kirahviposti 3/2004 maaliskuu Järjestöjä kuultava hankehallinnon uudistuksessa kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kirahviposti 3/2004 maaliskuu Järjestöjä kuultava hankehallinnon uudistuksessa kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti"

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > Reilun kaupan edistämisyhdistys on tuonut viime vuosina onnistuneesti esiin arkipäiväisten ostospäätösten poliittisuutta. 3/2004 maaliskuu Järjestöjä kuultava hankehallinnon uudistuksessa vain vaikuttamalla voit voittaa > kehityspolitiikka, lobbaus, kampanjat ja vaikuttaminen ovat tulleet pysyväksi osaksi järjestöjen työtä. Osa Suomen ja etelän järjestöistä vasta opettelee poliittista vaikuttamista, toiset ovat jo veteraaneja. Kaikilla riittää työssä haastetta: monitahoisiin ongelmiin on vaikea löytää patenttiratkaisuja ja kampanjaideatkin saattavat toistaa itseään. Laaja yksimielisyys löytyy kuitenkin siitä, että jos halutaan saada etelässä pysyviä muutoksia aikaan, tarvitaan vaikuttamista kaikilla tasoilla. > sivut 8-13 > kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen uudistus etenee: ulkoministeriö selvittää nyt erilaisia vaihtoehtoja hankehallinnon ulkoistamiseksi. Helmikuussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kävi selväksi, että sekä järjestöt että ministeriö haluavat uudistusta mutta eri painotuksin. Ministeriössä toivotaan järjestelmän ulkoisten puitteiden pystyttämistä mahdollisimman pian, kun taas järjestöt kaipaavat remontin yhteydessä syvällistä sisältökysymysten pohdintaa. Kepan kokoama kymmenen järjestön delegaatio vieraili 18. helmikuuta kehitys- ja kauppaministeri Paula Lehtomäen luona. Delegaation pääviestinä oli huoli uudistusprosessin tiukasta aikataulusta. Nyt on oikeasti uudistettava myös tukimuotoja. Tällä hetkellä on vain yksi hankeputki, johon hyvin erikokoiset ja -tyyppiset hankkeet on täytynyt sovittaa, totesi Taija Heinonen Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys Fididasta. Hankehallinnoinnin ulkoistaminen voi parhaimmillaan tarjota järjestöille lisää liikkumavaraa ja päätösvaltaa, mutta kova kiire ei sovi demokraattiseen päätöksentekomenettelyymme. Sekä Lehtomäki että ulkoministeriön virkamiehet lupailivat epäselvään tilanteeseen lisävalaisua 25. maaliskuuta pidettävässä hanketukiseminaarissa. Sinne toivotaan mukaan mahdollisimman paljon järjestöjen edustajia. > Lue aiheesta enemmän järjestökoordinaattorin palstalla, sivu 4. > Osallistu myös keskusteluun: caffè latte -kampanja alkaa... 3 uusi kehityspoliittinen ohjelma...4 hankekeskustelu jatkuu... 7 kepan koulutuskalenteri...15 tapahtumakalenteri... 16

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > toimittaja / verkkojulkaisut Tuomas Paukku > tiedottaja Sini Kuvaja > tiedottaja Ilona Niinikangas > graafikko Iiro Törmä > koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > kehyksen eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > laatukoordinaattori Eija Mustonen > koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > koulutussuunnittelija Antti Turakka > kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Anna Berghäll > toimittaja Tuomas Lehto > maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > ohjelmajohtaja Maija Seppo > promoottori Aila Kinnunen > järjestöavustaja Alonzo Heino > resurssitiimi kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > informaatikko Heikki Niemelä > tuottaja Juha Rekola > kirjastoapulainen Esko Virtanen > vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > verkostotiimi järjestökoordinaattori/edunvalvonta Auli Starck > järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus Pauliina Koponen > koordinaattori / etvo Lauratuulia Lehtinen > ohjelma-avustaja Jari Laukka > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > atk-avustaja Juho Vuori > webmaster Kristian Kouvo > atk-tuki Mari Vallius > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > palkanlaskija Marika Heikkinen > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Heli Lantta > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > hallintoavustaja Tomas Toro > hallintokoordinaattori Anne Romar > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua tel: fax: vs. koordinaattori Rene Hooker 2 kirahviposti 3/2004 ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang, bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id

3 Maitokahvi ja maailmankauppa > ruoka-aika aloittaa kevään maitokahviteemalla. Caffè latte -kampanja kiinnittää huomion maitokahvin raaka-aineisiin. Esimerkkien avulla tuodaan näkyviin niitä ongelmia, joita maailmankaupan vaikutuksesta aiheutuu köyhien maiden ruoantuotantoon ja talouteen. Caffè latte -kampanjoinnilla halutaan kertoa, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa kulutustottumuksillaan maailmankauppaan. Ostamalla reilun kaupan kahvia ja suomalaista luomumaitoa voi vaikuttaa kehitysmaiden kahvinviljelijöiden asemaan ja tukea kestävämpää maidontuotantoa. toreilla tapahtuu Monet Ruoka-aika-kampanjan järjestöt ovat mukana järjestämässä eri paikkakunnilla Mahdollisuuksien toreja, joissa paikalliset järjestöt voivat verkostoitua ja tuoda toimintaansa esiin. Toreilla on hyvä mahdollisuus saada näkyvyyttä myös Ruoka-ajan teemoille. Suunnitteilla on kampanja kevään ja kesän Mahdollisuuksien toreja ajatellen. Ideana on järjestää yleisölle Caffè latte -vaalitilaisuus: mahdollisuus äänestää reilun kaupan, lähiruoan ja luomutuotteiden puolesta. Kansanäänestyksen ohella keitellään kahvia ja keskustellaan kahvista ja maidosta sekä niiden maailmankaupan vaikutuksista kehitysmaissa. Tapahtumassa saa tietoa reilun kaupan kahvista ja luomumaidosta. Tapahtuman järjestäjät voivat kehitellä paikalle myös muuta toimintaa kuten kahvipapujen jauhamista. Mahdollisuuksien torien lisäksi kansanäänestyksiä voidaan toki järjestää muissakin tapahtumissa. Paikalle voi kutsua äänestämään esimerkiksi yrittäjiä, euro- tai kunnallisvaaliehdokkaita sekä valtakunnantason poliitikkoja. Äänestyksen tulokseen palataan myöhemmin vaikka vaalipaneeleissa ja huima äänivyöry reilun kaupan puolesta varmasti herättäisi ehdokkaat lupaamaan omaan kuntaan reilun kaupan valintoja. Lehdistön ja paikallisradiot voi kutsua paikalle. miksi reilua ja luomua? Kehitysmaissa kahvin viljelystä toimeentulonsa saavat ovat maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen armoilla. Hintojen painuessa ylitarjonnan vuoksi alas pienviljelijät voivat joutua jopa nälkärajalle. Suomalaisten suosikkijuoma maito on myös ongelmallinen. EU tukee maidontuottajiaan niin rajusti, että ne pystyvät viemään tuotteitaan kehitysmaihin alle tuotantokustannusten. Kehitysmailla ei ole mahdollisuutta estää EU:sta tulevaa halpatuontia, ja niiden oma maidon tuotanto ja -tuottajat kärsivät siitä. Hintojen sääntelyn ja vakauttamisen onnistumiseksi tuottajamaat tarvitsevat teollisuusmaiden hallitusten sekä yritysten tuen. Kehitysmailla tulisi olla mahdollisuus tuontisuojiin sekä oman maidontuotantonsa tukemiseen. Maitotuotteiden viennillä ei saa romuttaa kehitysmaiden paikallista taloutta. Samalla tavoin kuin Suomessa myös kehitysmaissa tarvitaan tukia maataloudelle. vaikuta päättäjiin Tänä vuonna Suomessa pidetään kahdet vaalit, joten nyt on otollinen aika vaikuttaa poliitikkoihin. Suomen eduskunnan sekä EU:n parlamentin jäsenet voivat vaikuttaa maailmankaupan muuttamiseen oikeudenmukaisemmaksi, ja siksi on tärkeää että he tietävät mitä äänestäjät heiltä odottavat. Tapahtumissa ja keskustelupaneeleissa voi tentata ehdokkaiden ajatuksia esimerkiksi luomumaidon tarjoamisesta päiväkodeissa ja kouluissa. Kepa suunnittelee tekevänsä opasvihkon kuntavaikuttamisesta kevään aikana. Kepa järjestää eri puolilla Suomea koulutustilaisuuksia, joissa saa lisää tietoa Caffè lattesta, Ruoka-ajasta ja reilusta kaupasta. Järjestöt voivat tilata Kepasta äänestyslipukkeita, vaaliuurnia, julisteita ja muita esitteitä tapahtumien järjestämistä varten. lisätietoja caffè latte -kampanjasta: > Kirsi Pihlaja Kampanja-assistentti kirahviposti 3/2004 3

