YHTEENVETO VUOSIEN AIKANA PÄÄTTYNEISTÄ LOPPUUN MAKSETUISTA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEISTA

Transkriptio

1 1 YHTEENVETO VUOSIEN AIKANA PÄÄTTYNEISTÄ LOPPUUN MAKSETUISTA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEISTA LEMPÄÄLÄSTÄ ELÄMYSTEN ELINVOIMAA PIRKANMAALLE Lempäälän kunta Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tuotteistetaan ja kehitetään laadullisesti Lempäälän Marjamäen alueen vetovoimatekijöitä ja tuetaan yritysten palvelutoiminnan kehittämistä sisältö ja tukipalveluin. Hankkeessa kehitetään myös uudenlaisia elämyspalveluihin liittyviä viestinnän menetelmiä. Esteettömään liikkumiseen alueella luodaan edellytyksiä ja palveluyrityksille uudenlaisia innovaatiotoiminnan toimintaympäristöjä. Hankkeessa tehdään selvitys ja arviointitutkimus alueen erilaisten palveluiden (esim. asiantuntijapalvelut, ostos, elämys, kulttuuri ja kokouspalvelut) tarpeesta ja kehittämismahdollisuuksista. Niin ikään selvitetään Ideaparkin arviolta noin 8 miljoonan vuotuisen kävijän trafiikin nykyistä ja potentiaalista merkitystä seudun ja koko maakunnan elämys, kulttuuri ym. palvelujen käytölle. Hankkeessa tuotetaan myös luovia kokous ja koulutustapahtumia sekä niiden järjestämistä tukevaa materiaalia. Hanke toimi hyvänä tukena Idea Areenan suunnittelulle sekä muulle alueen kehittämiselle. Hankkeessa suoritettiin laajoja kyselyitä ja selvityksiä, joiden tuloksia kunnat, yritykset ja yhteisöt voivat hyödyntää mm. elämys, kulttuuri, liikuntaja matkailupalveluiden kehittämisessä. Selvittämällä Ideaparkin asiakasvirtoja ja kiinnostuksen kohteita hanke toi ilmi mahdollisuudet hyödyntää Ideaparkin vuotuinen 8 miljoonan kävijämäärä (joista n. 40 prosenttia tulee Pirkanmaan ulkopuolelta) kuntien elämys ja matkailutaloudessa. Kriittinen kohta hankkeen tulosten hyödyntämisessä on kuitenkin siinä, että se jää eri toimijoiden omalle vastuulle. Hankkeessa saatettiin toimijoita yhteen esim. matkailuseminaarin ja parlamentin yhteydessä. Hankkeessa selvitettiin yhteisöjen halukkuutta yhteistyöhön Ideaparkin kanssa esim. erilaisten tapahtumien järjestämisessä sekä selvitettiin yhteistyö ja ansaintamalleja Ideaparkin ja yhteisöjen välille. Opiskelijoita käytettiin hyväksi Ideaparkin toiminnan kehittämisessä erityisesti uudenlaisen asiakaskulman saamiseksi kehittämistyöhön ja heiltä kerättiin uusia ideoita Ideaparkin toiminnan ja käyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Myös jatkossa on tarkoitus tehdä yhteistyötä tapahtumamanageroinnissa Ideaparkin ja yrittäjyysopiskelijoiden kesken.

2 2 ENERGIATEHOKAS PIRKANMAA Tampereen Aikuiskoulutussäätiö/Tampereen aikuiskoulutuskeskus Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa kartoitetaan Pirkanmaan alueen yritysten, kuntien ja oppilaitosten osaamistarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Oppilaitosverkostoon ovat jo tässä vaiheessa sitoutuneet seuraavat tahot: Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattiopisto ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus. Tavoitteena on saada verkostoon mukaan energiatehokasta rakentamista harjoittavia yrityksiä ja yrityksiä, jotka toimivat lämpö ja sähköenergia alalla (mm. lämpöpumput, tuulivoima, aurinkoenergia, sähkö ja lämpöenergian jakelu, biopolttoaineet ja kattilat, kiinteistöjen energiatehokkuutta lisäävä automaatio). Laaja alaisen verkoston näkemyksen avulla tehdään suunnittelu oppimisympäristön toteuttamiseksi. Oppilaitosverkoston ja muiden sidosryhmien yhteistyönä muodostetaan yhteinen näkemys siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä Valtioneuvoston energiapoliittisiin linjauksiin varautumiseksi. Linjauksissa keskeisenä nostetaan esille erityisesti informaation jakaminen, koulutusohjelmien sekä tutkimus ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Pirkanmaan yritysten, kuntien ja oppilaitosten osaamistarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Hankkeessa koottavan oppilaitosverkoston avulla on tarkoitus tehdä suunnitelmat energia alan oppimisympäristön toteuttamiseksi. Hankkeessa toteutui useita tapaamisia kehittäjäorganisaatioiden, kuntien ja yritysten kanssa. TAKK teki yhteistyötä TTY:n, Tamkin ja Tampereen ammattiopiston kanssa ohjausryhmässä ja teemaryhmissä. Teemaryhmiksi valittiin 1) sähkön ja lämmön tuottaminen ja jakelu, 2) energiatehokas talotekniikka ja 3) energiatehokas rakentaminen. Hanke järjesti kuntaseminaarin. Kahdeksassa kuntatapaamisessa kerättiin tietoa kuntien toimenpiteistä ja odotuksista oppilaitoksille. TAKK:n alueelle Nirvaan suunniteltiin oppimisympäristö, jota on tarkoitus käyttää demonstraatioon, nuorten ja aikuisten perusopetukseen, asentajien täydennyskoulutukseen ja insinööriopiskelijoiden koulutukseen sekä pienimuotoiseen tutkimus ja kehittämistoimintaan. TAKK:ssa on tehty investointipäätös ja suunnitelmat, oppimisympäristö valmistuu Oppimisympäristö sisältää mm. seuraavaa: sähköverkko ohjaus ja automaatiolaitteineen, mikrotuotanto, aggregaattitoiminnot, eri tuotantojen kytkeminen verkkoon, kauko ohjaus, ulkoharjoitusympäristöt, muuntajat, jännitetyöharjoittelu, maakaapeliharjoittelu, 9 metrin harjoittelulinja, pylvästyöskentely. Energiatehokas rakentaminen ja talotekniikka osioihin kerättiin tietoa ja käyttö /koulutustarpeita eri tahoilta ja niiden kytkemistä oppimisympäristöön jatketaan TAKK:n omana suunnittelutyönä.

3 3 SUPPLY NETWORK FINLAND Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa luodaan uusi maakunnallinen palvelumalli ja verkosto yritysten osto ja hankintatoimen edistämiseen. Palvelumallia luodaan yhteistyössä julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Hanke edistää yritysten välisen yhteistyön syntyä osto ja hankintatoimintaan liittyen ja hankkeen aikana tiivistetään julkisten palveluntarjoajien yhteistoimintaa. Lähtökohtana hankkeessa on raaka aineita, komponentteja, materiaaleja, moduuleita tai osakokoonpanoja Suomeen jatkojalostettaviksi tai tuotteita jälleenmyytäviksi tuovien yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat: laaditaan avoin rekisteri julkisista ja yksityisistä palveluiden tarjoajista (hankintoihin liittyvät toiminnot, palvelut ja koulutuspalvelut) kustannustehokkuutta parantavien yhteisostojen ja kuljetusten aikaansaamiseksi kartoitetaan ensivaiheessa 30 yrityksen hankintatoiminnot (kohdemaat, hankintatarpeet, kuljetusreitit ja välineet, osaamisen kehittämistarpeet) sähköisen hankintatoimen ja hankintatoimintaa tukevien IT järjestelmien tarvekartoitus, jonka pohjalta laaditaan suunnitelma verkostoyhteistyön työkaluista hankintaosaamisen vahvistamiseen liittyvä koulutustarvekartoitus ja neuvottelut koulutusta järjestävien tahojen kanssa osto ja hankintakoulutuksen ja konsulttipalvelujen tarjonnan lisäämisestä ja kehittämisestä strategiseen osto ja hankintatoimeen sekä alihankintaan liittyvän ennakoinnin kehittäminen: kartoitetaan yritysten näkemyksiä tulevista kehittämistarpeista ja järjestetään yritysten verkostoitumista tukevia ja ennakointitietoa tuottavia keskustelufoorumeja julkisten toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien tiivistäminen neuvonnan osalta: tiedotetaan julkisen yritysneuvontaverkoston tahoja hankkeessa kerätystä tiedosta ja selvitetään yritysneuvontaverkoston kanssa kunkin alueen yritysten tarpeet ja toiveet hankkeen teemaan liittyen yritysten välisten hankintayhteistyömahdollisuuksien ja kumppanuuksien edistäminen: yrityskohtaiset käynnit, yritysten sparraus vertaisryhmissä ja keskustelutilaisuuksissa. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusi maakunnallinen palvelumalli ja verkosto yritysten osto ja hankintatoimen edistämiseen. Hankkeen aikana kartoitettiin yritysten hankintatoimintoja ja koulutustarpeita. Kartoituksen tulos oli, että yrityksillä oli kovin vähän kiinnostusta uuden verkoston käynnistämiseen. Hankkeessa kartoitettiin myös muita ostotoiminnan palveluorganisaatioita ja niiden toimintatapoja Suomessa. Hankkeessa päädyttiin siihen, että osto ja hankintatoimen verkostoja on jo olemassa, eikä tarvetta uuden, maksullisen organisaation luomiseen ole. Ei kannata käynnistää uutta organisaatiota, jolle ei ole kysyntää. Sen sijaan hankkeessa koottiin avoin asiantuntijarekisteri (hankintatoimi, logistiikka ja tuonti) yrityksistä sekä tietopankki. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy ylläpitää tietoja hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen henkilöstö teki yrityskäyntejä ja järjesti hankintatoimen alan tiedotus ja seminaaritilaisuuksia sekä neuvotteli koulutusorganisaatioiden kanssa mahdollisista uusista koulutustarpeista.

4 4 ELÄMYSPIRKKA Tampereen yliopisto, Tutkimus ja koulutuskeskus Synergos Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu julk. rahoitus Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa selvitetään eri markkinointikanavien potentiaalia kansainvälisten asiakkaiden tavoittamisessa. Koska venäläisillä matkailijoilla on jatkuvasti kasvava merkitys Pirkanmaan lähimatkailupalvelujen liiketoiminnan kasvun näkökulmasta, hankkeessa selvitetään venäläisten asiakkaiden elämys ja kokousmatkailuun liittyviä käsityksiä ja ennakkoodotuksia sekä lisäksi markkinointitoimenpiteiden pohjaksi mediakäyttöä erityisesti Pietarin talousalueella ja Suomessa. Tätä tietoa venäläisasiakkaiden mediakäytöstä hyödynnetään suunniteltaessa toimintamalleja, jotka palvelevat erityisesti hankkeeseen osallistuvien tahojen tarpeita. Tehtäväkokonaisuudet: 1. Selvitys Venäjällä toimivista verkkomedioista 2. Selvitys onnistuneista uusien medioiden käytöstä kansainvälisillä markkinoilla 3. Pirkanmaalaisten yritysten yhteisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 4. Haastattelututkimus Venäjällä uusien medioiden käytöstä 5. Selvitys venäläisten matkailukäyttäytymisestä 6. Kulttuuritekijöiden vaikutus matkailuyritysten tarjoomaan selvitys 7. Tutkimuksen venäläisten kesä ja talvimatkailusta Suomeen jalkauttaminen toimintaan 8. Pirkanmaan elämysstrategiaa tukevien matkailun kehittämistoimenpiteiden määrittely 9. Päätösseminaari Pietarissa Hankkeen tavoitteena oli lisätä ja parantaa pirkanmaalaisten matkailutoimijoiden markkinatuntemusta sekä mediaja markkinointiosaamista Pietarissa. Hankkeessa selvitettiin Venäjällä toimivia verkkomedioita ja niiden käyttöä sekä suosittujen blogistien roolia matkailutiedon välittäjänä. Ohjausryhmälle esiteltiin onnistuneita kansainvälisiä sosiaalisen median hyödyntämistapauksia. Pirkanmaalle kutsuttiin seitsemän pietarilaista blogistia, jotka kertoivat Pirkanmaan matkailukohteista blogeissaan sekä arvioivat Pirkanmaan matkailukohteita. Hanke selvitti Tampereen näkyvyyttä venäläisillä nettisivuilla. Selvitys tehtiin pietarilaisen oppilaitoksen kolmen tutkimusryhmän toimesta ja he arvioivat aineiston perusteella mm. Pirkanmaan vahvuuksia ja heikkouksia sekä ideoivat uusia matkailuvaltteja. Hanke selvitti myös kulttuuritekijöiden vaikutusta matkailussa sekä kesä ja talvimatkailun matkailukäyttäytymistä. Pietarissa pidettiin seminaari, jossa tehtiin yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa ja luotiin kontakteja. Hanke tuotti materiaalia Pirkanmaan elämysstrategian kehittämiseen. Hanke on julkaissut raportin, jossa on kuvattu hankkeen tuottamaa tietoa.

5 5 PIRKANMAAN MAAKUNNALLINEN MATKAILUPORTAALI Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa vahvistetaan maakunnan matkailun imago ja tuotemarkkinointia nykyaikaisen markkinoinnin keinoin. Projektin tarkoituksena on ottaa käyttöön kustannustehokas markkinointikanava, englannin ja suomenkielinen maakunnallinen internetportaali, pirkanmaalaisen elämysteollisuuden ja matkailun palvelutuotteiden markkinoimiseksi ja myymiseksi. Lisäksi luodaan kotimaiselle ja kansainväliselle verkkomarkkinoinnille pitkän aikavälin tavoitteet ja suunnitelmat. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Verkkopalvelun määrittelyn tarkennukset ja palvelun toteutussuunnitelma: tarkennetaan vaatimukset toteutettavalle kokonaisuudelle (mm. verkkopalvelun toiminnalliset ja tekniset ratkaisut) 2. Palvelun tekninen toteutus: portaalin tuotanto (mm. tekniset ratkaisut, testaus ja ylläpito, käytettävyyden ja visuaalisuuden suunnittelu ja toteutus) 3. Elinkeinon verkostomaisten palvelutuotteiden synnyttäminen (tuotekokonaisuuksien, pakettien ja verkostoituneiden tuotteiden innovatiivinen ja asiakaslähtöinen tuotteistaminen) 4. Sisällöntuotantoprosessi (mm. verkkopalvelun tekstien käsikirjoittaminen, olemassa olevan materiaalin päivitys ja stilisointi, kuvamateriaalin valinta ja käännöstyö) 5. Käyttöönotto ja arviointi (sisältäen mm. verkkopalvelun ylläpitosuunnitelman laatimisen) 6. Palvelun markkinointi (markkinointisuunnitelma portaalin markkinoimiseksi kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille) Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa kustannustehokas markkinointikanava Pirkanmaan matkailun markkinoimiseksi ja myymiseksi. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin maakunnallinen, kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita palveleva portaali. Se toimii suomen, englannin ja venäjänkielellä. Portaali avattiin yleisölle heinäkuussa 2011 osoitteessa Teknisenä ratkaisuna toteutettiin matkailutoimijoille tuotekortit, joita he päivittävät itse. Matkailuyrityksillä on noin 300 tunnusta luotuna palveluun. Tuotekortteja on palvelussa n kappaletta. Erityyppisiä tuotekortteja on mm. ravintoloilla, hotelleilla, nähtävyyksillä ja aktiviteeteilla. Tredea tuotti yhteistyössä eri tahojen kanssa sivuston sisällön ja visuaalinen ilme tilattiin mainostoimistolta. Tredeassa portaalin ylläpitoon liittyviin tehtäviin osallistuu kuusi henkilöä. Portaaliin suunniteltiin verkkokaupparatkaisu, joka tulee käyttöön keväällä Sivuille luotiin myös rajapinnat Aamulehden tapahtumakalenteriin ja Pirkanmaan museoportaaliin sekä TripAdvisoriin, joka on yksi maailman suosituimmista matkojen arviointipalveluista. Sivuilla toimii myös suosittelutyökalu teemoilla villinä ja vapaana, kulttuurin sykettä, hiljaisuutta ja rauhaa sekä hupia perheille. Matkailuportaalille tehtiin käytettävyyden asiantuntija arviointi ja käytettävyystestausta. Sekä matkailijat että yrittäjät pitivät palvelua pääosin selkeänä. Sivuston pääkohderyhmiä ovat omalla rahalla matkustavat (perheet, pariskunnat), business matkailijat (kokoukset, messut) sekä kulttuuritapahtumamatkailijat. Sivustoa markkinoidaan sähköisissä välineissä, Googlessa, Facebookissa ym. Hankeajan päätyttyä

6 portaalia ylläpitää ja jatkokehittää Tredea. Jatkokehitysideoita on suunniteltu mm. mobiilipalveluihin liittyen. Myös sisältöön on löydetty uusia ideoita, esim. Tampere ja kirjallisuus, Tampere ja musiikki. 6 PIRKANMAAN LOGISTIIKKAKESKUSHANKE Tredea Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Tampereen seudulla logistiikkapalvelut ovat jakautuneet eri puolille kaupunkiseutua. Alan toimijat eivät ole juurikaan erikoistuneet, vaan tarjonta on kaikille kaikkea periaatteen mukaista, jolloin kilpailu on kovaa ja katteet matalia. Yhdistettyjen toimintojen synergioita ei nykyisellään saavuteta ja päällekkäisistä kuljetusvirroista syntyy runsaasti haittoja sekä Tampereen keskustalle että ympäröiville asuinalueille. Hankkeen visio, logistiikan uusi aikakausi Pirkanmaalla, rakentuu kolmen tukijalan varaan vihreä kaupunkilogistiikka, vihreät yhdistetyt kuljetusväylät sekä älykäs verkostologistiikka. Hanke jakautuu seuraaviin vaiheisiin keskeisine toimenpiteineen: 1) visiovaihe: hankkeen tahtotilan kirkastaminen, sidosryhmien sitouttaminen 2) konseptointivaihe: laaditaan logistisen toimintamallin prosessikuvaukset kullekin vision kolmesta tukijalasta, sekä kehitetään logistiikkatoimijoita koskeva alueellisen hiilijalanjäljen laskentamalli, jalkautetaan visio paikallisiin olosuhteisiin (mm. liikennevirta analyysit, logistiikkatoimijoiden haastattelut ja työpajat) 3) suunnitteluvaihe: tehdään konkreettiset alueellisen logistiikkaintegraattorin perustamista edesauttavat selvitykset ja suunnitelmat kunkin logistiikkakonseptin osa alueen jalkauttamiseksi (mm. logistiikkaterminaalien sijainti ja toiminnallinen suunnittelu) Hankkeen tuloksena on julkiset ja yleishyödylliset esiselvitykset ja suunnitelmat alueellisen logistiikkaintegraattorin perustamiselle Pirkanmaalle. Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja suunnitella alueellisen logistiikkaintegraattorin toimintaa. Visiovaiheessa tehtiin yhteistyötä monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa, määriteltiin visio ja sitoutettiin toimijoita yhteiseen Pirkanmaan logistiikkabrändiin. Visio jakautuu kolmeen pääkohtaan: vihreä kaupunkilogistiikka, vihreät yhdistetyt kuljetusväylät ja älykäs verkostologistiikka. Konseptointivaiheessa tehtiin selvityksiä mm. asiakas ja ostokäyttäytymisestä, lentorahtiliikenteestä, hiilijalanjäljen laskentamallista sekä yhdistetyistä kuljetuksista ja sisämaan satama toimintamallista. Strategian työstämiseksi pidettiin työpajoja yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa määriteltiin strateginen tahtotila sekä tulevan toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Strategia julkaistiin marraskuussa 2010 ja se on nähtävillä sivustolla.

7 7 YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN NIZHNY NOVGORODIN ALUEEN KANSSA Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Pirkanmaan liiton yhteistyö ja sopimussuhteet ovat vahvistuneet Venäjän Nizhny Novgorodin alueen kanssa. Alueella on yhteistyöhakuisuutta Pirkanmaata kohtaan, joten on tarkoituksenmukaista kohdentaa Pirkanmaan liiton kansainvälistä toimintaa ohjelmoidusti kyseisen alueen kanssa. Käytännössä yhteistyön rakentaminen konkretisoituu asiantuntijoiden ja poliittisen tason vierailujen muodossa puolin ja toisin. Sopimuksessa sovittujen yhteistyöalueiden ja tarpeiden pohjalta rakennetaan muun muassa erilaisia seminaareja, joissa on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, tutustua esimerkiksi korjauskohteisiin sekä luoda kontakteja yhteistyön rakentamiseksi. Kehittämishankkeen työsuunnitelman mukaisesti keskeisiä yhteistyön teemoja ovat ympäristö ja rakentaminen. Hankkeen tavoitteena oli edistää pirkanmaalaisten yritysten ja tiedeyhteisöjen yhteistyötä Nizhny Novgorodin alueen kanssa. Hankkeen aikana osallistuttiin messuille ja tilaisuuksiin sekä Pirkanmaalla että Nizhny Novgorodissa, mm. Urban infrastructure planning and managing seminaari järjestettiin Pirkanmaalla vuonna Yhteistyö käynnistyi poliitikkotapaamisissa, yritysdelegaatioiden vierailuilla ja teknologiayhteisöjen tapaamisissa. Alueiden välillä solmittiin yhteistyösopimus, jonka puitteissa tehdään yhteistyötä rakentamis, metalli, energia, metsä, ympäristö ja asumisen aloilla. Yhteistyö kaikilla näillä aloilla on käynnistynyt ja jatkuu tulevaisuudessa yritystasoisena. Hankkeen aikana käynnistyi myös alueiden välinen kauppakamariyhteistyö ja kulttuurinvaihto.

8 8 BIOLÄÄKETIETEEN JA TEKNOLOGIAN YHTEENLIITTYMÄN MEDITECHIN PERUSTAMISSELVITYS Tampereen yliopisto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu julk. rahoitus Hankkeessa selvitetään mahdollisuudet ja edellytykset perustaa biolääketieteen ja teknologian yhteenliittymä (MediTech) Tampereelle. Yhteenliittymän perustaminen edellyttää uutta toimintamallia, jossa entistä paremmin pyritään yhdistämään alueen toimijoiden osaaminen sekä luomaan uusia väyliä tuotekehitykseen ja kokonaisvaltaisiin palveluihin. Hankkeessa määritetään Tampereen alueen vahvuudet ja niiden kehityspotentiaali, alan yleiset kehitysnäkymät ja markkinat, joiden pohjalta luodaan MediTechin visio, strategia ja toimintamalli. Hankkeessa laaditaan myös MediTechin tutkimus ja innovaatiostrategia sekä tuotekehityksen vaatima infrastruktuurisuunnitelma. Selvitystyön perusteella mahdollisesti perustettava biolääketieteen ja teknologian yhteenliittymä MediTech jatkaa toimintaansa ja sen kehittämistä Tampereen yliopistojen budjettirahoituksella sekä kansallisen että kansainvälisen tutkimusrahoituksen tuella. Hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet ja edellytykset perustaa biolääketieteen ja teknologian yhteenliittymä Tampereelle ja luoda sille toimintamalli. Hankkeessa tehty selvitystyö toi esille Tampereen yliopistojen vahvuudet ja niiden kehityspotentiaalin. Selvityksen pohjalta on käynnistetty BioMediTech Institute of Biosciences and Medical Technology. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto solmivat sopimuksen yhteisyksiköstä keväällä Yksikön käynnistämiseen ja infrastruktuuriin on haettu rahoitusta muista rahoituslähteistä. Tämän hankkeen toimesta aloitettiin toimintamallin käyttöönotto ja toimijoiden koulutus sekä selvitettiin toimialan vahvuuksia. Hankkeessa kartoitettiin eri tutkimusryhmien potentiaalisia kaupallistettavia innovaatioita. Selvitysraporttien pohjalta on haettu Tekesiltä rahoitusta Ihmisen varaosat ja Proteiiniteknologia tutkimusohjelmille. Tutkimuslaboratorioiden laadunvarmistuskäytännöt on yhtenäistetty ja laboratorioille on rakennettu laatujärjestelmä.

9 9 KIRJAKULTTUURIKESKUS PIRKANMAALLE Suomen kirjainstituutin säätiö Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa toteutetaan Kirjakulttuurikeskuksen sisällön ja toiminnan kehittämis ja suunnittelutyö sekä aikaansaadaan keskukselle osaaminen, asiantuntemus ja valmiudet toimia valtakunnallisestikin merkittävänä kulttuuri ja matkailualan kohteena Sastamalassa. Hankkeessa kehitetään ja suunnitellaan keskuksen toiminta ja hallintomalli, rakennetaan paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen kirja alan toimijoiden, oppilaitosten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaympäristö ja yhteistyöverkosto. Hankkeessa toteutetaan toiminnan ja näyttelyiden sisältö ja tekniset suunnitelmat ja käsikirjoitukset sekä kokoelma, tutkimus, näyttely, koulutus, julkaisu ja tapahtumatoiminnan kehittämisohjelmat. Hankkeessa toteutetaan myös valtakunnallinen kirjakulttuurilähtöinen kuvataidekilpailu. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Sastamalaan Kirjakulttuurikeskus, jolla on monipuoliset valmiudet toimia valtakunnallisestikin merkittävänä kulttuuri ja matkailualan kohteena. Tavoitteena oli myös seudun omaleimaisen kulttuurin sekä imagon ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Hankkeessa suunniteltiin kirjakulttuurikeskuksen toiminta, hallintomalli ja sisältö sekä luotiin perusta tulevalle toiminnalle ja toimintarahoitukselle. Tuloksena syntyi paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä yksikkö, joka sai nimekseen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Museo avattiin Uusi museo yhdistyi Sastamalan seudun Museon kanssa ja niille luotiin yhteinen kehittämissuunnitelma ja hallintomalli. Museo työllistää alkuvaiheessa kolme pysyvää ja kolme määräaikaista henkilöä. Sastamalan kaupunki osti vuonna 2008 kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistön, Bäckmanin talon, johon kunnostettiin tilat kirjakulttuurikeskukselle (EAKR hankkeen varoin, peruskorjaus valmistui 2011). Kirjakulttuurikeskus hankkeessa suunniteltiin kirjan museon sisältö, toiminta ja näyttelyt. Asiantuntijoilta tilattiin käsikirjoitus, tutkimus ja näyttelyiden sisältösuunnitelmat tavoitteena elämyksellinen kokonaisuus sekä arkkitehti, valo, ääni ja graafinen suunnittelu ja visuaalinen ilme. Kaupunkilaisia osallistettiin suunnittelutyöhön ja museon toiminta kytkettiin Sastamalan kaupungin markkinointiin. Valtakunnallisesti käynnistettiin asiantuntijaverkosto. Yhtenä painopistealueena oli museopedagogisen toiminnan kehittäminen. Yhteistyö vammais ja vanhustyön sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa on käynnistetty ja siitä on saatu positiivista palautetta. Pukstaavissa oli ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana kävijää. Medianäkyvyys oli onnistunutta: noin 60 lehtiartikkelia, radio ja tv esiintymisiä. Tiedottamisessa on hyödynnetty perinteisten menetelmien ohella sosiaalista mediaa, mm. Facebookia. Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä näkyvyyttä koko ajan uudistumalla ja järjestämällä aktiivista tapahtumatoimintaa. Pukstaavi on Suomen ainoa kirjakulttuuriin erikoistunut museo. Kunnianhimoisena tavoitteena on pyrkiä vuoden 2017 Unescon maailman kirjapääkaupungiksi.

10 PUUKETO PUUTUOTETEOLLISUUDEN KEHITTÄMISSELVITYS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOK SISTA 10 Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeen keskeisenä tehtävänä on selvittää Ylä Pirkanmaan rakennemuutosalueen työvoiman osaamiseen ja työvoiman määrään kohdistuvat tarpeet ja uhat yrityksissä, kohdentaa tehokkaammin koulutus ja kehittämistoimintaa yrityksiin sekä tiedottaa yrityksiä kehittämisen mahdollisuuksista ja rahoitusmuodoista. Hankkeessa etsitään ratkaisuja puutuoteteollisuudesta vapautuvan työvoiman hyödyntämiselle muussa teollisuudessa. Hankkeessa kohderyhmänä ovat alueen keskeiset yritykset, joissa on odotettavissa suurempia muutoksia tai kehittämistarpeita. Hankeen toteutus muodostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta: 1.Yrityksille toteutettava rahoitus, kehittämis ja toimenpideinfo kootaan tiedollisesti yhteen keskeiset rahoitus ja kehittämisinstrumentit toteutetaan yrityksille jaettava infoesite järjestetään yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa kolme alueellista rahoitusinfoa 2.Puutuoteteollisuuden yrityskartoitukset hankkeeseen palkattu asiantuntija kiertää alueen puutuoteteollisuuden yrityksissä ja selvittää työvoiman osaamiseen kohdistuvat vaatimukset ja työvoimaan mahdollisesti kohdistuvat rekrytointi, lomautus tai irtisanomistarpeet kartoitetaan yrityskohtaisesti henkilöstön koulutustarpeet annetaan yrityksille yleisneuvontaa liiketoiminnan kehittämiseksi ja ohjataan yrityksiä ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin 3.Selvitys alueen merkittävimpien yritysten näkemyksistä tulevaisuuden työvoiman ja koulutuksen lisätarpeista asiantuntija kiertää merkittävimmissä yrityksissä (mm. teknologia, metalli ja palveluala) ja selvittää työvoiman ja koulutuksen tarpeita 4.Tilannekuvan kokoaminen alueen yritysten tilanteesta kootaan yhteen yritysten koulutustarpeet tarvittavien koulutustoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi suunnitellaan puutuoteteollisuuden tilannekuvaa vastaavia kehittämistoimenpiteitä kootaan tilasto ja ennakointitietoja tilannekuvan raportointi. Hankkeessa etsittiin ratkaisuja puutuoteteollisuudesta vapautuvan työvoiman hyödyntämiselle muussa teollisuudessa Ylä Pirkanmaalla. Hankkeessa selvitettiin työvoiman osaamiseen ja työvoiman määrään kohdistuvia tarpeita ja uhkia yrityksissä. Hanke järjesti alueen yrityksille kolme infotilaisuutta Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä Vilppulassa. Tilaisuuksissa olivat edustettuina Tekes, Finnvera, ELY keskus ja elinkeinoelämän toimijoita. Asiantuntija kartoitti seutukunnan puutuotealan yritysten tilannetta (50 yritystä) puhelimitse, yrityskäynnein ja sähköpostihaastatteluin. Kyselyn aihealueita olivat henkilöstön rekrytointiin, tulevaisuuden näkymiin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät asiat. Kyselyn tulokset koottiin raporttiin. Kyselyn yhteydessä esiin tulleita koulutustarpeita vietiin eteenpäin koulutusorganisaatioille. Rahoitusja kehittämistarpeita ohjattiin elinkeinotoimijoille. Alueelta löytyi mm. seuraavanlaisia kehittämiskohteita: tulevaan CEmerkintään liittyvä koulutus, sukupolvenvaihdosasiat, koulutustarpeet/ammattitaitoisen työvoiman saantiin liittyvät on

11 gelmat, tuotekehitysasioita ja kehittämistoimijoiden hajanaisuudesta johtuvia haasteita. Hanke julkaisi puu ja teknologiateollisuusyrityksille kohdennetun palveluoppaan, josta löytyy erilaisia rahoitus ja kehittämisneuvoja. Hanke edisti eri toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä sekä nosti esiin alueen jatkojalustusasteeseen ja koulutustarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tulevien kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. 11