemassa joukkoliikennetutkimusta linja-autoliikenteen matka-aikojen eri osien arvostuksesta. Pilottikaupunkeina mukana projektissa ovat Tampere ja Pori. Toteuttajatahot: kaupunkisuunnittelu

21 19 4. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmalla pyritään kehittämään joukkoliikenteen edellytyksiä, sekä saattamaan joukkoliikenteen matkustajamäärät uudelleen nousuun. Toteuttajatahot: Porin kaupunki

22 20 Vesistöt & vesihuolto Vesistöihin liittyviä kunnostusprojekteja on toteutettu runsaasti ja niille asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi puututtu. Haja-asutusalueiden jätevesihanke (HAJA-hanke) käynnistyi vuonna 2004 vastaamaan uuden haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen vaatimuksiin. Haja-hankkeen tarkoituksena on antaa jätevesi neuvontaa ja koulutusta kiinteistöjen omistajille, urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Vesihuolto tarkoittaa puhtaan veden kuljettamista kuluttajalle ja puolestaan jätevesien kuljettamista takaisin puhdistuksen kautta luontoon. Kuluttajat ovat erittäin tärkeä lenkki tässä kiertokulussa. Vedenpumppaus ja puhdistus vaativat energiaa ja siihen tarvitaan runsaasti energiaa ja kemikaaleja. Myös väärät aineet viemärissä voivat vahingoittaa puhdistusprosessia. Ongelmat Vesistöjen rehevöityminen ja happamoituminen Tiedon puute Tavoitteet Vesistöjen tilan parantaminen Kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin Strategia Kuluttajien tietouden lisääminen Kuluttajien tietoisuutta vesistöihin ja vesihuoltoon liittyvissä asioissa lisätään tiedotustoiminnalla Toteuttajatahot: vesilaitos, ympäristöhallinto Toiminnassa olevien vesistöjen kunnostusprojektien jatkaminen ja uusien aloittaminen Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, kuntien ympäristöhallinto Projektit 1. Karvianjokiprojekti Karvianjokiprojekti toteutetaan joko life-ohjelman avulla tai muulla rahoituksella. Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, TE-keskus 2. Haja-hanke Haja-hanke aloitettiin vuonna 2004 ja sen toiminta on ollut menestyksekästä. Hankkeen tavoitteena on tukea maaseudun asukkaita, suunnittelijoita, yrittäjiä ja viranomaisia uuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Projekti loppui joulukuussa 2005 ja loppuraportti valmistuu helmikuussa Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke 3. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja toimintaohjelman laatiminen perustuu

PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet

Lisätiedot

Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma

Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 VUOSIKATSAUS 2007 Merika Lanne RAPORTTI Ympäristötoimisto 2/2008 Alkusanat Porin Seudun Agenda 21-toimintaohjelmaan hyväksymisestä tuli viime

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI

PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI 25.1.2012 1 PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 1. Seudullinen maankäyttö Selvitykset Uudet toimintamallit Pilotit Edunvalvonta Selvitys kuntien yhteisen rakennusvalvonta- ja ympäristöyhteistyön

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Porin seudun MAL-toiminta Asiaa asumisesta

Porin seudun MAL-toiminta Asiaa asumisesta Porin seudun MAL-toiminta Asiaa asumisesta Porin Seutu 138.000 asukasta 9 kuntaa Karhukunnat 8.200 yritystä Oleminen Porin seutu tarjoaa monipuolisia asumis- ja elämäntapavaihtoehtoja yli 100.000 asukkaalleen.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot