Bioenergian kehitysnäkymät. Näkökulma tulevaisuusseminaari Espoo Professori Dan Asplund Benet Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergian kehitysnäkymät. Näkökulma 2008 - tulevaisuusseminaari 17.9.2008 Espoo Professori Dan Asplund Benet Oy"

Transkriptio

1 Bioenergian kehitysnäkymät Näkökulma tulevaisuusseminaari Espoo Professori Dan Asplund Benet Oy Dan Asplund. Kevätpäivä 2008

2 Sisältö Bioenergia ja käytön tilanne UE-edistämisohjelman tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2020 tavoitteet EU:n tavoitteet Suomen tavoitteet Direktiivin velvoitteet Alustavat tulokset saavuttaa tavoitteet Bioenergia potentiaalit Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

3 Bioenergia Suomessa Yli 400 keskikokoista ja suurta bioenergialaitosta (CHP-osuus suuri). Maatilakokoluokasta maailman suurimpaan. Bioteknologia ja logistiikka maailmalla tunnettuja globaaleja vientituotteita. Mutta kova kilpailu uusiutuvien ja fossiilisten välillä. Biosähkössä ja CHP:ssä kärjessä. Biolämmössä hyvä, kaukolämmössä vaatimaton, kiinteistökokoluokassa muu EU kirii ohi. Liikenteessä EU:n häntäpäässä.

4 Jyväskylä Rauhalahti CITY CHP-laitos 300 MW Kaukolämpö: 150 MW Sähkö: 87 MW Teollisuushöyry: 67 MW Polttoaineet: hakkeet, murskeet, sahanpuru Kuori, kantopuu, turve, REF

5 Oy Alholmens Kraft Ab, Pietarsaari, Finland - The Biggest Bioenergy Plant Steam Fuels 550 MW th 194/179 kg/s 165/40 bar 545/545 C Wood fuels, Peat, Coal Annual Use of Biofuels: 3,5 TWh Production: 560 GWh Heat and GWh Electricity

6 Biopolttoaineet Suomessa Puuperäiset polttoaineet mustalipeä, kuori, puru ja puutähteet, metsähakkeet, kantopuu, pilkkeet, pelletit, briketit, puuhiili, puukaasu, energiapajut, kierrätyspuu Turve (hitaasti uusiutuva biopolttoaine, lisäselvityksiä) Peltobiomassat (korsi- ja öljykasvit, olki) Bioperäiset teollisuuden ja yhdyskuntien prosessija kierrätysjätteet Biopolttonesteet (bioetanoli, biodiesel jne.) Biokaasut (kaatopaikkojen, vesilaitosten ja maatilojen biotähdekaasut) Biolietteet

7 Energian kokonaiskulutus 2006 Muut, 2 % Turve, 6 % Sähkön nettotuonti, 3 % Öljy, 24 % Puupolttoaineet, 20 % Vesivoima, 3 % Hiili, 15 % Ydinenergia, 16 % Maakaasu, 11 % Lähde: VTT/Energiatilastot Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

8 Sähkönhankinta energialähteittäin 2005 Lähde Energiateollisuus

9 Lämmityksen markkinaosuudet Lähde: Energiateollisuus

10 Kaukolämmön ja CHP:n polttoaineet 2005 Lähde: Energiateollisuus

11 Puupolttoaineiden osuus Kl-CHP

12 Bioenergy in Finland Mtoe Peat Fire wood Industrial wood fuels Black liquor 3rd target +16 TWh, th target +31 TWh, Peat committee, st target +8 TWh Energy crisis, nd target +8TWh * Vapo ltd. Biomass VTT Biofuel Finbio ry. Bioenergy Research Prog Wood Energy Tech. Prog

13 EU:n tavoitteet; nykyiset Uusiutuvien energialähteiden kaksinkertaistaminen vuoteen %:sta 12 %:iin Bioenergian kasvattaminen 45 Mtoe:sta 135 Mtoe:een Biosähkön kasvattaminen 22 TWh:sta 230 TWh:iin Suomessa UE-sähkö 31,5 % 2010 Liikenteen biopolttoaineiden osuus 5,75 % Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

14 Bioenergian kokonaiskulutus sekä arviot 2005 ja Tavoite 70 Muu bioenergia TWh Biokaasu Purkupuu, bio-osuus Kierrätys ja muu sekapolttoaine, bioosuus Puun pienkäyttö Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Dan Asplund tavoite tavoite

15 Bioenergian kokonaiskulutus ja arviot, pienet 5,00 4,00 Arvio 2 TWh 3,00 2,00 Muu bioenergia Biokaasu Purkupuu, bio-osuus 1,00 Kierrätys ja muu sekapolttoaine, bioosuus 0, arvio arvio Lähde: VTT/Energiatilastot Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

16 Metsähake, käyttö sekä tavoitteet 2005 ja Tavoite Pientalokiinteistöt Lämmöntuotanto 8 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto TWh tavoite Dan Asplund tavoite

17 Biosähkön tuotanto sekä tavoitteet 2005 ja Tavoite Muut puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet 10 TWh tavoite tavoite Dan Asplund

18 EU:n uuden energiastrategian päätavoitteet 2020 Globaali 30 %:n kasvihuonekaasujen vähennystavoite ja yksipuolinen 20 %:n vähennystavoite Vuoteen 2050 tavoite on % Sitova uusiutuvien energialähteiden 20 %:n tavoite 2020 kaikesta energiasta (nyt 6,5 %) ja lisäksi liikenteessä sitova 10 % tavoite Jako jäsenmaille kesän jälkeen, III/2007 Kansalliset toimintasuunnitelmat esitettävä komissiolle 20 %:n tehostamistavoite 2020 mennessä (-13 % nykytasosta) Toimitusvarmuuden lisääminen Päästökaupan jatkaminen, kehittäminen ja laajentaminen Teknologiapanostus 1 mrd. /v (50 % lisäys) Strateginen teknologiasuunnitelma kevään 2008 neuvostolle Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi 2020 jälkeen, jos vain mahdollista Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

19 Tammikuu 2008:n UE direktiivin sisältö Maakohtaiset kokonaisenergiakulutuksen tavoitteet Velvollisuus laatia kulutuskohtaiset tavoitteet, jossa liikenne vähintään 10 % Velvollisuus laatia UE edistämisohjelma Seurantaraportointi ohjeet Edistämistoimet Mahdollisuus jäsenmaiden väliseen sertifikaatti kauppaan UE tuotannon sertifiointi Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

20 UE-arvio2020 Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on arvioida mahdollisuudet täyttää uusiutuvien energioiden tavoitteet ja mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Keskeinen osatavoite on selvittää eri UE lähteiden potentiaali tuotantokustannusten funktiona. Tältä pohjalta arvioidaan kehityspotentiaali, Kehitys- ja osaamistavoitteet Muut tarvittavat edistämiskeinot. Hankkeessa laaditaan raportti, joka sisältää tarvittavia taustatietoja, jotka edesauttavat ja tukevat kansallisen UEohjelman käynnistämistä Dan Asplund

21 Metsien biomassa-potentiaali Energiapuuharvennukset milj. m 3 / v Ensiharvennukset Muut harvennukset Päätehakkuiden latvusmassa Teoreettinen biomassapotentiaali = % Kaikki kannot Energiapuuharvennukset Ensiharvennukset Muut harvennukset Päätehakkuiden latvusmassa Korjuukelp. potentiaali, enimmäisarvio = % Päätehakkuiden kannot Energiapuu- ja ensiharvennukset 1.6 päätehakkuut 3.4 Energiastrategia/ KMO ,0 Käyttö ,0 11 % 6,7 % Lähde: Puuenergian teknologiaohjelman loppuraportti Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

22 Metsähakkeen korjuupotentiaali (m 3 ) /Metla/ Ensiharvennus ja nuoret metsät Päätehakkuut, kuusi Päätehakkuut, mänty Kannot Yhteensä Milj. m TWh % 11 % 43 % Ensiharvennus ja nuoret metsät Päätehakkuut kuusi Päätehakkuut mänty Kannot 30 % 22

23 Metsäteollisuuden sivutuotteet Ainespuun käyttö on ollut 75 milj. m 3 Kuorta syntyy vuosittain noin 9 milj. m 3 vastaten energiana noin 15.5 TWh Sahatavaran tuotanto on ollut 2000 luvulla milj.m 3 Ennuste tuotanto laskee vuoden 2010 tienoilla tasolle 10 milj. m3. joten sahanpurun määrä vähenee m 3 /a ( GWh) Tulevaisuudessa valtaosa sahanpurusta käytetään muualla kuin polttolaitoksissa, puru voidaan käyttää sellun tuotannossa, pellettien raaka-aineena, liikennepolttoaineiden raaka-aineena, levyteollisuudessa Sahanpurun käytön muutos huomioon ottaen metsäteollisuudesta energiakäyttöön saatavan kuoren, purun ja teollisuushakkeen energiamäärä yhteensä on noin 17 TWh Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö on 2000 luvulla vaihdellut TWh, kapasiteetti noussut hieman ja kapasiteetin käyttöaste vaihdellut 23

24 Peltoenergiapotentiaali Suomen peltoala on 2,3 milj. ha (2006). Viljaa viljellään 1,17 milj. hehtaarilla ja rehunurmikasveja 0,64 milj. hehtaarilla. Runsaan 0,1 milj. hehtaarin viljasato on viety jalostamattomana ulkomaille. Öljykasvien ala on hehtaaria. Kesannon määrä on EU aikana ollut % peltoalasta. Suomessa ravinnon ja rehujen tuotantoon tarvitaan noin 1,7-1,8 miljoonaa hehtaaria peltoa. Energiatarkoituksiin voitaisiin käyttää silloin noin 0,5 0,7 milj. hehtaaria ilman, että elintarviketuotanto vaarantuisi Suomessa (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 2006). Tämä viljelyala ha viljeltynä esim. ruokohelpillä ja olettaen satotasoksi 20 MWh/ha vastaa potentiaalina 10 TWh Finbion tavoite TWh 24

25 Jätteiden energiakäyttö Suomessa jätteiden energiakäyttö on ollut vähäistä, koska kaatopaikkatilaa on ollut käytettävissä kohtuullisin kustannuksin. Yhdyskuntajätteestä, vuosi 2004 lähes 2,4 Mt, kaatopaikalle sijoitettiin noin 60 %, materiaalina hyödynnettiin 29 % ja energiana noin 10 % Eu-lainsäädäntö edellyttää biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen merkittävää vähentämistä vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikalle on nykyisin viety noin 2 milj. polttokelpoista jätettä. Nyt Suomessa vain yksi (Turussa) toimiva jätteenpolttolaitos, tänä vuonna (2008) valmistuu Kotkaan jätteen polttolaitos ja Riihimäen laitos on vihitty käyttöön huhtikuussa 2008 Potentiaali noin 4 TWh 25

26 Lämpö- ja voimalaitospolttoaineet SIVUTUOTTEET RUOKOHELPI TURVE METSÄHAKE 20 /MWh TWh 26

27 Potentiaali lämpö- ja voimalaitoksissa Polttoaineiden käyttöarvio vuodelle 2020 (GWh) Metsähake Sivutuotte Jyrsinturve et Kaukolämpölaitokset (sis lämpöurakoinnin) Teollisuuden lämpölaitokset Kaukolämpö CHPvoimalat Teollisuuden CHPvoimalat Lauhdevoimalat Yhteensä

28 Muu puupolttoaineen käyttöpotentiaali Muu metsähakkeen käyttöpotentiaali (GWh) Liikennepolttoaineet + muut käytöt Rakennusten lämmitys Puupolttoaineista rakennusten lämmityksessä käytetään nykyisin pääosin klapia. Vuotuinen käyttö on ollut noin 6.1 milj. m 3. Ostopuun määrä on ollut noin 1.1 milj. m 3 ja loput 5 milj. m 3 on hankittu ensisijaisesti omista metsistä. Pelletin käyttö oli Suomessa vuonna 2006 noin t, joka käytettiin kiinteistöjen lämmitykseen. Tämä vastaa energiana noin 420 GWh. Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin pellettejä vastaavasti noin t. Rakennusten lämmitykseen Suomessa on käytetty öljyä vuosittain noin 20 TWh, josta pienten kiinteistöjen osuus on noin 8 TWh. Vuoteen 2020 mennessä huomattava osa tästä määrästä voitaisiin korvata puupolttoaineella, joka klapilla tai pelletillä, esim. 2-4 TWh. 28

29 Metsähaketase VUOSI 2020 Metsähaketase (TWh) Energiantuotantolaitokset 22 Muu käyttö 4 Yhteensä 26 Potentiaali 31.9 Erotus (verrattu korjuupotentiaaliin) 5.9 Ongelmana on se,että metsähakepotentiaalista merkittävä osa sijaitsee sellaisilla alueilla, joissa potentiaalisia käyttäjiä on vähän. Huomattava on myös, että yli 40 % metsähakepotentiaalista koostuu ensiharvennus ja nuorten metsien kunnostusta vaativista kohteista, joista nykyisin hankittavan hakken osuus vähäinen 29

30 Lisäyspotentiaali Metsähake 30 TWh Peltoenergia 8 TWh Jätteet 4 TWh Pelletti 1 Mton (4,5 TWh) Liikennepolttoaineet 5 TWh

31 PELLETTITUOTANTO SUOMESSA Vuonna 2006 n tonnia n. 1,43 TWh/a yli OKT yli 140 Miljoonaa litraa/vuosi Vienti n. 75% Kotimaa n tn eli yli OKT:tä Vaasa Ylistaro Seinäjoki Kaskinen Parkano Kokkola Vöyri Virrat Tornio Peräseinäjoki Keuruu Keminmaa Oulu Haapavesi Soini Jyväskylä Kärsämäki Mikkeli Kuusamo Paltamo / Rantasalmi Lieksa Savonlinna IIomantsi Joensuu * 1000 tn PELLETTIEN TUOTANTOTAVOITTEET Ahvenanmaa Maarianhamina Pori Rauma Turku Tampere Juupajoki Punkaharju Imatra Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Turenki Kotka Salo Porvoo Helsinki 100 Hanko MAP-PELLET3.CDR vuosi Lähde: Vapo

32 Lisäyspotentiaali Metsähake 30 TWh Peltoenergia 8 TWh Jätteet 4 TWh Pelletti 1 Mton (4,5 TWh) Liikennepolttoaineet 5 TWh

33 Lopuksi Bioenergian polttoaine potentiaali riittää mutta koko uusiutuvien kirjo on otettava huomioon myös uudet pienimuotoiset mahdollisuudet Bioenergiavarojen lisääminen pitkällä aikavälillä otettava kehityksen kohteeksi Haaste koskee käyttöä Siirtymistä lämmityksessä öljystä ja sähköstä bioenergiaan Lämmityspuolella tarvitaan uusia kannustimia ja jotka selvästi kiihdyttyvät bioenergian käyttöä Liikenteen puupohjaisen biodieselin kaupallistamista ja useita tehtaita Korkean sähkö/lämpösuhteen prosessien (IGCC) kaupallistamista. Jatkettava määrätietoista ja pitkäjänteistä kehitystyötä Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

34 Kiitos huomiostanne Dan Asplund. Bioenergiapäivät 2007

Suomen bioenergiapotentiaali ja sahateollisuuden mahdollinen rooli EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi

Suomen bioenergiapotentiaali ja sahateollisuuden mahdollinen rooli EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi Suomen bioenergiapotentiaali ja sahateollisuuden mahdollinen rooli EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi Sidosryhmäpäivä 09 Suomen Sahat 24.11.2009 Helsinki Professori Dan Asplund Benet Oy 1 24.11.2009

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian potentiaalit

Uusiutuvan energian potentiaalit Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia

Lisätiedot

METSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020

METSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020 METSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020 Pekka-Juhani Kuitto toiminnanjohtaja FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi www.finbio.fi Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (suluissa prosenttiosuuden muutos vuodesta

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot