MTT:n selvityksiä 72. Jaloittelutarhat. -rakenteet ja varusteet. Maarit Puumala. Teknologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTT:n selvityksiä 72. Jaloittelutarhat. -rakenteet ja varusteet. Maarit Puumala. Teknologia"

Transkriptio

1 MTT:n selvityksiä 72 Jaloittelutarhat -rakenteet ja varusteet Maarit Puumala Teknologia

2 MTT:n selvityksiä s., 7 liitettä Jaloittelutarhat -rakenteet ja varusteet Maarit Puumala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Copyright MTT Maarit Puumala Julkaisija ja kustantaja MTT Jakelu ja myynti MTT maatalousteknologian tutkimus (Vakola), Vihti Puhelin (09) , telekopio (09) sähköposti: Julkaisuvuosi 2004 Kuvat Maarit Puumala Painopaikka Data Com Finland Oy

4 Jaloittelutarhat -rakenteet ja varusteet Maarit Puumala MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) maatalousteknologian tutkimus (Vakola), Vakolantie 55, Vihti, Tiivistelmä Eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että lypsylehmien ja hiehojen on päästävä kesäaikaan laitumelle tai muuhun vastaavaan paikkaan. Tämä vaatimus tulee pakolliseksi heinäkuusta 2006 lähtien. Ulkoilua jaloittelutarhassa on esitetty yhdeksi laiduntamista korvaavaksi menetelmäksi. Jos luonnonmukaisesti hoidettuja eläimiä pidetään kytkettyinä, niitä ulkoilutetaan tarhassa myös talvella. Lypsylehmien ulkoiluttaminen tarhassa on melko uusi toimintatapa. Tarhojen rakentamisesta, rakenteista, varusteista ja toimivuudesta ei ole riittävästi tietoa. Lypsylehmien ulkoiluun tarkoitetut jaloittelutarhat tulee rakentaa niin, että ne ovat eläimelle turvallisia ja että eläimet eivät niissä turhaan likaannu. Tarhoihin pitää sijoittaa eläimen kannalta tarpeelliset varusteet. Näitä ovat juomalaitteet ja mahdolliset ruokintahäkit tai -pöydät, jos eläimillä ei ole vapaata pääsyä eläinrakennukseen. Tarhat tulee myös rakentaa siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Selvitysten mukaan lypsylehmät pitävät pehmeästä kuoriketarhasta enemmän kuin asfalttipohjaisesta jaloittelutarhasta, joka saattaa olla liukas talvella. Toimiva ratkaisu on tarha, jossa on kiinteä pohja kovemman kulutuksen alueille ja pehmeä vaihtopohja yleisempään oleskeluun. Avainsanat: lypsykarja, jaloittelutarhat, rakenteet, varusteet, valumavedet 3

5 Exercise Yards -structures and equipment Maarit Puumala MTT Agrifood Research Finland, Agricultural Engineering Research (Vakola), Vakolantie 55, FI Vihti, Abstract There are about 200 exercise yards and feedlots in Finland. Their total area is about m². The number of exercise yards and feedlots is set to grow because of legislation concerning animal welfare. The act on animal welfare which came into force in 1996 provides that during the summer period dairy cows and heifers must be allowed to go to pasture or, failing this, that a space must be provided in such a way as to allow the animals to move around. The period of transition ends at the beginning of July Depending on the use of the yard, there are different aspects that have to be taken into consideration. The structure of the yard, the surface material and the space allowance are important from the point of view of both animal welfare and environmental impact. Two exercise yards have been designed and constructed within our research project. The first yard consists of two different parts with a total area of about 11 m² per cow. The area beside the barn, 5 m² per cow, is made of asphalt, and the area further away, 6 m² per cow, is covered with bark to a depth of up to 30 cm. The layer under the bark is gravel, and at the bottom there are drainage tubes laid five metres apart, so as to be capable of collecting all the water coming through the upper layers. The yard has been fenced in using a simple timber fence with a height of 1.6 metres. The estimated costs of the asphalt area are per m² and those of the bark cover area 8.30 per m². The second yard has an area of about 30 m² per cow. It is hardened with a 10-cm layer of stabilized slag. A 20-cm layer of granulated slag is also used in the supporting structure because of its insulating characteristics. The yard has been fenced in with a timber fence with a height of 1.5 metres. The estimated costs of this yard are per m². The space requirement per cow depends on the use of the exercise yard. If all the cows are forced to go out at a certain time and if they are fed there, an area of between 5 and 10 m² per cow is needed. But if there is no feeding and the cows have free access to the yard, only 4 5 m² per cow is sufficient. The fences have to be high enough; a height of m is recommended. The structure of exercise yards depends mainly on how much space there is per cow. When the space allowance is small, it is recommended that yards should have dense surfaces. If there is more room, part of the yard can be covered with soft material that cows find more comfortable. It is advisable to design the yard so that the area covered with soft material can be blocked off whenever it gets too wet. In all cases, the area around doors and feeding facilities should have a dense surface. Keywords: dairy farming, exercise yards, structures, equipments, runoff waters 4

6 Alkusanat Lypsylehmien ulkoiluttaminen tarhassa on melko uusi toimintatapa. Arvion mukaan ulkoja jaloittelutarhoja oli vuoden 2002 alussa noin 200 kappaletta. Jaloittelutarhojen määrä tullee tulevaisuudessa lisääntymään, kun eläinsuojelumääräysten mukainen lypsylehmien ja hiehojen kesäaikainen laiduntaminen tai muu sopiva jaloittelutapa tulee pakolliseksi heinäkuusta 2006 lähtien. Tämä tarhojen rakentamiseen, rakenteisiin ja varusteisiin keskittyvä raportti pohjautuu MTT:ssä vuosina tehtyyn Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen nimiseen tutkimushankkeeseen ja sen yhteydessä toteutettuihin koerakennuskohteisiin. Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen hanketta rahoittivat Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA), MMM, MTT, Etelä- Savon ympäristökeskus, Kemira Agro Oy ja MuuMaa Ay. 5

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Jaloittelutarhojen rakenteet Asfalttipohjainen jaloittelutarha Vaihtopohjainen jaloittelutarha Masuunikuonalla stabiloitu jaloittelutarha Tilan tarve Tarhojen aidat Tarhojen hoito Ruokinnan ja juomaveden järjestäminen tarhoissa Ruokinta Juomavesi Valumavedet ja niiden käsittely Havaintoja koerakennuskohteista Kirjallisuus Liitteet

8 1 Johdanto Eläinsuojelu lainsäädäntö (Eläinsuojelulaki 247/1996 ja asetus 396/1996) edellyttää, että lypsylehmien on päästävä kesäaikaan laitumelle tai muuhun vastaavaan paikkaan. Tämä vaatimus tulee pakolliseksi heinäkuusta 2006 lähtien. Jos luonnonmukaisesti hoidettuja eläimiä pidetään kytkettyinä, niitä ulkoilutetaan tarhassa myös talvella (KTTK 2000). Ulkoilua jaloittelutarhassa on esitetty yhdeksi laiduntamista korvaavaksi menetelmäksi. Lypsylehmien ulkoiluttaminen tarhassa on melko uusi toimintatapa. Tarhojen rakentamisesta, ja toimivuudesta ei ole riittävästi tietoa. Varsinkin maapohjaisten tarhojen rakennus- ja hoito-ohjeet ovat puutteelliset. Eläinsuojeluasetuksessa (396/1996) mainitaan, että ulkotarhan tulee olla eläimille turvallinen eikä tarhan maapohja saa vahingoittaa tai tarpeettomasti liata eläimiä. Jaloittelutarha on paikka, jossa eläimet jaloittelevat säännöllisesti joitakin tunteja päivässä tai viikossa. Toisinaan eläimet houkutellaan ulos tarjoamalla niille tarhassa kuivaa heinää, mutta varsinaiset ruokinta- ja makuupaikat ovat karjasuojassa tai laitumella. Jaloittelutarhat voidaan jakaa maapohjaisiin, vaihtopohjaisiin ja kiinteäpohjaisiin tarhoihin. Ympäristöministeriön (1998) antama ohje jakaa tarhat koon mukaan joko suppeisiin (< 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin) tai laajoihin (> 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin). Suppean tarhan on oltava tiivispohjainen ja muotoiltu siten, että likavedet voidaan johtaa keräilykaivoon. Ohje edellyttää tarhojen toteuttamista siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. MTT maatalousteknologian tutkimus on selvittänyt jaloittelutarhojen toimivuutta (Alakomi 1997). Alakomin mukaan maapohjaiset jaloittelutarhat eivät kestä, vaan rikkoutuvat ja liejuuntuvat, joten ne tulee aina pinnoittaa. Hänen mukaansa tarhan voi tehdä myös hyvin tiivistetyn sorapatjan päälle kuorikkeesta. Alakomin mukaan jaloittelutarhan, joka sijaitsee esim. ruokintakatoksen yhteydessä tulee olla kovitettu hyvin kulutusta kestävällä ja helposti puhdistettavalla materiaalilla esim. betonilla tai vastaavalla. Hänen mukaansa jaloittelutarhojen pohjatyöt tulee tehdä huolellisesti ja jaloittelutarhat on salaojitettava hyvin riippumatta siitä, mikä pintarakenne on. Tarhojen kallistukset on huolella suunniteltava siten, että puhdistusvaiheessakin valumat ohjautuvat lantalaan tai keräilykaivoon. Jaloittelutarhan pintamateriaaleja sekä valumavesien ympäristöystävällisiä käsittelymenetelmiä selvitettiin Etelä-Pohjanmaan esittelyhankkeessa (Korpela 1999, Laakso ym. 2000). Korpelan (1999) mukaan maabetoni kestää hyvin eläinten kulutuksen. Jos eläimet oleskelevat alueella jatkuvasti, tulisi Korpelan (1999) mukaan osan pohjasta olla esimerkiksi kuorikepohjaa, jossa eläinten on parempi olla. Onnistuminen tarharakentamisessa lähtee paikan valinnasta. Koska tarhaan ei kannata päästää ulkopuolisia vesiä, luontaisesti kuiva paikka on hyvä lähtökohta. Kesällä tarhassa pitäisi olla varjoisia paikkoja, mutta talvella ulkoilevat lehmät haluavat nauttia auringosta. Sijoittaminen lähelle lantalaa helpottaa ja nopeuttaa tarhan puhdistustyötä. 7

9 2 Jaloittelutarhojen rakenteet MTT maatalousteknologian tutkimus on toteuttanut kaksi jaloittelutarhaa koerakennuskohteina. Juvalaisella luomutilalla 100 lehmän pihattonavetan yhteyteen rakennettiin kaksiosainen jaloittelutarha. Tarhan etuosa (500 m 2 ) päällystettiin asfalttibetonilla. Tarhan takaosaan rakennettiin maapohjainen kuoriketarha (600 m 2 ), kuva 1 Kiinteäpohjaisen ja maapohjaisen tarhan välissä oli noin 10 cm:ä korkea asfalttipalle estämässä pintavesien valumista asfalttitarhasta kuoriketarhaan. Piirustukset 1A ja 1B. Toisena koerakennuskohteena Yli-Iihin rakennettiin kolmellekymmenelle lypsylehmälle 900 m 2 :n suuruinen maabetonitarha, jossa soran sijasta runkoaineena on masuunikuona, kuva 2. Yli-Iin tarhahanke on toteutettu yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa ja se on osa suurempaa Siuruanjoki kuntoon -yhteishanketta. Piirustus 2A. Kuva 1. Juvalle rakennetussa tarhassa on pihaton vieressä asfalttia ja jatkona kuoriketta. 2.1 Asfalttipohjainen jaloittelutarha Kuva 2. Yli-Iihin rakennettu sementillä stabiloitu masuunikuonatarha. Juvalla kaksiosaisen tarhan tiivispohjainen osa tehtiin asfaltista. Asfalttitarhan pinta oli navetan päädyssä noin 10 cm alempana kuin pihaton lattia. Tarhan kaltevuus oli 0,5 1 % valumavesien keräilykaivoon päin. Navetan keskivaiheilla olevan eläinten kulkuoven edessä tarha kallistui 7 8 % kyseiseen kaivoon päin. Tarhasta muodostuvat pintavalumavedet koottiin ritiläkantiseen kaivoon, josta ne pumpattiin aluksi lietesäiliöön ja vuoden 2001 lopussa koesuodattimeen. Pumppausputki oli ujutettu suuremman putken sisään, jotta se ei painunut kasaan. Pumpun alkuperäinen kurttuputki vaihdettiin hankkeen kuluessa jäykkään putkeen, koska pumppauksessa esiintyi ongelmia. Aluksi valumavesien keräilykaivo oli tarhan puolella, mutta myöhemmin se aidattiin tarhan ulkopuolelle, jolloin kaivon kanneksi voitiin laittaa suomulevy. Levy esti tehokkaammin roskien menemisen kaivoon kuin ritiläkansi. Kustannusarvion mukaan asfalttitarhan kustannukset olivat 18,4 /m 2. 8

10 2.2 Vaihtopohjainen jaloittelutarha Asfalttipohjaisen tarhan taakse perustettiin 600 m 2 :n maapohjainen kuoriketarha. Tarhasta poistettiin pintamaa ja tilalle ajettiin sorapatja sekä kuorike. Tarha salaojitettiin viiden metrin ojavälillä, niin että salaojaputket tulivat 30 cm:n paksuisen sorakerroksen pohjalla. Putkien väli oli pieni, koska putkien alle ei haluttu laittaa muovia. Salaojavedet johdettiin kaivoon, josta ne pumpattiin lietesäiliöön. Soran päälle laitettiin cm:n kerros kuusen kuoriketta, joka sisälsi pitkiä kuorisuikaleita sekä puunpalasia ja oksia. Kuorike saatiin läheiseltä sahalta. Kuorikkeen todettiin käyttöominaisuuksiensa puolesta olevan sopivaa maapohjaisen jaloittelutarhan pintamateriaaliksi. Kuorike oli tarpeeksi karkeaa. Se läpäisi vettä ja kesti lehmien liikkumista. Kustannusarvion mukaan kuoriketarhan hinnaksi muodostui 8,3 /m Masuunikuonalla stabiloitu jaloittelutarha Yli-Iihin rakennettiin kolmellekymmenelle lypsylehmälle 900 m 2 :n suuruinen maabetonitarha, jossa soran sijasta runkoaineena oli masuunikuona. Pohjarakenne tehtiin masuunihiekasta. Masuunikuonabetonin kerrospaksuus oli noin 10 cm ja masuunihiekan noin 20 cm. Tarha vietti noin 1 %:n kallistuksella navettarakennuksesta poispäin alueen kulmassa olevaan saostuskaivoon, josta vedet johdettiin edelleen jakokaivon kautta koesuodattimeen. Tarhan pohjasta poistettiin ensin pintamaa. Sen jälkeen tarhaan levitettiin masuunihiekkakerros ja sen päälle masuunikuonaa. Tiivistämättömän masuunikuonakerroksen paksuus oli vajaat 20 cm. Kuonan päälle levitettiin sementtiä, noin 150 kg/ kuona-m 3. Sementti sekoitettiin kuonaan äkeellä ja osin myös jyrsimellä. Lopuksi pinta tasoitettiin ajamalla traktorilla järjestelmällisesti edestakaisin. Työn päätyttyä alkoi rankkasade, joka huuhtoi tarhan pinnasta hienoainesta jättäen takarenkaan rivan jäljet terävinä näkyviin. Tätä epätasaisuutta korjattiin levittämällä pintaan masuunimursketta. Lehmät eivät masuunikuonamurskeella tasoitetusta tarhat pitäneet, joten murske kaavittiin pois ja tasoitus tehtiin uudelleen hienolla hiekalla. Edellisen perusteella sementillä stabiloitujen pintojen tiivistämiseen suositellaan traktorin sijasta jyrää. Maabetonitarhan rakennekerrosten kustannusarvio oli 8 /m 2. Kaikkiaan tarhan kustannusarvio oli 11,3 /m 2. Toteutuneet kustannukset olivat viljelijän kirjanpidon mukaan masuunikuonatarhan osalta 8,32 /m 2 Tarhan pintaa tasoittamisesta masuunimurskeella aiheutui 0,73 /m 2 lisäkustannus. Kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomina. 2.4 Tilan tarve Tarhaneliöiden määrä on pitkälti viljelijän omassa harkinnassa, sillä yksiselitteistä mitoitusohjetta neliö/eläin ei ole olemassa. Luomutuotannon ohjeessa minimi on 4,5 m²/lehmä. Kokemuksen perusteella hyvässä tarhassa tulisi olla kiinteäpohjaista tarhaa 4-5 m 2 /lehmä ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan vaihtopohjaista tarhaa niin paljon, että lehmillä on hy- 9

11 vin tilaa liikkua. Yhteensä tarha-alaa voisi olla 10 m 2 /lehmä. Jos tarhassa ei ole ruokintaa tai jos eläimet ulkoilevat ryhmissä, riittää pienempikin ala. 2.5 Tarhojen aidat Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) mukaan tarhan aitauksen tulee olla rakenteiltaan ja materiaaleiltaan tarhattaville eläimille sopiva ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeen (2002) mukaan jaloittelualueen aitaukset tulee tehdä kestämään eläinten aiheuttamia rasituksia samoin kuin pitää eläimet turvallisesti tarhassa. Nautakarjalle sopiva aitakorkeus on em. ohjeen mukaan 1200 mm. Aidan perustamistapa riippuu maaperän laadusta sekä aidan rakenteesta ja korkeudesta. Jotta aidasta tulee tukeva, aitatolpan pitäisi ulottua maahan syvyydelle, joka vastaa noin 1/3 aidan korkeudesta. Routivilla maalajeilla aidan perustukset tulee ulottaa routarajan alapuolelle eli Etelä-Suomessakin runsaaseen 1,5 metriin. Pehmeään maahan aitatolpat voidaan juntata esim. traktorikaivurin kauhan avulla. Kovempaan maahan perustukset on tehtävä kaivamalla, jolloin aitatolppa tulee tukea peruskuoppaan esim. jollain kuvan 3 esittämistä tavoista 1. Pehmeään maahan juntattu aitatolppa. 2. Peruskuoppaan kivillä tuettu aitatolppa. 3. Kuten kohta 2, mutta tolpan alapäähän on naulattu tukevuutta lisäävät poikkikapulat. 4. Kestopuutolppa valettu betonipilarin sisään. 5. Kestopuutolppa valettu betoniputken sisään. 6. Aitatolppa pystytetty kallioon porattuun reikään kiinnitetyn teräksen varaan. 7. Betonipilariin valetut lattaterästartunnat. Kuva 3. Erilaisia tapoja aitatolpan tuentaan 10

12 Juvalla sijaitsevan tarhan ympärille rakennettiin vanhoista puhelinpylväistä ja lankuista 1,3 metriä korkea aita, jota korotettiin myöhemmin 1,6 metriin, koska talvella lunta kertyi tarhan pintaan sekä erityisesti aitojen viereen ja lehmät pääsivät hyppäämään aidan yli, kuva 4. Tarhan osien erottelua varten oli käytössä myös siirrettävää aitaa, jonka aitatolpat oli valettu auton renkaaseen, kuva 5. Tolppien välissä voidaan käyttää lankkuja tai johdinlankaa. Yli-Iissä tarha varustettiin 150 cm korkealla aidalla, jonka pystytolppina oli käytettyjä teletolppia ja johtimena käytöstä poistettua puhelinkaapelia, kuva 6. Kuva 4. Juvan tarhan aitarakenne. Kuva 5. Siirrettävä aita. Kuva 6. Yli-Iin jaloittelutarhan aitaamiseen on käytetty käytöstä poistettuja teletolppia sekä puhelinkaapelia. 11

13 Oleellinen osa aitaa ovat portit. Ainakin osa niistä tulee mitoittaa siten, että traktori mahtuu kulkemaan niistä. Erityisen tärkeää porttien mitoitus ja sijoittelu on vaihtopohjaisten tarhojen, kuten kuoriketarhan yhteydessä, kuva 7. Kuva 7. Portin tulee olla riittävän leveä ja tukeva. 2.6 Tarhojen hoito Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen (2002) mukaan jaloittelualueet tulee puhdistaa säännöllisesti. Juvalla asfalttitarha puhdistettiin tarpeen mukaan traktorin etukuormaajan kauhalla. Tarhan reunaan yhdelle sivulle oli rakennettu harkoista vajaan metrin korkuinen seinämä, jota vasten lannan kuormaaminen kävi kätevästi. Käytännössä tarha piti talviaikaan puhdistaa kerran viikossa, jotta tarha pysyi siistinä. Kesäaikainen puhdistustarve oli pienempää. Kuoriketarhaa ei tarvitse puhdistaa samalla tavoin kuin tiivispohjaista tarhaa. Tarhan pintaa voidaan haluttaessa esim. äestää, jolloin pintaan kertynyt lanta saadaan sekoittumaan kuorikemassaan. Kuorikkeen vaihtaminen on yksi työvaihe, jota kiinteäpohjaisilla tarhoilla ei ole. Jos kuoriketta poistetaan tarhasta noin 20 cm, poiskuljetettavaa massaa syntyy 600 m 2 :n tarhasta 120 m 3. Poistettava kuorike voidaan sulan maan aikaan levittää suoraan pellolle. Mikäli kuoriketta ei haluta levittää suoraan pellolle, se pitää varastoida asianmukaisella laatalla. Kuorike toimii maanparannusaineena, sillä se sisältää runsaasti hiiltä typpeen verrattuna, mikä puolestaan lisää pellon humuspitoisuutta. Kuorikkeen sisältämät ravinnemäärät riippuvat hyvin paljon sen tarhakäytöstä eli kuinka kauan lehmät tarhassa oleilevat. Juvalla reilun vuoden käytössä olon aikana kuorike oli hienontunut niin, että sitä ei tarvinnut jälkikompostoida ennen pellolle levittämistä. Näyttää siltä, että vastaavalla käytöllä (talviulkoilu, kesällä lehmät pääasiassa laitumella eivätkä tarhassa) kuorike pitää vaihtaa noin vuoden välein. Kuivana vuonna, kuten v. 2002, kuorike kestää kauemminkin. 3 Ruokinnan ja juomaveden järjestäminen tarhoissa 3.1 Ruokinta Jaloittelutarhoihin voidaan järjestää myös ruokintaa. Sitä voidaan tarjota pelkästään houkuttimena ulostulolle tai todellisena ruokinnan lisänä. Kokemuksen perusteella varsinkin talvisaikaan lehmät viihtyvät ulkona kauemmin, kun sinne on järjestetty ruokintaa. Ruokintarakenteet tulee sijoittaa tiivispohjaiselle tarhanosalle. Ruokintaan tarhassa voidaan käyttää pyöröpaalirehun syöttöön tarkoitettua metallista tai puista kehikkoa. Metallikehik- 12

14 koja on saatavissa useita erilaisia ja erihintaisia malleja. Vaihtoehtoisesti tarhan reunaan voidaan rakentaa katettu ruokintapöytä, jolloin eläimille voidaan tarjota monipuolisempaa rehua. Piirustukset 3A ja 3B. Myös muunlaiset ruokintajärjestelyt ovat mahdollisia, kuten kuvan 8 esittämät niittorehun ruokintakaukalot. Kuvan esittämän kaukalon puhdistamista voidaan helpottaa varustavalla ne avattavalla etureunalla tai päädyllä. Kuva 8. Jaloittelutarhaan rakennettu niittorehun ruokintakaukalo. Rehu nostetaan kätevästi aidan yli suoraan kaukaloon. 3.2 Juomavesi Naudan luonnollinen juomisnopeus vapaasta vesilähteestä on litraa minuutissa. Nauta juo vuorokauden aikana neljästä seitsemään kertaan. Jotta tämä lajinmukainen juomiskäyttäytyminen on mahdollista myös jaloittelutarhoissa, on varmistettava, että vesikalusteet ovat asianmukaisia ja pysyvät talvellakin sulina. Lypsäville lehmille tulisi veden virtauksen kuppiin olla vähintään litraa minuutissa. Tutkimuksen mukaan lehmät juovat enemmän veden virtauksen ollessa suuri (12 l/min) kuin pieni (2 l/min). Jos vedentulo on hidasta, voivat naudat jättää juomisen vähälle, mikä vaikuttaa niiden rehun syöntiin ja heikentää siten tuotosta. Jaloittelutarhoihin juomavesi tulee johtaa siten, että putki ei pääse jäätymään. Vaivattomin keino on suojata jäätymisherkät putket sähkövastukseen perustuvalla lämpökaapelilla. Kaapeleita on saatavana kahta tyyppiä: vakiovastus ja itsesäätyvä. Useimmissa tapauksissa itsesäätyvä kaapeli on hyvä vaihtoehto, koska se lämmittää vain sitä kohtaa, missä on lämmitystarvetta. Vakiovastuskaapeli lämmittää vesijohtoa koko asennuspituudelta niin kauan kuin sähkö on kytkettynä. Tällaisten lämpökaapelien sähköteho on noin 10 W/m ja 13

15 hinnat vaihtelevat 13 ja 20 :n välillä. Saatavana on myös ns. jäätymätöntä vesijohtoa, joka on valmiiksi varustettu itsesäätyvällä lämmityskaapelilla. Tällaisen johdon metrihinta pienimmällä halkaisijalla on noin 25. Halvin tapa suojata vesijohtoa on asentaa se suojaputken sisään siten, ettei vesijohto ota suojukseen kiinni. Kun suojaputki eristetään hyvin, pitää veden sisältämä energia ilmatilan plussan puolella. Jos vesiputki kuitenkin jäätyy, voidaan se sulattaa puhaltamalla suojaputkeen lämmintä ilmaa. Markkinoilla on myös juomalaite, jossa routimattomassa syvyydessä sijaitseva palloventtiili tyhjentää nousuputken vedestä eläinten lopetettua juomisen. Näin juomaventtiiliin ja nousuputkeen ei jää vettä, joka voisi jäätyä. Routimaton syvyys tarkoittaa meillä alueesta riippuen 1,5 1,8 metriä. Laitteen hinta on noin 350. Tarhoissa tulisi käyttää lämmitettäviä juomakuppeja tai altaita. Näitä on markkinoilla useita eri malleja. Vastusten koot vaihtelevat 80 ja 250 W:n välillä. Alimmaksi toimintalämpötilaksi valmistajat/maahantuojat antavat mallista ja vastuksen koosta riippuen ºC. Myös tavallinen juomakuppi voidaan itse muuntaa kylmiin olosuhteisiin soveltuvaksi. Tällöin lämpökaapeli asennetaan kupin alle, eristetään ja suojataan hyvin. Juomakupit asennetaan yleensä muovi- tai betoniputken päähän cm:n korkeudelle tarhanpinnasta. Liitos tiivistetään ja asennusputki eristetään. Laitteiden myyjät toimittavat laitteiden mukana myös asennusohjeen. Laitevalmistajat suosittelevat, että kutakin juomakuppia kohti olisi 10 eläintä, ja että useamman juomapaikan altaille olisi eläintä. Tohmajärven emolehmäkokeessa todettiin, että emoa vasikoineen sai riittävästi vettä yhdestä juomakupista. Kun eläimiä oli riittävän paljon, juomakupit eivät jäätyneet vaikeissakaan olosuhteissa. Erään viljelijän ratkaisu juomakuppien sulana pitämiseen on ollut porsailla käytettävän lämpölampun asentaminen cm juomakupin yläpuolelle. Kovilla pakkasilla lamppu on ollut päällä vuorokauden ympäri, muutoin tarpeen mukaan. Lamppu on roiskevesisuojattu, ja sen hinta on Valumavedet ja niiden käsittely Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen vesien suojelun tavoitteista vuoteen Maataloudessa on tavoitteena vähentää vesistöihin joutuvan fosfori- ja typpikuormituksen määrää 50 % vuosien arvioidusta keskimääräisestä tasosta. Tarha-alueilta kertyvät valumavedet tulee tämän päätöksen mukaisesti kerätä ja käsitellä siten, että ravinteiden joutuminen vesistöön rajoitetaan parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut kotieläinrakennusten ympäristönhuolto-ohjeet (2002). Tiivispohjaisesta tarhasta sontaa ja virtsaa sisältävät vedet on johdettava keräily- 14

16 kaivoon, jonka tilavuus on vähintään 0,2 m 3 /m 2 kattamattomalla alueella. Keräilykaivo on tyhjennettävä säännöllisesti ja vedet levitettävä pellolle. Valumavesien asianmukainen keräily ja käsittely ovat jaloittelutarhojen toteutuksen suuria haasteita. Karjakokoon kasvaessa tarhat laajenevat ja siten myös tarvittava valumavedelle vaadittava varastointitila kasvaa, mikä aiheuttaa huomattavia lisäinvestointi- ja työkustannuksia tiloille. Valumavesien määrää vähennetään valitsemalla tarhan paikka ja korkeusasema siten, että tarhan ulkopuolelta ei pääse valumaan vesiä tarhaan. Myöskään viereisten rakennusten kattovedet eivät saa huuhtoa tarhaa. Lumien kerääminen tarhaan ei ole suositeltavaa, varsinkaan, jos karjaa aiotaan ulkoiluttaa talvellakin Vesikourut ja lumiesteet ovat siten tarpeen. Tarhan kattaminen poistaa valumavesiongelmat. Rakentaminen on kuitenkin kallista, ratkaisusta riippuen kattorakennelman hinnaksi tulee /m 2. Osa ulkoiluttamisen perimmäisestä ajatuksesta myös katoaa, jos lehmät eivät saa auringonvaloa ulkoillessaan. Kiinteäpohjaisen tarhan osittaista kattamista kannattaa kuitenkin harkita. Varmatoimisin ratkaisu käsitellä valumavesiä olisi johtaa ne panospuhdistamoon tai biosuodattimeen. Molempien etuna on se, että myös muut maatilan jätevedet, kuten maitohuonevedet, voidaan käsitellä samalla laitteistolla. Ongelmana tässä on, että em. laitteiden valmistajat/maahantuojat eivät ole olleet valmiita toimittamaan laitteistojaan tällaiseen käyttöön. Jos he laitteiston toimittavat, he eivät kuitenkaan anna kylmiä valumavesiä sisältäviä jätevesiä käsittelevälle laitteistolleen täydellistä toiminta/puhdistumistakuuta. Panospuhdistamon hankintahinta on ja käyttökustannukset /vuosi. Biosuodattimen hankintahinta on puolestaan ja käyttökustannukset vuodessa. Vesimäärät kiinteäpohjaisesta tarhasta ovat erittäin suuria. Esimerkkikohteessa Etelä- Savossa sataa huhti-lokakuussa keskimäärin 420 mm. Asfaltilta haihdunta ei ehdi kesäaikaan olla kovin suurta, koska vedet valuvat heti kaivoon. 500 m 2 :n suuruisesta asfalttitarhasta muodostuisi % haihdunnalla huhti-lokakuussa noin 200 m 3 valumavettä. Nämä vedet ovat hyvin laimeita pellolle kuljetusta ajatellen. Juvan asfalttitarhan pintavalumavesien keskimääräisillä ravinnepitoisuuksilla laskettuna hehtaarille tulisi kokonaisfosforia 2,5 kg/ha ja kokonaistyppeä 7,5 kg/ha, jos veden levitysmäärä olisi 50 m 3 /ha. Kuoriketarhan salaojavedet ovat ravinteikkaampia kuin pellolta valuvat salaojavedet. Ne olisi hyvä puhdistaa esim. suodattimessa ja sen jälkeen ne voi päästää luontoon ravinnepitoisuuksiensa puolesta. Valumavesien käsittelyä varten Yli-Iihin rakennettiin koesuodatin. Seossuodattimen koko on 10 m 3. Vesi johdetaan saostus- ja jakokaivojen kautta rei itettyä muoviputkea pitkin suodattimen päälle, josta se jakautuu koko suodattimen pituudelta. Suodattimen pohjalla on kokoojaputki, josta suodattuneet vedet kertyvät mittakaivoon. Kaivosta vedet johdetaan matalahkoon pelto-ojaan, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Piirustukset 4A ja 4B. 15

17 Yli-Iin seossuodatin rakennettiin syksyllä Epätavallisen kuivien kesien takia suodattimesta ei ole saatu näytteitä. Siten sen toimivuutta ei pystytä tällä hetkellä arvioimaan. Laboratoriokokeiden perusteella valumavesien ravinnepitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen pitäisi siinä alentua merkittävästi. Yli-Iihin rakennetun suodattimen (10 m 3 ) rakentamiskustannuksiksi arvioitiin Toteutuneet kustannukset olivat 1649, josta vaihdettavan suodatinmateriaalin osuus oli Havaintoja koerakennuskohteista Juvalla toteutettu ratkaisu, jossa navetan vieressä on kiinteäpohjainen tarha ja sen takana maapohjainen tarha, on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Lehmille on ollut tarjolla pehmeäpohjaista tarhaa kovalattiaisen navetan vastapainoksi. Lehmien sorkkaterveys on ollut hyvä ja sorkat ovat pysyneet puhtaampina. Kuorikkeella päällystetty maapohjainen tarha on pehmeä ja lehmät ovat viihtyneet siinä paremmin kuin kiinteäpohjaisessa tarhassa. Keskimäärin 2/3 lehmistä on tarkkailuajankohtina ollut kuoriketarhan puolella, vaikka kiinteäpohjaisessa tarhassa oli kuivaa heinää tarjolla syötäväksi. Kuoriketarha ei ole ollut liukas. Keväällä ja syksyllä ja muulloinkin kuoriketarhan ollessa hyvin märkä, on ollut tarpeen eristää tarha eläimiltä. Käytännössä tarhojen väliin on laitettu siirrettävä aita, jolloin kaikki lehmät olivat asfalttitarhan puolella. Näin kuoriketarhan pinta pysyi parempana pidempään ja kuorikkeen vaihtoväli piteni. Talvella asfalttitarha osoittautui aika ajoin hyvin liukkaaksi, vaikka sitä hiekoitettiin. Erityisesti yli 3 %:n kallistuksella toteutetut alueet olivat ongelmallisia. Oli kuitenkin havaittavissa, että toisena talvena lehmät olivat jo oppineet kulkemaan liukkaalla pinnalla paremmin. Liukkauden torjunnassa silputtu olki todettiin hyväksi. Yli-Iissä masuunikuonatarhan pintaa levitetyn hiekan on todettu imevän sadevettä tehokkaasti, jolloin valumavesiä ei ole muodostunut lainkaan tai niiden määrä on jäänyt pieneksi. Tiivispohjaisen tarhan rakennuskustannukset ovat kaksin- kolminkertaiset vaihtopohjaiseen tarhaan verrattuna. Käyttökustannuksia tiivispohjaiseen tarhaan syntyy lannan säännöllisestä poistosta. Vaihtopohjaisen tarhan käyttökustannukset muodostuvat päällikerroksen vaihdosta. Kokemusten mukaan kuorike tulisi vaihtaa noin vuoden välein. Hake saattaa kestää hiukan pidempään. Vaihdettava kerros ajetaan tarhasta aumaan kompostoitumaan ennen pellolle levitystä. Vaihtopohjaisten tarhojen yleistyessä, pintamateriaalin hinta todennäköisesti nousee, jolloin myös vuosittaiset käyttökustannukset tulevat kasvamaan. 16

18 6 Kirjallisuus Alakomi, T Havaintoja kylmäpihattojen lannankäsittelystä. VAKOLAn rakennusratkaisuja 5/1997. Maatalouden tutkimuskeskus. 16 s. Korpela, T Jaloittelutarhojen rakentaminen on ajankohtaista. Maito ja Me 2: KTTK Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet eläintuotanto: sovelletaan lähtien. KTTK:n julkaisuja. B2 Luomutuotanto nro 4/2000. Loimaa: Kasvintuotannon tarkastuskeskus. 66 s. Laakso, J., Korpela, T. & Hämäläinen, J Nautojen jaloittelualueet ja ruokintakatokset. Etelä- Pohjanmaan Maaseutukeskus, Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskus. 32 s. Maa- ja metsätalousministeriö Kotieläinten ympäristöhuolto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet. MMM-RMO-C4. Liite 12 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01). 8s. Päivitetty Viitattu Saatavissa internetistä: MMMA /396. Eläinsuojeluasetus. Annettu helsingissä Suomen säädöskokoelam 396/1996: Uusi-Kämppä, J., Puumala, M., Nykänen, A., Huuskonen, A., Heinonen-Tanski, H., Yli-Halla, M Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen. In: Jaana Uusi- Kämppä, Markku Yli-Halla ja Kaarina Grék (toim.). Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen. Maa- ja elintarviketalous 25: s pdf/met25.pdf Verkkojulkaisuun viitattu Uusi-Kämppä, J., Manninen, M., Nykänen, A., Puumala, M., Sarin, H. Tolvanen, T Jaloittelualueet ja ulkotarhat kotieläinten hyvinvointia vai ympäristön uhka? Teoksessa: Rinne, M. (toim.). Maataloustieteenpäivät 2000: Kotieläintiede Maaseutukeskusten Liiton julkaisuja 952: Ympäristöministeriö Ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Helsinki. Ympäristöministeriö. 27 s. Päivitetty Viitattu Saatavissa internetistä: 17

19 7 Liitteet Piirustukset eivät ole mittakaavassa. Piirustus 1 A Asemapiirros Juvan jaloittelutarhasta A takareuna maastomuotojen mukaan B seinämä la nna n kokoamista va rten h= Lypsylehmät Kuorike ~600m2 Lypsylehmät Asfaltti ~500m2 KARJARAKENNUS Lypsylehmät Asfaltti ~150m A reunat pengerretään B näytteenottokaivot ilma stu s Lie te sä iliö 1:500 Lähtötasona: kynnyskorkeus +/-0-10 suunnittelukorkeus PELTOA

20 Leikkaus A-A Ab tasausmurske kantavakerros jakava kerros pohjamaa DET 1. 1:10 Asfa ltin ja kuorikkeen raja Leikkaus B-B Ab murske kantava jakava DET 1. kuorike sora pohjamaa kuorike sora Piirustus 1B Leikkaus Juvan jaloittelutarhasta pengerrys tarhan ympäri salaojat 5m:n välein kuorike sora pohjama a muotoiltu sa la ojiin päin vie ttävä ksi pohjamaa

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Ulkoiluta turvallisesti ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle

Ulkoiluta turvallisesti ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 2/2011 Ulkoiluta turvallisesti ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle Pentti Seuri, Maarit Hellstedt ja Anu Lillunen Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti

Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Hevostalouden ympäristökuormitus voi paikallisesti olla merkittävä Luvat ja ilmoitukset Hevostallin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA

V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA Maatalouden tutkimuskeskus 5/1997 V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA Tuija Alakomi HAVAINTOJA KYLMÄPIHATTOJEN LANNANKÄSITTELYSTÄ V AKOLAN RAKENNUSRATKAISUJA -saijassa julkaistaan ehdotuksia käytäntöön soveltuviksi

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä Ennen omakotitalon paikka valittiin sen mu kaan, missä pohjatöiden tekeminen oli mahdollisimman helppoa. Nykyisin rakennuspaikan valintaa ohjaavat kaavamääräykset, tontin sijainti ja hinta. OMAKOTITALON

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

NITRAATTIASETUS. Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä Anne Polso EPOELY

NITRAATTIASETUS. Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä Anne Polso EPOELY NITRAATTIASETUS Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä 3.5.2017 Anne Polso EPOELY Nitraattiasetuksen soveltaminen Kaikkeen maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen. Lannan sekä lannoitevalmistelain

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,

Lisätiedot

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto Lannan käsittely ja varastointi Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto 19.4.2017 Säädökset Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VUOHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA MAATILOJEN JALOITTELUTARHOJEN VESIEN HALLINTA

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA MAATILOJEN JALOITTELUTARHOJEN VESIEN HALLINTA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA MAATILOJEN JALOITTELUTARHOJEN VESIEN HALLINTA TEK I J Ä : Tanja Tikkanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Raita PA bio ja biokem puhdistamot - ASENNUSOHJE

Raita PA bio ja biokem puhdistamot - ASENNUSOHJE PA puhdistamon asennus, hoito, huolto. K Kiitos, että valitsit PA puhdistamon puhdistamaan kiinteistösi jätevettä. Vaikka PA on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä toimiakseen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa Iisalmi Toivala

Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa Iisalmi Toivala Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa 27.3.2012 Iisalmi 17.4.2012 Toivala Laidunaitauksen elektroninen valvonta Laitumen toimintaa voidaan valvoa etävalvonnalla GSMyhteyden kautta Laite lähettää viestin

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING OPERATING INSTRUCTION BEDIENUNGSANLEITUNG PAIGALDUSJUHEND ИНСТРУКЦИЯ ПО ЭКСПЛУАТАЦИИ NOTICE D INSTALLATION MONTAVIMO INSTRUKCIJA RAK 24.05.2004 ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm.

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm. 10 ASENTAMINEN 10.1 Panospuhdistamon kuljetus ja käsittely Kuljetusherkkien laitteiden takia BioKem Panospuhdistamoa ja sen osia on käsiteltävä varoen. Sido panospuhdistamon osat kuljetuksen ajaksi siten,

Lisätiedot

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus HELMET Pirtti Biobisnestä Pirkanmaalle hevosenlannasta 3.10.2017 Sari Sassi, ympäristötarkastaja, Lempäälän kunta Hevostalleja

Lisätiedot

Edelläkävijän valinta

Edelläkävijän valinta Edelläkävijän valinta DeLaval ruokinta-aidat lypsy- ja lihakarjalle Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi DeLaval ruokinta-aidat Lehmät käyttävät aikaa syömiseen noin neljä tuntia vuorokaudessa. Syömiseen käytetty

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys Pintakallistusselvitys Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA Pintakallistusselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Varia Vantaa Rivitalorakennus Tennistie 1 01370 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN Yleistä Rakennettiinpa muurikivistä ladottavaa seinämää vain muutaman kymmenen senttimetrin korkuisena, tai pariin metriin nousevana

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä Ravinneresurssi-päivä Mustialassa 11.4.2017 Jarkko Nummela / HAMK Valumavesi Valumavesi on tässä yhteydessä vettä, jota maanpinta ei laatunsa, muotonsa tai

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin) Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi megawall GARDEN Bender Megawall Kaunis muuri, jolla voidaan rakentaa 1,05 m korkea tukimuuri. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen rakenne ja geoverkkojärjestelmä. Muurikivet toimitetaan valmiiksi lohkottuina,

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

66 77.9 168 170 59.9 70.2 50 5PP 878:5 +68.5 68.1 +68 42 69.5 58.2 73.2 5PP 73 73.2. 72.4 4 67.3 54 Koskis-Navala 67.4 68.8. Vuorenmäen koulu 70.

66 77.9 168 170 59.9 70.2 50 5PP 878:5 +68.5 68.1 +68 42 69.5 58.2 73.2 5PP 73 73.2. 72.4 4 67.3 54 Koskis-Navala 67.4 68.8. Vuorenmäen koulu 70. 3 69 66 77.9 168 170 59.9 68 58.6 4 00T A 30 68 Ø4 +59 +59.89.72 68.5 Tur 57.3 44 Turu u n ti ntie e 70.2 50 L 66.8 70.0 10 70 67 68 5PP 878:5 +68.5 68.1 99 67 +68 5 42 69.5 58.2 71.0 52 31 74 6 L 61 66

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm SANEERAUS Kaivon asennus laattaan s.2 Kaivon asennustuurna s.3 Muhvin ja putken asennus s.4 Ylin kerros ja mutkat s.6 Seinäkiinnikkeet

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Airi Kulmala/MTK Tilanne 26.1.2014 Asetuksen tarkoitus

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot