Fasciakäsittely. Sinikka Kilpikoski, TtT, ft-ope,

Transkriptio

1 Fasciakäsittely Sinikka Kilpikoski, TtT, ft-ope,

2 Fasciakäsittely /lihaskalvohieronta Lähteitä: 1) Thomas W. Mayers: Anatomy Trains. Myofaskiaaliset meridiaanit kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaisille ja opiskelijoille, 2012; VK-Kustannus Oy. 2) James Earls & Thomas Myers: Faskia vapaksi keho tasapainoon, 2013; VK-Kustannus Oy. 3) Luentomateriaali fysiatrian ylilääkäri Jari Ylinen 4) Luentomateriaali ft. Jarmo Ahonen. 5) Luentomateriaali Marcus Erhard, Myofascial taping controlling myofascial tension, JKL 2014

3 Taustaa: Fascia = Kalvo Myofascia = Lihaskalvo Fascia on elävää fibroottista, matrix-tyyppistä sidekudosta

4 Fascian merkitys: Fascia antaa lihakselle niiden muodon, samoin koko ihmiskeholle hahmon Fascia suojaa lihasta vaurioilta Fascia kietoutuu lihasten ympäri Fascia välittää mekaanisia voimia

5 Fascialla on tärkeä rooli Kivun tuottajana (Vleeming, A et al.2010; Panjabi, MM. 2006; Erhard,M. and Brown,J ). Liikkeessä (Erhard,M. and Brown, J.2009) Voiman siirrossa / force transmission ( Huijing, P. 2007; Myers,T. 2009; Vleeming, A.2008; Miller, F.2009) Proprioseptiossa (Stecco et al., 2009; Van der Wal,2009; Erhard,M. 2007) Urheilusuorituksissa (Erhard,M. et al.2011, 2012)

6 Fascia on usein syynä Dysfuctioihin - toimintahäiriöihin Ryhtivirheisiin Liikkeiden/liikeratojen muutoksiin Kipuun Kompensatoorisen asennon ylläpitämiseen

7 Kaavio jänteen ja ihon välistä Jänne liikkuu ihon alla ja välissä oleva kudos joutuu koko ajan mukautumaan liikkeeseen. Jatkuva paine estää mukautumisen By Dr. J.C.Guimberteau Iho ja ihonalainen kudos Fasciaverkko ja verisuonisto sekä hermoja ja jänne

8 Microvacuolar collagenig absorbing system Jänteiden ja ihonvälissä on sidekudosverkko, jossa on verisuonia, jotka ruokkivat jännettä. Rakenne sallii kolmiulotteisen liikkeen. By Dr. Guimberteau

9 Fascia - verkko Fasciaalisen verkon häiriöt vaikuttavat läpi koko järjestelmän, kuten langan vetäminen villapaidasta

10 Fascian kerrokset: Pinnallinen kerros: löysempi, ulkoinen, suojaava Syvempi kerros: kireämpää, yhdistävä, peittää lihaksia, hermoja, verisuonia Syvin kerros: kirein, tiheästi hermotettu, nociseptoreita runsaasti, samoin proprioseptoreita, kylmä-kuumareseptorit

11 Reiden poikkileikkaus (Myers)

12 Lihaksen rakenne

13 Inter-fasciaaliset yhteydet Lihasten kesken on anatomisia yhteyksiä enemmän kuin aiemmin on anatomiassa osattu löytää Lihakset kiinnittyvät luihin, mutta kun kudokset irrotetaan luusta, ne ovat silti kiinni toisissaan fasciaalisten rakenteiden ansiosta

14 Myofaskiaali-linjat Superficial Back Line (SBL) Superficial Front Line (SFL) Lateral Line (LL) Spiral Line (SL) The Arm Lines (AL) The Functional Lines (FL) Deep Front Line (DFL)

15 Pinnallinen posteriorinen linja, Superficial Back Line (SBL)

16 Superficial Back Line Epicranial fascia Semispinalis capitis et cervicis Iliocostalis Sacral fascia Lig. sacro-tuberale Hamstrings Gastrocnemii Plantar aponeurosis

17 Pinnallinen frontaalilinja, Superficial Front Line (SFL)

18 Lateraalinen linja, Lateral Line (LL)

19 Spiraalilinja, Spiral Line (SL)

20 Käsivarren linjat, The Arm Lines (AL) A)Syvä käsivarren frontaalilinja B)Pinnallinen käsivarren frontaalilinja C ja D)Pinnallinen käsivarren posteriorinen linja E) Syvä käsivarren posteriorinen linja

21 Käsivarren linjat: Käsivarren linjoja on yhteensä neljä, ja ne kaikki saavat alkunsa keskivartalosta, jatkuen molempien käsivarsien etu-ja takapuolella aina sormenpäihin saakka. -Ihmisen olkapään ja käsivarren erityisen liikkuvuuden vuoksi tällä alueella tarvitaan hallintaa ja stabilaatiota ylläpitäviä, hieman monimutkaisempia toistensa lomitse risteileviä kalvoyhteyksiä. -Käsivarsien lihaskalvoyhteyksien vaikutukset keskivartaloon ovat erilaisia riippuen siitä, ovatko käsivarret rennot vai aktiiviset, ja sijaitsevatko ne pään ala-vai yläpuolella, kuten esim. tangosta roikuttaessa.

22 Toiminnalliset linjat, The Functional Lines (FL) Iho ja ihonalainen kudos Fasciaverkko ja verisuonisto sekä hermoja ja jänne

23 Syvä frontaalilinja, Deep Front Line (DFL)

24 Mikä saa aikaan muutoksia myofasciassa? Fasciasta voi tulla tiukka ja kiristävä huonon ryhdin/tapojen(myös emotionaalisten) skolioosin, vammautumisen, rasitusvamman, kroonisen tulehduksen tai leikkausarven vuoksi Kun fasciaan muodostuu kiinnikkeitä ja se kiristyy, kireys heijastuu muualle kehoon ja aiheuttaa mekaanista epätasapainoa.

25 Lihasvamman paranemisvaiheet: Akuutti vaihe 0-1-viikkoa vammasta TULEHDUSVAIHE (inflamation, exudative phase) - Syöjäsolut (macrophage) puhdistavat vaurioituneet kudossäikeet 1-2 vuorokaudessa - Fibronektiinin ja elastisen tyyppi III kollageenin synteesi alkaa - Sateliittisolujen jakautuminen alkaa 2-3 vuorokauden kuluttua - Sateliittisolujen erilaistuminen lihassoluksi (myoblast) alkaa 3-4 vuorokauden kuluttua - Kestävämmän tyyppi I kollageenin synteesi alkaa 5-7 vuorokauden kuluttua

26 Lihasvamman paranemisvaiheet: Subakuutti vaihe 1-3 viikkoa vammasta: KASVUVAIHE (proliferative phase) - Kapillaareja kasvaa vammakohtaan hyytymän tilalle alkaa muodostua lihaskudosta - Lihassyyt kasvavat ja järjestäytyvät ja sidekudossäikeiden välille muodostuu kimppuja - 2 viikon aikana lihaskudos kattaa vaurioalueen - 3 viikon aikana lihaskudos paksunee (arpi alkaa kiristyä)

27 Lihasvamman paranemisvaiheet: Jatkovaihe 3. viikosta eteenpäin: KYPSYMISVAIHE (maturation phase) - Vammakohdan kudokset kypsyvät ja vahvistuvat kuormituksen seurauksena - Tämä vaihe kestää muutamasta viikosta useaan kuukauteen paikasta ja vamman suuruudesta riippuen viikosta lähtien alkaa uudelleen muokkausvaihe (remodelling phase)

28 Jännevamman paranemisvaiheet: Jännevamman paranemisvaiheet ovat samat kuin lihasvamman paranemisessa: Akuutti vaihe 0-1 viikkoa: tulehdusvaihe Subakuutti vaihe 1-3 viikkoa: kasvuvaihe Jatkovaihe 3.viikosta eteenpäin: kypsymisvaihe Krooninen 7 viikosta eteenpäin: uudelleen muokkausvaihe Ainoastaan sateliittisolut puuttuvat ja sen tilalla on runsaampi kollageenisynteesi. Sidekudoksen kypsyminen vie enemmän aikaa ja kestävyys jää alkuperäistä heikommalle tasolle.

29 Viikko 1 Vamma ja tulehdus Lisävaurioilta suojaaminen Tulehduseritteiden erittymisen estäminen Turvotuksen vähentäminen Liikkeet keskiliikeradalla. Isom.harjoitukset Viikot 2 4 Kudosvaurion korjaantuminen & paraneminen Viikot 5 eteenpäin Kudosten muokkausvaihe Varovainen venytys ja kuormittaminen Vähitellen paluu normaaliin kuormitukseen ja venyttelyyn Kontraktuurien ehkäisy Liikkeet koko liikeradalla Lisää voimaa ja elastisuutta Sinikka Kilpikoski, TtT, ft-opettaja, Dip. in MDT, Senior Instructor

30 Davisin laki = sidekudos mukautuu Fibroblasteissa syntyvä kollageeni järjestäytyy lineaarisesti tension suunnan mukaan kuten jänteissä. Jos kudokseen ei vaikuta tensio, säikeet järjestäytyvät sekasotkuisesti.

31 Lihaskalvoverkoston uudelleen muokkautumisen tapoja: 1) Kun lihas supistuu hermoston käskyn seurauksena, se esimuokkaa tiettyä verkoston aluetta(pre-stress). 2) Pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena soluväliaine muokkautuu uudelleen pietsosähköisten virtausten suuntien mukaisesti, jolloin kuormitettuihin kohtiin syntyy uutta soluväliainetta (kollageenia ym.). Kudos vahvistuu.

32 Lihaskalvoverkoston uudelleen muokkautumisen tapoja: 3) Tietyntyyppisten fibroblastien (myofibroblasti) aktiivinen, jatkuva supistuminen voi aiheuttaa lihaskalvoverkoston osan jäykistymistä ja lyhenemistä. Siksi tarvitaan inhibitiota ja kykyä rentoutua / rentouttaa.

33 Lihaskalvohieronnan tavoitteet: Leposäryn poistaminen Kivuton liikelaajuus Kuormituskivun poistaminen Lihastasapainon ja liikemallien normalisointi Painekipuarkuuden poistaminen Sidekudoksen paranemisen edistäminen Kiinnikkeiden poistaminen

34 Vaikutusmekanismit: Pinnallisten lihaskalvojen hermotuksen stimulaation aiheuttama kivun inhibitio Kudosstimulaation välittyminen syviin kalvojen hermotuksen välityksellä, koska ne kiinnittyvät pinnallisiin kalvoihin Paineen ja venytyksen aiheuttama paranemista edistävä kudosstimulaatio Mekaaninen kiinnikkeiden rikkominen

35 Lihaskalvohieronta suoritetaan: 1) Lihaksen ollessa rentona 2) Venytyksen aikana 3) Isometrisen jännityksen aikana 4) Toiminnallisen liikekuormituksen aikana konsentrinen / eksentrinen lihastyö

36 Toteuttaminen riippuu Potilaasta Hoitokerrasta Käytetystä hoitoinstrumentista: Sormet? Rystyset? Kyynärpää? raudat? koukut? LPG Teipit

37 Hoitoon vaikuttaa: Painamisvoima Suoritusnopeus Toistomäärä Hoitosuunta on joka suunta

38 Lihaskalvon käsittely: Jos manuaalisesti: Hyvin pienellä rasvamäärällä, hyvällä pidolla Hitaalla liikkeellä, annetaan kalvon venyä Aina liike mukaan kun mahdollista, joko aktiivinen tai passiivinen Fleksorit distaalisuuntaan, ekstensorit proksimaalisuuntaan Pyritään saamaan nesteet virtaamaan Käsittelyn jälkeen lepoa, ei samana päivänä lenkille

39 Kontraindikaatiot Paikallinen infektio Haava Palovamma Paleltuma Akuutti vamma? Luutumaton murtuma Laskimolaajentuma ja tulehdukset Raajanturvotus? Mustelma? Turvotus?

40 Kontraindikaatiot Ihosyöpä Lihaksen luutumismutos(myositis ossificans) Limapussintulehdus (bursistis) Niveltulehdus(synovitis) Lihasreuma (polymyalgia rheumatica) Autoimmuunisairauden tulehdusreaktio (LED, artertitis) Verenvuotosairaudet CRPS

41 Suhteelliset kontraindikaatiot Antikoagulantit (Marevan,Marcoumar ) Monihermosairaus (polyneuropatia) Hermovaurio Yliherkkuus (hyperestesia) Tunnottomuus (insensibility)

42 Milloin sidekudoshieronta voidaan aloittaa? 1-2 viikon kuluttua vamman laajuudesta riippuen Aloitetaan varoen Painetta lisätään vähitellen

43 VAIKUTUS LIHASKALVON eli FASCIAN, LIHASTEN, JÄNTEIDEN JA NIVELSITEIDEN TOIMINTAAN LPG tekniikka mobilisoi ja venyttää tehokkaasti kudoksia parantaen niiden toimintaa. Hoito vähentää jäykkyyttä jänteiden ympärillä, parantaa tehokkaasti rangan liikkuvuutta ja helpottaa palautumista trauman jälkeen. Kohteet: Jäykkyys, lihasspasmi ja kipu, fascia, jänteiden ja nivelsiteiden kuntoutus

44 VAIKUTUS LIHASKALVON eli FASCIAN, LIHASTEN, JÄNTEIDEN JA NIVELSITEIDEN TOIMINTAAN Hoitaa akuutteja (?) ja kroonisia jännetulehduksia. Tehoaa akuutteihin (?) nyrjähdyksiin. Nopeuttaa revähtäneen, krampanneen tai muulla tavalla vaurioituneen lihaksen paranemista, estäen arpikudoksen syntymistä. Kohteet: Jäykkyys, lihasspasmi ja kipu, fascia, jänteiden ja nivelsiteiden kuntoutus

45 VAIKUTUS LIHASKALVON eli FASCIAN, LIHASTEN, JÄNTEIDEN JA NIVELSITEIDEN TOIMINTAAN Tutkimuksellinen näyttö?