Nro vsk PÄÄTOIMITTAJA HEIKKI ARPPI. Tässä numerossa mm.:

Transkriptio

1 -- -- Nro vsk PÄÄTOIMITTAJA HEIKKI ARPPI Tässä numerossa mm.: 47 Pääkirjoitus 47 Vuosikokouskutsu 48 Kuukauden kynä 49 Unelma on täyttynyt 56 Suomalaisille shakkiystäville 58 Martti Kauppisesta kv-mestari 62 Kotimainen kilpailutoiminta 66 Ulkomaan osasto 74 Lukijan kynästä 75 Kirjeshakkisommitelmia 77 Panu Laineen Grande finale 80 Avausteoriaa 86 ICCF:n Elo-lista 2/ Peliosasto Suomen Kirjeshakkiliitto ry Finlands Korrespondesschackförbund rf. (ICCF:n jäsen) Kirjeshakkiliiton kotisivu: Helsinkiläisestä Pertti Lehikoisesta tuli ensimmäinen maailmanmestaruuden shakissa pelannut suomalainen. Sivu 5. Kuva: Panu Laine

2 -46- SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO ry - FINLANDS KORRESPONDENS- SCHACKFÖRBUND rf. (ICCF:n jäsen) Pää-äänenkannattaja KIRJESHAKKI Jäsenille ilmaiseksi! Päätoimittaja Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, Lehmo, puh. gsm: , heikki.arppi@kolumbus.fi. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, Lehmo, puh , heikki.arppi@kolumbus.fi. Sihteeri Raimo Happonen, Aurinkokatu 27 H 92, Joensuu, puh. (013) , raimohapponen@gmail.com Taloudenhoitaja Olavi Riikonen, Norolantie 21, Joensuu, puh , olavi.riikonen@elisanet.fi. Pankkiyhteys: Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry. Nordea IBAN: FI SWIFT (BIC): NDEAFIHH Viitenumeron käyttö maksuissa Suosittelemme viitenumeron käyttöä maksettaessa osanottomaksuja ja lehtitilauksia. Jäsenmaksu 2011 Maksu Viitenro Jäsenlehti/ paperi: 42, Nuoret (alle 20 v.)/ uudet jäs. 21, Jäsenlehti/ PDF: 28, Nuoret (alle 20 v.)/ uudet jäs. 14, Ainaisjäsenmaksu 500, AJ:n vapaaehtoinen tukimaksu 20, VIP-jäsenmaksu 400, VIP-jäsenmaksu (ainaisj.) 350, Lahjoitus ja tukimaksu Tarvike ja lehtitilaukset: Nordea tai Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, Lehmo, puh , heikki.arppi@kolumbus.fi. Lehtitilaukset v Maksu Viitenro KIRJESHAKKI (paperi) 42, KIRJESHAKKI (PDF) 28, KIRJESHAKKI yhteisöt (paperi)28, KIRJESHAKKI ulkomaille 42, KIRJESHAKKI kestotilaus (paperi): kotimaa, ulkomaat 36, Irtonumero 5,- Jäsenten lahjatilaukset kotimaahan, alennus 50 % Tarvikkeiden hinnat (hinta / +postikulut) 200 kirjeshakkikorttia 8,00 / 2, kirjeshakkikorttia 16,00 / 3, kirjeshakkipöytäkirjaa 3,00 / 1, Eino Heilimo Memorial 3,00 / 1, SKL:n rintamerkki 1,00 / 1, SKL:n kotisivu: Kirjeshakin ilmoitushinnat 2011 kerta vuosi 1/1 sivu 150,- 450,- 1/2 sivu 100,- 300,- 1/4 sivu 70,- 200,- Shakkiaiheisista ilmoituksista 30 %:n alennus. Hankintapalkkio 20 %. Kirpputori-ilmoitukset Rivimäärä Hinta Viitenro 1-3 riviä 1, riviä 2, riviä 3, Maksettava kahden viikon kuluessa lehden ilmestymisestä, muuten laskutuslisä 2. TURNAUSMAKSUT Kotimaiset turnaukset on maksettava kuukauden kuluessa turnauksen alkamisesta, ulkomaiset turnaukset ilmoittautumisen yhteydessä. Kotimaiset turnaukset SM-E -turnaukset pelataan sekaturnauksina (II+I+ME+M lk). Maksu Viitenro SM-E-turnaus (posti) 10, SM-E-turnaus (serveri) 12, SM-turnaus (serveri) 24, Seniorien SM (posti+serveri) 15, Maaottelu (posti) 8, Maaottelu (serveri) 8, Kansainväliset turnaukset Eurooppa-lohkon järjestämät: Maksu Viitenro Posti (EU/M/11) 14, Posti (EU/H/7) 11, Posti (EU/O/7) 11, Webserveri (EU/WS/M/11) 14, Webserveri (EU/WS/H/7) 11, Webserveri (EU/WS/O/7) 11, ICCF-lohkon järjestämät: Maksu Viitenro Posti (WT/M/11) 14, Posti (WT/H/7) 11, Posti (WT/O/7) 11, Webserveri (WS/M/11) 14, Webserveri (WS/H/7) 11, Webserveri (WS/O/7) 11, Teema-turnaus (8-12 pel.) 11, MM-finaali (edustustehtävä) MM-kandidaatti 22, MM-semifinaali/ preliminääri 34, EM/ finaali/ semifinaali 22, ICCF-cup 22, Master Norm -turnaus 28, Grandmaster Norm -turnaus 42, ICCF:n alaiset erikoisturnaukset (turnauskutsut- ja maksut liiton kotisivulla) OSOITTEENMUUTOKSET: Olavi Riikonen, Norolantie 21, Joensuu, olavi.riikonen@elisanet.fi

3 -47- K I R J E S H A K K I Nro 2 HUHTI KESÄKUU 50. vsk Päätoimittaja H E I K K I A R P P I Kontiolahti Pertti Lehikoisesta maailmanmestari Vuosien odotus kannatti: helsinkiläinen Pertti Lehikoinen on ensimmäinen suomalainen pelishakin maailmanmestari. Lehikoisen MM-urakka alkoi jo vuonna Kirjeshakin 20. MMturnauksessa hänen urakkansa päättyi jo yli vuosi sitten, mutta maailmanmestaruutta saatiin odotella tähän vuoteen ja helmikuiseen sunnuntaihin asti. Ruotsalaisen Stefan Wingen ja chileläisen Guillermo Toron ottelu päättyi lopulta tasan 110 siirron jälkeen, mikä tiesi Lehikoiselle vertailuvoittoa ja MM-kultaa, sekä samaan pistemäärään päässeen Wingen jäämistä hopealle. 58-vuotias Lehikoinen on systeemisuunnittelija, joka on viimeiset 20 vuotta panostanut elämänsä kirjeshakille. Sairaudetkaan eivät lopulta estäneet unelman täyttymistä. Lehikoisen voittama MM-turnaus oli viimeinen puhtaasti postikortein ja kirjein käyty henkilökohtainen arvoturnaus. Suomalaiselle shakkielämälle Lehikoisen mestaruus on ainutlaatuinen asia. Vaikka kyseessä on Pertin oma saavutus, voimme kaikki paistatella hetken aikaa hänen gloriansa auringossa! On sitäkin hienompaa, että maailmanmestaruus varmistui samana vuonna, kun Suomessa järjestetään 20 vuoden tauon jälkeen kansainvälisen kirjeshakkiliiton, ICCF:n maailmankongressi. Antikvaarinen Kirjakauppa KIMMO VÄLKESALMI Pursimiehenkatu 11, Helsinki Avoinna ma pe 12 18, la Ostamme Noudamme Arvioimme Erikoisalana elokuvaja shakkikirjallisuus kimmoval@saunalahti.fi KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Kirjeshakkiliitto ry kutsuu kaikki jäsenet osallistumaan vuosikokoukseen, joka pidetään maanantaina alkaen klo Esko Nuutilaisen kotona, Juholankatu 4 D, Järvenpää. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry inbjuder alla medlemmar att deltaga i årsmötet, som hålles den kl hemma hos Esko Nuutilainen, Juholankatu 4 D, Järvenpää.

4 -48- Sairas maailmanmestari Heikki Arppi Kuukauden kynä Tässä lehdessä julkaistava maailmanmestari Pertti Lehikoisen elämäntarina on koskettava kertomus, miten mestari pystyy taistelemaan unelmansa puolesta sairauksien kautta ja kuinka vaativaa työtä kirjeshakki huipulla on. Kun omassa perheessäni on ollut viimeisen 12 vuoden ajan diabetes-lapsi kolmivuotiaasta asti, minulla on omakohtaista kokemusta siitä, miten verensokeritason heittely vaikuttaa henkisiin suorituksiin. Pertti Lehikoisen insuliinishokit eivät ole voineet olla jättämättä jälkiään myöskään lähiviikkojen aivotoimintaan. Diabeetikolle myös säännöllinen yöuni ja elämäntavat ovat kaiken a ja o. On suorastaan ihmeteltävää, miten Lehikoinen on kyennyt sellaisiin kuormajuhtamaisiin viikkotuntimääriin, mitä mestaruuden tavoittelu vaati. Pertti Lehikoinen on uhrannut elämänsä kirjeshakille luvulta asti vain yksi päämäärä on väikkynyt kirkkaana horisontissa kuin yhä suureneva tähti. Harmillisen sivujuonteen mestaruudelle on tuonut viime vuosien keskustelu ja sääntömuutokset Lehikoisen bravuurissa, postishakissa. Vajaat 10 vuotta ICCF:ää läheltä seuranneena on ollut surullista todeta, että keskusjärjestömme on luisumassa lähishakkiliitto FIDE:n suuntaan. Henkilökohtaiset mieltymykset, vallanhalut ja jopa täydellinen asiantuntemattomuus on karkottanut joukon pitkäaikaisia pelaajia kilpashakista. Traagista, mutta Lehikoisen uran kannalta upeaa oli lopulta se, että Stefan Winge kompastui Toroa vastaan Nalimovin-tuntemattomuuteensa ja joutui tyytymään tasapeliin. Jos Lehikoinen ei olisi nyt voittanut mestaruutta, olisi se todennäköisesti jäänyt kokonaan saavuttamatta. Näyttää vahvasti siltä, ettei Perttiä enää solmujen rikkomassa postipelissä nähdä. Kaksi edeltäjää Pertti Lehikoinen ei ole toki ensimmäinen suomalainen MM-mitalisti. Ensimmäinen suomalainen inaaleihin selvinnyt pelaaja oli jyväskyläläinen Risto Kauranen, joka sijoittui viidenneksi 10. MMturnauksessa vuosina ja pronssille 12. MM-turnauksessa vuosina Kokkolalainen Asko Linna jäi neljänneksi 17. MM-finaalissa vuosina , vaikka hävisi mestarille vain puoli pistettä. Joukkueiden olympiafinaaliin Suomi on selviytynyt kahdesti. Naisten 6. MM-finaalissa Aulikki Ristoja-Lehtimäki oli 11:s. Lisäksi henkilökohtaisissa EM-finaaleissa Suomella on yksi hopea ja neljä pronssia. Suomalaisen kirjeshakin historia juontaa vuoteen 1889, jolloin Helsingissä pelattiin ensimmäinen kirjeottelu. Jo seuraavana vuotena kohtasivat virolainen Tartto ja Helsingin Shakkiklubi joukkueottelussa. Komeimmat hetket koettiin luvuilla, jolloin yli tuhat suomalaista pelasi kirjeshakkia. Nyt harrastajamäärät ovat vakiintuneet noin kahteensataan, mutta tästäkin kaventuneesta joukosta löytyy yhä maailmanluokan pelaajia. Viime vuosien aikana saadut tittelit kertovat tästä komeaa kieltään: Auno Siikaluoma, Ilkka Salmi, Panu Laine ja viimeisimpänä Martti Kauppinen eivät jää myöskään viimeisiksi kiintotähdiksemme! Eino Heilimo Memorial -kirja, nid., 109 s., 1989 Nyt edullisesti yksittäin tai vielä edullisemmin pakettitarjouksena vaikkapa palkinnoiksi turnauksiin! 1 kpl 3,00 + pk 1,50, viitenro kpl 5,00 + pk 2,50, viitenro kpl 8,00 + pk 4,50, viitenro

5 -49- Unelma on täyttynyt Pertti Lehikoinen voitti kirjeshakin 20. maailmanmestaruuden! Vajaa viikko siitä, kun Winge-Toro päättyi tasapeliin ja Pertti Lehikoinen voitti kirjeshakin 20. MM-finaalin, Panu Laineella oli ilo päästä haastattelemaan tuoretta maailmanmestaria. Lehikoinen kertoi mielenkiintoisesta ja menestyksekkäästä urastaan, joka lopulta johti kirjeshakin ammattilaisuuteen, MM-finaaliin ja maailmanmestaruuteen! Kirjeshakin 20. maailmanmestaruus oli monella tapaa poikkeuksellinen: viimeinen päättynyt peli ratkaisi maailmamestaruuden. Se kesti 110 siirtoa ja lähes kolme vuotta pidempään kuin viimeistä edellisenä päättynyt peli, mutta se olisi voinut periaatteessa kestää vielä jopa 5,5 vuotta pidempään! Finaali kesti 6,5 vuotta ja jopa kolme seuraavaa MM-finaalia ehtivät ratketa ennen 20. MM- Pertti Lehikoinen. Kuva: Panu Laine finaalin ratkaisua. Voittajan ero toiseen oli historian pienin: vain 0,5 Sonneborn-Berger vertailupistettä. Tuo voitto tuli myös äärimmäisen omistautumisen ja ponnistusten tuloksena. Mutta mikä mies on maailmanmestari Pertti Lehikoinen? Varhaisvaiheita ja tutustuminen shakkiin Pertti Ilari Lehikoinen on syntynyt ja asunut koko ikänsä stadissa, Rööperin kulmilla lukuun ottamatta asepalvelusta Mikkelissä. Lapsuutensa hän asui vaatimattomissa olosuhteissa talossa, missä ei ollut edes sisävessaa vain rivi ulkokäymälöitä pihan perällä. Tuokiokuvana on jäänyt mieleen, kuinka pienen tytön ääni kajauttaa illalla ulkokäymälärivistön edessä Kuka kakkaa kuutosessa! liekö ollut velipoika tai sisar väärällä hetkellä kriittistä resurssia varaamassa Pertti oppi shakin alkeet käydessään Pyhäinmiestenpäivänä 1959 kotiapulaisensa kotona Laukaalla Kuusan kylässä. Kotiapulaisemme veli opetti tuona pimeänä marraskuun viikonloppuna minulle shakin alkeet ja pelasimme innolla koko viikonlopun, ainakin minä. Kiinnostuin pelistä aivan kauheasti. Tuohon aikaan oli juuri suosioon noussut Edith Piafin ikivihreä Milord, joka soi radiossa useita kertoja päivässä. Yhä edelleen, kun Pertti kuulee tuon kappaleen, mieli vaeltaa tuonne 50-luvun lopun viikonloppuun, joka muutti hänen elämänsä. Lähipelaaja Helsingin lyseossa Pertti sai pelikavereita ja Savolaisen Matti houkutteli hänet shakkikerho SSK:hon, joka siirtyi kuukautta myöhemmin legendaariseen Pauligin huvilaan. Peli-innostus syrjäytti kouluinnostuksen, kuten nuorilla miehillä saattaa joskus käydä ja Pertti tuplasi suosiolla 5. ja 6. luokan koulussa. Mutta ei hänestä koulunkäynnin maailmanmestaria sitten tullutkaan. Nuorten SM:ssä 14-vuotiaana 1966 tuli Suomen Shakin mukaan yhdeksäs tila kahdeksan

6 -50- pelaajan joukossa tuloksella 0/7 ja tässä ei ole painovirhettä. Seuraavana vuonna 1,5 pistettä nosti sijoitusta jo kahdella eli toiseksi viimeiseksi. Seuraava vuosi jäi välin, mutta 1969 tuli jo jaettu kärkitila Thomas Ristojan kanssa, vaikka 7-pelisessä uusinnassa Pertti joutuikin taipumaan. Tapiolan kesäturnauksessa tuli mestariehdokkaan titteli voitolla 1. luokan turnauksesta yhdessä Heikki Lahosen kanssa. Aika oli siis kypsä nuorten suomenmestaruudelle Nuoruuden unelma oli saavutettu! Shakkimatka nuorten EM:ään Groningeniin oli elämys, mutta myös osoitus siitä, että kilpakumppanit vierailla mailla olivat kovasti edellä. Olinko aloittanut shakinpeluun liian myöhään?, Pertti pohdiskeli. Mestariksi Lehikoinen nousi vuonna 1978 vasta lopetettuaan jo vuosia aikaisemmin aktiivisen lähipelaamisen. Kirjeshakin pariin Reino Kotka teki yhden parhaimmista kirjeshakkisiirroistaan houkuttelemalla vastentahtoisen Pertin kokeilemaan kirjeshakkia Kotka oli itse joutunut luopumaan lähishakista terveydellisistä syistä, mutta lääkäri ei ollut maininnut mitään kirjeshakista josko edes tiesi lajin olemassaolosta?! Reino oli parhaimmillaan 1970-luvun lopulla Suomen vahvuuslistan neljäs. Arvokkaan palveluksen lajillemme hän teki työskennellessään aktiivisesti Kirjeshakkiliiton hallituksessa aikana, jolloin lajin harrastajien määrä nousi 200 jäsenestä yli 1200 jäseneen! Pertti Lehikoinen pelasi ensimmäisen kotimaisen turnauksen saaden 4/6 ja mestarin arvon, vaikka kokemus tuntuikin hieman stressaavalta nopeatempoisuutensa vuoksi. Kesällä 1972 alkoi 15 pelaajan kansainvälinen mestariturnaus, joka toimi myös karsintakilpailuna MM-karsintajärjestelmään. Kansainvälisen kirjeshakin hidastempoisuus sopi täydellisesti Pertin pohdiskelevaan pelityyliin. Hävisin ensimmäisen pelini hollantilaiselle vastustajalleni 21 siirrossa, mutta se jäi lopulta ainoaksi häviöksi ja kansainvälinen kirjeshakkiurani lähti käyntiin valtavalla innostuksella, hän muisteli. Pertti tuli kolmanneksi puoli pistettä enemmän keränneiden saksalaisten (voittaja Länsi-Saksasta ja kakkonen DDR:n puolelta) jälkeen. Vuoden 1976 SM:n voittajalle oli luvassa paikka kansainväliseen suurmestariturnaukseen, Eino Heilimon muistoturnaukseen, ja tästä tuli Pertille seuraava haaste. Valintapisteet riittivät viimeiseen SMturnauspaikkaan. SM-finaalista tuli luonnollisesti pääturnaukseni. Kotimaisena kisana se oli kiivasrytminen, posti kulki nopeasti. Joka päivä postista tuli kauhea nippu kortteja. Kisa oli henkisesti erittäin raskas, mutta voitin sen lopulta tuloksella 12,5 /14. Pertin lisäksi turnauksesta kansainväliseen koitokseen pääsivät Matti Piuva ja Pentti Palmo. Globaali läpimurto Eino Heilimon muistoturnauksesta tuli kellosepäntarkasti 7/14 ja kansainvälisen mestarin IM-titteli vuonna Pelitaito oli kehittynyt huimasti ja suurmestareita vastaan tuli hyviä tasapelejä. Tämä antoi itseluottamusta tuleviin koitoksiin. Makedonian liiton järjestämä suurmestariturnaus oli todellinen läpimurto kirjeshakin valioluokkaan. Voitin suurmestari Fritz Baumbachin, josta tuli pian maailmanmestari. Saavutin suurmestarituloksen 8,5 /13 ja tuohon aikaan tittelin sai yhdellä tuloksella. Maailmassa oli tuolloin noin 90 suurmestaria ja paljon enemmän lajin harrastajia, mikä nostaa saavutuksen arvoa. Suurmestarin titteli avasi ovia vahvoihin turnauksiin. Tässä turnauksessa huomasin ensimmäisen kerran, että joillakin osa-alueilla olin jo maailman huippuluokkaa, mutta myös kehitettävää oli paljon. Suurimmaksi vahvuudeksi osoittautuivat kykyni puolustautua äärimmäisen sitkeästi vaikeissa asemissa. Vaikeita aikoja ja uusi nousu Vanha viisaus sanoo: Ei riitä, että on suurmestari, pitää myös pelata kuin suurmestari!. Pertti Lehikoinen koki tämän karvaasti Puolan kirjeshakkiliiton järjestämässä Josef Bannetin muistoturnauksessa. Kisa oli huonoin koskaan pelaamani turnaus ja ainoa, jossa vahvuuslukuni on koskaan

7 -51- pudonnut tosin vain viisi pistettä, mutta kuitenkin. Yhtenä kohtuullisena tekosyynä vaatimattomaan menestykseen voidaan pitää myös Pertin tyttären syntymistä samoihin aikoihin. Seuraavana vuorossa oli kuubalainen turnaus 1980-luvun lopulla, mutta se ei käynnistynytkään. Tämä teki mukavasti tilaa Aljehinin muistoturnaukselle, joka käynnistyessään oli toiseksi kovin koskaan pelattu turnaus. Monien huippunimien lisäksi mukana oli kaksi maailmanmestaria: venäläiset Sanakoev ja V. Zagorovski. Runsaan kuukauden pelaamisen jälkeen sain avaussiirron joltakin täysin tuntemattomalta pelaajalta! Seuraavana päivänä tuli kaksi korttia lisää. Mitä ihmettä? Sitten tuli turnauspaperitkin. Olin näköjään mukana myös Kanadan liiton 70-vuotisjuhlaturnauksessa. Ajattelin peruuttaa sen. Yön yli nukuttuani ymmärsin, että heidän on liki mahdotonta saada toista suurmestaria tilalle ilman varoitusaikaa, joten suostuin pitkin hampain pelaamaan kahta turnausta samaan aikaan. Eihän siitä mitään hyvää seurannut, mutta pääturnauksena pitämässäni Aljehinin muistoturnauksessa jäin voittajalle GM Aivar Gispslisille pisteen ja jäin harmillisesti suurmestarituloksesta 0,5 pistettä. Siihen aikaan kahdella suurmestarituloksella sai elinikäisen osanotto-oikeuden MMkarsintojen ¾-finaaliin. Voitin sentään maailmanmestari Sanakoevin. Kanadan turnauksessa hävisin yhden pelin ja sain kohtalaiset 8,5 /14. Turnauksen loppupuolella 7-8 pelin ollessa vielä käynnissä terveyteni romahti ja löysin itseni Meilahden sairaalan teho-osastolta. Sappikivet olivat lähteneet liikkeelle tehden tuhojaan. Haima oli menetetty ja sain diabeteksen ristikseni, mutta toivuin muuten hyvin. Loistosuoritus! 1995 alkanut Vidmarin muistoturnaus oli paras turnaukseni koskaan. Voin sanoa näin siitäkin huolimatta, että voitin MM-finaalin myöhemmin! Voitin yhden pelin suoraan avauksesta ja pelit kulkivat kuin unelma. Voitin kisan puolen pisteen erolla maailmanlistan kuudenteen pelaajan nähden ja ylitin suurmestarituloksen peräti 2,5 pisteellä! Ehkä yksi syy oli se, että olin juuri pelannut kahta turnausta yhtä aikaa. Ikään kuin olisin silloin juossut saappaat jalassa ja päässyt nyt pinkomaan lenkkareilla! Tavoitteeksi maailmanmestaruus Pertti Lehikoisen kirjeshakin harrastus oli siinä määrin määrätietoista, että myös maailmanmestaruuden tavoittelu kuului suunnitelmaan. Jo 70-luvulla ajatus oli käväissyt mielessä ja vuosien kuluessa grand plan oli kypsynyt. Ensin tarvittiin kaksi GM-tulosta, jonka turvin pääsi tuohon aikaan suoraan ¾-finaaliin. Haaveena oli olla maailmanmestari vuosituhannen vaihteen yli, mutta tämä aikataulu romuttui jo 1980-luvun alussa ICCF:n lisätessä ¾- finaalit MM-järjestelmäänsä. Koska hidas pelitempo oli Pertille tärkeää, hän etsi paikan, johon muuttaisi MM-finaalin kriittisen vaiheen ajaksi. Ihanteelliseksi paikaksi tätä tarkoitusta varten löytyi Cresin saari Kroatian rannikolta, jonne posti kulki vielä yhden ylimääräisen päivän mantereelta. Tämä suunnitelma sitten romuttui 1990-luvun alun valitettavien Jugoslavian tapahtumien vuoksi. ¾-finaali alkoi heti Vidmarin muistoturnauksen jälkeen ja se osoittautui vaikeaksi kilpailuksi, jossa useiden lähes häviöasemien kautta Pertti onnistui rämpimään vertailun turvin viivan yläpuolelle. Viimeiset kaksi peliä oli ehdottomasti voitettava. Edut kasvoivat ajan kuluessa ja kaivatut voitot tulivat. Karsintakierroksen 24 MM-finaalipaikasta Pertti sai 23:nnen. Sen viimeisen sai Ruotsin Stefan Winge! Vaikeimman kautta finaaliin päässeet sitten loistivat finaalissa. Sen sijaan GM Asko Linna selvitti tiensä MM-finaaliin jo toisena voitettuaan oman alkuryhmänsä vakuuttavasti. Hän käytti paikkansa 17. MM-finaalissa häviämättä ainuttakaan peliä jääden vain puoli pistettä mitalikolmikon taakse. Engineiden apu Ensimmäisen kerran käytin engineitä (shakkia pelaavia ohjelmia) analysoinnin tukena Vidmarin muistoturnauksessa. Käyttö oli hajanaista ja satunnaista. MM-karsinnassa 1999 aloin käyttää engineä säännöllisesti. Enginet ovat pakollinen osa kirjeshakkia, koska tietyntyyppisissä asemissa ne näkevät sellaisia yksityiskohtia heti, mitä ihminen ei välttämättä huomaa ennen kuin pitkällisen analyysityön tuloksena.

8 -52- Engineillä on myös valtavia heikkouksia ja esimerkiksi asemallisissa asematyypeissä en ole käyttänyt niitä juuri ollenkaan. Myös loppupeleissä niillä on suuria heikkouksia. Ennen MM-finaalia Lehikoisen tarkoituksena oli testata eri engineitä ja valita sitten kumppani MM-finaaliin. Aikataulu kuitenkin petti ja hän valitsi ruotsalaisen tutkimuksen pohjalta Fritzin, joka oli engineiden keskinäisessä peluutuksessa kolmen kärjessä hyvin pienillä eroilla. Olen pitänyt periaatteena, että engine valitaan kerran ja sillä mennään päätyyn asti. Kesken turnausta ei pidä lähteä engineä vaihtamaan, koska se edellyttäisi pitkällistä testaamista ja siihen ei turnauksen aikana ole kerta kaikkiaan aikaa. Tärkeintä on tuntea käyttämänsä ohjelma ja sen heikkoudet. Aloitin Fritz 7:n kanssa ja MM-finaalissa käytin pääasiassa Fritz 8:aa. Testasin Fritz 9:ää, käytin sitä rinnan Fritz 8:n kanssa ja otin sen käyttöön, kun luotin siihen. Myös Fritz 10 julkaistiin turnauksen aikana. Testasin sitä ja otin sen käyttöön, mutta siinä olleet oranssit ja siniset nuolet häiritsivät siinä määrin, että kyllästyin niiden katseluun ja palasin takaisin Fritz 9:ään. En kauhean paljon luota engineihin, vaan omaan tekemiseen ja analysointiin. Enginen avulla pelaajat näkevät suunnilleen samat jatkot, mutta erottelevat tekijät tulevat ulkopuolelta, omasta analyysityöstä. Uskoisin, että en ollut MM-finaalissa muita vahvempi tietokoneiden hyödyntämisessä, mutta en varmaan paljoa heikompikaan. Tietokantaohjelmista Lehikoisen käytössä oli takavuosina Tapio Heilalalta hankittu Chess Assistant. Avausvaiheessa tietokannat ovat hirveän tärkeitä. Hakupuut ja niistä näkyvät muunnelmien prosenttitulokset ovat arvokas apu, mutta myös vaarallinen työväline huolimattomasti käytettynä muunnelmahan saattaa olla kumottu viimeisenä vuotena, mutta aikaisempien vuosien hyvät tulokset painavat sen edelleen näyttämään puussa hyvää tulosta. Tämän vuoksi on hyvä tarkastella samaa muunnelmaa käyttäen vain viime vuosien pelejä ja katsoa, muuttuvatko tulokset olennaisesti. MM-finaalin aikana käytin kahta tietokonetta, joista toinen tosin oli lähinnä varakoneena, internetyhteytenä, tyttären käytössä ja joskus kriittisinä hetkinä myös analysointikoneena konekapasiteettia enemmän tarvittaessa. Yksikin kone olisi riittänyt, jos olisi voinut olla varma, että se ei rikkoontuisi. Olen kuullut, että jotkut käyttävät jopa koneen järjestelmiä, mutta se menee usein jo pelleilyksi ja koneiden välillä juoksemiseksi. Valmistautuminen MM-finaaliin Aloitin valmistautumisen MM-finaaliin Tässä ei ole painovirhettä. En nähnyt mitään syytä lykätä aloittamista, vaikka karsintaturnauksessa oli vielä kaksi peliä kesken. Ensimmäisen kuukauden valmistelut olivat mentaalipuolella. Suunnittelin joka päivälle yhden teeman, jota lähdin työstämään 4-5 tunnin kävelylenkille. Pohdin teeman läpi perusteellisesti. Tavoitteena oli erityisesti vahvistaa heikkouksia ja myös avauksien valinnoissa ja valmisteluissa oli paljon työtä. Olin koko urani ajan kärsinyt avausvaiheen jälkeen tulevien 5-8 siirron pelaamisen vaikeudesta ja yritin tätä solmua avata. Vidmarin muistoturnauksessa tämä vaihe oli mennyt hienosti, mutta MM-karsinnassa taas oli ollut suunnattomia vaikeuksia. Toinen heikkona pitämäni alue oli sommitelmat. En ole koskaan pitänyt itseäni luovana ihmisenä ja pidin tätä syynä myös heikkoon sommittelutaitooni, kunnes lopulta oivalsin, että en vain ollut harjoitellut niitä riittävästi. Tehokuuri toi sommitteluideat ja asetelmat tutuiksi ja tällä tavalla pystyin tätä heikkoutta parantamaan. Loppupuoli valmistautumisesta meni pieleen. Taloyhtiössä alkoi putkiremontti syksyllä 2003 ja Lehikoinen asui Somerolla vuoden 2004 alkupuolen käyden sieltä käsin 100 km:n matkaa töissä. En ollenkaan ymmärtänyt, kuinka raskaaksi tämä muodostui ja siitä koitui paljon ongelmia myöhemmin olisi ollut parempi vain levätä. Pääsin täysipainoiseen harjoitteluun vasta heinäkuussa 2004, kun finaali alkoi onneksi vasta muutaman lykkäyksen jälkeen Teoriassa lähes sadalla pelaajalla oli paikka MM-finaaliin, joten avausvalmisteluja henkilöitä vastaan ei ollut mahdollista tehdä. Tämän vuoksi valmistelin yleisaseita, kuten Botvinnikin slaavilaista, joka oli aika suosittu tuohon aikaan ja monet potentiaaliset finalistit sitä pelasivat. Käytännössä sitten kävi niin, että tuota avausta pelasin vain yhtä vastustajaa vastaan ja hänkin oli finaalia varten vaihtanut Grünfeldin Botvinnik-slaavilaiseen. Oma avausrepertuaarini oli kehittynyt pit-

9 -53- källisen prosessin tuloksena. Heikot muunnelmat piti karsia, jotta ei jäisi kitumaan passiiviseen asemaan vuosikausiksi. Jotakin uutta piti olla varastossa. Avausten pitää tukea omaa pelityyliä. Niiden pitää olla riittävän teräviä ja sekavia, jolloin avauksen merkitys vähenee ja yleensä paras pelaaja voittaa. Tässä suhteessa olin päätynyt lopulta ranskalaisen ja espanjalaisen kautta sisilialaisen Najdorfiin ja 1.d4 avauksissa Botvinnik slaavilaiseen, jotka palvelivat erinomaisesti. Perusvalmistautumiseni oli päättynyt. Kävin katsomassa koneelta, olisiko pelaajalista jo tullut. Ei ollut. Ehkäpä voisin levätä pari päivää. Kävin vielä illalla uudestaan koneella, ja siellä se lista oli. Pääsin heti valmistelemaan pelikohtaisia aseita. Oli ,5 vuotta sitten. Aikaa oli kaksi viikkoa viralliseen aloituspäivämäärään Tuon ajan Lehikoinen selasi lehtiä läpi ja etsi vastustajiensa pelejä ja rakensi pelaajatietokannan. Kun tämä työ oli valmis, olikin jo turnauksen alkamispäivä. MM-finaali alkaa Olin sen verran kaukonäköinen, että ennustin useimpien pelaajien ottavan joulukuun lomaa, joten itse päätin pitää lomani marraskuussa. Tämä idea toimi hienosti ja ainoastaan Yhdysvaltain Zilberberg pelasi joulukuussa. Tämä on samainen Zilberberg, joka aikoinaan EM-finaalissa kisasi Risto Kaurasen kanssa MM-finaalipaikasta. Kauranen sai MM-paikan vertailun turvin ja eteni aina MM-pronssille asti. Vasta 10 vuotta myöhemmin, kun tuloksia alettiin siirtää tietokoneille, eräs saksalainen huomasi, että Zilberbergin ja Kaurasen vertailut oli laskettu väärin ja väärä mies meni finaaliin! Kumpikaan pelaajista ei ollut tätä virhettä huomannut. Zilberberg sai sitten myöhemmin pelata finaalin ja kertoi, että vaikka hän olisi saanut paikan jo aikanaan, ei hän olisi käytännössä pystynyt pelaamaan kaikkien niiden Neuvostoliitosta lähtemiseensä liittyvien hankaluuksien vuoksi. Tämän käsittämättömän virheen kohdalla kaikki taisivat voittaa. Loistava alku ja kuilun partaalle MM-finaali alkoi osaltani täydellisesti ja avaukset onnistuivat loistavasti, paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sain mustilla jopa pientä etua Soltauta vastaan. Minun olisi kuitenkin pitänyt nähdä tummien pilvien kertyminen shakkitaivaalleni jo juhannuksena 2005, kun olin käyttänyt kohtuuttoman paljon aikaa hyviin avauksiini. Siitä alkoi painajaismaisin kuuden kuukauden jakso elämässäni. Aikaa oli liian vähän, kortit kasautuivat pöydälleni, en pystynyt panostamaan siirtoihin niin paljon kuin olisin halunnut. Ajattelin, että sovin muutaman pelin tasapeliksi. Tarjosin mustilla neljää vastustajaa vastaan tasapeliä, mutta yksikään ei mennyt läpi! Olin jo osoittanut haavoittuvuuteni ajankäytölläni ja tällä tasolla tällaiset edut käytetään armotta hyväksi. Zilberbergiä vastaan minulla oli aavistuksen verran etua, mutta voiton pelaaminen oli hyvin riskialtista. Tarjosin tasapeliä hänelle, mutta hän ehti jäädä lomalle ennen kuin vastasi myöntävästi tarjoukseni. Tämän jälkeen pöydällä oli 13 peliä jäljellä. Muutamien pelien oli vaan annettava mennä puutteellisilla analyyseillä ajanpuutteen vuoksi. Terveyteni alkoi horjua syyskuussa Eräänä myöhäisenä syyskuun aamuna heräsin normaalisti, pistin insuliinia, mutta unohduin tutkimaan mielenkiintoista asemaa ja aamiainen jäi vahingossa väliin. Verensokeri laski vaarallisen alas, maailma alkoi pyöriä ympärillä ja vajosin tajuttomuuteen. Olin insuliinishokissa (jollaiseen muun muassa Tony Miles kuoli). Heräsin 4,5 tuntia myöhemmin, ikkunat olivat auki ja olin aivan sekaisin. En yhtään ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut. Tutkin tietokonettani ja näin, että olin tehnyt normaalisti merkintöjä vielä kello 9 aamulla. Onneksi tyttäreni tuli täysin sattumalta käymään tunnin kuluttua ja ymmärsi, mistä oli kyse. Hän teki ruokaa, söin ja tilanne palautui nopeasti normaaliksi. Sama toistui kuitenkin kahdesti noin kuukauden kuluttua. Olin tehnyt useamman kuukauden 17-tuntisia päiviä ja kehittänyt äärimmäisen keinon säästää aikaa. Jatkoin analysointia läpi yön seuraavaan päivään niin pitkälle kuin suinkin jaksoin. Sitten nukuin pidemmät yöunet. Kerran toisen päivän iltana olin aivan lopussa. Ajattelin ponnistelevani vielä pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, nousin keittämään kahvia. Maailma pimeni, pyörryin hetkeksi ehkä olin vain noussut liian nopeasti ylös. Sama toistui pari viikkoa myöhemmin ja

10 -54- vihdoin ymmärsin, että tämä on merkki jostain. Työtahtia täytyi rauhoittaa. Otin uudeksi ohjeekseni, että kello 3:een mennessä oli oltava nukkumassa. Päiväkirjani kuitenkin kertoo, että toisinaan nukkumaanmeno lipsahti puoli seitsemäänkin. Onneksi ei kuitenkaan liian usein. Koko syksy oli painajaista, en saanut kortteja ulos. Sitten aivan joulun alla yhtäkkiä kortteja ei tullut ainuttakaan koko viikon aikana. Eikä seuraavallakaan viikolla. Lopulta minulla oli vain yksi kortti pöydällä ja senkin sain ennen viikonloppua lähetettyä miten tämä oli mahdollista? Nukuin viikonlopun kunnolla ja edessä oli lyhyt viikko jouluun. Sitten maanantaina tuli muutama kortti, tiistaina melkein kaikki muutkin ja keskiviikkona loput. Minulla oli useissa peleissä niin vähän aikaa, että kortit oli yksinkertaisesti pakko saada ulos ennen joulua muuten häviäisin ajanylityksellä. Viimeiset siirrot lähtivät lähes arpomalla ja niin pääsin joulun viettoon. Valoa tunnelin päässä Aloitin uuden vuoden 2006 lomalla. Olin aivan poikki ja nukuin pari päivää. Sitten uskaltauduin pelonsekaisin tuntein katsomaan asemiani ja ottamaan niitä uudelleen haltuun, jos jotain haltuunotettavaa vielä olisi. Yksi asema oli selkeä voitto, mutta muuten asemat olivat liukuneet huonommiksi edellisen puolen vuoden aikana. Onneksi mitään katastrofia ei ollut kuitenkaan päässyt syntymään. Wingeltä oli tullut siirto juuri ennen lomani alkamista, mihin oli vaikeaa löytää pätevää vastausta. Minun oli käytännössä pakko uhrata kvaliteetti ja siitä olisi korvauksena pitkälle edennyt sotilas, mutta ei muuta. Miettimisaikaa tuli juuri oikeaan aikaan. Työstin muut siirrot kahdessa viikossa lähtökuntoon, mutta peliäni Wingeä vastaan analysoin koko lomani ajan ja vielä sen jälkeenkin. Kun viimein sain korttini ulos, tuli seuraavana päivänä jo uusia kortteja sisään. Sovin muutaman tasapelin ja siten aloin päästä takaisin tilanteen herraksi. Pelkäsin, alkaisiko sama painajainen uudestaan. Kevään myötä useat vastustajani tekivät kuitenkin pieniä epätarkkuuksia ja aloin päästä niskan päälle. Vuoden 2006 lopussa jo tiesin, että en tule häviämään yhtään peliä. Kuitenkin kuuden kuukauden huonon jakson korjaamiseen meni koko vuosi Loppurutistus Tasapelit seurasivat toisiaan ja yhden voiton olin onnistunut saamaan Herbrechtsmeieria vastaan. Jäljellä oli kolme hieman edullisempaa asemaa, joista ehkä voittaisin yhden.+2 tuloksella ei pääsisi mitaleille, mutta tulos olisi siedettävä. Vuoden 2007 aikana sain asemista hinkattua pieniä etuja ja vuoden 2008 alussa näytti siltä, että voittaisin kaikki kolme jäljellä olevaa peliä. Toukokuun lopulla ,5 vuoden pelaamisen jälkeen olin saavuttanut +4 tuloksen ja turnauksessa oli vain yksi peli kesken. Olin johdossa, mutta olisinko johdossa loppuun asti? Solmut eivät auenneet ura päättyy Hämmästyttävää kyllä olin kuukaudessa toipunut täysin turnauksen rasituksista. Kesällä 2008 aloin suunnitella uutta MM-finaalia, mutta ICCF päätti puolestani toisin. ICCF:n kongressissa vahvistettiin ns. solmujen (postipelaaja lähettää korttinsa naapurimaassa olevalle ns. solmuhenkilölle, joka välittää siirron eteenpäin sähköpostitse) käyttö MM-finaalissa. Olin jo päättänyt, että en koskaan tule pelaamaan solmuilla. Syksyllä 2008 minulta kysyttiin halukkuuttani pelata MM-finaalissa, mutta vastasin sähköpostiin välittömästi, että en ole kiinnostunut. Nykyinen serveripeliaika 10 siirtoa 50 päivässä on kerta kaikkiaan liian nopea minulle. Koko solmuasia päätyi lopulta täydelliseen fiaskoon. Vain yksi pelaaja lopulta pelasi solmuilla, mutta 77 finaalin oikeutetusta pelaajasta ainoastaan 35 käytti oikeutensa. Määrä olisi ollut vielä muutamaa pelaajaa pienempi, jos Hollannin Ron Langeveld (maailmanlistan kakkonen) ja Espanjan Joel Martin Clemente (maailmanlistan 20.) eivät olisi peruuttaneet aikaisempaa kielteistä kantaansa. Molemmat päättivät osallistumisestaan 26. MM-finaaliin vasta kun oli varmistunut, että finaalissa kukaan ei pelaa solmuilla. Erittäin lyhyessä ajassa ICCF menetti valtaosan finalisteistaan, mikä oli mittaamaton menetys kansainväliselle kirjeshakille. Winge-Toro ja 20. MM-finaalin ratkaisu MM-finaali jatkui kuitenkin edelleen, vaikka Lehikoinen oli jo päättänyt lopettaa uransa. Peli

11 -55- Stefan Winge (Ruotsi) Guillermo Toro (Chile) jatkui sitkeästi ja Winge voittaessaan voittaisi myös maailmamestaruuden. Tasapelin sattuessa mestari olisi Pertti. Koska tämä yksittäinen peli oli niin suuressa roolissa, sitä alettiin näyttää viiden siirron viiveellä myös ICCF:n pääsivulla. pelin siirtojen näyttämisen keskeyttämistä löydettyjen analyysien perusteella. Ymmärsin heti, että kyseessä on savuverho ja pelissä on tapahtunut paha virhe niin uskomattomalta kuin se voikin kuulostaa! Winge pelasi pelin korrektisti pattiin 110. siirrossa ja peli oli päättynyt. Winge oli ensimmäinen, joka lähetti sähköpostitse asiasta tiedon Pertille ja onnitteli häntä maailmanmestaruudesta. Näin maailmanmestaruus-turnaus oli saatu pienestä välikohusta huolimatta kunnialla loppuun. Rehti peli kannattaa. Jälkimietteitä Stefan Winge Guillermo Toro, 20. MMfinaali 93. b1 Tämä siirto johtaa suoraan tasapeliin. 93.Ld6 tai 93.Tf3 olisi säilyttänyt hyvät mahdollisuudet voittoon ja tarjonnut valkealle paljon peliä xa3 94. a1 xb4 95. xa8 e5 =. Tämä on ainoa siirto, joka johtaa tasa-asemaan Nalimovin tietokannassa! 96. a2 f5 97. g2 e1 98. d5 h4 99. d4 f e3 g f3 Mustan seuraavat kolme siirtoa ovat ainoita remissiin johtavia f g8 h f8 g e4 c f5+ h f3 b f5 f g6 d f5 f xf6 patti (1/2 1/2). Joskus marraskuun 2010 alussa webbisivu näytti Wingen ylittäneen aikansa. Hätäisimmät tulkitsivat sen jo Toron voitoksi, mutta koska kyseessä oli postipeli, ei webbisivun ajanlaskulla ollut kuin viitteellistä merkitystä. Ajattelin, että siirtojen välittäjä perulainen Gino Figlio oli sairastunut tai ehkä Wingelle oli tapahtunut jotain, koska kyseessä oli hänen siirtovuoronsa... tai Wingelle oli tapahtunut katastrofaalinen virhe ja hän olisi päästänyt pelin Nalimovin tietokantaan tasapelinä. Muutaman päivän kuluttua Wingelle lisättiin miettimisaikaa. Tästä päättelin, että Figlio on ainakin hyvässä kunnossa ja hoitaa työnsä hyvin kuten aina. Mitä sitten oli tapahtunut Wingelle? Jouluna 2010 aloin miettiä asiaa enemmän. Löysin keskustelupalstan, jossa perusteltiin Winge-Toro peli oli luultavasti vielä 92. siirron kohdalla valkean voitto käytännön kirjepelissä, vaikka en itsekään onnistunut koskaan löytämään pitävää voittosuunnitelmaa. Asemassa on kuitenkin niin paljon ideoita, että jokin keino sieltä ennemmin tai myöhemmin varmasti löytyy. Wingen puolella oli myös motivaatiotekijä: hänellä oli kaikki voitettavanaan, mutta Torolle pelillä ei ollut enää kilpailullista merkitystä. Lopullinen totuus tähän löytyy vasta, kun 9-nappulainen Nalimovin tietokanta julkaistaan jos niin pitkälle koskaan päästään. Torolle tietenkin täytyy antaa suuri tunnustus mestarillisesta puolustautumisesta erittäin vaikeassa asemassa. MM-finaali oli Pertti Lehikoiselle 3,5 vuoden koitos. Pertti teki sen aikana tarkat muistiinpanot tekemisistään ja siksi muun muassa finaalin työmäärä on hyvin dokumentoitu. MM-finaalin alkaessa jäin pois töistä ja olin uuden tilanteen edessä: aikaa oli käytettävissä valtavasti enemmän. Otin lähtökohdaksi 11 tuntia päivässä ja käytin sitten enemmän tilanteen ja tarpeen mukaan. 17 tuntia päivässä osoittautui käytännön maksimiksi. Kun nyt katson taaksepäin, niin ajanjaksolla kaksi viikkoa ennen turnauksen alkua toukokuu 2008 käytin päivän aikana keskimäärin vähän yli 11,5 tuntia päivässä, mikä tekee kokonaistyömääräksi tuntia 14 peliin! Tiukimman jakson aikana analysoin 17 tuntia päivässä useiden kuukausien ajan. Tämä tarkoittaa käsittämätöntä panostusta: yli tuhat tuntia analyysityötä peliä kohden yhdessä turnauksessa. Analyysiajasta noin puolet käytin tietokoneiden kanssa analysointiin, toinen puoli meni perinteiseen omaan ajatteluun. Siirrot muok-

12 -56- kautuivat sitten näiden analyysien yhteistuloksena ulos korteille. Maailmanmestaruus rauhoitti pahinta kirjeshakkikutinaa ja saatoin hyvillä mielin päättää urani tähän. Sen verran sydämeni kuitenkin sykkii kirjeshakille, että seuraan sitä edelleen säännöllisesti ja tarvittaessa otan kantaa keskusteluihin lajin tulevaisuuden puolesta. Vuosien 1975 ja syksyn 2009 Leedsin kongressin välillä kirjeshakki oli olennainen osa elämäntapaani! Panu Laine yritti kysellä Pertiltä, millainen on tyypillinen vahva kirjeshakin pelaaja hänen kokemuksensa mukaan. Vastaus oli odotettu: ei sellaista ole olemassa. Pelaajien joukosta löytyy hämmästyttävä kirjo eri ammattikuntia: maalareita, muurareita, taksinkuljettajia, juristeja, insinöörejä ja lääkäreitä. Onpa joku maininnut, että eräs hänen vastustajistaan oli aikanaan kertonut kuin ohimennen tulevansa käymään Tukholmassa, mutta ei taida ehtiä piipahtamaan Suomeen. Myöhemmin kävi ilmi, että hän kävi pokkamassa Nobelin palkinnon! Sovimme siis kaikki hyvin joukkoon! Suomalaisille shakkiystäville! Onnitellen Suomea ensimmäisen kirjeshakin maailmanmestarin johdosta, toivottavasti sellaisia tulee useampia tulevaisuudessa! Haluan kuitenkin antaa enemmän taustatietoa Pertti Lehikoisen Kirjeshakissa 1/2011 olevan artikkelin johdosta. Pertin mielestä olisin ajanut ICCF:n solmu-aikaan henkilökohtaisista syistä ja että käyttämäni luvut olisivat virheellisiä. Taustalla on se, että ICCF päätti, että jokaisella, jolla oli voimassaoleva MMfinaalioikeus, piti käyttää tätä vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämän johdosta piti järjestää riittävän monta MM-finaalia, jotta kaikille voitaisiin järjestää paikka. Jotta tiedettäisiin, mitä pelitapaa oikeutetut pitivät parhaana, lähetettiin kysely. ICCF ilmoitti samalla, että jos vähintään 15 pelaajaa haluaa pelata postitse, niin järjestetään postifinaali. Kyselyn tulokset esitettiin ICCFn kongressissa Benalmadenassa Kaikki eivät vastanneet kyselyyn, mutta vastanneista kahdeksan pelaajaa toivoi voivansa pelata pelkästään postitse. Tämä ei riittänyt siihen, että olisi järjestetty oma postiryhmä. ICCF:n toimeksiannosta ICCF päätti kuitenkin antaa näillekin pelaajille mahdollisuuden pelata, ottaen huomioon, että he olivat saavuttaneet osanotto-oikeutensa pelaamalla postitse. Siten syntyi idea solmuista. Tämä idea ei sinänsä ollut uusi - solmuja käytettiin nopeuttamalla postipelejä 90-luvulla, kun sähköposti oli vielä uusi. Voisiko tämä olla ratkaisu postipelaajille, jotka halusivat pelata postitse serveriturnauksessa? Kaikki paikalla olleet delegaatit hyväksyivät tämän idean, ja vastavalittuna Rules Commissionerina idean toteutus lankesi minulle ja toimikunnallemme. Saadakseni lisää näkökulmia asiaan kirjoitin asiasta ICCF Forumissa. Sain tehtävän säännöistä vastaavana, en suinkaan henkilökohtaisen hyödyn takia. Solmusäännöt hyväksyttiin vuoden 2008 kongressissa Plevenissä jälleen yksimielisesti. Kahdeksalle pelaajalle esiteltiin nämä säännöt. Valitettavasti neljä heistä katsoi, että säännöt eivät toimineet. He mahdollisesti katsoivat, että peli solmuilla tulisi liian nopeaksi, tai sitten he olivat lopettamassa shakkiuraansa, tai sitten turnauksen alkupäivä vuonna 2009 ei sopinut heidän kalenteriinsa. Neljä pelaajaa ilmoittautui, kolme saksalaista ja yksi italialainen. Lisäksi oli riittävästi serveripelaajia, joilla ei ollut ongelmaa sen suhteen, että nämä neljä pelaajaa käyttivät solmuja. ICCF nimesi solmuvastaavat, jotka olivat kaikki saksalaisia. Näin ei säännöissä ollut tarkoitettu, vaan solmut tuli sijoittaa naapurimaihin, jotta peleistä ei tulisi liian nopeita. Tämän johdosta saksalaiset erosivat starttilistan tultua julkaistuksi ja ainoastaan italialainen jäi jäljelle. Samanaikaisesti 16 serveripelaajaa suostui pelaamaan tämän solmupelaajan kanssa. On totta, että Clemente ja Langeveld kieltäytyivät pelaamasta solmupelaajaa vastaan, mutta molemmat pelaavat 26. MM-finaalissa. Joten mielestäni ainoat kärsijät ovat ne postipelaajat, jotka olisivat halunneet pelata, mutta menettivät oikeutensa, koska eivät voineet hyväksyä tarjottuja ehtoja. Näillä pelaajilla olisi mielestäni suurempi oikeus valittaa. On totta, että itse pelaan mieluummin postit-

13 -57- se rauhallisemman tempon johdosta ja myös sen vuoksi, ettei viikonloppuisin tule siirtoja. Tämä mahdollistaa minulle sen, että voin harjoittaa vaativaa työtä rakkaan ja mieluisan kirjashakin ohella. Tällä hetkellä pelaan miellyttävässä Pauli Aulaskari Memorial postiturnauksessa, kaukana MM-finaaleista. Lopuksi haluan toivottaa kaikille suomalaisille shakkiystäville kaunista kevättä ja kesää ja toivon voivani tavata monet teistä Järvenpään kongressissa. Per Söderberg ICCF Rules Commissioner SSKK:n ICCF-delegaatti (mutta ei Ruotsin liiton puheenjohtaja) Pertti Lehikoisen vastine Aloitan vastineeni Per Söderbergille ICCF:n foorumilla vuosia sitten käydyllä hyvin asiaa valaisevalla keskustelulla. Se käytiin kahden hollantilaisen Wim van Vugtin ja Ron Langeveldin välillä. Edellä mainittu on ICCF:n tunnetuin matemaatikko ja jälkimmäinen maailman vahvuuslukulistan kakkonen. Keskustelussa ovat siis olleet maailman huiput kahdelta eri osa-alueelta. Keskustelu on käyty Deadline typo?-otsikon alla. Tässä on kääntämätön teksti viestistä, jonka van Vugt on lähettänyt Langeveldille: Dear Ron, I agree with you that nodal using postal players in mixed mode are the ones who have the advantage. After a lengthy discussion this also was the conclusion of (most of the members of) the Rules Commission and that s why there wasn t agreed on any rules for nodes at all. In fact it was concluded that it s impossible to have fair rules for mixed mode tournaments. So I am quite surprised that yet Congress decided to go on by this slippery path, where it should have been decided that no mixed mode tournaments must be organised at all: postal tts remain postal, server tts remain server. What we now see is that all server tournaments can be polluted by postal elements, so that also the length of games and tournaments might remain as long as they have been in past times. This is a return to olden times and a reduction of the benefits of the webserver. Best wishes, Wim Olen kuullut myös kahdelta muulta sääntökomitean jäseneltä täysin samansuuntaiset selostukset työryhmän työskentelystä. Miksi joku katsoi saaneensa valtuutukset kävellä muiden sääntökomitean jäsenten yli? Kuka se joku oli? Katsoiko hän omaavansa paremmat matemaattiset taidot tai korkeamman pelivahvuuden? Eikö tuo juuri ole oman henkilökohtaisen agendan esilletuomista hyvin kyseenalaisin keinoin? Ennen kaikkea mielenkiintoista on katsoa niitä tuhoisia seurauksia, joita tuolla päätöksellä (solmuilla) on ollut ICCF:lle. Niistä 77 pelaajasta (elokuun lopun 2008 tilanne), joilla oli oikeus pelata MM-finaalissa, ainoastaan 35 käytti tuon oikeuden. Kaksi näistäkin hyväksyi peruutuspaikan vasta kun olivat varmistuneet, ettei kukaan finaaleissa pelaa solmuilla. Oliko mielekästä kadottaa suurin osa finalisteista solmupelleilyn takia? Oliko se todella ICCF:n etu? Nyt olemme tilanteessa, missä ainoastaan yksi pelaaja käytti solmuja ja voi olla, että hänkin olisi mieluummin pelannut serverillä, mikäli hänelle sopivampi pelimuoto olisi löytynyt. Miksi ICCF yrittää itsepintaisesti jatkaa tuolla solmulinjalla? Olisiko aika joskus vilkaista taustapeiliin ja katsoa mihin on menty? Mihin ylipäätänsä MM-tasolla tänä päivänä postikortteja tarvitaan, jos ne eivät edes pysty takaamaan pelaajille tasapuolisia olosuhteita, saatikka sitten finalistit suostuisivat niillä vielä pelaamaan? Vastaus on hyvin helppo antaa. Ei mihinkään. Solmut vain karkottavat monia serveripelaajia laittaen heidät selvästi huonompaan asemaan, kuten edellisessä kirjoituksessani (Kirjeshakki 11/1) hyvin selvästi osoitin käyttäen esimerkkinä moskovalaista solmupelaajaa. Eivät myöskään ns. postal pelaajat, joihin yhtenä monista itsekin lukeuduin tee solmuilla tai postikorteilla yhtään mitään, koska näille finalisteille rehellinen, kaikille tasapuolinen pelimuoto on tärkeintä. Tasapuolinen pelimuoto voidaan saavuttaa ainoastaan serverillä, kuten Wim van Vugt yllä hyvin selkeästi osoitti. Miksi ICCF yrittää palauttaa MM-finalisteja takaisin viime vuosituhannelle? Kaikillahan meillä on tietokone pöydällämme, monilla varmasti jopa useampikin. Ainoa, minkä postal -tyyppiset pelaajat olisivat tarvinneet, olivat hieman pidemmät miettimisajat, jotka ovat lähempänä vanhoja postipeleissä käytettyjä aikoja. (Siitä tuo nimitys postal pelaaja.) Nyt ICCF on onnistunut savustamaan tämän pelaajaryhmän pelaajat ulos saamatta ketään

14 -58- tilalle. Vielä vuonna 2007 tehdyissä kahdessa mielipidekyselyssä noin 30 prosenttia kaikista pelaajista toivoi hitaampia peliaikoja. ICCF on valitettavasti ollut kyvytön antamaan näille pelaajille mitään ja sillä lailla menettänyt heidät.. Heikon johtamisen tulokset näkyvät tietenkin kaikkein selvimmin maailman kärkipään pelaajien keskuudessa, koska heitä peluutetaan suuremmissa ryhmissä kuin muualla. Pelkäänpä pahoin, että 17 pelaajan 50/10-turnaukset, joissa miettimisajan tuplaus alkaa 20 päivän kohdalta on ollut pääsyy rajuun huippupelaajien pois lähtemiseen MM-karusellista. Mikä on sen jälkeen MM-finaalien taso? Onko kategoria 12 todellakin hyväksyttävä taso MMfinaaleille, sitä kohtihan tässä ollaan kovaa vauhtia menossa. Tällä hetkellä ICCF:n suurin ongelma on johtajuusongelma. Jonkun pitäisi alkaa kehittää ICCF:ää eteenpäin eikä yrittää palauttaa sitä takaisin viime vuosituhannelle. Tuon epäonnistuneen yrityksen tuloksenhan me olemme jo kaikki nähneet eikä se ole mitään hyvää ICCF:lle tuonut. Olen varma, että se ei sitä tuo jatkossakaan.. ICCF tarvitsee pelaajiaan, ei postikortteja! Keväisin terveisin Pertti Lehikoinen Martti Kauppinen seurasi Panu Laineen esimerkkiä: Taas Espoon kasvatti kansainväliseksi mestariksi Matinkylän Shakkikerho on vuosikymmenet ollut Suomen parhaita shakkikerhoja lähishakissa. Samalla seuran vahva lukujen nuorisotyö kantaa hedelmää kirjeshakissakin. Panu Laineen nousua maailman kärkipelaajien joukkoon on seurattu parin vuoden ajan. Laineen seuraksi vanhoista MatSK:n pelaajista nousi nyt Martti Kauppinen, joka saa kansainvälisen mestarin arvonsa Järvenpään kongressissa elokuun alussa. 47-vuotias Espoossa syntynyt, mutta Helsingissä asuva sähkötekniikan diplomiinsinööri on työskennellyt lähinnä ohjelmistoalalla yli 20 vuotta. Viimeiset viisi vuotta hänellä on ollut oma konsultointiyritys. Avioliitossaan hänellä on kaksi kouluikäistä lasta. Jotka eivät osaa shakkia. Kauppinen hymyilee. Fischer innoitti Martti Kauppinen. Kuten monilla muilla samanikäisillä Martin orastava kiinnostus shakkiin alkoi Fischer- Spasski -ottelusta Kävinpä samana kesänä isäni kanssa katsomassa Forssassa alueturnausta. Varsinaisesti harrastus alkoi oppikoulussa Tapiolassa, jossa toimi aktiivinen shakkikerho Olavi Mattilan vetämänä, hän muistelee. Harrastusta edesauttoi se, että rinnakkaisluokilta ja vuotta nuoremmista löytyi innokasta pelaajaa, joten shakkivälineet olivat kiivaassa käytössä joskus väli- ja ruokatunteja myöten. Sama porukka siirtyi sittemmin Matinkylän Shakkikerhoon, mistä alkoi MatSK:n nousu Suomen shakkikerhojen eliittiin. Tähän joukkoon kuuluivat muun muassa Panu Laine ja lähipelaajana paremmin tunnettu Mikko Kivistö.

15 -59- Takana loistava tulevaisuus Omat huippuhetkeni lähishakissa sijoittuivat luvun taitteeseen, jolloin voitin kaksi peräkkäistä varhaisnuorten (alle 17-vuotiaiden) SM-turnausta ja pääsin edustamaan Suomea saman ikäluokan MM-kilpailuissa. Myös useat joukkuekilpailut niin PMtasolla koulujen välillä kuin MatSK:n riveissä SM-tasolla nuorten ja miesten sarjoissa toivat menestystä. Kuitenkin lukion myötä suurin shakkikipinä alkoi hiipua. Jaksoin kuitenkin armeijan jälkeen innostua sen verran, että nousin shakkimestariksi Sen kummempaa menestystä ei kuitenkaan tullut ja viimeisimmän SELOturnauksen pelasin jo vuonna Tuon jälkeen Kauppinen pelasi lähinnä SMjoukkuekisoissa, mutta sekin alkoi pikkuhiljaa puuduttaa. Satunnainen pelaaminen näkyi pelitason heikkenemisenä, mikä entisestään vähensi motivaatiota. Niinpä lähishakki jäi hiljalleen kokonaan pois. Viimeisin SELO-pelikin taitaa olla vuodelta Kirjeshakkiura, osa I Kirjeshakin aloitin 1977 (muistaakseni joku nuorten-sm). Kirjeshakki oli tuolloin lähinnä tukena lähishakin pelaamiselle, mutta saavutin jonkinlaista menestystä myös siinä. Voitin MatSK:n joukkueessa kirjeshakin 10. joukkue- SM:n 1987, vaikkakin oma kontribuutioni tuohon menestykseen oli lähinnä marginaalinen. Kirjeshakkiurani huipentui tuolloin Usko Koskisen muistoturnaukseen (Suomen suurin kirjeshakkiturnaus), jossa pääsin finaaliin. Itse finaali meni kuitenkin hieman alavireisesti, ja orastava tietokoneiden käyttö alkoi tympiä, joten päätin lopettaa kirjeshakin vuonna Kirjeshakkiura, osa II Miltei 15 vuotta myöhemmin vuonna 2004 seuratoverini Markku Pukkila (sittemmin edesmennyt) kyseli, löytyykö MatSK:sta pelaajia kirjeshakin 16. joukkue-sm kisaan. Hetken mielenhäiriössä vastasin myöntävästi ja kaivoin kirjeshakkikortit naftaliinista. Turnaus sujui osaltani hyvin ja päätin jatkaa harrastusta. Tuolla tiellä olen edelleen. Kauppisen kansainvälisen mestarin tulokset tulivat kahdesta peräkkäisestä turnauksesta: Saksan kirjeshakkiliiton BdF-Bronze 2009 ja 34. MM-alkuerä (WCCC34PR10). Molempiin osallistuin lähinnä kirjeshakkiliiton aloitteesta (tästä suuri kiitos!). Kummassakin turnauksissa pelit sujuivat aiempaa paremmin ja etenkin MM-alkuerä oli suorastaan läpihuutojuttu, koska en missään pelissä ollut edes heikommassa asemassa. Syynä parempaan menestykseen näissä turnauksissa on ehkä se, että jätin pois hölmöt avauskokeilut ja muutin pelityyliäni hieman vähemmän suoraviivaiseksi. Hain avausideat kirjeshakkipeleistä enkä niinkään lähishakin suurmestaripeleistä, joissa loppujen lopuksi pelataan kirjeshakin kannalta aika kelvottomia avauksia. Toinen syy menestymiseeni oli se, että vastustajat olivat näissä turnauksissa kamppailuhenkisiä eivätkä hakeneet pelkkiä tasapelejä. Vaikea voittaa Vaikeinta kirjeshakissa on mielestäni voittaminen. Hyvän näköisiä asemia on helppo saada, mutta kirjeshakissa niiden kääntäminen voitoksi on työläämpää kuin lähishakissa. Lisäksi tietokoneohjelmat helpottavat osaltaan puolustajan työtä. Monissa avauksissa (esimerkiksi Najdorfissa) on ns. tasapelimuunnelmia, joita on vaikea välttää mustilla, jos valkea hakee vain tasapeliä, Kauppinen harmittelee. Pelityylini on säilynyt samanlaisena koko shakkiuran niin lähi- kuin kirjeshakissa. Yritän pelata energisesti ja hyökkäysvoittoisesti kummillakin väreillä. Loppupelit ovat hyvin hallussa. Sisilialaista mustilla Avauksissa Kauppinen on miltei aina pelannut mustilla sisialaista. Aiemmin lohikäärmemuunnelmaa, mutta kirjeshakissa viime vuosina vain Najdorfia. Valkeilla hän aloittaa miltei aina 1.e4. Tietokoneohjelmien käytön suhteen olen keskiajalla, vaikken mikään puhdas luomupelaaja olekaan. Mielestäni tietokoneohjelmilla (tai engineillä, kuten niitä trendikkäästi ja vähättelevästi nykyisin kutsutaan) on ollut negatiivinen vaikutus etenkin aloittelevien kirjeshakkiharrastajien kannalta, ja kirjeshakin maine on tietokoneohjelmien takia aika lailla ryvettynyt. Huippupeleissä niiden käyttö ei varmaankaan vaikuta yhtä merkittävästi. Tosin voihan spekuloida, että Stefan Winge menetti maail-

16 -60- manmestaruuden Pertti Lehikoiselle sen takia, ettei käyttänyt riittävästi tietokoneohjelmia (tässä tapauksessa Nalimovin loppupelitietokantaa). Tittelin arvo kasvanut Kirjeshakin kvm-titteli on oman shakkiurani toistaiseksi paras saavutus. Ylipäätään tittelien merkitys on kirjeshakissa kasvanyt siitäkin syystä, että tietokoneiden käyttö on lisännyt tasapelien määrää, joten tittelituloksia on vaikeampi saavuttaa. En ole asettanut kirjeshakissa itselleni mitään tavoitteita, vaan pelaan niin kauan kuin pelaaminen miellyttää. Kirjeshakki on itselleni kuitenkin vain yksi harrastus muiden joukossa, hän muistuttaa. Pelaan pelejä peli kerrallaan, en analysoi esimerkiksi avauksia etukäteen tai pelien ulkopuolella. En tee minkäänlaisia psykologisia analyysejä vastustajistani puhumattakaan vastustajien pelien analysoinnista. Ylipäätään seuraan shakkielämää vähän. Tähän on syynä lähinnä se, etten enää pelaa lähishakkia, joten aktiiviselle avausosaamiselle tai pelituntumalle ei ole tarvetta. Itseäni viehättää kirjeshakissa pelien korkea taso. Lähishakki on mielestäni shakkia aidoimmillaan, mutta kirjeshakissa häiriötekijät (ns. sormivirheet, sokeudet, aikapulat tms.) eivät samassa määrin pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Tästä eteenpäin Kauppisen seuraavana etappina on kesäkuussa alkava MM-semifinaali. Tavoittelen tietysti jatkopaikkaa siinä missä muutkin, mutta olettaisin vastuksen olevan selkeästi kovempaa kuin alkuerässä. Peli kerrallaan. Pelinäytteet tulevat tittelin tuoneista turnauksista. 12 Sisilialaisen Najdorf (B90) Kauppinen - Detlev Fischer, BdF/Bronze 2009, 1.e4 c5 2. f3 d6 3.d4 cxd4 4. xd4 f6 5. c3 a6 6. e3 e5 7. b3 e6 8.f3 e7 9. d bd7 11.g4 c7 12. b1 b5 13.g5 h5 14. d5 xd5 15.exd5 b6 Leko-Svidler Wijk aan Zee 2005 jatkui 16.Tg1, koska 16.Ra5 Rd5 17.Dd5 Da5 ei Lekon mielestä anna valkealla mitään. Leko pitäköön mielipiteensä. 16. a5 xd5 17. xd5 xa5 18. d3 ac8 19.c4 d8 20.cxb5 xg5 21. e4 g6 22.bxa6! Valkean ajatuksena on hankkia pitkälle edennyt a-vapaasotilas, joka lähetin tukemana sitoo mustan raskaat upseerit. Mustalle jää korvaukseksi d-linjalle vapaasotilas, mutta se ei aiheuta valkealle ongelmia. Olin jo muutamaa siirtoa aiemmin löytänyt googlella pari kirjeshakkipeliä (Ljubicic-Névio, WCC26CT05 ja Szczepanski-Thomsen WS/GMN/006), jotka etenivät samalla kaavalla xe3 23. xe3 f4 24. b5 a8 25. d2 d5 26.a4 f6 27. c1 f7 28. a3! Valkean tarkoituksena on on tuoda raskaat upseerit c-linjan kautta tukemaan a-sotilaan etenemistä g7 29. c6 d4 30. c5 b8 31. d6 d3 32. d1 h5 33.b4 d7 Näyttää virheeltä, mutta mitä muutakaan. Valkea uhkaa vaihtaa kuningattaret, pelata Lc4 ja edetä b-sotilaalla. 34. xf6+ xf6 35. xf6 d4 Jos Kf6 36.Ld7 Rd5 37.b5! 36.a7 a8 37. a6 xb a2 d4 39. b3 f7 40.a5 e7 41. c6 d6 42. c4 g5 43. xa8 xa6 44. b7 xa7 45.a6 Mustan torni jäi nalkkiin, joten musta joutuu uhraamaan sen a-sotilaaseen d6 46. b5 xa6 47. xa6 d5 Loppupeli ei ole ihan niin helppo voitto kuin

17 -61- miltä vaikuttaa. Mustan kuningas pääsee pujahtamaan K-sivustalle valkean heikkojen sotilaiden kimppuun. 48. b4 d4 49. b3 e3 50. c3 h4 51. e1+ 51.Ld3?! Kf3 ja voitto näyttää hankalalta. Pelisiirron myötä valkean kuningas ajautuu kauemmas, mutta lähetti ja torni pitävät mustan aisoissa e b2 xf3 Jos 52...h3 53.Td1 Rf4 54.Tg1 53. xd3 f4 54. e4+ f2 55. a1 g4 56. a3 e6 57. c1 c5 58. c6 (1 0). Peli voisi jatkua 58...Kg1 59.Tc3 Re6 60.Ld7 Rg5 61.Lg4 Kh2 62.Ld7 h3 63.Lc6. 13 Ranskalainen (C11) Kauppinen - Alfredo Savoca WC34/PR10 1.e4 e6 2.d4 d5 3. c3 f6 4.e5 fd7 5.f4 Olen sinnikkäästi hakannut päätäni seinään tässä muunnelmassa kirjeshakissa ja lopputulos on useimmiten ollut sama: valkea saa hyvän näköisen aseman, mutta peli päättyy tasan. 5...c5 6. f3 c6 7. e3 e7 8. d2 a6 9. e b5 11.a3 b6 12. d1 a5 13.c3 b7 14. f2 b4 Peli Svidler-Yifan 2009 jatkui 14...f6 15.ef6 Rf6 16.dc5 Lc5 17.Lc5 Dc5 18.De3 ja valkealla jäi pieni etu. Tosin nuori kiinatar (nykyisin naisten maailmanmestari) hävisi pelin vasta loppupelivirheen takia. 15.f5 Tällainen siirto tulee ns. selkäytimestä. Valkean ajatuksena on hyökkäys K-sivustalla, kun mustan upseerit sijaitsevat hieman pimennossa D-sivustalla bxc3 16.bxc3 a6 17. xa6 xa6 18. e3 ab8 Parempi lienee 18...Kh8 19.Rg4 cd4 20.cd4 a4 (Craig-Rakhorst, ICCF 18. Olympiadi alkuerät) 19. g4 exf5 Nyt 19...Kh8 20.Df4 cxd4 olisi saanut vasta- uksen 21.f6! 20. e3 cxd4 21.cxd4 b6 22. xf5 c4 23. f4 a7 24. ae1! Mustan upseerit sijaitsevat kömpelösti, joten valkealla on aikaa tuoda toinenkin torni hyökkäykseen be8 25. g4 g6 26. h6+ g7 27. g5! Valkean kuningatar ja ratsut pelaavat kauniisti yhteen ja loppu sujuu kahvilatyyliin d8 28. f5+ h8 29. xh7 gxf5 30. xf5 e6 31. f6 (1 0). Musta sai tarpeekseen. Peli voisi jatkua 31...Lf6 32.ef6 Td8 33.Tc1 uhkauksena Tc3- Th3. VANHOJEN VUOSIKERTOJEN LOPPUUNMYYNTI! Tarjoushinnoin on saatavilla vielä vuosikertoja 1981, Tilaa puuttuvat vuosikerrat tai kaikki saatavilla olevat yhtenä pakettina nyt edullisesti! Hinnat: 1 vsk... 2,00, 5 vsk... 5,00 10 vsk.... 8,00 Vuosikerrat ,00 / vsk. Vuosikerrat ,00 / vsk. Postikulut lisätään hintaan. Vuosikerrat ,00 Lisäksi postikulut 12 euroa, viitenumero Tilaukset ja tiedustelut: Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, Lehmo, puh. (013) , gsm: , heikki.arppi@kolumbus.fi.

18 -62- Turnausjohtaja: Turnausjohtajana toimii liiton puheen-/toiminnanjohtaja Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, Lehmo, puh , Ilmoittautumiset uusiin turnauksiin osoitetaan hänelle. Osanottomaksu on maksettava lähtölistan ohjeiden mukaan kuukauden sisällä turnauksen alkamisesta. Olavi Halme, (SM 61) Reaaliaikaiset turnaustaulukot, joihin pääsee suoraan myös kotisivulta, ovat ICCF:n webserverillä osoitteessa: > Tables and results > "National Tournaments" > "Finland" > FIN-Championship. 61. SM-turnaus serverillä 100.Lehtinen 0 Strengell, 101.Lahdenmäki 0,5 Nisula, 102.Heilala 0,5 Nisula. Tilanne: Oikamo 10,5 /14 (lopputulos), Pesonen ja Pitkänen 9,5, Vornanen 8,5, Strengell 7,5 (kesken 1), Lehtinen, E.Laine ja Lahdenmäki 7, Koistinen ja Nisula 6,5, Huuskonen 5,5 (3), Heilala 5,5 (1), Rissanen 4,5, Sieviläinen 4, Hietanen 3 (1). Seniorien 41. SM-turnaus/ serveri 1.Koistinen 1 Mujunen, 2.Satosuo 0,5 Mujunen, 3.Lehtinen 1 Lahdenmäki, 4.Rissanen 0,5 Koistinen, 5.Tuominen 0,5 Mujunen, 6.Rajala 0,5 Vornanen, 7.Tuominen 0,5 Koistinen, 8.Vornanen 0,5 Rissanen, 9.Jäderholm 1 Mujunen, 10.Mujunen 1 Salonen, 11.Kuusela 1 Mujunen, 12.Mujunen 0,5 Rissanen, 13.Jäderholm 1 Lahdenmäki, 14.Rissanen 0,5 Jäderholm, 15.Mujunen 1 Rajala, 16. Mujunen 0,5 Hirsso, 17.Rajala 1 Salonen, 18.Lahdenmäki 1 Mujunen, 19.Vornanen 1 Koistinen, 20.Tuominen 0,5 Lahdenmäki, 21.Lahdenmäki 1 Koistinen, 22.Koistinen 1 Rajala. Kärjen tilanne: Mujunen 4 /10 (kesken 4), Koistinen 3 (8), Jäderholm 2,5 (11), Lahdenmäki 2,5 (9), Vornanen 2 (11), Rissanen 2 (10), Tuominen 1,5 (11). Seniorien 40. SM-turnaus/ posti 1. Ekmark 0 Hirsso. Seniorien SM-turnaukset: Turnaussihteerit: Tomi Tocklin, Postipellontie 10, Toija, tomi.tocklin@ebaana.net. (S-SM 38, 40), Olavi Halme Torpantie 15 B 4, Järvenpää, omhalme64@kolumbus.fi (S-SM 41) Reaaliaikaiset turnaustaulukot, joihin pääsee suoraan myös kotisivulta, ovat ICCF:n webserverillä osoitteessa > Tables and results > "National Tournaments" > "Finland" > FIN-Veterans- Champ. Seniorien 38. SM-turnaus/ posti 64. Pajukari 1 Harju, 65.Ekmark 0 Pajukari, 66. Lehtinen 0,5 Sabel, 67. Björn 0 Harju, 68. Mikkonen 0 Asikanius Tilanne: K.Lehtosaari 10,5 /12 (lopputulos), E.Laine 9 (kesken 2), Sabel 8 (1), Alarvo 7,5, Lehtinen 5,5 (5), Asikanius 5,5 (1), Pajukari 5 (2), Antin 4,5 (2), Harju 4, Mikkonen 3,5 (3), Elmeranta 2 (2), Björn 2 (1), Ekmark 1 (1). Serveriturnaukset: Turnaussihteerit: Leo Lahdenmäki (ryhmät 17, 18, 19, 22 ja 24), Leo.Lahdenmaki@helsinki.fi Raimo Happonen (ryhmät 16, 21, 23, 25 ja 28), raimohapponen@gmail.com Reaaliaikaiset turnaustaulukot löytyvät osoitteessa >Tables and results > National Tournaments > Finland > FIN-Other Tournaments. Suorat linkit turnauksiin myös kotisivun tulossivulta. Serveri Heimonen 0 Sieviläinen. Turnaus on päättynyt. Tulokset taulukossa. Serveri Lagergren 0,5 Lehtinen Turnaus on päättynyt. Tulokset taulukossa. Serveri Sieviläinen 1 Heimonen, 36. Lahdenmäki

19 -63-0,5 Heimonen. Turnaus on päättynyt. Tulokset taulukossa. Serveri Fagerström 1 Ylönen, 29. J.Laine 0 Fagerström, 30. Lagergren 0 Salonen (ajanylitys), 31. Kuula 1 Lagergren, 32. Mujunen 0,5 Lagergren, 33. Lagergren 0 J.Laine Tilanne: Mujunen ja Kuula 6,5 /8 (lopputulos), E.Laine 5, Salonen 4,5 (1), Fagerström 4 (2), Jalas 3, Lagergren 1,5 (2), J.Laine 1,5, Ylönen 0,5 (1). Serveri Lagergren 1 Ylönen, 25. Sarkkinen 0 Lagergren, 26. Lagergren 0 Heimonen (ay.), 27. Heimonen 0 Varonen Tilanne: Varonen 5,5 /6 (lopputulos), Heimonen ja E.Laine 5, Lagergren 3,5 (kesken 1), Happonen 2,5 (1), Sarkkinen 2,5, Ylönen ja Pihlajamäki 1,5 Serveri Lehtinen 1 Ylönen, 30. Heimonen 0 Lahdenmäki, 31. Heimonen 0,5 Ylönen Tilanne: Lehtinen 5,5 /7 (kesken 1), E.Laine 5 (1), Lahdenmäki 5, Varonen 4,5 (2), Ylönen 4,5 (1), Mujunen 3 (1), Heimonen 2,5 (4), Kivimäki 1, Puusaari 0. Serveri Lehtinen 1 Ylönen, 30. Heimonen 0 Lahdenmäki, 31. Heimonen 0,5 Ylönen Tilanne: Lehtinen 5,5 /7 (kesken 1), E.Laine 5 (1), Lahdenmäki 5, Varonen 4,5 (2), Ylönen 4,5 (1), Mujunen 3 (1), Heimonen 2,5 (4), Kivimäki 1, Puusaari 0. Serveri Ylönen 1 Kuosmanen, 20. Mujunen 0,5 Lehtinen, 21. Ylönen 0,5 Varonen, 22. Kivimäki 0 Lehtinen, 23. Mujunen 1 Ylönen, 24. Pihlajamäki 0 Ylönen, 25. Mujunen 0,5 Varonen, 26.Kivimäki 0 Ylönen, 27. Kivimäki 0 Varonen Tilanne: Kuosmanen 5 /7 (kesken 1), Mujunen 4,5, Lahdenmäki 4 (2), Lehtinen ja Ylönen 3,5 (3), E.Laine 3 (3), Varonen 2 (2), Pihlajamäki 1,5 (1), Kivimäki 0. Serveri Varonen 1 Räisänen, 8. Sieviläinen 0,5 Ylönen, 9. Räisänen 0 Heimonen, 10. Lahdenmäki 1 Engelberg, 11. Varonen 0,5 Lahdenmäki, 12. Räisänen 0 Ylönen Tilanne: Lahdenmäki 3 /4 (kesken 4), Sieviläinen 2,5 (4), Varonen 1,5 (6), Ylönen 1,5 (6), Engelberg 1,5 (5), Heimonen ja Vainio 1 (7), E.Laine 0 (8), Räisänen 0. Serveri Puusaari 0 Fagerström, 4. Häkkinen 0 Ylönen, 5. Kuosmanen 1 Urpilainen, 6. Kuosmanen 1 Ylönen, 7. E.Laine 0,5 Häkkinen, 8. Ruokamo 0,5 Häkkinen, 9. Sarkkinen 0 Häkkinen. Tilanne: Kuosmanen 4 /4 (kesken 4), Häkkinen 2 (2), Fagerström 1 (7), Ylönen ja Urpilainen 1 (6), E.Laine 0,5 (7), Ruokamo 0,5 (6) Puusaari ja Sarkkinen 0 (7). Serveri 28 (alkoi ): 1. Mujunen 1 Räisänen, 2. Sieviläinen 0,5 Mujunen, 3. Räisänen 0 Sieviläinen, 4. Räisänen 0 Vainio, 5. Sieviläinen 0,5 Ylönen, 6. Ylönen 1 Mujunen, 7. Räisänen 0 Ylönen, 8. Salonen 1 Räisänen. Serveri 29 Turnauksen alkamispäivä : Jani Havumäki (Pieksämäki), Olli Ylönen (Mikkeli), Mika Pirttimäki (Jyväskylä), Kari Kuosmanen (Oulu), Martti Mujunen (Kotka), Henry Lagergren (Helsinki), Pekka Koski (Oulu), Jukka Salonen (Espoo), Raimo Happonen (Joensuu). SM-ehdokasryhmät: Turnaussihteeri: Pertti Koskinen, Kellarikuja 7, Hauho, pertti.i.koskinen@elisanet.fi. Reaaliaikaiset turnaustaulukot löytyvät osoitteessa >Tables and results > National Tournaments > Finland > FIN-Other Tournaments. Linkit myös kotisivulta. SM-E/ Pajukari 1 Muhonen. Kesken 2 peliä Tilanne: E.Laine 6 /7 (kesken 1), Pihlajamäki 5,5, Pajukari 3,5 (2), Muhonen 2,5 (1), Harju 0,5. SM-E/ peliä yhä kesken. Tilanne: E.Laine 7/7 (lopputulos), Harju 5, Usvalehto 3 (kesken 2), T.Moilanen 3, Ekmark ja Johansson 2 (2), Kiviaho 1,5, Hemmilä 0,5. SM-E/ Kaikki 1 Hemmilä (per.kesk.),

20 -64- Kaikki (paitsi Hemmilä) 1 Johansson (per.kesk.) Yhteispohjoismaiset postiryhmät: SSKK Ö:8: 8: Björn 1 Birkeland. Lopputulokset: Lindahl R 5 /6, Seppo Björn S 4, Raimo Ekmark S 2, Birkeland N 1. Paulin juhlaturnaukset: Turnaussihteerit: Leo Lahdenmäki (A) Leo.Lahdenmaki@helsinki.fi. Pertti Koskinen (B), Kellarikuja 7, Hauho, pertti.i.koskinen@elisanet.fi. Turnaustaulukot, joihin pääsee suoraan myös kotisivulta, ovat ICCF:n webserverillä, osoitteessa josta valitaan vasemmalla olevasta valikosta Tables and results > "National Tournaments" > "Finland" > FIN-Other Tournaments.. Pauli Aulaskarin muistoturnaus, A-ryhmä, posti 24. Alarvo 0 Lehtinen, 25. Istlajevs 1 Huuskonen, 26. Huuskonen 0,5 E.Laine, 27. E.Laine 0 Uusitalo, 28. Istlajevs 1 E.Laine, 29. Gromotka 1 E.Laine, 30. Alarvo 0 Gromotka, 31. Järvet 0,5 P.Söderberg, 32. P.Söderberg 0,5 Istlajevs, 33. Hyldkrog 0,5 Istlajevs, 34. Alarvo 0 Istlajevs, 35. K.Lehtosaari 0,5 Tuominen, 36. Huuskonen 0,5 K.Lehtosaari, 37. E.Laine 0,5 Tuominen, 38. K.Söderberg 0,5 Tuominen. Tilanne: Istlajevs 4,5 /6 (kesken 8), K. Lehtosaari 4,5 (7), Tuominen 3,5 (9), Huuskonen 3,5 (7), E.Laine 3,5 (5), Uusitalo 3 (11), Arppi ja P.Söderberg 3 (9), Gromotka 2,5 (6), Hyldkrog 1,5 (12), K.Söderberg 1,5 (11), Järvet ja Lehtinen 1 (12), Sabel 1 (10) ja Alarvo 1 (1) Pauli Aulaskarin muistoturnaus, B-ryhmä, posti (samalla myös Pauli Kiviahon juhlaturnaus): 44. Pihlajamäki 1 A.Moilanen, 45. Valo 0,5 Pihlajamäki, 46. Pajukari 0,5 Muhonen, 47. Muhonen 1 Harju, 48. Valo 1 Pajukari, 49. Mikkonen 0 Pihlajamäki, 50. Pajukari 1 Moilanen Tilanne: Valo 9,5 /10 (lopputulos, varma voittaja), Pihlajamäki 8 (1), Hirsso 7 (2), Muhonen 6,5, Pajukari 5,5 (2), Harju 4,5 (1), Ekmark 3,5, Mikkonen 2,5 (3), A.Moilanen 2 (1), Johansson 1, Kiviaho 0. Kiviaho ja Johansson keskeyttäneet perustellusti turnauksen. Kakkosluokan posti sallittua kotimaassa Itella otti helmikuun alusta käyttöön uuden 1. ja 2. luokan postin hinnoittelun. Nyt voi yksittäisenkin kortin tai kirjeen lähettää Suomessa edullisemmalla kakkosluokan maksulla (60 senttiä). Postipelaamisen säännöissä sanotaan vain, että mannertenvälisissä peleissä 1. luokan postin käyttö on pakollista ja että se voidaan kilpailun erikoismääräyksissä määrätä pakolliseksi myös muissa peleissä. Kotimaisissa turnauksissa voi pelaaja käyttää 2. luokan postia syyllistymättä mihinkään sääntörikkomukseen. Liitto myös suosittelee tätä, sillä postipelaaminen on jo sinällään paljon kalliimpaa kuin serverillä. Itella lupaa 2. luokan postin saapuvan vastaanottajalleen 2-3 päivässä ja 1. luokan postin 1-2 päivässä. Suomessa ei näinollen tälläkään ole suurta merkitystä pelin etenemisaikatauluun. Kirjeshakkiliitto kuitenkin suosittelee edelleen, että paitsi mannertenvälisissä peleissä, myös Eurooppaan kulkevissa kirjeissä ja korteissa käytetään 1. luokan merkkejä. Viimeinen kuulutus 62. SM-turnaukseen! Serverillä pelattavan 62. SM-turnauksen piti alkaa 1. huhtikuuta, mutta tämä osoittautui aprilliksi. Mukaan on nimittäin ilmoittautunut vasta 12 pelaajaa (Pentti Lehtinen, Risto Kuula, Erkki Laine, Mikko Fagerström, Matti Huuskonen, Alpo Vornanen, Tapio Heilala, Sakari Pesonen, Petri Kopsa, Leo Hällström, Pauli Hietanen, Erkki K.Koskinen), joten vähintään yhtä, mielellään kolmea pelaajaa odotellaan yhä. Uusi alkamispäivä on 25.4., joten ilmoittautumisaika päättyy Ilmoittautumiset liiton toiminnanjohtajalle (Heikki Arppi, puh , heikki.arppi@kolumbus.fi) Mukaan pääsee vielä kolme pelaajaa, joilla on voimassaoleva SM-oikeus ja vahvuusluku vähintään Kansainvälisen tittelin omistavat ja entiset Suomen mestarit saavat myös osallistua. Osanottomaksu on 24 euroa.