KOKO-WORKSHOPIN RYHMÄTYÖN TULOKSET

Transkriptio

1 1 KOKO-WORKSHOPIN RYHMÄTYÖN TULOKSET Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelman järjestämään KOKO-workshoppiin osallistui 30 henkilöä edustaen oppilaitoksia, toimijoita, kuntia ja kauppakamaria, yrittäjiä sekä KOKO-ohjelman eri ryhmiä mukaan lukien KOKO-ohjausryhmä. Osallistujat pohtivat 5. ryhmässä alla olevia teemoja ja niiden kysymyksiä. Vastauksissa esitettiin positiiviset vastaukset ja ehdotukset sekä esteet. Ryhmien vastausten jälkeen on koottu workshopin vetäjän professori Jyrki Kettusen laatima tulosten tarkastelu kunkin ryhmän keskeisimmistä ehdotuksista. Ryhmä 1. Suunnittelun tehostaminen Seudun kunnissa, ja erilaisissa alueellisissa yhteiselimissä tehdään, ainakin muilta alueilta saadun kokemuksen mukaan, runsaasti päällekkäistä ja jopa täysin samanlaista suunnittelu- ja selvitystyötä. Jos pystytään luomaan työnjakoa, saadaan samoilla resursseilla irti laadukkaampaa, useampia vaihtoehtoja tarkastelevaa suunnittelua. Alueita voivat olla esim. *väestö- ja asukasennusteet *koulutus *terveydenhoito *kaavoitus ja logistiikka *energia-, vesi- ja jätehuolto *ulkoistukset Miettikää myös muita alueita. *Mikä estää suunnittelun (huom. ei toiminnan) yhdistämistä ja/tai työnjakoa? Miten asiassa voidaan edetä? *Mikä alue on luontevin seuraavaksi yhteistyön kohteeksi? *Missä yhteistyötä on turha yrittää? Miksi? Luontevat yhteistyökohteet (positiiviset) 1. Liikenneväylien yhteinen hyödyntäminen: - tieverkosto - rata + lentokentät - joukkoliikenne esim. autoton Monni 2. Asukasennusteet 3. Energiahuolto hyvällä alulla 4. Vesihuolto hyvällä alulla 5. Kaavoitus huonolla alulla 6. kulttuuri- ja liikuntapalvelut - kolmannen sektorin yhteinen hyödyntäminen 7. markkinointi

2 2 Esteitä ja miten niitä poistetaan? 1. Rajat : poistetaan virtuaalisesti -> yhteiset suunnittelupohjat 2. Luottamus -> käännetään katseet samaan suuntaan Ryhmän tulos on kokonaisuudessaan toteuttamiskelpoinen, ja myös heidän asettamansa järjestys vaikuttaa luontevalta. Esiin nousi kolme sellaista asiaa, jotka eivät ehkä ole vielä saaneet riittävää huomiota usein. teknillisluontoisessa pohdinnassa: - kulttuuri on luonteva yhteistyöalue - kolmannen sektorin mukaanotto konkreettiseksi - virtuaalikylä Monni: lähiruoka ja etätyö Huomio yhteisten suunnittelupohjien aikaansaamiseksi koheesion helpottamiseksi on hyvin huomionarvoinen, eikä sotine ainoankaan kunnan intressejä vastaan. Ryhmä 2. Seudullinen portaali KOKO-strategiaan sisältyy tavoite seudullisen portaalin aikaansaamiseksi. Alustavia suunnitelmia on jo olemassa, ja vertaismalleja löytyy erityisesti Keski- ja Länsi-Suomesta. Jotkut ovat rakentaneet laajan kansalaisia palvelevan kokonaisuuden (vrt.verohallitus), jotkut panostaneet matkailuun jne. Tietotekniikka ei nykyisin aseta rajoituksia sille, mitä portaaliin sisällytetään. *Mitä portaalin tulee sisältää? *Ketä palvelemaan portaali ensisijaisesti kohdistetaan? *Mikä yhteisö soveltuu portaalin rakentajaksi, mikä ylläpitäjäksi? *Kuinka huolehditaan tiedostojen ajantasaisuudesta? *Kuinka ylläpito rahoitetaan, verovaroin, käyttömaksuin, mainoksin vai miten? Portaalin sisältö: 1. Yes, heti kun seudulla on nimi/brändi (Hyvinkää-Riihimäki liian pitkä, hankala) esim. radanvarsi.com 2. Seudun markkinointi ulkopuolelle 3. Paikalliset: alueen tapahtumat, yhdistykset, liikuntamahdollisuudet, kirjastot 4. Työmarkkinat 5. Palvelujen tarjonta (esim. puunkaataja, polttopuut) 6. ON LINE : mahdollisuus palvelujen varaamiseen (vrt. parturit, hierojat, putkiasentajat) Esteitä: - Tarvitseeko kukaan oikeasti? - ylläpitäjä? -> yksityissektori - Raha? -> palvelun tarjoajilta, ei yhteiskuntarahoitteinen - Päällekkäisen työn määrä Useimmat kunnat maassamme ovat rakentaneet portaaleja, joiden laatu, sisältö ja ylläpito ovat hyvin kirjavia. Tämä oli ehkä pohjana sille, että ryhmä suhtautui koko ajatukseen syvällä epäilyllä. Portaalin toimivuus kuntalaisille vaatii myös toimivan laajakaistan joka savuun, mikä lienee

