Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 VUOSIKATSAUS 2007 Merika Lanne RAPORTTI Ympäristötoimisto 2/2008

2

3 Alkusanat Porin Seudun Agenda 21-toimintaohjelmaan hyväksymisestä tuli viime vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Vaikka ohjelma tarkistettiin ja ajantasaistettiin vuonna 2005, tuntuu joskus siltä, että toimintaohjelma ei kuitenkaan ole tavoittanut kuntien päättäjiä siinä laajuudessa kuin olisi toivonut. ehkä se johtui siitä, että kunnissa on tällä hetkellä käynnissä niin monet erilaiset kehittämis- ja muutoshankkeet. Toisaalta taas toimintaohjelmaan kirjattuja ajatuksia viedään eteenpäin tavallaan tiedostamatta niitä KEKE-hankkeiksi. Tarkastellessa vuoden 2007 Keke-indikaattoreita huomio kiinnittyy kahteen positiiviseen asiaan. Satakunnassa seutulippu on tuonut selvästi kaivatun piristysruiskeen joukkoliikenteen käyttöön. Sen kehittämistä ja kampanjointia linja-autolla tehtävän työmatkaliikenteen puolesta kannattaa jatkaa. Toinen positiivinen asia oli energiajätteen syntypaikkalajittelun ja kiinteistökohtaisen keräilyn aloittaminen Porissa. Porilaiset ovat olleet tunnollisia lajittelijoita tähänkin saakka, mutta energiajätteen lajittelun omaksuminen näin hyvin ja helposti yllätti allekirjoittaneen. Hienoa porilaiset. Nyt näytetään mallia muulle Suomelle joka tuntuu haikailevan massapolton perään. Aivan vuoden 2007 lopulla valmistui Porin Seudun Ilmasto-ohjelma kuntien ja Prizztechin yhteistyönä. Nyt kunnilla on vastuu ohjelman täytäntöönpanosta ja tulosten seurannasta. Yritetään tässäkin asiassa olla eturivin kuntia, sillä ilmastomuutos koettelee todennäköisesti länsirannikkoa muuta maata ankarammin. Porissa Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi

4 Sisältö Alkusanat 3 Johdanto 5 Kestävän kehityksen määrälliset indikaattorit 6 Ympäristötietoisuus 6 Jätteet ja jätehuolto 6 Energia ja ilman laatu 8 Liikenne 9 Veden käyttö ja vesistöt 11 Yhteiskunta 14 Ympäristötyö ja projektit Porin seudulla 15 Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus 15 Yhdyskuntarakenne ja asuminen 16 Jätteet ja kierrätys 16 Luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö 17 Liikenne 19 Vesistöt ja vesihuolto 20 Liikunta ja vapaa-aika 20 Vaikutuskanavien hyödyntäminen 21 Johtopäätöksiä 24 Etusivun kuva Tiina Rajala

5 Johdanto Tämä julkaisu on katsaus vuonna 1997 laadittuun, ja vuonna 2005 päivitettyyn, Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21:een. Agenda 21:n tavoite on edistää ja parantaa Porin seudun kestävän kehityksen tilannetta sekä tehdä kestävän kehityksen ajatusta tutuksi niin päättäjille kuin kaikille asukkaille. Kestävä kehitys on nykyään tullut osaksi päätöksentekoa ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Viranhaltijoille ja päättäjille käsite onkin tuttu, mutta monille tavallisille kansalaisille sen sisältö saattaa edelleen olla hieman epäselvä. Agenda 21:n kohderyhmänä ovatkin pääsääntöisesti kotitaloudet ja se keskittyy niiden mahdollisuuksiin vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Kotitalouksien kautta voidaan lisäksi vaikuttaa kaikkiin muihinkin kohderyhmiin. Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit on asetettu niin, että niiden toteutumista voidaan tarkastella valtuustokausittain. Kausi on riittävän pitkä aika konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi, mutta myös tarpeeksi lyhyt, etteivät strategiat ehdi vanheta. Projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan kuitenkin vuosittain kokoamalla lyhyt Agenda-katsaus, jossa kerrotaan indikaattorien kehitys sekä esimerkkiprojektien tilanne. Joka neljäs vuosi toimintakauden päätteeksi laaditaan seurantaraportti, joka on kattava selvitys kauden tapahtumista. Tiedot tätä järjestyksessään toista katsausta varten on kerätty toimintaohjelmaan kuuluvien kuntien ympäristöviranhaltijoilta. Edellisen katsauksen teki Sari Kahri vuonna

6 Kestävän kehityksen määrälliset indikaattorit Ympäristötietoisuus Local Evaluation 21 Local Evaluation on kestävän kehityksen itsearviointityökalu. Se kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta sekä antaa vertailutietoa muihin kuntiin. Local Evaluation 21 on saatavilla internetistä. Local Evaluation toteutetaan kerran valtuustokaudessa. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta. Se kertoo kuinka monta hehtaaria yhden ihmisen kulutus ja jätteet vaativat maata. Ekologinen jalanjälki lasketaan yleensä kerran valtuustokaudessa, koska lyhyemmässä ajassa siinä ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia. Jätteet ja jätehuolto Kestävän kehityksen ensisijainen tavoite on jätteiden kokonaismäärän väheneminen. Hyötykäyttö tarkoittaa tapaa hyödyntää jätteihin sitoutunut materiaali uudelleen, mutta jätemäärän hallitsemiseksi on ehkäistävä jätteiden syntymistä. Vuoden 2007 aikana jätteitä syntyi yhteensä t. Edellisenä vuotena kokonaismäärä oli t. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Suurin osa kestävän kehityksen toimintaohjelmaan kuuluvien kuntien jätteestä loppusijoitetaan Hangassuon jäteasemalle. Jätteet voidaan jaotella yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennus- sekä erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä. 6

7 Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätteet (t) Erityisjäte Teollisuusjäte Rakennusjäte Yhdyskuntajäte Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet Loppusijoitetun jätteen määrä ei anna aivan todellista kuvaa jätehuollon toiminnasta. Hyödynnettyjä jätemääriä tarkastelemalla saadaan käsitys myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. Hyödynnettäviä jätteitä ovat biojäte, risut, lievästi pilaantuneet maat, ylijäämämaa ja maa- ja kiviaines. Eniten Hangassuolla hyödynnetään maa- ja kiviainesta. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet (t) Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee hyötykäytön lisääntyessä. Kuitenkin loppusijoitetun jätteen määrä (n t) on suurempi kuin hyödynnettävän jätteen (n t). Loppusijoitettavan jätteen määrä on pienentynyt lähes t vuodesta 2005, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa. 7

8 Energia ja ilman laatu Kaukolämpöverkon pituus Kaukolämpöä syntyy sähköntuotannon sivutuotteena ja sitä käytetään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori. Se ei kuitenkaan sovellu kaikkien kuntien käyttöön. Kaukolämpöverkon pituus Porissa (km) Kaukolämpöverkkoja laajennetaan ajoittain. Porissa, josta kuvio kertoo, on rakennettu kaukolämpöverkkoa noin viisi kilometriä vuoden 2007 aikana. Harjavallassa luku on pysynyt lähes ennallaan (33,6km), samoin Nakkilassa (4,46km) ja Ulvilassa (15.5km). Luvialle on rakennettu puoli kilometriä kaukolämpöverkkoa. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on, sitä puhtaampi on ilma. Tutkimus tämän hetkisestä ilmanpuhtausindeksistä on parhaillaan käynnissä ja se valmistuu vuonna

9 Liikenne Kevyen liikenteen väylät Porin seudulla Kevyen liikenteen väylien pituus indikaattori kuvaa kevyen liikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyen liikenteen käytön kasvaminen vähentää liikenteen päästöjä, ehkäisee liikenneonnettomuuksia sekä nostaa kansanterveyttä Kevyen liikenteen väylät (km) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta Vuonna 2007 kevyen liikenteen väyliä rakennettiin Ulvilassa, Porissa ja Nakkilassa. Ulvilassa on meneillään 2006 aloitettu uuden pyörätien rakentaminen. Valmistuessaan se yhdistää Harjunpään kylän kunnan keskustaan. Nakkilassa on rakenteilla uusi väylä. Se otetaan käyttöön 2008 ja näkyy tilastoinnissa vasta silloin. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Vuoden 2007 aikana Porissa rakennettiin viitisen kilometriä lisää kevyen liikenteen väylää. Porissa oli kevyen liikenteen väyliä yhteensä 254,7km. 9

10 Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin paikallisliikennettä käytettiin vuonna kertaa. Ajokilometrejä kertyi km. Keskimäärin yhden matkan pituus oli noin 1,35km. Matkustuskertojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Huippuvuonna 2001 paikallisliikennettä käytettiin kertaa enemmän kuin Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät vuonna 2007 (1000 matkustajaa) Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Vuodesta 1997 käytössä olleeseen seutulippujärjestelmään kuuluu tällä hetkellä 25 kuntaa. Seutulipun myynnin kehityksen lisäksi indikaattori kertoo seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta. Vuonna 2007 myynti ylitti ensimmäisen kerran lipun rajan. Lippua myös käytettiin useammin kuin ennen, matkoja kertyi kpl. Keskimäärin yhdellä lipulla matkustettiin 34 kertaa. Satakunnan seutulipun myynnin kehitys (kpl)

11 Veden käyttö ja vesistöt Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen toimittaman veden määrä kertoo kunnan vedenkäytön suuruudesta. Veden kokonaiskulutus vaihtelee vuosittain. Yleisesti veden kulutus on kasvussa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä (1000 m 3 ) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta Nakkilan suuret vaihtelut johtuvat Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaan tuotantomääristä ja prosessimuutoksista. Tehdas käyttää yksin enemmän Nakkilan vesijohtovettä kuin koko muu kunta yhteensä. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Porissa vettä käytettiin m3. Vuosina kulutus on ollut tuhannen kuutiometrin väliltä. Veden kokonaiskulutus kunnassa Veden kokonaiskulutus kunnassa saadaan, kun myytyyn vesimäärään lisätään hukkavesi. Veden kulutuksen mittaamista voidaan käyttää kansainvälisesti myös maiden väliseen vertailuun. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Porissa vettä kului m3. Porin kulutus on vaihdellut vuosina tuhannen kuutiometrin välillä. 11

12 Veden kokonaiskulutus (1000 m 3 ) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta Veden ominaiskulutus asukasta kohti Veden ominaiskulutus lasketaan jakamalla alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä vesihuollon piiriin liittyneiden asukkaiden määrällä. Tämä indikaattori siis kertoo, miten paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. Veden ominaiskulutus asukasta kohti ( l/vrk ) Harjavalta Luvia Pori Ulvila Tässä indikaattorissa kaikilla kunnilla ei ole samanlainen tilastointitapa, siksi Kokemäen, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun tiedot puuttuvat taulukosta. Vertailtavien tietojen perusteella Ulvilassa veden käyttö kotitalouksissa on lisääntynyt parillakymmenellä litralla asukasta kohti vuorokaudessa. Muissa kunnissa ero ei ole yhtä merkittävä. Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus 12

13 Indikaattori kertoo kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuuden kaikista kiinteistöistä. Lainsäädäntö velvoittaa kiinteistöt huolehtimaan jätevesiensä puhdistamisesta tietylle tasolle. Se on pakottanut kunnat ja yksityiset kiinteistönomistajat panostamaan jätevesien käsittelyyn. Kunnat ovat laajentaneet viemäriverkostojensa toiminta-aluetta ja sen piirissä sijaitsevat kiinteistöt on velvoitettu liittymään viemäriverkostoon. Kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät kiinteistöt kunnostavat tai uusivat jätevedenpuhdistusjärjestelmänsä lähivuosina lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen osuus kaikista kiinteistöistä (%) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila Kunnallinen viemäriverkosto kattaa usein vain tiiviin yhdyskuntarakenteen alueet. Harjavallan, Noormarkun ja Porin kiinteistöt ovat parhaiten kunnallisen viemäriverkoston piirissä. Kunnalliseen viemäriverkostoon on liittynyt uusia kiinteistöjä Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa, muualla tilanne on ennallaan. Noormarkun osalta vuoden 2006 katsauksessa on ollut virheellinen luku. Siinä esitetty 92% on vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen osuus kaikista kiinteistöistä. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahden seuranta on merkittävää, koska se on Satakunnan päävesiväylän, Kokemäenjoen vesistön, purkupaikka. Tätä katsausta kirjoitettaessa käytettävissä oli Harri Perälän 2007 julkaisema Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna Vastaava raportti julkaistaan vuosittain. Pitkällä aikavälillä vesistöjen kokonaistilanne on parantunut. Paikallisia ongelmia ilmenee rehevöitymisenä ja erilaisten päästöjen seurauksena. Kokemäenjoen vesitilanteeseen vaikuttaa eniten hajakuormitus, eivät yksittäiset päästölähteet kuten tehtaat. Typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja happitilanne on hyvä. 13

14 Yhteiskunta Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa kertoo kuntalaisten vaikuttamishaluista kunnalliseen päätöksentekoon. Seuraavat kunnallisvaalit ovat Kiinnostusta vaaleihin lisännee agendatyössä mukana olevien kuntien mahdolliset yhdistymiset. Edellisissä vaaleissa 2004 äänioikeuttaan käytti 58% porilaisista ja 69% luvialaisista. Muissa kunnissa äänestysaktiivisuus oli Porin ja Luvian lukujen väliltä. Työttömyysaste Työttömyys indikaattorina kertoo alueen sosiaalisesta hyvinvoinnista. Usein alle viiden prosentin työttömyyttä pidetään normaalina kausivaihteluun liittyvänä ilmiönä. Porin seudun luvut ovat kymmenen molemmin puolin. Erityisesti rakennetyöttömyys on seudulla pysyvä ongelma. Työttömien osuus (%) työttömistä 2007 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila

15 Ympäristötyö ja projektit Porin seudulla Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus Ympäristötietoisuus on yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista. Jotta ihmiset voisivat toimia ympäristöystävällisesti, he tarvitsevat tietoa omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökasvatuksella pyritään vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä. Se sisältää lisäksi ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Tavoitteena Agenda 21:ssa on ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille, päättäjille ja kotitalouksille, ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja sekä aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Ympäristöoppaan laatiminen ei toteutunut, koska siihen ei ole ollut resursseja. Karhukuntien yhteiset nettisivut Vuoden 2007 aikana internet-sivuilla yhteensä noin 500 käyntikertaa. Kestävää kehitystä käsittelevää osuutta ei ole laadittu. Seudullinen ympäristökasvatushanke Vuonna 2006 alkaneen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on luoda Satakuntaan kattava ympäristökasvatusorganisaatio, joka pyrkii kokoamaan verkoston, jonka tuottamat palvelut tukevat mm. koulujen ympäristökasvatuksen tavoitteita. Lukukaudelle on suunnitteilla yhteistyötä lukioiden kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porista. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kokemäellä ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa muutaman vuoden. Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset astuivat voimaan vuoden 2007 alusta. Kokemukset määräyksistä ovat olleet hyviä. Muilla kunnilla valmistelutyö on käynnistymässä. 15

16 Yhdyskuntarakenne ja asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Ongelmia ovat palveluiden katoaminen maaseudulta ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin. Maankäytöllä ja tonttitarjonnalla voidaan vaikuttaa kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja siten asumiskustannuksiin. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajama-alueilla, maaseutu- ja lähiöpalveluiden turvaaminen sekä ekologisen rakentamisen edistäminen. Maakuntakaavan laatiminen käynnistyi vuoden 2003 helmikuussa. Seutukaava tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle vastaamaan uusia maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet esitetään maakuntakaavassa ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Kaava on valmistelussa. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti on aloitettu. Kunnassa valmistellaan luonnoksia. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti jatkui. Ulvilan keskustan yleiskaava on saanut lainvoiman. Lisäksi valtuusto on hyväksynyt Suosmeren yleiskaavan. Pieni osa, josta on valitettu, on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Leineperin asemakaava on hyväksytty valtuustossa ja Kaasmarkkuun ryhdytään laatimaan yleiskaavaa. Jälkimmäisestä on lähetetty luontoselvitystarjouspyynnöt. Porin kantakaupungin yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Harjavallan taajaman osayleiskaava saatettiin päätökseen Kokemäenjoen eteläpuoleisella taajama-alueella. Jätteet ja kierrätys Jätehuolto ja kierrätys ovat tärkeitä kestävän kehityksen teemoja, jotka liittyvät vahvasti kotitalouksiin. Kierrätys on osa arkipäivää. Se on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi, joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Kierrätys toimii parhaiten uudelleenkäytön muodossa. 16

17 Jätehuolto on kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Sen ongelmia ovat kuitenkin hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyys Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömät kiinteistöt. Agenda 21:n tavoitteena on jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen lisääminen sekä tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Ympäristöopas kotitalouksille Projekti ei toteutunut, koska siihen ei ollut resursseja. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Porissa aloitettiin energiajätteen keräys tietyiltä kiinteistöiltä Ensimmäisten kokemusten mukaan lajiteltu energiajäte on ollut hyvälaatuista, mutta kaikilla velvoitetuilla kiinteistöillä asukkaat eivät ole aloittaneet lajittelua toivotulla tavalla. Luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö Suomen ilmasto vaatii energiankäyttöä mm. lämmittämiseen ja valaistukseen. Säästämällä energiaa syntyy taloudellisia säästöjä, mutta myös asumisen ympäristövaikutukset pienenevät. Liikakulutusta välttämällä ja ympäristöystävällisiä hankintoja suosimalla kuljetaan kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toimintaohjelman tavoitteina on liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen sekä energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMOPOSU-hanke) Vuonna 2006 alkaneen SEMOPOSU-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa nykyisiä ja tulevia kiviaines- ja talousvesitarpeita sekä alueita, mistä näitä luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman vähäisin ristiriidoin. Semoposu-hanke valmistui 2007 vuoden lopussa. Loppuraportti löytyy osoitteesta 17

18 Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hake polttoaineena on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä se on hyvä vaihtoehto mm. öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Harjavallassa ei ole hakelämpölaitosta. Kokemäellä Kokemäen Lämpö Oy siirtyi kotimaiseen polttoaineeseen (hake, puumurske) ja korvasi sillä öljyä n MWh. Nykyään puupolttoaineella tuotetaan lähes MWh. Luvialla kunnanhallitus on asettanut lämmitystoimikunnan, joka valmistelee hakelämpölaitoksen rakentamista parhaillaan. Nakkilassa Fortum Oy on rakentanut ja käynnistänyt hakelämpölaitoksen Suominen Kuitukankaat yhtiön teollisuusalueelle. Polttoaineesta 75 % on haketta ja 25 % kuitukangasjätettä. Lämpölaitos antaa primäärienergiana Suomiselle kuumaa höyryä ja jäännöslämpö menee kunnan kaukolämpöverkkoon. Noormarkussa A. Ahlström Oy:n 0,99 MW:n hakelämpölaitos otettiin käyttöön vuonna 2007 yhtiön omien kiinteistöjen energialähteeksi. Noormarkun kunta suunnittelee oman aluelämpölaitoksen rakentamista. Pomarkussa kunnan omistamia kiinteistöjä (n. 80 % kiinteistöistä) on 1990-luvun loppupuolelta lähtien muutettu hakelämpökattiloilla lämpeäviksi. Porissa Reposaaren lämpökeskus otettiin käyttöön maaliskuussa Lämpökeskuksessa on 1,5 MW:n kiinteää polttoainetta käyttävä kattilalaitos sekä 1,5 MW:n kevyttä öljyä käyttävä vara- ja huippukattila. Lämpökeskus käyttää vuositasolla turvetta ja puuta noin m3 ja sen suunniteltu tuotantomäärä on noin MWh/vuosi. Tuotantotarpeen odotetaan nousevan uusien asiakkaiden myötä ja lämpökeskuksen tehomitoituksessa on varauduttu uusien asiakkaiden liittämiseen kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskuksen käyttö on suunniteltu toteutettavaksi lämpöyrittäjyysperiaatteella, jossa lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta, käytöstä ja kunnossapidosta. Ulvilassa toimii pellettilämpölaitos, kooltaan 600 kw. Laitos on rakennettu vuonna 2005 ja se toimii Kullaan Koskin kylässä. Lämpölaitos tuottaa kaukolämpöä Koskin alueen rakennuksiin kuten vanhainkotiin, terveysasemalle, kouluun ja vanhustentaloihin. 18

19 Liikenne Liikenne on ihmisille välttämättömyys. Se kuitenkin aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Kaupungeissa ongelmia ovat pakokaasu- ja meluhaitat. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Agenda 21:n tavoitteena on joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen, kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen sekä liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen. KLIPA-projekti Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projektin tarkoituksena oli edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Varsinainen projekti on päättynyt. Porissa otettiin projektin yhteydessä käyttöön kevyen liikenteen väylän korjauslomake, jolla voi helposti ilmoittaa kaupungin vastuuhenkilöille kevyen liikenteen väylillä havaitsemistaan ongelmista. Lomake on edelleen käytössä. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin joukkoliikennesuunnitelma on keskittynyt linjastollisiin ja lippujärjestelmän kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Suunnitelmakauden yhtenä vuoden 2007 toimenpiteenä esitettiin työsuhdelipun käyttöönotto Porin kaupungissa. Tämä ei ole esityksistä huolimatta toteutunut. Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2006 ja vuonna 2007 pidettiin suunnitelmaa koskenut ensimmäinen seurantaseminaari. Seurantaseminaarissa tuotiin esiin tarve kuntakeskukset yhdistävän kevyen liikenteen väyläverkoston rakentamisesta. Lisäksi päätettiin jatkaa suunnitelman seurantaa. Seurannasta vastaa Satakuntaliitto. Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma Useita Porin kaupungin hallintokuntia ja liikelaitoksia oli mukana laatimassa Porin seutukunnan ilmasto-ohjelmaa. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena on luoda Porin seutukunnalle vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmastostrategia, jossa painopistealueita ovat energiantuotanto, kiinteistöjen energiankulutus, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, jätehuolto, maa- ja metsätalous sekä palvelut ja hankinnat. Ilmasto-ohjelmassa esitetään alueen kunnille erilaisia toimenpiteitä, joilla kunnat voivat vähentää toimintansa vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Jatkossa kuntien tulisikin aktiivisesti toteuttaa näitä toimenpiteitä. 19

20 Vesistöt ja vesihuolto Vesistöjä on kunnostettu paljon ja asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi on puututtu. Agenda 21:ssa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen sekä kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin. Pappilanlammen kunnostusprojekti Talvella 2007 Pappilanlammen luusuaa harvennettiin pajukoista. Tulevaisuudessa on suunniteltu luontopolun rakentamista välille Siltatie Pappilanlammen luusua. Liikunta ja vapaa-aika Liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyy useita kestävän kehityksen teemoja sekä välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Usein vapaa-ajanviettoon liittyvissä asioissa yhdistyvät kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa on tavoitteena liikunta- ja vapaaajanpalveluiden ja niiden saavutettavuuden parantaminen Porin seudulla, nuorten liikuntaharrastuksien tukeminen ja edistäminen sekä luontoliikunnan ja sen suosion kasvattaminen. Luontoretkien järjestäminen Pomarkussa retkiä järjestivät rakennus- ja ympäristölautakunta sekä vapaaaikatoimi. Retkiä oli viisi ja niille osallistui yhteensä 127 henkilöä. Retkillä patikoitiin, melottiin ja ajeltiin resiinoilla. Porin ympäristötoimisto järjesti vuonna 2007 yhteistyökumppaneidensa kanssa 11 luontoretkeä, joilla mukana oli yhteensä 420 retkeilijää. 20

21 Vaikutuskanavien hyödyntäminen Vaikutuskanavien kautta kansalaiset voivat tuoda omat mielipiteensä esille ja saada äänensä kuuluviin. Vaikutuskanavien hyödyntäminen on sosiaalinen kestävän kehityksen teema. Agenda 21:ssa tavoitteena on kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien välisen yhteistyön ja keskinäisen tiedotuksen parantuminen, lasten ja nuorten osallistumisen tukeminen ja helpottaminen sekä kuntalaisten mukaan ottaminen strategiseen suunnitteluun. Sähköisen osallistumisen kehittäminen Harjavallassa sähköiseen osallistumiseen ei panosteta lisää varoja. Toiminta on siinä laajuudessaan kuin olemassa olevalla rahoituksella pystytään ylläpitämään. Kokemäen kaupungin kotisivut on uusittu vuonna 2006 ja koulutoimi käyttää sähköistä oppimisympäristöä. Verkkosivuilla on kunnan eri tehtäviä hoitavien henkilöiden kattavat yhteystiedot ja lomake palautteen antamiseksi. Päätöksentekoon liittyvät pöytäkirjat ovat luettavissa verkossa. Luvialla sähköisen osallistumisen kehittämistä on jatkettu vuonna Verkkosivuilla on vapaamuotoiseen yhteydenottoon soveltuva sähköpostiosoite, päätöksentekoon liittyvät pöytäkirjat ja yhteystietoja kunnan eri tehtävistä vastaaviin ihmisiin. Nakkilassa sähköistä osallistumista ei ole erityisesti kehitetty. Verkkosivuilla tarjotaan sähköistä asiointilomaketta, jonka avulla voi esittää tiedustelun virkamiehille ja seurata asian käsittelyn etenemistä. Päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ovat saatavilla verkossa. Noormarkun kunnan kotisivuilla on yleinen sähköinen palautelomake. Kuukausitasolla yhteydenottoja kuntaan tulee muutamia. Sivuilla on myös mm. sähköinen kunnan ilmoitustaulu, esityslistat, kokouspöytäkirjat sekä lomakkeita. Lisäksi kunnan koulutoimella on ollut käytössään sähköiset oppimisympäristöt vuodesta 2002 lähtien. Pomarkun kunnan internetsivuilla on yleinen sähköinen palautelomake, kokouspöytäkirjat, lomakkeita ja sähköinen ilmoitustaulu, jolla on mm. rakennuslupapäätökset ja kaavamuutokset. Myös Pomarkussa koulutoimella on ollut käytössään sähköiset oppimisympäristöt vuodesta 2002 lähtien. Porin ympäristötoimistossa valmisteltavien asioiden yhteydessä käytetään internetsivuilla palautelaatikkoa, jonka kautta voi ilmaista mielipiteitään. Sitä on käytetty esimerkiksi ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa ja ilmasto-ohjelmassa. Porin ympäristötoimiston internet-sivuilla oli mahdollisuus jättää palautetta Porin seudun ilmasto-ohjelman laadinnassa huomioitavaksi. 21

22 Ulvilan kaupungin internetsivut uusittiin vuonna Uusille sivuille lisättiin alasivusto sähköistä asiointia varten, ja sinne sijoitettiin suurin osa Ulvilassa käytössä olevista lomakkeista, hakemuksista ja lupa-asiakirjoista. Sivuilla on myös palautelomake sekä asiointilomake, jonka avulla kuntalainen voi laittaa sähköisesti asioita vireille kaupungissa. Asiointilomakkeen kautta esitetyt asiat käsitellään kuten kaikki viralliset asiakirjat. Lasten ja nuorten osallistumisen kehittäminen Harjavallassa ei painoteta nuoria erityisryhmänä osallisuuskysymyksissä. Kokemäen kaupungilla on internetsivuillaan omat nuorten sivut, joilla on mm. palautelomake suoraan nuoriso-ohjaajalle. Nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta Luvian nuorisofoorumi jatkoi toimintaansa Se jakaantuu kahteen työryhmään: vapaa-aika ja nuoriso, jotka järjestivät tapahtumia. Luvian nuorille laadittiin omat nettisivut osoitteeseen Nakkilassa on perustettu nuorisofoorumi, josta nousee käsittelyyn lapsia ja nuoria koskevia kysymyksiä. Noormarkussa 8. ja 9. luokkalaiset osallistuivat keväällä 2007 nuorisovaaleihin. Lukuvuonna yläasteella laadittiin suunnitelma kouluympäristön viihtyisyyden parantamiseksi, johon oppilaat käyttivät aikaa yhden teemapäivän verran. Koulun tasolla on myös mietitty miten kestävän kehityksen periaatteita voitaisiin toteuttaa kouluympäristössä. Noormarkun kunnan ala-asteen oppilaat osallistuivat 2007 valtakunnalliseen Lasten Parlamentti -toimintaan. Pomarkun kouluissa on tehty mielipidetutkimuksia. Yläasteen ja lukion eduskuntavaalit pidettiin vuosina 2003 ja Teemapäiviä on järjestetty 1-9 luokkalaisille sekä lukiolaisille. Porissa on vuonna 2000 perustettu nuorisovaltuusto, jonka tarkoitus on edistää nuorten ja päättäjien välistä yhteistyötä sekä aktivoida nuoria mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtuusto ajaa nuorten etua pyrkien parantamaan nuorten oloja Porissa. Nuorisovaltuustolla on neljä lautakuntapaikkaa kaupungin lautakunnissa; kirjasto-, vapaa-aika-, tekninen ja koulutuslautakunta. Porissa käynnistettiin vuoden 2007 aikana Vaikuttamisen polku - toimintamalli, jossa lapset ja nuoret (7-20 -vuotiaat) voivat alueparlamenttien kautta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Alueparlamentteja on viisi ja ne on jaettu alueellisesti koulujen ja nuorisotilojen mukaan. Alueparlamentissa käsitellään alueen kehittämisehdotuksia sekä oppilaiden esityksiä 22

PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21

PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2007

KAAVOITUSKATSAUS 2007 LUVIAN KUNTA Rakennusvalvonta KAAVOITUSKATSAUS 2007 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisen kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot