Asumisen tulevaisuus MAL-kokonaisuudessa. MAL-verkoston koulutus Olli Pekka Hatanpää, Uudenmaan liitto

Transkriptio

1 Asumisen tulevaisuus MAL-kokonaisuudessa MAL-verkoston koulutus Olli Pekka Hatanpää, Uudenmaan liitto 10/12/2011

2 Kehitys ja nykytilanne Uudellamaalla

3 Uusimaa: Aluerakenteen kehitys Väestön kaksinkertaistuminen kymmenkertaisti asuntomaan tarpeen Asukkaita 1945 Asukkaita 2007 Lisäys Espoo % Helsinki % Vantaa % Muu Uusimaa % 10/12/2011 Uusimaa 519 Olli Pekka 060 Hatanpää Uudenmaan liitto %

4

5 Hitaat muuttujat yhden hengen asuntokunnat lisääntyvät voimakkaasti asuntoväljyyden kasvu edellyttää mittavaa asuntotuotantoa. Esimerkiksi Uudella maalla yhden neliön väljennys 1,2 miljoonaa k-m² eli noin asuntoa. Rakennusten kunnossapito ja korjaaminen terveellisemmäksi ja energiatehokkaammaksi kasvava haaste

6 ASUKASLISÄYS SUHTEESSA ASUNTORAKENTAMISEEN Lähde: Tilastokeskus

7 Asuntokuntien keskikoon muutos Lähde: Tilastokeskus

8 Väestö ikääntyy ja monipuolistuu

9 Pekka Vuori 6 October 2006 Tieke,

10

11 Tarpeet toiveet. preferenssit

12 Nettovoittajat ja häviäjät? Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka Syrjäytyminen sitä syvempää ja varmempaa, mitä syrjemmässä ollaan.

13 Asuntopolitiikka Tukee elinkeinopolitiikkaa, osaavan työvoiman saantia ja talouskasvua kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta Parantaa heikoimmassa asemassa olevien asuinoloja Edistää ilmastonmuutoksen hillintää

14 Asuntojen hinnat Vanhojen asuntojen hinnat nousevat Ostovoima ja kysyntä kasvaa Ostovoima ja kysyntä vähenee Uusien asuntojen hinnat nousevat???? Tonttien hinnat nousevat Rakennustarvikkeiden hinnat nousevat Työn hinta nousee

15 Miten katkaista hintanousukierre? Nousukierteen katkaisu edellyttää tarjonnan lisäämistä (kuka rahoittaa tarvittavan ylitarjonnan, pelkkä kaavoittaminen ei riitä, pitää myös rakentaa) tai hintasäännöstelyä (onko juna jo mennyt ) tai ostovoiman, kysynnän pienenemistä.

16 Jos hintoja ei saada kohtuullisiksi, pitääkö vaan maksukykyä parantaa nostamalla palkkoja ja/tai asumistukia, verohelpotuksilla tms. Miten tämä taas saadaan tehtyä ilman, että hinnat edelleen nousevat? olisiko julkisesta, verovaroin toimivasta asuntotuotanto-organisaatiosta apua.

17 Tulevaisuus

18 BZU

19 Kansainvälistyminen Ikääntyminen Ilmastonmuutos Megatrendit

20 Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen/ tiivistäminen ei riitä kasvihuonepäästöjen hillintään, tarvitaan muita toimenpiteitä ja pitää sopeutua niihin Uudistuotanto on vain 1-2% koko asuntokannasta. Puolet 2050 asuntokannasta rakennetaan vuoden 2010 jälkeen.

21 Korjausrakentaminen on lähitulevaisuutemme suurin haaste asumisen osalta. Miten saamme nykyisestä asuntokannastamme energiatehokkaan kohtuuhinnalla???? Miten ikääntymisestä johtuva vääjäämätön(?) asuntokuntien pienenemisestä johtuva asumisväljyyden kasvu ja hiilijalanjäljen pienentäminen voidaan yhdistää???

22 Kestävän aluerakenteen kehittämisen periaatteet: Mitä kauemmin kasvu pystytään toteuttamaan nykyrakenteessa, sen kestävämpää kehitys on. Mitä lähempänä nykyrakennetta laajentuminen saadaan pysymään, sen kestävämpi aluerakenne on. Mitä tiiviimmin keskusten välinen rakenne suunnataan rata- ja tiekäytäviin, sitä kestävämpää kasvu on.

23 Raakaöljyn hinta nousee tai sitten ei.

24 Miten saavuttaa liikenteen päästötavoitteet? Ajoneuvo- ja polttoainetekniikka Yhdyskuntarakenne, elämäntavat Joukkoliikenteen kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Autoilun rajoittaminen

25 5 Kehityspolku step by step

26 5 Kehityspolku step by step Askel 1: Nykytilanne 2005

27 5 Kehityspolku step by step Askel 1: Nykytilanne 2005 Askel 2: Tiivistetään nykyistä rakennetta

28 5 Kehityspolku step by step Askel 1: Nykytilanne 2005 Askel 2: Tiivistetään nykyistä rakennetta Askel 3: Täydennetään (esimerkki: länsimetro, sen jatke ja kehärata)

29 5 Kehityspolku step by step Askel 1: Nykytilanne 2005 Askel 2: Tiivistetään nykyistä rakennetta Askel 3: Täydennetään (esimerkki: länsimetro, sen jatke ja kehärata) Askel 4: Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä kun laajennetaan (Rantarata, HHT-Vyöhyke, Oikorata, Nikkilän rata ja Itämetron jatke)

30 5 Kehityspolku step by step Askel 1: Nykytilanne 2005 Askel 2: Tiivistetään nykyistä rakennetta Askel 3: Täydennetään (esimerkki: länsimetro, sen jatke ja kehärata) Askel 4: Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä kun laajennetaan (Rantarata, HHT-Vyöhyke, Oikorata, Nikkilän rata ja Itämetron jatke) Askel 5: Valitaan ensin yksi uusi ratakäytävä

31 5 Kehityspolku step by step Askel 1: Nykytilanne 2005 Askel 2: Tiivistetään nykyistä rakennetta Askel 3: Täydennetään (esimerkki: länsimetro, sen jatke ja kehärata) Askel 4: Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä kun laajennetaan (Rantarata, HHT-Vyöhyke, Oikorata, Nikkilän rata ja Itämetron jatke) Askel 5: Valitaan ensin yksi uusi ratakäytävä Askel 6: Varaudutaan kaikkien ratakäytävien rakentamiseen kun kasvu vaatii

32 Alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää sellaiseksi, joka mahdollistaa kestävän kehityksen kannalta edulliset muut politiikat, toimivan arjen asukkaille ja hyvät toimintaedellytykset elinkeinoelämälle myös siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan.» /METKA raportti 2008 RESILIENSSI = MUUTOSKESTÄVYYS - SITKEYS

33 Puolet vuoden 2050 asunnoista on VTT:n mukaan rakennettu vuoden 2010 jälkeen. Nämä pitää toteuttaa entistä viisaammin ja ennakoiden tulevia tarpeita. Riippumatta gallupeista pitää arvata tulevaisuuden ( v) tarve. Tässä ilmastokysymys on keskeinen lähtökohta. Toinen on ikääntyminen ja kolmas maahanmuuttajat. Tulevaisuuden asuminen ei ole omakotiasumista. Vapaavuori

34 Asuntomarkkinoiden muuttuminen Etenkin uustuotannossa asumislaatua nostattavat teknologiset innovaatiot. Erityisen merkittävä haaste tulevaisuudessa on olemassa olevan asuntokannan ylläpitäminen ja kehittäminen energiaa säästävämmäksi. Huomioitava voimakkaasti lisääntyvän, vanhenevan väestön tarpeet, esteettömyys, erilaisista kulttuureista muuttavat uussuomalaiset. Ilmaston muutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen tulee aiheuttamaan suurimmat muutokset. Uudenmaan liitto, OPH

35 Asuntomarkkinoiden muuttuminen Koko maan mitassa kaupungistuminen jatkuu. Varallisuuden kasvun jatkuessa tulevaisuudessakin suuri osa tuloista käytetään asumistason kohottamiseen ja asumisväljyyden lisäämiseen. Tämä merkitsee yleensä pientalomaisen asumisen kasvua ja omistusasumisen lisääntymistä.

36 Asuntojen hinnat, 1983= Asuntojen hintaindeksi deflatoituna ansiotasoindeksillä Asuntojen hintaindeksi Lähde: Tilastokeskus. Reino Hanhinen YIT

37 160 Asuntojen hintojen reaali-indeksi v. 2000= Pääkaupunkiseutu (PKS) Muu Suomi (koko maa - PKS)

38

39 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

40 LAKIIN PERUSTUVAT VAPAAEHTOISET LÄNSI-UUSIMAA HLJ KYMPPIKUNNAT HSYK (HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS) LOHJA VIHTI PKS NEUVOTTE- LUKUNTA KUUMA NELOSET HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI MÄNTSÄLÄ PORNAINEN TUUSULA JÄRVENPÄÄ KERAVA KIRKKONUMMI ESPOO KAUNIAINEN VANTAA HELSINKI SIPOO PORVOO HSY ITÄ-UUSIMAA MINISTERIÖT, VALTION VIRASTOT I-ULJS ILMASTO- STRATEGIA UUDENMAAN ELY-KESKUS PLJ HSL MAL strategia KEHYLI LULJS MAAKUNTA- KAAVA UUDLJS (-HLJ) UUDENMAAN LIITTO MAL 2017 toteuttamisohjelma VALTION JA KUNTIEN AIESOPIMUKSET Asunto- ja tonttitarjonta, liikennejärjestelmät, kilpailukyky, maahanmuutto, pitkäaikaisasunnottomuus 10/12/2011 Olli Pekka NYKYTILA Hatanpää Uudenmaan liitto

41 Kuntalaisen seutuhallinnon edut Asumisen, asumispalvelujen ja niihin liittyvien muiden palveluiden järjestäminen suuremmassa kokonaisuudessa on kustannustehokkaampaa. Laajempien kokonaisuuksien suunnitelmallinen hallinta parantaa mahdollisuuksia sijoittaa asuntoja liikenteen ja muiden palvelujen kannalta järkeviin paikkoihin. joukkoliikenteen lippujärjestelmät paranevat. Asunnottomuuden vähentäminen on helpompaa. Koordinoitu monipuolinen asuntotuotanto parantaa saatavuutta ja palvelutason paranemista. Paremmat mahdollisuudet vastata asuntopalveluista ja niihin liittyvästä palvelutuotannosta.

42 Kuntalaisen seutuhallinnon edut Mahdollistaa parhaiten tehokkaan yhdyskuntarakenteen ja yritysten työntekijöiden tarvitseman asuntotarjonnan. Globaalissa mittakaavassa yhtenäinen seutu on kilpailukykyisempi. Kuntien välinen kilpailu vähenee. Käyttörahaa saadaan maapolitiikalla ja verotuksella. Voimakkaammalla seudullisella suunnittelulla ja asuntotuotannolla pystytään (nykyistä) paremmin tarjoamaan vaihtoehtoja hajarakentamiselle ja hillitsemään yhdyskuntarakenteen hajautumista.

43 Kuntalaisen seutuhallinnon edut Hallitummalla seudullisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa terveemmän väestörakenteen kehittymiseen. Paremmat maahanmuuttajien sijoittumismahdollisuudet. Yksittäinen kunta on liian pieni yksikkö käsittelemään tätä kysymystä. Riittävä asuntotuotanto ja sen ohjaus toteutuu varmimmin

44 Kuntalaisen seutuhallinnon haitat Riskinä, että paikallisia, kustannustehokkaita asioita ja ratkaisumalleja jää huomioimatta. Paikallisten palvelujen hoitaminen haasteellista. Palvelurakenteet seutumallissa paranisivat, mutta palvelutaso ei välttämättä. Asuntotuotannon sijainnin suhteen saattaa jäädä toiveita. Palvelujen järkevä seudullinen järjestäminen voi tarkoittaa palveluverkon harventumista ja alueellisen kattavuuden muuttumista. Uhkana reuna-alueiden palvelujen tason heikkeneminen Olennaista on palvelujen saavutettavuuden parantaminen.

45 Kuntalaisen seutuhallinnon haitat Vuorovaikutus seudullisiin järjestöihin paranee, muttei paikallisiin yhdistyksiin. Kansainvälisesti kilpailukykyisen rakenteen kehittäminen vaatii kuitenkin Helsingin seutua laajemman alueen. Reuna-alueet voivat jäädä unohduksiin tai toisarvoisten toimintojen sijoituspaikoiksi. Huoli, että ongelmia siirretään naapurikunnille. Mikäli vaikeasti asutettavat sijoitetaan edullisemmille reunaalueille segregaatio lisääntyy. Haasteena löytää tarkoituksenmukainen toiminta-alue.

46 Kiitos