Tampere ja Oulu Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere 8.11. ja Oulu 15.11. Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com"

Transkriptio

1 Tampere ja Oulu Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com

2 Alkuoletukset Kaikki haluavat olla onnellisia hyvä elämä = hyvinvointi = kestävä kehitys(* Kaikki ovat maailmankansalaisia Kaikki ovat kuluttajia Väestönkasvu ei ole enää pääasiallinen globaali huolemme *) Suomen kestävän kehityksen toimikunta (2012). Kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen Käynnistysvaiheen tulosten yhteenveto. Luettavissa:

3 Väestönkasvu ei ole suurin haaste enää Kasvun huippu oli 1960-luvun lopulla (2,1% vuodessa). Vuonna 2000 väestökasvun nopeus oli 1,35% vuodessa. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Luettavissa UN (2011). World Population to reach 10 billion by 2100 if Fertility in all Countries Converges to Replacement Level. May Luettavissa

4 1. Hyvä elämä ja sen edellytykset 2. Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentaminen 3. Ekososiaalinen sivistys inhimillisen kasvun päämääränä

5 I

6 Tavoittelemme tyytyväisyyttä? Arvioi väitettä olen tyytyväinen elämääni asteikolla tyytymätön tyytyväinen

7 TULOKSET Rikkaimmat amerikkalaiset (Forbes-lehden listaus) 5,8 Itä-Afrikan maasait(* 5,7 Satunnaisotos ruotsalaisia 5,6 Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), *) Maasait ovat paimentolaisista koostuva alkuperäiskansa. He asuvat lehmänlannasta, mullasta ja ohuista puunrungoista tehdyissä asunnoissa. Heillä ei ole sähköä, hanavettä tai muita mukavuuksia käytössään, mutta paimentolaisuus on turvannut näihin päiviin saakka heidän toimeentulonsa.

8 Miten tyytyväisyys saavutetaan? Tärkeintä elämässä on pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin. löytää elämään merkityksellisyyttä ja tarkoitusta. Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1),

9 Meillä on läpimaterialisoitunut olemassaolon ihanne (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta) (b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat) (c) Suomen ekologinen jalanjälki asukasta kohden on maailman 11. suurin (Ruotsin 13. ja Norjan 24. suurin) (d) Suomi sijoittuu fossiilisten energianlähteiden päästöjen hallinnassa sijalle 37. sijalle (Ruotsi 4. ja Norja 15.) Maapallon rajallisuus, planetaariset rajat? Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), Dittrich, M., Giljum, S., Lutter, S., Polzin, C. (2012). Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment. Vienna: SERI. Luettavissa WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International. Burck, J. Bals, C., Bohnenberger, K. (2011). Climate Change Performance Index Germanwatch and Climate Action Network Europe. Luettavissa

10 Priorisoimme materiaaliset asiat ylitse muiden? Ihmisarvo Talouskasvu Elinvoimaiset ekosysteemit

11 Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on raaka-aineen muuttamista jätteeksi Kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon.

12 Talouden kestävyys? Raaka-aine Loppuu planeetalta Uraani energia Maakaasu 2075 energia Käyttötarkoitus Öljy energia, muoviteollisuus jne. Kivihiili energia Kupari energian siirto, putkitukset, elektroniikka, Indium elektroniikka (LCD-näytöt, aurinkokennot) Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus Platina 2020 elektroniikka (tulostimet jne.), muu teollisuus (katalysaattorit, lasin tuotanto) Hopea elektroniikka, lääketeollisuus Sinkki korroosion esto, energian varastointi (akut) Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: Reck, B. & Graedel, T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set to Trash Most Elements on the Periodic Table. Scientific American, August 9, 2012.

13 Ekologinen kestävyys? Ekosysteemeiden(* elinvoimaisuus Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos 60% elämää ylläpitävistä ekosysteemeistä on vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena. Joka vuorokausi kuolee lajia sukupuuttoon. Suomalaisista eläin- ja kasvilajeista 10,5 % on uhanalaisia. Laajat maa-alueet uhkaavat tulla asumis- ja viljelykelvottomiksi. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. > Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. *) Ekosysteemit muodostuvat eliöyhteisöistä ja niiden ympäristöjen muodostamista kokonaisuuksista. OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Rockström J. et al. (2009). A safe operating space for humanity. Nature 461, DARA The Climate Vulnerability Monitor The State of the Climate Crisis report of the Climate Vulnerability Initiative. DARA and the Climate Vulnerable Forum. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Sale, P. (2011). Our Dying Planet. An Ecologist's View of the Crisis We Face. Berkeley and Los Angeles: University of California Press. Rassi, P., Hyvärinen, E., Aino Juslén, A., & Mannerkoski, I. (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Helsinki: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.

