Kasvatusta koko elämä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvatusta koko elämä"

Transkriptio

1 SAATESANAT Kasvatusta koko elämä kirjoittaa pastori Sanna Kiviluoto kristillisen kasvatuksen vastuualueen esittelyssä sivuilla 6-7. Pyhäkoulu, rippikoulu, kaksikielisyyspäivä, Gospel ja missio, Virtaa välillämme monisäikeisenä esittäytyy suomalaisen kirkollisen työn piirissä tehtävä kasvatustyö, joka pyrkii tukemaan kasvuamme ihmisinä koko elämänkaaren ajalla. Matkalla koko elämän tuntee ulkosuomalaisena välistä olevansa. Anu zu Dohna miettii kirjoituksessaan sivulla 19 matkalta palaavia. Entä sitten lopullinen palaaminen Suomeen? Olisiko se paluu vai muutto vieraaseen maahan? Jopa 80 % kokee Suomeen paluun vaikeammaksi kuin muuttamisen ulkomaille, kirjoittaa Susanna Merikanto-Timonen. Kirjoituksessaan Lasten kanssa Suomeen sivuilla 12 ja 13 hän antaa hyödyllisiä vinkkejä, jotta paluumuutosta tulisi koko perheelle onnistunut kokemus. Die Konfirmandenzeit hat erheblichen Einfluss im Blick auf die Entwicklung von Persönlichkeit und sozialer Kompetenz von Jugendlichen. Zu diesem Schluss kommt die erste flächendeckende empirische Erhebung in Deutschland zum Thema Konfirmandenunterricht. Auf unseren deutsch-finnischen Freizeiten machen die Jugendlichen darüber hinaus noch Erfahrungen in einer anderen Kultur und stärken ihre finnischen Wurzeln. Wie gut, dass wieder 30 Jugendliche sich zu den Konficamps in Finnland angemeldet haben! Mehr über die christliche Erziehung in unserer Arbeit können Sie auf Seite 7 lesen. Die Studie zum Konfirmandenunterricht stellen wir Ihnen auf Seite 9 vor. Vuoden kaari kääntyy kesää, taukoa, lomia kohden. Mökin tai parvekkeen joutohetkiä varten löydät Kari Päivärinnan sanaristikon sivulta 16. Vaihda siis vapaalle! Nautinnollista kesää, einen erholsamen Sommer wünscht im Namen des gesamten Redaktionsteams Mauri Lunnamo päätoimittaja/chefredakteur SKTK:n toimisto on kesälomalla - das ZfkA-Büro ist wegen Urlaub geschlossen:

2 Virtaa Välillämme (lähes) Reinin rannalla Virtaa Välillämme -parisuhdekurssi toteutetaan Saksassa nyt kolmatta kertaa. Kurssi on tarkoitettu vuotiaille suomen- ja saksankielisille pareille ja siksi se on kaksikielinen. Kurssin päämääränä on oppia käsittelemään parisuhteeseen liittyviä tunteita, tutustua puolisoon yhä paremmin ja etsiä parisuhteen yhteisiä tavoitteita. Kurssilla ei keskitytä parisuhteiden ongelmiin, vaan etsitään yhteisiä tavoitteita ja erilaisuudesta nousevaa rikkautta. Lastenhoito on järjestetty! Kurssin ohjaajina toimivat Päivi ja Mario Lukkari pappi ja kasvatustyössä toimiva diakoni. Kurssin hinta on 110,- / pari. Yli 6-vuotiaista lapsista veloitamme 25,- / viikonloppu. Ilmoittautuminen mennessä SKTK:n toimistosta saatavalla lomakkeella Lisätietoja / Informationen: Tutustu kurssipaikkaamme / Unser Tagungsort: Villa Schaaffhausen, Bad Honnef, VV-Partnerschaftsseminar (fast) am Rhein Schon zum dritten Mal veranstalten wir das VV-Partnerschaftsseminar, diesmal im Westen, in der Nähe von Bonn. Zum Seminar sind alle finnisch- oder finnisch-und-deutschsprachigen jährigen Paare herzlich eingeladen wir arbeiten zweisprachig! Das Ziel des Seminars ist es, sich als Paar Zeit zu nehmen für das, wofür es im Alltag oft so wenig Zeit gibt: Den eigenen Partner besser kennenzulernen, über Gefühle, Bedürfnisse und gemeinsame Ziele zu reden. Im Seminar geht es nicht vorrangig um Probleme der Partnerschaft, sondern um das Stärken des Positiven und das Reichtum der Unterschiedlichkeit. Für die Kinder wird ein eigenes Programm organisiert. Leiter: Päivi und Mario Lukkari Pfarrerin und Diakon im pädagogischen Dienst. Kosten: 110,- / Paar, Kinder über 6 Jahren 25,-. Anmeldung: bis zum mit dem Anmeldebogen im Büro des ZfkA Gospel ja missio hengellisen musiikin viikonloppu Frankfurt-Dornbusch Lähetystyön hyväksi järjestetty perinteinen syystempaus Frankfurtissa laajenee tänä vuonna. Sunnuntain lounaan ja kirpputorin lisäksi lauantaina valmistaudutaan eri ryhmissä viikonlopun päättävään messuun klo 16 Dornbuschin kirkossa. Musiikkiinstrumentteja soittavat ja kuorolaulua harrastavat harjoittelevat messun musiikin lauantai-iltapäivän aikana. Samaan aikaan messun sisältöä työstetään yhdessä tai kahdessa ryhmässä sanallisesti ja kuvallisesti. Viikonloppuun on suunnitteilla myös nuorten ja nuorten aikuisten ( vuotiaat) leiri, mahdollisesti jo perjantaista alkaen. Pyrimme toteuttamaan kaikenikäisten suomenkielisen hengellisen tapahtuman, johon voi osallistua joko molempina päivinä tai vain sunnuntaina Suomen Lähetysseura osallistuu tapahtuman toteutukseen lähettämällä työntekijän (lehden mennessä painoon henkilö oli vielä vahvistamatta). Lisätietoja Frankfurtin verkkosivulta (www.rengas.de > seurakunnat > Frankfurt) sekä kasvatuksen ja mission vastuualueen papeilta Anssi Eleniukselta ja Sanna Kiviluodolta

3 kuukauden Sana Yhteinen usko kantaa Kerrotaan tarinaa miehestä, joka kävi säännöllisesti joka sunnuntai jumalanpalveluksessa. Hän istui kirkon takaosassa, ja poistui aina uskontunnustuksen jälkeen kirkosta. Tätä jatkui vuoden verran, eikä kukaan oikein saanut läheisempää kontaktia mieheen. Eräänä sunnuntaina hän sitten ei lähtenytkään uskontunnustuksen jälkeen pois, vaan istui loppuun saakka. Kun eräs miehen käyttäytymiseen jo aiemmin huomiota kiinnittänyt seurakuntalainen kysyi syytä toiminnan muuttumiseen, oli miehellä selkeä vastaus. Minä halusin tulla kirkkoon kuullakseni, kun seurakunta lausuu yhdessä uskontunnustuksen. En ole itse oikein pystynyt uskomaan mihinkään, mutta muiden kirkossa olevien yhteen ääneen tunnustama kirkon usko on kantanut minua nämä vuodet eteenpäin. Nyt olen jo valmis jäämään jumalanpalveluksen loppuun. Kirkon yhteinen usko kantaa. Kirkon uskon ydin on kiteytynyt apostoliseen uskontunnustukseen, joka lausutaan yhteen ääneen jumalanpalveluksessa. Sen avulla tunnustaudumme kolmiyhteiseen uskoon, ja liitymme kirkon vuosituhantiseen perinteeseen. Uskontunnustus sanoittaa jotain salatusta ja näkymättömästä. Sillä on samaan aikaan symbolinen ja hengellinen merkitys. Vaikka kristillisen kirkon sisällä on useita näkemyseroja myös opillisista kysymyksistä, uskontunnustus määrittelee uskomme perustan. Tämä usko on kantanut kristillistä kirkkoa vuosisatojen ajan. Kirkko on kestänyt myös vaikeat ja raskaat vaiheet, koska yhteinen usko on pitänyt kirkon voimissaan. Pyhä Henki tekee työtään ja pitää kirkon elävänä. Näin Hän toimii myös yksittäisen ihmisen elämässä. Usko vaikuttaa, vaikka emme siihen aina jaksa edes itse uskoa. Kristus yhdistää yhä tänään koko kristikunnan. Pyhä Henki tekee kirkosta elävän sekä todellisen. Kirkko on monessa suhteessa hyvin inhimillinen yhteisö, jonka sisälle mahtuu monenlaisia ajatuksia ja näkemyksiä. Uskontunnustuksen yksityiskohdista tai toiminnan painotuksista voidaan olla eri mieltä. Erilaisuus ei ole kuitenkaan kirkon ongelma, vaan rikkaus. Vaikka kieli, kulttuuri ja monet muut asiat erottavat, usko yhdistää. Kirkon olemassaolon oikeutus ei nouse niinkään ihmisen toiveista. Juuri sen vuoksi kirkolla on toivoa myös tulevaisuuden haasteiden keskellä. Ihminen ei kannattele kirkkoa, vaan Kristus ja kirkon usko kantavat ihmistä. Omaa uskoaan kyselevä saa istua kirkon takapenkissä epävarmana ja epäilevänä. Die Kirche ist lebendig, weil der Heilige Geist in der Kirche und durch die Kirche wirkt. Die Kirche ist eine menschliche Gemeinde, in der viele verschiedene Gedanken und Ansichten Platz haben. Wir können über die Einzelheiten des Glaubensbekenntnisses diskutieren und verschiedene Meinungen haben. Das ist aber nicht gefährlich, weil das Wesen der Kirche von dem Menschen nicht abhängig ist. Die Kirche hat Hoffnung auch in der Zukunft, weil Christus und der Glaube der Kirche den Menschen tragen. Der gemeinsame Glaube verbindet uns alle. Hyvän ja armollisen Jumalan siunausta kesääsi toivoen, der gnädige Gott sei mit Dir, Olli-Pekka Silfverhuth

4 Muutoksia Hannoverin keskuksessa Taina Latvalan jättäessä meidät toukokuun lopussa, tehdään yhdistyksen toimiston töiden organisoinnissa muutoksia. Heti kesäkuun alusta poistuu toimiston viime vuosina käytössä ollut perjantain puhelinaika ja palataan aiempaan käytäntöön. Tämä tarkoittaa, että toimiston puhelimeen vastataan maanantaista torstaihin kello 9-15 välisenä aikana. Tämän mahdollistaa viime vuosina voimakkaasti yleistynyt käytäntö hoitaa yhteydenotot sähköpostilla. Syyskuussa aloittaa Renkaan toimittajana jo viimeiset kaksi vuotta toiminut Ritva Prinz SKTK:n päätoimisena työntekijänä tehtävänään nykyisten lisäksi vastata toimistoon tuleviin puheluihin ja sähköposteihin. Renkaan osoiterekisteri ja ilmoitukset, seurakuntien jäsenrekisterit, jäsenyystodistukset jne. ovat myös hänen vastuullaan. Ritva työskentelee edelleen Giessenissä olevasta kotitoimistostaan käsin. Toimiston puhelinnumero ja sähköpostiosoite säilyvät entisellään. Vuosina toimistoassistenttina työskennellyt Anne Koskimaa palaa osittain takaisin yhdistyksen palvelukseen. Hänen tehtävänään ns. minijobbarina on syyskuun alusta alkaen Hannoverin toimistossa tehtävät paperityöt kolmena aamupäivänä viikossa. Näihin sisältyvät mm. myyntilaskutus, ostolaskujen tarkastaminen ja maksaminen, kirjanpidon tositemateriaalin hoitaminen, postin käsittely, tilavaraukset ja lahjoitustositteiden tekeminen. Tavoitteenamme on edelleenkin, että seurakuntalaiset saavat kysymyksilleen ja toiveilleen vastaukset mahdollisimman nopeasti ja tuntevat tulleensa hyvin palvelluiksi. Nach dem Ausscheiden von Taina Latvala aus dem Dienst des ZfkA wird die Büroarbeit in der Geschäftsstelle in Hannover wie folgt geregelt: Unsere Rengas-Redakteurin Ritva Prinz wird sich von ihrem Homeoffice aus zusätzlich um telefonische und -Anfragen, Rengas-Anzeigen und Adressdatenbanken kümmern. Anne Koskimaa, die bereits bei uns als Büroassistentin gearbeitet hat, wird an drei Vormittagen im Büro in Hannover die Papierarbeit (Postbearbeitung, Rechnungen, Buchhaltungsbelege usw.) erledigen. Das ZfkA-Büro wird ab von Montag bis Donnerstag von 9 bis 15 Uhr telefonisch zu erreichen sein. Telefonnummer und -Anschrift ändern sich durch die Umstellung nicht auch nicht unser Bemühen, Ihnen in allen Angelegenheiten zügig und unkompliziert behilflich zu sein. Mauri Lunnamo toiminnanjohtaja/geschäftsführer Puhu papille, se auttaa! Wanhaan hywään aikaan pappi asui pappilassa kylän keskellä. Kun jokin asia alkoi vaivata mieltä liiaksi, oli papin luo helppo poiketa siitä keskustelemaan ja saamaan neuvoja samalla reissulla kun muutenkin oli tulossa kirkonkylään. Meillä saksansuomalaisilla on kyllä papit ja pappilat, mutta matkat ovat usein pitkiä. Huolista ja maailman menosta voi kuitenkin poiketa keskustelemaan pappilan keittiön kuvitteellisen pöydän ääreen. Papit voi saada keskustelukumppaniksi niin puhelimen kuin sähköpostinkin välityksellä. Ja tätä kuuntelijan ja auttajan tehtävää he hoitavat mielellään, sitä vartenhan he täällä ovat. Ja mikäli joskus käy niin, että pappi on lähtenyt kylille hoitamaan asioita eikä häntä heti saa langan päähän, silloin voi jättää viestin vastaajaan mainiten nimen ja puhelinnumeron. Eihän sitä muuten tiedä, kuka erityisesti odottaa soit

5 Olen Taina Latvala, Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimistoassistentti. Tulin Hannoveriin huhtikuussa 2008 Tampereelta, jossa työskentelin palkkahallinnon parissa. Olen opiskellut kansainvälistä kauppaa ammattikorkeakoulussa ja suorittanut parin kuukauden mittaisen työharjoittelun Saksassa, Ruhrin alueella keväällä Ihastuin silloin tähän maahan, tai oikeastaan jo vuonna 2001, kun tein ensimmäisen matkani Saksaan messuille Hannoveriin. Ajattelin silloin, että jos joskus ulkomaille muutan, niin Saksaan. Tutustuin muutamaan mukavaan saksalaiseen jo ollessani aikaisemmin Israelissa vapaaehtoistyössä ja siellä kaukana kotoa saksalaiset tuntuivat jotenkin tutuilta. Eurooppalaisuus kai yhdisti meitä työskennellessämme siellä kansainvälisessä moshavissa. Suomessa olin mukana seurakunnan kansainvälisessä työssä Tampereen maahanmuuttajien parissa. Oli siis luontevaa hakea töihin tänne Saksaan kirkollisen työn keskukseen. On ollut mielenkiintoista nähdä ja olla mukana toteuttamassa tärkeää suomalaista työtä vieraassa maassa. Nyt pystyn myös paremmin ymmärtämään maahanmuuttajien ongelmia Suomessakin, kun olen itse kokenut niitä täällä. Nyt kun palaan takaisin Suomeen reilun vuoden Saksan elämän jälkeen, huomaan monien ajatusteni molempia maita kohtaan muuttuneen. Ulkomaalaisten suuresta määrästä huolimatta Saksa ei olekaan niin kansainvälinen maa täällähän dupataan saksaksi jopa Obaman puheet! Suomi on kuin onkin tasa-arvon mallimaa, niin hyvässä kuin pahassa. Saksalaisten maailmankuva ja kulttuuri ovat yhtäläisyyksistä huolimatta yllättävän erilaisia kuin suomalaisten. Vaikka kieltä ja kulttuuria on varmasti sopivasti tarttunut matkaan mukaan, niin sen verran minuun kai tarttui myös saksalaista ehdottomuutta täällä ollessani, että voin nyt sanoa: kahta en sittenkään vaihda kieltä ja kulttuuria. Se ei kuitenkaan voi koskaan muuttua, että Suomi on kotimaani eli maa, josta olen kotoisin ja ainoa maa, jossa tunnen olevani kotona. Olen oppinut täällä Saksassa ymmärtämään paremmin itseäni ja löytänyt juuriani, jotka kasvavat Pohjanmaan mullassa, ja nykyisin myös Pirkanmaan luvun juureni ovat kuitenkin täällä Pohjois-Saksassa. Oli hyvin ainutlaatuista saada elää esiisäni synnyinseudulla. Taina Latvala Kiitos, Taina, panoksestasi suomalaisen kirkollisen työn hyväksi! Toivomme sinulle kaikkea hyvää elämääsi koti-suomessa! Wir danken Taina für ihren Beitrag für die finnische kirchliche Arbeit und wünschen ihr alles Gute für die Zukunft in der Heimat, die sie wie sie selbst sagt jetzt mit anderen Augen sieht. Mauri Lunnamo toiminnanjohtaja/geschäftsführer toa. Ja voihan sitä aina myös kokeilla, olisiko joku muu kuin oman asuinseudun suomalaispappi tavoitettavissa. Papeille siis saa soittaa! Ja kirjoittaa sähköpostia! Kunkin suomalaispapin yhteystiedot löytyvät papin kuvan alta Renkaan seurakuntauutisosasta lehden loppupuolelta. Kesän loma-ajaksi on SKTK hankkinut puhelinliittymän, jonka kautta tavoittaa normaalin työajan puitteissa jonkun suomalaispapeista - sen, joka on soittohetkellä töissä eikä lomalla. Tämän tavoitettavuuspuhelimen numero on Numero on käytössä syyskuun loppuun asti. Katso myös tietoja palvelevasta puhelimesta s. 28. Miika Rosendahl

6 KRISTILLINEN KASVATUS Kasvatusta koko elämä Das ganze Leben ist ein Reifungsprozess Syksyllä 2008 suomalaispappien valtakunnallisia vastuualueita ryhmiteltiin uudelleen. Muutosprosessissa muodostui vastuualue Kristillinen kasvatus ja missio, jonka saivat vastuulleen pastorit Anssi Elenius ja Sanna Kiviluoto. Vastuualueen yleisenä tavoitteena on kristillisen kasvatuksen tukeminen eri-ikäisten saksansuomalaisten ja heidän läheistensä keskuudessa. Pyrimme suomenkielisen kristillisen perinteen ylläpitoon ja syventämiseen aikuisten keskuudessa sekä sen välittämiseen lapsille ja nuorille. Ajallisen rungon kasvatukselle muodostaa kirkkovuosi. Kirkollisten juhlapyhien ja niiden viettämiseen liittyvien suomalaisten traditioiden esillä pitäminen tukee kasvamista suomalaisena vieraassa maassa. Suomen kieli ja suomalainen musiikki kuuluvat olennaisena osana yhteisten juhlien viettoon. Kasvatusta koko elämä Kasvatustavoitteet ovat erilaisia eri ikäluokissa. Saksalais-suomalaisista lapsista suuri osa on mukana suomalaisten kielikoulujen toiminnassa. Suomen kielen lisäksi kouluissa opetetaan ja opitaan suomalaista kulttuuria. Uskontokasvatuksen tulisi nivoutua luontevaksi osaksi suomalaiseen kulttuuriin kasvattamista yhteisten juhlien, leirien ja vaikkapa pyhäkoulun tai uskontotuntien merkeissä. Monilla paikkakunnilla papit myös vierailevat säännöllisesti suomikouluissa. Nuorten toiminnassa keskeisellä sijalla on rippikoulu, yksi suomalaisen kirkollisen työn lippulaivoista. Saksassa on yli kahden vuosikymmenen ajan onnistuttu luomaan toimiva sovellus suomalaisesta rippikoulusta kaksikielisessä ympäristössämme. Yhteistyö suomalaisten partneriseurakuntien kanssa on ollut molempia osapuolia rikastuttavaa. Rippikoulussa tutustutaan tietenkin kristinuskon perussisältöihin ja ihmisenä elämisen haasteisiin tässä ajassa, mutta samalla saadaan myös uusia kontakteja suomalaisiin nuoriin ja nuorisokulttuuriin, johon rippikoulu tärkeänä osana liittyy. Saksasta tuleville nuorille voi olla yllätys, että Suomessa rippikoulun käyvät monet sellaisetkin, jotka eivät kuulu kirkkoon ja tietenkin lähes kaikki kirkon jäsenet! Rippikoulun jälkeen isoskoulutus ja erilaiset tapahtumat kokoavat saksansuomalaisia nuoria yhteen pohtimaan elämää ja uskoa. Aikuisten kohdalla kasvatuksen työtavat painottuvat temaattisesti. Samat perinteiset juhlat ja äidinkielen käyttö ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden lisäksi haluamme nostaa esiin muitakin asioita. Viime vuonna aloitettu parisuhteen tukemiseen tähtäävä Virtaa välillämme -kurssi saa jatkoa, ja sitä muokataan paremmin Saksan olosuhteisiin sopivaksi. Kaksikielisen kasvatuksen haasteita on pohdittu useilla paikkakunnilla järjestetyissä kaksikielisyystapahtumissa logopedi Heli Hornin johdolla. Lähetysasia nousee syksyllä uudelleen esiin Frankfurtin Gospel ja missio hengellisen musiikin viikonloppu - tapahtuman yhteydessä. Uutena toimintamuotona ensi vuodeksi on suunnitteilla aikuisrippikoululeiri. Kokonaisvaltaista ja toimivaa Vastuualueuudistuksen lähtökohtana on kokonaisvaltaisuus. Sen sijaan, että lokeroisimme vastuualueita ikäkausien mukaisesti, olemme pyrkineet jakoon, joka mahdollistaisi erilaisten asioiden esillä pitämisen kattavasti koko elämänkaaren ajalla. Kasvatuksen osalta pyrimme jatkuvuuteen: kristillinen kasvatus ei kuulu ainoastaan lapsille ja nuorille, vaan kuuluu olennaisena osana ihmisen jatkuvaan kasvuun. Suomalaisuus on kantava ja kaikkia ikäluokkia yhdistävä teema. Sen lisäksi pyrimme tarjoamaan erilaisille kohderyhmille heitä kiinnostavia asiakokonaisuuksia monenlaisilla työskentelytavoilla. Toinen tärkeä asia tapahtumien suunnittelussa on toimivuus. Pyrimme tarjoamaan toimiviksi ja kiinnostaviksi todettuja tapahtumia mahdollisimman laajasti eri puolilla maata, jotta matkakustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi. Diakonisin perustein on aina myös mahdollista anoa SKTK:lta tukea osallistumismaksuihin ja matkakuluihin. Monissa tapahtumissa pyri

7 KRISTILLINEN KASVATUS tään perheet ottamaan huomioon sillä, että tarjolla on ohjelmaa eri-ikäisille tai ainakin ohjelmallista lastenhoitoa pienemmille. Kasvatusta tapahtuu kaikkialla, missä ihmiset elävät yhdessä. Kristillinen, kirkollinen viitekehyksemme tekee mahdolliseksi painottaa yhteisöllisyyttä, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja hyväksyntää. Kuljemme yhdessä etsien omaa paikkaamme tässä maailmassa, tässä kahden kulttuurin jännitekentässä, johon meidät on asetettu. Kannamme toistemme taakkoja ja saamme yhdessä tulla myös Luojamme eteen kaikkien ilojemme ja murheidemme kanssa. Jakamalla kasvamme ihmisinä, tulemme enemmän siksi, miksi meidät on tarkoitettu. Sanna Kiviluoto Yhteiset juhlat ovat tärkeitä kuva perhemessusta Münchenissä. Kuva: Mauri Lunnamo Der Arbeitsbereich Christliche Erziehung und Mission will Impulse für in Deutschland lebende Finnen jeden Alters und ihre Angehörigen bieten. Verantwortlich für diese Arbeit sind Pastorin Sanna Kiviluoto und Pfarrer Anssi Elenius. Wesentliche Gesichtspunkte sind die Vermittlung von finnischen christlichen Traditionen und der Lauf des Kirchenjahres. Die Zusammenarbeit mit den Sprachschulen bietet viele Möglichkeiten, z.b. durch gemeinsame Feste und Freizeiten, die Kinder zu erreichen. Jugendliche mit finnischen Wurzeln lernen auf deutsch-finnischen Konfirmandenfreizeiten Grundlagen des christlichen Glaubens und finnische Jugendliche und ihre Kultur kennen. Für Erwachsene werden Veranstaltungen nach thematischen Schwerpunkten angeboten: Partnerschaftsseminar, Tage der Zweisprachigkeit, Seminar Gospel und Mission und Konfirmandenunterricht für Erwachsene. Mit einem ganzheitlichen Ansatz sollen Menschen aller Altersgruppen angesprochen werden. Durch regionale Veranstaltungen bleiben die Reisewege erträglich. Bei vielen Veranstaltungen wird ein eigenes Programm für Kinder angeboten. Erziehung findet überall statt, wo Menschen zusammen leben. In Gemeinschaft und Verantwortung füreinander, Gleichberechtigung und gegenseitiger Annahme suchen wir zusammen unseren Platz in dieser Welt und zwischen zwei Kulturen. Mit unseren Sorgen und Freuden dürfen wir zu unserem Schöpfer kommen. Auf unserem Weg reifen wir, hin zu dem Menschen, der wir sein sollen. Deutsche Zusammenfassung: Ritva Prinz

