LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op)"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op) Itä-Suomen yliopiston tutkintovaatimusten mukaan Opintojen rakenne 1. Lapsen normaali fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys (5 op) 2. Lapsi ja nuori perheen, ryhmän ja yhteiskunnan jäsenenä (5 op) 3. Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa (5 op) 4. Oppiminen ja koulusuoriutuminen (5 op) 5. Terveyspalvelut ja sosiaalityö lapsen, nuoren ja perheen tukena (5 op) Osallistumismaksu 380 Hinta sisältää Itä-Suomen avoimen yliopiston palvelumaksun 70. Opiskeluoikeus 1,5 vuotta. Yksittäisen opintojakson hinta on 130 (sis. Itä-Suomen avoimen yliopiston palvelumaksun 50 ) Sitovat ilmoittautumiset mennessä Turun kesäyliopistoon Ilmoittautuminen on sitova. Mahdollinen peruutus tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, muussa tapauksessa laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Erilaisten ongelmien on lisäksi todettu herkästi kasautuvan samoihin perheisiin. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä voi ehkäistä ongelmien kasautumista. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja siihen liittyvien tekijöiden huomiointi eri ympäristöissä voi edelleen edesauttaa lasten ja nuorten selviytymistä rakentavalla tavalla kasvuun liittyvistä kehitysvaiheista ja niiden haasteista. Kohderyhmä Tämä monitieteinen oppiaine on suunnattu kaikille kasvatustyötä tekeville: terveys-, sosiaali-, kasvatus, ja nuorisotyötä tekeville henkilöille kuten esim. opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitajille, kerhonohjaajille, valmentajille, sairaanhoitajille, näiden alojen opiskelijoille sekä lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille.

2 / Osaamistavoitteet Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psyko-sosiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista, samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nyky-yhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten moninaisella tehtäväkentällä. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN PSYYKKISEN HYVINVOINNIN PERUSOPINTOJEN OPISKELUUN Opastus Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintoihin ja Avoimen yliopiston opiskelukäytänteisiin. Tilaisuudessa voi vapaasti keskustella kaikista opintoihin liittyvistä käytännön asioista. (ei pakollinen, mutta suotava osio!) Aika Johdantoluennot verkkovälitteisenä klo Paikka Turku: Turun kesäyliopiston luentotila, Aurakatu 14 B, 5. krs Opettaja suunnittelija Annamari Aura, Itä-Suomen avoin yliopisto 1. LAPSEN NORMAALI FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS (5 op) AY Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu lapsen ja nuoren biopsyko-sosiaaliseen kehitykseen ja sen eri vaiheisiin, ymmärtää perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavat tekijät sekä tunnistaa näihin liittyvät psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavat riskitekijät. Kehityksellisten, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen muodostuminen; vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden synty; lapsuuden ja nuoruuden kehityskaaren eri vaiheiden keskeiset kehitystehtävät; kehityksen kulkuun vaikuttavat riskitekijät. Suoritustapa Luennot (14 t) ja tentti luennoista ja kirjallisuudesta Luennot 3.3. ja lauantaisin klo Turun yliopisto, Publicum, luentosali 3 Kuulustelut klo Turun yliopisto, Calonia ls 2, Vänrikinkatu 2, Turku (ei ilmoittautumista) uusintakuulustelut: 7.5. klo 17-21, Calonia ls 2 ja klo Educarium ls 2 (ilmoittautuminen kesäyliopistoon)