3 3 alueella lähiaikoina toteutumassa. Portaalin perustamiskustannukset ovat lähes riippumattomia kuvattavan yhteisön koosta. Siksi alueellisten portaalien kustannukset noudattavat neliöjuurisääntöä, eli kahden kunnan yhteinen on vain 41 % kalliimpi kuin yhden kunnan, ja neljän kunnan yhteinen on vain kaksinkertainen yhteen kuntaan verrattuna. Ryhmä ei ohjeistuksesta ja toivomuksista huolimatta keskittynyt sille annettuun tehtävään, vaan portaali-idean kyseenalaistamiseen, joten työn tuloksista ei ole juuri hyötyä asian eteenpäinviemiselle. Ehkä onkin luontevinta selvittää, mitkä kunnat ovat asiasta kiinnostuneita, ja edetä tällä joukolla. Hallitsematon tilanne johtaa siihen, että kunnissa on monia risteäviä tiedostoja terveydenhoidon tapaan, ja välttämätön siivoaminen tulee aikanaan työlääksi ja kalliiksi. Ryhmä 3. Maankäyttö ja liikenne Tämä on aihealue, johon liittyy poikkeuksellisen suuria yksityisiä, ryhmä- ja kunnallisia intressejä, mikä on demokratioissa johtanut suuriin kustannuksiin, viivästyksiin ja virheinvestointeihin (Helsinki- Turku moottoritie 50 vuotta?). Jokin alue voikin saavuttaa merkittävää kilpailuetua, jos se saa toimensa edes vähän muuta maata järkevämmäksi ja ennustettavammaksi. Erityisen tärkeää tämä on yritysten pohtiessa sijaintipaikkaansa. *Mitkä asiat ovat sellaisia, että kaikki kunnat niistä hyötyvät? Miten nämä saadaan tapahtumaan? *Mitkä asiat ovat sellaisia, että alue hyötyy niistä vain kokonaisuutena, tai lähes kokonaisuutena? *Onko kuntien visioissa eroja siinä, millaista kuntaa ne tavoittelevat (asuminen, teollisuus, matkailu jne.)? *Sisältyykö alueeseen tabuja, joista ei voi puhua, vaikka kaikki tietävät asioiden olevan vialla? Kuntia hyödyntävät asiat: 1. Toimivat liikenneyhteydet: - PK-seutu -> Yhteinen lobbaus - sisäinen - päärata Hankorata - Keha V 2. Yhteinen kaavoitusnäkemys ja yhteensopivuus, kuntarajat erityisesti yhteinen markkinointi uusien yritysten ja asukkaiden saamiseksi 3. Julkisen liikenteen toimivuus Aluetta hyödyttävät asiat: 4. Case maakuntaraja vrt. Tornio-Haaparanta -> maakuntakaavojen yhteensovitus + aikataulu 5. Onko jokin kunta ns. sisäänheittokunta talousalueelle muuttamisessa? Ongelmana suunta etelään/pohjoiseen? 6. Asunnot nuorille/opiskelija-asunnot, pieniä asuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä Kuntien visioiden mukaan tärkeimpinä: 1. Asuminen edellä; tiivis kaupunkirakentaminen Hyvinkään ja Riihimäen alueella tai luonnonläheinen omakotiasuminen Hausjärvellä ja Lopella 2. Yritystoimintaa kaikissa kunnissa 3. Matkailupainotus erilainen Esteitä: - oman kunnan näkökulma dominoi (sen lauluja laulat, jonka leipää syöt) - kuntien välinen kilpailu yrityksistä -> samalla kunnat yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita

4 4 Tabuja: - Hyvinkään-Riihimäen yhteistyön ongelmat Ryhmän tekemä jaottelu kaikkia hyödyttäviin ja vain yhdessä toteutettuna aluetta hyödyttäviin kohteisiin on selvä. Varsinkin jälkimmäisessä ryhmässä on KOKO-hankkeen kannalta tärkeitä asioita. Myös visiotarkastelu antaa selviä kehityspainotuksia nostaen esiin kuntien erilaiset tavoitteet. Tämä on alueen kokonaiskilpailukyvyn kannalta selvä vahvuus, tarjolla on toimintaympäristö eri asioita arvottaville. Myös yritys meille, asukkaat teille näkökulma ansaitsee pohdintaa, sillä yritysten sijoittumispaikkana alue kilpailee kokonaisuutena. Erikseen tuli esiin: - Ratayhteyksiin kannattaa painottaa (lobbaus) vaikka ei rahoituksesta olisi tietoa. Lobbauksen on oltava yhtenäistä, kärsivällistä ja jatkuvaa. On myös etsittävä yhteiset argumentit samasta hankkeesta hyötyvien muiden alueiden kanssa (esim. Hankorata). - alueiden yhteinen tonttiportaali, yhdestä lähteestä. Maanomistaja saa paremman hinnan ja tonttikauppa aktivoituu. Jos teollisuustontit ovat liian kuuma peruna, niin aluksi voidaan rajoittua asuntotontteihin. Ryhmä 4. Ilmailukeskus Helsingin Malmin lehtokenttä joudutaan ennen pitkää sulkemaan, ja tilalle on jo vuosia haettu korvaavaa ratkaisua. Olennaista on alue (n. kolmen golfkentän verran), yhteydet metropoliin ja harvahko asutus lähiympäristössä. Parhaiten tämä onnistuu jonkin jo toiminnassa olevan kentän toimenkuvaa laajentaen, ja siksi Räyskälä on kilpailukykyinen ehdokas. *Mitä hyötyä paikkakunnalle/ koko alueelle syntyy siviiliilmailun siirtymisestä Räyskälään (työpaikat, elinkeinot, koulutus, matkailu, uudet asukkaat jne.)? *Jos lähdetään siitä, että Puolustusvoimat luopuvat Räyskälästä mitkä ovat keskeiset hidasteet suunnitelman tiellä? Miten näitä voidaan välttää? *Hankkeen tahdistus, asiakasvirta vs. infrastruktuuri, kumpi ohjaa toista? *Hankkeen rahoitusideoita? Hyödyt: - toiminta laajentuu/ ei siirry - kansainvälinen tunnettuvuus - uusia työpaikkoja: konehuolto, palvelut - valmiit markkinat - palveluita ja niitä tukevat matkailupalvelut - asukkaita - julkinen rahoitus (valtio, kunnat EU) - koulutuksen kehittäminen (lentolukio/ilmailulukio) - hintatataso : rakentaa ja toimia Esteitä: - ympäristölupa - rahoitus - pohjavesialue

5 5 - maanomistus (metsähallituksen vuokraama, yhteismetsät) - infran muutokset - tieyhteydet ja liikennemäärät - imago harrastekenttänä, miten yhdistetään samaan nippuun? - Air Park hanke (nykyisen infran kehittäminen, rajoitukset puolustusvoimien kanssa, vapaaajan asutus) - ilmatila - talvikäyttö Ryhmä tuotti hyvin selväpiirteisen tarkastelun asiasta, ja sen tunnistamat esteet ovat sitkeydellä voitettavissa. Olennaista tältä kannalta on hankeen myynti asujaimistolle, koska huonossa vaihtoehdossa äänekkäät vastustajat valloittavat median, ja poliitikot vetäytyvät. Tiedon on oltava ennakoivaa, positiivista, runsasta ja luotettavaa. Erikseen muutama näkökohta: - EU:ssa ohjelma matkailun voimistamiseksi, täältä voi löytyä rahoituspohjaa ja henkistä tukea - Puolustusvoimat haluaisi päästä eroon Räyskälästä -> edellyttää hyvää suunnitelmaa, jossa työpaikkoja ja hyvät argumentit - Lupaprosessi laajennuksesta pitää saada käyntiin, koska valitusruljanssi tulee viemään 3-4 vuotta. - Ilmailulukio ja sen laajentaminen ovat avaintekijöitä hankkeen hyväksyttävyydelle - Paikallinen media on pidettävä koko ajan askeleen vastustajien edellä Ryhmä 5. Nuorempien voimauttaminen ja asiantuntijuus Kunnallinen päätöksenteko painottuu +50 ikäryhmään, jonka elämänkokemus ja tiedot on pääosin luvulta. Tämä joukko on vahvoilla esim. vanhustenhoidossa, mutta jo terveydenhoidossa, puhumattakaan koulutuksesta, energia- tai tietotekniikasta heidän näkemyksensä ovat vanhentuneita. Teoriassa asiantila on helppo korjata: tehdään kuten yrityksissä, nuorennetaan joukkoa niin, ettei menetetä kokemusta mutta saadaan mukaan uusia näköaloja. Kunnissa, ja niiden yhdessä muodostamissa rakenteissa tämä on ongelmallista, vaikka yleisesti tunnustetaan se alueen kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi. Viihtyessään nuoret työskentelevät alueella ja kehittävät sitä seuraavat 40 vuotta! Kysymyksiä: *Miten nuoremman väestön näkemykset saadaan tietoon? *Nuoret yrittäjät ovat avainryhmä elinkeinoelämän kehittymiselle. Miten heidän toiveensa saadaan keskustelun piiriin? *Onko asiaryhmiä, joissa nuoremmille voidaan ohjata todellista päätöksentekovaltaa? *Mitkä ovat johtavat nuorisoa kiinnostavat kansalaisjärjestöt alueella? *Onko aiheellista aloittaa seudulta poismuuttavien alle 30- vuotiaiden systemaattinen haastattelu? *Mitä keinoja on käytettävissä eri ikäryhmien saamiseksi tasavertaiseen keskusteluun? *Miten käyttää lukioita, AMK:ta ja muita koulutuslaitoksia asiantuntijoina kunnallisten toimien valmistelussa?

6 6 1. Voice of Customer tutkimus 2. Nuorisovaltuusto perustaa ja ylläpitää Facebook-ryhmää/vast. 3. Nuorisovaltuustolta kysytään mielipiteet etukäteen ja huomioidaan ne päätöksenteossa 4. Aitojen vaihtoehtojen esittäminen nuorille -> valitkaa te 5. Nuorille omia vaalilistoja 6. Kh-jäsenille kummilapsia, joille tiedotettava mitä ja miksi päättää. Kuultava nuorten mielipide 7. Päättäjien pakkojalkautus nuorten pariin 8. Ikäkiintiöt luottamuselimiin: alle 30/31-40/41-50/51-60/ yli 60 v. 9. Rahaa työtä vastaan -> jos toteutatte saatte materiaalit 10. Nuorille yrittäjille omat kuntarajat ylittävä ryhmä 11. Haastatellaan sekä lähtevät että tulevat alle 30-vuotiaat muuttajat 12. Käytettävä nuorten seuraamia medioita, nuorekkaat mainokset Esteitä - koulujen asiantuntijatyön tekevät kuitenkin opettajat, jotka eivät tiedä nuorista mitään. - käytetään nuorten silmissä vaisuja medioita - kunnan resurssit ovat tiukalla, nuorison mukaanotto vaatisi lisää euroja - vaaleilla valittujen valtuustojen asenteisiin ei voida vaikuttaa - yksilöiden ja puolueiden vallan menettämisen pelko - nuoriso ei ole kiinnostunut politiikasta/puolueista Kommentit: Hyviä kokemuksia opiskelijoiden käytöstä yhteishankkeissa esim. Laurean opiskelijoiden päättötyö alueellisesta jätehuollosta Länsi-Uudellamaalla. Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin valiokuntiin tulee nuoria kertomaan omia näkemyksiään. Ryhmä tuotti runsaasti hyviä ideoita mistä valita. Tutkimuksista tiedämme, että ikäluokasta noin 5 % on kiinnostunut asioihin vaikuttamisesta, mutta mielipidejohtajina heillä on kontakti yli puoleen ikäluokasta. Tehokkaat elimet eivät siksi ole mitenkään mittavia (vrt. UM:n nuorisoparlamentti, jossa 20 nuoren ryhmä tuotti oivallisia ideoita). Tampere on parhaillaan toteuttamassa kunnianhimoista nuorison voimauttamiseen tähtäävää ohjelmaa. Lohjalla on huomio kiinnitetty pudokkaisiin siten, että vastuuta heidän mukana pitämisestä on menestyksellä annettu luokkatovereille. Tärkeää voimauttamiselle on, että osallistuminen on riippumatonta opettajien asenteista tai mielipiteistä. Erikseen tuli esiin. - Kunnanhallitusten jäsenten kummilapset, l. kunnallinen mentorointi - Nuorten yrittäjien alueellinen ryhmä, kauppakamari mukana - Nuoret ovat kiinnostuneita vain todellisesta vaikuttamisesta