Oulu Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com

Transkriptio

1 Oulu Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com

2 Alkuoletukset Kaikki haluavat olla onnellisia hyvä elämä = hyvinvointi = kestävä kehitys(* Kaikki ovat maailmankansalaisia Kaikki ovat kuluttajia Väestönkasvu ei ole enää pääasiallinen globaali huolemme *) Suomen kestävän kehityksen toimikunta (2012). Kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen Käynnistysvaiheen tulosten yhteenveto. Luettavissa:

3 Väestönkasvu ei ole suurin haaste enää Kasvun huippu oli 1960-luvun lopulla (2,1% vuodessa). Vuonna 2000 väestökasvun nopeus oli 1,35% vuodessa. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Luettavissa UN (2011). World Population to reach 10 billion by 2100 if Fertility in all Countries Converges to Replacement Level. May Luettavissa

4 1. Hyvä elämä ja sen edellytykset 2. Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentaminen 3. Ekososiaalinen sivistys inhimillisen kasvun päämääränä

5 I

6 Tavoittelemme tyytyväisyyttä? Arvioi väitettä olen tyytyväinen elämääni asteikolla tyytymätön tyytyväinen

7 TULOKSET Rikkaimmat amerikkalaiset (Forbes-lehden listaus) 5,8 Itä-Afrikan maasait(* 5,7 Satunnaisotos ruotsalaisia 5,6 Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), *) Maasait ovat paimentolaisista koostuva alkuperäiskansa. He asuvat lehmänlannasta, mullasta ja ohuista puunrungoista tehdyissä asunnoissa. Heillä ei ole sähköä, hanavettä tai muita mukavuuksia käytössään, mutta paimentolaisuus on turvannut näihin päiviin saakka heidän toimeentulonsa.

8 Miten tyytyväisyys saavutetaan? Tärkeintä elämässä on pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin. löytää elämään merkityksellisyyttä ja tarkoitusta. Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1),

9 Meillä on läpimaterialisoitunut olemassaolon ihanne (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta) (b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat) (c) Suomen ekologinen jalanjälki asukasta kohden on maailman 11. suurin (Ruotsin 13. ja Norjan 24. suurin) (d) Suomi sijoittuu fossiilisten energianlähteiden päästöjen hallinnassa sijalle 37. sijalle (Ruotsi 4. ja Norja 15.) Maapallon rajallisuus, planetaariset rajat? Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), Dittrich, M., Giljum, S., Lutter, S., Polzin, C. (2012). Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment. Vienna: SERI. Luettavissa WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International. Burck, J. Bals, C., Bohnenberger, K. (2011). Climate Change Performance Index Germanwatch and Climate Action Network Europe. Luettavissa

10 Priorisoimme materiaaliset asiat ylitse muiden? Ihmisarvo Talouskasvu Elinvoimaiset ekosysteemit

11 Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on raaka-aineen muuttamista jätteeksi Kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon.

12 Talouden kestävyys? Raaka-aine Loppuu planeetalta Uraani energia Maakaasu 2075 energia Käyttötarkoitus Öljy energia, muoviteollisuus jne. Kivihiili energia Kupari energian siirto, putkitukset, elektroniikka, Indium elektroniikka (LCD-näytöt, aurinkokennot) Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus Platina 2020 elektroniikka (tulostimet jne.), muu teollisuus (katalysaattorit, lasin tuotanto) Hopea elektroniikka, lääketeollisuus Sinkki korroosion esto, energian varastointi (akut) Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: Reck, B. & Graedel, T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set to Trash Most Elements on the Periodic Table. Scientific American, August 9, 2012.

13 *) Ekosysteemit muodostuvat eliöyhteisöistä ja niiden ympäristöjen muodostamista kokonaisuuksista. OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Rockström J. et al. (2009). A safe operating space for humanity. Nature 461, DARA The Climate Vulnerability Monitor The State of the Climate Crisis report of the Climate Vulnerability Initiative. DARA and the Climate Vulnerable Forum. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Sale, P. (2011). Our Dying Planet. An Ecologist's View of the Crisis We Face. Berkeley and Los Angeles: University of California Press. Rassi, P., Hyvärinen, E., Aino Juslén, A., & Mannerkoski, I. (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Helsinki: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International. Worm, B., Barbier, E., Beaumont, N. et al. (2006). Impacts of Biodiversity Loss on Ocean Ecosystem Services. Science 314(5800), Ekologinen kestävyys? Ekosysteemeiden(* elinvoimaisuus Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos 60% elämää ylläpitävistä ekosysteemeistä on vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena. Esimerkiksi kaikki kaupallisesti hyödynnettävät kalakannat uhkaavat romahtaa vuoteen 2050-mennessä. Joka vuorokausi kuolee lajia sukupuuttoon. Suomalaisista eläin- ja kasvilajeista 10,5 % on uhanalaisia. Koralliekosysteemiä uhkaa kuolema vuoteen 2100 mennessä. Laajat maa-alueet uhkaavat tulla asumis- ja viljelykelvottomiksi. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. > Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen.

14 Sosiaalinen kestävyys? Ihmisoikeudet? Pakkotyö, lapsityö, ihmiskauppa, vaaralliset työskentelyolosuhteet ja toimeentuloa turvaamattomat palkat liittyvät tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin (vaatteet, kahvi, suklaa, tupakka, riisi, jalkineet, korut ) Käyttämiämme tuotteita valmistavien työntekijöiden työympäristön saasteet ovat malariaa merkittävämpi haitta Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? Sinulla on se vaippa, ei sinun vessaan tarvitse päästä. TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Luettavissa: Mills-Knapp, S., Traore, K., Ericson, B., Keith, J., Hanrahan, D., Caravanos, J., (2012). The World s Worst Pollution Problems: Assessing Health Risks at Hazardous Waste Sites. Zurich: Green Cross Switzerland ja New York: Blacksmith Institute. Saatavissa Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18 Kervinen, E. (2012). Vastuullisesti tuotettu suklaa on pitkään harvojen herkkua. Helsingin Sanomat /B6. Bertrand, W. (2011). Final Report - Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University. Luettavissa Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO, Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Mäkelä, Anni & Pöyhönen, Päivi. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010. Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It s Your Call Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch.

15 Itsemurhien määrät ( asukasta kohden) maailman sotien jälkeisinä vahvoina talouskasvun vuosikymmeninä ( ) WHO. Evolution of global suicide rates World Health Organization Luettavissa:

16 Vallitseva epävarmuus ja luottamuspula kiteytettynä Teollisuusmaiden materiaalinen hyvinvointi on rakentunut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle perustalle. Kustannukset on ulkoistettu a) maaperään, b) ilmakehään, c) tulevien sukupolvien ongelmaksi ja d) kehittyvien maiden kansalaisten maksettaviksi. Osoittaa ekologista ja sosiaalista sivistymättömyyttä? Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.

17 Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. M. Gandhi Ihmiset tiedostavat päivä päivältä selvemmin, että kokonaisvaltainen kulttuurinen muutos on välttämätöntä.

18 II Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentaminen

19 Siirtomaakulttuuria ei enää ole 1800-luvun orjuutta ei enää ole Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) On perustettu YK On perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin Otsonikadon eteneminen on pysäytetty Äänioikeus on taattu naisille ja miehille lähes kaikkialla Maamiinoista ollaan luopumassa luvun alkupuolella oli tapana syljeskellä sisätiloissa lattialle ei enää Roskien pudottelu kadulle ja niiden heittäminen auton ikkunasta ulos oli normaalia vielä 1970-luvulla ei enää Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama vuosikymmen sitten

20 Eri jätelajit säännöllisesti lajittelevat kotitaloudet vuonna 2006 ja 2012 JÄTELAJI Biojäte 48% 59% Sanoma- ja muut lehdet 89% 93% Päästöt sekajätteenä Maito- ym. kartonkitölkit 35% 61% Pakkauspahvit 56% 80% Lasipurkit(* 66% 78% Metallijäte(* 51% 68% Uusiutumattomuus Ongelmajätteet 74% 82% Suomen virallinen tilasto (2012). Kotitalouksien kulutus. Helsinki: Tilastokeskus

21 Jopa tapoihin ja riippuvuuksiin liittyvät asiat muuttuvat Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa 2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10

22 Teollinen yhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoisuusyhteiskunta Materialismi Postmaterialismi

23 Tietoisuuden lisääntymisen aikaansaama muutos Hyvinvointikäsitys Ennen Tulevaisuudessa Materiaalinen, kulutuskeskeinen Henkinen, ihmissuhdekeskeinen Olemisen orientaatio Maailman hahmottamisen tapa Yksilökeskeinen Atomistinen, yksityiskohtainen Osallistava, kollektiivinen, ihmistenvälinen Systeeminen, kokonaisvaltainen Suhtautuminen luonnonvaroihin Energialähteet Jätteitä syntyy valtavasti Kierrättäminen, kompostointi ja vaarallisista materiaaleista huolehtiminen(* Fossiiliset Puhdas energia uusiutumattomat energianlähteet *) Materia kiertää luonnon mallin mukaisesti. Jätteet ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta.

24 4 ehdotusta ajattelun ja käyttäytymisen tarkistamiseksi ekososiaalista sivistystä tavoiteltaessa

25 1 Mitä tarvitaan enemmän ja mitä tarvitaan vähemmän? Kuinka paljon on riittävän paljon ja minkä verran ei riitä? Rahaan keskittyminen heikentää ihmisen kykyä nauttia arkisista myönteisistä tunteista ja kokemuksista Tarpeeseen perustuva kuluttaminen Solow, R. (1992). An Almost Practical Step Toward Sustainability. Washington: Resources for the Future. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6),

26 Kansalaisten tyytyväisyys elämään ja vaurastuminen Yhdysvalloissa Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.

27 Sosiaalisen olemassaolon ihanteeksi pitkä ja merkityksellisen elämä? Costa Ricassa ihmiset elävät yhtä pitkään kuin britit ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin britit ekologinen jalanjälki on noin puolet keskivertobritin ekologisesta jalanjäljestä. Costa Rican ekologinen jalanjälki on maailman 69. suurin. Abdallah, S., Thompson S., Michaelson J., Marks, N., & Steuer N. (2009). Why good lives don t have to cost the Earth. London: The New Economics Foundation. Marks, N., Abdallah, S., Simms, A., & Thompson, S. (2006). The Happy Planet Index: An Index of Human Well-being and Environmental Impact. London: New Economics Foundation. WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.

28 2 Minä Perhe Perhe ja suku Suomalaiset ihmiset Länsimaiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Planeetta R i i p p u v u u s s u h d e.

29 Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto

30 Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto

31 ESIMERKKI Vastuu ravinnon riittävyydestä eläinperäinen proteiinin lähde Yhdysvaltalaisilla ruokailutottumuksilla ravintoa riittäisi nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. kasviperäinen proteiinin lähde Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa ruokaa riittäisi 10 miljardille ihmiselle. Eläinproteiinin osuus ravinnossa pitäisi vähentyä viiteen prosenttiin, jotta vesi riittäisi ruuantuotantoon vuonna Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company Falkenmark, M. (2012). Food security. Overcoming water scarcity realities. Julkaisussa: Jägerskog, Anders, Jønch Clausen Torkil, (toim.) Feeding a thirsty world. Challenges and opportunities for a water and food secure future. Stockholm: SIWI, Report 31:

32 Vastuu taloudesta ESIMERKKI Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Puhtaaseen energiaan investoiminen tuottaa 4,3 kertaisen hyödyn vuoden 2020 jälkeen päästöjen haittojen vähentyessä. Ilmakehään päästetyn hiilidioksidin ekologiset ja sosiaaliset haitat ovat niin suuret, että lähes mitä tahansa kannattaa tehdä päästöjen vähentämiseksi. Sähköauto on saastuttaa enemmän kuin tavallinen jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla. OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Key Facts and Figures are available at IEA (2011). World Energy Outlook Paris: International Energy Agency. Available Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US, Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: /j x

33 Kyky laajalle ulottuvaan myötätuntoon on ihmisenä kasvamisen oleellisin päämäärä Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen

34 3 Kannattele keskinäisyyttä Timo Pajunen Olemme vastuussa toistemme sisäisestä ehtymättömyydestä, tukahtumattomuudesta, lannistumattomuudesta ja arvokkaasta elämästä? Miten voisin auttaa sinua olemaan parempi siinä sinun jutussasi?

35 Olen, koska olemme Lapset asettuivat riviin. Kun antropologi huusi "juoskaa!", lapset tarrasivat toisiaan käsistä ja juoksivat yhdessä samanaikaisesti puun luokse. Antropologi kysyi ihmeissään, miksi he olivat menneet yhdessä, kun yksi olisi voinut voittaa ja saada kaikki karkit itselleen. Yksi lapsista vastasi: "Ubuntu! Kuinka yksikään meistä voi olla onnellinen, jos kaikki muut ovat onnettomia? Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä. Naima Mohamud (2012). Ubuntu. HS Ihmiset Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870),

36 Yhteisten arvojen tunnistamiseen erojen osoittamisen sijasta Ekologinen eheys ja monimuotoisuus VAPAUS JA VASTUU Ihmisten keskinäinen riippuvuus ja tasavertaisuus Demokratia, väkivallattomuus ja rauha Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.

37 Yhdessä muodostamme vahvan voiman: Mikä on sun juttu ja mikä on mun juttu? Ekologinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 1. Materian kierto (kierrätys, kompostointi, ongelmajätteistä huolehtiminen) 6. Yhteisöllisyyden, luottamuksen ja sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen 11. Elinkaari tuotteen valintakriteerinä (kestävyys, korjauskelpoisuus, 2. Uusiutuvan energian suosiminen (kodin 7. Köyhyyden vähentäminen ja kehitysmaiden haasteet materiaalien laatu ja kierrätyskelpoisuus) energianlähteinä uusiutuvat luonnonvarat) 8. Sosiaalinen vastuu kulutusvalinnoissa (ei 12. Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen 3. Energian säästäminen (liikkumistavat, asunnon lämpötila, lämpimän veden käyttömäärä) pakkotyötä, ei lapsityötä, toimeentulon turvaava palkka, järjestäytymisvapaus) 13. Energiatehokkaiden tuotteiden suosiminen 14. Paikallisten yritysten suosiminen 4. Kasvisruokavalion suosiminen 9. Kansalaisyhteiskunnan 15. Palvelujen suosiminen 5. Tavaroiden ja laitteiden uusiminen vasta niiden vaaliminen (aktiivinen kansalaisuus) hyödykkeiden omistamisen sijasta rikkoonnuttua 10. Omistamisen merkityksen väheneminen Salonen, A & Tast, S. (2013). Finnish Early Childhood Educators and Sustainable Development: Values, Behaviors and Barriers to Sustainable Activity (arvioitavana).

38 4 Timo Pajunen Planeettamme ei ole irrallisten asioiden ja ilmiöiden kokoelma vaan systeemi Menneet, nykyiset ja tulevat elämänmuodot ovat yhteydessä toisiinsa. Minun tekoni ja tekemättä jättämiseni vaikuttavat muihin ihmisiin, luontoon ja talouteen lähellä ja kaukana

39 Jokainen suomalainen liittyy päivittäisten valintojensa kautta kymmeniin erilaisiin sosiomateriaalisiin ketjuihin, jotka yhdistävät ihmisiä ja instituutioita lähellä ja kaukana. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana valintojemme kautta.

40 Timo Pajunen

41 ESIMERKKI Suomesta hankitun raviolisäilykkeen tarina Säilyketölkki valmistetaan tinapellistä. Tölkissä tarvittava tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Tina erotetaan malmista sulattamalla. Tölkissä tarvittava pelti on terästä, jota saadaan rautamalmia jalostamalla. Rautamalmia louhitaan eri puolilta maailmaa. Masuunissa rautamalmin sisältämät rautaoksidit pelkistetään metalliksi. Sekä tina että rauta kuljetetaan metallitankoina laivalla Ranskaan, jossa raaka-aineista valmistetaan säilyketölkkejä. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Raviolin pastataikinassa käytettävä vehnä viljellään Ukrainassa. Pelloilta puimureilla puitu vehnä jauhetaan ukrainalaisessa myllyssä vehnäjauhoksi ja pakataan säkkeihin. Säkit kuljetetaan rekkaautoilla ranskalaiselle säilykevalmistajalle. Taikinassa tarvittavat kananmunat tulevat ranskalaiselta tehotuotantotilalta ja oliiviöljy italialaisilta oliiviviljelijöiltä. Oliivipuista saadut oliivit on ensin rahdattu oliiviöljytehtaaseen, jossa niiden sisältämä öljy on erotettu ja kuljetettu tankkiautoilla keskusvarastolle. Oliiviöljy tuodaan ranskalaiseen raviolitehtaaseen rekka-autoilla tynnyreihin pakattuna. Raviolissa tarvittava tomaattipyree valmistetaan Portugalissa viljellyistä tomaateista. Tomaattiviljelmillä käytettävät tuholaistorjunta-aineet on valmistettu kemikaalitehtaassa. Naudanlihan raviolitehdas ostaa Puolasta. Naudat ovat kasvaneet puolalaisilla maatiloilla. Teurastetut ruhot kuljetetaan kuorma-autoilla raviolitehtaaseen. Sianliha tulee Tanskasta ja Romaniasta. Sikaloista siat kuljetetaan teurastamoihin, joissa ne teurastetaan, kaltataan ja ruhot kuljetetaan rekka-rekka-autoilla raviolitehtaalle. Raviolitehtaalla eläinten ruhot jauhetaan massaksi. Massa maustetaan eri puolilta maailmaa saaduilla mausteilla. Massa kääritään pastataikinan sisään ja tuote on valmis purkitettavaksi. Purkitettu ravioli lastataan rekka-autoihin ja kuljetetaan tukkuliikkeisiin eri puolille Eurooppaa. Vähittäismyymälät ovat tukkujen asiakkaita. Vähittäismyymälästä kuluttaja poimii raviolipurkin ostoskoriinsa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012.

42 Paikallistalouden voima: Läpinäkyvät tuotejalostusketjut Jauhot, puutavara, ruokatarpeet, rakennustarpeet, kotitaloudessa tarvittavat huonekalut, samoin metallitavarat, naulat, saranat, vasarat jne. tuotettiin lähiympäristössä, työpajoissa, jotka olivat aina avoinna kaikille ja jotka usein toimivat naapureiden kokoontumispaikkoina. Koko teollisen tapahtuman kulku oli käsillä raaka-aineiden tuotannosta maatilalla aina viimeistellyn tuotteen käytäntöön ottamiseen saakka (Dewey, 1957, 17). Dewey, J. (1957). Koulu ja yhteiskunta. Alkuperäisteos The school and society Suom. Kalevi Kajava. Helsinki: Otava

43 III

44 Ekososiaalinen tietoisuus ihmisoikeudet, ihmisarvo, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus sosiaalinen huoli ekologinen huoli planetaaristen rajojen ylittyminen, ekosysteemeiden elinvoimaisuus, elämän edellytysten säilyminen

45 Tinkimätön ihmisarvo Elinvoimaiset ekosysteemit Vakaa talous Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), Hediger, W. (1999) Reconciling weak and strong sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.

46 Inhimillisen kasvun suunta ekososiaalisen sivistyksen lisääntyessä Todellisuuden tulkintatapa Atomistinen, yksityiskohtainen Systeeminen, kokonaisvaltainen Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen Kulutusmahdollisuuksien maksimointi Elämän merkityksellisyyden maksimointi Olemisen orientaatio Koetun vastuun piiri Yksilökeskeinen Yhteisöllinen Planetaarinen Minä Perhe Ystävät ja sukulaiset Maailmankuva Hyvinvointikäsitys Suomalaiset ihmiset Länsimaal aiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Maapallo Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in Press). International Journal of Sustainable Society 5(4). Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus - tie ekososiaaliseen sivistykseen (painossa). Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility - Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), Salonen, A. (2011). Kestävyysajattelun eettisiä lähtökohtia. Natura 48(1),

47 a) ilmenee entistä kokonaisvaltaisempana hyvinvointikäsityksenä b) korostaa elämän merkityksellisyyttä c) auttaa hahmottamaan itsen osana planetaarista kokonaisuutta d) laajentaa koetun vastuun piiriä

48 LOPUKSI: Tavoitellaan ainakin näitä? Teko: KULUTA TODELLISIIN TARPEISIIN PERUSTUEN Miksi: Maapallo on rajallinen. Yhteinen ilmakehä ja luonnonvarat jaetaan päivä päivältä yhä useamman ihmisen kesken. Miten: Pohdi minkä verran riittää? Mitä tarvitaan enemmän ja mitä tarvitaan vähemmän hyvän elämän saavuttamiseksi? Teko: VAIHDA PUHTAASEEN ENERGIAAN Miksi: Fossiilisiin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia maapallolla ja siitä johtuvat ennenaikaiset kuolemat lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Miten: Vertaile energiayhtiöiden tarjoamia energiavaihtoehtoja internetissä ja klikkaudu uusiutuvien energialähteiden käyttäjäksi. Sähköyhtiö hoitaa puolestasi sopimusasiat. Teko: SUOSI KASVISRUOKAA Miksi: Eläinperäinen ravinto heikentää globaalia ruokaturvaa, on yhteydessä moniin tyypillisiin sairauksiin ja rasittaa huomattavasti elämän edellytyksiä turvaavia luonnon ekosysteemejä. Miten: Siirry pikkuhiljaa yhä enemmän kasvispainotteiseen ravintoon. Aloita naudanlihan määrän vähentämisestä tänään.

49 Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com Timo Pajunen