14 Sosiaalinen kestävyys? Pakkotyö, lapsityö, ihmiskauppa, vaaralliset työskentelyolosuhteet ja toimeentuloa turvaamattomat palkat liittyvät tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin (vaatteet, kahvi, suklaa, tupakka, riisi, jalkineet, korut ) Käyttämiämme tuotteita valmistavien työntekijöiden työympäristön saasteet ovat malariaa merkittävämpi haitta Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? Sinulla on se vaippa, ei sinun vessaan tarvitse päästä. TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Luettavissa: Mills-Knapp, S., Traore, K., Ericson, B., Keith, J., Hanrahan, D., Caravanos, J., (2012). The World s Worst Pollution Problems: Assessing Health Risks at Hazardous Waste Sites. Zurich: Green Cross Switzerland ja New York: Blacksmith Institute. Saatavissa Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18 Kervinen, E. (2012). Vastuullisesti tuotettu suklaa on pitkään harvojen herkkua. Helsingin Sanomat /B6. Bertrand, W. (2011). Final Report - Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University. Luettavissa Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO, Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Mäkelä, Anni & Pöyhönen, Päivi. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010. Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It s Your Call Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch.

15 Itsemurhien määrät ( asukasta kohden) maailman sotien jälkeisinä vahvoina talouskasvun vuosikymmeninä ( ) WHO. Evolution of global suicide rates World Health Organization Luettavissa:

16 Vallitseva epävarmuus ja luottamuspula kiteytettynä Teollisuusmaiden materiaalinen hyvinvointi on rakentunut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle perustalle. Kustannukset on ulkoistettu a) maaperään, b) ilmakehään, c) tulevien sukupolvien ongelmaksi ja d) kehittyvien maiden kansalaisten maksettaviksi. Osoittaa ekologista ja sosiaalista sivistymättömyyttä? Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.

17 Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. M. Gandhi Ihmiset tiedostavat päivä päivältä selvemmin, että kokonaisvaltainen kulttuurinen muutos on välttämätöntä.

18 II Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentaminen

19 Siirtomaakulttuuria ei enää ole 1800-luvun orjuutta ei enää ole Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) On perustettu YK On perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin Otsonikadon eteneminen on pysäytetty Äänioikeus on taattu naisille ja miehille lähes kaikkialla Maamiinoista ollaan luopumassa luvun alkupuolella oli tapana syljeskellä sisätiloissa lattialle ei enää Roskien pudottelu kadulle ja niiden heittäminen auton ikkunasta ulos oli normaalia vielä 1970-luvulla ei enää Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama vuosikymmen sitten

20 Eri jätelajit säännöllisesti lajittelevat kotitaloudet vuonna 2006 ja 2012 JÄTELAJI Biojäte 48% 59% Sanoma- ja muut lehdet 89% 93% Maito- ym. kartonkitölkit 35% 61% Pakkauspahvit 56% 80% Lasipurkit(* 66% 78% Metallijäte(* 51% 68% Ongelmajätteet 74% 82% Suomen virallinen tilasto (2012). Kotitalouksien kulutus. Helsinki: Tilastokeskus

21 Jopa tapoihin ja riippuvuuksiin liittyvät asiat muuttuvat Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa 2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10

22 Teollinen yhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoisuusyhteiskunta Materialismi Postmaterialismi

23 Tietoisuuden lisääntymisen aikaansaama muutos Hyvinvointikäsitys Olemisen orientaatio Ennen Tulevaisuudessa Materiaalinen, kulutuskeskeinen Yksilökeskeinen Henkinen, ihmissuhdekeskeinen Osallistava, kollektiivinen, ihmistenvälinen Maailman hahmottamisen tapa Atomistinen, yksityiskohtainen Systeeminen, kokonaisvaltainen Suhtautuminen luonnonvaroihin Energialähteet Jätteitä syntyy valtavasti Kierrättäminen, kompostointi ja vaarallisista materiaaleista huolehtiminen(* Fossiiliset Puhdas energia uusiutumattomat energianlähteet *) Materia kiertää luonnon mallin mukaisesti. Jätteet ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta.

24 4 ehdotusta ajattelun ja käyttäytymisen tarkistamiseksi ekososiaalista sivistystä tavoiteltaessa

25 1 Mitä tarvitaan enemmän ja mitä tarvitaan vähemmän? Kuinka paljon on riittävän paljon ja minkä verran ei riitä? Rahaan keskittyminen heikentää ihmisen kykyä nauttia arkisista myönteisistä tunteista ja kokemuksista Tarpeeseen perustuva kuluttaminen Solow, R. (1992). An Almost Practical Step Toward Sustainability. Washington: Resources for the Future. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6),

26 Kansalaisten tyytyväisyys elämään ja vaurastuminen Yhdysvalloissa Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.

27 Sosiaalisen olemassaolon ihanteeksi pitkä ja merkityksellisen elämä? Costa Ricassa ihmiset elävät yhtä pitkään kuin britit ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin britit ekologinen jalanjälki on noin puolet keskivertobritin ekologisesta jalanjäljestä. Costa Rican ekologinen jalanjälki on maailman 69. suurin. Abdallah, S., Thompson S., Michaelson J., Marks, N., & Steuer N. (2009). Why good lives don t have to cost the Earth. London: The New Economics Foundation. Marks, N., Abdallah, S., Simms, A., & Thompson, S. (2006). The Happy Planet Index: An Index of Human Well-being and Environmental Impact. London: New Economics Foundation. WWF (2012). Living Planet Report Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.

28 2 Minä Perhe Perhe ja suku Suomalaiset ihmiset Länsimaiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Planeetta R i i p p u v u u s s u h d e.

29 Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto

30 Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto

31 ESIMERKKI Vastuullinen ravinto globaalissa tarkastelussa eläinperäinen proteiinin lähde Yhdysvaltalaisilla ruokailutottumuksilla ravintoa riittäisi nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. kasviperäinen proteiinin lähde Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa ruokaa riittäisi 10 miljardille ihmiselle. Eläinproteiinin osuus ravinnossa pitäisi vähentyä viiteen prosenttiin, jotta vesi riittäisi ruuantuotantoon vuonna Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company Falkenmark, M. (2012). Food security. Overcoming water scarcity realities. Julkaisussa: Jägerskog, Anders, Jønch Clausen Torkil, (toim.) Feeding a thirsty world. Challenges and opportunities for a water and food secure future. Stockholm: SIWI, Report 31:

32 Vastuu taloudesta ESIMERKKI Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Puhtaaseen energiaan investoiminen tuottaa 4,3 kertaisen hyödyn vuoden 2020 jälkeen päästöjen haittojen vähentyessä. Ilmakehään päästetyn hiilidioksidin ekologiset ja sosiaaliset haitat ovat niin suuret, että lähes mitä tahansa kannattaa tehdä päästöjen vähentämiseksi. Sähköauto on saastuttaa enemmän kuin tavallinen jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla. OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Key Facts and Figures are available at IEA (2011). World Energy Outlook Paris: International Energy Agency. Available Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US, Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: /j x

33 Kyky laajalle ulottuvaan myötätuntoon on ihmisenä kasvamisen oleellisin päämäärä Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen

34 3 Kannattele keskinäisyyttä Timo Pajunen Miksemme olisi vastuussa toistemme sisäisestä ehtymättömyydestä, tukahtumattomuudesta, lannistumattomuudesta ja arvokkaasta ihmisyydestä? Miten voisin auttaa sinua olemaan parempi siinä sinun jutussasi?

35 Olen, koska olemme Lapset asettuivat riviin. Kun antropologi huusi "juoskaa!", lapset tarrasivat toisiaan käsistä ja juoksivat yhdessä samanaikaisesti puun luokse. Antropologi kysyi ihmeissään, miksi he olivat menneet yhdessä, kun yksi olisi voinut voittaa ja saada kaikki karkit itselleen. Yksi lapsista vastasi: "Ubuntu! Kuinka yksikään meistä voi olla onnellinen, jos kaikki muut ovat onnettomia? Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä. Naima Mohamud (2012). Ubuntu. HS Ihmiset Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870),

36 Yhteisten arvojen tunnistamiseen erojen osoittamisen sijasta Ekologinen eheys ja monimuotoisuus VAPAUS JA VASTUU Ihmisten keskinäinen riippuvuus ja tasavertaisuus Demokratia, väkivallattomuus ja rauha Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.

37 Yhdessä muodostamme vahvan voiman: Mikä on sun juttu ja mikä on mun juttu? Ekologinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 1. Materian kierto (kierrätys, kompostointi, ongelmajätteistä huolehtiminen) 2. Uusiutuvan energian suosiminen (kodin energianlähteinä uusiutuvat luonnonvarat) 3. Energian säästäminen (asunnon lämpötila, liikkumistavat, lämpimän veden käyttömäärä) 4. Kasvisruokavalion suosiminen 5. Tavaroiden ja laitteiden uusiminen vasta niiden rikkoonnuttua 6. Yhteisöllisyyden, luottamuksen ja sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen 7. Köyhyyden vähentäminen ja kehitysmaiden haasteet 8. Sosiaalinen vastuu kulutusvalinnoissa (ei pakkotyötä, ei lapsityötä, toimeentulon turvaava palkka, järjestäytymisvapaus) 9. Kansalaisyhteiskunnan vaaliminen (aktiivinen kansalaisuus) 10. Omistamisen merkityksen väheneminen 11. Elinkaari tuotteen valintakriteerinä (kestävyys, korjauskelpoisuus, materiaalien laatu ja kierrätyskelpoisuus) 12. Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen 13. Energiatehokkaiden tuotteiden suosiminen 14. Paikallisten yritysten suosiminen 15. Palvelujen suosiminen hyödykkeiden omistamisen sijasta Salonen, A & Tast, S. (2012). Finnish Early Childhood Educators and Sustainable Development: Values, Behaviors and Barriers to Sustainable Activity (arvioitavana).

38 4 Timo Pajunen Planeettamme ei ole irrallisten asioiden ja ilmiöiden kokoelma vaan systeemi Menneet, nykyiset ja tulevat elämänmuodot ovat yhteydessä toisiinsa. Minun tekoni ja tekemättä jättämiseni vaikuttavat muihin ihmisiin, luontoon ja talouteen lähellä ja kaukana

39 Jokainen suomalainen liittyy päivittäisten valintojensa kautta kymmeniin erilaisiin sosiomateriaalisiin ketjuihin, jotka yhdistävät ihmisiä ja instituutioita lähellä ja kaukana. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana valintojemme kautta.

40 Timo Pajunen

41 ESIMERKKI Suomesta hankitun raviolisäilykkeen tarina Säilyketölkki valmistetaan tinapellistä. Tölkissä tarvittava tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Tina erotetaan malmista sulattamalla. Tölkissä tarvittava pelti on terästä, jota saadaan rautamalmia jalostamalla. Rautamalmia louhitaan eri puolilta maailmaa. Masuunissa rautamalmin sisältämät rautaoksidit pelkistetään metalliksi. Sekä tina että rauta kuljetetaan metallitankoina laivalla Ranskaan, jossa raaka-aineista valmistetaan säilyketölkkejä. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Raviolin pastataikinassa käytettävä vehnä viljellään Ukrainassa. Pelloilta puimureilla puitu vehnä jauhetaan ukrainalaisessa myllyssä vehnäjauhoksi ja pakataan säkkeihin. Säkit kuljetetaan rekkaautoilla ranskalaiselle säilykevalmistajalle. Taikinassa tarvittavat kananmunat tulevat ranskalaiselta tehotuotantotilalta ja oliiviöljy italialaisilta oliiviviljelijöiltä. Oliivipuista saadut oliivit on ensin rahdattu oliiviöljytehtaaseen, jossa niiden sisältämä öljy on erotettu ja kuljetettu tankkiautoilla keskusvarastolle. Oliiviöljy tuodaan ranskalaiseen raviolitehtaaseen rekka-autoilla tynnyreihin pakattuna. Raviolissa tarvittava tomaattipyree valmistetaan Portugalissa viljellyistä tomaateista. Tomaattiviljelmillä käytettävät tuholaistorjunta-aineet on valmistettu kemikaalitehtaassa. Naudanlihan raviolitehdas ostaa Puolasta. Naudat ovat kasvaneet puolalaisilla maatiloilla. Teurastetut ruhot kuljetetaan kuorma-autoilla raviolitehtaaseen. Sianliha tulee Tanskasta ja Romaniasta. Sikaloista siat kuljetetaan teurastamoihin, joissa ne teurastetaan, kaltataan ja ruhot kuljetetaan rekka-rekka-autoilla raviolitehtaalle. Raviolitehtaalla eläinten ruhot jauhetaan massaksi. Massa maustetaan eri puolilta maailmaa saaduilla mausteilla. Massa kääritään pastataikinan sisään ja tuote on valmis purkitettavaksi. Purkitettu ravioli lastataan rekka-autoihin ja kuljetetaan tukkuliikkeisiin eri puolille Eurooppaa. Vähittäismyymälät ovat tukkujen asiakkaita. Vähittäismyymälästä kuluttaja poimii raviolipurkin ostoskoriinsa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012.

42 Paikallistalouden voima: Läpinäkyvät tuotejalostusketjut Jauhot, puutavara, ruokatarpeet, rakennustarpeet, kotitaloudessa tarvittavat huonekalut, samoin metallitavarat, naulat, saranat, vasarat jne. tuotettiin lähiympäristössä, työpajoissa, jotka olivat aina avoinna kaikille ja jotka usein toimivat naapureiden kokoontumispaikkoina. Koko teollisen tapahtuman kulku oli käsillä raaka-aineiden tuotannosta maatilalla aina viimeistellyn tuotteen käytäntöön ottamiseen saakka (Dewey, 1957, 17). Dewey, J. (1957). Koulu ja yhteiskunta. Alkuperäisteos The school and society Suom. Kalevi Kajava. Helsinki: Otava

43 III

44 Ekososiaalinen tietoisuus ihmisoikeudet, ihmisarvo, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus sosiaalinen huoli ekologinen huoli planetaaristen rajojen ylittyminen, ekosysteemeiden elinvoimaisuus, elämän edellytysten säilyminen

45 Tinkimätön ihmisarvo Elinvoimaiset ekosysteemit Vakaa talous Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), Hediger, W. (1999) Reconciling weak and strong sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.

46 Inhimillisen kasvun suunta ekososiaalisen sivistyksen lisääntyessä Todellisuuden tulkintatapa Atomistinen, yksityiskohtainen Systeeminen, kokonaisvaltainen Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen Kulutusmahdollisuuksien maksimointi Elämän merkityksellisyyden maksimointi Olemisen orientaatio Koetun vastuun piiri Yksilökeskeinen Yhteisöllinen Planetaarinen Minä Perhe Ystävät ja sukulaiset Maailmankuva Hyvinvointikäsitys Suomalaiset ihmiset Länsimaal aiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Maapallo Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in Press). International Journal of Sustainable Society 5(4). Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus - tie ekososiaaliseen sivistykseen (painossa). Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility - Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), Salonen, A. (2011). Kestävyysajattelun eettisiä lähtökohtia. Natura 48(1),

47 LOPUKSI: Tavoitellaan ainakin näitä? Teko: KULUTA TODELLISIIN TARPEISIIN PERUSTUEN Miksi: Maapallo on rajallinen. Yhteinen ilmakehä ja luonnonvarat jaetaan päivä päivältä yhä useamman ihmisen kesken. Miten: Pohdi minkä verran riittää? Mitä tarvitaan enemmän ja mitä tarvitaan vähemmän hyvän elämän saavuttamiseksi? Teko: VAIHDA PUHTAASEEN ENERGIAAN Miksi: Fossiilisiin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia maapallolla ja siitä johtuvat ennenaikaiset kuolemat lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Miten: Vertaile energiayhtiöiden tarjoamia energiavaihtoehtoja internetissä ja klikkaudu uusiutuvien energialähteiden käyttäjäksi. Sähköyhtiö hoitaa puolestasi sopimusasiat. Teko: SUOSI KASVISRUOKAA Miksi: Eläinperäinen ravinto heikentää globaalia ruokaturvaa, on yhteydessä moniin tyypillisiin sairauksiin ja rasittaa huomattavasti elämän edellytyksiä turvaavia luonnon ekosysteemejä. Miten: Siirry pikkuhiljaa yhä enemmän kasvispainotteiseen ravintoon. Aloita naudanlihan määrän vähentämisestä tänään.

48 Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com Timo Pajunen

Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura 24.1.2013 Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.

Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura 24.1.2013 Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia. Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystä Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura 24.1.2013 Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi 1. Kulttuurin muutoksen taustaa 2. Tiekartta ekososiaaliseen

Lisätiedot

Oulu 15.11.2012 Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com

Oulu 15.11.2012 Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com Oulu 15.11.2012 Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com Alkuoletukset Kaikki haluavat olla onnellisia hyvä elämä = hyvinvointi = kestävä kehitys(* Kaikki ovat maailmankansalaisia Kaikki ovat kuluttajia

Lisätiedot

Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi. Educa-messut 26.1. 2013 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) metropolia.fi

Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi. Educa-messut 26.1. 2013 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) metropolia.fi Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi Educa-messut 26.1. 2013 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) metropolia.fi ALKUOLETUKSIA (a) Tässä salissa: - Kaikki haluavat olla onnellisia - Kaikki ovat

Lisätiedot

Näkökulmia (sosiaaliseen) kestävyyteen. Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) metropolia.fi

Näkökulmia (sosiaaliseen) kestävyyteen. Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) metropolia.fi Näkökulmia (sosiaaliseen) kestävyyteen Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) metropolia.fi 1 Elämäntapojen ja kulttuurisen muutoksen perustelut Ihmisen mittainen eettisyys edellyttää, että tulevilla sukupolvilla

Lisätiedot

Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi

Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi ALKUOLETUKSIA (a) Tässä salissa: - Kaikki haluavat olla onnellisia - Kaikki ovat maailmankansalaisia - Kaikki ovat kuluttajia - Kaikkien perustarpeet on

Lisätiedot

Kestävyyden aikakauden sivistys. 13.2.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. www.artosalonen.com

Kestävyyden aikakauden sivistys. 13.2.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. www.artosalonen.com Kestävyyden aikakauden sivistys 13.2.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. www.artosalonen.com SISÄLTÖ 1 Havahtuminen 2 Muutos 3 Täysi ihmisyys 4 Ekososiaalinen sivistyskäsitys Havahtuminen Timo Pajunen Tärkeintä

Lisätiedot

11.4.2013 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.salonen (at) metropolia.fi

11.4.2013 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.salonen (at) metropolia.fi 11.4.2013 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.salonen (at) metropolia.fi SISÄLTÖ 1. Kansalaisymmärrys muuttuvassa maailmassa 2. Design ekologisesta näkökulmasta 3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta 4.

Lisätiedot

Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä. MOTIVA 12.11.2013 Arto O. Salonen

Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä. MOTIVA 12.11.2013 Arto O. Salonen Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä MOTIVA 12.11.2013 Arto O. Salonen Oletukset (a) Kaikki ihmiset haluavat hyvän elämän. (b) Olemme maailmankansalaisia ja kuluttajia. (c) Käytössämme

Lisätiedot

Kestävän hyvinvoinnin paradigma ja vapaa sivistystyö. Helsinki 17.4.2015 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi

Kestävän hyvinvoinnin paradigma ja vapaa sivistystyö. Helsinki 17.4.2015 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi Kestävän hyvinvoinnin paradigma ja vapaa sivistystyö Helsinki 17.4.2015 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi ALUKSI Antroposeenin tekijät (a) Väestönkasvu (b) Massakulutuskulttuurin

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

9.2.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen(at)metropolia.fi

9.2.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen(at)metropolia.fi 9.2.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen(at)metropolia.fi 1. Kestävän kehityksen lähtökohtia ja periaatteita 2. Sosiaalisesti kestävä varhaiskasvatusyhteisö ja kestävän kehityksen edistäminen 3. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan. Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com

Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan. Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com Inhimillisen kasvun ja kehityksen ulottuvuudet Suhde itseen Oman itsen löytäminen Omanäköinen elämä

Lisätiedot

Espoo 29.5.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) gmail.com

Espoo 29.5.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) gmail.com Espoo 29.5.2012 Arto O. Salonen, KT arto.salonen (at) gmail.com 1. Epävarmuuden tekijät 2. Luottamuksen rakentaminen Pitkän aikavälin ajattelu Läpinäkyvyys Reaalihinnoitteluun siirtyminen 3. Luottamus

Lisätiedot

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä

Lisätiedot

Likainen energia tappaa mitä tekee puhdas? Espoo 2.12.2014 Arto O. Salonen, dos.

Likainen energia tappaa mitä tekee puhdas? Espoo 2.12.2014 Arto O. Salonen, dos. Likainen energia tappaa mitä tekee puhdas? Espoo 2.12.2014 Arto O. Salonen, dos. Metropolian sähköenergia on nyt puhdasta. Vielä 2010 se oli likaista. Millaisin perustein fossiilinen energiaratkaisu on

Lisätiedot

Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä. 30.3.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.

Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä. 30.3.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen. Jotta tulevat sukupolvet voisivat olla ylpeitä meistä 30.3.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com Ihmisyyden haasteet ekologinen eheys sosiaalinen eheys sisäinen eheys

Lisätiedot

Kestävä elämäntapa, tiedostavat valinnat ja onnellisuus. 11.2.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi

Kestävä elämäntapa, tiedostavat valinnat ja onnellisuus. 11.2.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi Kestävä elämäntapa, tiedostavat valinnat ja onnellisuus 11.2.2016 Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi Ihmisyyden haasteet ekologinen eheys sosiaalinen eheys sisäinen eheys SISÄLTÖ 1 Vaurauden

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Etsikää selitykset seuraaville sanoille Yritysvastuun sanakirjasta. Yrittäkää kirjoittaa selitys omin sanoin.

Ryhmä 1. Etsikää selitykset seuraaville sanoille Yritysvastuun sanakirjasta. Yrittäkää kirjoittaa selitys omin sanoin. Ryhmä 1. 1. Cleantech 2. Finanssikriisi 3. Hikipaja (sweatshop) 4. Kehittyvät markkinat 5. Luomu 6. Sosiaalinen vastuu Ryhmä 2. 1. Eettinen kuluttaminen 2. Global Compact 3. Hyväntekeväisyys 4. Köyhyysraja

Lisätiedot

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader Agenda Miten IT kuormittaa ympäristöä? Ympäristöystävällisyyden merkitys yrityksille tulevaisuudessa? ICT = Information

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo 2013. 5.4.2013 Jukka Noponen

Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo 2013. 5.4.2013 Jukka Noponen Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo 2013 Länsimaiden painoarvo pienenee Suomi ikääntyy muiden edellä Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan Kaupungistuminen kiihtyy ja monipuolistuu

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Juha Helenius Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Ympäristöakatemian kutsuseminaari 30.-31.8.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Tähän menessä selvinnyt:

Lisätiedot

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Tampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Tampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Tampere 12.5.2014/SiSu Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Sisältö 1. Taustaa 2. Yhteiskuntasitoumus 3. Yhteiskuntasitoumuksen teemat

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Platform. Työpaja I, johdanto Nina Wessberg, Tiina Apilo, Tiina Koljonen, Lassi Similä, Mikko Dufva VTT

Low Carbon Finland 2050 Platform. Työpaja I, johdanto Nina Wessberg, Tiina Apilo, Tiina Koljonen, Lassi Similä, Mikko Dufva VTT Low Carbon Finland 2050 Platform Työpaja I, johdanto Nina Wessberg, Tiina Apilo, Tiina Koljonen, Lassi Similä, Mikko Dufva VTT 2 Uutisotsikoita 38 vuotta sitten 1974 Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely.

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista Aleksi Neuvonen www.demos.fi Ilmastonmuutos asettaa taloudelle ainutlaatuisen haasteen: se on kaikkien aikojen suurin ja laajaalaisin markkinavirhe.

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 7 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot