Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

2

3 Vantaan suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisvastuu on Vantaalla kolmella tulosalueella. Perusopetukseen valmistavaa opetusta 6-vuotiaille järjestää varhaiskasvatuksen tulosalue, oppivelvollisuusikäisille (7 16-vuotiaiden) perusopetuksen tulosalue ja oppivelvollisuusiän ylittäneille (17 24-vuotiaiden) nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue. Tämä kuntakohtainen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen. Asiakirja sisältää Opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 ja Vantaan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman, joka on erotettu asiakirjassa eri kirjasintyypillä. Kuusivuotiaiden perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan lähipalveluperiaatteella esiopetusryhmissä, esiopetuksen työpäivinä, viisi tuntia päivässä. Kuusivuotiaiden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma on hyväksytty opetuslautakunnassa Oppivelvollisuusikäisten valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmissä tai valmistavan opetuksen ryhmissä vantaalaisissa peruskouluissa. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetus järjestetään Vantaan aikuisopistossa ja tämä toiminta on kuvattu kappaleessa 9. siltä osin kuin se poikkeaa oppivelvollisuusikäisten opetussuunnitelmasta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on osaltaan vahvistaa maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan voimaan tulleen kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaisesti. Osallisuuteen sisältyy keskeisesti kuulumisen ja mukanaolon tunne. Osallisuus tukee oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010). Oppilaan osallisuutta tuetaan hänen ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Osallisuuteen kuuluu yhdessä toimimista. Osallisuus lähtee aina turvallisesta ryhmästä, jossa jokaisella on lupa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään. Oppilaan oma paikka kouluyhteisön jäsenenä luo tunteen kuuluvuudesta ja lisää lapsen tai nuoren ihmisarvoa ja itsetuntoa. 3

4 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Opetuksen järjestäminen Oppilaaksiotto Opetusryhmien muodostaminen Siirtymävaihe Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kodin ja koulun yhteistyö Oppilashuolto Tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Todistukset Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen valmistava opetus Vantaan aikuisopistossa Opiskelijaksi ottaminen ja opetusryhmien muodostaminen Opiskelijan oman opiskelusuunnitelman laatiminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opiskelijahuolto Opintojen ohjaus Liite 1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 2. Suomen kielen alkeissisällöt Liite 3. Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Liite 4. Koulutuksen rakenne ja oppiainekokonaisuudet

5 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. 5

6 2. Opetuksen järjestäminen 2.1 Oppilaaksiotto Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätös tehdään pääsääntöisesti kalenterivuodeksi. Oppilaiden sijoittumisesta valmistavaan opetukseen ja perusopetukseen siirtymisestä vastaa aluekoordinaattori yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy pääsääntöisesti lähikouluun perusopetukseen. Oppilaan opetuksenjärjestämispaikan osoittamisessa otetaan huomioon jäljellä oleva oppivelvollisuusaika. 2.2 Opetusryhmien muodostaminen Valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmässä tai valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen ryhmät muodostetaan oppilaiden iän sekä oppimisedellytysten mukaisesti. Opetusryhmien muodostamisen tavoitteena on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa oppimissuunnitemassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. suomenkielisiin opetusryhmiin oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti. Oppilaan osallistumisella perusopetukseen edistetään kotoutumista, suomen kielen oppimista, oppiaineiden sisältöjen omaksumista ja suorittamista sekä ystävyyssuhteiden muodostumista. Valmistavan opetuksen alusta lähtien oppilas voi osallistua perusopetukseen taito- ja taideaineissa ja oppilaan koulunkäyntihistorian mukaisesti esimerkiksi matematiikassa ja vieraissa kielissä. Opetusryhmien muodostamisessa noudatetaan alueellista periaatetta. Oppilaalle pyritään järjestämään opetus oman asuinalueen valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen aikana oppilas osallistuu ikätasoaan tai valmiuksiaan vastaaviin Koulun rehtori vastaa oppilaan osallistumisesta perusopetukseen yhdessä valmistavan opetuksen opettajan kanssa. Oppimissuunnitelman mukaisten opetusjärjestelyjen toteutuminen edellyttää koulussa yhteissuunnittelua. 2.3 Siirtymävaihe Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi ikätasoaan vastaavaan ryhmään. Lähikoulu määritellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siirtyminen perusopetukseen suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, rehtoreiden, opettajien ja aluekoordinaattorin kesken. Vähintään kolme kuukautta ennen oppilaan siirtymistä perusopetuksen oppilaaksi opiskelu toteutetaan osittain oppilaan lähikoulussa oppimissuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Valmistavan opetuksen aikana tehty ja päivitetty oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana lähikouluun. Oppilaan suorittamat perusopetuksen opinnot kirjataan oppilasrekisteriin. 6

7 3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Valmistavan opetuksen yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Valmistava opetus on osa koulun opetusjärjestelyjä, jotka suunnitellaan yhteistyössä. Valmistavan opetuksen oppilas osallistuu perusopetukseen ja perusopetukseen jo siirtyneitä oppilaita voidaan tukea valmistavan opetuksen ryhmässä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Myös oppilaan äidinkielen ja toiminnallisen kaksi- tai monikielisyyden kehityymistä tuetaan. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua oman äidinkielen opetukseen, mikäli kyseistä kieltä opetetaan Vantaalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelmia. Opetus eriytetään tarpeen mukaan tavoitteiden ja oppiainesisältöjen keskeisimpiin osa-alueisiin. Työtavat ja oppimateriaalit valitaan sekä oppiainesisältöjen että kielen oppimisen näkökulmasta. Jos oppilaan koulunkäyntihistoria on lyhyt tai katkonainen, tai opiskelu on poikennut huomattavasti suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista, oppilaan oppimissuunnitelma sisältää useampien vuosiluokkien keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Oppilasta tuetaan vuorovaikutukseen koulun muiden oppilaiden kanssa. Yläkouluikäisten valmistavan opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset perusopetuksen päättövaiheen opiskelulle sekä orientoida nuorta jatkokoulutukseen suuntautumisessa ja ammatinvalinnassa. Opiskelija ja huoltajat perehdytetään suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin pääsyvaatimuksineen, jotta he voivat tehdä omaa ja lapsensa jatkokoulutusta koskevia valintoja ja päätöksiä yhteistyössä koulun kanssa. Valmistavan opetuksen aikana opiskelijat voivat tutustua toisen asteen oppilaitoksiin ja erilaisiin työpaikkoihin sekä suunnitella oppivelvollisuuden jälkeisiä opintojaan. 7

8 3.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Lapsilla ja nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan. Luku- ja kirjoitustaidottomien oppilaiden opinnoissa painottuvat suomen kieli, lukuja kirjoitustaito sekä matemaattisten taitojen perusteet. Yläkouluikäisillä luku- ja kirjoitustaidotto-milla oppilailla on mahdollisuus opiskella valmistavan opetuksen ryhmässä riittävän kauan. Lisäksi perusopetuksen loppuun suorittamiseen suunnitellaan tarpeellinen tuki. 3.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite 1) taso A1.3 A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaalle laaditussa omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Suomi toisena kielenä -opetuksessa käytetään alkeissisältöjä (liite 1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko) ja eri oppiaineiden tekstejä, sanastoja, käsitteistöä ja sisältöjä. Luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa tuetaan kognitiivisten taitojen lisäksi lukemista ja kirjoittamista sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina, jonka tehtävänä on tukea myös osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppilaan oma äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. 8

9 Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 3). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa. Valmistavan opetuksen oppilaat voivat osallistua perusopetuksen oppilaiden kanssa yhteisiin oman äidinkielen opetuksen ryhmiin niissä kielissä, joissa opetusta Vantaalla järjestetään. Oppilas voi valita oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetuksen. Muut kielet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana. 3.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppiaineiden sisältöjä opetetaan sekä valmistavan opetuksen ryhmässä että perusopetuksen ryhmässä oppilaan koulutaustan ja suomen kielen taidon mukaan. Vantaalla olevaa oman äidinkielistä kielitarjontaa hyödynnetään eri oppiaineiden opetuksessa. Vantaalla opetuksessa käytetään hyväksi koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä: kaupunkiympäristö, luonto, kulttuuritarjonta, kirjastot yms. Yläkouluikäisenä maahan muuttanut oppilas voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen (Bruotsin) opiskelusta. Jos oppilas on käynyt peruskoulun vuosiluokkia 1 6, oppilasta ei pääsääntöisesti vapauteta, kuten ei myöskään 9. luokalla olevaa oppilasta, joka on opiskellut toista kotimaista kieltä alemmalla vuosiluokalla. 9

10 4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan: oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opintoohjelman eli opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät, opetuksen keskeiset sisällöt sekä suunnitelman osallistumisesta perus-opetukseen. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös oppilaan koulunkäynnin kannalta tärkeät asiat, kuten tietoja oppilaan koulunkäyntihistoriasta, kaksi- tai monikielisyydestä ja kotoutumisesta. Oppimissuunnitelma laaditaan kahden kuukauden kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta. Oppimissuunnitelman laativat valmistavan opetuksen opettaja ja muut oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Sovitusti mukana voi olla myös muita henkilöitä. Tarvittaessa käytetään tulkkia. Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma on pohjana perusopetuksessa laadittavalle oppimissuunnitelmalle. Oppimissuunnitelmaa käytetään oppilaan opiskelun tukena vähintään yhden lukuvuoden ajan sen jälkeen, kun hän on siirtynyt valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. 10

11 5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukeen sekä oppilashuollollisiin palveluihin. Oppilaan tuen tarpeen arviointi tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja tuki suunnitellaan yhteistyössä kodin ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. 5.1 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Kodin ja koulun välinen tiedonkulun sujuminen varmistetaan valmistavan opetuksen aikana. Tulkin käyttö mahdollistaa tasavertaisen vuoropuhelun kodin ja koulun välillä. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan perheiden kulttuuritausta ja heidän kokemuksensa erilaisista koulujärjestelmistä ja -kulttuureista. Huoltajille kerrotaan opetukseen ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista suomalaisessa yhteiskunnassa, omassa koulussa ja ryhmässä. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä rakennetaan sekä koulun että kotien tarpeista niin yksittäisen oppilaan asioissa kuin erimuotoisissa vanhempainilloissa ja -ryhmissä. 5.2 Oppilashuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 11

12 Vantaalaiset oppilashuollon linjaukset ja ohjeistukset koskevat valmistavassa opetuksessa olevia oppilaita. äidinkielen opettaja. Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuollosta vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltotyötä koulussa koordinoi oppilashuoltoryhmä. Valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden asioita käsitellään säännöllisesti koulun oppilashuoltotyössä. Oppilashuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyössä käytetään tarvittaessa tulkkipalvelua. Lakisääteiset kouluterveydenhuollon palvelut kuuluvat valmistavan luokan oppilaille. Terveystarkastuksessa terveydenhoitaja selvittää yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Terveystarkastus sisältää fysiologiset mittaukset, rokotusten päivittämisen, hoidon tarpeen arvion ja hoitoonohjauksen. Varhaisen tuen tarpeen selvittämiseksi, tukitoimien suunnittelemiseksi ja arvioimiseksi aluekoordinaattorin, opettajan, huoltajien ja oppilashuollon työntekijöiden yhteistyö on tärkeää sekä oppilaaksiottovaiheessa että valmistavan opetuksen aikana. Tarvittaessa huoltajaa pyydetään toimittamaan asiantuntijalausuntoja tai pedagogisia asiakirjoja liittyen oppilaan aiemmin todettuun tuen tarpeeseen. Asiakirjojen kääntämistä koskevat samat periaatteet kuin tulkkausta. Muita keskeisiä yhteistyötahoja tuen tarpeen selvittämisessä ja toteuttamisessa ovat suomi toisena kielenä opettaja, erityisopettaja ja oman Juuri Suomeen tulleen tukea tarvitsevan oppilaan kokonaistilanteen kartoittaminen on prosessi, joka sisältää oppilaan aikaisempien kokemusten ja oppimisen kytkemisen nykytilanteeseen, lähitulevaisuuden hahmottamista, tukitoimien suunnittelua ja arviointia sekä oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin säännöllistä seurantaa. Koulun moniammatillisen yhteistyön lisäksi prosessia täydennetään tarpeen mukaan ja huoltajien luvalla yhteistyöllä kieli- ja kulttuuriryhmien konsultoivan koulupsykologin kanssa, monialaisella yhteistyöllä esimerkiksi Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston kanssa sekä palveluohjauksella ja yhteistyöllä hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Oppilaan siirtyessä perusopetukseen hänen tarvitsemansa tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa, aluekoordinaattorin, koulujen oppilashuoltohenkilöstön ja muiden oppilaan opetuksesta vastaavien kanssa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki valmistavan opetuksen aikana valmistaa oppilaan siirtymistä perusopetukseen sekä helpottaa perusopetuksen aikana tarvittavien tukitoimien järjestymistä. Tietoa suomalaisesta koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä ja palveluista, niiden saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä välitetään huoltajille sekä vanhempainilloissa että muussa kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. 5.3 Tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Oppilaan kouluhistoria ja mahdollinen aikaisempi tuen tarve selvitetään huoltajien ja oppilashuollon yhteistyönä. Tuen tarpeen arvioinnissa tulee erottaa varsinaiset oppimisvaikeudet, kehittyvä suomen kielen taito ja työskentelytaitojen harjaantumattomuus. 12

13 Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppiainekohtainen eriyttäminen ja yksilöllinen tuen tarve. Valmistavan opetuksen aikana voidaan käyttää yleisen ja tehostetun tuen tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi tukiopetusta suomeksi tai omalla äidinkielellä, oman äidinkielistä tukea sekä erityisopettajan tukea. Valmistavassa opetuksessa pyritään tunnistamaan ja huomioimaan oppilaan mahdolliset oppimis- ja koulunkäyntivaikeudet, jotta tuen tarve ja sen edellyttämät tukimuodot voidaan aloittaa varhain ja ne ovat tiedossa oppilaan siirtyessä perusopetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään pedagoginen arvio tai selvitys Valmistavan opetuksen oppilas voi siirtyä perusopetukseen erityisen tuen päätöksellä, jos on ilmeistä, että oppilas tarvitsee erityistä tukea. 5.4 Oppilaanohjaus Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilailla on oikeus saada ohjausta sekä opiskelun aikana että siirtymävaiheissa. Oppilaiden opintopolun tulee muodostaa jatkumo, jonka toteutuminen turvataan ohjauksella. Oppilaiden ohjaukseen osallistuvat kaikki koulun aikuiset. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Oppilaanohjauksessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä aluekoordinaattoreiden ja muiden opetusta järjestävien työntekijöiden kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen suomalainen koulutusjärjestelmä, koulukulttuuri ja yhteiskunta ovat usein vieraita, joten ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Alakouluikäisten oppilaiden ohjauksesta vastaa valmistavan opetuksen opettaja. Ohjauksessa keskitytään tukemaan oppilaan omien vahvuuksien, opiskeluvalmiuksien ja oppimaan oppimisen taitojen edistämistä. Oppilaita ja hänen vanhempiaan ohjataan tutustumaan suomalaiseen koulukulttuuriin ja koulutusjärjestelmään. Yläkouluikäisten oppilaiden oppilaanohjauksesta vastaa valmistavan opetuksen opettaja yhdessä oppilaanohjaajan kanssa. Ohjauksella tuetaan oppilaan opiskeluvalmiuksia ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittymistä. Yläkouluikäisen oppilaan ohjauksessa painottuu suomalaisen yhteiskunnan, jatko-opintomahdollisuuksien sekä työelämän hahmottaminen. Tarvittaessa valmistavan opetuksen oppilas voi osallistua TET-jaksoille. 13

14 6. Oppilaan arviointi Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite 1). Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Oppilasta arvioidaan aina sanallisesti ja oppilaan huoltajille tulee selvittää oppilaan arvioinnin periaatteet. Valmistavassa opetuksessa arvioidaan ja tarkennetaan yksilöllisiä tavoitteita jatkuvasti. Arvioinnissa painotetaan oppilaan suomen kielen osa-alueiden, oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen kehittymistä. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä huoltajien kanssa keskustellaan oppilaan edistymisestä ja arvioinnista. Oppiainekohtaista arviointia tehdään mahdollisuuksien mukaan perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaisesti. Itsearviointia toteutetaan valmistavan opetuksen aikana. Valmistavan opetuksen aikana oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma, joka sisältää opintoohjelman. Siihen voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä. Osasuoritus voi olla vuosiluokan oppimäärä tai kurssin oppimäärä. Oppilaan siirtyessä perusopetuksen oppilaaksi, on hänen mahdollista edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelman mukaisesti. Tällöin lukuvuoden aikana hyväksytysti suoritetut opinnot pysyvät voimassa oppilaan siirtyessä seuraavalle vuosiluokalle, vaikkei hän ole suorittanut kaikkia meneillään olevan vuosiluokan tavoitteita ja sisältöjä. Oman opinto-ohjelman mukaisesti opiskelevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan hänen opinto-ohjelmansa ja hänen arviointinsa toteuttamisen periaatteet. 14

15 7. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Valmistavasta opetuksesta annetaan kunnan yhteinen osallistumistodistus. Oppilas saa todistuksen erillisten opintojen hyväksytystä suorittamisesta. Valmistavan opetuksen aikana erityisessä tutkinnossa suoritetut opinnot kirjataan Wilmaan ja luetaan hänelle hyväksi lähikoulun perusopetuksessa. 8. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa selvitetään eri tavoin, vastaavatko oppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Kun oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu perusopetuksen oppimääriä eri oppiaineista, suoritusmerkinnät kirjataan oppilasrekisteriin kuten perusopetuksen oppilaille. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan arvioida joustavasti, eikä se edellytä esim. kaikkien oppiaineen kurssien suorittamista. Osaamisen arviointi voidaan tehdä esim. yhden kurssin aikana ja näytön perusteella. Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevien mahdollisuutta tehdä taito- ja taideaineiden koko oppimäärä erityisessä tutkinnossa tulee tukea. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 lukuun 8.3. Todistukset kohtaan Muut todistukset. 15

16 9. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen valmistava opetus Vantaan aikuisopistossa Nuorten maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisvastuu Järjestämisvastuu vuotiaiden (oppivelvollisuusiän ylittäneiden) opetuksesta on nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella. Opetus järjestetään Vantaan aikuisopistossa. Mainituista linjauksista voidaan poiketa perustellusta syystä niiden nuorten kohdalla, joiden oppivelvollisuusikä on päättymässä, siten että heidän opetuksensa voidaan järjestää perusopetuksessa tai Vantaan aikuisopistossa. Oppilaan koulupolun ja siirtymävaiheen suunnittelussa auttaa ja ohjaa kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen aluekoordinaattori. Vantaan aikuisopistossa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta vuotiaille maahanmuuttajille. Perusopetuksessa nuori maahanmuuttaja voi opiskella 24 ikävuoteen asti luokan oppisisältöjä. Valmistavan opetuksen painopisteenä on kielen käyttötaidon vahvistaminen, jatko-opintoihin valmistautuminen sekä yhteiskunnallisten taitojen ja osallisuuden tukeminen. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa, jota tarvittaessa täydennetään Vantaan aikuisopiston luku- ja kirjoitustaidon opetussuunnitelman sisällöillä (luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat). Opiskelijoiden lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet määrittelevät opetuksen sisältöjä ja menetelmiä joustavasti. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ohjaavat opiskelua ja etenemistä. Valmistava opetus kestää yhden kalenterivuoden, jonka jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä eteenpäin: Vantaan aikuisopiston perusopetukseen, maahanmuuttajien ammatillisiin opintoihin valmistavaan koulutukseen, joustavalla haulla toiselle asteelle, nuorten työpajoille tai esimerkiksi suoraan työelämään. Aikuisopiston valmistava opetus poikkeaa peruskouluissa annettavasta valmistavasta opetuksesta siinä, että opiskelijajoukko koostuu oppivelvollisuusiän loppusuoralla olevista tai oppivelvollisuusiän ylittäneistä nuorista. Näillä nuorilla on melko vähän aikaa käytettävissään valmistautuakseen toisen asteen koulutukseen. Valmistavaan opetukseen tulevalle nuorelle tehdään oma opiskelusuunnitelma, jossa huomioidaan: aikaisempi osaaminen opiskelu- ja mahdollisesti työhistoria tulevaisuuden suunnitelmat eli suuntautuneisuus. Tämä saattaa olla luokkien suorittaminen Aikuisopiston perusopetuksessa ja haku toisen asteen koulutukseen suomalaisen peruskoulun todistuksella tai peruskoulun lähtömaasta suorittaneilla - omalla todistuksella/ siirtyminen suoraan työelämään mahdollisuus hyödyntää opiskelijan aikaisempi osaaminen ja koulutus integroimalla hänet suomi toisena kielenä, matematiikan ja mahdollisesti reaaliaineiden opetukseen Aikuisopiston perusopetuksessa mahdollisuus hyödyntää opiskelijan aikaisempi kielitaito (mm. englanti, ranska, venäjä, espanja) Aikuisopiston kielikursseilla integroinnissa edetään suunnitelmallisesti opiskelijan aikaisemmat tiedot ja taidot sekä hänen etenemisensä opinnoissa huomioon ottaen opiskelijan opiskelua ja integroinnin onnistumista arvioidaan säännöllisesti edistääkseen opiskelijan menestymistä kohti toiseen asteen koulutusta/työelämää suomen kielen opetuksessa priorisoidaan kommunikatiivisen viestintätaidon kehitystä muissa oppiaineissa/sanastokursseissa - sisältöjen haltuunottoa opintojen ohjauksessa tuetaan opiskelijan kehitystä ja kasvua siten, että opiskelija pystyy kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja opiskelijan opiskelua ja kehitystä sekä fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä tuetaan oppilashuollon avulla 16

17 9.1 Opiskelijaksi ottaminen ja opetusryhmien muodostaminen Oppivelvollisuusiän ylittäneet (17 19-vuotta) nuoret maahanmuuttajat sijoittuvat opiskelemaan Vantaan aikuisopiston valmistavaan opetukseen. Opiskelijaksi ottamisessa ovat mukana mm. aluekoordinaattori, Vantaan aikuisopiston maahanmuuttajayksikön koulutuspäällikkö sekä opintoneuvoja. Opiskelijan sijoittuminen valmistavaan opetukseen on tarkoituksenmukaista, mikäli häneltä puuttuu peruskoulun päättötodistus tai jatko-opintojen kannalta kieli- ja opiskelutaitojen vahvistaminen on tärkeää. 9.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppivelvollisuusiän ylittäneiden kohdalla painotetaan edelleen toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Vanhemmat/huoltajat ovat vastuussa alle 18-vuotiaisiin liittyvissä asioissa, mutta myös täysi-ikäisten opiskelijoiden vanhempien on hyvä olla tietoisia lapsiinsa liittyvistä asioista. Opettajat, opintoneuvoja sekä oppilashuollon henkilökunta ovat tarvittaessa yhteydessä koteihin opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Vanhempia/huoltajia kannustetaan yhteydenpitoon muutenkin kuin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret ohjataan opiskelemaan Vantaan aikuisopistoon asuinalueesta riippumatta. Vantaan aikuisopistossa nuori osallistuu valmistavaan opetukseen lähtötaso ja kouluhistoria huomioiden. Opetusta annetaan siten, että vähäisemmän koulutaustan omaavat nuoret opiskelevat omassa ryhmässään ja pidempään perusopetusta ennen Suomeen tuloa saaneet omassa ryhmässään. Muilta osin noudatetaan kappaleen 2.2 linjauksia. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt on kuvattu tarkemmin liitteessä Opiskelijan oman opiskelusuunnitelman laatiminen Oppivelvollisuusiän ylittäneiden kohdalla opiskelusuunnitelmassa korostuvat aikaisemman kouluhistorian, mahdollisen työhistorian, vahvuuksien sekä osaamisen kartoittaminen. Suunnitelmassa painotetaan osallisuutta yhteiskuntaan sekä tietojen ja taitojen vahvistamista jatko-opintoja ja työelämää tavoitellen. Palveluverkostojen ja elämänpiirin kartoittaminen sisällytetään suunnitelmaan. Muilta osin noudatetaan kappaleen 4 linjauksia. Opiskelijan täytettyä 18 vuotta häneltä pyydetään lupa keskustella tarvittaessa huoltajien kanssa hänen opintoihinsa ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Mikäli täysi-ikäinen opiskelija ei lupaa myönnä, voidaan opiskelijan opintoihin ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista tarvittaessa tiedottaa huoltajille niiltä osin kuin tiedot ovat julkisia. Muutoin noudatetaan kappaleen 5.1 linjauksia. 9.4 Opiskelijahuolto Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoilla on käytössään Vantaan aikuisopiston opiskelijahuollon palvelut. Opiskelijahuoltoryhmän muodostavat koulutuspäällikkö, opintoneuvoja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, konsultoiva koulupsykologi sekä erityisopettaja. Yhteistyötahot ja verkostot ovat tärkeässä roolissa. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten kohdalla tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. Maahanmuuttajien yhteispalvelupiste (MYP), aikuissosiaalityö, TE-toimisto ja asumiseen liittyvät palvelut. Itsenäisyyden kynnyksellä olevat nuoret tarvitsevat tukea aikuistumiseen kahden kulttuurin välissä. Muilta osin noudatetaan kappaleen 5.2 linjauksia. 17

18 9.5 Opintojen ohjaus Arvio nuoren tarkoituksenmukaisesta opiskelupaikasta on aina yksilöllinen. Tavoitteena on löytää opiskelupaikka, jossa perusopetuksen oppimäärä tulee suoritetuksi joustavasti yksilöllisen opiskeluohjelman mukaan mahdollisimman nopeasti. Oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret maahanmuuttajat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen pääsääntöisesti perusopetuksen oppilaaksi Vantaan aikuisopistoon. Niillä opiskelijoilla, joilla on päättötodistus suoritettu ennen Suomeen tuloa, on mahdollisuus hakeutua jatko-koulutukseen joustavan haun kautta. Kielitaitotaso sekä aikaisempi kouluhistoria määrittelevät siirtymävaiheen suunnan ja tavoitteet. Perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulevien nuorten ohjauksen tulee painottua yksilöllisten polkujen löytämiseen sekä joustavaan etenemiseen. Oppivelvollisuusiän ylittänyt opiskelija voi opintojensa aikana osallistua TET-jaksolle ja/tai tutustua jatko-opintomahdollisuuksiin. Muilta osin noudatetaan kappaleen 5.3 linjauksia. 18

19 Liite 1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 19

20 Liite 2. Suomen kielen alkeissisällöt Sisällöt minä, koti, perhe, asuminen, ruoka, vaatteet tervehtiminen, kiittäminen, pyytäminen aakkoset ja lukusanat liikkuminen ja asiointi kulkuvälineet, kauppa, puhelin määrä, hinta ja aika viikonpäivät, kuukaudet, kello värit ja perusadjektiivit ruumiinosat ja sairaudet alustavasti suomalaista kulttuuria, esimerkiksi juhlapyhiä ja tapoja sekä suomalaisille tärkeää luontoa ja ympäristöä Kuullun ymmärtäminen ja puhuminen suomen kielen ääntämisen harjoittelu kysymysten ja vastausten (itseä, arkielämää, perhettä, koulua, tunteita) harjoittelu perussanasto: ruoka, vaatteet, perhesanasto, perusverbit, suuntasanat, kysymyssanat tervehdykset ja kohteliaisuusfraasit, käskyt, kehotukset, ohjeet aikasanat tunteiden ilmaiseminen erityisesti suullisen ilmaisun harjoittaminen Lukeminen ja luetun ymmärtäminen arkielämän ja koulun kannalta keskeisten sanojen, lauseiden ja lyhyiden tekstien lukeminen suomen kielen isot ja pienet kirjaimet kirjain-äännevastaavuuden periaate äänteiden yhdistäminen toisiinsa ja tavujen rakentuminen ääntäminen ja erityisesti oppilaan äidinkielestä puuttuvien äänteiden harjoittelu oikea lukusuunta tuttujen suomen kielen sanojen ja lauseiden lukeminen äänne- ja tavutasolta edeten kohti sana-, lause- ja tekstitasoa Kirjoittaminen isojen ja pienten kirjainten kirjoittamisen opettelu suomen kielen keskeisten äännepiirteiden kirjoittamisen harjoittelu (pitkät ja lyhyet vokaalit, yksinäis- ja kaksoiskonsonantit, diftongit) motoristen taitojen harjoittelu on myös tarpeen, jos hienomotoriset taidot ovat kehittymättömiä tietokoneella kirjoittaminen voi auttaa motoriikan kehittämisessä kirjoitetaan helppoja sanoja myös sanelun mukaan ja harjoitellaan alussa sanojen ja lauseiden jäljentämistä ja myöhemmin myös niiden tuottamista 20

21 Liite 3. Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Vuosiluokat 1 9 Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12. :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Eri äidinkielten opetuksen suunnitelmia laadittaessa on lähtökohtana kunkin kielen ominaislaatu, rakenne, kirjakielen kehityksen tilanne ja koko kulttuuritausta. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon oppilaan ikä, aikaisempi opetus, opiskelutottumukset sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Opetus lähtee oppilaan kielellisistä valmiuksista ja kulttuurisista kokemuksista. Opetuksessa hyödynnetään vertaisryhmää ja oppilaalle tarjotaan mahdollisimman runsaasti tilaisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden sanastojen ja käsitteiden oppimista. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissä olevaan tuntimäärään ja opetusryhmän kokoon, oppilaiden kielellisiin valmiuksiin ja ikäjakaumaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa. Tavoitteet on suhteutettava opetuksen laajuuteen. Nämä äidinkielen opetuksen perusteet on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opetukseen. 21

22 Tavoitteet Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa käyttämään omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttämään äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella hallitsemaan peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioimaan ja työstämään näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja lukemaansa tuntemaan äidinkielensä kirjoitussuunnan, varmentamaan kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentamaan ja monipuolistamaan sanavarastoaan kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot arkipäivän puhekielen harjoitteleminen; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella opetuskeskustelut erilaisissa ryhmissä: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista kertominen, kysymysten esittäminen, puheenvuorojen käyttäminen ja omien mielipiteiden perusteleminen, toisten kuunteleminen pienimuotoisten esiintymisten suunnitteleminen ja harjoitteleminen viestien suunnitteleminen erilaisille vastaanottajille Lukeminen ja kirjoittaminen Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon. Silloin kun omakielisen kaunokirjallisuuden pääpaino on suusanallisessa tarinaperinteessä, oppilas tottuu ilmaisemaan kuulemansa tarinan herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä arvioimaan sen merkitystä itselleen. Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kielija kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon. Oppilas tutustuu kieli- ja kulttuuriryhmälleen tyypillisiin teksteihin ja opiskelun edetessä käyttää niitä omien kirjallisten tai kerrottujen tuotostensa pohjana ja esitystensä runkona. 22