8 KRISTILLINEN KASVATUS Mikä rippikoulu? Rippikoulu on evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta. Siellä pohditaan yksin ja yhdessä muiden kanssa elämään ja uskoon liittyviä asioita. Tarkoituksena on tutustua tarkemmin sen kirkon uskoon, johon sinut on kasteessa liitetty. Rippikoulu on osa kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Rippikoulu tarjoaa mahdollisuuden kohdata armollisen Jumalan todellisuutta. Rippikoulu on samalla myös mukavaa yhdessäoloa. Monelle jää rippikoulusta hyviä muistoja. Riparin käyminen voi innostaa lähtemään isoseksi ja jäämään mukaan seurakunnan toimintaan. Suomalaisen kirkollisen työn keskus Saksassa järjestää suomalaisen mallin mukaista rippikouluopetusta kaksikielisesti yhdessä suomalaisten partneriseurakuntien kanssa. Osa rippikouluopetuksesta toteutetaan Saksassa, kesän leirijakso ja konfirmaatio Suomessa. Rippikoulua voi halutessaan käydä myös yksityisesti papin kanssa erikseen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Yläikärajaa rippikoulun käymiselle ei ole! Vaikka rippikouluja on monenlaisia, voidaan rippikoulu aina tiivistää kolmeen sanaan: elämä, usko ja rukous. Sanna Kiviluoto Minun riparini Nimeni on Matthias Schulz. Minä kävin jo Saksassa riparin, mutta kun minulle ehdotettiin lähteä Suomeen riparille, en miettinyt kauan; ilmoittauduin, koska tiesin, että siitä tulee tosi hauskaa. Tutustumisviikonloppu. SUPER-HAUSKAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Niin, eli oli tosi kivaa, laulettiin ja tanssittiin ja oli hauskoja pelejä ja esitelmiä. Tulimme kaikki tosi hyvin toimeen toistemme kanssa. Ja sitten meidän pappi näytti meille ne tehtävät, mitä meidän piti tehdä ennen leiriä. Voi vitsi! Mutta oli oikeastaan ihan kiintoisaa käydä hautausmaalla eivätkä muutkaan tehtävät olleetkaan niin pahoja. Leiri. Se oli paras viikko minun elämässäni tähän asti. Aamupäivällä opittiin kaikenlaista mielenkiintoista kristinuskosta ja elämästä. Esimerkiksi meidän piti valita, kenen kanssa me haluamme istua 5 päivää junassa; amerikkalaisen räppärin kanssa, jonka taskuista pursuaa dolla- reita vai ranskalaisen kanssa, joka puhuu vain ranskaa ja jolla on tosi kumman hajuista juustoa mukana. Tämän tavoite oli näyttää, että meillä kaikilla on ennakkoluuloja. Puhuimme myöskin rakkaudesta. Se räppäri olisi voinut olla 60 vuotta vanha ja voi olla, että hän ei ole ansainnut rahojaan rehellisellä tiellä. Iltapäivällä kävimme uimassa järvessä ja saunassa ja pelasimme jalkkista. Pelasimme myöskin pingistä. Das war richtig toll. Koska me pelasimme näin paljon yhdessä, meistä tuli tosi, tosi hyvät kaverit. Oli myöskin mahtava iltaohjelma, jossa laulettin ja tanssittiin ja leikittiin leikkejä. Konfirmaatio. Vaikka se oli minun toinen, olin vähäsen jännittynyt, mutta ei siellä pidä tehdä mitään erikoista. Kävelee ja ottaa leipää ja viiniä vastaan. On tosi hauskaa olla leirillä, missä on muita saksalaissuomalaisia nuoria. Ich kann euch das nur empfehlen. Suosittelen. Matthias Schulz

9 KRISTILLINEN KASVATUS Gelungene Wertevermittlung Entscheidendes über den christlichen Glauben zu erfahren - das erwarten viele Jugendliche von ihrer Konfirmandenzeit. Zu diesem Ergebnis kommt eine Studie zur Konfirmandenarbeit in Deutschland, die die Universität Tübingen und das Comenius-Institut Münster in Kooperation mit dem Kirchenamt der Evangelischen Kirche in Deutschland (EKD) erarbeitet haben. So empfinden 60 Prozent der für die Studie befragten Konfirmandinnen und Konfirmanden im Rückblick, dass die Konfirmandenzeit ihnen wichtige Grundlagen gegeben hat, um über ihren Glauben entscheiden zu können. Die Autoren der ersten flächendeckenden empirischen Erhebung zu diesem Thema kommen zu dem Schluss, dass die gesellschaftliche Bedeutung dieser Bildungsarbeit vielfach unterschätzt wird. Die Konfirmandenarbeit fördere das ehrenamtliche Engagement und helfe Jugendlichen in der Ausbildung von Werten und von ethischer Urteilsfähigkeit. So habe die Konfirmandenzeit erheblichen Einfluss im Blick auf die Entwicklung von Persönlichkeit und sozialer Kompetenz von Jugendlichen. Weitere Informationen: aus der Pressemitteilung der EKD gekürzt von Ritva Prinz Kaksikielisyysseminaari rohkaisi Lähdin mukaan kaksikielisyyspäiville suurin odotuksin, mutta myös peloin. Hirvitti ajatella, että siellä ehkä itselleni paljastuu peruuttamattomia virheitä, joita olen tehnyt lasteni kielellisessä kasvatuksessa, ja että ehkä lähtisin kotiin entistäkin epävarmempana. Tässä välissä on ehkä syytä mainita, että EN ole aina johdonmukaisesti puhunut lasteni kanssa suomea sekä että molemmilla lapsillani on ollut kielellisiä kehitysvaikeuksia, joiden syytä ei kukaan ole lopullisesti selvittänyt. Tuota syytä helposti etsin itsestäni tai juuri tuosta välillä epäloogisesta kaksikielisyydestä. Lähtemättä tässä tarkemmin erittelemään perheemme kielellistä tilannetta ja ympäristöä, mainitsen vain, että minulle ei lasteni kaksikielisyys ole koskaan ollut mikään helppo juttu, ja olen koko ajan kantanut suurta huolta erityisesti heidän saksan kielen kehityksestään. Kaksikielisyysseminaari auttoi minua hyvin paljon. Heli kertoi uusimpien tieteellisten tutkimusten tuloksista, joista minulle ainakin jäi mieleen, että aina ei metodi yksi kieli-yksi henkilö ole kaikkein tarkoituksenmukaisin. Kielen käyttö on kommunikaatiota, sanoi Heli, ja joskus on lapsille hyvä huomata, että äitikin (tai isä) vaihtaa kieltä ympäristön mukaan esim. koh- teliaisuusmielessä. Mutta tämä täytyy tapahtua aina vanhemman vapaasta tahdosta, eikä ympäristön paineen alla. Heli kehotti meitä suureen rentouteen, monipuoliseen kielenkäyttöön sekä siihen, että näkisimme kaksikielisyyden rikkautena eikä ongelmana. Myös vanhemman oman kielen hoito on tärkeää. Kiinteä suhde kotimaahan (minun tapauksessani siis Suomeen, vaikka monet muutkin maat ja kielet olivat seminaarin puheenaiheena), matkat äidin tai isän kotimaahan, sieltä hankitut videot, kirjat yms. voivat parantaa koko perheen kieltä. Heli painotti myös, ettemme saa olettaa, että lapsemme sisällä on kaksi täysin yksikielistä persoonaa. Meidän ei pitäisi verrata lapsiamme suomalaisiin tai saksalaisiin lapsiin, jotka puhuvat vain yhtä kieltä. Myöskin käsitteestä täydellisesti kaksikielinen henkilö voisi pitkään keskustella, kuka voi esim. väittää olevansa omassa äidinkielessään täydellinen saatikka sitten kahdessa kielessä! Suosittelen lämpimästi seuraavaan kaksikielisyysseminaariin osallistumista kaikille! Nähdään siellä! Sirpa Vouri, Frankfurt

10 KRISTILLINEN KASVATUS Kristilliset arvot suunnan näyttäjiksi? Pyhäkoulu perheiden tukena Arja Pyykkönen-Betker on pitänyt pyhäkoulua Nürnbergin suomalaisessa seurakunnassa vuodesta 2003 lähtien. Hänellä on kaksi kouluikäistä lasta. Kolmas lapsi syntyy toukokuussa. Miksi pidät pyhäkoulua? Pidän valtavasti työstä lasten kanssa. Lapset ovat avoimia, rehellisiä, rakastamisen arvoisia. Mitkä asiat ovat tärkeitä pyhäkoulunopettajan työssäsi? Minusta on tärkeää miettiä, mikä majakka, valo ohjaa kulkuamme lasten kasvattajina. Mihin ankkuriin olen sitonut arvoni? Vanhemmat toivovat jälkikasvulleen menestystä opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Onnistuneita ihmissuhteita, terveyttä, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Tavoiteltavia asioita kaikki tyynni. Joskus elämä ei kuitenkaan kulje edellämainitun kaavan mukaan. Mistä silloin ammentaa kasvattajana voimavaroja? Nykyajan vanhemmat elävät yhteiskunnassa, joka vaatii kasvattajalta paljon. Tämän maailman henki, Zeitgeist, kulminoituu kuluttamisessa, materian ihannoimisessa. Kun kulutat, olet tarpeellinen, olet olemassa. Olemmeko välittämässä vanhempina lapsillemme vain materialismin arvoja? Jos jaksamme kiinnittää katseemme Taivaalliseen Isäämme, elämän antajaan, niin voimme rakentaa lastemme kasvatuksen uudelle, kestävämmälle arvopohjalle. Hän on ikuinen arvo, sama eilen, tänään ja huomenna. Jumala loi ihmisen yhteyteensä. Jumala on meitä suuresti rakastava Isä, joka haluaa lahjoittaa meille Pojassaan Jeesuksessa elämän, joka ohjautuu ikuisista arvoista käsin. Tätä haluan lapsille pyhäkoulussa välittää. Miten lasten kanssa on parasta puhua uskosta? Lasten kanssa kommunikoiminen vaatii asettumista lasten tasolle. Lapsi ymmärtää upealla tavalla Raamatun kertomuksia. Lapsilla on synnynnäinen valmius kiinnostua hengellisistä asioista. Lapsi ottaa vastaan juuri sen, minkä hän pystyy sillä hetkellä ymmärtämään. Tärkeää on kuunnella lapsen kysymyksiä ja pyrkiä vastaamaan niihin rehellisesti. Lapselle voi sanoa, ettei aikuisena ymmärrä kaikkea, mitä Raamatussa opetetaan: tärkeintä on kuitenkin se, että Jumala ymmärtää ja toimii. Hyvään Jumalaan voi aina luottaa. Tärkeää on rauhallinen, luottamuksellinen ilmapiiri, kun uskonasioista keskustellaan. Olen havainnut hyväksi tavan ihmetellä yhdessä lapsen kanssa esimerkiksi Jumalan suuruutta, Jeesuksen ihmetekoja. Sanoman perille viemisessä ovat hyviä apukeinoja myös kuvat, piirrokset. Mitä kokemuksia sinulla on uskon välittämisestä omille lapsillesi? Olen yrittänyt välittää kuvaa rakastavasta, huolehtivasta Taivaan Isästä, joka on kiinnostunut lapsistaan ja haluaa elää lastensa arkea. Mikään asia ei ole liian pieni tai mitätön tuotavaksi Taivaan Isälle

11 KRISTILLINEN KASVATUS Tärkeänä olen pitänyt Jumalan kaikkivaltiuden korostamista. Hänelle ei ole mikään asia mahdoton. Jumala pystyy muuttamaan vaikeimmatkin asiat. Olen lasteni kanssa askarrellut rukousrasian, jonne he ovat kirjoittaneet rukouspyyntöjään. Kun Jumala on vastannut, on rukouspyynnön voinut ottaa rasiasta pois. Rukouksen merkitys Jumala-suhteelle on aivan tavattoman tärkeää. Rukous on sielun hengitystä, on joku kristitty osuvasti todennut. Mitä neuvoja annat pyhäkoulun aloittamista suunnittelevalle? Kuinka usein pyhäkoulua pitäisi pitää? Oma suhde Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön ovat pohtimisen arvoisia asioita. Mitä Jumala, Jeesus, Pyhä Henki minulle itselleni merkitsevät? Uskonko, että Jeesuksen sovitustyö ja armo ovat minullekin tarkoitettuja? Haluanko kertoa Jeesuksesta, Pelastajasta, toivon antajasta? Tärkeänä näkisin rukouksen, jossa pyhäkoulun opettaja pyytää siunausta työlleen. Ideaalitapauksessa pyhäkoulua voisi pitää joka sunnuntai, näin syntyisi jatkuvuus. Vähempikin tietenkin riittää. Kun pyhäkoulu kokoontuu harvoin, on mietittävä pyhäkoulun teemat tarkkaan - minkä osa-alueen, asian haluan Raamatusta lapsille välittää? Itselläni tärkeä teema on ollut Jeesus, hyvä paimen. Mitä vinkkejä sinulla on vanhemmille? Tutustu Raamattuun, hämmästy Kirjojen kirjaa, jonka punaisena lankana on Jumalan valtava rakkaus ihmistä kohtaan. Jaa lukemasi lapsesi kanssa lasten Raamattua apuna käyttäen. Tutustu paikallisseurakuntaasi. Opeta rukous lapsellesi. Näillä eväillä luot kestävää perustaa lapsesi elämälle - suhdetta Pyhään, Kolmiyhteiseen Jumalaan. Kiitos, Arja! Siunausta työllesi lasten parissa! Arjaa haastatteli Ritva Prinz Rukouksia lapsille Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä. Aamen. Jeesus, yöllä varjelit, vaan nyt päättyi uni. Siunaa koulumatkani ja muutkin puuhailuni. Aamen. Tule, Jeesus, lapses luo, armos, siunaukses suo. Tue pientä horjuvaa, johda tietä oikeaa. Aamen. Ruokarukouksia Siunaa, Jeesus, ruokamme, ole aina luonamme. Aamen. Nyt silmäin alla Jeesuksen olemme tulleet yhtehen. Sä, Herra, kaikki ravitset, siis siunaa pöydän antimet. Aamen. (Virsi 472) Lisää erilaisia rukouksia: > usko ja arvot > rukous > arjen rukouksia Kotien rukouskirja, Lasten Keskus Oy ISBN , Hinta EUR ISBN , Hinta EUR (uusittu, neliväripainos)

12 Matkalaukku pakattuna Lasten kanssa Suomeen, pysyvästikö? Lähdettäessä ulkomaille ei aina ole selvää, milloin paluu Suomeen on ajankohtainen vai onko tarkoitus sittenkin jäädä pysyvästi ulkomaille. Jos ulkomaankomennuksen pituus on sovittu jo lähtiessä, valmistautumisen paluuseen voi aloittaa jo hyvissä ajoin, noin 6 kk ennen muuttoa. Toisissa tapauksissa taas paluun ajankohta ei ole tiedossa ja paluumuutto voi tulla hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Tilastokeskuksen mukaan noin 60 % Suomesta lähtijöistä palaa takaisin 10 vuoden sisällä lähdöstä. Kuulunko tänne? On sanottu, että kotiinpaluun etuna on, että palaa tuttuun maahaan, ehkäpä samaan kaupunkiin ja asuntoon, josta aikoinaan lähdettiin - tuttuun ja turvalliseen. Mutta - kotimaahaan paluuseen liittyvät ongelmat ovat yllättäneet monet palaajat. Moni on kokenut, että vaikeampaa oli palata kuin sopeutua vieraaseen kulttuuriin aikoinaan. Jopa 80 % kokee Suomeen paluun vaikeammaksi kuin muuttamisen ulkomaille. Ei ole osattu sittenkään valmistautua siihen, että kotimaa tuntuu palatessa erilaiselta, vieraalta. Kun itse on muuttunut ja kasvanut, on myös Suomessa muututtu ympäristö, kulttuuri ja sukulaiset. Onkin haastavaa saada sulautettua yhteen uutta ja vanhaa minää. Lähtiessä on sopeuduttava uuteen kulttuuriin ja arvomaailmaan. Paluun yhteydessä on taas saman asian edessä, uuden muuttuneen minän kanssa kotimaassa. Tunne siitä, että ei tule ymmärretyksi (eikä myöskään itse ymmärrä) nousee vahvaksi. Avainlapseksi Suomeen? Ympäristö kokee usein huojentavana saada lapsenlapsensa tai sukulaislapsensa takaisin Suomeen. Sulautumisen vertaisryhmään odotetaankin onnistuvan ongelmitta. Tämä ei aina valitettavasti käy näin. Lapsi voi kokea paluunsa vaikeaksi, jäiväthän kaverit lähtömaahan ja olo on vieras Suomessa. Kielenkäyttö, sanasto, koulusysteemi ja mielenkiinnon kohteet tuntuvat oudoilta. Jos lapsi on syntynyt ulkomailla tai muuttanut sinne aivan pienenä, palaa hän uuteen maahan. Kokemukset Suomesta ovat lomalla koettuja ja monesti sijoittuneet joulun tai kesän ympärille. Arki kouluineen ja harrastuksineen ovat voineet olla hyvin toisen näköisiä ulkomailla. Monet lapset ovat eläneet ulkomailla melko suojattua elämää. Suomalaisen yhteiskunnan suhteellinen vapaus on uutta, tämän voivat kokea pelottavaksi niin pienet kuin isommatkin lapset. Lisäksi murrosikäisen kanssa kysymykseen tulee luonnollisesti myös, kuinka nopeasti he löytävät paikkansa uudessa, omassa vertaisryhmässään. Miten pukeutua, mistä puhua, miten puhua, on monelle murrosikäiselle erittäin tärkeää. Koulun valintaan vanhempien on hyvä käyttää hieman aikaa. Toisin kuin Suomessa, ulkomailla vanhemmat ovat lasten koulunkäynnissä vahvasti mukana. Kouluun ja harrastuksiin vietiin ja aktiviteetteihin osallistuttiin. Suomessa lapsen oletetaan kulkevan niin koulumatkansa kuin harrastuksiinsa julkisilla kulkuvälineillä. Lapsi ei välttämättä ole myöskään yhtä omatoiminen muissa asioissa kuin ikätoverinsa Suomessa. Tänä päivänä Suomessa on tarjolla jo monissa kaupungeissa kielipainotteisia kouluja, kansainvälisiä kouluja ja IB-kouluja. Kouluihin voi käydä tutustumassa koulun omilla verkkosivuilla. Tarvittaessa palaaville lapsille järjestetään tukiopetusta. On myös hyvä varautua siihen, että koulupäivät ovat lyhyempiä ja monen vanhemman huolen yksinäisistä iltapäivistä kotona pelastavat iltapäiväkerhot, joita mm. kunta tarjoaa 1-2 -luokkalaisille. Tähän kaikkeen totutteluun tulee varata hyvin aikaa. Kulje lapsen kanssa ensimmäiset päivät, kertaa mm. liikennesäännöt. Lapsen ikävä takaisin lähtömaahan voi olla voimakasta, mutta onneksi nykyajan teknologia esim. Skypen tai Facebookin kautta helpottaa ikävää. Yhteyden ylläpitäminen on tärkeätä lapsen kannalta, tässäkin vanhempien rooli on merkittävä. Aina lähdössä Jokaisessa maassa on hyvät ja parannettavat puolensa. Kun tietää varata aikaa Suomeen pa

13 luuseen ja sen herättämiin kysymyksiin ja tunteisiin, koittaa vielä jonain päivänä se ihanan aurinkoinen päivä, jolloin ratkaisu tuntuukin juuri oikealta! Susanna Merikanto-Timonen Paluumuuttaja vm Vinkkejä: valmistaudu paluuseen ajoissa varaudu myös henkisesti siihen, että paluu ei ole ruusuilla tanssimista anna itsellesi ja perheenjäsenillesi aikaa sopeutua muista, että et ole ensimmäistä kertaa uuden kulttuurin edessä älä pety, vaikka sukulaiset ja ystävät eivät riemumielin kuuntele kokemuksiasi ulkomailta, kateuden tunne vain toinen paluumuuttaja ymmärtää tunnetilasi tukiverkoston merkitys ole armollinen itseäsi kohtaan jokainen perheesi jäsen kokee paluun yksilöllisesti. Olkaa toistenne tukena. Wenn man ins Ausland zieht, muss man sich mit einer neuen Kultur auseinandersetzen. Logisch. Aber kehrt man nach Jahren in die Heimat zurück, muss man sich auch wieder neu einleben. Sogar 80 % derer, die nach Finnland zurückkehrten, fanden es schwerer sich wieder einzuleben, als ins Ausland zu ziehen, schreibt Susanna Merikanto-Timonen. Aus eigener Erfahrung empfiehlt sie, sich viel Zeit für den Prozess zu nehmen. Die Kinder haben im Ausland ein anderes Leben geführt und kennen Finnland hauptsächlich nur aus dem Urlaub. Sie müssen neue Freunde finden, sich in Schule und in der Jugendkultur orientieren. Hinzu kommt, dass das Leben in Finnland oft viel freier als in anderen Ländern ist. Für den Schritt in mehr Selbständigkeit braucht das Kind Unterstützung. Auch für die Eltern ist ratsam, sich Unterstützung zu suchen am besten von Menschen, die in der gleichen Situation waren und die Gefühle daher nachvollziehen können. Wichtig ist, dass alle in der Familie sich gegenseitig unterstützen und einander die Zeit geben, die jeder in seinem individuellen Tempo für das Einleben braucht. Aiheesta lisää: Deutsche Zusammenfassung Ritva Prinz P. Oksi-Walter, J. Roosa, R. Viertola- Cavallari, Monikulttuurinen perhe K. Junkkari, L. Junkkari, Nykyajan paimentolaiset työ ja koti maailmalla I. Tikka, Suomalainen lapsi maailmalla. Kolmannen kulttuurin kasvatit M. Saviaro, Expat Guide to Finland M. Saviaro, M. Helaniemi, Kun työ vie maailmalle kuva: kislev istockfoto

