Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin"

Transkriptio

1 Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari

2 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme? Kestävän talouden edellytys: kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttuminen Politiikka joka tähtää kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttamiseen Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 2

3 Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä Matti Nykänen 3

4 1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. MUTTA 4

5 Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Talous Tieto Teknologia Ympäristö Paikallinen taso

6 Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Kansainvälinen (YK, Kioto, ) EU Valtio (Suomi, ) Alueellinen (Lounais-Suomi, ) Paikallinen (Turku, ) Merkitys kasvaa Paikallinen taso

7 Hallinnosta hallintaan Ymmärrys hallinnosta sen kontekstissa - Ohjauksesta vaikuttamiseen Hallinnon erilainen tapa toimia - Kumppanuudet & verkostot - Projektit Hallinnon muuttunut konteksti - Globalisaatio - Informaation saatavuus (esim. Internet)

8 Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset 60 Billion tons 40 Global Material Extraction Lähde: Kv luonnonvarapaneeli / Krausmann et al Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia 20 Ores and industrial minerals Fossil energy carriers

9 Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia Suomi ei ole (vielä) kestävä 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Öljyonnettomuuksien riski Itämerellä 9

10 Kestävä talous / vihreä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja resurssitehokkaiksi 10

11 Kulutusja tuotantojärjestelmät Sosiotekniset järjestelmät ovat joukko teknologioita, materiallisia verkostoja (sähköverkko, tieverkko), sosiaalisia verkkoja, toimijoita, instituutioita, ja sääntöjä Esimerkkejä sosioteknisistä järjestelmistä: Energiajärjestelmä Ruokajärjestelmä Asumisjärjestelmä

12 Kulutus- ja tuotantojärjestelmien vuorovaikutus ympäristön kanssa <-> ympäristöongelmat Ympäristö Keskinäiset riippuvuudet Kompleksisuus Maan käyttö Ristiriitoja Jännitteitä

13 Vihreällä kasvulla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 13

14 Luova tuho: talouden uudistusmekanismi Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen organisaation muodoista. (Schumpeter 1942/1954) innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä. (Korkman 2012) 14

15 Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmiksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? 1. Muutospaineita toimintaympäristöstä 2. Hallitsevan järjestelmän destabilisointi 3. Variaatiota ja turvattua tilaa

16 Polkuriippuvuus

17 Polkuriippuvuuksissa positiivinen takaisinkytkentä Vahvistaa alun perin pieniä ja/tai satunnaisia tapahtumia/ratkaisuja 1. Korkeat aloitus- tai kiinteät kustannukset 2. Oppiminen 3. Yhteensopivuus 4. Adaptiiviset odotukset (Arthur 1994) Lisäksi muutoksia hidastavat: Vakiintuneet toimintatavat Vallitsevien järjestelmien toimijoiden vaikutusvalta 17

18 Uusien polkujen luominen Jokainen polku on joskus alkanut Erilaisia ratkaisuja voidaan aktiivisesti hakea (emme ole rakenteiden/historian vankeja) Tietoisuus polkuriippuvuuksista 18

19 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284

20 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä - Pääoman puute - Hallinnolliset kustannukset - Sisäinen kilpailu, vanhan toiminnan voitot + Sääntelyn luomat markkinat Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284

21 A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla. B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten. D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä. F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana. 21

22 A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreän kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän kasvu on huomioitu ja se on keskeinen ulottuvuus hallituksen tulevaisuusselonteossa Finland also needs a clear vision one that unites multiple fields as to what green growth aims to achieve. Jan Rotmans Alankomaissa vihreään talouteen on kehitetty lupausmenettely, jota Suomikin soveltaa Ruotsin vihreän talouden perustana on tiukka ilmastopolitiikka, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Vanhasen mielipidekirjoitus Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009 Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)

23 B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Suunnataan yhteiskunnan t&k&i-tuki perinteisillä alueilla uusien, kestävämpien tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien kehitykseen Lovio ym Metsäteollisuuden biopolttoainesatsaukset Fortumin sähköautosatsaukset Brasiliassa sokeriruokotuotannon fokus sokerista etanoliin Ethanol plant Usina do Rio Pardo in Avaré Photo: Per Mickwitz

24 B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Parannataan pk-yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, vähennetään uusien ratkaisujen esteitä (luvat, tukien edellytykset) Lisätään vihreää kasvua tukevan pääomasijoittamisen houkuttelevuutta EU:n rakennerahastot, muu julkinen rahoitus ja alueelliset tuet tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi. Evolutiivisen taloustieteen perusoppeja (variaatiota) keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP)

25 C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten Luodaan uudenlainen toimintamalli pilotti- ja kokeiluympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten. Kehitetään kokeiluja varten joustavia rahoitusmalleja ja riskirahoitusta Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla SITRA:n tukema Skaftkärrin asuinalue Porvoossa + Living lab Älykkäät kaupungit (kts. VTT 2012 Low Carbon Finland 2050) Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla). Referenssin tärkeys, esim. mustalipeän kaasutus metsäteollisuudessa (Kivimaa 2008) Markkinoita sääntelyn kautta: Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja prosessiteknologia (Kivimaa 2008) Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)

26 D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia Luodaan kokeilutoiminnan ja uudenlaisten arvoverkkojen muodostamiselle nykyistä ketterämpiä rahoitusvälineitä. Otetaan keskeiseksi tavoitteeksi vihreiden palvelujen kehittämisessä ja erityisesti kehittämistoiminnan rahoitustukia myönnettäessä palvelujen joustavuus, sopivuus ja siirrettävyys vientimarkkinoille. Korostetaan cleantechin ja vihreän kasvun mahdollisuuksia Team Finland -verkoston toiminnassa. Varmistetaan, että Team Finland tavoittaa laajasti pkyrityksiä ja sisällyttää niitä toimintaansa.

27 E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaaliintensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet. Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista. Schumpeteriin perustuen vanhan dominoivan järjestelmän destabilisoituminen on keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP) Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset coal industry being too dependent on subsidies, miners as the enemy within (Turnheim & Geel2012)

28 F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana Nostetaan vihreä kasvu keskeiseksi aiheeksi hallituksen strategisessa tutkimus- ja arviointisuunnitelmassa. Vahvistetaan entisestään akateemisen tutkimuksen kansainvälisyyttä ja nopeaa viemistä käytäntöön. Varmistetaan vihreän kasvun edellyttämä osaamispohja kaikilla koulutustasoilla ja jo työelämässä oleville. merkittävimpien yhteiskunnallisten uudistusten taustalle varmistetaan tiedon käyttäjien (päätösten valmistelijat ja päättäjät) tarpeista lähtevä riittävä tietopohja systemaattisella valtioneuvosto-tasoisella arvioinnin ja tutkimuksen toimintamallilla (VNK 2011) Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. (VNK 2012) Tieteen kansainvälistymisaste: Tämä erityisesti Sveitsin vahvuus on Suomen ilmeisin heikkous. Suomi jää jälkeen kaikista vertailumaista. (Suomen Akatemia 2010)

29 Kestävä talouden edistäminen Kestävän talouden edistämisessä ei ole kyseessä kestävyyden eri ulottuvuuksien tasapainottamisesta Kestävän talouden edistämisessä oleellista ei ole, että valitaan se vaihtoehto jolla tällä hetkellä on pienimmät ympäristövaikutukset Kestävän talouden edistäminen tarkoittaa, että tuetaan sellaisia kehystyspolkuja joiden seurauksena keskeiset kulutus- ja tuotantojärjestelmät voivat muuttua kestäväksi (ympäristö mielessä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta) Tulevat sukupolvet 29

30 Kehitystä voidaan lähestyä toisestakin näkökulmasta Millaiset alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä alueilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. Alueet jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. Visioehdotus ( ): Rikkaasta ympäristöstä voimansa ammentava ekotehokas Lounais-Suomi

31 Hyvä alueellinen ympäristöohjelma Sisältö Visio Toimenpiteet Prosessi Kenen ohjelma Ohjelma jolla on vaikutuksia Osallistumista (participation) ja keskustelua (deliberation). Visio joka on verkoston aito (sisäistämä) visio ei vaan ohjelmassa kirjoitettu visio Ohjelma ei ohjauskeinona vaan vaikutuskeinona 31

32 Esimerkki: Miten tunnistetaan ohjelman (tai projektin) vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään? Tarvitaan ymmärrystä niistä sosio-teknisistä järjestelmistä ja prosesseista, jotka tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Tarvitaan tietoa erityisesti siitä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat toimijoihin ja prosesseihin.

33 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2009: Tuotantonäkökulma Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.

34 Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt 2009 Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO 2 -ekv Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen Muu energia Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

35 Asuminen Elintarvikkeet Autoilu > 55% Asuminen Asuminen C04 C04 Elintarvikkeet C01 C01 Autonkäyttö Autonkäyttö C072 C072 Terveyspalvelut C06 C06 Koulutuspalvelut C10 C10 Sisustus, Sisustus, kodinhoito kodinhoito C05 C05 Ravintolat Ravintolat ja hotellit ja hotellit C11 C11 Sekalaiset Sekalaiset tavarat tavarat ja palvelut ja palvelut Vaatetus Vaatetus ja jalkineet jalkineet C03 C03 Virkistystavarat Ulkoilutavarat C092, C092, C093 C093 Alkoholi Alkoholi yms. yms. C02 C02 Sosiaaliturva (mm. (mm. päiväkoti) päiväkoti) C124 C124 Matkailumenot ulkomailla ulkomailla P312Y P312Y Autohankinnat C071 C071 Virkistys- Virkistys- ja ja kulttuuripalvelut C094 C094 Vakuutus- Vakuutus- ja ja rahoituspalvelut C125, C125, C126 C126 Junat, Junat, bussit, bussit, taksit taksit C073 C073 AV-laitteet AV-laitteet C091 C091 Lentoliput Lentoliput itse itse ostetut ostetut C0733 C0733 Valmismatkat C096 C096 Lehdet, Lehdet, kirjat, kirjat, paperi paperi C095 C095 Tietoliikenne C08 C08 Laivaliput Laivaliput itse itse ostetut ostetut C0734 C0734 Muut Muut kuljetuspalvelut C0735 C ,05 0,05 0,1 0,1 0,15 0,15 0,2 0,2 0,25 0,25 0,3 0,3 Kasvihuonekaasupäästöt Muut Muut ympäristövaikutukset (Ekoindeksi) Kuva: Ari Nissinen, SYKE. Data: Envimat- projekti,

36 Interventioteoriat: ohjelman vaikutuskeinojen oletettujen vaikutusmekanismien tunnistaminen Muutosmalli Oletukset siitä, miten vaikutuskeinot saavat aikaiseksi muutoksia Kohdejoukko (keiden toimintaa pyritään muuttamaan), Vaikutusmekanismit, Tavoitteet Toimintamalli Oletukset siitä, miten ohjelma pannaan käytännössä toimeen Organisaatiot, Hallinnolliset puitteet, Resurssit, Seuranta Valvonta

37 Interventioteoriat ja ilmastovaikutukset Kysymys 1a: Vaikuttaako ohjelma suoraan (tai välillisesti) sellaisiin toimijoihin ja sellaiseen toimintaan, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta oleellisia? Kysymys 1b: Ovatko ohjelman oletetut vaikutusmekanismit sellaisia, että niillä voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta Kysymys 2: Onko ohjelman toimeenpano sellainen, että vaikutuksia voidaan olettaa syntyvän? Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO2 ekv.

38 Päästöt (1000 t CO2e/a) HINKU-kuntien vuosittaiset khk-päästöt v ja % % -12 % v v % -17 % 20 0 Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala Uusikaupunki

39 Alueellisten ympäristöohjelmien rooli järjestelmien muuttumisessa Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen 39

40 Yhteenveto: Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 1. Ympäristöohjelman tärkein laatukriteeri on sen käytännön vaikutukset prosessin merkitys korostuu 2. Ympäristöohjelman kannalta keskeistä on ymmärtää: alueelliset kulutus- ja tuotantojärjestelmät ja niiden globaalit kytkennät miten ohjelman toimenpiteet oletetaan toimivan (interventioteoriat) 3. Ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta, jos se edistää: erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja kaavoitus, hankinnat, kokeilut ja kokeilujen mahdollistaminen kokeiluista oppiminen (alueella & verkostoissa) kestävien käytäntöjen ja teknologioiden valinta vähentää kestämättömien järjestelmien tukemista 42

41 Hyvällä ympäristöohjelmalla kohti kestävää taloutta Kiitoksia

42 Lähteitä 1 Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T., Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013. Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multilevel perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): Geels, F. W. & Schot, J Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3): Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press. Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21. Hoffmann M Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after Kyoto. Oxford: Oxford University Press Kivimaa P The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): Kivimaa, P The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329. Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009) Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics, 68(10):

43 Lähteitä 2 Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen Path dependence, path creation and creative destruction in the evolution of energy systems. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, Mickwitz, P The Road to Rio120: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M Sustainability through system transformation: lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa The role of policy instruments in the innovation and diffusion of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner Production, 16(S1) S162-S170. Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank. Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change. Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London: George Allen & Unwind Ltd Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multi-level perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from the history of the British coal industry ( ). Energy Policy 50, UNEP (2011) Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth, A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. Fischer-Kowalski, M., Swilling, M., von Weizsäcker, E.U., Ren, Y., Moriguchi, Y., Crane, W., Krausmann, F., Eisenmenger, N., Giljum, S., Hennicke, P., Romero Lankao, P., Siriban Manalang, A., Sewerin, S. 45

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina

Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Pirkanmaan ympäristöohjelman 1. seurantaseminaari 14.11.2012 1 Sisältö Millaisessa

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä Eeva Furman Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli Suomen ympäristökeskus SYKE 15.12.2014 Alustukseni rakenne Miksi uusi tutkimustieto

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OHJAUS- KEINOILLA KOTITALOUKSIEN KULUTUS KURIIN?

TULEVAISUUDEN OHJAUS- KEINOILLA KOTITALOUKSIEN KULUTUS KURIIN? TULEVAISUUDEN OHJAUS- KEINOILLA KOTITALOUKSIEN KULUTUS KURIIN? YHYS Politiikkadialogi: Kestävä kulutus ja elämäntavat missä politiikka? 3.6.2016 Sanna Ahvenharju, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkimuksen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu Maapallo ei ole

Lisätiedot

Kestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka tapaus liikenne (FIP-Trans),

Kestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka tapaus liikenne (FIP-Trans), Kestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka tapaus liikenne (FIP-Trans), 2012-2014 Aalto yliopisto Professori Raimo Lovio (pj.) Professori Armi Temmes Tutkija Rami-Samuli Räsänen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Green Growth- Vihreä kasvu

Green Growth- Vihreä kasvu Green Growth- Vihreä kasvu Sisältö 1. Mitä on vihreä kasvu? 2. Miksi vihreää kasvua tarvitaan? 3. Onko vihreä kasvu Suomelle mahdollisuus? 4. Yhteenveto 1. Mitä on vihreä kasvu? Vihreälle taloudelle ei

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015

Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015 Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015 Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskus SYKE SPRU, University of Sussex Avainajatukset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ekoinnovaatioiden mahdollisuudet ja haasteet havaintoja SCINNO-hankkeesta

Ekoinnovaatioiden mahdollisuudet ja haasteet havaintoja SCINNO-hankkeesta Ekoinnovaatioiden mahdollisuudet ja haasteet havaintoja SCINNO-hankkeesta Riina Antikainen, Marja Salo, Katriina Alhola, Annukka Berg, Mikael Hilden, Suomen ympäristökeskus 22.09.2015 Taustaa Aineistot

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Vauhtia resurssitehokkuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK ELY Areena, Turku 20.10.2014 2014 Mikä antaa virtaa ja vauhtia? Vahva motiivi Osaaminen ja oppiminen Hyvät tulokset 2 Motiivit makrotasolla

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? 1 Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2.5 4 kertaisesti Käytämme nyt maapallon resursseja 1.5 kertaisesti sen mitä se

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta Matti Melanen Suomen ympäristökeskus Ekotehokkuus teollisuudessa Suomen teollisen ekologian foorumin seminaari Oulun yliopisto,

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Riina Antikainen, Sirkka Koskela, Riina Känkänen, Joonas Hokkanen 19.2.2016 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30.10.2014 Biotalous? Mitä on sininen biotalous? Suomen askeleet? Biotalous Määrittely haastavaa

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot