Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin"

Transkriptio

1 Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari

2 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme? Kestävän talouden edellytys: kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttuminen Politiikka joka tähtää kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttamiseen Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 2

3 Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä Matti Nykänen 3

4 1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. MUTTA 4

5 Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Talous Tieto Teknologia Ympäristö Paikallinen taso

6 Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Kansainvälinen (YK, Kioto, ) EU Valtio (Suomi, ) Alueellinen (Lounais-Suomi, ) Paikallinen (Turku, ) Merkitys kasvaa Paikallinen taso

7 Hallinnosta hallintaan Ymmärrys hallinnosta sen kontekstissa - Ohjauksesta vaikuttamiseen Hallinnon erilainen tapa toimia - Kumppanuudet & verkostot - Projektit Hallinnon muuttunut konteksti - Globalisaatio - Informaation saatavuus (esim. Internet)

8 Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset 60 Billion tons 40 Global Material Extraction Lähde: Kv luonnonvarapaneeli / Krausmann et al Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia 20 Ores and industrial minerals Fossil energy carriers

9 Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia Suomi ei ole (vielä) kestävä 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Öljyonnettomuuksien riski Itämerellä 9

10 Kestävä talous / vihreä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja resurssitehokkaiksi 10

11 Kulutusja tuotantojärjestelmät Sosiotekniset järjestelmät ovat joukko teknologioita, materiallisia verkostoja (sähköverkko, tieverkko), sosiaalisia verkkoja, toimijoita, instituutioita, ja sääntöjä Esimerkkejä sosioteknisistä järjestelmistä: Energiajärjestelmä Ruokajärjestelmä Asumisjärjestelmä

12 Kulutus- ja tuotantojärjestelmien vuorovaikutus ympäristön kanssa <-> ympäristöongelmat Ympäristö Keskinäiset riippuvuudet Kompleksisuus Maan käyttö Ristiriitoja Jännitteitä

13 Vihreällä kasvulla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 13

14 Luova tuho: talouden uudistusmekanismi Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen organisaation muodoista. (Schumpeter 1942/1954) innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä. (Korkman 2012) 14

15 Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmiksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? 1. Muutospaineita toimintaympäristöstä 2. Hallitsevan järjestelmän destabilisointi 3. Variaatiota ja turvattua tilaa

16 Polkuriippuvuus

17 Polkuriippuvuuksissa positiivinen takaisinkytkentä Vahvistaa alun perin pieniä ja/tai satunnaisia tapahtumia/ratkaisuja 1. Korkeat aloitus- tai kiinteät kustannukset 2. Oppiminen 3. Yhteensopivuus 4. Adaptiiviset odotukset (Arthur 1994) Lisäksi muutoksia hidastavat: Vakiintuneet toimintatavat Vallitsevien järjestelmien toimijoiden vaikutusvalta 17

18 Uusien polkujen luominen Jokainen polku on joskus alkanut Erilaisia ratkaisuja voidaan aktiivisesti hakea (emme ole rakenteiden/historian vankeja) Tietoisuus polkuriippuvuuksista 18

19 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284

20 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä - Pääoman puute - Hallinnolliset kustannukset - Sisäinen kilpailu, vanhan toiminnan voitot + Sääntelyn luomat markkinat Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284

21 A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla. B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten. D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä. F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana. 21

22 A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreän kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän kasvu on huomioitu ja se on keskeinen ulottuvuus hallituksen tulevaisuusselonteossa Finland also needs a clear vision one that unites multiple fields as to what green growth aims to achieve. Jan Rotmans Alankomaissa vihreään talouteen on kehitetty lupausmenettely, jota Suomikin soveltaa Ruotsin vihreän talouden perustana on tiukka ilmastopolitiikka, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Vanhasen mielipidekirjoitus Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009 Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)

23 B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Suunnataan yhteiskunnan t&k&i-tuki perinteisillä alueilla uusien, kestävämpien tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien kehitykseen Lovio ym Metsäteollisuuden biopolttoainesatsaukset Fortumin sähköautosatsaukset Brasiliassa sokeriruokotuotannon fokus sokerista etanoliin Ethanol plant Usina do Rio Pardo in Avaré Photo: Per Mickwitz

24 B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Parannataan pk-yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, vähennetään uusien ratkaisujen esteitä (luvat, tukien edellytykset) Lisätään vihreää kasvua tukevan pääomasijoittamisen houkuttelevuutta EU:n rakennerahastot, muu julkinen rahoitus ja alueelliset tuet tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi. Evolutiivisen taloustieteen perusoppeja (variaatiota) keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP)

25 C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten Luodaan uudenlainen toimintamalli pilotti- ja kokeiluympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten. Kehitetään kokeiluja varten joustavia rahoitusmalleja ja riskirahoitusta Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla SITRA:n tukema Skaftkärrin asuinalue Porvoossa + Living lab Älykkäät kaupungit (kts. VTT 2012 Low Carbon Finland 2050) Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla). Referenssin tärkeys, esim. mustalipeän kaasutus metsäteollisuudessa (Kivimaa 2008) Markkinoita sääntelyn kautta: Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja prosessiteknologia (Kivimaa 2008) Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)

26 D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia Luodaan kokeilutoiminnan ja uudenlaisten arvoverkkojen muodostamiselle nykyistä ketterämpiä rahoitusvälineitä. Otetaan keskeiseksi tavoitteeksi vihreiden palvelujen kehittämisessä ja erityisesti kehittämistoiminnan rahoitustukia myönnettäessä palvelujen joustavuus, sopivuus ja siirrettävyys vientimarkkinoille. Korostetaan cleantechin ja vihreän kasvun mahdollisuuksia Team Finland -verkoston toiminnassa. Varmistetaan, että Team Finland tavoittaa laajasti pkyrityksiä ja sisällyttää niitä toimintaansa.

27 E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaaliintensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet. Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista. Schumpeteriin perustuen vanhan dominoivan järjestelmän destabilisoituminen on keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP) Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset coal industry being too dependent on subsidies, miners as the enemy within (Turnheim & Geel2012)

28 F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana Nostetaan vihreä kasvu keskeiseksi aiheeksi hallituksen strategisessa tutkimus- ja arviointisuunnitelmassa. Vahvistetaan entisestään akateemisen tutkimuksen kansainvälisyyttä ja nopeaa viemistä käytäntöön. Varmistetaan vihreän kasvun edellyttämä osaamispohja kaikilla koulutustasoilla ja jo työelämässä oleville. merkittävimpien yhteiskunnallisten uudistusten taustalle varmistetaan tiedon käyttäjien (päätösten valmistelijat ja päättäjät) tarpeista lähtevä riittävä tietopohja systemaattisella valtioneuvosto-tasoisella arvioinnin ja tutkimuksen toimintamallilla (VNK 2011) Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. (VNK 2012) Tieteen kansainvälistymisaste: Tämä erityisesti Sveitsin vahvuus on Suomen ilmeisin heikkous. Suomi jää jälkeen kaikista vertailumaista. (Suomen Akatemia 2010)

29 Kestävä talouden edistäminen Kestävän talouden edistämisessä ei ole kyseessä kestävyyden eri ulottuvuuksien tasapainottamisesta Kestävän talouden edistämisessä oleellista ei ole, että valitaan se vaihtoehto jolla tällä hetkellä on pienimmät ympäristövaikutukset Kestävän talouden edistäminen tarkoittaa, että tuetaan sellaisia kehystyspolkuja joiden seurauksena keskeiset kulutus- ja tuotantojärjestelmät voivat muuttua kestäväksi (ympäristö mielessä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta) Tulevat sukupolvet 29

30 Kehitystä voidaan lähestyä toisestakin näkökulmasta Millaiset alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä alueilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. Alueet jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. Visioehdotus ( ): Rikkaasta ympäristöstä voimansa ammentava ekotehokas Lounais-Suomi

31 Hyvä alueellinen ympäristöohjelma Sisältö Visio Toimenpiteet Prosessi Kenen ohjelma Ohjelma jolla on vaikutuksia Osallistumista (participation) ja keskustelua (deliberation). Visio joka on verkoston aito (sisäistämä) visio ei vaan ohjelmassa kirjoitettu visio Ohjelma ei ohjauskeinona vaan vaikutuskeinona 31

32 Esimerkki: Miten tunnistetaan ohjelman (tai projektin) vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään? Tarvitaan ymmärrystä niistä sosio-teknisistä järjestelmistä ja prosesseista, jotka tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Tarvitaan tietoa erityisesti siitä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat toimijoihin ja prosesseihin.

33 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2009: Tuotantonäkökulma Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.

34 Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt 2009 Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO 2 -ekv Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen Muu energia Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

35 Asuminen Elintarvikkeet Autoilu > 55% Asuminen Asuminen C04 C04 Elintarvikkeet C01 C01 Autonkäyttö Autonkäyttö C072 C072 Terveyspalvelut C06 C06 Koulutuspalvelut C10 C10 Sisustus, Sisustus, kodinhoito kodinhoito C05 C05 Ravintolat Ravintolat ja hotellit ja hotellit C11 C11 Sekalaiset Sekalaiset tavarat tavarat ja palvelut ja palvelut Vaatetus Vaatetus ja jalkineet jalkineet C03 C03 Virkistystavarat Ulkoilutavarat C092, C092, C093 C093 Alkoholi Alkoholi yms. yms. C02 C02 Sosiaaliturva (mm. (mm. päiväkoti) päiväkoti) C124 C124 Matkailumenot ulkomailla ulkomailla P312Y P312Y Autohankinnat C071 C071 Virkistys- Virkistys- ja ja kulttuuripalvelut C094 C094 Vakuutus- Vakuutus- ja ja rahoituspalvelut C125, C125, C126 C126 Junat, Junat, bussit, bussit, taksit taksit C073 C073 AV-laitteet AV-laitteet C091 C091 Lentoliput Lentoliput itse itse ostetut ostetut C0733 C0733 Valmismatkat C096 C096 Lehdet, Lehdet, kirjat, kirjat, paperi paperi C095 C095 Tietoliikenne C08 C08 Laivaliput Laivaliput itse itse ostetut ostetut C0734 C0734 Muut Muut kuljetuspalvelut C0735 C ,05 0,05 0,1 0,1 0,15 0,15 0,2 0,2 0,25 0,25 0,3 0,3 Kasvihuonekaasupäästöt Muut Muut ympäristövaikutukset (Ekoindeksi) Kuva: Ari Nissinen, SYKE. Data: Envimat- projekti,

36 Interventioteoriat: ohjelman vaikutuskeinojen oletettujen vaikutusmekanismien tunnistaminen Muutosmalli Oletukset siitä, miten vaikutuskeinot saavat aikaiseksi muutoksia Kohdejoukko (keiden toimintaa pyritään muuttamaan), Vaikutusmekanismit, Tavoitteet Toimintamalli Oletukset siitä, miten ohjelma pannaan käytännössä toimeen Organisaatiot, Hallinnolliset puitteet, Resurssit, Seuranta Valvonta

37 Interventioteoriat ja ilmastovaikutukset Kysymys 1a: Vaikuttaako ohjelma suoraan (tai välillisesti) sellaisiin toimijoihin ja sellaiseen toimintaan, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta oleellisia? Kysymys 1b: Ovatko ohjelman oletetut vaikutusmekanismit sellaisia, että niillä voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta Kysymys 2: Onko ohjelman toimeenpano sellainen, että vaikutuksia voidaan olettaa syntyvän? Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö miljoonaa tonnia CO2 ekv.

38 Päästöt (1000 t CO2e/a) HINKU-kuntien vuosittaiset khk-päästöt v ja % % -12 % v v % -17 % 20 0 Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala Uusikaupunki

39 Alueellisten ympäristöohjelmien rooli järjestelmien muuttumisessa Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen 39

40 Yhteenveto: Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 1. Ympäristöohjelman tärkein laatukriteeri on sen käytännön vaikutukset prosessin merkitys korostuu 2. Ympäristöohjelman kannalta keskeistä on ymmärtää: alueelliset kulutus- ja tuotantojärjestelmät ja niiden globaalit kytkennät miten ohjelman toimenpiteet oletetaan toimivan (interventioteoriat) 3. Ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta, jos se edistää: erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja kaavoitus, hankinnat, kokeilut ja kokeilujen mahdollistaminen kokeiluista oppiminen (alueella & verkostoissa) kestävien käytäntöjen ja teknologioiden valinta vähentää kestämättömien järjestelmien tukemista 42

41 Hyvällä ympäristöohjelmalla kohti kestävää taloutta Kiitoksia

42 Lähteitä 1 Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T., Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013. Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multilevel perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): Geels, F. W. & Schot, J Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3): Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press. Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21. Hoffmann M Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after Kyoto. Oxford: Oxford University Press Kivimaa P The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): Kivimaa, P The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329. Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009) Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics, 68(10):

43 Lähteitä 2 Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen Path dependence, path creation and creative destruction in the evolution of energy systems. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, Mickwitz, P The Road to Rio120: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M Sustainability through system transformation: lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa The role of policy instruments in the innovation and diffusion of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner Production, 16(S1) S162-S170. Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank. Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change. Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London: George Allen & Unwind Ltd Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multi-level perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from the history of the British coal industry ( ). Energy Policy 50, UNEP (2011) Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth, A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. Fischer-Kowalski, M., Swilling, M., von Weizsäcker, E.U., Ren, Y., Moriguchi, Y., Crane, W., Krausmann, F., Eisenmenger, N., Giljum, S., Hennicke, P., Romero Lankao, P., Siriban Manalang, A., Sewerin, S. 45

Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä?

Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä? Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Kestävä kehitys hyvä elämä ja ympäristö 29.8.2012 Miten hyvä ympäristöarviointi edistää

Lisätiedot

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Ari Nissinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Esitelmä ja käsikirjoitus löytyvät Internet-sivuilta: www.mtt.fi/consenv www.ymparisto.fi/syke

Lisätiedot

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015

Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015 Ympäristöinnovaatioiden tukemisesta luovaan tuhoon: transitionäkökulma politiikka-analyysiin Esitys kevätneuvokissa 25.5.2015 Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskus SYKE SPRU, University of Sussex Avainajatukset

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Green Growth- Vihreä kasvu

Green Growth- Vihreä kasvu Green Growth- Vihreä kasvu Sisältö 1. Mitä on vihreä kasvu? 2. Miksi vihreää kasvua tarvitaan? 3. Onko vihreä kasvu Suomelle mahdollisuus? 4. Yhteenveto 1. Mitä on vihreä kasvu? Vihreälle taloudelle ei

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Hollannin malli politiikan rakenteellisen muutoksen työkaluna

Hollannin malli politiikan rakenteellisen muutoksen työkaluna Hollannin malli politiikan rakenteellisen muutoksen työkaluna Lauri Hetemäki Luonnonvarat huomisen yhteiskunnassa millä keinoin tulevaisuuteen? -seminaari, SITRA, Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki, 13.1.2009

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Hiilineutraalius = ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Kysymykset. Lari Rajantie - Sitra

Kysymykset. Lari Rajantie - Sitra Kysymykset 1. Miten materiaalivirtoja voidaan käyttää ja ohjata tehokkaammin? Syntyykö jätteistä liiketoimintaa? 2. Kankaan resurssiviisaan yrittäjyyden keskus mitä siellä voisi olla? Kuinka voisitte olla

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutukset ja kestävä liikkuminen

Liikenteen ympäristövaikutukset ja kestävä liikkuminen Kuva: Ilona Osara / YHA Kuvapankki Kuva: Raili Malinen / YHA Kuvapankki Liikenteen ympäristövaikutukset ja kestävä liikkuminen Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ari.nissinen@ymparisto.fi Sosiaalilääketieteen

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Kaupunginvaltuusto 25.10.2010 Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen kuvaus Hankeen tausta SYKKEEN pilottihanke, mukana viisi kuntaa Kuhmoinen, Mynämäki,

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot