sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla.

Transkriptio

1 1(7) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI Perusopinnot 25 op Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Erilaisten ongelmien on lisäksi todettu herkästi kasautuvan samoihin perheisiin. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä voi ehkäistä ongelmien kasautumista. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja siihen liittyvien tekijöiden huomiointi eri ympäristöissä voi edelleen edesauttaa lasten ja nuorten selviytymistä rakentavalla tavalla kasvuun liittyvistä kehitysvaiheista ja niiden haasteista. Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista, samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nykyyhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten moninaisella tehtäväkentällä. Tämä monitieteinen oppiaine on suunnattu kaikille kasvatustyötä tekeville: lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille sekä terveys-, sosiaali-, kasvatus-, ja nuorisotyötä tekeville henkilöille kuten esim. opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitajille, kerhonohjaajille, valmentajille, sairaanhoitajille sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla. Opintokokonaisuuden johtajina toimivat professori Kirsti Kumpulainen terveystieteiden tiedekunnan kliinisen laitoksen lastenpsykiatrian yksiköstä sekä professori Pirjo Pölkki yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatieteiden laitokselta. Opintokokonaisuuden koordinaattorina toimii suunnittelija Marja-Liisa Niemi Avoimesta yliopistosta. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI PERUS- OPINTOJEN OPISKELUUN Introduction to the basic studies in mental well-being of children and adolescents Sisältö: Johdanto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintoihin sekä verkko-oppimisympäristöön ja avoimeen yliopisto-opetukseen tutustuminen. Contents: Introduction to the Basic Studies in Mental Well-being of Children and Adolescents, and to the online learning environment and studying at the Open University Toteutustavat: Luennot 2 t Opettaja: Avoimen yliopiston suunnittelija

2 2(7) AY LAPSEN BIOPSYKOSOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄI- RIINTYMINEN, 5 op Bio psychosocial development and disturbance of child, 5 ects Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perusteet lapsen ja nuoren bio-psyko-sosiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä. Sisältö: Lapsen ja nuoren kehityksellisten, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen muodostuminen; vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden synty; lapsuuden ja nuoruuden kehityskaaren eri vaiheiden keskeiset kehitystehtävät; kehityksen kulkuun vaikuttavat riskitekijät sekä tavallisimmin esiintyvät psyykkisen kehityksen ongelmat ja häiriöt. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the basics and different stages of the bio-psycho-social development of children and adolescents. Furthermore, the student will understand the factors affecting the formation of basic human relationships and he or she will be able to recognize the related risk factors that may cause psychological disorders and social exclusion. Contents: Formation of developmental, emotional and social skills in children and adolescents; formation of interaction and attachment relationships; central developmental tasks in different stages of childhood and adolescence; risk factors affecting the course of development. 1. Moilanen, I. ym. (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Duodecim, 2004 tai s , , , sisältää seuraavat osiot: Bio-psykososiaalinen viitekehys, Biologiset tekijät, Psyykkinen kehitys eri ikäkausina, Psykologiset tekijät, Perhe ja ympäristö (ei stressi), Integratiivinen näkökulma, Häiriöiden esiintyvyys ja luokittelu (ei luokittelua), Palvelujärjestelmät (ei lastensuojelua eikä vapaaehtoistoimintaa) 2. Sinkkonen, J.: Nuoruusikä. WSOY, Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim 2010; 126(17): Pesonen, A-K.: Varhainen vuorovaikutus on suotuisan psyykkisen kehityksen edellytys. Duodecim 2010; 126: Aro, A. & Laakso M-L. (toim.): Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Niilo Mäki Instituutti, Kalland, M. & Sinkkonen, J.: Varhaislapsuuden tunnesiteet. Sanoma Pro, s , , Oheiskirjallisuus: 7. Hermanson, E.: Kotineuvola, terveys syntymästä kouluikään. Duodecim, 2012 tai aiempi painos 2007 (nimellä Lapsiperheen oma kirja terveys syntymästä kouluikään). 8. Kalland, M. & Sinkkonen, J.: Varhaislapsuuden tunnesiteet. Sanoma Pro, 2011 (muu osuus kuin ylhäällä ilmoitettu). Opetus- ja suoritustavat: Luennot 16 t ja tentti Opettaja: Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ja prof. Kirsti Kumpulainen Lisätiedot: Opintojakso vastaa aikaisempaa Lapsen normaali fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys 5 op opintojaksoa. 2

3 3(7) AY LAPSI JA NUORI PERHEEN, RYHMÄN JA YHTEISKUN- NAN JÄSENENÄ, 5 op Child and adolescent as member of family, group and society, 5 ects Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Sisältö: Lapsen ja nuoren sosiaaliset verkostot ja vertaisryhmät. Ryhmäkäyttäytyminen. Nuorisokulttuurit. Monikulttuurisuus. Yksinäisyys. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the significance of various social networks and communities for the psycho-social development and well-being of children and adolescents. Contents: Social networks and peer groups of children and adolescents. Group behavior. Youth subcultures. Multiculturalism. Loneliness. 1. Alanen, L. & Karila, K. (toim.): Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Vastapaino, Strandell, H.: Lapset iltapäivätoiminnassa. Koululaisten valvottu vapaaaika. Gaudeamus, Kalliala, M.: Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Gaudeamus, Ojanen, K. & Mulari, H. & Aaltonen, S. (toim.): Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Vastapaino, Salasuo, M. ym. (toim.): Katukulttuuri. Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusseura, Matikainen, J.: Verkko kasvattajana - mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? Palmenia, Harinen, P. ym. (toim.): Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Nuorisotutkimusseura, Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö. OPH, Oheiskirjallisuus: 9. Törrönen, M.: Onni on joka päivä. Lapsiperheen arki ja hyvinvointi. Gaudeamus, Jallinoja, R. (toim.): Vieras perheessä. Gaudeamus, Forsberg, H. & Autonen-Vaaraniemi, L. (toim.): Kiistanalainen perhe, moraalinen järkeily ja sosiaalityö. Vastapaino, Satka, M. ym. (toim.): Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta. Vastapaino, Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkoluennot, vertaistyöskentely ja oppimistehtävät Opettaja: YTL Mikko Saastamoinen, (laajan oppimistehtävän tentaattori YTM Johanna Tyyskä) suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (yleiset tenttipäivät; elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimisteh- 3

4 4(7) tävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen tenttipäivän aamuna (huom. tietyt tenttipäivät). Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. AY STRESSI- JA KRIISITILANTEET LAPSUUDESSA JA NUO- RUUDESSA, 5 op Stress and crises in childhood and adolescence, 5 ects Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. Sisältö: Akuutin, kroonisen ja traumaattisen stressin ilmeneminen, synty, ja hoito sekä stressin psyykkiset ja fyysiset vaikutusmekanismit. Erilaisten kriisi- ja traumakokemusten, kaltoinkohtelun, perheväkivallan, viihteellisen väkivallan, koulukiusaamisen ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien eri väkivallan muotojen sekä menetysten ja elämänmuutosten merkitys lapsen kehitykselle. Learning outcomes: After completing the course, the student will be able to recognize short- and long-term consequences of traumas and crises (including abuse and violence) for the development and life of children and adolescents. Furthermore, the student will understand the significance of stress for the development of children and adolescents. Contents: Prevention, emergence and treatment of acute, chronic and traumatic stress, and mental and physical mechanisms of stress. The significance of domestic violence, violence in the media, bullying at school and different forms of violence within society, as well as the significance of experienced losses and changes in life situation for the development of children. 1. Söderholm, A. ym.: Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, Salmivalli, C.: Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-Kustannus, Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt 4. Viheriälä, L. & Rutanen, M.: Lapsen psyykkisen trauman hoito. Duodecim, 2010;126(22): Palosaari, E.: Lupa särkyä Kriisistä elämään. Edita, Poijula S.: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja Oheiskirjallisuus: 7. Martsola, R., Mäkelä-Rönnholm, M.: Lapsilta kielletty. Kuinka suojella lasta mediatraumalta? Kirjapaja, Korhonen, P.: Lasten TV-ohjelmiin liittyvät pelot, painajaisunet ja pelonhallinta. Tampere University Press, Korkeila, K.: Mikä suojaa stressiltä ja stressihaitoilta? Suomen Lääkärilehti 2006:40; Saari, S.: Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Otava,

5 5(7) 11. Kalsson ym.: Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. Suomen Lääkärilehti 2007;37: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen Korkeila, J.: Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Duodecim, 2008; 124(6): Haravuori, H. ym.: Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi - miten nuoret voivat tänään. Duodecim 2010;126(22): Haravuori, H. ym.: Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti. Lääkärilehti 2009;6: Kirves, L. & Stoor-Grenner, M.: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. MLL raportti, Opetus- ja suoritustavat: Luennot 7 t, verkkoluennot ja verkkotyöskentely sekä essee Opettaja: Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi suoritustapana on luennot 12 t ja essee. AY OPPIMINEN JA KOULUSUORIUTUMINEN, 5 op Learning and managing in school, 5 ects Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunneelämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä. Sisältö: Lasten psyykkisten häiriöiden ja oppimisen väliset yhteydet. Aivot ja oppimisvaikeudet; Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja koulu. Oppimistyylit. Kodin ja koulun yhteistyö. Learning outcomes: After completing the course, the student will be able to recognize central factors which at the biological, social and emotional level may cause learning difficulties and problems at school for children and adoles-cents. Contents: Links between children s mental disorders and learning. Human brain and learning difficulties; Learning difficulties of children and adoles-cents, and school. Learning styles. Cooperation between home and school. 1. Lyytinen, H. ym. (toim.): Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. WSOY Kumpulainen, K. & Säiniö, M.: Lasten psyykkiset häiriöt, oppiminen ja koulunkäynti. Suomen lääkärilehti 6/2001, s Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus 5. Kujala, T. ym. (toim.): Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. OPH 5

6 6(7) kaynti.pdf 6. Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim, Lisäksi laajaan oppimistehtävään: 7. Alatupa S ym. (toim.): Koulu, syrjäytymien ja sosiaalinen pääoma - Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran raportteja 75, ( 8. Arvonen, A. ym.: Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus, Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkoluennot, oppimistehtävät verkossa ja verkkotentti Opettaja: KM, konsultoiva erityisluokanopettaja Jaana Jerkku suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (yleiset tenttipäivät; elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen tenttipäivän aamuna (huom. tietyt tenttipäivät). Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. AY TERVEYSPALVELUT JA SOSIAALITYÖ LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA, 5 op Healthcare and social work in supporting child, adolescent and family, 5 ects Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa terveyspalvelujen ja sosiaalityön eri sektorien toiminnan merkityksen lasten, nuorten ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Sisältö: Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lastensuojelun sosiaalityön sekä kolmannen sektorin toiminta. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the significance of the activities of different sectors of health care services and social work in supporting the well-being of children, adolescents and their family. Contents: Child health clinic and school health care. Social work within child welfare and third-sector activities. 1. Lastensuojelulaki 417/ Terveydenhuoltolaki 1326/ Armanto, A. & Koistinen, P. (toim.): Neuvolatyön käsikirja. Tammi, Bardy, M.: Lastensuojelun ytimissä. THL,

7 7(7) 5. Forsberg, H. ym. (toim.): Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. PS-kustannus, Hämäläinen, U. & Kangas, O. (toim.).: Perhepiirissä. Kela, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2004:14. /_julkaisu/ Paavilainen, E. & Pösö, T. (toim.).: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY Oheiskirjallisuus: 9. Vuori, J. & Nätkin, R. (toim.): Perhetyön tieto. Vastapaino, Helminen J. (toim.): Elämä koettelee, tuki kannattelee. Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoisissa perhesuhteissa. PS-kustannus, Perälä, M-L. & Halme, N. & Nykänen, S.: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteen sovittava johtaminen. THL, Roivainen, I. ym. (toim.): Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? PS-kustannus, Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkoluennot, verkkokeskustelu ja oppimistehtävä. Opettaja: Prof. Pirjo Pölkki suoritustapana luennot 10 t ja laaja essee. 7