14 Kättä päälle Für mehr Kinderfreundlichkeit kuva: Lisa Valder Arkkipiispa Jukka Paarma on käynnistänyt valtakunnallisen Kättä päälle -haastekampanjan lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi. Paarma aloitti kampanjan sopimalla tekevänsä erityisen lapsiystävällisen teon tai päätöksen vuonna Arkkipiispa haastoi myös eduskunnan puhemies Sauli Niinistön tekemään samoin. Kättä päälle -haastekampanja liittyy YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoteen. Kampanjan tavoitteena on jokaisen suomalaisen lapsen kuuleminen. Lapsen oikeuksien juhlapäivään mennessä halutaan kerätä jopa miljoona Kättä päälle -sopimusta. Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään 20. marraskuuta. Myös arkkipiispa Paarma ja puhemies Niinistö julkistavat tällöin omat lapsiystävälliset tekonsa. Lisäksi he ovat sopineet haastavansa juhlavuonna suomalaiset ministerit ja piispat lapsiystävällisten tekojen ja päätösten pariin. Kättä päälle -sopimus tehdään lapsen näkökulmasta. Kättä päälle -kampanja käynnistyi kirkollisten palvelujärjestöjen aloitteesta. Se on kaikille suomalaisille avoin haastekampanja, jossa aloite annetaan kasvatuksen ammattilaisille. Lapsi voi tehdä oman sopimuksensa aikuisen kanssa, mutta sopimus voi olla myös aikuisten välinen, lapsen etua ajava sopimus. Juhlavuoden tavoitteena on kirkossa, että jokaista lasta kuullaan ja hänet nähdään. Näin lapselle voidaan luoda puitteet hyvän elämän toteutumiseksi, kertoo hankekoordinaattori Kaisa Rantala. Kättä päälle -kampanja toteutetaan Seurakuntien Lapsityön Keskuksen, useiden kansalaisjärjestöjen sekä mainostoimisto Zeelandin yhteistyönä. Der finnische Erzbischof Jukka Paarma hat den Startschuss für eine landesweite Aktion für ein kinderfreundlicheres Finnland gegeben. Er hat eine Zusage für eine kinderfreundliche Tat oder Entscheidung im Jahr 2009 gegeben und den Parlamentspräsidenten Sauli Niinistö herausgefordert, ebenso zu tun. Die Aktion Kättä päälle ( Hand drauf! ) wurde vom kirchlichen Zentrum für die Arbeit mit Kindern und zahlreichen Freiwilligenorganisationen ins Leben gerufen. Sie will die vor 20 Jahren von der Vollversammlung der Vereinten Nationen verabschiedete Konvention über die Rechte des Kindes ins Blickfeld rücken. Die Kampagne soll dazu beitragen, dass jedes Kind gehört und gesehen wird, berichtet die Koordinatorin Kaisa Rantala. Bis zum Jubiläum am sollen eine Million solcher Vereinbarungen gesammelt werden unter Entscheidungsträgern wie unter Normalbürgern. Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteesta lyhensi/ Deutsche Zusammenfassung Ritva Prinz Turun tuomiokirkko

15 Pappi on kuin roskakuski? Hei Anssi, miksi meillä on pappi? Warum haben wir einen Pfarrer?? kysyy Jussi 4v. fragte der 4-jährige Jussi Hei Jussi! Pappi on vähän niin kuin roskakuski. Ihmiset kertovat papille asioista, jotka ovat heille raskaita ja vaikeita. Sen jälkeen heille tulee helpompi olo, koska pappi auttoi tyhjentämällä roskikset roska-autoon. Pappi on vähän niin kuin koulun opettaja, joka auttaa oppilaita kasvamaan paremmiksi ihmisiksi. Sunnuntain oppitunneilla kirkossa pappi pohtii toisten kristittyjen kanssa, miten ihmisen tulisi elää lähellä Jumalaa ja rakastaa toisia ihmisiä. Pappi on myös vähän niin kuin enkeli. Hän kertoo kaikille hyvää sanomaa Jeesuksesta, jonka Taivaan Isä lähetti maailmaan Vapahtajaksi. Siksi hän kutsuu ihmiset kirkkoon laulamaan, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa yhdessä enkelien kanssa. Pappi siis auttaa ihmisiä roskakuskin, opettajan ja enkelin tehtävissä mutta ei kuitenkaan ole mikään niistä. terveisin Anssi Pfr. Anssi Elenius antwortet: Ein Pfarrer ist ein bisschen wie ein Müllmann. Menschen erzählen ihm Dinge, die für sie schwierig und bedrückend sind. Danach geht es ihnen besser, weil der Pfarrer ihnen geholfen hat, und den Müll in das Müllauto geleert hat. Der Pfarrer ist auch ein bisschen wie ein Lehrer in der Schule, der den Schülern hilft, zu besseren Menschen zu wachsen. Bei dem Unterricht in der Kirche am Sonntag überlegt er mit anderen Christen, wie wir Menschen in Gottes Nähe leben und einander lieben sollten. Der Pfarrer ist auch ein bisschen wie ein Engel. Er erzählt allen die gute Nachricht von Jesus, den der Himmlische Vater als Retter in die Welt geschickt hat. Darum lädt er die Menschen in die Kirche ein, um dort zu singen, zu beten und zusammen mit den Engeln Gott zu loben. Der Pfarrer hilft also den Menschen wie ein Müllmann, ein Lehrer oder ein Engel aber er ist nicht wirklich einer von ihnen. Pastori Anssi Elenius vastaa tällä palstalla lasten kysymyksiin Jumalasta, Jeesuksesta ja kirkosta. Mitä sinä haluaisit tietää? Voit lähettää kysymyksesi osoitteella: Willst du Pfarrer Anssi auch etwas über Gott und Jesus fragen? Sende deine Frage an kuva: istockphoto, McIninch 15

16

17 SommerSehnsucht Esirukous ole esillä ole takana ja ole piilossa Ole tyynyn alla peiton kätköksissä Kummulla ja kukkulalla Ole luonani Ja ole rakkaideni luona Äidinkieli Wenn ich von der Reling die grünen Kuppeln des weissen Domes sichte, mich auf langen Schotterstrassen dem Mökki nähere, den Kiefernwald und Schilfgürtel nach der Abendmahlzeit durchforste und schliesslich den Saunaofen und Vichta bereit richte, dann gelange ich stück für stück meinem Kinderherzen folgend in meine Sommerheimat. Taija Schmidt Olen miettinyt äidinkieltäni isänkieltäni siskonkieltäni, joka on niin erilainen kuin kaikki kielet, joita täällä puhun. Olen miettinyt, että juuri tämä kieli on minun kotini, valkoiset lakanat ja koivun tuoksu, rippiristi, Isä Meidän ja se aidan taakse vilahtava sala-ajatus Tämän kielen sanat mieleni taitaa parhaiten. nimimerkki Mailanen kuva: Manfred Johann

18 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi Synt. aika Osoite Sähköposti Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille Jäsenmaksu 23 euroa / USD 29 kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan.Perheenjäsenen jäsenmaksu 11 euroa / USD 14 kalenterivuodelta. Nimi / nimet [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) Maksan euroa kortin nro voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland

19 kuva: Roland T. Frank Saksaan palaajat Kun lentää juhlapyhien jälkeen Finnairilla Helsingistä johonkin keskisuureen saksalaiseen kaupunkiin, on varsin hyvät mahdollisuudet törmätä tuttaviin. Palaajilla on monenlaisia tunnelmia. Muistan yhden loppiaisen lennon, jolla tutulla Erasmus-opiskelijalla oli jo valmiiksi koti-ikävä. Kai se sitten on taas lähdettävä, hän huokaisi Helsinki-Vantaalla. Samalla lennolla ollut, Saksassa jo useita vuosia asunut tuttavani taas iloitsi pääsevänsä vihdoin kotiin kahden viikon toisten nurkissa pyörimisen jälkeen. Palaaja voi olla palaamassa vastahakoisesti vieraaseen, palaamassa helpottuneena kotiin, tai jotakin siltä väliltä. Minulle palaaminen on ollut tähän asti jotain siltä väliltä. Alussa, kun koti oli vielä Suomessa, iloitsin tulossa olevista uusista kokemuksista, rakkaista ihmisistä ja siitä että pääsisin puhumaan taas saksaa. Kun koti sitten lopulta siirtyi Saksaan, alkoi hämmentävä vaihe, jossa välillä on kotonaan kahdessa maassa, välillä ei oikein kummassakaan. Tämä vaihe jatkuu vielä. Juuri paluulennoilla tulee mietittyä, miten sitä enää osaisi sopeutua Suomeen asumaan. Ja toisaalta Suomen-matkan jälkeen näkee Saksan taas uusin silmin, tuntee jopa vierautta, joka arjesta on jo aikaa sitten hävinnyt. Ja kuitenkin kumpikin maa on koti. Sellaistakin on sattunut, että menomatkan kanssamatkustajat ovat tulleet paluulennolla uudestaan vastaan. Viimeksi näin kävi erään äidin ja kahden pikkutytön kohdalla. Menomatkalla kuulin äidin puhuvan suomeakin, mutta perheen kielenä oli saksa. Kun palasimme, oli äidin ja tytärten keskinäinen kieli vaihtunut suomeksi. Toivottavasti heidän matkansa oli niin kielelle kuin mielelle antoisa ja kotiinpaluunsa riemullinen! Anu zu Dohna YTM, jatko-opiskelija, Stuttgart Kesäkaudella 2008 Suomessa vieraili 3,4 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Kesäkaudella toukokuun ja lokakuun välisenä aikana - Suomessa vieraili kaikkiaan 3,4 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, ilmenee Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen toteuttamasta rajahaastattelututkimuksesta. Tutkimusjaksolla haastateltiin kaikkiaan ulkomaista matkustajaa Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Matkustajamäärä vuonna 2008 kasvoi 5 prosenttia edellisestä kesäkaudesta. Eniten matkustajia saapui Venäjältä, josta tulleiden matkustajien määrä lisääntyi 13 prosenttia edelliskesästä. Vapaa-ajanmatkalla oli 44 prosenttia matkustajista. Neljännes ilmoitti matkan pääsyyksi työmatkan. Tuttava- tai sukulaisvierailulla oli 12 prosenttia matkustajista. Muita tai useita pääsyitä Suomeen tulolle ilmoitti viidennes matkustajista. Keskimäärin ulkomaiset matkustajat viipyivät vierailullaan Suomessa 4,6 yötä. Omassa asunnossa tai omassa mökissä yöpyminen lisääntyi 40 prosentilla edelliskesästä. Helsinki oli suosituin matkakohde, kolmannes kaikista matkustajista vieraili Helsingissä. Lähde: Tilastokeskus

20 Camino So spricht der Herr: Ich bin mit dir und will dich behüten, wo du hinziehst. 1. Mose 28,15 Rückblickend kann ich feststellen: Es war ein guter Spruch. Auf meiner Pilgerreise zu Fuß auf dem Jakobsweg von Roncesvalles nach Santiago de Compostella gab es Momente, in denen mir dies bewusst wurde und gut tat. Am wurde ich aus dem Alltag gerissen und fand mich mutterseelenallein in Bilbao wieder, mit knapp 10 Kilo Habseligkeiten auf dem Rücken. In vier Wochen, denen ich nicht mehr ausweichen konnte - der Rückflug war für den gebucht - sollte ich die Langsamkeit entdecken. Am nächsten Abend nach einer Busfahrt war das Kloster in Roncesvalles in den Pyrenäen erreicht. Der Pilgeralltag begann, für mich mit 26 Etappen von durchschnittlich 29 km, mit Pilgermesse und menue und erster unruhigen Nacht im riesigen Schlafsaal. Morgens lange vor 6 Uhr war die Nachtruhe vorbei, erste Pilger waren dann schon auf dem Weg. Warum nur? Die Herberge ich war nur in Albergas, Klöstern oder Kirchen - sollte man bis 8 Uhr verlassen haben, Frühstück gab s unterwegs, es sei denn, man hatte selbst vorgesorgt. Beim Passieren von Ortschaften traf ich immer wieder bekannte Gesichter und wir verweilten gemeinsam beim Cafe au Leche. Das Tagesziel wird am Nachmittag/Abend erreicht, nach Abstempeln des Pilgerpasses (= Credentiale) erhält man sein Bett, mal im großen Saal, mal im kleinen Zimmer, aber fast immer gemischt nach Geschlecht, egal ob jung oder alt. Die Versuchung nach privater Unterkunft kam nie auf. Der Rest des Tages verging mit Körperpflege, Wäsche waschen (musste auch trocknen!), einkaufen, Geselligkeit, evt. Pilgermesse. Das Pilgermenue gab es in Restaurants nebenan, aber nie vor 19 Uhr, und immer war eine Flasche Vino Tinto im Preis (ca. 8 bis 9 ) eingeschlossen. Sprache war oft ein Problem, denn man spricht fast ausnahmslos Spanisch. Um 22 Uhr ging das Licht aus. Nach erholsamer Nachtruhe wiederholte sich der Tag, nur die Landschaft, das Wetter, die Länge der Etappe änderten sich, der Weg auch, aber Weg bleibt Weg. Er ist das Ziel - einfach immer nur den gelben Pfeilen oder Muscheln folgend

21 1) Gedenktafel für einen, der es nicht schaffte 2) Eine Pilgerherberge am Weg 3) Der Weg in den Pyrenäen Besonders in Erinnerung sind mir geblieben: die steilen Steigungen bei 35 Grad in der Mittagszeit hinter Pamplona. Da spürte man das Herz klopfen! das herbeigesehnte Auftauchen der Kirche am Horizont. Da gewann Kirche eine neue Bedeutung, nämlich Ende der Anstrengung, Ruhe, Schutz, Essen und Beisammensein mit netten Menschen. die anstrengenden Pässe hinter Leon, vorbei an uralten Pilgerfriedhöfen und auch neueren Gedenkkreuzen. das Crux de Ferro, wo Pilger mitgebrachte Lasten/Steine ablegen. natürlich der O Cebreiro, der höchste, kraftraubende Pass. die den Hohlweg am Berg herabrennende Kuhherde, die an mir - an die Steinwand gepresst - vorbeischlitterte. Aber ich war behütet und durfte weiterziehen. Ich war nie wirklich alleine, traf immer jemanden, mit dem ich ein Stück des Weges gehen und sprechen, zusammensitzen oder zu Abend essen konnte. Ich traf Menschen aus meiner Heimat, aus Finnland und Rest-Skandinavien, Rest-Europa, Australien, Neuseeland, Korea, Brasilien und Nordamerika. Manche(n) würde ich gern mal wiedertreffen. Natürlich war das Wetter auf den letzten 200 km in Galizien wie in Irland, die irischen Pilger fühlten sich wie zu Hause. In Santiago, wo ich am nachmittags mein Ziel erreichte, war dann herrliches Wetter. Wie alle Pilger besuchte ich die Pilgermesse in der gewaltigen Kathedrale und die Statue des Heiligen Jakobs. Im Büro neben der Kathedrale gab es die Compostela, die seit dem 13. Jahrhundert ausgegebene Urkunde. Die schönsten Momente der verbleibenden drei Tage in der lebendigen, schönen Altstadt waren plötzliche Wiedersehen mit Pilgern, die während des Weges abhanden gekommen waren, und davon gab es viele. Die Motive jedes einzelnen auf dem Camino waren sicher sehr unterschiedlich, vielleicht Dankbarkeit Einlösung von Versprechen Problemlösungsversuche Flucht aus dem Alltag Versuch der Selbstfindung oder einfach nur Lebensfreude, Freude an der Bewegung oder sonst was Soweit ich es bemerkte, waren alle auf dem Weg frei, offen und fühlten sich wohl, oft wohler als im Alltag. Ob ich noch einmal der gleichen machen könnte? Auch wenn ich mich auf den endlos langen 750 km zwischendurch mal gefragt habe, ob ich eigentlich ganz klar im Kopf gewesen war, ist die Antwort : JA Man sagt, das Klingen der Glocken der Kathedrale von Santiago bleibt lange im Ohr und wirkt irgendwie nach; wenn es allmählich nachlässt, wächst der Wunsch wieder zu gehen. So wünsche ich euch allen, die ihr euch auch dazu hinreißen lasst Buen Camino. Auch für euer restliches Leben. Text und Fotos: Günter Eckhoff

22 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA 12 Eintopfesser wieder unterwegs! Diesmal am 18. April 2009 in der Domstadt Köln gesichtet Latrinengerüchte - Römischer Abwasserkanal, Foto: Albrecht Winkler Uhr: Köln, das neue Domfenster von Gerhard Richter Betrachtung durch die Eintopfbrille ruft unterschiedlichste Reaktionen und Bewertungen hervor aber beeindruckt, wie auch immer! Uhr: Eintopfesser dringen ins Zentrum römischer Machtansprüche vor, in die Ruinen des Praetorium, Amtssitz des Statthalters in Köln der Hauptstadt der römischen Provinz Niedergermanien, und seinen Abwasserkanal - alt, schön, interessant, feucht! Uhr: Eintopfesser auf dem Weg zum Quell reinigenden Wassers Abstieg in die mittelalterliche Mikwe, ein jüdisches Reinigungsbad aus dem 9. Jahrhundert n. Chr Uhr: Freibier hebt die Stimmung in der Pfaffen-Brauerei! Stärkung der Eintopfesser mit Hilfe landesüblicher Nahrung, z. B. Kölsch und Himmel un Ääd oder kulinarischen Spitzenmenüs wie z. B. Mineralwasser und Spargelcremesuppe mit Sahnehäubchen aus der Sahne- Sprühflasche. Dumm ist es beim Köbes Kabbeseintopf bestellen zu wollen Uhr: Erneuter Kulturschock der Eintopfesser auf Grund der Besichtigung des Kunstmuseums des Erzbistums Köln Kolumba - einem extravaganten, edlen Museumsneubau mit verwirrender Ausstellung, im Gesamturteil als zu extraordinaire für Eintopfesser befunden Uhr: Endlich wieder auf sicherem Gelände: Die Eintopfgruppe! - Diesmal im Kölschen Kaffeehaus, einem Selbstbedienungsladen mit gehobenem McDonald s Charme, aufgepeppt durch Plastik-Kronleuchter und leichten Anklängen an Gelsenkirchener Barock Uhr: Glückliche Heimkehr ins Ruhrgebiet, der Heimat von Currywurst mit Pommes rot-weiß, Grünkohl und dicken Bohnen. Guten Appetit! Allen Eintopfessern, Fleischfressern und Körnerfreunden, aber auch den weiteren Freundinnen und Freunden in den finnischen Gemeinden, die sich zur Ernährung anderer Nahrung bedienen, wünsche ich einen schönen, gesegneten, erholsamen Sommer und bin bis zur nächsten Eintopfsaison, deren Eröffnung am 12. September 2009, Uhr, mit einem deftigen Eintopf nach Hausmannsart in der Klinikstraße 20, Gemeindehaus der Lutherkirchengemeinde, Bochum, zu erwarten ist. Euer Eintopfkoch Albrecht, dann Lehrling im 3. Lehrjahr

23 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA Pimeässä valossa Maria Juvan öljymaalauksia Berliinin Suomi-keskuksessa Valo, liike, ele, olemus. Tunnelmat, havainnot, vaikutelmat, jotka taiteilija Maria Juva (1957) siirtää kankaalle, näyttäytyvät hänen suurikokoisissa töissään usein kuin imaginaarinen pyyhkäys... Vaaleat, tummat, kirkkaat tai himmeät värit toistensa vastakohtina, ohuet maalikerrokset, vain muutama pehmeästi käsitelty elementti kuvassa, joko aivan tumma tai aivan vaalea, kirkas kuvatausta, ovat tämän näyttelyn ominaisuuksia. Ihminen, tyttö- tai naishahmot ovat Maria Juvan keskeistä kuvastoa. Nämä muutamat hahmot eivät koskaan esiinny missään tunnistettavassa tilassa, emmekä tiedä, mikä vuodenaika, mikä vuorokauden aika, mikä valonlähde antaa näille kuville niiden merkillisen tunnelman. Imatralla syntynyt, Helsingissä jo 20 vuotta asuva Maria Juva on antanut näyttelylleen moniselitteisen, paradoksaalisen nimen Pimeässä valossa, ja sen teemana voisi olla sanaleikki Moninaisuus, moni-naisuus. Maria Juvan kertomuksilla on subjektiivinen lähtökohta; kertomuksissaan hän käsittelee omia kokemuksiaan naisena sekä kokemuksiaan naisellisuudesta. Mutta taiteilijan yksilölliseen minäkuvaan yhdistyy kaikkien naisten tie, kuten hän ajattelee, ja se tie ei hänen mukaansa ole riippuvainen naisen ideaalityypistä (esim. kauneudesta, hoikkuudesta). Maria Juva pohtii taiteellisessa työssään henkilökohtaista identiteettiään tyttönä ja naisena, mutta myöntää, että naisen OLEMI- NEN on määrittämätön. Toisena teemana Maria Juva nimeää inhimillisiä tunteita, joita taiteilija haluaa tuoda esiin ja näyttää ihmishahmojen kautta maalauksissaan: olennaisia, tärkeimpiä elämän huippukohtia, kuten vapautumista, vapautta, kypsymistä aikuiseksi, raskautta, vanhenemista, olotiloja, jotka ovat yleisiä kaikille ihmisille. Hänen kuvastoonsa tulivat aluksi vaatteet eri kulttuureista, juhlapuvut, mekko naisen symbolina. Unelmathan ilmenevät usein juuri puvuissa. Vähitellen Juva liittää maalauksiinsa yleisen näkökulman aiheenaan ja kysyy: Miten ihminen pärjää tunteidensa kanssa? Samalla hän vakuuttaa, ettei ihminen tiedä tunteitaan, ei osaa nimetä niitä. Maria Juvalle maalaaminen on tapa ajatella, eikä hänen värinkäyttönsä tai tapansa käsitellä aiheitaan siten ole satunnainen tyylivalinta, vaan tarkoituksellisia keinoja tunteiden ja tunnelmien kuljetukseen kuvatilaan. Hän ei kuitenkaan kuormita väriä abstrakteilla arvoilla, vaan käyttää sitä tunneperäisesti. Väri ei siis ole symboli hänen maalauksissaan. Väri on Maria Juvalle muodon lähtökohta ; ilman muotoa, figuria, Juva ei pystyisi maalaamaan, kuten hän vakuuttaa. Nämä aiheet ja figurit hän sitten lataa merkityksillä - sekä myös tunnelmilla. Hänen kuviensa synnyttämät assosiaatiot ovat enimmäkseen - miellyttäviä ja maalauksien käsittely on kaunista. Joskus tunnelma on hauras, tavoittamaton, salaperäinen. Taiteilija kaivaa esiin unelmiamme ja toiveitamme; hänen kuvansa pysyvät fragmentaarisina ja niin katsoja saa liittää niihin omia rakennuselementtejään, saa ajatella kertomusta eteenpäin. Hellevi Rebmann, Berliini Kuva: Mikael Merenmies

24 leikattua Suomen lehdistä Kirkolliskokous keskusteli lasten oikeuksista kirkossa Kirkolliskokouksessa keskusteltiin lasten asemasta ja lapsivaikutusten arvioinnista keskiviikkona Pastori Hans Tuominen Vantaalta perusteli aloitetta sekä Uuden testamentin sanoilla Sallikaa lasten tulla minun tyköni että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden aloitteilla. Kirkossa on meneillään Kättä päälle -kampanja, jossa lapsen kanssa voi tehdä sopimuksen ja lapsiystävällisen teon. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla voidaan luoda esimerkiksi lapsiystävällisempiä rakennuksia ja huomioida toiminnassa lasten näkökulma. Kirjailija Anna-Mari Kaskinen, yksi aloitteen allekirjoittajista, muistutti, että lapsen huomioon ottaminen kirkossa ei välttämättä merkitse suuria taloudellisia uhrauksia vaan uutta asennoitumista. Lapsi tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan jumalanpalveluselämää ja toimintaa tai kun rakennetaan toimitiloja tai korjataan vanhoja. Aloite innoitti edustajat laajaan keskusteluun. Kirkolliskokous lähetti asian yleisvaliokuntaan. Nuorille oma kirkolliskokous Kirkolliskokous kävi myös lähetekeskustelun edustaja-aloitteesta, jonka mukaan nuorten osallisuutta kirkossa tulisi vahvistaa. Tutkija Signe Jauhiainen Jyväskylästä esitti, että kirkko selvittäisi, kuinka se voisi vahvistaa nuorten osallisuutta kirkossa. Jauhiainen esitti muun muassa, että nuorille perustettaisiin oma kirkolliskokous ja nuorten kokous voisi tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle. Lähetekeskustelussa aloite sai vahvan kannatuksen ja se lähetettiin yleisvaliokuntaan. (KT ) Rippikoulu yhteiskunnan viimeinen yhteisöllinen kasvatuskenttä Luterilaisen kirkon isostoiminta nuorten vapaaehtoistoimintana on ollut koko 2000-luvun menestystarina. Isoskoulutuksen ja -toiminnan osallistujien määrä on kuluvalla vuosituhannella tasaisesti kasvanut ja vakiintunut kahden viime vuoden aikana. Vaikka nuoret ovat varsin koulutuskriittisiä vuoden iässä, heistä huomattava määrä haluaa toimia vapaaehtoisena toisten nuorten hyväksi. Vuoden 2008 tilastojen mukaan nuorta osallistui seurakuntien isoskoulutukseen. Isosina toimineita oli Rippikouluissa aikuinen tarvitaan luomaan toiminnan olosuhteet ja antamaan rajat, isosille annetaan sopivankokoista ja aitoa vastuuta. Heidän mielipiteitään kuunnellaan, mutta päätökset ja vastuun kantavat aikuiset työntekijät. Rippikoulu on olennainen osa nuorten kulttuuria, josta nuoret tunnistavat oman tapansa elää ja toimia. Rippikoulu on yhteisöllinen toimintamuoto, joka perustuu hyvin pitkälti vertaisoppimiseen. Rippikoulu on yhteiskunnan viimeinen yhteisöllinen kasvatusfoorumi, väittää Kirkkohallituksen seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen. Yhteisöllisyys on yleisesti ohentunut kouluissa ja perheissä. Nuorilla on yhä vähemmän toimivia yhteisöjä, ja tässä muodossa rippikoulu toiminnallisena ympäristönä vain korostuu. Toisaalta yhteisöllisyys on siirtynyt verkkoon, mutta se ei yksin riitä, sanoo Kokkonen. Rippikoulusta puuttuvat tarkoituksella kilpailutus ja suorittaminen, ulkonäkökeskeisyys ja pärjääminen mediayhteiskunnassa. Rippikoulussa nuoren on helppo olla oma itsensä. Vuonna 2008 rippikoulun käyneitä oli eli 15-vuotiaiden ikäryhmästä 87,6 prosenttia. (KT ) Kirkon tiedotuskeskuksen uutisista poimi Ritva Prinz

25 NUORET Luonnontiedettä, Luojaa ja laulutusta ISOb Berliinissä Niin kuin ISOa:ssa, kaikki tulevan kesän isoset (ja kaikki, jotka isoseksi pyrkivät) saapuivat perjantai- tai lauantaiaamuun mennessä Berliinin Suomi-keskukseen. Ensin kaikki tervehtivät toisiansa ja tutustuttiin uusiin kasvoihin. Iltapalan jälkeen leikittiin yhteisleikkejä, että voitiin tutustua toisiinsa paremmin. Illan suussa kuitenkin matka jatkui Sun-Flower -nimiseen hostelliin, johon piti ajaa kahdella metrolla. Kun kaikki olivat vieneet tavarat huoneisiin, kiersimme vielä katselemassa toistemme huoneita, jotka olivat eri kerroksissa. Keskiyön aikaan sitten sammuivat meidän valot. Aamulla syötiin aamupala ja sen jälkeen ajettiin hartautta varten Suomi-keskukseen. Kun hartaus oli pidetty, koulutus, laulutus ja ryhmätyöt alkoivat. Meiltä kysyttiin erilaisia kysymyksiä, kuten esim. mikä on maailma, miksi ihmiset uskovat Jumalaan tai miksi ei ja siitä sitten riitti puhumista. Kun kaikki ryhmät olivat esittäneet työnsä, meille kerrottiin päivän ohjelma. Koska päivällisen aika koitti, meidät haettiin syömään, mutta heti ruuan jälkeen matka jatkui ison Berliinin läpi Naturkunde -museoon. Siellä meille annettiin tehtäväksi keksiä noin viiden hengen ryhmissä kysymys luonnon ja Luojan välisestä suhteesta. Tunnin jälkeen me kaikki tapasimme yhdessä museon huoneessa, jossa me esitimme valmistamamme kysymykset ja Ulkosuomalaisten nuorten aikuisten tapaaminen Espoossa Pohditaan yhdessä kulttuurin ja kielen vaikutuksia identiteettiin, sekä opitaan enemmän monikulttuurisista perheistä. Unohtamatta tietenkään nauttia suomalaisesta kesästä Velskolan leirikeskuksessa. Osallistumismaksu 75. Lisätietoja ja ilmoittautuminen (10.6. mennessä) Lisätietoja myös netissä nuorten sivuilla Iloisia tulevia isosia matkalla Berliinin metrossa. Kuva: Anssi Elenius sitten saimme ohjaajilta vastaukset. Tämän jälkeen meille annettiin pieni yllätys, nimittäin, että me saisimme kävellä ryhmittäin Berliinissä. Yksi ryhmä löysi Audrey Hepburn -näyttelyyn ja Alexanderplatzille, toisetkin tuntuivat tyytyväisiltä kierroksiinsa. Kun me viimein saavuimme takaisin tapaamispaikalle, palasimme Suomi-keskukseen. Jokainen ryhmä valmisti oman iltaohjelman, johon piti kuulua yksi sketsi, laulu ja leikki. Kun kaikki olivat esittäneet iltaohjelmansa, syötiin iltapalaa ja pidettiin iltahartaus. Hostelliin palasimme jotkut reippaina ja toiset väsyneinä. Vielä jaksettiin kuitenkin juhlia iltaa, toiset pitempään kuin toiset. Aamiaisen jälkeen siirryttiin matkatavaroiden kera aamuhartauteen Suomi-keskukseen. Kun hartaus oli pidetty, laulettiin viimeisen kerran, ennen kuin ensimmäiset lähtivät koneelle tai junalle. Pitkän halauksen jälkeen loppuporukka meni syömään ja sen jälkeen kaikki lähtivät yhdessä pääjuna-aseman suuntaan, missä halattiin viimeisen kerran ja ajateltiin seuraavaa ihanaa, yhteistä tapaamista. Päivät vierähtivät niin nopeasti. Linda Mahr, Kira Steenblock

26 KIELIKOULU Hyvä kielikouluväki! Nyt on saatu nauttia jo monta viikkoa melkeinpä kesäisistä ilmoista. Lähtiessäni Helsingin lentokentältä nollakelissä ja pienen lumisateen säestämänä takaisin kotiin pääsiäismatkalaisten kanssa, oli täällä Pohjois-Saksassa aurinkoinen ja kesäinen sää! Jo lentokoneesta näkyivät laskeutuessamme Hampuriin vihreät ja vaaleanpunaiset puut. Ensimmäinen pääsiäismatka, jolla olin itse mukana kokeneen konkarin Tuija Kapasen kanssa, sujui pääpiirteittäin oikein hyvin. Meillä oli mukavia koululaisia mukana matkalla, ja retket olivat sekä mielenkiintoisia että hauskoja. Tarkemman kuvauksen voitte lukea konkari-matkalaisen Juho Mengesin kirjoittamana tällä sivulla. Hyvää juhannusta ja iloista kouluvuoden loppua kaikille toivottaa Päivi Nurmi-Steinke Pääsiäismatka 2009 Kaikki pääsiäismatkalaiset saapuivat 4.4. Helsinkiin. Joka puolelta Saksaa tuli osallistujia. Lentokentällä meidät otti ensin vastaan Tuija, joka johti pääsiäismatkaa jo yhdeksättä kertaa. Sen jälkeen vietettiin viikonloppu isäntäperheiden luona ja maanantaina oli ensimmäinen koulupäivämme. Illalla oli kuten aina infotilaisuus, jossa meille kerrottiin, mitä me tehdään Helsingissä ja miten me päästään kulkemaan. Myös tapaamispaikka sovittiin silloin: Tapaamme rautatieasemalla Sokoksen puoleisella ovella! Samalla annettiin isäntäperheiden lapsille kiitokseksi elokuvalippu ja huomautettiin heille, että suomalaiset voivat tulla Saksaan meidän perheisiimme vastavierailulle. Kun tilaisuus oli loppunut, kaikki lähtivät kotiin päin, mutta sitä ennen tehtiin jo ensimmäisiä suunnitteluja, missä voisi käydä shoppailemassa. Koko porukka suomalaisten isäntäperheen lasten kanssa Luonnontieteellisen museon edessä

27 KIELIKOULU Tiistaina oli puolelle ryhmästä normaali koulupäivä, ja toinen puoli kävi Annantalossa tekemässä käsinukkeja. Keskiviikkona kävimme Luonnontieteellisessä museossa, missä me nähtiin eläinten luurankoja yms. Eniten meille jäi mieleen vasikka, jolla on kaksi päätä. Samalla tuli ilmoitus yhdeltä meidän koululaiselta, että isäntäperhe ei ole hänen makuunsa, kun ei pääse liikkumaan ilman perheen nuorta kaupungilla. Torstaina oli ensimmäisen viikon viimeinen koulupäivä, koska vihdoinkin alkoi pääsiäisloma, ja isäntäperheet sai olla rauhassa meidän porukalta. Tiistaina pääsiäisen jälkeen alkoi taas koulu. Tällä kertaa toinen puoli ryhmästä meni Annantaloon ja teki nukkeja. Komeita tuloksia syntyi. Keskiviikkona käytiin Kansallisteatterissa, missä meille kerrottiin, miten kaikki toimii lavan takana: miten rakennetaan lavasteita, miten vaatteet valmistellaan yms. Isoa salia emme päässeet katsomaan, kun torstaina piti olla jokin iso tilaisuus siinä salissa. Sen jälkeen kaikki pääsi katsomaan toistensa nukkeja ja niitten avulla näyteltiin kohtaus Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tarinasta. Torstaina oli kaikkien odottama Fazer-keikka. Fazerin tehtaalla opas kertoi meille Fazerin historiasta, näytti Kalle-videon ja sen jälkeen meidät opastettiin kahden oppaan avulla Fazerin suklaapolun läpi, missä meille kerrottiin, miten suklaata tuotetaan. Sen jälkeen alkoi maistaminen ja hymy tuli naamoihin. Sen jälkeen oli vielä pitkään odoteltu Fazerin myymälä viimeisenä pisteenä, missä jotkut osti viidellä eurolla ja toiset viidelläkymmenellä eurolla. Tämä oli viimeinen ryhmämme yhteinen retki. Perjantaina kaikki olivat viimeisen päivän koulussa ja lähtivät lauantaina taas kohti Saksaa. Yksi poika halusi jäädä Suomeen, kun hän tykkäsi olla niin paljon Suomessa, mutta toiset sanoivat: Tää on liian helppoa. Määhän voisin käydä Saksassa Hauptschulea! Juho Menges 16 v., Kiel Kuvat: Päivi Nurmi-Steinke 1) Luonnonmateriaaleista itse tehtyjä käsinukkeja Annantalossa 2) Nuken tekoa suomalais-saksalaisena yhteistyönä

28 kirkolliset toimitukset kaste Matti Jonas Völkl synt , München kast , München Eemil Noah Leitto synt , Hampuri kast , Hampurin merimieskirkkko Alea Naja Fanny Aleksandra Bode synt , Hampuri kast , Hampurin merimieskirkko Iida Pauliina Hanna Talulah Bode synt , Hampuri kast , Hampurin merimieskirkko Fritz Johann Samuel Schotten synt , Düsseldorf kast , Düsseldorf Erkki Otto Heinrich Herde synt , Berliini kast , Hittbergen Matti Mikael Eloranta synt , Hampuri kast , Hampurin merimieskirkko Avioliittoon vihitty/avioliiton kirkollinen siunaaminen Jouni Antero Halleen Liisa Satu Annikki Korhonen München, Dankeskirche Raimo Bernd Piper Anna Hummel Meitingen, St. Johannes Palveleva puhelin ja Palveleva netti, kirkkojen ylläpitämät sielunhoitopäivystykset tarjoavat luottamuksellista keskustelua. Numeroissa päivystävät ovat koulutettuja vapaaehtoisia tai seurakuntien työntekijöitä. Päivystäjät ovat sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen. Palvelevassa puhelimessa käytetään vain puhelinlaitteita, joissa ei voi tunnistaa soittajan puhelinnumeroa. Saksalaisen palvelevan puhelimen (Telefonseelsorge, 24h) numerot ovat ja suomalaisen (suomenkielinen, su-to klo 18-01, pe-la klo 18-03) sekä (ruotsinkielinen, joka ilta klo 20-24). Suomalaisen Palvelevan netin saavuttaa osoitteesta ja saksalaisen RENKAAN AIKATAULUT: Rengas 8-9/2009 ilmestyy KV 31 elo- ja syyskuun tapahtumatiedot artikkelit: 1.7. / srk-sivut: 1.7. Rengas 10/2009 ilmestyy KV 40: lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: 1.9. / srk-sivut:

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger 1 2 Enni Saarinen Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Stufen A1 und A2 zweisprachig mit finnisch-deutscher Übersetzung 3 Das Erste Finnische Lesebuch für

Lisätiedot

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT SAATESANAT Bereit zum Aufbruch? Elämä on täynnä loppuja - ja uusia alkuja. Kesän ja loman loppuminen merkitsee syksyn alkamista, töihin palaamista, uutta kouluvuotta ja uutta työkautta uusine mahdollisuuksineen

Lisätiedot

Sydämen koti. saatesanat

Sydämen koti. saatesanat saatesanat Sydämen koti yhä uudelleen juuriltaan revitty sielu vereslihalla kaikkien tuolien välissä matkalaukussa sydämen koti Näin kirjoitin muutama vuosi sitten, kun taas kerran kipuilin oman itseni

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser Welt. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser

Lisätiedot

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Kertaustehtävät 1 Täydennä werden-verbillä. Mira: Paul: Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Laura: Frau Schumacher, wie alt 4) Sie dieses Jahr? Frau Schumacher: Ich

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Erään henkisen parantumisen tukijan Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters Text: Pablo Andrés Alemany Lektorat: Astrid Ogbeiwi In Finnisch übersetzt

Lisätiedot

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren)

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren) Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier 1. Kurze Vorstellung Kuka sinä olet? Wer du bist? Wer bist du? Minä olen... Ich bin... Hauska tutustua! Schön, dich kennen zulernen Personalpronomen 1. minä 2. sinä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Puitteet kunnossa. saatesanat

Puitteet kunnossa. saatesanat saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko

Lisätiedot

Lektion 1. Ärger in Tegel

Lektion 1. Ärger in Tegel Lektion 1 Ärger in Tegel ÜB. 1. a) 1. C 2. G 3. K 4. E (myös: der Föhn) 5. D 6. I 7. M 8. A 9. H 10. B 11. F 12. J 13. L ÜB. 2 (1) draußen lentokenttä essen gehen valitettavasti der Gast erledigen ulkona

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Lassen Sie sich von dem vorliegenden Heft inspirieren. Auf ein Wiedersehen vielleicht in Meißen?

Lassen Sie sich von dem vorliegenden Heft inspirieren. Auf ein Wiedersehen vielleicht in Meißen? SAATESANAT YKSI KERRALLAAN Suomen lain mukaan naimisissa saa olla vain yhden puolison kanssa kerrallaan. Yllättävästä näkökulmasta tähän törmäsi Saksassa asuva suomalaisnainen, joka pyysi Suomen viranomaiselta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Happy birthday SKTK! SAATESANAT

Happy birthday SKTK! SAATESANAT SAATESANAT Happy birthday SKTK! Maaliskuussa 1971 saavuin laivalla Hampuriin aloittamaan Keski-Euroopan siirtolaistyötä. Menin merimieskirkolle, jossa merimiespappi Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Oma lehti on hieno asia

Oma lehti on hieno asia SAATESANAT Oma lehti on hieno asia ja tärkeä osa suomalaista kulttuuria maassaan, kirjoitti Suomi-Seuran julkaiseman Suomen Sillan päätoimittaja Leena Isbom pääkirjoituksessaan vuosi sitten. Samaan tulokseen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht?

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht? Liebe fürs Leben oder auch nicht? Los geht s! Aller Anfang ist schwer Ääniteteksti...14 Schlüsseltext: Zwischen Kind und Karriere Sisältö: Teksti kertoo ensin yleisellä tasolla väestökehityksestä Saksassa.

Lisätiedot

Hotelliin saapuminen An der Rezeption

Hotelliin saapuminen An der Rezeption 1 Tehtävän kohderyhmä saksa A- ja B-kieli, 7.-9.-luokka 2 Tehtävän konteksti matkustaminen aihepiirin käsittelyvaihe: Hotelliin saapuminen An der Rezeption Ennakkoon on käsitelty lukukirjasta tekstikappale,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Poikkea kirkkoon! saatesanat

Poikkea kirkkoon! saatesanat saatesanat Poikkea kirkkoon! Pimeänä talvisena lauantai-iltana 1970-luvun puolivälissä rantautui kotipaikkakuntani asemalle itäeurooppalainen matkustaja. Kun yhteistä kieltä ei ollut, lähetti asemanhoitaja

Lisätiedot

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p.

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p. HAKIJA ID Valvoja täyttää HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA / SAKSAN KÄÄNTÄMINEN Valintakoe / Tasokoe SAKSAN KIELEN KOE 4.6.2010 Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Merkitse kaikki

Lisätiedot

Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015

Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015 Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015 Saksan kauppakamariverkosto 2 Saksan ulkomaankaupantuki Kolme pylvästä IHK eli sisämaan kauppakamarit läsnä 90 alueella

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Johannes Brahms (1833-1897): Ein deutsches Requiem. Etelä-Karjalan klassinen kuoro

Johannes Brahms (1833-1897): Ein deutsches Requiem. Etelä-Karjalan klassinen kuoro Johannes Brahms (1833-1897): Ein deutsches Requiem kuorolle ja nelikätiselle pianolle Etelä-Karjalan klassinen kuoro Pekka Hyyrynen, baritoni Emmi Kaijansinkko, sopraano Timo Koskinen ja Ninni Niemi, piano

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen?

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen? Aihepiiri Helsinki Suomen kesä Mökkielämä Viestinnällinen tavoite Matkalipun osto Hotellihuoneen varaaminen Toriostosten tekeminen Suomen kesästä kertominen Oman kotipaikkakunnan esitteleminen Ääntäminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 DER KIENSPAN S U O M I -S AKS A YH D I S TYS F I N N I S CH -D E U TS CH E R VE RE I N LAP P E E N RAN TA DER KIENSPAN Lappeenrannan Suomi-Saksa Yhdistys ry:n tiedotuslehti

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 KOKOUSAIKA 18.09.2010 klo 11.05-17.27. KOKOUSPAIKKA InterCityHotel Frankfurt, Poststr. 8, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Herranniemi 1920-luvulla

Herranniemi 1920-luvulla IDEASTA TOSITOIMIIN Elettiin vuotta 1958, jolloin Aino ja Lauri Nevalainen asustivat Herranniemessä pitäen karjaa ja hoitaen viljelyksiä noin 50 hehtaarin maatilalla. Talvella Aino-emäntä huomasi sanomalehti

Lisätiedot

Ei yksinäinen puu valkeeta ota.

Ei yksinäinen puu valkeeta ota. SAATESANAT Ei yksinäinen puu valkeeta ota. Sen tietää jokainen, joka on joskus yrittänyt sytyttää tulta nuotioon tai saunan pesään. Yhtä lailla me ihmiset tarvitsemme yhteyttä. Kesän matkoja suvun tai

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Ystävyys! SAATESANAT. Ystäviä matkallesi! Gelingende Wege in guter Gesellschaft wünscht. RITVA PRINZ Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin

Ystävyys! SAATESANAT. Ystäviä matkallesi! Gelingende Wege in guter Gesellschaft wünscht. RITVA PRINZ Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin SAATESANAT Ystävyys! Olen siinä suhteessa onnekas, että minulla on aina ollut hyviä ystäviä. Elämänvaiheiden ja monien muuttojen mukana paras ystävä on vaihdellut. Syvänä on kuitenkin säilynyt opiskeluaikojen

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

SAATESANAT. Am 29.6. wurde Pastorin Sanna Kiviluoto in der St. Thomas-Kirche in Hannover durch Herrn Oberlandeskirchenrat

SAATESANAT. Am 29.6. wurde Pastorin Sanna Kiviluoto in der St. Thomas-Kirche in Hannover durch Herrn Oberlandeskirchenrat SAATESANAT Kohta kahdeksan vuotta sitten aloitti Maija-Liisa Zawallich (ent. Bode) Lyypekin Suomikodin sosiaalikuraattorina. Suomi-koti on rekkaihmisten ja tietysti kaikkien Lyypekin suomalaisten kohtaamispaikka.

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz

SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz SAATESANAT Lentopallo oli ensimmäinen kontaktini suomalaiseen seurakuntaan Saksassa. Taittajallemme Marille ensimmäinen kosketus oli lapsen kielikoulusta tuoma Rengas-lehti, toimistoassistentillemme Tainalle

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Ein deutsches Requiem

Ein deutsches Requiem Johannes Brahms (1833-1897) Ein deutsches Requiem kuorolle ja nelikätiselle pianolle Etelä-Karjalan klassinen kuoro Szent Istvan oratoriokuoro Ksenja Kuchukova, sopraano Jouni Kokora, baritoni Kristi Kapten

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SAATESANAT. Antoisia lukuhetkiä - viel Freude an unserer Jubiläumsausgabe wünscht Ihnen. Mauri Lunnamo päätoimittaja/chefredakteur

SAATESANAT. Antoisia lukuhetkiä - viel Freude an unserer Jubiläumsausgabe wünscht Ihnen. Mauri Lunnamo päätoimittaja/chefredakteur SAATESANAT 1979 beenden Israel und Ägypten ihren seit 1947 andauernden Kriegszustand und erkennen sich gegenseitig an. gibt Elton John als erster westlicher Popstar ein Konzert in der Sowjetunion in Leningrad.

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Liikkuvien ihmisten kirkko

Liikkuvien ihmisten kirkko saatesanat Liikkuvien ihmisten kirkko Hampurin merimieskirkko juhlii 110-vuotista taivaltaan kesäkuussa. Merimiesten työn puitteet ovat yli sadan vuoden kuluessa muuttuneet paljon, ja muuttuneet ovat myös

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Mechernich 2010. Ohjelma. Saksan-matkan ohjelma (4.5. 11.5.2010)

Mechernich 2010. Ohjelma. Saksan-matkan ohjelma (4.5. 11.5.2010) Mechernich 2010 Ohjelma Saksan-matkan ohjelma (4.5. 11.5.2010) ti 4.5. Lähtö Orivedeltä n. klo 14.30. Lähtöselvitys Tampere-Pirkkalan kentällä n. klo 15.30 GOING OUT From Tampere(TMP) to Frankfurt-Hahn(HHN)

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Jumala on norsu. saatesanat

Jumala on norsu. saatesanat saatesanat Jumala on norsu Vanha kertomus kuvaa neljää sokeaa, jotka kohtaavat savannilla käyskennellessään norsun. Koska he eivät ole ikinä ennen tavanneet mokomaa otusta, he koettavat käsillään hapuillen

Lisätiedot

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase)

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase) SAKSAN KIELIOPPI (opintoni muistiinpanoja) 1) KURSSEILLA > OPITAAN KIELEN PERUS YKSITYISKOHDAT ja KÄYTTÄMINEN * sanatasolla (sanamuodot) > fraasetasolla (sijat) > lausetasolla (sanajärjestys) > virketasolla

Lisätiedot

SAATESANAT Mauri Lunnamo, päätoimittaja Ritva Prinz ja Mari Mansikka SKTK:n toimisto suljettu - 21.-31.12.2009 - ist das ZfkA-Büro geschlossen.

SAATESANAT Mauri Lunnamo, päätoimittaja Ritva Prinz ja Mari Mansikka SKTK:n toimisto suljettu - 21.-31.12.2009 - ist das ZfkA-Büro geschlossen. SAATESANAT Moro tervehtii tamperelainen. Näin aloittaa myös joulun enkeli ilmoituksensa paimenille Tampereen kiälellä Pertti Kallion tekstissä, joka sivulla 3 tarjoaa hieman erilaisen lähestymistavan tuttuun

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2010 Johtokunta 20.02.2010

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2010 Johtokunta 20.02.2010 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2010 Johtokunta 20.02.2010 KOKOUSAIKA 20.02.2010 klo 11.10-17.43 KOKOUSPAIKKA InterCityHotel Frankfurt, Poststr. 8 Kokouksessa läsnä: Nimi Tehtävä Huomioitavaa

Lisätiedot

SATAKIELI Jäsentiedote 4 2011

SATAKIELI Jäsentiedote 4 2011 SATAKIELI Jäsentiedote 4 2011 VANTAAN SEUDUN STEINERKOULU STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI SISÄLTÖ 3 Johtokunnan kuulumisia 4 Uusi erityisopetuslaki ja muutoksen tuulet Vantaan seudun

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Jeder braucht ein Zuhause

Jeder braucht ein Zuhause saatesanat Jeder braucht ein Zuhause Jumalanpalveluksessa kuulijoilta kysyttiin, mikä heille antaa kodin tunnun. Vastaukset kuvailivat niin auton nahkaistuinten tuoksua kuin lempinojatuolia lämpöisen takan

Lisätiedot

SAATESANAT. Yhteistyö

SAATESANAT. Yhteistyö SAATESANAT Yhteistyö on edellytys sille, että niilläkin paikkakunnilla, joilla on vain vähän suomalaisia, voidaan tarjota suomenkielistä toimintaa. Aluepäivillä mietittiin, miten yhteistyötä suomalaisyhteisön

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot