PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21"

Transkriptio

1 PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

2 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen Jätteet & kierrätys Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Liikenne Vesistöt & vesihuolto Liikunta & vapaa-aika Vaikutuskanavien hyödyntäminen ESIPUHE Porin seudulla kestävää kehitystä on edistetty erilaisilla hankkeilla, projekteilla ja tiedotuksen keinoin. Vuonna 1997 julkaistu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma kokosi yhteen silloisten ns. karhukuntien kestävän kehityksen ongelmat, tavoitteet ja tulevaisuuden toimenpiteet. Kahdeksan kunnan yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma on toiminut kestävän kehityksen edistämiseksi nyt kahdeksan vuoden ajan. Suuri osa Agendan tavoitteista on toteutunut ja Porin Seutu on ottanut askeleen kestävämpään suuntaan. Porin Seudun Agendan laadinta oli aikanaan mittava prosessi, joka kesti puolitoista vuotta. Agendan laadintaan osallistui yli 100 hengen joukko, joka oli koottu kuntien päättäjistä, virkamiehistä sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Vuonna 2004 julkaistu ensimmäinen Agendan seurantaraportti osoitti että toimintaohjelma on päivityksen tarpeessa. Seurantaraportin julkaisemisen yhteydessä päätettiin että toimintaohjelma saatetaan 2000-luvulle sopivaksi. Myös toimintaohjelman päivityksessä pyrittiin avoimuuteen ja osallistumiseen. Päivitysprosessi kesti puoli vuotta ja sen aikana pyrittiin kuulemaan mahdollisimman monia vaikuttajatahoja. Käsissäsi pitelemä uudistettu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma eroaa aikaisemmasta usealla tavalla, vaikka vanhaakin on pyritty säilyttämään. Toimintaohjelma on nyt suunnattu enemmän kotitalouksien käyttöön ja siihen on yhdistetty myös enemmän sosiaalisia ja taloudellisia kestävän kehityksen teemoja. Teemojen määrää on supistettu kahdeksaan entisen kahdentoista teeman sijaan. Uutta toimintaohjelmassa on myös Kullaan kunnan yhdistyminen Ulvilan kaupunkiin ja Kokemäen kaupungin liittyminen kokonaan uutena kuntana toimintaohjelmaan.

3 1 Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 21:n tavoitteena on edistää ja parantaa Porin Seudun kestävän kehityksen tilaa ja tehdä kestävän kehityksen ajatus tutuksi kuntien päättäjille ja kaikille asukkaille. Kestävän kehityksen työ on tärkeää ja haasteellista. Kaikki toimintaohjelmaan osallistuvat kunnat lähtevät ratkaisemaan sen ongelmia ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin omien resurssiensa puitteissa. Toimintaohjelma noudattaa edelleen samaa hyväksi todettua kaavaa ja teemoittain on määritelty ongelmat, tavoitteet, strategia ja projektit. Indikaattorit on erotettu omaksi osuudeksi ja ne on irrotettu erillisiksi teemojen yhteydestä.

4 2 Kohderyhmänä kotitaloudet Yhteiskunta on jatkuvan muutoksen tilassa. Ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä on tullut lyhyessä ajassa osa jokapäiväistä elämää ja arkipäivää. Nykyään kestävä kehitys otetaan huomioon lähes kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa ja usein kestävä kehitys nostetaan yhdeksi tärkeimmistä osa-tekijöistä eri hankkeiden suunnittelussa. Kestävä kehitys onkin sanaparina tuttu useimmille viranhaltijoille ja päättäjille. Monille niin sanotuille tavallisille kaduntallaajille sanaparin sisältö on kuitenkin vielä epäselvä. Tämän toimintaohjelman pääasiallisena kohderyhmänä ovat kotitaloudet. Toimintaohjelma keskittyy kotitalouksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman suurimpia haasteita onkin kasvattaa seudun kotitalouksien ympäristötietoisuutta ja saada ihmiset tekemään kestävämpiä valintoja. Kotitalouksien valintaan kohderyhmäksi vaikuttivat monet seikat. Kotitalouksien kautta pystytään vaikuttamaan samanaikaisesti kaikkiin muihinkin kohderyhmiin, kuten virkamiehiin, päättäjiin ja niin sanottuihin tavallisiin kaduntallaajiin. Kotitaloudet ovat yhä vauraampia ja ne kuluttavat yhä enemmän palveluita, energiaa ja hyödykkeitä. Kotitalouksien omistukseen kuuluu suurin osa Suomen kansallisvarannosta, eli rakennuksista. Samalla kotitaloudet ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ja niiden tuottama jätemäärä on jatkuvasti kasvanut. Vaikka kiinteistökohtainen kierrätys on lisääntynyt, on jätehuollossa edelleen ongelmia. Kotitalouksista koituva liikenne on myös merkittävää. Kotitalouksien merkitys ympäristön ja yhteiskunnan kannalta on merkittävä. Ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat koskettavat jokapäiväistä elämää niin työpaikalla, koulussa kuin kotonakin. Monella arkipäivän toiminnalla on oma ympäristöulottuvuutensa. Tämä on asia, jota tulee harvoin ajatelleeksi kun esimerkiksi käy kaupassa tai saunoo mökillä. Ympäristöulottuvuus voi olla joko suora tai välillinen ympäristövaikutus. Ympäristövaikutus voi taas puolestaan olla luonteeltaan joko haitallinen tai hyödyllinen.

5 3 Agendan toimintakausi Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Agendan tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit asetetaan niin, että niiden toteutumisen tilaa pystytään tarkastelemaan valtuustokausittain. Valtuustokausi on tarpeeksi pitkä aika saada aikaan konkreettisia tuloksia, mutta tarpeeksi lyhyt aika, etteivät Agendan strategiat ehdi vanheta. Toimintakauden alkaessa valtuustokauden alussa, voi jokainen valittu valtuusto sitoutua toimintaohjelman tavoitteisiin yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Agendan projekteille ei ole määrätty yksityiskohtaisia aikatauluja. Tavoitteena on saada kaikki Agendassa mainitut projektit käynnistettyä nelivuotisen toimintakauden aikana. Osa tämän toimintaohjelman projekteista on kestoltaan monivuotisia kun taas osa on tempausten luontoisia ja lyhytkestoisia hankkeita. Jokaiselle projektille on määrättynä vastuullinen toteuttajataho. Toimintaohjelman seuranta Toimintaohjelman projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan vuosittain. Vuosittain kootaan lyhyt Agenda-katsaus, jossa esitetään indikaattorien kehitys ja selvitetään esimerkkiprojektien käynnistymisen tilanne. Katsaus on pienimuotoinen kertaus vuoden kestävän kehityksen tapahtumiin. Jokaisen toimintakauden jälkeen laaditaan seurantaraportti, joka toimii kattavana selvityksenä toimintakauden tapahtumista. Seurantaraportissa arvioidaan kaikkien tavoitteiden ja strategioiden toteutumista, esitetään kaikkien projektien toteutumisen tilanne ja päivitetään indikaattorit. Seurannasta vastaavat osallistuvien kuntien ympäristöviranhaltijat ja katsausten ja raporttien laadinnasta vastaa karhukuntatoimikunta. Projektien aikataulut

6 4 Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit Indikaattorit kertovat jonkin asian tilasta tai sen kehittymisestä. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat siis apuvälineitä kestävän kehityksen tilanteen mittaamiseen ja hahmottamiseksi Porin seudulla. Yleisin käyttötapa indikaattoreilla on toimia jonkin muutoksen seurannan tai mittaamisen apuvälineenä. Indikaattorit eivät ole tieteellisesti tarkkoja, vaan niiden pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa asioita ja osoittaa jonkin kehityksen suuntaviivoja. Kunnissa mittausta ja mittareita ei useinkaan tehdä kuntien toimesta, vaan ne ovat koosteita alueella toimivista laitoksista ja erilaisista yritysten tekemistä ilmoituksista. Porin Seudun Agendan indikaattorit ovat valittu niin että ne täyttävät seuraavat ehdot: - ajallisesti ja alueellisesti edustava indikaattori - helposti saatava tieto ja toistettavuus - yksinkertainen ja helposti tulkittava - sisältää tavoitearvon Ympäristötietoisuuteen liittyvät indikaattorit 1. Local Evaluation 21 Paikallisarviointi 21 Local Evaluation 21 eli Paikallisarviointi 21 on kestävän kehityksen itsearviointityökalu, joka kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta ja antaa vertailutietoja muihin kuntiin. Paikallisarvioinnissa on myös mahdollisuus ottaa sidosryhmät mukaan arviointiin. Local Evaluation 21 on vapaasti saatavilla internetistä. Paikallisarvioinnin laadinnasta vastaavat kuntien ympäristöviranhaltijat. 2. Ekologinen jalanjälki Kaupungin ekologinen jalanjälki on ekologisen kestävän kehityksen mittaväline, jolla arvioidaan luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia elolliseen luontoon. Mittayksikkönä on hehtaari, joka lasketaan vuositasolla asukasta kohti. Ekologisen jalanjäljen laskenta kannattaa tehdä usean hallintokunnan yhteistyöllä ja tietojen kokoamisesta vastaa kunnan ympäristöviranhaltijat pistemäärä Porin tulos verrattuna Suomen kuntien keskiarvoon Pori Suomen kuntien ka. Kuntalaisten ekologisia jalanjälkiä 3. Karhukuntien ympäristönettisivujen vierailumäärät hehtaaria 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Riihimäki Vantaa Kontiolahti Pyhäselkä Tampere Hämeenlinna Liperi Joensuu Helsinki Turku Pori Oulu Kuopio Karhukuntien ympäristötoimilla on yhteiset ympäristötoimien nettisivut ja Porin kaupungilla on omat ympäristötoimiston nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen sijoitettavalla laskurilla pystytään seuraamaan sivujen kävijämääriä ja samalla saadaan karkea arvio niistä väkimääristä jotka käyttävät sivuja ympäristötiedon hankintaan.

7 5 Jätteisiin ja jätehuoltoon liittyvät indikaattorit Hangassuolla hyödynnetyt jätteet 1. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetaan suurin osa Agendakunnissa tuotetusta jätteestä. Jätemäärät voidaan erotella kunnittain sekä jaottelemalla yhdyskuntajätteeseen, teollisuus- ja rakennusjätteeseen ja erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä Porin seudulla. Indikaattorin tiedot on helposti saatavilla vuosittain. tonnia Lievästi pilaantunut maa-aines Ylijäämämaa Biojäte Maa- ja kiviaines (t) Hangassuolle loppusijoitetut jätemäärät Energiaan & ilman laatuun liittyvät indikaattorit 1. Kaukolämpöverkon pituus Erityisjäte Teollisuus ja rakennusjäte Yhdyskuntajäte Suomessa kaukolämpöä käytetään melko hyvin hyödyksi. Kaukolämpö on sähköntuotannon sivutuote, jota on ryhdytty käyttämään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on hyvin kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori, mutta ei sovellu kaikkien Agenda-kuntien käyttöön. 2. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet 200 Kaukolämpöverkon pituus Loppusijoitetun jätteen määrä ei kerro koko totuutta jätehuollon toiminnasta. Tarkastelemalla myös Hangassuolla hyödynnettyjä jätemääriä saadaan kuva myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. km Nakkila Ulvila Harjavalta Pori

8 6 4. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on sitä puhtaampi ilma. IAP on laskettu Pori-Harjavaltaalueella vuosina 1990/1993, 1996 ja Indikaattoritutkimuksen on suorittanut Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus. Kevyenliikenteen väylät Porissa ja Nakkilassa km Nakkila 100 Pori Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin Linjojen matkustajamäärät Liikenteeseen liittyvät indikaattorit 1. Kevytliikenteen väylät Porin seudulla Indikaattori kuvaa kevyenliikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyenliikenteen käytön edistäminen vähentää liikenteen päästöjä, nostaa kansanterveyttä ja ehkäisee liikenneonnettomuuksia matkustajaa Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Satakunnan seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Tällä hetkellä mukana on 24 kuntaa ja 30 liikennöitsijää. Seutulippujen hinnat ovat kuntakohtaisia. Indikaattori kertoo seutulipun myynnin kehittymisestä ja samalla seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta.

9 7 Liput / kpl Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Veden kokonaiskulutus kaupungissa Veden kulutuksen mittaaminen on kansainvälisesti yleisesti käytetty indikaattori, jota voidaan käyttää myös maiden väliseen vertailuun. Vedenkulutus lasketaan kuntaan/kaupunkiin (esim. Poriin) myydyn vesimäärän ja hukkaveden yhteenlasketusta summasta. 3. Veden ominaiskulutus asukasta kohti Vesistöihin liittyvät indikaattorit 1. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen tuottaman veden määrä kertoo kuinka suuri koko kunnan vedenkäyttö on m Veden kulutus Porin kaupungissa Pupattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Ominaiskulutus = alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä jaettuna vesihuollon piiriin liittyneellä asukasmäärällä. Indikaattori kertoo, kuinka paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. litraa Veden ominaiskulutus Porissa 1/as./vrk Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus Prosenttiluku kertoo kuinka moni kiinteistö kuuluu kunnallisen viemäriverkoston piiriin.

10 8 6. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahti on Satakunnan päävesiväylän Kokemäenjoen vesistön purkupaikka, joten sen seuranta on merkittävää. Typpi on Yhteiskuntaan liittyvät indikaattorit 1. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kertoo osallistumisen määrästä. Nuorten äänestysaktiivisuutta tarkastellaan erikseen. Typpipitoisuus Pihlavanlahdella 2. Työttömyysaste ug/l kesä talvi Työttömyys on sosiaalisesti merkittävä ongelma. Erikseen tarkastellaan toimeentulotukea nostavien henkilöiden lukumäärää. Lisäksi työttömät voidaan jaotella nuoriin työttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin Happikylläisyysaste Pihlavanlahdella 200 % kesä talvi

11 9 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus Ilman tietoa omista ympäristövaikutuksistaan on vaikeata toimia ympäristöystävällisesti. Ympäristötietoisuus onkin yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista, mutta samalla se on yksi haasteellisimmista, sillä ympäristötietoisuuden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita arkirutiinien muuttumista ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristökasvatus pyrkii vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä, mutta sisältää ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Ongelmat Asenteet ympäristöasioita kohtaan Tiedon puute Resurssien puute Tiedon ja toiminnan yhdistäminen Tavoite Ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille ja päättäjille sekä kotitalouksille Aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa Strategia Tiedotusta lisätään monipuolisesti aktiivisen ja avoimen tiedottamisen keinoin. Tiedottamisen apuvälineinä käytetään mm. tiedotusvälineitä, esitteitä, tietoiskuja ja tapahtumia. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, jätehuolto Ympäristökasvatusta lisätään viemällä ympäristökasvatus kouluihin ja kaikille kouluasteille. Ensisijaisena painopisteenä ovat ala-asteet. Ympäristökasvatuksen lisäämiseen liittyy myös virkamiesten ja päättäjien ympäristökoulutuksen kehittäminen. Toteuttajatahot: koulut, ympäristöhallinto KouluAgendaa jatketaan. KouluAgendan markkinointiin kiinnitetään enemmän huomiota ja sitä pyritään käyttämään enemmän opetuksen apuvälineenä. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, koulut Ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja.

12 10 Projektit 1. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Kuntalaisen ympäristöopas on lyhyt tietoisku eri ympäristöasioista ja vastaus usein kysyttyihin kysymyksiin. Opas jaetaan jokaiseen kotitalouteen. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 5. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kuntayhteistyönä laaditaan ympäristönsuojelumääräykset. Kuntayhteistyönä laadittujen määräysten tarkoituksena on yhtenäistää kuntien käytäntöjä ympäristönsuojeluasioiden hoitamisessa. Toteuttajatahot: mukana olevat kunnat ja kuntien ympäristöhallinto 2. Karhukuntien yhteiset nettisivut Karhukunnilla on yhteiset nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen voidaan lisätä kestävän kehityksen asioista kertovat sivut, joilta löytyy ajankohtaista tietoa kestävästä kehityksestä ja mahdollisista kestävän kehityksen tapahtumista. Toteuttajataho: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt 3. Seudullinen ympäristökasvatushanke Seudullinen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on jakaa ympäristötietoutta Porin seudun kouluihin. Hanke on kaavailtu kaksivuotiseksi. Toteuttajatahot: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt ja koulut 4. Luvian Laitakarin aurinkoenergia-hanke Luvian Laitakariin rakennettava aurinkoenergiaa käyttävä kohde tulee toimimaan esimerkki- ja opetuskohteena. Aurinkoenergiahanketta on mahdollista laajentaa käyttökokemuksen kertyessä. Toteuttajataho: Luvian kunnan tekninen osasto

13 11 Yhdyskuntarakenne & asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Yhdyskuntarakenne sisältää monia haasteita kestävälle kehitykselle. Maaseudun palvelukato ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin ovat olemassa olevia ongelmia. Tiiviin kaupunkirakenteen idea perustuu palveluiden läheisyyteen ja jo olemassa olevan kaupunkirakenteen ja infrastruktuurin hyödyntämiseen. Kaupunkirakenteen tiivistymiseen voidaan vaikuttaa maankäytöllä ja tonttitarjonnalla. Asumisen vaikutukset ympäristöön ovat suuret ja linkittyvät myös moniin muihin kestävän kehityksen teemoihin. Asumisen ympäristövaikutusten pienentämisen myötä voidaan vaikuttaa myös asumiskustannuksiin. Ongelmat Maaseudun ja taaja-asutusalueiden eriarvoiset asemat Maaseudun palvelukato Resurssien puute Strategia Kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään suosimalla täydennys- ja taajamarakennetta sekä tonttitarjontaa säätelemällä Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, kaavoitus Haja-asutusalueiden kauppapalveluita voidaan parantaa esimerkiksi kannustamalla yrityksiä hankkimaan kauppa-autoja Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kunnalistekniikka Vanhan vajaakäytössä olevan rakennuskannan hyödyntäminen, ja tiedottaminen ekologisen rakentamisen vaihtoehdoista Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus, kunnallistekniikka, ympäristöhallinto Tavoite Kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajamaalueilla Maaseutu ja lähiöpalveluiden turvaaminen Ekologisen rakentamisen edistäminen

14 12 Projektit 1. Käynnissä oleva maakuntakaavoitus Kantakaupungin yleiskaava 2025 on vuonna 1993 hyväksytyn Maa- Porin osayleiskaavan tarkistus. Alue käsittää keskikaupungin ja siitä noin kuuden kilometrin säteelle ulottuvan alueen. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Toteuttajatahot: Porin kauopungin kaavoitusosasto Satakunnan maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Voimassa oleva seutukaava tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Laatiminen toteutetaan laajana yhteistyöprojektina, jossa mukana olevat kunnat, seutukunnat, viranomaiset, sidosryhmät ja kaikki muut osalliset, joiden toimintaan tai elinolosuhteisiin kaavaa saattaa vaikuttaa. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus 2. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 3. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti Ulvilan yleiskaavan laadintatyö on valmis. Yleiskaavan tarkistuksessa on pyritty ottamaan huomioon kestävä kehitys. Huomiota on kiinnitetty mm. toimivaan ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, ympäristöön ja sujuviin liikennejärjestelyihin. Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 4. Porin kantakaupungin yleiskaava

15 13 Jätteet & kierrätys Jätehuolto on jatkuvasti kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Kierrätyksestä on tullut arkipäivää ja siitä on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Parhaiten kierrätys toimii uudelleenkäytön muodossa. Jätehuollon ongelmina voidaan pitää mm. hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyyttä Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä. Jätehuolto ja kierrätys on vahvasti kotitalouksiin liittyvä tärkeä kestävän kehityksen teema. Ongelmat Tiedon puute Asenteet Maaseudun ja kaupunkien jätehuollon eriarvoisuus Tavoite Jätteen synnyn ehkäiseminen Kierrätyksen lisääminen Porin seudulla Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen Strategia Aluekeräysverkoston täydentäminen Toteuttajataho: jätehuolto Materiaalikierrätyskeskusten rakentaminen Toteuttajataho: jätehuolto Projektit 1. Ympäristöopas kotitalouksille Porin seudulla julkaistaan Jätevaakkua jätehuollon tiedotuslehteä. Ympäristöopas on laajempi kokonaisuus, joka käsittelee jäteteeman lisäksi myös muita ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 2. Kotitalouksien jäteoppaan päivittäminen Jokaiseen kotitalouteen jaettu jäteopas päivitetään. Toteuttajataho: jätehuolto Kuluttajavalistuksen lisääminen Toteuttajatahot: jätehuolto, ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta

16 14 3. Keräysverkoston laajentamisprojekti Keräysverkostoa laajennetaan. Samalla kannustetaan ihmisiä myös lajitteluun ja kierrätykseen. Projektin tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa parempi keräysverkosto. Toteuttajataho: jätehuolto 4. Kokemäen jätehuoltohanke Hanke liittyy haja-asutusalueiden jätevesihankkeeseen. Tässä jatkohankkeessa tehdään kiinteistökohtaisia jätehuoltosuunnitelmia yhdessä asiantuntijan kanssa. Toteuttajatahot: Kokemäen kaupunki/ympäristötoimi, maaseututoimi 5. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Energian talteenotto on parempi vaihtoehto kuin jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikoille. Jätteiden hyödyntäminen tulee suorittaa kestävän kehityksen mukaisesti ja käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toteuttajatahot: jätehuolto, energiahuolto

17 15 Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Suomen pitkät ja kylmät talvet vaativat asuntojen lämmittämistä ja pimeät ajanjaksot vaativat runsasta valaistusta. Energiankäyttö on siis pakollista. Energian säästämisellä saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä pienennetään asumisen ympäristövaikutuksia. Suurin osa energiasta kuluu asuntojen lämmittämiseen. Loput kodin energiasta kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Luonnonvaroja pystytään säästämään harkitulla ja tarkalla kulutuksella. Liikakulutuksen välttäminen ja ympäristöystävälliset hankinnat ovat askel kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ongelmat Tiedon puute Energian ja luonnonvarojen kestämätön käyttö Asenteet Tavoite Liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisimpiin tuotteisiin Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen Strategia Kuluttajavalistuksen lisääminen Tietoisuutta lisätään vahvalla ja tehokkaalla tiedottamisella kuten erilaisilla julkaisuilla, tempauksilla, kilpailuilla ja medioiden kautta Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta Kaukolämmön suosiminen Suomi on kaukolämmön edelläkävijämaita. Kaukolämpöverkoston laajenemisella ja sähkön ja lämmön yhteistuotannolla voidaan osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, energialaitokset Siirtyminen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön Sähkön vapaa kauppa mahdollistaa esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttämisen kaikissa kotitalouksissa ja kuntien virastoissa. Toteuttajatahot: kunnat, kotitaloudet, energialaitokset Energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen

18 16 Projektit 1. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMAPOSU-hanke) Laaditaan seudullinen ja yhtenäinen suunnitelma, jossa kartoitetaan niitä alueita, joita on mahdollista käyttää maa-ainesten ottoon. Projektin tarkoituksena on yhtenäistää maa-aineksen ottoalueita ja estää tärkeiden luontoarvojen tuhoutumista. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, kuntien ympäristöhallinto 2. Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hakkeen käyttö polttoaineena energiantuotannossa on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä hake on erittäin hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Hankkeen yhteydessä tulee tarkastella myös muita vaihtoehtoja uusiutuvia energianlähteitä käyttäville lämpölaitoksille. Toteuttajatahot: Agenda-kunnat, energialaitokset

19 17 Liikenne Liikenne kuuluu osaksi arkipäiväämme. Tavarat ja ihmiset liikkuvat päivittäin paikasta toiseen eri liikennemuotoja käyttäen. Liikenne on ihmisille välttämättömyys, mutta samalla se aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Pakokaasu- ja meluhaitat ovat kaupunkien ongelmia. Samalla liikenne aiheuttaa vaaratilanteita. Suuri osa liikenteestä on peräisin kotitalouksista. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Lyhyen työmatkan voi tehdä polkupyörällä tai kävellen. Pidempimatkalaisten kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä, kimppakyytiä ja yhdistellä matkoja. Ongelmat Ilman päästöt ja melu Liikenteen kasvu Asenteet Vaaratilanteet ja onnettomuudet Tavoite Joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen Kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen Liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen Strategia Edistämällä joukkoliikennettä vähennetään yksityisautoilun määrää ja vaikutetaan ilmastonmuutokseen sitä hidastavasti. Joukkoliikenteen vetovoimaisuutta voidaan parantaa mm. lisäämällä reittejä ja pudottamalla hintoja. Yksi tapa kasvattaa vetovoimaisuutta on ottaa käyttöön kertalippu jolla saa matkustaa esimerkiksi 1-2 tuntia. Lipputuotteita voidaan kehittää myös laajemmin. Toteuttajataho: paikallisliikenne, seutuliikenne Kauppa-autojärjestelmän tukeminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen

20 18 Kauppa-autojärjestelmä on hyvä keino saada palveluita hajaasutusalueelle. Kauppa-autojen käyttö vähentää myös taajamiin tehtyjä ostosmatkoja ja liikennettä. Toteuttajatahot: kauppiaat, kunnat Tempausten järjestäminen Autottomana päivänä voidaan ajaa linja-autolla ilmaiseksi. Lisäksi voidaan järjestää kilpailuja jotka tähtäävät henkilöautoliikenteen vähentämiseen (esimerkiksi pyörällä töihin kilpailu) Toteuttajatahot: paikallisliikenne, ympäristöhallinto, kuntien virastot Tiedottamisen lisääminen Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, joukkoliikenneviranomaiset Pyöräteiden ja opasteiden lisääminen Toteuttajataho: kuntien tekniset virastot Työsuhdebussilippujen käyttöön ottaminen Kuntien virastot ja työnantajat voivat jakaa työntekijöilleen ennalta maksettuja bussilippuja. Tämä lisäisi linja-auton käyttöä ja toisi varoja paikallisliikenteelle. Toteuttajataho: työnantajat Liikenneturvallisuuden edistäminen Liikenneturvallisuutta edistetään kaikkien liikkumismuotojen osalta. Liikenneturvallisuuden edistäminen vaatii turvallisia liikennesuunnitelmia, teiden kunnossapitoa ja liikenteen tehokasta valvontaa. Kouluissa annettavaa liikennevalistusta tullaan jatkamaan. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, peruskoulut, poliisi, kuntien liikenneturvallisuusryhmät Projektit 1. KLIPA-projekti Kevyenliikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projekti on pilottiluontoinen hanke, jossa Pori on mukana yhdessä Kirkkonummen ja Vantaan kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Toteuttajatahot: Porin kaupungin osallistuneet hallintokunnat 2. POLIS-projekti Projektin tarkoituksena on laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma Porin seudulle. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, mukana olevat kunnat 3. Joukkoliikennetutkimus Tampereen teknillinen yliopisto on aloittelemassa joukkoliikennetutkimusta linja-autoliikenteen matka-aikojen eri osien arvostuksesta. Pilottikaupunkeina mukana projektissa ovat Tampere ja Pori. Toteuttajatahot: kaupunkisuunnittelu

21 19 4. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmalla pyritään kehittämään joukkoliikenteen edellytyksiä, sekä saattamaan joukkoliikenteen matkustajamäärät uudelleen nousuun. Toteuttajatahot: Porin kaupunki

22 20 Vesistöt & vesihuolto Vesistöihin liittyviä kunnostusprojekteja on toteutettu runsaasti ja niille asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi puututtu. Haja-asutusalueiden jätevesihanke (HAJA-hanke) käynnistyi vuonna 2004 vastaamaan uuden haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen vaatimuksiin. Haja-hankkeen tarkoituksena on antaa jätevesi neuvontaa ja koulutusta kiinteistöjen omistajille, urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Vesihuolto tarkoittaa puhtaan veden kuljettamista kuluttajalle ja puolestaan jätevesien kuljettamista takaisin puhdistuksen kautta luontoon. Kuluttajat ovat erittäin tärkeä lenkki tässä kiertokulussa. Vedenpumppaus ja puhdistus vaativat energiaa ja siihen tarvitaan runsaasti energiaa ja kemikaaleja. Myös väärät aineet viemärissä voivat vahingoittaa puhdistusprosessia. Ongelmat Vesistöjen rehevöityminen ja happamoituminen Tiedon puute Tavoitteet Vesistöjen tilan parantaminen Kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin Strategia Kuluttajien tietouden lisääminen Kuluttajien tietoisuutta vesistöihin ja vesihuoltoon liittyvissä asioissa lisätään tiedotustoiminnalla Toteuttajatahot: vesilaitos, ympäristöhallinto Toiminnassa olevien vesistöjen kunnostusprojektien jatkaminen ja uusien aloittaminen Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, kuntien ympäristöhallinto Projektit 1. Karvianjokiprojekti Karvianjokiprojekti toteutetaan joko life-ohjelman avulla tai muulla rahoituksella. Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, TE-keskus 2. Haja-hanke Haja-hanke aloitettiin vuonna 2004 ja sen toiminta on ollut menestyksekästä. Hankkeen tavoitteena on tukea maaseudun asukkaita, suunnittelijoita, yrittäjiä ja viranomaisia uuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Projekti loppui joulukuussa 2005 ja loppuraportti valmistuu helmikuussa Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke 3. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja toimintaohjelman laatiminen perustuu

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Tasa-arvofoorumi 27.10.2011 Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Turun kaupungin YVTA- työstä Turun kaupungilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämä suunnittelutyö on yhdistetty YVTA

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km. 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot