Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma
|
|
- Elli Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 VUOSIKATSAUS 2007 Merika Lanne RAPORTTI Ympäristötoimisto 2/2008
2
3 Alkusanat Porin Seudun Agenda 21-toimintaohjelmaan hyväksymisestä tuli viime vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Vaikka ohjelma tarkistettiin ja ajantasaistettiin vuonna 2005, tuntuu joskus siltä, että toimintaohjelma ei kuitenkaan ole tavoittanut kuntien päättäjiä siinä laajuudessa kuin olisi toivonut. ehkä se johtui siitä, että kunnissa on tällä hetkellä käynnissä niin monet erilaiset kehittämis- ja muutoshankkeet. Toisaalta taas toimintaohjelmaan kirjattuja ajatuksia viedään eteenpäin tavallaan tiedostamatta niitä KEKE-hankkeiksi. Tarkastellessa vuoden 2007 Keke-indikaattoreita huomio kiinnittyy kahteen positiiviseen asiaan. Satakunnassa seutulippu on tuonut selvästi kaivatun piristysruiskeen joukkoliikenteen käyttöön. Sen kehittämistä ja kampanjointia linja-autolla tehtävän työmatkaliikenteen puolesta kannattaa jatkaa. Toinen positiivinen asia oli energiajätteen syntypaikkalajittelun ja kiinteistökohtaisen keräilyn aloittaminen Porissa. Porilaiset ovat olleet tunnollisia lajittelijoita tähänkin saakka, mutta energiajätteen lajittelun omaksuminen näin hyvin ja helposti yllätti allekirjoittaneen. Hienoa porilaiset. Nyt näytetään mallia muulle Suomelle joka tuntuu haikailevan massapolton perään. Aivan vuoden 2007 lopulla valmistui Porin Seudun Ilmasto-ohjelma kuntien ja Prizztechin yhteistyönä. Nyt kunnilla on vastuu ohjelman täytäntöönpanosta ja tulosten seurannasta. Yritetään tässäkin asiassa olla eturivin kuntia, sillä ilmastomuutos koettelee todennäköisesti länsirannikkoa muuta maata ankarammin. Porissa Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi
4 Sisältö Alkusanat 3 Johdanto 5 Kestävän kehityksen määrälliset indikaattorit 6 Ympäristötietoisuus 6 Jätteet ja jätehuolto 6 Energia ja ilman laatu 8 Liikenne 9 Veden käyttö ja vesistöt 11 Yhteiskunta 14 Ympäristötyö ja projektit Porin seudulla 15 Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus 15 Yhdyskuntarakenne ja asuminen 16 Jätteet ja kierrätys 16 Luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö 17 Liikenne 19 Vesistöt ja vesihuolto 20 Liikunta ja vapaa-aika 20 Vaikutuskanavien hyödyntäminen 21 Johtopäätöksiä 24 Etusivun kuva Tiina Rajala
5 Johdanto Tämä julkaisu on katsaus vuonna 1997 laadittuun, ja vuonna 2005 päivitettyyn, Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21:een. Agenda 21:n tavoite on edistää ja parantaa Porin seudun kestävän kehityksen tilannetta sekä tehdä kestävän kehityksen ajatusta tutuksi niin päättäjille kuin kaikille asukkaille. Kestävä kehitys on nykyään tullut osaksi päätöksentekoa ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Viranhaltijoille ja päättäjille käsite onkin tuttu, mutta monille tavallisille kansalaisille sen sisältö saattaa edelleen olla hieman epäselvä. Agenda 21:n kohderyhmänä ovatkin pääsääntöisesti kotitaloudet ja se keskittyy niiden mahdollisuuksiin vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Kotitalouksien kautta voidaan lisäksi vaikuttaa kaikkiin muihinkin kohderyhmiin. Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit on asetettu niin, että niiden toteutumista voidaan tarkastella valtuustokausittain. Kausi on riittävän pitkä aika konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi, mutta myös tarpeeksi lyhyt, etteivät strategiat ehdi vanheta. Projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan kuitenkin vuosittain kokoamalla lyhyt Agenda-katsaus, jossa kerrotaan indikaattorien kehitys sekä esimerkkiprojektien tilanne. Joka neljäs vuosi toimintakauden päätteeksi laaditaan seurantaraportti, joka on kattava selvitys kauden tapahtumista. Tiedot tätä järjestyksessään toista katsausta varten on kerätty toimintaohjelmaan kuuluvien kuntien ympäristöviranhaltijoilta. Edellisen katsauksen teki Sari Kahri vuonna
6 Kestävän kehityksen määrälliset indikaattorit Ympäristötietoisuus Local Evaluation 21 Local Evaluation on kestävän kehityksen itsearviointityökalu. Se kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta sekä antaa vertailutietoa muihin kuntiin. Local Evaluation 21 on saatavilla internetistä. Local Evaluation toteutetaan kerran valtuustokaudessa. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta. Se kertoo kuinka monta hehtaaria yhden ihmisen kulutus ja jätteet vaativat maata. Ekologinen jalanjälki lasketaan yleensä kerran valtuustokaudessa, koska lyhyemmässä ajassa siinä ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia. Jätteet ja jätehuolto Kestävän kehityksen ensisijainen tavoite on jätteiden kokonaismäärän väheneminen. Hyötykäyttö tarkoittaa tapaa hyödyntää jätteihin sitoutunut materiaali uudelleen, mutta jätemäärän hallitsemiseksi on ehkäistävä jätteiden syntymistä. Vuoden 2007 aikana jätteitä syntyi yhteensä t. Edellisenä vuotena kokonaismäärä oli t. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Suurin osa kestävän kehityksen toimintaohjelmaan kuuluvien kuntien jätteestä loppusijoitetaan Hangassuon jäteasemalle. Jätteet voidaan jaotella yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennus- sekä erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä. 6
7 Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätteet (t) Erityisjäte Teollisuusjäte Rakennusjäte Yhdyskuntajäte Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet Loppusijoitetun jätteen määrä ei anna aivan todellista kuvaa jätehuollon toiminnasta. Hyödynnettyjä jätemääriä tarkastelemalla saadaan käsitys myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. Hyödynnettäviä jätteitä ovat biojäte, risut, lievästi pilaantuneet maat, ylijäämämaa ja maa- ja kiviaines. Eniten Hangassuolla hyödynnetään maa- ja kiviainesta. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet (t) Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee hyötykäytön lisääntyessä. Kuitenkin loppusijoitetun jätteen määrä (n t) on suurempi kuin hyödynnettävän jätteen (n t). Loppusijoitettavan jätteen määrä on pienentynyt lähes t vuodesta 2005, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa. 7
8 Energia ja ilman laatu Kaukolämpöverkon pituus Kaukolämpöä syntyy sähköntuotannon sivutuotteena ja sitä käytetään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori. Se ei kuitenkaan sovellu kaikkien kuntien käyttöön. Kaukolämpöverkon pituus Porissa (km) Kaukolämpöverkkoja laajennetaan ajoittain. Porissa, josta kuvio kertoo, on rakennettu kaukolämpöverkkoa noin viisi kilometriä vuoden 2007 aikana. Harjavallassa luku on pysynyt lähes ennallaan (33,6km), samoin Nakkilassa (4,46km) ja Ulvilassa (15.5km). Luvialle on rakennettu puoli kilometriä kaukolämpöverkkoa. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on, sitä puhtaampi on ilma. Tutkimus tämän hetkisestä ilmanpuhtausindeksistä on parhaillaan käynnissä ja se valmistuu vuonna
9 Liikenne Kevyen liikenteen väylät Porin seudulla Kevyen liikenteen väylien pituus indikaattori kuvaa kevyen liikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyen liikenteen käytön kasvaminen vähentää liikenteen päästöjä, ehkäisee liikenneonnettomuuksia sekä nostaa kansanterveyttä Kevyen liikenteen väylät (km) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta Vuonna 2007 kevyen liikenteen väyliä rakennettiin Ulvilassa, Porissa ja Nakkilassa. Ulvilassa on meneillään 2006 aloitettu uuden pyörätien rakentaminen. Valmistuessaan se yhdistää Harjunpään kylän kunnan keskustaan. Nakkilassa on rakenteilla uusi väylä. Se otetaan käyttöön 2008 ja näkyy tilastoinnissa vasta silloin. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Vuoden 2007 aikana Porissa rakennettiin viitisen kilometriä lisää kevyen liikenteen väylää. Porissa oli kevyen liikenteen väyliä yhteensä 254,7km. 9
10 Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin paikallisliikennettä käytettiin vuonna kertaa. Ajokilometrejä kertyi km. Keskimäärin yhden matkan pituus oli noin 1,35km. Matkustuskertojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Huippuvuonna 2001 paikallisliikennettä käytettiin kertaa enemmän kuin Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät vuonna 2007 (1000 matkustajaa) Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Vuodesta 1997 käytössä olleeseen seutulippujärjestelmään kuuluu tällä hetkellä 25 kuntaa. Seutulipun myynnin kehityksen lisäksi indikaattori kertoo seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta. Vuonna 2007 myynti ylitti ensimmäisen kerran lipun rajan. Lippua myös käytettiin useammin kuin ennen, matkoja kertyi kpl. Keskimäärin yhdellä lipulla matkustettiin 34 kertaa. Satakunnan seutulipun myynnin kehitys (kpl)
11 Veden käyttö ja vesistöt Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen toimittaman veden määrä kertoo kunnan vedenkäytön suuruudesta. Veden kokonaiskulutus vaihtelee vuosittain. Yleisesti veden kulutus on kasvussa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä (1000 m 3 ) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta Nakkilan suuret vaihtelut johtuvat Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaan tuotantomääristä ja prosessimuutoksista. Tehdas käyttää yksin enemmän Nakkilan vesijohtovettä kuin koko muu kunta yhteensä. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Porissa vettä käytettiin m3. Vuosina kulutus on ollut tuhannen kuutiometrin väliltä. Veden kokonaiskulutus kunnassa Veden kokonaiskulutus kunnassa saadaan, kun myytyyn vesimäärään lisätään hukkavesi. Veden kulutuksen mittaamista voidaan käyttää kansainvälisesti myös maiden väliseen vertailuun. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Porissa vettä kului m3. Porin kulutus on vaihdellut vuosina tuhannen kuutiometrin välillä. 11
12 Veden kokonaiskulutus (1000 m 3 ) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta Veden ominaiskulutus asukasta kohti Veden ominaiskulutus lasketaan jakamalla alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä vesihuollon piiriin liittyneiden asukkaiden määrällä. Tämä indikaattori siis kertoo, miten paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. Veden ominaiskulutus asukasta kohti ( l/vrk ) Harjavalta Luvia Pori Ulvila Tässä indikaattorissa kaikilla kunnilla ei ole samanlainen tilastointitapa, siksi Kokemäen, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun tiedot puuttuvat taulukosta. Vertailtavien tietojen perusteella Ulvilassa veden käyttö kotitalouksissa on lisääntynyt parillakymmenellä litralla asukasta kohti vuorokaudessa. Muissa kunnissa ero ei ole yhtä merkittävä. Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus 12
13 Indikaattori kertoo kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuuden kaikista kiinteistöistä. Lainsäädäntö velvoittaa kiinteistöt huolehtimaan jätevesiensä puhdistamisesta tietylle tasolle. Se on pakottanut kunnat ja yksityiset kiinteistönomistajat panostamaan jätevesien käsittelyyn. Kunnat ovat laajentaneet viemäriverkostojensa toiminta-aluetta ja sen piirissä sijaitsevat kiinteistöt on velvoitettu liittymään viemäriverkostoon. Kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät kiinteistöt kunnostavat tai uusivat jätevedenpuhdistusjärjestelmänsä lähivuosina lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen osuus kaikista kiinteistöistä (%) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila Kunnallinen viemäriverkosto kattaa usein vain tiiviin yhdyskuntarakenteen alueet. Harjavallan, Noormarkun ja Porin kiinteistöt ovat parhaiten kunnallisen viemäriverkoston piirissä. Kunnalliseen viemäriverkostoon on liittynyt uusia kiinteistöjä Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa, muualla tilanne on ennallaan. Noormarkun osalta vuoden 2006 katsauksessa on ollut virheellinen luku. Siinä esitetty 92% on vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen osuus kaikista kiinteistöistä. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahden seuranta on merkittävää, koska se on Satakunnan päävesiväylän, Kokemäenjoen vesistön, purkupaikka. Tätä katsausta kirjoitettaessa käytettävissä oli Harri Perälän 2007 julkaisema Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna Vastaava raportti julkaistaan vuosittain. Pitkällä aikavälillä vesistöjen kokonaistilanne on parantunut. Paikallisia ongelmia ilmenee rehevöitymisenä ja erilaisten päästöjen seurauksena. Kokemäenjoen vesitilanteeseen vaikuttaa eniten hajakuormitus, eivät yksittäiset päästölähteet kuten tehtaat. Typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja happitilanne on hyvä. 13
14 Yhteiskunta Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa kertoo kuntalaisten vaikuttamishaluista kunnalliseen päätöksentekoon. Seuraavat kunnallisvaalit ovat Kiinnostusta vaaleihin lisännee agendatyössä mukana olevien kuntien mahdolliset yhdistymiset. Edellisissä vaaleissa 2004 äänioikeuttaan käytti 58% porilaisista ja 69% luvialaisista. Muissa kunnissa äänestysaktiivisuus oli Porin ja Luvian lukujen väliltä. Työttömyysaste Työttömyys indikaattorina kertoo alueen sosiaalisesta hyvinvoinnista. Usein alle viiden prosentin työttömyyttä pidetään normaalina kausivaihteluun liittyvänä ilmiönä. Porin seudun luvut ovat kymmenen molemmin puolin. Erityisesti rakennetyöttömyys on seudulla pysyvä ongelma. Työttömien osuus (%) työttömistä 2007 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila
15 Ympäristötyö ja projektit Porin seudulla Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus Ympäristötietoisuus on yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista. Jotta ihmiset voisivat toimia ympäristöystävällisesti, he tarvitsevat tietoa omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökasvatuksella pyritään vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä. Se sisältää lisäksi ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Tavoitteena Agenda 21:ssa on ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille, päättäjille ja kotitalouksille, ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja sekä aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Ympäristöoppaan laatiminen ei toteutunut, koska siihen ei ole ollut resursseja. Karhukuntien yhteiset nettisivut Vuoden 2007 aikana internet-sivuilla yhteensä noin 500 käyntikertaa. Kestävää kehitystä käsittelevää osuutta ei ole laadittu. Seudullinen ympäristökasvatushanke Vuonna 2006 alkaneen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on luoda Satakuntaan kattava ympäristökasvatusorganisaatio, joka pyrkii kokoamaan verkoston, jonka tuottamat palvelut tukevat mm. koulujen ympäristökasvatuksen tavoitteita. Lukukaudelle on suunnitteilla yhteistyötä lukioiden kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porista. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kokemäellä ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa muutaman vuoden. Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset astuivat voimaan vuoden 2007 alusta. Kokemukset määräyksistä ovat olleet hyviä. Muilla kunnilla valmistelutyö on käynnistymässä. 15
16 Yhdyskuntarakenne ja asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Ongelmia ovat palveluiden katoaminen maaseudulta ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin. Maankäytöllä ja tonttitarjonnalla voidaan vaikuttaa kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja siten asumiskustannuksiin. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajama-alueilla, maaseutu- ja lähiöpalveluiden turvaaminen sekä ekologisen rakentamisen edistäminen. Maakuntakaavan laatiminen käynnistyi vuoden 2003 helmikuussa. Seutukaava tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle vastaamaan uusia maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet esitetään maakuntakaavassa ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Kaava on valmistelussa. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti on aloitettu. Kunnassa valmistellaan luonnoksia. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti jatkui. Ulvilan keskustan yleiskaava on saanut lainvoiman. Lisäksi valtuusto on hyväksynyt Suosmeren yleiskaavan. Pieni osa, josta on valitettu, on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Leineperin asemakaava on hyväksytty valtuustossa ja Kaasmarkkuun ryhdytään laatimaan yleiskaavaa. Jälkimmäisestä on lähetetty luontoselvitystarjouspyynnöt. Porin kantakaupungin yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Harjavallan taajaman osayleiskaava saatettiin päätökseen Kokemäenjoen eteläpuoleisella taajama-alueella. Jätteet ja kierrätys Jätehuolto ja kierrätys ovat tärkeitä kestävän kehityksen teemoja, jotka liittyvät vahvasti kotitalouksiin. Kierrätys on osa arkipäivää. Se on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi, joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Kierrätys toimii parhaiten uudelleenkäytön muodossa. 16
17 Jätehuolto on kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Sen ongelmia ovat kuitenkin hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyys Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömät kiinteistöt. Agenda 21:n tavoitteena on jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen lisääminen sekä tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Ympäristöopas kotitalouksille Projekti ei toteutunut, koska siihen ei ollut resursseja. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Porissa aloitettiin energiajätteen keräys tietyiltä kiinteistöiltä Ensimmäisten kokemusten mukaan lajiteltu energiajäte on ollut hyvälaatuista, mutta kaikilla velvoitetuilla kiinteistöillä asukkaat eivät ole aloittaneet lajittelua toivotulla tavalla. Luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö Suomen ilmasto vaatii energiankäyttöä mm. lämmittämiseen ja valaistukseen. Säästämällä energiaa syntyy taloudellisia säästöjä, mutta myös asumisen ympäristövaikutukset pienenevät. Liikakulutusta välttämällä ja ympäristöystävällisiä hankintoja suosimalla kuljetaan kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toimintaohjelman tavoitteina on liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen sekä energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMOPOSU-hanke) Vuonna 2006 alkaneen SEMOPOSU-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa nykyisiä ja tulevia kiviaines- ja talousvesitarpeita sekä alueita, mistä näitä luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman vähäisin ristiriidoin. Semoposu-hanke valmistui 2007 vuoden lopussa. Loppuraportti löytyy osoitteesta 17
18 Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hake polttoaineena on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä se on hyvä vaihtoehto mm. öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Harjavallassa ei ole hakelämpölaitosta. Kokemäellä Kokemäen Lämpö Oy siirtyi kotimaiseen polttoaineeseen (hake, puumurske) ja korvasi sillä öljyä n MWh. Nykyään puupolttoaineella tuotetaan lähes MWh. Luvialla kunnanhallitus on asettanut lämmitystoimikunnan, joka valmistelee hakelämpölaitoksen rakentamista parhaillaan. Nakkilassa Fortum Oy on rakentanut ja käynnistänyt hakelämpölaitoksen Suominen Kuitukankaat yhtiön teollisuusalueelle. Polttoaineesta 75 % on haketta ja 25 % kuitukangasjätettä. Lämpölaitos antaa primäärienergiana Suomiselle kuumaa höyryä ja jäännöslämpö menee kunnan kaukolämpöverkkoon. Noormarkussa A. Ahlström Oy:n 0,99 MW:n hakelämpölaitos otettiin käyttöön vuonna 2007 yhtiön omien kiinteistöjen energialähteeksi. Noormarkun kunta suunnittelee oman aluelämpölaitoksen rakentamista. Pomarkussa kunnan omistamia kiinteistöjä (n. 80 % kiinteistöistä) on 1990-luvun loppupuolelta lähtien muutettu hakelämpökattiloilla lämpeäviksi. Porissa Reposaaren lämpökeskus otettiin käyttöön maaliskuussa Lämpökeskuksessa on 1,5 MW:n kiinteää polttoainetta käyttävä kattilalaitos sekä 1,5 MW:n kevyttä öljyä käyttävä vara- ja huippukattila. Lämpökeskus käyttää vuositasolla turvetta ja puuta noin m3 ja sen suunniteltu tuotantomäärä on noin MWh/vuosi. Tuotantotarpeen odotetaan nousevan uusien asiakkaiden myötä ja lämpökeskuksen tehomitoituksessa on varauduttu uusien asiakkaiden liittämiseen kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskuksen käyttö on suunniteltu toteutettavaksi lämpöyrittäjyysperiaatteella, jossa lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta, käytöstä ja kunnossapidosta. Ulvilassa toimii pellettilämpölaitos, kooltaan 600 kw. Laitos on rakennettu vuonna 2005 ja se toimii Kullaan Koskin kylässä. Lämpölaitos tuottaa kaukolämpöä Koskin alueen rakennuksiin kuten vanhainkotiin, terveysasemalle, kouluun ja vanhustentaloihin. 18
19 Liikenne Liikenne on ihmisille välttämättömyys. Se kuitenkin aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Kaupungeissa ongelmia ovat pakokaasu- ja meluhaitat. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Agenda 21:n tavoitteena on joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen, kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen sekä liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen. KLIPA-projekti Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projektin tarkoituksena oli edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Varsinainen projekti on päättynyt. Porissa otettiin projektin yhteydessä käyttöön kevyen liikenteen väylän korjauslomake, jolla voi helposti ilmoittaa kaupungin vastuuhenkilöille kevyen liikenteen väylillä havaitsemistaan ongelmista. Lomake on edelleen käytössä. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin joukkoliikennesuunnitelma on keskittynyt linjastollisiin ja lippujärjestelmän kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Suunnitelmakauden yhtenä vuoden 2007 toimenpiteenä esitettiin työsuhdelipun käyttöönotto Porin kaupungissa. Tämä ei ole esityksistä huolimatta toteutunut. Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2006 ja vuonna 2007 pidettiin suunnitelmaa koskenut ensimmäinen seurantaseminaari. Seurantaseminaarissa tuotiin esiin tarve kuntakeskukset yhdistävän kevyen liikenteen väyläverkoston rakentamisesta. Lisäksi päätettiin jatkaa suunnitelman seurantaa. Seurannasta vastaa Satakuntaliitto. Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma Useita Porin kaupungin hallintokuntia ja liikelaitoksia oli mukana laatimassa Porin seutukunnan ilmasto-ohjelmaa. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena on luoda Porin seutukunnalle vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmastostrategia, jossa painopistealueita ovat energiantuotanto, kiinteistöjen energiankulutus, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, jätehuolto, maa- ja metsätalous sekä palvelut ja hankinnat. Ilmasto-ohjelmassa esitetään alueen kunnille erilaisia toimenpiteitä, joilla kunnat voivat vähentää toimintansa vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Jatkossa kuntien tulisikin aktiivisesti toteuttaa näitä toimenpiteitä. 19
20 Vesistöt ja vesihuolto Vesistöjä on kunnostettu paljon ja asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi on puututtu. Agenda 21:ssa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen sekä kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin. Pappilanlammen kunnostusprojekti Talvella 2007 Pappilanlammen luusuaa harvennettiin pajukoista. Tulevaisuudessa on suunniteltu luontopolun rakentamista välille Siltatie Pappilanlammen luusua. Liikunta ja vapaa-aika Liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyy useita kestävän kehityksen teemoja sekä välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Usein vapaa-ajanviettoon liittyvissä asioissa yhdistyvät kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa on tavoitteena liikunta- ja vapaaajanpalveluiden ja niiden saavutettavuuden parantaminen Porin seudulla, nuorten liikuntaharrastuksien tukeminen ja edistäminen sekä luontoliikunnan ja sen suosion kasvattaminen. Luontoretkien järjestäminen Pomarkussa retkiä järjestivät rakennus- ja ympäristölautakunta sekä vapaaaikatoimi. Retkiä oli viisi ja niille osallistui yhteensä 127 henkilöä. Retkillä patikoitiin, melottiin ja ajeltiin resiinoilla. Porin ympäristötoimisto järjesti vuonna 2007 yhteistyökumppaneidensa kanssa 11 luontoretkeä, joilla mukana oli yhteensä 420 retkeilijää. 20
21 Vaikutuskanavien hyödyntäminen Vaikutuskanavien kautta kansalaiset voivat tuoda omat mielipiteensä esille ja saada äänensä kuuluviin. Vaikutuskanavien hyödyntäminen on sosiaalinen kestävän kehityksen teema. Agenda 21:ssa tavoitteena on kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien välisen yhteistyön ja keskinäisen tiedotuksen parantuminen, lasten ja nuorten osallistumisen tukeminen ja helpottaminen sekä kuntalaisten mukaan ottaminen strategiseen suunnitteluun. Sähköisen osallistumisen kehittäminen Harjavallassa sähköiseen osallistumiseen ei panosteta lisää varoja. Toiminta on siinä laajuudessaan kuin olemassa olevalla rahoituksella pystytään ylläpitämään. Kokemäen kaupungin kotisivut on uusittu vuonna 2006 ja koulutoimi käyttää sähköistä oppimisympäristöä. Verkkosivuilla on kunnan eri tehtäviä hoitavien henkilöiden kattavat yhteystiedot ja lomake palautteen antamiseksi. Päätöksentekoon liittyvät pöytäkirjat ovat luettavissa verkossa. Luvialla sähköisen osallistumisen kehittämistä on jatkettu vuonna Verkkosivuilla on vapaamuotoiseen yhteydenottoon soveltuva sähköpostiosoite, päätöksentekoon liittyvät pöytäkirjat ja yhteystietoja kunnan eri tehtävistä vastaaviin ihmisiin. Nakkilassa sähköistä osallistumista ei ole erityisesti kehitetty. Verkkosivuilla tarjotaan sähköistä asiointilomaketta, jonka avulla voi esittää tiedustelun virkamiehille ja seurata asian käsittelyn etenemistä. Päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ovat saatavilla verkossa. Noormarkun kunnan kotisivuilla on yleinen sähköinen palautelomake. Kuukausitasolla yhteydenottoja kuntaan tulee muutamia. Sivuilla on myös mm. sähköinen kunnan ilmoitustaulu, esityslistat, kokouspöytäkirjat sekä lomakkeita. Lisäksi kunnan koulutoimella on ollut käytössään sähköiset oppimisympäristöt vuodesta 2002 lähtien. Pomarkun kunnan internetsivuilla on yleinen sähköinen palautelomake, kokouspöytäkirjat, lomakkeita ja sähköinen ilmoitustaulu, jolla on mm. rakennuslupapäätökset ja kaavamuutokset. Myös Pomarkussa koulutoimella on ollut käytössään sähköiset oppimisympäristöt vuodesta 2002 lähtien. Porin ympäristötoimistossa valmisteltavien asioiden yhteydessä käytetään internetsivuilla palautelaatikkoa, jonka kautta voi ilmaista mielipiteitään. Sitä on käytetty esimerkiksi ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa ja ilmasto-ohjelmassa. Porin ympäristötoimiston internet-sivuilla oli mahdollisuus jättää palautetta Porin seudun ilmasto-ohjelman laadinnassa huomioitavaksi. 21
22 Ulvilan kaupungin internetsivut uusittiin vuonna Uusille sivuille lisättiin alasivusto sähköistä asiointia varten, ja sinne sijoitettiin suurin osa Ulvilassa käytössä olevista lomakkeista, hakemuksista ja lupa-asiakirjoista. Sivuilla on myös palautelomake sekä asiointilomake, jonka avulla kuntalainen voi laittaa sähköisesti asioita vireille kaupungissa. Asiointilomakkeen kautta esitetyt asiat käsitellään kuten kaikki viralliset asiakirjat. Lasten ja nuorten osallistumisen kehittäminen Harjavallassa ei painoteta nuoria erityisryhmänä osallisuuskysymyksissä. Kokemäen kaupungilla on internetsivuillaan omat nuorten sivut, joilla on mm. palautelomake suoraan nuoriso-ohjaajalle. Nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta Luvian nuorisofoorumi jatkoi toimintaansa Se jakaantuu kahteen työryhmään: vapaa-aika ja nuoriso, jotka järjestivät tapahtumia. Luvian nuorille laadittiin omat nettisivut osoitteeseen Nakkilassa on perustettu nuorisofoorumi, josta nousee käsittelyyn lapsia ja nuoria koskevia kysymyksiä. Noormarkussa 8. ja 9. luokkalaiset osallistuivat keväällä 2007 nuorisovaaleihin. Lukuvuonna yläasteella laadittiin suunnitelma kouluympäristön viihtyisyyden parantamiseksi, johon oppilaat käyttivät aikaa yhden teemapäivän verran. Koulun tasolla on myös mietitty miten kestävän kehityksen periaatteita voitaisiin toteuttaa kouluympäristössä. Noormarkun kunnan ala-asteen oppilaat osallistuivat 2007 valtakunnalliseen Lasten Parlamentti -toimintaan. Pomarkun kouluissa on tehty mielipidetutkimuksia. Yläasteen ja lukion eduskuntavaalit pidettiin vuosina 2003 ja Teemapäiviä on järjestetty 1-9 luokkalaisille sekä lukiolaisille. Porissa on vuonna 2000 perustettu nuorisovaltuusto, jonka tarkoitus on edistää nuorten ja päättäjien välistä yhteistyötä sekä aktivoida nuoria mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtuusto ajaa nuorten etua pyrkien parantamaan nuorten oloja Porissa. Nuorisovaltuustolla on neljä lautakuntapaikkaa kaupungin lautakunnissa; kirjasto-, vapaa-aika-, tekninen ja koulutuslautakunta. Porissa käynnistettiin vuoden 2007 aikana Vaikuttamisen polku - toimintamalli, jossa lapset ja nuoret (7-20 -vuotiaat) voivat alueparlamenttien kautta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Alueparlamentteja on viisi ja ne on jaettu alueellisesti koulujen ja nuorisotilojen mukaan. Alueparlamentissa käsitellään alueen kehittämisehdotuksia sekä oppilaiden esityksiä 22
PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21
PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet
LisätiedotPORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21
PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/1907/10.02.03/2014 VP 47/21.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLÄSAAREN 34. KAUPUNGINOSAN KYLÄSAARENTIEN, KIVININTIEN, VANHAINKODINTIEN JA LAUNAISTENTIEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. ASEMAKAAVA 609
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotTAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU
TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5199 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.3.2018 ASEMAKAAVA MUSIIKKIOPISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), korttelia 21 koskeva asemakaavan
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotNuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.
Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466
LisätiedotImatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Karhulan alueen asemakaava 1 (6) 12.8.2019 Kontiolahti, Lehmo Karhulan alueen asemakaava (OAS) n tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5194 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.5.2017 ASEMAKAAVA Kaukolämpölaitoksen tontin laajennus Kankaanpään kaupungin 6. kaupunginosaa (Koskenoja), osaa kortteleista
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotYLÄ-SAVON KUNTIEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
YLÄ-SAVON KUNTIEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) IISALMI KIURUVESI VIEREMÄ SONKAJÄRVI LAPINLAHTI VARPAISJÄRVI 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014
HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...
LisätiedotKOUHINRANNAN ASEMAKAAVA
LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 12.2.2018 Sivu 2 / 6 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö... 3 2 Mikä on rakennusjärjestys... 3 3 Lähtökohdat
LisätiedotENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET
ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotVihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 208 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamista
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa. Työ: Turku, , tark
EURAJOEN KUNTA Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25179 Turku, 2.5.2012, tark. 3.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400
LisätiedotKATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,
KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan
LisätiedotHANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotBiokaasulla liikenteessä. Marja Virta
Biokaasulla liikenteessä Marja Virta 14.3.2018 Sisältö Remeo lyhyesti Miksi kaasuautot? Ensimmäiset kokemukset Kaasun kulutus Kaasuautojen hyödyt Miten kehittää kaasuautojen käyttöä? Maailma, jossa luonnonvaroja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5197 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.11.2017 ASEMAKAAVA VENETMÄEN ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 5. kaupunginosaa (Järventausta), korttelin osaa 379 koskeva
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotTARHARANNANTIE (TILA JA SEN YMPÄRISTÖ)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVATYÖ TARHARANNANTIE 18 26 (TILA 404-8-348 JA SEN YMPÄRISTÖ) Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43,
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotTilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2015
Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotRisteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla
Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,
LisätiedotIlmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén
Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen
Lisätiedotwww.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.
www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9
LisätiedotTEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotSUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotKärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Asemakaavan pohjakartta 6. Rakennusjärjestys 7. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 8. Kaavoitusohjelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
Lisätiedot