Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin
|
|
- Minna Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari
2 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme? Kestävän talouden edellytys: kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttuminen Politiikka joka tähtää kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttamiseen Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 2
3 Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä Matti Nykänen 3
4 1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. MUTTA 4
5 Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Talous Tieto Teknologia Ympäristö Paikallinen taso
6 Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Kansainvälinen (YK, Kioto, ) EU Valtio (Suomi, ) Alueellinen (Lounais-Suomi, ) Paikallinen (Turku, ) Merkitys kasvaa Paikallinen taso
7 Hallinnosta hallintaan Ymmärrys hallinnosta sen kontekstissa - Ohjauksesta vaikuttamiseen Hallinnon erilainen tapa toimia - Kumppanuudet & verkostot - Projektit Hallinnon muuttunut konteksti - Globalisaatio - Informaation saatavuus (esim. Internet)
8 Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset 60 Billion tons 40 Global Material Extraction Lähde: Kv luonnonvarapaneeli / Krausmann et al Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia 20 Ores and industrial minerals Fossil energy carriers
9 Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia Suomi ei ole (vielä) kestävä 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Öljyonnettomuuksien riski Itämerellä 9
10 Kestävä talous / vihreä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja resurssitehokkaiksi 10
11 Kulutusja tuotantojärjestelmät Sosiotekniset järjestelmät ovat joukko teknologioita, materiallisia verkostoja (sähköverkko, tieverkko), sosiaalisia verkkoja, toimijoita, instituutioita, ja sääntöjä Esimerkkejä sosioteknisistä järjestelmistä: Energiajärjestelmä Ruokajärjestelmä Asumisjärjestelmä
12 Kulutus- ja tuotantojärjestelmien vuorovaikutus ympäristön kanssa <-> ympäristöongelmat Ympäristö Keskinäiset riippuvuudet Kompleksisuus Maan käyttö Ristiriitoja Jännitteitä
13 Vihreällä kasvulla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 13
14 Luova tuho: talouden uudistusmekanismi Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen organisaation muodoista. (Schumpeter 1942/1954) innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä. (Korkman 2012) 14
15 Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmiksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? 1. Muutospaineita toimintaympäristöstä 2. Hallitsevan järjestelmän destabilisointi 3. Variaatiota ja turvattua tilaa
16 Polkuriippuvuus
17 Polkuriippuvuuksissa positiivinen takaisinkytkentä Vahvistaa alun perin pieniä ja/tai satunnaisia tapahtumia/ratkaisuja 1. Korkeat aloitus- tai kiinteät kustannukset 2. Oppiminen 3. Yhteensopivuus 4. Adaptiiviset odotukset (Arthur 1994) Lisäksi muutoksia hidastavat: Vakiintuneet toimintatavat Vallitsevien järjestelmien toimijoiden vaikutusvalta 17
18 Uusien polkujen luominen Jokainen polku on joskus alkanut Erilaisia ratkaisuja voidaan aktiivisesti hakea (emme ole rakenteiden/historian vankeja) Tietoisuus polkuriippuvuuksista 18
19 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284
20 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä - Pääoman puute - Hallinnolliset kustannukset - Sisäinen kilpailu, vanhan toiminnan voitot + Sääntelyn luomat markkinat Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284
21 A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla. B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten. D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä. F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana. 21
22 A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreän kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän kasvu on huomioitu ja se on keskeinen ulottuvuus hallituksen tulevaisuusselonteossa Finland also needs a clear vision one that unites multiple fields as to what green growth aims to achieve. Jan Rotmans Alankomaissa vihreään talouteen on kehitetty lupausmenettely, jota Suomikin soveltaa Ruotsin vihreän talouden perustana on tiukka ilmastopolitiikka, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Vanhasen mielipidekirjoitus Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009 Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)
23 B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Suunnataan yhteiskunnan t&k&i-tuki perinteisillä alueilla uusien, kestävämpien tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien kehitykseen Lovio ym Metsäteollisuuden biopolttoainesatsaukset Fortumin sähköautosatsaukset Brasiliassa sokeriruokotuotannon fokus sokerista etanoliin Ethanol plant Usina do Rio Pardo in Avaré Photo: Per Mickwitz
24 B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Parannataan pk-yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, vähennetään uusien ratkaisujen esteitä (luvat, tukien edellytykset) Lisätään vihreää kasvua tukevan pääomasijoittamisen houkuttelevuutta EU:n rakennerahastot, muu julkinen rahoitus ja alueelliset tuet tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi. Evolutiivisen taloustieteen perusoppeja (variaatiota) keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP)
25 C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten Luodaan uudenlainen toimintamalli pilotti- ja kokeiluympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten. Kehitetään kokeiluja varten joustavia rahoitusmalleja ja riskirahoitusta Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla SITRA:n tukema Skaftkärrin asuinalue Porvoossa + Living lab Älykkäät kaupungit (kts. VTT 2012 Low Carbon Finland 2050) Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla). Referenssin tärkeys, esim. mustalipeän kaasutus metsäteollisuudessa (Kivimaa 2008) Markkinoita sääntelyn kautta: Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja prosessiteknologia (Kivimaa 2008) Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)
26 D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia Luodaan kokeilutoiminnan ja uudenlaisten arvoverkkojen muodostamiselle nykyistä ketterämpiä rahoitusvälineitä. Otetaan keskeiseksi tavoitteeksi vihreiden palvelujen kehittämisessä ja erityisesti kehittämistoiminnan rahoitustukia myönnettäessä palvelujen joustavuus, sopivuus ja siirrettävyys vientimarkkinoille. Korostetaan cleantechin ja vihreän kasvun mahdollisuuksia Team Finland -verkoston toiminnassa. Varmistetaan, että Team Finland tavoittaa laajasti pkyrityksiä ja sisällyttää niitä toimintaansa.
27 E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaaliintensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet. Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista. Schumpeteriin perustuen vanhan dominoivan järjestelmän destabilisoituminen on keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP) Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset coal industry being too dependent on subsidies, miners as the enemy within (Turnheim & Geel2012)
28 F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana Nostetaan vihreä kasvu keskeiseksi aiheeksi hallituksen strategisessa tutkimus- ja arviointisuunnitelmassa. Vahvistetaan entisestään akateemisen tutkimuksen kansainvälisyyttä ja nopeaa viemistä käytäntöön. Varmistetaan vihreän kasvun edellyttämä osaamispohja kaikilla koulutustasoilla ja jo työelämässä oleville. merkittävimpien yhteiskunnallisten uudistusten taustalle varmistetaan tiedon käyttäjien (päätösten valmistelijat ja päättäjät) tarpeista lähtevä riittävä tietopohja systemaattisella valtioneuvosto-tasoisella arvioinnin ja tutkimuksen toimintamallilla (VNK 2011) Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. (VNK 2012) Tieteen kansainvälistymisaste: Tämä erityisesti Sveitsin vahvuus on Suomen ilmeisin heikkous. Suomi jää jälkeen kaikista vertailumaista. (Suomen Akatemia 2010)
29 Kestävä talouden edistäminen Kestävän talouden edistämisessä ei ole kyseessä kestävyyden eri ulottuvuuksien tasapainottamisesta Kestävän talouden edistämisessä oleellista ei ole, että valitaan se vaihtoehto jolla tällä hetkellä on pienimmät ympäristövaikutukset Kestävän talouden edistäminen tarkoittaa, että tuetaan sellaisia kehystyspolkuja joiden seurauksena keskeiset kulutus- ja tuotantojärjestelmät voivat muuttua kestäväksi (ympäristö mielessä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta) Tulevat sukupolvet 29
30 Kehitystä voidaan lähestyä toisestakin näkökulmasta Millaiset alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä alueilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. Alueet jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. Visioehdotus ( ): Rikkaasta ympäristöstä voimansa ammentava ekotehokas Lounais-Suomi
31 Hyvä alueellinen ympäristöohjelma Sisältö Visio Toimenpiteet Prosessi Kenen ohjelma Ohjelma jolla on vaikutuksia Osallistumista (participation) ja keskustelua (deliberation). Visio joka on verkoston aito (sisäistämä) visio ei vaan ohjelmassa kirjoitettu visio Ohjelma ei ohjauskeinona vaan vaikutuskeinona 31
32 Esimerkki: Miten tunnistetaan ohjelman (tai projektin) vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään? Tarvitaan ymmärrystä niistä sosio-teknisistä järjestelmistä ja prosesseista, jotka tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Tarvitaan tietoa erityisesti siitä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat toimijoihin ja prosesseihin.
33 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2009: Tuotantonäkökulma Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.
34 Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt 2009 Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO 2 -ekv Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen Muu energia Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
35 Asuminen Elintarvikkeet Autoilu > 55% Asuminen Asuminen C04 C04 Elintarvikkeet C01 C01 Autonkäyttö Autonkäyttö C072 C072 Terveyspalvelut C06 C06 Koulutuspalvelut C10 C10 Sisustus, Sisustus, kodinhoito kodinhoito C05 C05 Ravintolat Ravintolat ja hotellit ja hotellit C11 C11 Sekalaiset Sekalaiset tavarat tavarat ja palvelut ja palvelut Vaatetus Vaatetus ja jalkineet jalkineet C03 C03 Virkistystavarat Ulkoilutavarat C092, C092, C093 C093 Alkoholi Alkoholi yms. yms. C02 C02 Sosiaaliturva (mm. (mm. päiväkoti) päiväkoti) C124 C124 Matkailumenot ulkomailla ulkomailla P312Y P312Y Autohankinnat C071 C071 Virkistys- Virkistys- ja ja kulttuuripalvelut C094 C094 Vakuutus- Vakuutus- ja ja rahoituspalvelut C125, C125, C126 C126 Junat, Junat, bussit, bussit, taksit taksit C073 C073 AV-laitteet AV-laitteet C091 C091 Lentoliput Lentoliput itse itse ostetut ostetut C0733 C0733 Valmismatkat C096 C096 Lehdet, Lehdet, kirjat, kirjat, paperi paperi C095 C095 Tietoliikenne C08 C08 Laivaliput Laivaliput itse itse ostetut ostetut C0734 C0734 Muut Muut kuljetuspalvelut C0735 C ,05 0,05 0,1 0,1 0,15 0,15 0,2 0,2 0,25 0,25 0,3 0,3 Kasvihuonekaasupäästöt Muut Muut ympäristövaikutukset (Ekoindeksi) Kuva: Ari Nissinen, SYKE. Data: Envimat- projekti,
36 Interventioteoriat: ohjelman vaikutuskeinojen oletettujen vaikutusmekanismien tunnistaminen Muutosmalli Oletukset siitä, miten vaikutuskeinot saavat aikaiseksi muutoksia Kohdejoukko (keiden toimintaa pyritään muuttamaan), Vaikutusmekanismit, Tavoitteet Toimintamalli Oletukset siitä, miten ohjelma pannaan käytännössä toimeen Organisaatiot, Hallinnolliset puitteet, Resurssit, Seuranta Valvonta
37 Interventioteoriat ja ilmastovaikutukset Kysymys 1a: Vaikuttaako ohjelma suoraan (tai välillisesti) sellaisiin toimijoihin ja sellaiseen toimintaan, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta oleellisia? Kysymys 1b: Ovatko ohjelman oletetut vaikutusmekanismit sellaisia, että niillä voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta Kysymys 2: Onko ohjelman toimeenpano sellainen, että vaikutuksia voidaan olettaa syntyvän? Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO2 ekv.
38 Päästöt (1000 t CO2e/a) HINKU-kuntien vuosittaiset khk-päästöt v ja % % -12 % v v % -17 % 20 0 Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala Uusikaupunki
39 Alueellisten ympäristöohjelmien rooli järjestelmien muuttumisessa Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen 39
40 Yhteenveto: Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 1. Ympäristöohjelman tärkein laatukriteeri on sen käytännön vaikutukset prosessin merkitys korostuu 2. Ympäristöohjelman kannalta keskeistä on ymmärtää: alueelliset kulutus- ja tuotantojärjestelmät ja niiden globaalit kytkennät miten ohjelman toimenpiteet oletetaan toimivan (interventioteoriat) 3. Ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta, jos se edistää: erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja kaavoitus, hankinnat, kokeilut ja kokeilujen mahdollistaminen kokeiluista oppiminen (alueella & verkostoissa) kestävien käytäntöjen ja teknologioiden valinta vähentää kestämättömien järjestelmien tukemista 42
41 Hyvällä ympäristöohjelmalla kohti kestävää taloutta Kiitoksia
42 Lähteitä 1 Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T., Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013. Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multilevel perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): Geels, F. W. & Schot, J Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3): Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press. Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21. Hoffmann M Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after Kyoto. Oxford: Oxford University Press Kivimaa P The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): Kivimaa, P The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329. Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009) Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics, 68(10):
43 Lähteitä 2 Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen Path dependence, path creation and creative destruction in the evolution of energy systems. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, Mickwitz, P The Road to Rio120: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M Sustainability through system transformation: lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa The role of policy instruments in the innovation and diffusion of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner Production, 16(S1) S162-S170. Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank. Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change. Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London: George Allen & Unwind Ltd Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multi-level perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from the history of the British coal industry ( ). Energy Policy 50, UNEP (2011) Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth, A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. Fischer-Kowalski, M., Swilling, M., von Weizsäcker, E.U., Ren, Y., Moriguchi, Y., Crane, W., Krausmann, F., Eisenmenger, N., Giljum, S., Hennicke, P., Romero Lankao, P., Siriban Manalang, A., Sewerin, S. 45
Muutospolkuja tulevaisuuteen
Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?
LisätiedotAlueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina
Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Pirkanmaan ympäristöohjelman 1. seurantaseminaari 14.11.2012 1 Sisältö Millaisessa
LisätiedotMiten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä?
Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Kestävä kehitys hyvä elämä ja ympäristö 29.8.2012 Miten hyvä ympäristöarviointi edistää
LisätiedotTuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?
Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä
LisätiedotYmpäristöinnovaatioiden mahdollisuudet
Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa
LisätiedotKulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset
Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna
Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Ari Nissinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Esitelmä ja käsikirjoitus löytyvät Internet-sivuilta: www.mtt.fi/consenv www.ymparisto.fi/syke
LisätiedotTiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä
Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä Eeva Furman Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli Suomen ympäristökeskus SYKE 15.12.2014 Alustukseni rakenne Miksi uusi tutkimustieto
LisätiedotHiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?
Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste
LisätiedotVIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA
VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotProfessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM
HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotFISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015
FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotCounting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.
Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotKuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö
Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö Kuntien ilmastotoimet osaksi strategiaa työpaja Lahti, 9.4.2019 Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus Toimintatapa Esityksen sisältö Hinku-foorumissa Fisu-
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus, Talousvaliokunta,
LisätiedotVapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali
Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö Yritysjuridiikka 10.1.2018 1 Session rakenne Yritysten ongelmallinen
LisätiedotEnergy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotCleantech-strategia 8.5.2014
Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotKokeilut oppimisen ja yhteiskunnallisen tiedontuotannon menetelmänä
Kokeilut oppimisen ja yhteiskunnallisen tiedontuotannon menetelmänä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Alustus YHYS Politiikadialogissa Julkinen ja tekevä tiede, 6.6.2018 1 Agenda
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotTULEVAISUUDEN OHJAUS- KEINOILLA KOTITALOUKSIEN KULUTUS KURIIN?
TULEVAISUUDEN OHJAUS- KEINOILLA KOTITALOUKSIEN KULUTUS KURIIN? YHYS Politiikkadialogi: Kestävä kulutus ja elämäntavat missä politiikka? 3.6.2016 Sanna Ahvenharju, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkimuksen
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotAri Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä. Tvärminne 7.2.
Miten kunnat voivat parantaa kansalaisten aktiivisuutta vähähiilisyyden edistämisessä? Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä.
LisätiedotMiten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?
Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotMiten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?
Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Resurssiviisautta Vantaalle 13.3.2017 Mitä halutaan edistää? Siirtyminen kohti vähähiilisyyttä
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotYmpäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015
Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015 Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskus SYKE SPRU, University of Sussex Avainajatukset
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio Ulla Heinonen Gaia Consulting Gaian taustaselvitys Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan suuntaamiseksi Määrittelyt & Tavoitteet
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotEkosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?
Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu Maapallo ei ole
LisätiedotKestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka tapaus liikenne (FIP-Trans),
Kestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka tapaus liikenne (FIP-Trans), 2012-2014 Aalto yliopisto Professori Raimo Lovio (pj.) Professori Armi Temmes Tutkija Rami-Samuli Räsänen
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotIlmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio, Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotBelt and Road Initiative (OBOR)
Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotSuomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin
Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin Tuula Teräväinen tutkijatohtori historia- ja maantieteiden laitos / ympäristöpolitiikka
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotAgenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE
Agenda2030 tiedolla toimeenpanoon YM RYMO 5.2.2018 Eeva Furman/SYKE YK:n Agenda 2030 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) Agenda 2030 Poverty eradication, health,
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotGlobaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra
Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,
LisätiedotKestävän vihreän kasvun palvelut
Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan
LisätiedotSkaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo
Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat
LisätiedotKohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotTalouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Talouskasvu ja ilmastonmuutos Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 Yleistä Suomen talouskehitys on 2010-luvulla ollut erittäin vaatimatonta Talous vihdoin kääntymässä nousuun Olemme silti jäljessä
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotLiikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT
Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen
LisätiedotTampere Fiksu kaupunki
Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotVähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä
Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotMiten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?
Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit
LisätiedotGreen Growth- Vihreä kasvu
Green Growth- Vihreä kasvu Sisältö 1. Mitä on vihreä kasvu? 2. Miksi vihreää kasvua tarvitaan? 3. Onko vihreä kasvu Suomelle mahdollisuus? 4. Yhteenveto 1. Mitä on vihreä kasvu? Vihreälle taloudelle ei
LisätiedotSuomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu 18.1.2019 VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT 17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun* Ympäristöpolitiikan
LisätiedotMetsäbiotalouden näkymät Euroopassa
Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
LisätiedotMistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?
Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä
LisätiedotJohtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Vauhtia resurssitehokkuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK ELY Areena, Turku 20.10.2014 2014 Mikä antaa virtaa ja vauhtia? Vahva motiivi Osaaminen ja oppiminen Hyvät tulokset 2 Motiivit makrotasolla
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
Lisätiedot