ASEMAKAAVAN SELOSTUS Salpatien ja Riihitien kulma

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Salpatien ja Riihitien kulma tark Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1619/2013 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot SALPATIEN JA RIIHITIEN KULMA Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1619/2013 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 12. eli Peltolan kaupunginosan korttelin 1207 tonttia 7 ja tilaa Koivupirtti 1:2463. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 12. eli Peltolan kaupunginosan kortteliin 1207 asuinpientalojen korttelialuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Juho Mattila, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti juho.mattila@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Laurilan teollisuusalueen eteläpuolella, Salpatien ja Riihitien kulmassa. Kaavasuunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä pientaloalueeseen sekä pohjois- ja itäpuolella Salpatien ja Riihitien katualueisiin. Suunnittelualueen koko on noin 0,61 ha. Ote opaskartasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavahankkeen nimi on Salpatien ja Riihitien kulma. Kaavasuunnittelun tavoitteena on ollut tutkia mahdollisuudet tonttikohtaisesti rakennustehokkuuden nostamiseen sekä uusien asuintonttien muodostamiseen. Rakennusoikeuden nostaminen tonteilla on edellyttänyt puite- ja maankäyttösopimuksia Järvenpään kaupungin kanssa. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaavasuunnittelussa asetetut tavoitteet. Asemakaavan suunnitteluratkaisut on pyritty sovittamaan jo rakennettuun ympäristöön ja mahdollistamaan täydentävä lisäasuinrakentaminen alueelle. Ratkaisuissa pyrittiin huomioimaan alueen ympäristön olosuhteet ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, jolloin sen hyväksymisestä päättää Kaupunkikehityslautakunta. Sivu 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen Asemakaavaehdotuksen tarkistaminen Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Kaavaluonnoskartta ja määräykset C. Kaavaehdotuskartta ja määräykset D. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet E. Asemakaavan seurantalomake Sivu 3

4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava ( ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) Voimassa oleva asemakaava (12/4) Järvenpään hulevesisuunnitelma ( ) Järvenpään viheralueohjelma Järvenpään viheralueohjelman toimenpiteet Kaavoituskatsaus ja -suunnitelma 2014 (kh ) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (Vaihe II) (kv ) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt Asemakaava Asemakaavan muutoksessa muodostetaan asuinpientalojen korttelialuetta, uusia tontteja ja nostetaan tonttikohtaisesti rakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta täydentävällä asuinrakentamisella. Korttelialueelle on lisätty kaavamääräysmerkintä koskien hulevesiä. Määräys velvoittaa viivyttämään tontilla korttelialueella syntyvät hulevedet ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, koska kaavahankkeessa ei ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla muuteta pääasiallista käyttötarkoitusta, supisteta puistoja tai lähivirkistykseen tarkoitettuja alueita, nosteta rakennusoikeutta tai sallittua kerroskorkeutta (MRL 191). Vähäisen asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää Järvenpään kaupungin Kaupunkikehityslautakunta. Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti, kun kaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Sivu 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on yleiskuvaltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan vehreää pientaloasutusta, pienteollisuutta ja toimitiloja sekä viheralueita. Alueella ja sen lähiympäristössä yleisin kattomuoto on harjakatto, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Asutus on pääosin melko matalaa. Rakennustehokkuudet alueella vaihtelevat pääosin välillä e=0,1-0,3. Hajontaa on myös tonttien rakennustehokkuuksissa Luonnonympäristö Alueen maisemarakenne on pääosin Järvenpään alueelle ominaista savikkotasankoa. Maisemassa on havaittavissa jälkiä merenpohjaan kerrostuneista savikoista ja harjuselänteistä. Kaava-alue sijoittuu kallioperäkartassa graniitti- ja granodioriittivyöhykkeiden raja-alueelle. Suurempi osa lienee kuitenkin graniittia. Maaperä on savea. Luonnonympäristö koostuu pääosin ympäröivistä viheralueista, joista merkittävimpänä on maisemallisesti ja luontoarvojensa puolesta arvokas Rampakanmetsän viheralue. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella väestöä on vähän, tällä hetkellä alle 10 asukasta. Uusien asuintonttien ja täydennysrakentamisen myötä asukasluku suunnittelualueella kasvaa maltillisesti. Järvenpään väestösuunnitteen mukaan väestönkasvu koko Peltolan kaupunginosan alueella kasvaa vuosien aikana noin 640 asukkaalla. Väestönkasvu on noin 30 prosenttiyksikköä verrattuna nykyiseen asukasmäärään vuoteen 2035 mennessä. Työpaikat, elinkeinotoiminta, palvelut Kaavasuunnittelualueen sisällä ei ole työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa. Kaava-alueen lähiympäristössä Laurilan teollisuusalueella on paljon autoalan palveluja tarjoavia yrityksiä muun muassa Mäkelän Auto Oy ja Puskan Auto Oy. Muita lähialueella toimintaa pitäviä yrityksiä ovat muun muassa Posti Group (ent. Itella), Sähkötalo ja Värisilmä. Lähimpään päivittäistavarakauppaan on matkaa noin 400 metriä. Anttilan koulu sijaitsee noin 500 metrin päässä. Riihitien eteläpäästä löytyy Laurilan seurakuntakoti sekä ympärivuorokautinen päiväkoti Pehtoori. Muitakin päiväkoteja löytyy lähistöltä useita. Alle kilometrin päässä Pajalan alueelta löytyy muun muassa Uimahalli kuntopolkuineen, jäähalli, liikuntahalli ja tenniskenttiä. Uimahallin kuntopolulta on yhteys kaupungin latuverkkoon talvisin. Terholan alueen palvelut ovat saavutettavissa noin 1,5 kilometrin ja Järvenpään keskustan palvelut noin 2 kilometrin päässä. Virkistys Kaava-alueella ei ole mainittavaa virkistystoimintaa. Lähiympäristöstä löytyy hyvät ulkoilumaastot Rampakanmetsän alueelta sekä puistometsiä ja pieniä leikkipuistoja Lähdepuistossa, Auerpuistossa ja Laurilanpuistossa. Erityisesti Lähdepuiston ja Auerpuiston viheralueiden virkistyskäyttö on merkittävää. Lähdepuistossa on pieni aitaamaton urheilukenttä hiekka-alustalla, joka talvisin jäädytetään luistelukentäksi. Potentiaalia virkistystoiminnan lisäämiseen on erityisesti Lähdepuistossa ja Auerpuiston alueella. Puistojen monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä tulee vaalia myös puuston hoitamisella ja raivaamisella. Sivu 5

6 Liikenne Kaava-alueella liikenne kohdistuu pääosin Riihitien, Sarkatien ja Peltolantien varrella sijaitseville asuintonteille, sekä jossain määrin Laurilan teollisuusalueelle. Teollisuustonttien liikenne ohjautuu osin kokoojakatuna toimivalta Laurilantieltä, joten raskaan liikenteen määrä Salpatiellä on suhteellisen vähäistä. Riihitie on osoitettu läpiajokieltoon, joten liikenne on vähäistä ja yksinomaan kadun asuintonttien synnyttämää. Sarkatie on päättyvä tonttikatu, jonka liikennemäärät eivät ole merkittäviä. Kaava-alueen läheiset kadut ovat 40 km/h aluenopeusrajoituksen piirissä. Salpatien osuudella on kadun kummallakin puolella jalkakäytävä. Alueen pienempien tonttikatujen varrella ei ole jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Läheisimmät bussipysäkit sijaitsevat Salpatiellä ja Laurilantiellä. Laurilantietä pitkin kulkevat paikallisliikenteen linjat 23Y ja 65, joiden pysäkeille on matkaa suunnittelualueelta noin 300 metriä. Salpatien pysäkki on palveluliikenteen käytössä. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettua kulttuuriympäristöä edustavat osoitteissa Salpatie 9 ja Riihitie 12 (myös Salpatie 7) sijaitsevat omakotirakennukset, jotka ovat kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita esimerkkejä jälleenrakennuskauden ja modernistisen kauden pientalorakentamisesta. Kohteet on huomioitu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa toimenpideluokassa III, joiden säilyttämistä edistetään neuvonnalla ja sopivilla kaavoitus- ja rakennusvaiheen ratkaisuilla. Rakennusten säilyminen riippuu ensisijaisesti omistajien toimista ja huoltamisesta. Jos rakennus on päässyt huonoon kuntoon, korjauskustannukset on arvioitava suhteessa säilyttämistarpeeseen. Riihitie 12:n asuinrakennus on tiettävästi huonokuntoinen ja se aiotaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. Salpatie 9. Riihitie 12 (Salpatie 7). Tekninen huolto Alueella on toimiva, rakennettu kunnallistekniikka. Uusille asuinrakennuksille tarvittaneen uusia vesihuoltoliittymiä. Hulevedet Suunnittelualueella ei ole merkittävää tulvariskiä hulevesien osalta. Alueella on nykytilanteen luonnonmukaista pinta-alaa kuin rakennettua kovaa pintaa. Täydennysrakentaminen tasoittaa eroa. Suunnittelualue kuuluu Tuusulanjärven valuma-alueeseen, josta hulevedet kulkeutuvat Loutinojan avoojaa pitkin Natura-alueen kautta Tuusulanjärveen. Alueen hulevedet tulisi imeyttää maahan luonnonmukaisesti tai viivyttää tontilla ennen niiden päästämistä kaupungin hulevesiverkkoon. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristönsuojelussa huomioitavia luontokohteita, erityisiä suojelualueita tai saastuneita maa-alueita. Sivu 6

7 Alueella ympäristöhäiriötä aiheuttavat eniten Laurilan teollisuusalueen ja Pohjoisväylältä kantautuva liikennemelu. Pohjoisväylän ja asuinalueiden välissä olevat Auerpuiston puistometsäalueet toimivat melusuojana. Liikennemäärien oletettavasti kasvaessa Pohjoisväylällä myös alueen melutaso voi nousta, jolloin meluntorjuntaa tulee tarkastella uudelleen ja tarvittaessa päivittää. Lähialueilta, noin 150 metrin etäisyydeltä, on tehty joitakin havaintoja kaupunkiympäristöön hyvin mukautuvasta pohjanlepakosta. Pohjanlepakko saalistaa tyypillisesti kerrostalojen pihoilla, parkkipaikkojen päällä, metsän aukkopaikoissa ja metsänreunassa. Pohjanlepakko on luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla rauhoitettu, joten sen levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä koko Euroopan Unionin alueella. Pienten aukkopaikkojen luominen metsään ja metsän harvennus voivat parantaa saalistusolosuhteita Maanomistus Asemakaavamuutoksen alainen alue on kokonaan yksityisessä maanomistuksessa. Kuvassa näkyvät väritetyt alueet ovat Järvenpään kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on rajattu punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä ) taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) kaava-alue on merkitty pientaloalueeksi merkinnällä (AP). AP-alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25 0,4. Alue on asemakaavoitettu. Sivu 7

8 Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ). Kaava-alueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO 1 ). Alueella on noudatettava yhteensopeutuvaa rakennustapaa. Kaava-alueelle on annettu rakennusoikeutta yhteensä 600 k-m 2, joka on lähes kokonaan käytetty. Suurin sallittu kerroskorkeus on I. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Kaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyn jälkeen. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Sivu 8

9 Rakennuskiellot Alueella ei ole asemakaavatyöhön vaikuttavaa voimassa olevaa rakennuskieltoa. Rakennuskielto alueelle tulee voimaan hyväksymispäätöksen yhteydessä (MRL 53 3 mom). Rakennuskielto päättyy, kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Tilan Koivupirtti 1:2463 omistajat ovat hakeneet kaavamuutosta tilansa osalta elokuussa Kaavamuutoshakemuksessa on anottu tilan muuttamista kolmeksi asuintontiksi. Kaavamuutoshakemus on käsitelty ja hyväksytty kaavasuunnitteluun (kh ). Kaavahanke on otettu valmisteluun syyskuun alkupuolella Kaupungin aloitteesta kysyttiin viereisen tontin omistajien kiinnostusta kaavamuutokseen oman tonttinsa osalta, minkä jälkeen asemakaavatyö aloitettiin. Kaavamuutoksesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset kiinteistönomistajien kanssa. Maankäyttösopimukset hyväksytään kaupunginhallituksessa ennen asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyä tai sen aikana. Työ on esitelty kaavoitussuunnitelmassa (kh ) Asemakaavan muutoshanke käsitellään vähäisenä kaavana, koska kaavan aikaansaamat vaikutukset ovat alueellisesti ja kaupunkikuvallisesti vähäisiä ja vaikuttavat pääasiassa vain yksittäisiin tontteihin ja niiden lähiympäristöön Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus , puitesopimus asemakaavamuutoksen laatimisesta (Tila Koivupirtti 1:2463 omistajat) Kaavamuutoshanke vireille ja OAS, Asemakaavaluonnos nähtävillä (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaupunkikehityslautakunta , päätös asemakaavaehdotuksen nähtävillepanosta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkikehityslautakunta , asemakaavaehdotuksen hyväksyminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liitteessä A Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kunnallistekniikan suunnittelu - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Power And Heat Oy Teleoperaattoriyritykset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Sivu 9

10 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja viereisten tonttien maanomistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Kaksi kirjallista mielipidettä esitettiin OAS:sta kaavaluonnoksen lausuntojen ja mielipiteen yhteydessä. OAS:aan ei esitetty muutoksia. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin myös lausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Kunnallistekniikka, Järvenpään Vesi, Caruna Oy, Fortum Power And Heat Oy, Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj, DNA Oy ja Järvenpään kiinteistöyhdistys ry. Kaavaluonnoksesta on saatu seuraavat kirjalliset mielipiteet ja lausunnot: Fortum Power & Heat Oy, Elisa Oyj, Caruna Oy, Mäkelä Henri, Meri & Marja-Leena, Kunnallistekniikka esitti tonttijaon uusintatarkastelua. Rakennusvalvonta ilmoitti suullisesti, ettei heillä ole kommentoitavaa kaavaluonnokseen tai hankkeeseen liittyen. Suunnitteluvaihe Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus: Mäkelä Henri, Meri ja Marja-Leena, Muilla osallisilla ei ollut kommentoitavaa kaavaehdotuksesta. OAS:sta, kaavamuutosluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä D Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen Asemakaavan muutosluonnosta on tarkistettu Tarkistuksessa muutoksia tehtiin esitettyyn tonttijakoon, tontin rakennusoikeusmääriin sekä muihin teknisiin merkintöihin. Uudelleentarkastelun taustalla oli palaute tontin kiinteistöjen omistajilta sekä kunnallistekniikan järjestämisestä Koivupirtin tilasta 1:2463 muodostettavien uusien tonttien vuoksi Asemakaavaehdotuksen tarkistaminen Asemakaavaehdotusta on tarkistettu. Tarkistuksessa tilasta Koivupirtti 1:2463 muodostettavan toisen tontin pohjoista rakennusalan rajaa on siirretty etelän suuntaan 2 metriä. Muutoksen perustelut on esitetty jätetyssä muistutuksessa. Muuten kaavakarttaan on tehty vain teknisiä korjauksia pääasiassa uuden, tarkistetun pohjakartan vuoksi. Kaavaselostusta on tarkistettu suunnittelutilanteen rakennuskiellon (kpl 3.2.1) sekä kaavan vaikutusten (kpl 5.6) osalta. Kappaleeseen 5.8 on lisätty hyväksymiskäsittelyyn siirtyvät kaavamerkinnät. Sivu 10

11 4.2.6 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin eri viranomaistahojen kesken. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, yleistavoitteet. -Yleiskaava 2020: pientaloalue, tonttitehokkuus e t =0,25-0,4 -Uusien asuintonttien muodostaminen -Rakennustehokkuuden nostaminen tonteilla Prosessin aikana syntyneet tavoitteet -Mahdollistaa lähtökohta-aineiston tavoitteet -Kustannustehokas ratkaisu uusien asuintonttien kunnallistekniikan rakentamiseen Kaavamuutosratkaisun tavoitteet -Joustavat olosuhteet täydennysrakentamiseen -Alueen yleisilmeen säilyttäminen 5.2 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuinpientalojen korttelialueesta, jonne luodaan uusia asuintontteja ehdotetulla tonttijaolla ja nostetaan tonttikohtaisesti rakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta täydentävällä asuinrakentamisella. Korttelialueelle on lisätty hule kaavamääräysmerkintä, joka velvoittaa viivyttämään korttelialueella syntyvät hulevedet tontilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Kaavamuutoksessa ei esitetä uusia katualueita. Kadunpuoleiset tontinosat on merkitty istutettavaksi yleisilmeen säilyttämiseksi. Istutettavan alueen osan läpi voi järjestää ajoliittymän, jolloin istutusvelvollisuus koskee jäljelle jäävää aluetta. Sitova tontin numerointi ja tonttijako päätetään asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 5.3 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 0,61 ha, joka on kokonaan myös asuinpientalojen korttelialuetta. Rakennusoikeutta kaava-alueelle on annettu yhteensä 1030 k-m 2. Rakennusoikeutta on jaettu tonttikohtaisesti välillä k-m 2. Rakennusoikeutta lisätään kaavamuutoksella yhteensä 430 k-m 2. Kaikille tonteille on annettu varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi k-m 2 talousrakennusta varten. Koko kaava-alueen tehokkuus e a =0,16. Tonttitehokkuus (e t ) vaihtelee välillä e t = 0,08-0,25. Tehokkaampi rakentaminen alueelle olisi myös voinut olla mahdollinen, mutta toisaalta huomioitiin myös rakentamisen toteutettavuus olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa kerrosluvulla I. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumista täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa osaltaan hyvän elinympäristön perusedellytykset. Kaavamuutos on suunniteltu ympäristön lähtökohdat huomioiden. Täydentävä rakentaminen ja uudet asuinrakennukset vähentävät todennäköisesti puustoa ja pusikoituneita pensasalu- Sivu 11

12 eita alueella. Uuden rakentamisen myötä myös pihoille istutettaneen lisää kasvillisuutta. Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Pienimittakaavaisella täydennysrakentamisella ei ole ympäristön laatua huomattavasti huonontavia vaikutuksia, joten ympäristölle asetetut laatutavoitteet täyttyvät. 5.5 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP-9) Asemakaavan muutoksella omakotirakennusten korttelialue (AO 1 ) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-9). Kaavamääräysten mukaan korttelialueelle sallitaan asumistarkoitukseen kytketyt ja erilliset pientalot. Muiden asemakaavamääräysten mukaan alueelle saa asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta rakentaa 25% liike-, työ ja palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen. Rakennuksissa on oltava harjakatto. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m 2 kohti. Autopaikkoja on varattava vähintään yksi autopaikka 80 kerrosneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Korttelialueen kaavamääräykset todettiin alueelle sopivaksi ja alueen yleisilmettä kunnioittavaksi. Määräyksissä huomioitiin teollisuusalueen läheisyys sallimalla pienimittakaavainen elinkeinotoiminta korttelialueella, mikäli se ei aiheuta kohtuutonta häiriötä muulle alueelle. 5.6 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä sekä näiden lausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Asemakaavan muutoksen vaikutukset näkyvät pienimittakaavaisena asuinlisärakentamisena. Rakentamisen aluetehokkuus nousee 0,10:sta 0,16:een. Vaikutukset ovat vähäisiä. Uudet rakennukset ja päällystetyt piha-alueet lisäävät alueelta kertyvän huleveden hetkittäistä määrää nykytilanteeseen verrattuna. Korttelialueiden hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Kaavamuutoksen aikaansaama lisärakentaminen ei aiheuta Järvenpään kaupungille tai Järvenpään Vedelle vesihuollon tai muun kunnallistekniikan rakentamis- tai kunnossapitovelvoitteita. Kiinteistöt rakentavat omalla kustannuksellaan tonttijohdot kaupungin vesihuollon runkolinjoista. Kaavamuutos edellyttää kahden eteläisimmän tontin osalta yhden hulevesikaivon ja yhden jätevesikaivon rakentamista vesihuollon runkolinjaan Riihitiellä. Alueelle ei tule julkisia tai kaupallisia palveluja eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia alueen liikenteen luonteeseen tai liikennemääriin. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ollut tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. 5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen uudisrakentamisessa tulee huomioida mahdollinen melutason nouseminen Pohjoisväylän liikennemäärien kasvamisen myötä. Sivu 12

13 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset Sivu 13

14 5.9 Nimistö Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia alueen nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaamaan ei ole laadittu erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti, kun kaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat uusien asuintonttien rakentuminen, asukasmäärän kehittyminen, melutason kehittyminen, liikennemäärät ja asukkaiden palaute. Järvenpäässä Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Juho Mattila Kaavasuunnittelija Sivu 14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27