4 järjestöt järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. uusi kehityspoliittinen ohjelma > valtioneuvoston 5. helmikuuta hyväksymä kehityspoliittinen ohjelma ohjaa Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä seuraavan hallituskauden ajan. Ohjelmassa korostetaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön merkitystä kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien tukemisessa sekä järjestöjen työn monimuotoisuuden tuomaa lisäarvoa Suomen kehitysyhteistyölle. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuutta asteittain 14 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vuoteen 2007 mennessä. Ohjelmassa todetaan, että on mahdollista pudottaa järjestöjen omavastuuosuus 15 prosenttiin. Siinä puhutaan myös tarpeesta turvata järjestöjen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys useampivuotisilla sopimuksilla. Hallitus pitää tärkeänä ulkoministeriön ja järjestöjen välistä vuoropuhelua ja yhteisten sisältö- ja laatupäämäärien selkeyttämistä. Ohjelmassa rohkaistaan järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. Lisäksi siinä mainitaan erikseen, että pienten järjestöjen osallistumismahdollisuudet kehitysyhteistyössä taataan. Näihin lauseisiin on hyvä vedota puolustettaessa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista kehityspolitiikkaan. järjestöt tapasivat ministeri lehtomäen > kepan jäsenjärjestöistä koottu delegaatio tapasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen Tavoitteena oli tarjota ministerille mahdollisuus tutustua kansalaisjärjestöjen kehityspoliittiseen toimintaan ja aloittaa keskustelu järjestöjen rahoituskysymyksistä ja hanketukijärjestelmän parantamisesta. Mukana olivat Dodo, Hyvinkään kehitysmaayhdistys, Maan ystävät, Maailmankauppojen liitto, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen World Vision, Suomi-Nicaragua -seura, Turun maailmankauppayhdistys, Uhusiano ja Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys Fidida sekä Kepan edustajat. Kymmenen järjestön ryhmä edusti Kepan jäsenistön laajaa kirjoa: pieniä ja suuria järjestöjä, perinteisiä kehitysmaa- ja ystävyysseuroja, kumppanuusjärjestö, vammaisjärjestö, nuorisojärjestö, ympäristöjärjestöjä ja maailmankauppayhdistyksiä. 45 minuutin aikana järjestöt ehtivät kertoa ministerille huolestaan, joka koskee hanketukiuudistuksen kireää aikataulua ja sitä, että sisältökysymysten sijaan keskitytään muotoseikkoihin. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen koko uudistusprosessiin on avainkysymys. Erityisesti pienet vapaaehtoistyötä tekevät yhdistykset pitävät kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ammattimaistumista uhkana. Haasteena säilyy se, miten taata järjestöjen kehitysyhteistyön laatu rajoittamatta silti yhteistyömuotojen monimuotoisuutta. osallistu hankekeskusteluun > ulkoministeriön järjestämän kansalaisjärjestöseminaarin ( katso sivu 15) lisäksi järjestökentän sisällä on tarvetta keskustella hanketuesta ja muusta kehityspolitiikasta. Kepan yksi keskeisimmistä tehtävistä on ajaa jäseniensä etua näissä kysymyksissä. Vuoropuhelu järjestöjen kanssa jatkuu kevään mittaan eri tilaisuuksissa sekä Kepan verkkosivuilla ( Ilman jäseniään Kepa on kuitenkin voimaton: järjestöjen aktiivisuutta ja sisäistä keskustelua kaivataan nyt todella. Järjestökoordinaattorit odottavat yhteydenottojanne! auli starck 4 kirahviposti 3/2004

5 järjestöt petri kuokka Festivaalirakkautta sateessa Kaisaniemessä keväällä Helsingin viimeinen Mahdollisuuksien tori? > toukokuun 22. päivänä pidetään näillä näkymin Helsingin viimeinen Mahdollisuuksien tori. Syytä suruun ei ole: ensi vuodesta alkaen torin tilalla on vuosittainen Maailma kylässä -festivaali, joka tarjoaa järjestöille pelkkää toria suuremmat puitteet esitellä toimintaansa. Festivaali säilyy osana valtakunnallista Mahdollisuuksien tori -verkostoa, vaikka tapahtumaa ei markkinoida sillä nimellä. Aiemmin tapahtumat ovat vuorotelleet. Festivaalituottaja Kai Artes kertoo, että monen kävijän sekä järjestöaktivistin mielessä tapahtumat ovat menneet sekaisin. Jatkossa järjestöt tietävät hyvissä ajoin, koska seuraava tapah- tuma on ja mikä se on. Järjestöt voivat nyt tehdä pitkäjänteistä työtä, ja se helpottaa esimerkiksi ulkoministeriön tiedotustuen hakua tai kansainvälisten esiintyjien kutsumista, Artes sanoo. Festivaalin käytännön toteutusta varten Kepaan perustetaan maaliskuun alussa Maailma kylässä -tiimi, johon kuuluvat Arteksen lisäksi promoottori Aila Kinnunen ja järjestöavustaja Alonzo Heino. Artes näkee Maailma kylässä -festivaalin kehitysmaaliikkeen voimannäyttönä, jonka toteutuksessa järjestöillä on suuri rooli: Se on yhdistelmä järjestömessuja ja perinteisempää festivaalia. Maailma kylässä etsii uusia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia, ja mielellään näkisin, että järjestöt voisivat olla voimakkaammin mukana. Jos järjestö haluaa vaikka jonakin vuonna satsata näkyvyyteen, se voi olla esillä kuten yrityssponsoritkin tai tuottaa oman ohjelmapaketin. Maailma kylässä on edelleen sataprosenttisesti Kepan hanke, vaikka sille onkin määritelty Kepan ohjelmapolitiikassa itsenäinen rooli. Tulevaisuudessa festivaali saattaa kuitenkin irrottautua Kepasta; festivaalin tulevaisuudesta päätetään vuonna Sitä ennen tarkoituksena on perustaa yhteistyökumppaneista koostuva työryhmä pohtimaan festivaalin roolia ja suuntaa. > Kevään Helsingin Mahdollisuuksien toria ja Maailma kylässä -festivaalin tulevaisuutta käsitellään maaliskuussa kahdessa samansisältöisessä tiedotus- ja suunnittelutilaisuudessa Kepan auditoriossa osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 B: klo ja klo Lisätietoja Helsingin Mahdollisuuksien torista löytää osoitteesta Ilmoittautumisaika järjestöille on jo takana, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella järjestöavustaja Alonzo Heinolta: , kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Jonna Haapanen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Koska avautuu seuraavan kerran EU:n kansalaisjärjestöille suunnattu yhteisrahoituslinja B7-6000? Seuraava hakukierros alkanee maaliskuussa, tarkka päivämäärä on vielä julkistamatta. Sekä kehitysyhteistyöhankkeiden että kansainvälisyyskasvatushankkeiden osalta komissio on väläytellyt entistä pidempää hakuaikaa. Ehdotus on, että haku päättyisi niiden osalta vasta syksyllä (todennäköisesti elo-syyskuussa). Syynä tähän on uusien jäsenmaiden liittyminen. Komissio näkee erityisesti näissä maissa suuren tarpeen kansainvälisyyskasvatukselle. Budjettilinjan koodi on muuttunut. Tämän vuoden budjetissa se jo kulkee uudella nimellä Muista järjestöille suunnatuista budjettilinjoista saa lisätietoa Kehys ry:n sivuilta tai uunituoreesta EU-rahoitusoppaasta, jota voi tilata allekirjoittaneelta: kehys.fi. kirahviposti 3/2004 5

6 järjestöt Uusi raportti kansainvälisyyskasvatuksesta > Tiina Myllymäki on koostanut raportin nimeltä Pallo haltuun kansainvälisyyskasvatus Suomessa. Raportti kuvaa järjestöjen, valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, median ja yritysten työtä maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ohjaamisessa. Suomessa kansainvälisyyskasvatus kohdistuu eniten lapsiin ja nuoriin, vaikka sitä tarvittaisiin kaikenikäisten ihmisten keskuudessa. Aikuisillekin suunnataan kuitenkin tiedotusta, ja työelämässä lisääntyvät monikulttuurisuuteen liittyvät projektit. Kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen kirjo on laaja pienistä yhdistyksistä valtakunnallisesti toimiviin suuriin kattojärjestöihin. Useimmille raportissa kartoitetuista järjestöistä kansainvälisyyskasvatus ei ollut päätoimista. Järjestöjen verkostoitumista pidettiin keskeisenä. Myönteisenä esimerkkinä esitettiin Ylen hyvä, jossa kehitysyhteistyötä ja tiedottamista on lähestytty uudella tavalla. Ylen hyvä on YLEn, Kirkon Ulkomaanavun, SPR:n ja Unicefin yhteinen varainkeruu- ja tiedotuskampanja. Verkostoitumisen etuna on myös verkon sisäinen erikoistuminen, jonka ansiosta järjestöt voivat keskittyä tietyn osa-alueen (esimerkiksi ihmisoikeuskasvatus) hoitamiseen tai vaikka tarjoamaan palveluita muille järjestöille, kuten kouluttajana toimiva Kansan Sivistystyön Liitto. Raportin on tuottanut Kansainvälisyyskasvatusverkosto, kaikille avoin Kepan ja järjestöjen yhteinen kolmivuotinen projekti. > Raportin PDF-versio on tulostettavissa osoitteessa > Tilaukset osoitteesta: uudet jäsenjärjestöt katja mosambikin yhteystoimitsijaksi > Katja Kari valittiin uudeksi Mosambikin yhteystoimitsijaksi. Katja on tutustunut kehitysyhteistyön maailmaan sekä hallinnollisella että käytännön tasolla. Entinen ulkoministeriön työntekijä on ollut vapaaehtoistöissä niin Suomessa kuin Sambiassakin. suomen pipliaseura > Suomen vanhin kristillinen yhdistys on tehnyt Raamattua tunnetuksi vuodesta Työsarkaa riittää, sillä maailmassa on noin erilaista kieltä. Viime vuoden loppuun mennessä Raamattu oli käännetty 405 kielelle, Uusi testamentti 1034:lle ja vähintään yksi Raamatun osa 2303 kielelle. Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneitten Raamattuseurojen verkostoon, jossa on jäseniä 137 eri maasta. Suomen yhdistyksen kansainvälisen työn painopiste on Etelä- ja Väli-Amerikassa, jossa asuu paljon alkuperäisväestöä. afrikkalaisten ja afrikkalaiseurooppalaisten yhdistys (afeas) > Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa lisätä Suomessa asuvien afrikkalaisten tietoisuutta eurooppalaisesta lainsäädännöstä ja elämäntavasta. Suunnitteilla on perustaa kokkikerho Suomessa asuville maahanmuuttajanaisille ja tarjota siivouspalveluita pääkaupunkiseudulla. 6 kirahviposti 3/2004

7 järjestöt christian hyvä, Tämä taitaa olla aika turha harjoitus, mutta pari näkökulmaa vielä. UM:n tämän vuoden seinäkalenterissa lukee: Meidän pitää muuttaa maailmaa. En ole laittanut kalenteria seinälle, koska viisaus ei tue tuota julistusta. Suuret kulttuurit ovat nousseet ja kukistuneet; ihminen on pysynyt samana. Vanha viisaus sanookin, että ketään toista ei voi muuttaa kuin itseään. Gunvor Kronman puhui artikkelissaan Helsingin Sanomissa ( ) Suomen kehityspoliittisen ohjelman kunnianhimoisuudesta. Kysymykseni onkin: kenen kunnianhimo on kyseessä, ja kuinka monta UM:n ja järjestöjen työntekijää ajautuu burn outin takia ennenaikaiselle eläkkeelle tätä kunnianhimoista ohjelmaa läpi ajettaessa? Uuden vuoden pyhinä tutustuin sekä UM:n gender-kirjaseen että YK-liiton julkaisuun Vuosituhatjulistuksen rauhan ja kehityksen tavoitteet. Jälkimmäisessä Anastasia Laitila kuvaa, kuinka kansalaisjärjestöt jaetaan kahteen luokkaan: katutasoon ja salonkilobbareihin. Olen eri mieltä kategorioiden määrästä. Barrikadeilla heiluvien ja salonkikelpoisten ryhmien lisäksi on vielä suuri, heterogeeninen joukko, joka on liikkeellä täysin muista lähtökohdista. Perinteinen toiveiden tynnyri on nyt vaihtu- nut 55 gallonan tynnyristä valtavaksi tankkeriksi. Jos poliittisten julkilausumien suuria asioita (esim. köyhyyden poistaminen) aletaan Suomessa jossain instanssissa hoitaa luterilaisella työn etiikalla, hirvittävillä kierroksilla ja tehokkuudella, seuraukset ovat väistämättä työntekijäportaassa karmeita. Kun tätä skenaariota vertaa useimmissa vastaanottajakulttuurissa vallitsevaan hitauteen ja inertiaan, on itsestään selvää, että jossain homman on pakko pettää, ja se mikä pettää, ovat ne ihmisparat, jotka joutuvat mahdottomia yrittämään. Julkilausumathan eivät sen sijaan maksa mitään. Järjestöjen näkökulmasta vain yksi kysymys: voisiko UM harkita taukoa näennäisesti loputtomille hanketuen ehtojen kiristämisille ja reunaehtojen lisäämisille? Niitä on nyt monen vuoden ajan hartiavoimin lisätty, ja hommasta saattaa pian ilo karata. Olisiko välillä vaatimusten lisäämisessä mahdollista vetää henkeä niin, että kehyhommia voisi tehdä muutenkin kuin ryppyotsaisena ja verenmaku suussa? Yhteiskunnassamme monet hälytyskellot soivat, jos vain osaa kuunnella; yhä enemmän väkeä siirtyy psyykkisistä syistä eläkkeelle. Tätä taustaa vasten joutuu ihmettelemään, miksi vaatimusruuveja vedetään aina vaan tiukemmalle. Vaatimustason jatkuva nostaminen on eräs takuuvarma keino aiheuttaa ihmisille pahaa oloa ja burn outia. Hyvinvointia ja onnellisuutta se tuskin lisää. Toivotan kuitenkin Sinulle ja kaikille kollegoillesi hyviä vointeja ja suurenmoista kevättä! Asinus tuus, Pekka Holopainen > Kepa on perustanut keskustelupalstan hanketukikysymyksille: kirahviposti 3/2004 7

8 kampanjat & vaikuttaminen Uusi, tehokkaampi Kampanja räjäyttää lian pois! > suomalaisia kansalaisjärjestöjä manataan kiihtyvällä tahdilla osallistumaan poliittiseen vaikuttamistyöhön, vaikka koko ajatus herättää monissa pelon sekaisia väristyksiä. Poliittisuus on usein vaikea ja vieras asia kansalaisjärjestöille, koska käsite sekoitetaan yleensä puoluepolitiikkaan. Meitä kaikkia koskettava kansainvälinen päätöksenteko on kuitenkin erittäin poliittista eikä sitä pääse karkuun, sanoo Jubilee kampanjan koordinaattorina aikanaan toiminut Annamari Koistinen. Koistinen työskentelee nykyisin Taksvärkki ry:ssä koulukoordinaattorina. Jubilee kampanja olikin monella tapaa käänteentekevä kokemus suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä ja Kepan jäsenistössä. Moni järjestö oli ensimmäistä kertaa mukana toiminnassa, jonka tavoitteet olivat avoimen poliittisia. Jubileen tavoite kehitysmaiden velkojen mitätöinnistä otettiin Suomessa vastaan innokkaasti, vaikka samalla monet tunsivat tarvetta korostaa perinteisen projektimuotoisen kehitysyhteistyön merkitystä. Jubilee kampanjan kansainvälinen koordinaattori Ann Pettifor edusti yhtä äärinäkemystä tässä keskustelussa väittäessään, että kaivonkaivuuprojektien aika on ohi ja että järjestöjen voimavarat pitäisi keskittää kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön. Pettifor perusteli näkemystään kansainvälisten päätösten vaikutuksilla, jotka saattavat helposti mitätöidä onnistuneidenkin ruohojuuritason projektien tulokset. pitkät perinteet Ympäristöjärjestöt kuten Luontoliitto, Natur och Miljö tai Greenpeace ovat kampanjoineet tehokkaasti ja näkyvästi ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden katoamista tai ympäristön saastumista vastaan jo vuosikymmeniä, kun kehitysyhteistyöjärjestöt vasta opettelevat vaikuttamisen tapoja luvun loppupuolelta lähtien aktiivisesti järjestökentällä toiminut Ulf Särs pitää Etelä-Afrikan rotuerottelun vastaista kampanjaa merkittävänä silmien avaajana. Kampanjassa näkyi kauniisti koko vaikuttamiskampanjan kaari: ensin heräsivät yksityiset kansalaiset ja järjestöt, sitten mukaan tuli ay-liike ja sitten saatiin aikaan kansainväliset pakotteet, joita Suomikin, hyvin vastentahtoisesti tosin, sitoutui lopulta noudattamaan, Särs toteaa. Kirkon Ulkomaanavussa työskentelevä Särs mainitsee myös Prosenttiliikkeen: kymmenettuhannet suomalaiset lahjoittivat säännöllisesti tuloistaan yhden prosentin kehitysyhteistyöhön. Se on merkittävä saavutus. Viime vuosien uusi tulokas suomalaisella vaikuttamiskentällä on Reilun kaupan yhdistys, joka yhdistää poliittisen työhön toisen kansalaisjärjestöjen kammotuksen: avoimen kaupallisuuden. Yhdistys on pyrkinyt tuomaan esiin arkipäiväisten ostopäätösten poliittisuutta. suunnitelmilla maailma paremmaksi Käsikirjat määrittelevät kampanjoinnin ja vaikuttamisen suunnitelmalliseksi ja aikataulutetuksi toiminnaksi, joka tähtää muutoksen aikaansaamiseen. Kampanja pyrkii aloittamaan jotakin tarpeellista tai hyvää tai vastaavasti poistamaan pahan. Tässä määritelmässä vaikuttamistyö on työkalu erikseen määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, ei tavoite itsessään. Tavoitteiden määritteleminen voi olla yllättävän vaikeaa, toteaa Ruoka-aika-kampanja koordinaattori Miia Toikka. Vaikka nälän kaltaiset globaalit ongelmat saattavat tuntua hyvin selkeiltä ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ne pitäisi poistaa, voi konkreettisen kampanjatavoitteen keksiminen olla lähes mahdotonta. Mikä tai kuka aiheuttaa nälkää ja minkä pitäisi muuttua, että nälkä poistuisi? Yhteiskunnalliset ongelmat ovat monitahoisia eikä niiden poistamiseen ole yksinkertaisia patenttiratkaisuja, muistuttaa Toikka. mika railo 8 kirahviposti 3/2004

9 kampanjat & vaikuttaminen Miksi kehityspolitiikka on päivän sana? Kirahviposti kysyi Kepan toiminnanjohtajalta Ville Luukkaselta, miksi kaikki puhuvat nykyään kehitysyhteistyön sijaan kehityspolitiikasta. Pitäisikö Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen muuttaa nimensä Kehityspoliittiseksi palvelukeskukseksi? Nimenmuutoksesta on Kepassa aika ajoin keskusteltu ja hyvä niin: se voi johtaa oivalluksiin Kepan luonteesta. Henkilökohtaisesti en muuttaisi nimeä Kehityspoliittiseksi palvelukeskukseksi, vaan ennemmin joksikin järjestöjen yhteistyötä korostavaksi. Miksi nykyään puhutaan kehityspolitiikasta kehitysyhteistyön sijaan? On siirrytty globaaliin näkökulmaan, joka on läsnä kaikessa. Kehitysyhteistyössä ajatellaan että yksi maa auttaa toista. Tätä tapahtuu tietysti edelleen, mutta yhä enemmän toimitaan sen ajatuksen pohjalta, että maailma on yksi yhteisö. Kyse ei ole yksittäisistä projekteista tai hankkeista. Onko puheelle pohjaa: missä määrin suomalaisten järjestöjen työ on kehityspoliittista? Kehityspoliittinen toiminta pitää sisällään kehitysyhteistyön ja paljon muitakin asioita. Etelässä toimivat suomalaisjärjestöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana todenneet, ettei riitä, että järjestöllä on hyvin hallinnoitu projekti, vaan tarvitaan vaikuttamista etelässä kaikilla tasoilla. Sama pätee Suomessa: järjestökentän on muodostettava kanta esimerkiksi kauppapoliittisiin kysymyksiin. Monet suomalaiset järjestöt opettelevat vielä kehityspoliittista työtä ja niillä on usein maanläheinen ja paikallinen näkökulma. Mutta kehityspolitiikkaa on myös tasaveroinen keskustelu tärkeistä asioista etelän yhteistyökumppanin kanssa, mikä on normaali osa järjestöjen työtä. Pitäisikö ulkoministeriön hanketukijärjestelmän tukea nykyistä paremmin järjestöjen kehityspoliittista työtä? Kyllä pitäisi. En täysin usko, että nykyisellä tukisabluunalla pystytään tukemaan mitä tahansa työtä. Esimerkiksi vuoropuheluhankkeille on vielä kehittämättä kriteerit. Vanhoihin kehitysapukriteereihin eivät istu globaalit kampanjat ja verkostot. sini kuvaja Miten Suomi kiinnostui Länsi-Saharasta henri onodera > olin usein tuskastellut sitä, että Länsi-Saharan kriisiä tunnetaan Suomessa niin huonosti. Kuitenkin aivan EU:n rajojen tuntumassa, kivenheiton päässä Kanariansaarista, Marokko miehittää aluetta, jonka asukkaat ovat paenneet erämaahan ja eläneet siellä jo lähes 30 vuotta. Kansainvälinen yhteisö, YK etunenässä, on jo 1960-luvulla ottanut selvän kannan länsisaharalaisten itsemääräämisoikeuden puolesta. Mutta Länsi-Saharassa miehitys jatkuu, ja leireillä nälänhätä. Riittävää poliittista tahtoa Marokon painostamiseksi ei ole vielä löytynyt. Kun Länsi-Saharan vapautusrintaman edustaja Lamine Yahioui saapui vierailulle Suomeen loppuvuodesta 2000, oli aika ryhtyä toimeen. Soittokierros Kepaan ja järjestöihin paljasti ne harvalukuiset aktivistit, joiden tiedettiin suunnitelleen tai tehneen jotakin. Oli helppo lähteä liikkeelle: suunta olisi vain ylöspäin! Kolmen hengen voimin suunnittelimme ensimmäisiä askelia. Mielenosoitus Mikonkadulla Marokon suurlähetystön edessä, suomenkielistä materiaalia nettiin, erilaisia lehdyköitä jakoon, yhteydenotto ulkoministeriöön sekä virkamiehiin että ministerin avustajaan, eduskunnan ihmisoikeusryhmän tapaaminen, lukuisia yrityksiä kutsua koolle muita aktivisteja ja järjestöjä. Ja katso: pienimuotoinen mutta sinnikäs työ alkoi tuottaa tulosta. Suomi lähetti miljoona markkaa pakolaisleirien ruoka-apuun. Eduskunnassa kiinnostuttiin tilanteesta, ja pieni delegaatio lähti tutustumaan oloihin paikan päälle. Lehdissä kirjoitettiin juttuja Suomessa käyvistä länsisaharalaisista vieraista ja tilanteesta laajemminkin. Toisaalta oli vaikeaa saada kansalaisjärjestöt ja yksittäiset ihmiset innostumaan aiheesta, joka ei ollut kaikkien huulilla tai näkynyt medioissa. Yrityksistä huolimatta emme ole vielä löytäneet suomalaista avustusjärjestöä, joka sitoutuisi viemään humanitaarista apua suoraan leireille. Länsi-Saharan tilannetta ei edelleenkään tunneta Suomessa kovin hyvin. Jotakin merkittävää on kuitenkin saanut alkunsa. YK:n uusimmat ponnistelut ratkaisun löytämiseksi antavat toivoa myös kriisin ratkaisemisesta. outi hannula > Lisää kampanjasta: kirahviposti 3/2004 9

10 kampanjat & vaikuttaminen Vaikuttaminen on vaativaa työtä > suomalaisten järjestöjen käytävillä on jo vuosia suihkinut kiireisiä pikkutakkimiehiä ja jakkupukunaisia, jotka hallitsevat yritysmaailman, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kiemurat. Nämä tulevaisuuden vaikuttajat ovat yhtä kotonaan Kainuun ikimetsissä ja intialaisten naispiirien tapaamisissa kuin kansainvälisissä kokoussaleissakin. Mitä suomalaisille aktivisteille on tapahtumassa? Onko vaihtoehtoväki muuttumassa osaksi valtakoneistoa? Päinvastoin, uskoo pitkän linjan järjestövaikuttaja Sari Kuvaja, joka tällä hetkellä työskentelee Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkönä. Tuloksiin tähtäävän järjestön on hyvä hallita koko repertuaari poliittisista neuvotteluista suoraan toimintaan. On hyvä, jos mukana on eri tyyppisiä ihmisiä. Toiset tuntevat virkamieskoneiston, toiset sukkuloivat kentällä. Kansalaisjärjestöjen työ on muuttumassa yhä enemmän poliittiseksi vaikuttamiseksi. Esimerkiksi kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen vaikuttamistyön päämääränä on vaikuttaa niihin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin, jotka pitävät yllä eriarvoisuutta. Pelkästä laastaroinnista ei ole apua, korostaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön koordinaattori Timo Frilander. Satunnaisesta banderollien heiluttamisesta on vielä pitkä matka suunnitelmalliseen vaikuttamistyöhön. Kampanjointia aloittelevien kannattaakin kirjata heti alussa ylös konkreettiset tavoitteet, joihon vaikuttamistyöllä halutaan päästä. Lisäksi on hyvä listata välitavoitteet, määritellä kohderyhmät ja sopia väliarvioinnista, jolloin tarkastellaan siihenastisia saavutuksia. Kannattaa myös arvioida resurssit, eli käytettävissä olevat ihmiset, aika ja rahat, Kuvaja kehottaa. Suomalaisia kampanjoita vuosia seurannut Kuvaja uskoo, ettei epäonnistunutta kampanjaa olekaan. Kaikissa kampanjoissa joku asia menee nappiin. Joskus ajoitus vain voi olla väärä tai sitten resurssit on mitoitettu väärin. Suomalaisille kampanjoille on Kuvajan mielestä ominaista tietty rauhallisuus ja kulttuurinen herkkyys. Täällä on helppo päästä vaikuttajien puheille ja käydä vuoropuhelua esimerkiksi teollisuuden edustajien kanssa. Paljon haasteellisempaa onkin aktivoida tavallisia kansalaisia, jotka ovat ehkä rohkeita mielipiteissään, mutta varovaisia tekemisissään. Pitää olla tosi iso juttu, että väki lähtee Senaatintorille osoittamaan mieltään. Järjestöjen kannattaisikin mielestäni säästää näyttävät protestit ja tempaukset kampanjan avainkohtiin. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Kansalaisyhteiskunta näyttää entistä monipuolisemmalta ja tiedotusvälineetkin suhtautuvat järjestöihin paljon asiallisemmin. Järjestöjä pidetään vakavina vaikuttajina, joita täytyy kuunnella. Suomalaiset järjestöt voisivat kyllä olla vähän innovatiivisempia ja keksiä jotain uutta iänikuisten korttivetoomusten sijaan. Silloin uutiskynnyskin olisi helpompi ylittää, Frilander sanoo. ilona niinikangas > Sari Kuvaja kouluttaa kansainvälisyyskasvatusta tekeviä järjestöjä tehokkaasta tiedottamisesta Lisätietoja takasivulla. 10 kirahviposti 3/2004

11 kampanjat & vaikuttaminen vaikuttavaa torielämää? > suomalainen kehitysmaaliike esittäytyy Mahdollisuuksien toreilla noin 20 paikkakunnalla vuosittain. Järjestöt esittelevät toimintaansa, ja osa toreista tarjoaa kävijöille myös elämyksiä etnomusiikista maailman ruokaherkkuihin. Maahanmuuttajien mukanaolo ja kulttuurien kohtaaminen tuovat monille toreille värikästä ilmettä ja tekevät niistä kannanoton suvaitsevan ja monikulttuurisen Suomen puolesta. Toreja kuvaillaan usein kansalaisyhteiskunnan voimannäytteeksi. Järjestöt saavat tempauksella paikallista näkyvyyttä enemmän kuin mihin he yksin yltäisivät. Yleisö saa nauttia erityisesti sään salliessa hauskanpidosta hyvän asian puolesta. Mutta entä sitten? Muuttuuko mikään? Yksilötasolla vieraan kulttuurin kohtaaminen voi olla merkittävä elämys. Mutta palaako niin sanottu suuri yleisö toripäivän jälkeen vanhoihin rutiineihinsa? Pakkaavatko järjestöt tavaransa ja jatkavat maanantaina puurtamistaan kukin omien teemojensa parissa? Joku päättäjä saattoi noteerata päiväkävelyllään toritapahtuman ja piipahti siellä näyttäytymässä, mutta vaikuttaako se yhteenkään hänen tulevista päätöksistään? Mahdollisuuksien torit ovat voimannäyte sinänsä: suomalaisen kehitysmaaliikkeen pitää näkyä ja kuulua yhteiskunnassa. Jos torin tiedotus onnistuu ja paikallinen media innostuu kirjoittamaan torista tai järjestöjen työstä, ollaan saavutettu jo moninkertainen näkyvyys pelkkään toritapahtumaan verrattuna. Kuitenkaan pelkkä näkyvyys ei riitä, jos haluamme saada aikaan pysyviä muutoksia. Sen lisäksi niiden, jotka asioista päättävät, on ymmärrettä- vä kehitysmaaliikkeen viestit oman työnsä kannalta. Tämän viestin perille viemiseen tarvittaisiin koko Suomen kattavaa vaikuttamistyön verkostoa. Paikallisiin kansanedustajiin vetoavat parhaiten oman alueen ihmisten viestit, samoin kuntien päättäjiin. Sitä työtä ei voida hoitaa Helsingistä käsin keskitetysti muutaman ihmisen voimin. Tämän kevään Mahdollisuuksien torien ajoitus on mitä mainioin EU-vaalien vuoksi. EU-vaalien alla on tarjolla ilmaista julkisuutta, sillä vain harvat järjestöt jaksavat kiinnostua EU:sta. Oman vaalipiirin ehdokkaat kannattaa haastaa torille keskustelemaan siitä, minkälainen rooli EU:lla tulisi olla globaaleissa kysymyksissä kuten maailmankaupassa. Ensi lokakuussa on tulossa kunnallisvaalit, joten nyt on aika haastaa myös paikallispäättäjiä esimerkiksi edistämään reilun kaupan kahvin ja luomumaidon käyttöä kunnan hankinnoissa. Vaalien alla ehdokkaat ovat otollista kutsuvieraskansaa toritapahtumiin! Mahdollisuuksien torit kokoavat yhteen paikallisia järjestöjä ja avaavat siten mahdollisuuden yhteisiin vaikuttamistempauksiin omalla paikkakunnalla ympäri vuoden. Kepa puolestaan kokoaa torijärjestäjät ympäri Suomen yhdeksi suureksi verkostoksi. Kuvitelkaa, että pari tuhatta aktivistia ympäri Suomen menisi yhtä aikaa tapaamaan kukin oman alueensa kansanedustajaa ja esittäisi vaatimuksen esimerkiksi maailmankaupan muuttamisesta. Tällaista verkostoa me tarvitsemme! Kuka haluaa mukaan? outi hannula järjestökoordinaattori kirahviposti 3/

12 kampanjat & vaikuttaminen Mosambikin ja Sambian järjestöt poliittisen vaikuttamisen alkutaipaleella > maputo-lusaka Mosambikin tunnetuin järjestökampanja vaikutti vuosina edistyksellisen maalain läpimenoon. Pienviljelijä ei tarvitse uuden lain mukaan maaoikeutta osoittavaa asiakirjaa riittää, kun todistetaan henkilön viljelleen maata yli kymmenen vuotta, kertoo Amade Suca UNAC-pienviljelijäliitosta. Lakipykälä säilyttää lukutaidottomien pienviljelijöiden oikeuden maahan, jota on viljelty mahdollisesti jo sukupolvien ajan. Laki ei kuitenkaan toimi, jos viljelijät eivät tunne oikeuksiaan. Niinpä järjestöt kampanjoivat kertomalla laista radion, jumalanpalvelusten, julisteiden ja muiden kanavien välityksellä. Myös Sambiassa vaikuttamiskampanjat mielletään yleensä maakampanjan kaltaiseksi ruohonjuuritason valistamiseksi. Termi advocacy on saanut erilaisen tulkinnan kuin Euroopassa: sillä ei tarkoiteta poliitikkojen lobbaamista, vaan yhteisöjen valistamista ja mobilisointia omien elinolojensa parantamiseksi. Kabinettilobbauksen vähäisyys saattaa johtua osittain siitä, että sana politiikka on usein jopa poliitikkojen itsensä suussa kirosana. Tavallinen kansa ei pidä politiikkaa yhteisten asioiden hoitamisena, sillä poliitikkojen uskotaan ajavan vain omaa ja läheistensä etua. Vaikka molemmissa maissa on globaalien teemojen parissa työskenteleviä järjestöjä, käytännön mielenkiinto ei yleensä ulotu omaa hallitusta pidemmälle. Zambia Trade Networkin koordinaattori Stephen Muyakwa epäilee sisäänpäinkääntyneisyyden syyksi sitä, että suurimmat syyt köyhyydelle löytyvät loppujen lopuksi maan rajojen sisältä esimerkiksi huonosta hallinnosta. Miksi taistella ulkopuolisia voimia vastaan, kun omatkin asiamme ovat täysin se- Lusakalaisen Kamoto-yhteisöteatterin esityksissä kerrotaan muun muassa naisten oikeuksista. janne sivonen 12 kirahviposti 3/2004

13 kampanjat & vaikuttaminen kaisin? Joskus poden huonoa omatuntoa lobatessani kansainvälisellä tasolla, vaikka esimerkiksi suuri osa pienviljelijöidemme ongelmista voitaisiin ratkaista helposti, jos omassa maassamme tehtäisiin oikeita ratkaisuja. Mutta on tietysti tärkeää, että ongelmaa lähestytään molemmista päistä, Muyakwa toteaa. Muyakwa haluaa myös lähettää kysymyksen pohjoisen järjestöille: Voisiko sisäänpäinkääntyneisyys johtua myös siitä, etteivät etelän järjestöt voi valita vapaasti kantojaan globaaleissa kysymyksissä? Suurin osa niiden rahoituksesta tulee ulkopuolisilta avunantajilta, jotka antavat rahaa omien tavoitteidensa edistämiseen. Tyypillisimmillään sambialais- ja mosambikilaisjärjestöjen lobbauskampanjat liittyvät oman maan lakiuudistuksiin. Tällä hetkellä sambialaisjärjestöt vaativat hallitusta hoitamaan perustuslakiuudistuksen demokratian pelisääntöjen mukaisesti, ja Mosambikissa naisjärjestöt ovat ajaneet vuodenvaihteessa hyväksyttyä perhelakia, joka parantaa naisen ja lasten asemaa. Ehkä suurin ero Sambian ja Mosambikin vaikuttamiskampanjoissa on suhtautumisessa omaan hallitukseen. Mosambikissakin tilanne on jo muuttumassa, mutta aiemmin paikalliset järjestöt eivät olleet aggressiivisesti maan virallista politiikkaa vastaan. Sambiassa järjestöt ovat jo pitkään vastustaneet tarvittaessa myös hallitusta esimerkiksi Fredrick Chiluban yritys junailla itselleen perustuslain vastainen kolmas presidenttikausi kaatui kansalaisyhteiskunnan vastarintaan. Niin Chiluba kuin nykyinen presidentti Levy Mwanawasa ovat yrittäneet kyseenalaistaa vaikuttamistyötä tekevien järjestöjen olemassaolon oikeuden. Mwanawasan mukaan järjestöjen ei tulisi käyttäytyä oppositiopuolueiden tavoin, vaan kehittää maata yhteistyössä hallituksen kanssa esimerkiksi katulapsi- ja aids-työllä. Mosambikin velkaryhmän Silvestre Baessa uskoo kuitenkin, että poliittinen vaikuttamistyö on tullut eteläiseen Afrikkaan jäädäkseen. Markkinatalouden myötä hallitus on etääntynyt kansasta. Järjestöjen on otettava kantaa ja välitettävä kansan tarpeet päättäjille. Pysyvää tulosta ei saavuteta vain hyväntekeväisyydellä, hän kiteyttää. janne sivonen & lotta valtonen Laosin ja Kambodzhan aktivistit tutustuivat sellutehtaan päästöihin Thaimaassa. Kampanjointia Mekongin yli > ympäristöön liittyvän kampanjoinnin on kansainvälistyttävä. Tämän ovat huomanneet Mekong-joen alueen kansalaisjärjestöt, jotka tekevät entistä enemmän yhteistyötä maiden rajojen yli. Thaimaalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet aktiivisesti puolustamassa maaseudun yhteisöjä 1980-luvulta lähtien, jolloin maan nopean talouskasvun vaikutukset alkoivat näkyä. Ympäristöaktivismi on ollut periaatteessa samanlaista kuin Suomessa: mielenosoituksia, kokouksia, tutkimusta, kirjeitä päättäjille ja median kiinnostuksen herättämistä. Pääkaupungissa tehtävän kampanjoinnin lisäksi järjestöt ovat tehneet paljon työtä kylissä, jotta metsänhakkuista tai suurista rakennushankkeista kärsivät yhteisöt aktivoituisivat ja saisivat äänensä kuuluviin. Hallitusten suosimalle talouskasvumallille oli luotava vaihtoehtoja paikallistasolla. Metsäplantaaseihin ja suojelualueisiin perustuvan metsäpolitiikan tilalle on tarjottu yhteisömetsälainsäädäntöä, patosuunnittelijoille osoitettu paikallisen ruokaturvan merkitys ja keskitetyn sähkönjakelun tilalle ehdotettu yhteisöjen omia pienvoimaloita. Yksi aktiivisimmista järjestöistä on ollut Kepan kumppani PER, joka on yhdistänyt kylätason työn valtakunnan tason vaikuttamiseen ja hakenut rohkaisevia esimerkkejä muualta maailmasta luvun aikana thaijärjestöt huomasivat, että Thaimaalla on iso vaikutus koko Mekongin alueen luontoon ja yhteisöihin. Myös Kiina ja Vietnam hankkivat puutavaraa, kaivannaisia ja sähköä köyhemmistä naapurimaistaan Burmasta, Kambodzhasta ja Laosista. Luonnonvarojen myynti tuo tarvittavaa valuuttaa mutta myös haittavaikutukset. Paikallisyhteisöt voivat helposti menettää kalavetensä ja keräilymetsänsä, joskus myös maansa. Myös kansainvälisillä rahoituslaitoksilla ja ulkomaisilla yrityksillä on suuri rooli Mekongin alueella. Ne ajavat alueellista talousintegraatiota, joka houkuttelee poliitikkoja mutta tuskin juurikaan vähentää köyhyyttä. Niinpä järjestötyö edellyttää kansainvälistä verkostoitumista, jotta kampanjat saisivat enemmän huomiota ja vaikuttavuutta myös avunantajamaissa. Esimerkiksi käy vuosia jatkunut kampanjointi Laosiin suunnitellun Nam Theun 2 -padon tiimoilta. Tuottamillaan selvityksillä thaimaalaiset ja kansainväliset järjestöt pyrkivät osoittamaan lainatakauksia pohtivalle Maailmanpankille, että padon haittavaikutukset olisivat hyötyjä suuremmat. Burmassa, Kiinassa, Laosissa ja Vietnamissa tiedon puute ja yhdistystoiminnan rajoitukset vaikeuttavat vaikuttamistyötä, kambodzhalaisilla järjestöillä on helpompaa. Thaijärjestöt ovat alkaneet järjestää tutustumismatkoja ja seminaareja naapurimaiden aktivisteille, jotta he oppisivat Thaimaan tekemistä virheistä. Jokaisessa maassa paikallisyhteisöillä olisi oltava oikeus vaatia hallitukseltaan avoimempaa päätöksentekoa hankkeissa, jotka vaikuttavat ihmisten elinympäristöön ja ruokaturvaan. timo kuronen kirahviposti 3/

14 Kansalaisten maailmannäyttämö kutsuu globalisaatiokeskusteluun > kansalaisten maailmannäyttämö syntyi ulkoministeriön käynnistämän Helsinki-prosessin innoittamana. Joukko suomalaisia järjestöjä alkoi prosessin alkumetreistä lähtien miettiä tapoja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen mahdollistamiseksi. Useiden keskustelujen tuloksena syntyi Kansalaisten maailmannäyttämö Citizens Global Platform, joka nimensä mukaisesti tarjoaa tilan kansalaisille Etelässä ja Pohjoisessa osallistua globaalikeskusteluun. Kansalaisten maailmannäyttämön tarkoituksena on innostaa uusia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja kansalaisia mukaan keskusteluun. Jokainen globaalikysymyksistä kiinnostunut voi osallistua toimintaan, ja kaikilla on mahdollisuus käyttää puheenvuoroja. Hankkeella pyritään vahvistamaan eri aloilla toimivien järjestöjen yhteistyötä ja siten tuomaan uusia näkökohtia eri sektoreilla tehtävään työhön maailman epäkohtien poistamiseksi. Näyttämöllä kohtaavat etelä ja pohjoinen: kansalaisten maailmannäyttämö löytyy myös Tansaniasta, jossa sikäläiset kansalaisjärjestöt antavat hiljaisimpien äänten tulla kuulluiksi. Kansalaisyhteiskunta rakentaa käyttökelpoisia tapoja ratkaista maailman ongelmia. Vuosittain maailman sosiaalifoorumi kokoaa yhteen kansalaisyhteiskuntaa ympäri maailmaa. Ajatuksia, ideoita ja kokemuksia jaetaan. Mutta missä ovat vaikuttamisen kanavat? Kansalaisten maailmannäyttämö osallistuu sosiaalifoorumeihin ammentaen kansalaisyhteiskunnan tavoitteita, toiveita ja hyviä käytäntöjä, ja vieden niitä omalta osaltaan eteenpäin päätöksentekijöille. Hanke toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa Helsinki-prosessin kanssa tuoden kansalaisyhteiskunnan ehdotukset, aloitteet ja hyvät käytännöt osaksi prosessia ja kansainvälistä politiikkaa. Hanke jäsentää keskustelua kolmen teeman kautta: 1. uusia toimintatapoja globaaliongelmien ratkaisemiseksi, 2. globaali talousohjelma, joka pureutuu maailman rahoitusjärjestelmän vaihtoehtoihin, ja 3. inhimillinen turvallisuus, joka pyrkii löytämään keinoja turvallisen arjen rakentamiseen. Teematyöryhmärakenne noudattelee Helsinki-prosessia. Kaikille avoimissa teemaryhmien tapaamisissa käydään avointa keskustelua maailman haasteista ja mahdollisuuksista. Kansalaisten maailmannäyttämöllä on edustajia mm. Suomen Luonnonsuojeluliitosta, Kirkkohallituksesta, Kansainvälisestä kauppakamarista, Palvelualojen ammattiliitosta, Kepasta, YK-liitosta, Naisjärjestöjen keskusliitosta ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssista. eeva-maria vuorenmaa suunnittelija yk-liitto > Tule tutustumaan Kansalaisten maailmannäyttämöön Suomen sosiaalifoorumiin 3.4. Helsingissä. Virtuaalinäyttämön rakentamiseen pääset osallistumalla keskusteluun osoitteessa Sinne tullaan päivittämään myös tulevat tapahtumat. Verkkosivut valmistuvat huhtikuun loppuun mennessä. Ota yhteyttä Suomalainen järjestöväki matkasi Mumbaissa Helsinki-prosessin ja järjestöjen yhteisseminaariin. Kuvassa oikealla Eeva-Maria Vuorenmaa. sini kuvaja helsinki-prosessi > suomen ja tansanian hallitusten yhteistyöllä käynnistynyt Helsinki-prosessi tuo yhteen maiden hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisyhteiskunnan sekä tutkimus- ja yritysmaailman edustajia. Yhteisenä tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja demokratian ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kansainvälisissä suhteissa, ja tukea multilateralismia sekä YK:n keskeistä roolia globaalissa hallinnossa. Helsinki-prosessi rakentaa mahdollisuuksia uudenlaisille kumppanuuksille etelän ja pohjoisen välillä. Prosessi huipentuu vuonna 2005 Helsingissä pidettävään konferenssiin. Helsinki-prosessin työtä edistetään pääasiassa korkealla tasolla Helsinki-ryhmässä ja Helsinki-prosessin kolmessa asiantuntijaryhmässä, joiden teemoja ovat uudet lähestymistavat globaaliin ongelmanratkaisuun, globaali talousagenda ja inhimillinen turvallisuus. Lisätietoja: 14 kirahviposti 3/2004

15 kepan koulutus kevät Sukupuolten välinen tasa-arvo kehitysyhteistyössä - peruskurssi Kurssin painopiste on tasa-arvonäkökulma hankesuunnittelussa. Miten suunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon? Miten hanke muuttuu kun sukupuoliroolit otetaan huomioon? Miten hanke voi vähentää sukupuolten välistä eriarvoisuutta? Opettelemme myös joitakin työkaluja, joilla tasa-arvotyöhön voi lähteä. Kouluttajina kurssilla toimivat Anne Pönni Suomen World Visionista ja tasa-arvoneuvonantaja Satu Lassila ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta. Kurssin hinta on 33/ 50/67 euroa. Ilmoittautuminen 10.3 mennessä. Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse info@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: > Koulutussuunnittelija Antti Turakalta tai Kaisu Österiseltä (09) > Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: > Kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla Taloushallinnon pieni iltakoulu Kurssilla opetellaan suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille ulkoministeriön hanketukea saaville järjestöille. Kouluttajina kurssilla toimivat Kepan taloussuunnittelija Pekka Ahonen ja kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo Kepan omassa koulutustilassa Helsingissä. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 15.3 mennessä Hulvattomat hankepäivät Lähetä hankehakemus - me kommentoimme ja neuvomme! Viikolla 19 (3.-7.5) Kepan koulutuksen ja neuvonnan tiimi antaa etukäteisarviointia hankehakemuksista! Lähetä hakemuksesi meille, niin annamme kommentit henkilökohtaisesti mm. kestävyydestä, osallistamisesta ja tasa-arvon huomioimisesta hankkeessanne. Kysy neuvonta-aikaa ja lähetä hankehakemuksesi mennessä, osoite hankeneuvoja@kepa.fi tai KEPA/Hankeneuvonta, Sörnäisten rantatie 25a, Helsinki Vuosiraportointi tulee oletko valmis? Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 24.3 mennessä Hankearvioinnin peruskurssi Kurssin painopiste on seuranta ja arviointi osana hankekokonaisuutta. Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana toimii Sirpa Tapaninen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaari klo Marina Congress Center, Helsinki > Uusi kehityspoliittinen ohjelma > Hankehallinnon kehittäminen > Hanketukikierrokset 2004 ja 2005 > Hakumenettely ja kriteerit, taloushallinto, tulosten mittaaminen > Puhujina mm. ministeri Paula Lehtomäki ja yksikön päällikkö Pertti Ikonen > Järjestöjen ja UM:n yhteinen paneeli > Keskustelua Ohjelma saattaa vielä muuttua, katso global.finland.fi kirahviposti 3/

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa viesti tehokkaasti! Tampereen elokuvajuhlat. Ohjelmassa muun muassa thaimaalaisia ja afganistanilaisia elokuvia sekä aktivistien yö. Katso: Seminaari: Demokratia ja ihmisoikeudet Putinin Venäjällä. Uusi ylioppilastalo, Mannerheim-sali, 5. krs. Mannerheimintie 5A, Helsinki. Kello Järjestäjinä Suomen Helsinki-komitea, Suomen PEN ja Amnestyn Suomen osaston Venäjä-ryhmä. Lisätietoja: Minareetin kutsu. Kulttuurien museossa avataan laaja islam-aiheinen näyttely, joka on osa ulkoasiainministeriön Tuhat ja yksi askelta -Arabimaailma ja kehitys tiedotuskampanjaa. Katso: Opin sävelet -konsertti Kello 17 Finlandia-talolla Helsingissä. Esiintyjinä Flavio Cristilli, Susanna Haavisto, Joel Hallikainen, Phil Harmonics, Margareta Haverinen, Arja Koriseva, Päivi Paunu, Mari Rantasila, Marita Taavitsainen ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun alaluokkien kuoro. Järjestäjinä Viikin Norssin Tuki ry ja Suomen Pakolaisapu ry Sodanvastainen tapahtuma Helsingin rautatieasemalla klo 13 alkaen. Lisätietoja: Suomen sosiaalifoorumi Helsingissä Työväenopistolla osoitteessa Helsinginkatu 26. Mukana on laaja kirjo suomalaisia kansalaivsjärjestöjä, ammattiyhdistysaktiiveja sekä kirkon ja kulttuurialan väkeä. Tapahtuma on avoin keskustelu- ja toimintafoorumi, johon ryhmät ja järjestöt voivat tuoda ohjelmaa. Tarkoituksena on tuoda esiin uusia näköaloja ja inhimillisiä vaihtoehtoja nykyiselle uusliberalismille. Lisätietoja ohjelmasta: Päivi Uljas , Reilun kaupan viikko Kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivä. Uusia arvioita ja aloitteita globalisaatiosta klo Kansallismuseon auditorio, Helsinki. Globalisaation yhteydet jokapäiväiseen elämään ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä Helsinki-prosessin ja ILO:n globalisaatiokomission näkökulmat. Voiko globalisaatiolle löytää pelisääntöjä? Millainen merkitys on kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminnalla? Järjestäjinä Kepa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Suomen YK-liitto ja Suomen ICSW-toimikunta Kansainvälisyyskasvatusverkosto järjestää kaksi koulutuspäivää viestinnän työkaluista. Koulutukset on tarkoitettu kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille, jotka tarvitsevat tehtävissään, esim. oman projektinsa hoitamisessa viestinnän työkaluja. Koulutuksien sisällöt muotoutuvat osaksi osallistujien toiveiden ja taustojen mukaan. miten tiedotan tehokkaasti kello Sari Kuvaja, vs. viestintäpäällikkö Kirkkopalveluista kertoo viestintästrategian luomisesta ja toteuttamisesta: Kenelle, miten, ja milloin viestitään? Miten saada kansainvälisyyskasvatusaiheet osaksi oman järjestön tiedottamista? Miten viestintää toteutetaan osana muuta projektin toteutusta? Viestintä kriisitilanteissa. Iltapäivällä toimittajavieras kertoo, miltä kansalaisjärjestöjen viestintä vaikuttaa hänen näkökulmastaan, millaista yhteistyötä toimittajat toivovat ja millä kriteereillä pääsee mediaan. imagon rakentaminen ja hallitseminen klo Kouluttaja, konsultti Taina Marjanen DDB Helsinki -mainostoimistosta opastaa järjestöbrändin luomiseen ja hallitsemiseen: Miten brändi rakennetaan? Viestinnän sisällön, tyylin ja visuaalisen ilmeen valitseminen ja sillä vaikuttaminen. Miten kansainvälisyyskasvatuksesta saa brändin? Kummassakin koulutuksessa tehdään työryhmätyöskentelyjä, joissa osallistujien on mahdollista käyttää omia esimerkkitapauksiaan työskentelymateriaalina. Koulutustila on Kepan auditorio, Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs, Helsinki. Koulutuspäivät maksavat 10 e / päivä / osallistuja. Etusijalla ovat kansainvälisyyskasvatusverkostoon kuuluvien järjestöjen edustajat. Samasta järjestöstä otetaan max. kaksi osallistujaa. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Koulutukset järjestää Kepan koordinoima EU-komission rahoittama kansainvälisyyskasvatusverkosto. > Kyselyt sähköpostitse osoitteeseen pauliina.koponen@kepa.fi > Lisätietoja verkostosta > Ilmoittautumiset koulutukseen sähköpostitse osoitteeseen info@kepa.fi viimeistään kahta viikkoa ennen koulutusta. Ilmoita viestissä nimesi, postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja edustamasi järjestö. päätoimittaja ilona niinikangas (09) toimitussihteeri sini kuvaja (09) taitto iiro törmä (09) painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai info@kepa.fi toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn kirahviposti 3/2004 Päivitä tietosi:

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B. Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vaali-info Katja Hintikainen

Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vaali-info Katja Hintikainen Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Vaali-info 22.11.2017 Katja Hintikainen Vaali-infon ohjelma Esittäytymiskierros Kampanjointi osana vaalivaikuttamista Kepan ehdotus kampanjakonseptiksi + keskustelu

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato, Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi

Lisätiedot

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Vahva ote elämään Elämänote-ohjelma. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä

Vahva ote elämään Elämänote-ohjelma. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Vahva ote elämään Elämänote-ohjelma Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Elämänote-ohjelman koordinaatiotiimi IKÄINSTITUUTTI Koordinaattori Lea Stenberg, YTM Viestintäsuunnittelija

Lisätiedot

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari Palvelen - Sanoja ja tekoja Worksop Rauman kevätseminaari 16.4.2016 2 Mitä on Zonta-toiminta? Empowering Women Through Service and Advocacy Zonta International on johtava, eri alojen ammattilaisten muodostama

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot