Suomen bioenergiapotentiaali ja sahateollisuuden mahdollinen rooli EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi
|
|
- Timo Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen bioenergiapotentiaali ja sahateollisuuden mahdollinen rooli EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi Sidosryhmäpäivä 09 Suomen Sahat Helsinki Professori Dan Asplund Benet Oy Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
2 Tammikuu 2008:n UE direktiivin sisältö Maakohtaiset kokonaisenergiakulutuksen tavoitteet Suomi kasvua 28,5 %:sta 38 %:iin Velvollisuus laatia kulutuskohtaiset tavoitteet, jossa liikenne vähintään 10 % Velvollisuus laatia UE edistämisohjelma Seurantaraportointi ohjeet Edistämistoimet Mahdollisuus jäsenmaiden väliseen sertifikaatti kauppaan UE tuotannon sertifiointi Direktiivi hyväksytty Joulukuussa sukupuolven liikennepolttoaineet lasketaan tuplasti UE sähkö liikenteessä lasketaan 2,5 kertaisesti 2 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
3 UE-arvio2020 Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on arvioida mahdollisuudet täyttää uusiutuvien energioiden tavoitteet ja mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Keskeinen osatavoite on selvittää eri UE lähteiden potentiaali tuotantokustannusten funktiona. Tältä pohjalta arvioidaan kehityspotentiaali, Kehitys- ja osaamistavoitteet Muut tarvittavat edistämiskeinot. 3 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
4 Päätehakkuiden latvusmassan, kantobiomassan sekä nuorten metsien energiapuun vuotuinen kertymä (Milj. m 3 ) /Metla/ Ensiharvennus ja nuoret metsät Päätehakkuut, kuusi Päätehakkuut, mänty Kannot Yhteensä Milj. m TWh (1 m 3 =2 MWh) Osuus 44 % 30 % 11 % 16 % 100 % 16 % VMI-10 tulokset julkaistu kesällä 2008, tulokset hyvin samanlaiset kuin edellisessä inventaariossa 11 % 43 % Ensiharvennus ja nuoret metsät Päätehakkuut kuusi Päätehakkuut mänty Kannot 30 % 4
5 Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsäteollisuuden sivutuotteet Kuori, puru, teollisuushake Nestemäiset sivutuotteet (mustalipeä), lietteet Syntypisteet Sahat ja vaneritehtaat, levytehtaat Mekaaninen ja kemiallinen massateollisuus 5
6 Metsäteollisuuden sivutuotteet Ainespuun käyttö on viimevuosina ollut noin 75 milj. m 3 Kuorta syntyy vuosittain noin 9 milj. m 3 vastaten energiana noin 15.5 TWh Sahatavaran tuotanto on ollut 2000 luvulla milj.m 3 Sahatavaran tuotannolle käytetään ennustetta, jonka mukaan tuotanto laskee vuoden 2010 tienoilla tasolle 10 milj. m 3, joten sahanpurun määrä vähenee m 3 /a ( GWh) Tulevaisuudessa valtaosa sahanpurusta käytetään muualla kuin polttolaitoksissa, puru voidaan käyttää sellun tuotannossa, pellettien raaka-aineena, liikennepolttoaineiden raaka-aineena, levyteollisuudessa Sahanpurun käytön muutos huomioon ottaen metsäteollisuudesta energiakäyttöön saatavan kuoren, purun ja teollisuushakkeen energiamäärä yhteensä on noin 17 TWh Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö on 2000 luvulla vaihdellut TWh, sellun tuotantokapasiteetti on noussut hieman ja kapasiteetin käyttöaste vaihdellut 6
7 Uusiutuvan biomassan potentiaali yhteensä Yhteenveto: Biomassapotentiaalista TWh Koko potentiaali Tekn. tal. potentiaali Metsähake Peltobiomassa - Olki Ruokohelpi Jäte 6 4 Biokaasu ,5 Teollisuuden sivutuotteet Mustalipeä ym Yhteenveto
8 /MWh Lämpö- ja voimalaitospolttoaineet Jyrsinturve Sivutuotteet Metsähake TWh 8 Dan Asplund. Bioenergiapäivät
9 Metsähakkeen käyttö vuonna 2007 ja arvio käytön lisäyksestä (GWh) vuoteen 2020 mennessä lisäys 2015 lisäys 2020 lisäys Lämpökeskukset Lämpöä ja sähköä tuottavat voimalat Lauhdevoimalat 600 Lisäys Käyttö *) Lisäys mahdollinen 7280 GWh *) 9 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
10 Muu puupolttoaineen käyttöpotentiaali (GWh) Meesauunit Liikennepolttoaineet Kivihiilivoimala 800 yhteensä Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
11 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmityksessä käytetään nykyisin pääosin klapia. Vuotuinen käyttö on ollut noin 6.1 milj. m 3. Ostopuun määrä on ollut noin 1.1 milj. m 3 ja loput 5 milj. m 3 on hankittu ensisijaisesti omista metsistä. Puupelletin käyttö oli Suomessa vuonna 2007 noin t, joka käytettiin kiinteistöjen lämmitykseen. Tämä määrä vastaa energiana noin 555 GWh. Vuonna 2007 Suomessa tuotettiin pellettejä vastaavasti noin t. Viennin osuus oli lähes t. Rakennusten lämmitykseen Suomessa on käytetty öljyä vuosittain noin 20 TWh, josta pienten kiinteistöjen osuus on noin 8 TWh. Vuoteen 2020 mennessä huomattava osa tästä määrästä voitaisiin korvata puupolttoaineella, joka klapilla tai pelletillä, esim. 2-4 TWh. Huomattavan uusiutuvan energian käyttöpotentiaalin muodostaa puun käyttö sähkölämmityksen yhteydessä varaavien tulisijojen ja uunien avulla Käyttöpotentiaali voisi olla 9 TWh Erilaiset lämpöpumppuratkaisut, maa- ja ilmalämpöpumput, voivat olennaisesti vähentää rakennusten kuluttumaa energiaa Tavoite 8 TWh 11 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
12 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksessa vuonna 2020: Lähtöoletukset Sähkön kulutus 104 TWh Energian loppukulutus + häviöt = 320 TWh 12 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
13 Miksi 40 %?. Yritykset päättivät 38 % uusiutuvien energialähteiden tavoitteen lisäksi laatia tavoitteet, jolla saavutetaan 40 % Tällä lievästi korkeammalla tavoitteella varmistettaisiin virallisen tavoitteen saavuttaminen. Lisäksi tämä mahdollistaisi riskialttiimpien lähteiden mukaanottoa. Näitä tarvitaan jokatapauksessa myöhemmin Tämä toisi Suomelle myös goodwilliä EU:ssa. 13 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
14 Tavoiteohjelman uudet bioenergialähteet,twh Biokaasu Jätteet etanoli Jätteet pelto Sähkö 0,25 0,75 0,75 liikenne 0, ,25 teoll lämmitys 0,5 1,45 1,4 Yhteensä 1 2 3,2 3,4 14 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
15 Uusiutuvien energialähteiden lisäystavoitteet eri käyttösektoreilla ;lämmitys Teollisuus lisäys 10 TWh, kasvua 24 % Lämmitys isäys 16 TWh, kasvua 86 % Tavoite sisältää puupellettejä 4,5 TWh eli 1 milj. tonnia vuodessa 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lämmityss ektori Teollisuus Liikenne
16 Uusiutuvien energialähteiden lisäystavoitteet eri käyttösektoreilla ;sähkö Sähkö lisäys 12,4 TWh, kasvu 54 % Tästä biosähkö 6,3 TWh Biosähkö kasvu 71 % 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Lämmityss ektori Teollisuus Liikenne 15,0 10,0 5,0 0,
17 Uusiutuvien energialähteiden lisäystavoitteet eri käyttösektoreilla ;liikenne Liikenne lisäys 6 TWh, lähes kaikki kasvua 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lämmityss ektori Teollisuus Liikenne
18 Uusiutuvien energialähteiden lisäystavoitteet eri käyttösektoreilla ;liikenne 140,0 Kokonaislisäys on 44,4 TWh eli 53 % vuoden 2005 tasosta 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 Lämmityssektori Teollisuus Liikenne -josta biomassalla Sähkön tuotanto 20,0 0,
19 Sahateollisuuden mahdollisuudet Teollisuus on arvioinut, että on mahdollista investoida 400 MW sähkötehoa eli noin 2,5 TWh vuodessa On arvioitu, ettei tämä lisää bioenergian käyttöä. Tämä lisää todella, koska kun sahat käyttävät sivutuotteet itse vajaus voimalaitoksilla korvautuu metsäenergialla. 19 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
20 Pelletin tuotanto sahoilla Oma raaka-aine, Logistiikka etu Maailman ja Suomen kulutus kasvaa Omatuotanto ja myynti, markkinointiyhteistyö Tarvitsee kuivausenergiaa, mahdollista vielä suuremman sähkön tuotannon 20 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
21 Bioenergialähteet vuonna 2020 (TWh) Raaka-aineet TWh Metsähake 20,5 Sivutuotteet 21,8 Mustalipeä 43,2 Klapit 16,0 Jätteet 6,0 Biokaasu 3,1 Pelto 4,0 Yhteensä 114,6 21 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
22 Uusiutuvan energian kehittämistoimet Kiihdytyspaketit ovat seuraavat 1. Polttoaineiden tuotanto 2. Kiinteistölämmitys 3. Maaseudun ratkaisut 4. Pien CHP 5. Suur CHP 6. Jätteiden energia- ja hyötykäyttö 7. Perusvoimaratkaisut 8. Liikenteen biopolttoaine Kukin paketti sisältää T&K-, liiketoimintaratkaisut-, demonstrointi- /investointi ja koulutus ja neuvonta osatehtävät 22 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
23 Tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: Kiinteistöjen investointiavustukset Kotitalousvähennyksen nostaminen ja suunnittelu sekä laiteet myös vero vähennykset Investointitukiavustuksia Perinteiselle teknologialle Uudelle teknologialle Myös tarjouskilpailuun perustuen Verotukia: metsähake, biojäte, biokaasu Syöttötariffeja: tuuli, biokaasu, pien-chp Nuorten metsien hakkeen liikekannalle saamiseksi nykyisen tyyppisiä tukia (Kemeratuki, haketustuki, korjuu- ja kuljetustuki) Metsäteiden kunnostustoimenpiteitä Toimenpiteitä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi 23 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
24 Kiinteistöjen lämmitys Pilkkeen, hakkeen ja pellettien pienkäytön mahdollisuudet ovat strategiassa aliarvioitu ja tarvittavat toimenpiteet puuttuvat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan myös suunnittelua ja investointia on tärkeää, koska laitekustannukset muodostavat paljon merkittävämmän osan kustannuksista kuin talossa tapahtuva asennustyö. Tavoite on 30 %:n laitevähennys verosta. Lämmitysöljyn veron nostaminen pohjoismaiselle tasolle on merkittävä edistämistoimenpide, joka ei vaadi valtion panostusta vaan tuo verotuloja. Tämä toteutuu 2011 ehdotuksessa Veroja pitäisi käyttää pitämään lämmitysöljyn hinnan vakaana ja asteittain kasvavana. 24 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
25 Investointiavustusten Myös tarjouskilpailuun perustuvaa menetelmää demonstraatioprojekti. Tällä hetkellä ajatusta voitaisiin kokeilla IGCC:n kohdalla. Tämä tarkoittaa kaasutukseen ja kaasun turbiinikäyttöä sekä jätelämmön käyttöä höyryturbiinissa. Prosessin etu on että samalla lämpökuormalla saadaan kaksinkertainen määrä sähköä. Tarjouskilpailussa voitaisiin tarjota yhden laitoksen rakentamista. Tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi esim. puubiodieselin valmistus ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. 25 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
26 Sähkön syöttötariffi Sähkön syöttötariffia tarvitaan tuulelle, biokaasulle ja puusähkölle laitoksille alle 15 MW sähköä. Puusähkön tariffi merkitsee sahateollisuuden parantuneita kehitysnäkymiä. Teollisuus on arvioinut, että on mahdollista investoida 400 MW sähkötehoa eli noin 2,5 TWh vuodessa On arvioitu, ettei tämä lisää bioenergian käyttöä. Tämä lisää todella, koska kun sahat käyttävät sivutuotteet itse vajaus voimalaitoksilla korvautuu metsäenergialla. 26 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
27 Investointi halukkuuttakin on: Esimerkkinä sahat: sähkötehoa rakennettavissa 400MW sähköntuotanto 2,5 TWh syöttötariffin tasotarve: alle 5 MW sähköä,100 /MWh 5-10 MW sähköä, /MWh MW sähköä, 75 /MWh Todennäköisesti myös pienemmällä tariffitasolla osa Investoinneista pystytään toteuttamaan. (Tuulisähkön syöttötariffiksi kaavailtu 83,5 /MWh) MT K / Met
28 Saksan syöttötariffi Biomassa söhkölle Basic tariff 10,99 9,46 8,51 8,03 Biomass bonus Energy efficiency bonus (KWK) Technology bonus Biomass plants up to 150 kw 500 kw 5 MW 5-20 MW 28 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
29 UE edistämisohjelman valmistelu UE-direktiivin edellyttämä edistämisohjelma, joka tulee olla hyväksytty Komissiossa Tulisi kattaa tavoitteiden saavuttamisen, edistämisen, teknologian kehityksen ja demonstraatiot. Valmistelua tulee johtaa sidosryhmistä koostuva johtoryhmä, ja osa-alueilla tulee olla omat valmisteluryhmät. 29 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
30 For this purpose, nine working groups have been established. 1)Renewable Energy 2) Hydro Power 3) Conventional energy generation 4) Grids (Transmission, distribution, storage) 5) Buildings 6) Households and service sector (without heating) 7) Energy intensive industry 8) Mobility 9) Incentives, Regulation, Financing, R&D
31 UE edistämisohjelman organisointi Ohjelman tulee kattaa sekä tavoitteiden saavuttamisen, edistämisen, teknologian kehityksen ja demonstraatiot. Tavoitteita tulee laatia seuraaville käyttösektoreille: Sähköntuotanto tuuli ja bioenergialla Lämmöntuotanto teollisuudessa ja lämmityksessä eri lähteillä Liikennepolttoaineiden tuotanto eri lähteillä Ohjelmalla tulee olla sidosryhmistä koostuva johtoryhmä. Ohjelmalla tulee olla ohjelmapäällikkö. Ohjelmalla tulee olla osa-alueiden seurantaryhmät, esim. sektoreittain tai lähteittäin seuraavasti: Metsähake, Tuuli,Kiinteistökäyttö,Pelto ja biokaasu ja Liikenne Ohjelmasta tulee tehdä vuotuinen seurantaraportti osa-alueineen ja esittää uusia toimenpiteitä ellei olla tavoiteuralla. 31 Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
32 Kiitos huomiostanne Raportti Finbion julkaisuna Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2009
Bioenergian kehitysnäkymät. Näkökulma 2008 - tulevaisuusseminaari 17.9.2008 Espoo Professori Dan Asplund Benet Oy
Bioenergian kehitysnäkymät Näkökulma 2008 - tulevaisuusseminaari 17.9.2008 Espoo Professori Dan Asplund Benet Oy 1 19.9.2008 Dan Asplund. Kevätpäivä 2008 Sisältö Bioenergia ja käytön tilanne UE-edistämisohjelman
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotSuomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry
Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotSuomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset
Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotUusiutuvan energian potentiaalit
Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet
Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotEnergiaverot 2011 (lämmöntuotanto)
Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotBioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen
Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotPuun energiakäyttö 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö 2008 5.5.2009 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotTuotantotukilain muutokset
Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)
LisätiedotMETKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10
METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
Lisätiedot