3 Opettaja Kirjallisuus Perheneuvolapsykologi, PsT Jenni Leinonen 1. Moilanen, I. ym. (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2004, s Nurmi, J-E ym.: Ihmisen psykologinen kehitys. WSOY 2006, s Sinkkonen, J (toim.): Pesästä lentoon. WSOY Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim 2010; 126(17): ( 2. LAPSI JA NUORI PERHEEN, RYHMÄN JA YHTEISKUNNAN JÄSENENÄ (5 op) AY Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsen ja nuoren sosiaaliset verkostot ja vertaisryhmät. Päihteet ja ryhmäkäyttäytyminen. Nuorisokulttuurit ja jengiytyminen. Monikulttuurisuus. Suoritustapa laaja oppimistehtävä (kirjallinen työ, tehtäväaikaa 1 kk, ohjeistus myöhemmin) Kuulustelut Kirjallisuus Itä-Suomen Avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä Kevät 2012: 2.4, 7.5, Syksy 2012: 20.8, 24.9, 29.10, 19.11, Vuosi 2013: 7.1, 4.2, 4.3, 8.4, 6.5, Tentteihin tulee ilmoittautua 10 päivää ennen tenttiä WebOodissa. Opiskelijat saavat ilmoittautumisohjeet ja tunnukset opintojen alkaessa. 1. Salmivalli, C.: Kaverien kanssa: vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PSkustannus Pulkkinen, L.: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. PS-kustannus Alanen, L. & Karila, K. (toim.): Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Vastapaino, TAI Törrönen, M. (toim.): Lapsuuden hyvinvointi. Yhteiskuntapoliittinen puheenvuoro. Pelastakaa lapset Matikainen, J.: Verkko kasvattajana mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? Palmenia, TAI Harinen,P. ym. (toim.): Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Nuorisotutkimusverkoston/ Nuorisotutkimusseuran julkaisuja

4 5. Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö. Opetushallitus ( yo_2010_-esite_oph.pdf). 3. STRESSI- JA KRIISITILANTEET LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA (5 op) AY Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa ja ymmärtää lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoiset vaikutukset kehitykseen ja elämään sekä stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. Stressin ehkäisy, synty, ja hoito sekä stressin psyykkiset ja fyysiset vaikutusmekanismit. Perheväkivallan, viihteellisen väkivallan, koulukiusaamisen ja yhteiskunnassa vaikuttavien eri väkivallan muotojen sekä menetysten ja elämänmuutosten merkitys lapsen kehitykselle. Suoritustapa luennot (14 t) ja essee (palautus opettajalle) Luennot Opettaja Kirjallisuus ja lauantaisin klo Turun yliopisto, Publicum, luentosali 3 perheneuvolapsykologi, PsT Jenni Leinonen Pakolliset: 1. Moilanen, I. ym. (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2004, s , Söderholm,A. ym.: Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim Salmivalli, C.: Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-Kustannus Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ( 5. Viheriälä, L. & Rutanen, M.: Lapsen psyykkisen trauman hoito Duodecim 2010;126(22): ( Oheiskirjallisuus: 1. Martsola, R, Mäkelä-Rönnholm, M.: Lapsilta kielletty. Kuinka suojella lasta mediatraumalta? Kirjapaja Korhonen,P.: Lasten TV-ohjelmiin liittyvät pelot, painajaisunet ja pelonhallinta.

5 Tampere University Press, ( 4.pdf). 3. Korkeila, K.: Mikä suojaa stressiltä ja stressihaitoilta? Suomen Lääkärilehti 2006:40; Saari, S.: Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Otava, Kalsson ym.: Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. Suomen Lääkärilehti 2007;37: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen ( 7. Korkeila, J.: Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Duodecim 2008;124(6): ( 8. Haravuori, H. ym.: Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi - miten nuoret voivat tänään. Duodecim 2010;126(22): ( 9. Haravuori, H.ym.: Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti. Lääkärilehti 2009;6: Poijula S.: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja OPPIMINEN JA KOULUSUORIUTUMINEN (5 op) AY Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa tekijät, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunne-elämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia sekä ongelmia koulunkäynnissä. Lasten psyykkisten häiriöiden ja oppimisen väliset yhteydet. Aivot ja oppimisvaikeudet; Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja koulu. Oppimistyylit. Kodin ja koulun yhteistyö. Suoritustapa laaja oppimistehtävä (kirjallinen työ, tehtäväaikaa 1 kk, ohjeistus myöhemmin) Kuulustelut Itä-Suomen Avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä Kevät 2012: 2.4, 7.5, Syksy 2012: 20.8, 24.9, 29.10, 19.11, Vuosi 2013: 7.1, 4.2, 4.3, 8.4, 6.5, Kirjalliseen työhön tulee ilmoittautua 10 päivää ennen tenttiä WebOodissa. Opiskelijat saavat ilmoittautumisohjeet ja tunnukset opintojen alkaessa.

6 Kirjallisuus 1. Lyytinen, H. ym. (toim.): Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. WSOY Moilanen, I. ym. (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2004, s Kumpulainen,K. & Säiniö, M.: Lasten psyykkiset häiriöt, oppiminen ja koulunkäynti. Suomen lääkärilehti 6/2001, s Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus ( 5. Alatupa S ym. (toim.): Koulu, syrjäytymien ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran raportteja 75, ( 6. Arvonen, A. ym.: Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PSkustannus. 5. TERVEYSPALVELUT JA SOSIAALITYÖ LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA (5 op) AY Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää terveyspalvelujen ja sosiaalityön eri sektorien toiminnan merkityksen lasten, nuorten ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lastensuojelun sosiaalityön sekä kolmannen sektorin toiminta. Suoritustapa luennot (10 t) ja laaja essee Luennot Opettaja pe klo ja la klo 9-15, paikka avoin terveydenhoitotyön vastuulehtori, työnohjaaja Marja Lindholm Kirjallisuus 1. Lastensuojelulaki 417/ Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2004: Armanto, A., Koistinen, P. (toim.). Neuvolatyön käsikirja. Tammi Puonti, A. ym: Lastensuojelu tänään. Tammi Bardy, M. ym.: Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. Stakes, Raportteja 263, Gummerus 2001 Bardy, M. Lastensuojelun ytimissä. THL, Järventie, I. & Sauli, H. (toim.): Eriarvoinen lapsuus. WSOY 2001.

7 7. Saarinen, E. (toim.): Sairaan ja vammaisen lapsen hyvä elämä. Lastensuojelun Keskusliitto. Edita Forsberg, H. & Ritala-Koskinen, A. & Törrönen, M. (toim.): Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. PS-kustannus Helminen J. (toim.): Elämä koettelee, tuki kannattelee. Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoisissa perhesuhteissa. PS-kustannus Paavilainen, E. ja Pösö, T. (toim.).: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY kurssisihteeri Anne Vuolamo (02) , suunnittelija Mikko Suhonen (02) ,

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op 9.3.2013 alkaen

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op 9.3.2013 alkaen 10.9.13 Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op 9.3.2013 alkaen Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) 87/ / Lukuvuosi

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) 87/ / Lukuvuosi Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) Lukuvuosi 2017-2018 LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot 25 op Basic Studies in Mental Well-Being of Children and Adolescents, 25 ects Lasten ja

Lisätiedot

sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla.

sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla. 1(7) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI Perusopinnot 25 op Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (8) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP Lasten ja nuorten psyykkiseen pahoinvointiin sekä mielenterveyden ongelmiin on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota ja hoidon tarve on

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2018 2019 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 7.9.18 1 Infon rakenne

Lisätiedot

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op)

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Alkuinfo 8.9.2015 1 OPINNOISTA Luokanopettaja perusopinnot (25 op) sisältää 6 opintojaksoa. Varhaiskasvatus perusopinnot (25 op): sisältää

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto)

Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Finanssioikeus, perusopinnot 25 op (opinto-oikeus 1.8.2011 31.12.2012) Finanssioikeuden perusopinnot (25 op) muodostuvat seuraavista pakollisista opintojaksoista:

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ 1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2019 2020 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 10.9.19 1 Infon

Lisätiedot

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille 2.9.2014 1 Yliopiston lukuvuosi ja opetusperiodit 2014-2015 Yliopiston lukuvuosi 1.8. 31.7. Syyslukukausi I periodi: 1.9.-17.10. lukuvuoden avajaiset

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2016 vk 35-37 ma 29.8. ti 13.9. vk

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut keväällä 2013

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut keväällä 2013 TERVEYSTIETEIDEN LAITOS Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut keväällä 2013 16.4.2013 Huom! Tarkista aikataulu vielä ennen opetuksen alkua, mahdollisten muutosten varalta Kaikkiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka. Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) 35 op ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yleisopinnot lukuvuonna 2015-2016

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) 35 op ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yleisopinnot lukuvuonna 2015-2016 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) 35 op ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yleisopinnot lukuvuonna 2015-2016 Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede)

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

KASVATUSTIEDE - PERUSOPINNOT 25 OP

KASVATUSTIEDE - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (7) KASVATUSTIEDE - PERUSOPINNOT 25 OP Kasvatustieteen perusopintojen päämääränä on sellaisen tieteellisen ajattelutavan ja käsitteellisen välineistön kehittäminen, joka auttaa kasvun sekä kasvatus-,

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP

RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP Ravitsemustiede selvittää ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä tutkii syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Perusopinnoissa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2017-2018 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle

Lisätiedot

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29 Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot