Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.

Transkriptio

1 Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi

2 1. Kulttuurin muutoksen taustaa 2. Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan 3. Muutos alkaa minusta 4. Kulttuurin muutos kasvatushaasteena

3 1

4 Kulutuskeskeisyys leimaa suomalaista hyvinvoinnin tavoittelua (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali- intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta) (b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat) (c) Suomalaisen ekologinen jalanjälki on maailman 11. suurin (ruotsalaisen 13. ja norjalaisen 24. suurin) Maapallon rajallisuus, planetaariset rajat? Dittrich, M., Giljum, S., Lutter, S., Polzin, C. (2012). Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment. Vienna: SERI. Luettavissa economies Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption- based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.

5 Näin me toimimme? Talouskasvu Arvokas elämä, ihmisarvo Elämän edellytysten turvaaminen

6 Mitä elämän kukoistaminen edellyttää kun perustarpeet on jo tyydytetty? Kulttuuriseen perinteeseen liittyminen Kokemus vaikuttamismahdollisuuksista ja toimintavapaudesta (osallisuus, yhteisöihin kuuluminen ja demokratia) Kokemus tasavertaisista mahdollisuuksista Vahvat ihmissuhteet Kokemus luottamuksesta, kunnioituksesta ja arvostuksesta Kulttuuriseen pääomaan perustuva sosiaalinen vauraus voi lisääntyä rajattomasti

7 Kulttuuriset juuret kannattelevat? - 7) Materiaalisesti vauraimmat amerikkalaiset 5,8 Itä- Afrikan masait(* 5,7 Satunnaisotos ruotsalaisia 5,6 Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), *) Masait ovat itäafrikkalainen alkuperäiskansa. He asuvat lehmänlannasta, mullasta ja ohuista puunrungoista tehdyissä asunnoissa. Heillä ei ole sähköä, hanavettä tai muita mukavuuksia käytössään, mutta paimentolaisuus on turvannut näihin päiviin saakka heidän toimeentulonsa.

8 2 Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan

9 Muutos on välttämätön Teollisuusmaiden materiaalisen hyvinvoinnin kustannukset on ulkoistettu a) maaperään, b) ilmakehään, sekä c) kehittyvien maiden kansalaisten, ja d) tulevien sukupolvien ongelmaksi. Osoittaa ekologista ja sosiaalista sivistymättömyyttä? Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.

10 Maaorjuutta ei enää ole Siirtomaakulttuuria ei enää ole On luotu yhteiset pelisäännöt arvokkaalle elämälle (Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948 ja Kansainvälinen rikostuomioistuin 2002) Otsonikadon eteneminen on pysäytetty Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama

11 Jopa tapoihin ja riippuvuuksiin liittyvät asiat muuttuvat Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10

12 Erilaisia ihmisiä yhdistävät universaalit arvot kulttuurisen muutoksen perustaksi VAPAUS JA VASTUU Demokratia, väkivallattomuus ja rauha Ekologinen eheys ja monimuotoisuus Ihmisten keskinäinen riippuvuus ja tasavertaisuus Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsinki: Yliopistopaino.Luettavissa:

13 Kokonaisvaltainen todellisuuden tulkinta ekososiaalisen sivistyksen lähtökohdaksi ihmisoikeudet, arvokas elämä, tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus sosiaalinen huoli ekologinen huoli planetaaristen rajojen ylittyminen, elämän edellytysten säilyminen

14 Teollinen yhteiskunta Informaatio- yhteiskunta Ekososiaalisesti tiedostava yhteiskunta Materialismi Postmaterialismi Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society- From materialism to post- materialism (In Press). International Journal of Sustainable Society 5(4)

15 Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan Hyvinvointikäsitys NYT TULEVAISUUDESSA Materiaalinen, kulutuskeskeinen Olemisen orientaatio Yksilökeskeinen Henkinen, ihmissuhdekeskeinen Osallistava, kollektiivinen, ihmistenvälinen Maailman hahmottamisen tapa Talouden toimintaperiaate Suhtautuminen luonnonvaroihin Energialähteet Atomistinen, yksityiskohtainen Voittojen yksityistäminen ja tappioiden sosialisointi Jätteitä syntyy valtavasti Fossiiliset energianlähteet Systeeminen, ehyt ja kokonaisvaltainen Jakamistalous, Osallisuustalous Jätteet ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta Puhdas energia

16 3

17 A Kuinka paljon on riittävän paljon ja minkä verran ei riitä? Vapauden ja vastuun tasapaino? Tarpeeseen perustuva kuluttaminen?

18 B mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi? Mitä tarvitsen enemmän ja Painopisteen määrittäminen tavaravaurauden ja sosiaalisen vaurauden välillä. Elämän merkityksellisimmät asiat eivät liity tavaroihin vaan ihmisiin. Vapaus ja vastuu? Solow, R. (1992). An Almost Practical Step Toward Sustainability. Washington: Resources for the Future.

19 C Voimaannuttavat kohtaamiset? Timo Pajunen Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä. Vapaus ja vastuu? Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), Raijas, A., & Wilska, T- A. (toim.) (2008). Perhe kulutusyhteiskunnassa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

20 Timo Pajunen D Jokainen valinta ylläpitää sitä ihmisten ja instituutioiden ketjua, johon se minut liittää. Vapaus ja vastuu?

21 ESIMERKKI Suomesta hankitun raviolisäilykkeen tarina Säilyketölkki valmistetaan tinapellistä. Tölkissä tarvittava tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Tina erotetaan malmista sulattamalla. Tölkissä tarvittava pelti on terästä, jota saadaan rautamalmia jalostamalla. Rautamalmia louhitaan eri puolilta maailmaa. Masuunissa rautamalmin sisältämät rautaoksidit pelkistetään metalliksi. Sekä tina että rauta kuljetetaan metallitankoina laivalla Ranskaan, jossa raaka- aineista valmistetaan säilyketölkkejä. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Raviolin pastataikinassa käytettävä vehnä viljellään Ukrainassa. Pelloilta puimureilla puitu vehnä jauhetaan ukrainalaisessa myllyssä vehnäjauhoksi ja pakataan säkkeihin. Säkit kuljetetaan rekka- autoilla ranskalaiselle säilykevalmistajalle. Taikinassa tarvittavat kananmunat tulevat ranskalaiselta tehotuotantotilalta ja oliiviöljy italialaisilta oliiviviljelijöiltä. Oliivipuista saadut oliivit on ensin rahdattu oliiviöljytehtaaseen, jossa niiden sisältämä öljy on erotettu ja kuljetettu tankkiautoilla keskusvarastolle. Oliiviöljy tuodaan ranskalaiseen raviolitehtaaseen rekka- autoilla tynnyreihin pakattuna. Raviolissa tarvittava tomaattipyree valmistetaan Portugalissa viljellyistä tomaateista. Tomaattiviljelmillä käytettävät tuholaistorjunta- aineet on valmistettu kemikaalitehtaassa. Naudanlihan raviolitehdas ostaa Puolasta. Naudat ovat kasvaneet puolalaisilla maatiloilla. Teurastetut ruhot kuljetetaan kuorma- autoilla raviolitehtaaseen. Sianliha tulee Tanskasta ja Romaniasta. Sikaloista siat kuljetetaan teurastamoihin, joissa ne teurastetaan, kaltataan ja ruhot kuljetetaan rekka- rekka- autoilla raviolitehtaalle. Raviolitehtaalla eläinten ruhot jauhetaan massaksi. Massa maustetaan eri puolilta maailmaa saaduilla mausteilla. Massa kääritään pastataikinan sisään ja tuote on valmis purkitettavaksi. Purkitettu ravioli lastataan rekka- autoihin ja kuljetetaan tukkuliikkeisiin eri puolille Eurooppaa. Vähittäismyymälät ovat tukkujen asiakkaita. Vähittäismyymälästä kuluttaja poimii raviolipurkin ostoskoriinsa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012.

22 4

23 KAKSI KASVATUKSEN HAASTETTA a) Systeemisen maailmankäsityksen omaksuminen Elämän edellytysten turvaaminen Arvokas elämä, ihmisarvo Talouskasvu b) Vastuuseen kasvaminen Minä Perhe Ystävät ja sukulaiset Suomalaiset ihmiset Länsimaalaiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Maapallo Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area (In Press). Sustainable Cities and Society. Salonen, A & Tast, S. (2013). Finnish Early Childhood Educators and Sustainable Development (in Press). Journal of Sustainable Development 6(2) Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus - tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility - Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life- Long Learning in a High- Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26

24 Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi Timo Pajunen