Liikenneturva muistuttaa muutamista huomioon otettavista yksityiskohdista:

Transkriptio

1 Helsinki Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 24/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain, tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun 9 ja 12 :n muuttamisesta Kuuleminen LIIKENNETURVAN LAUSUNTO Esitetyillä säädösmuutoksilla otetaan huomioon L- ja T-ajoneuvoluokkia koskevien tuoreiden EU-asetusten (L-luokka (EU) N:o 168/2013 ja T-luokka (EU) N:o 167/2013) tuomat muutokset ko. luokkien ajoneuvojen luokitteluun ja hyväksyntämenettelyihin sekä vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön. Toiseksi säädösmuutoksilla on tavoite mahdollistaa erilaisten uusien kevyiden, erityisesti sähkötoimisten ajoneuvotyyppien käyttö Suomessa. Liikenneturva ottaa kantaa nimenomaan tähän aihepiiriin. 1. Jalankulkijan määritelmä Ehdotuksessa on laajennettu jalankulkijan määritelmä (TLL 2 ja 45 ) kattamaan "jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet". Nämä välineet rajattaisiin pois ajoneuvolain soveltamisalasta määrittelemällä niille enintään 15 km/h rakenteellinen nopeus ja enintään 1 kw:n tehoinen sähkömoottori. Nykyisin vain invalidiajoneuvot voidaan katsoa jalankulkijoiksi, ja ehtona on, että kuljettaa laitetta kävelynopeudella. Liikenneturva muistuttaa muutamista huomioon otettavista yksityiskohdista: - Ehdotuksen mukaan jalkakäytäville tulisi kokonaan uusi ryhmä sähkökäyttöisiä kuljetuslaitteita, jotka eivät kuitenkaan olisi ajoneuvoja vaan jalankulkijoita. Jalankulkijoiden keskinäisistä liikkumista jalkakäytävällä säätelevät vain yleiset varovaisuussäännökset (TLL 3 ). 1

2 - Uusien liikkumisvälineiden rakenteellinen maksiminopeus (15 km/h) on yli kaksinkertainen kävelynopeuteen verrattuna, ja käytännön huippunopeus sitäkin enemmän. Nopeusmittaria ei kuitenkaan vaadita. Myös massan lisäys on syytä ottaa turvallisuusarvioinnissa huomioon. - 1 kw:n sähkömoottori on tehokas, sillä pystyy tuottamaan kevyeen ajoneuvoon ärhäkän kiihtyvyyden, ja helposti yli 50 km/h huippunopeuden. Sähköpyörässä teho on yleensä luokkaa 250 W, ja se riittää tuottamaan noin 25 km/h nopeuden. - On luonnollista, että jalankulkijaksi rinnastettavan ajopelin kuljettaminen ei edellyttäisi ajooikeusvaatimuksia, ei ikärajoja eikä ajokykyvaatimuksia. Ei tarvittaisi myöskään liikennevakuutusta, jos valmisteilla olevan liikennevakuutuslain luonnosversion rajaus toteutuu. - Esityksen 45 :ssä ehdotetaan, että jalankulkijaan rinnastettaviin sähkökäyttöisiin kuljetuslaitteisiin sovellettaisiin jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Liikenneturva muistuttaa, että tämä ilmeisesti tarkoittaa myös suojatiesäännöksiä. Liikenneturvan arvion mukaan jalankulkuväylillä liikkujien suuret nopeuserot ja entisestään kirjavammaksi muuttuvat liikkumistavat heikentävät oleellisesti jalankulkijoiden turvallisuutta ja liikkumismukavuutta. Kaikkien laitteiden, kuljettimien ja ajoneuvojen käyttö jalkakäytävällä tulisi rajata niin, että näiden välineiden koko ja nopeus on sovitettava kävelijöiden mukaan. Liikenneturva ehdottaa, että jalankulkijaksi rinnastettavien kuljettimien rakenteellinen maksiminopeus olisi selvästi ehdotettua alhaisempi. Kävelynopeuden mukaan sovitettu nopeus olisi enintään 8 km/h. 2. Kevyet sähköajoneuvot Ehdotuksessa on uusi ajoneuvoluokka, kevyt sähköajoneuvo, johon sovellettaisiin polkupyöräilyn säännöksiä. Ehdotuksen mukaan yleisesti polkupyöräilyn sääntöjä noudatettaisiin, kun ajoneuvona on: Polkupyörä, ml. enintään 250 W:n moottorilla varustettu (sähköavusteinen) polkupyörä, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h, jolloin moottorin pitää kytkeytyä pois toiminnasta. Eli ne sähköpyörät, joihin ei sovelleta EU-asetusta 168/2013. Luokan L1e-A ajoneuvo, eli moottorilla varustettu polkupyörä (enintään 1 kw:n moottori, apukäyttövoimalaitteen tehonsyöttö katkeaa ajoneuvon nopeuden ollessa > 25 km/h). Eli sovelletaan EU-asetusta 168/2013. Kevyet sähköajoneuvot - muut kuin L1e-A - ehtona enintään 1 kw:n sähkömoottori ja rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h. Näihin ei sovelleta EU-asetusta. Kevyitä sähköajoneuvoja koskisivat muutoin polkupyöräilijän liikennesäännöt, mutta tasapainossa pysyville (esimerkiksi Segway) sallittaisiin jalkakäytävällä ajaminen kävelynopeudella, jolloin heihin sovellettaisiin jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Kevyen sähköajoneuvon kuljettajan olisi kuitenkin annettava jalankulkijalle esteetön kulku. 2

3 Liikenneturva kiinnittää huomiota seuraaviin kysymyksiin: - Ristiriitainen tilanne syntyy, jos tasapainossa pysyviä ajoneuvoja saisi kuljettaa jalkakäytävällä jalankulkijan ehdoin, mutta vastaavasti tavallista polkupyöräilyä jalkakäytävällä ei sallita samoin ehdoin. Esimerkiksi Segwayn hallinta ja pysäyttäminen eivät turvallisuusnäkökulmasta ratkaisevasti poikkea polkupyörän hallinnasta ja pysäyttämisestä, jos pyörällä ajetaan vastaavasti rauhallisesti jalankulkijan ehdoilla. - Myös suojatiesäännöt on pidettävä mahdollisimman selkeinä uudet liikkujaryhmät huomioon ottaen. Ehdotettujen säännösten toteutuessa väistämissuhteet muuttuvat nykyistä sekavammiksi. - Sama ajoneuvo olisi toisinaan jalankulkija ja toisinaan pyöräilijä. Jalankulkijana kevyen sähköajoneuvon kuljettaja väistäisi jalankulkijaa. Keitä jalankulkijoita? Miten määräytyvät sähköajoneuvojen keskinäiset suhteet? - Kuuluisivatko esimerkiksi nelipyöräiset kevyet sähköajoneuvot "itsestään tasapainottuviksi" vai rajautuuko kyseinen määritelmä vain nykyisin markkinoilla oleviin segway-tyyppisiin ajoneuvoihin? - Lisäksi on edelleen huomattava, että kevyeltä sähköajoneuvolta ei vaadita liikennevakuutusta, jos STM:n lakiluonnos liikennevakuutuslaiksi säilyy ehdotetussa muodossa. Tämä tarkoittaisi, että liikennevakuutus vaaditaan vain, jos rakenteellinen nopeus on > 15 km/h ja teho on > 1 kw. - Rikoslain 23 luvun 9 :n rikosnimike olisi syytä muuttaa esimerkiksi liikennejuopumukseksi, koska nyt rikosnimikkeeseen ehdotetaan sisällytettäväksi laaja joukko moottorilla varustettuja kuljettimia ja ajoneuvoja, jolloin liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla tuntuu epäjohdonmukaiselta. - Suojakypärän käyttöä koskeva säännös tulisi selkeästi kirjata tätä nimenomaista asiaa koskevaan pykälään. Hallituksen esityksessä kypärä mainitaan vain 45 a :n perustelutekstissä. Samalla on tarpeen harkita, pitäisikö suojakypärän käyttösäännös laajentaa koskemaan myös alhaisemman nopeuden sähkökäyttöisten laitteiden käyttäjiä (enintään 15 km/h rakenteellinen nopeus ja enintään 1 kw:n tehoinen sähkömoottori). - Miten voitaisiin varmistaa se, että laite, joka myytäisiin enintään 15 km/h kulkevina säilyisi tällaisena, eikä käyttäjä voisi helposti poistaa rajoittimia, jolloin nopeudeksi saataisiin 25 km/h tai ehkä enemmänkin? Poliisin valvonnan rajallisuus on osoittanut, että viritettyjen mopojen ongelmaa ei ole voitu valvonnalla ja seuraamusuhalla torjua. 3. Mönkijät ja mopoautot Esitetyt säädösmuutokset tuovat mukanaan useita kaivattuja muutoksia, jotka parantavat L- luokan ajoneuvojen ja maastoajoneuvojen käyttämisen turvallisuutta. Jatkossa kypärää edellytettäisiin kaikkien mönkijöiden kuljettajilta ja matkustajilta. Lisäksi turvavöiden käyttöä ja lasten matkustamisen turvallisuutta tarkennettaisiin maastoajoneuvoihin ja L-luokan ajoneuvoihin liittyen. Tieliikennelain muutoksen 89 pykälässä määritelty suojakypärän käyttövelvollisuus kytketään maastomönkijöihin ja traktorimönkijöihin liittyen määritelmään ohjaustangolla ja 3

4 satulamallisella istuimella varustettu ajoneuvo. Maastomönkijän ohjaustanko voi tulevaisuudessa olla ohjauspyörän kaltainen ja satulamallisen istuimen voi syrjäyttää aivan toisen tyyppinen istuinmalli. Muutosten myötä lainsäädäntöä on edelleen kehitettävä. Yhteenveto Jalankulkijan määritelmän laajentaminen ja uudet kevyet sähköajoneuvot muodostaisivat uuden liikkujajoukon jalkakäytäville ja pyöräteille. Pelkät jalkakäytävät kaupunkien keskustaalueilla ovat monin paikoin kovin kuormitettuja jo nykyisestä monimuotoisesta joukosta johtuen. Jalkakäytäville on tullut myös runsaasti erilaisia toimintoja ja kalusteita; terasseja, mainoskylttejä, katutaiteilijoita yms. Toinen näkökulma on se, että Suomessa suuri osa kevyen liikenteen väylistä on yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, joilla pyöräilykin on kaksisuuntaista. Uudet sähköajoneuvot liittyisivät nykyisten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kirjavaan joukkoon, milloin jalankulkijan roolissa, milloin taas pyöräilijään rinnastettuna. Jalkakäytävällä liikkumisen säännöt pitää pyrkiä toteuttamaan niin, ettei tavallisen kävelijän turvallisuus heikkene. herkimmässä asemassa ovat lapset, iäkkäät ja monet vammaisryhmät. Konflikteja ja törmäilyjä jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkua korvaavien eiajoneuvojen sekä kevyiden sähköajoneuvojen välillä ei voi ehdotetuilla säännöksillä välttää. Riskejä lisäävät mm. uusien liikkumisvälineiden tuoma nopeusero sekä äänettömyys. Liikenneturva pitää erittäin ongelmallisena ratkaisuna sitä, että kevyen sähköajoneuvon kuljettajaan sovellettaisiin jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Kevyille sähköajoneuvoille voidaan toki tehdä vapautuksia ajoneuvolain soveltamisesta ja sallia niillä kulkeminen kevyen liikenteen väylillä nimenomaan jalankulkijan ehdoin, mutta olisi tärkeää säilyttää kevyiden sähköajoneuvojen ajoneuvostatus. (Vrt. Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku ja ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.) Jos kevyiden sähköajoneuvojen kuljettaminen jalkakäytävällä sallitaan, olisi tarpeen vielä harkita myös sellaista vaihtoehtoa, jossa uusien liikkujaryhmien lisäksi myös polkupyöräily sallittaisiin jalkakäytävällä jalankulkijan ehdoilla. Kaikilla ajoneuvon kuljettajilla tulisi kuitenkin olla ehdoton jalankulkijan väistämisvelvollisuus eli jalankulkijalle pitäisi antaa jalkakäytävällä aina esteetön kulku. Sähköavusteisuus polkupyörässä on hyvä ominaisuus ja tällaisten pyörien käyttö yleistynee. Tämän kehityksen myötä liikenneturvallisuustekijät tulevat esiin uudella tavalla. Vaikka sähköpyörien määrä ei ole vielä kovin suuri, tiedossamme on jo ainakin kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta (vuonna 2012 ja2013), joissa uhri on liikkunut sähköpyörällä. Vahinkojen korvauskysymykset tulevat poikkeamaan liikennevakuutuksesta korvattavien vahinkojen käytännöstä, ja vahinkoa kärsineen oikeusturva on epäselvä. Muutokset saattavat vähentää esimerkiksi iäkkäiden liikkumishalua, jos koettu turvallisuus ja todellinen vahinkoriski kasvavat? Liikenneturva pitää nyt esillä olevia liikenteen sääntöihin liittyviä lainsäädäntökysymyksiä niin merkittävinä, että ne olisi ollut tarpeen käsitellä yhdessä tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa. Tavoitteena täytyy olla liikkumisen turvallisuuden edistäminen. Jo nykyisin pyöräilyn sääntöjä ja erityisesti tien ylittämiseen ja väistämiseen liittyviä sääntöjä on pidetty vaikeaselkoisina. Nyt lausuttavana olevassa paketissa on useita yksityiskohtia, jotka lisäävät jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyvien sääntöjen soveltamisen vaikeutta. 4

5 Kaikki ehdotuksen uudet kulkumuodot edellyttävät vahvaa viestinnällistä ja koulutuksellista työtä, minkä Liikenneturva on valmis omassa toiminnassaan ottamaan huomioon. Koska laitteiden käyttäjäkunta tulee olemaan erittäin heterogeeninen joukko, pitää sääntöjen olla mahdollisimman yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Tältä pohjalta myös valistustyö onnistuu parhaiten. LIIKENNETURVA Anna-Liisa Tarvainen Toimitusjohtaja 5