Ohjeita posterin tekoon

Transkriptio

1 Viestintäpiste Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Ohjeita posterin tekoon Anna Perttilä 2007

2 OHJEITA POSTERINTEKOON 1 Yleistä postereista 1 2 Suunnitteluohjeita Mitä haluat kertoa aiheestasi Toteutusvaihe Kuvat posterissa Arkkikoot ja tulostus 4 3 Luettavuus ja typografia Rivivälit Fontit 6 4 Tekstinosat Otsikot Korostukset 7 5 Rivin pituus ja palstan leveys 7 6 Värien psykologiaa 9 7 Sanastoa 10 8 Lisää posteriesimerkkejä 11 LÄHTEET 12

3 1. Yleistä posterista Posterilla tarkoitetaan tietotaulua, tutkimusjulistetta tai julistetta. Se on hyvin yleinen tapa julkistaa tutkimustyötä ja tuloksia tieteellisten kokouksien yhteydessä lähes jokaisella tieteenalalla. Posterit jaetaan kahteen tyyppiin: tieteellinen ja ammatillinen posteri. Tieteellisellä posterilla kuvataan tutkimusta ja sen tuloksia lyhyesti ja ytimekkäästi. Se koostuu johdannosta, aineisto- ja menetelmäkuvauksista, tuloksista sekä johtopäätöksistä. Ammatillisella posterilla voidaan kuvata esimerkiksi jonkin ryhmän toimintaa, projektin tapahtumia ja niin edelleen. Posterin sisältö on hyvin vapaamuotoinen.mainostavassa posterissa kuvia käytetään enemmän ja niiden on oltava laadukkaita, tekstin jäädessä vähemmälle. Posterin tulee olla tyylikäs, selkeä, informoiva ja se tulee nähdä vähintään muutaman metrin päästä. Se on samalla käyntikortti itsestäsi ja edustamastasi tahosta. 2. Suunnitteluohjeita Älä tee posteria hätiköiden vaan varaa sen suunnitteluun ja toteutukseen riittävästi aikaa. Mieti mitä tarvitset? Mieti mikä, kuka tai ketkä ovat kohderyhmäsi. Tuleeko posteri sijaitsemaan ilmoitustaululla, onko se käteen annettava esite vai teetetäänkö sitä varten oma standi? Mikäli olet saanut toimeksiannon, tarkista posterin koko.

4 2.1 Mitä haluat kertoa aiheestasi? Keskity olennaisiin asioihin. Kaikki haluamasi asiat eivät välttämättä mahdu posterille. Muista myös, että suunnittelemasi ja aikomasi asiat Viestintäpiste tarjoaa LbD hankkeisiin liittyvää ohjausta työn sekä visuaalisen että sanallisen viestinnän tehtäviin Tietoiskujen tarkoituksena on pitää yksittäisiä ohjaustunteja kysytyistä tai ajankohtaisesta aiheesta Asiantuntijaluennoille voidaan pyytää sekä Laurean sisältä että ulkopuolelta alan ammattilaisia kertomaan tietoiskua laajemmasta aiheesta suuremmalle yleisölle. Tietoiskut ja asiantuntijaluennot järjestetään kysynnän ja tarpeen mukaan Viestintäpiste tuottaa ohjeita, malleja sekä oppimisaihioita opiskelijoiden oman osaamisen kehittämiseksi Oppimisaihiot ovat pääasiassa verkossa toimiva opetus jostakin tietystä asiasta tai tekemisestä. Esimerkiksi, kuinka kuva liitetään tekstiin. Verkkoratkaisuna void-aan pitää Optima-työympäristöä voidaan myös lainata muualle. Hahmottele toimiva kokonaisuus Posteri kannattaa suunnitella suoraan A0-kokoon. Liian iso posteri on helpompi muuttaa pienemmäksi, kuin toisin päin, jolloin muun muassa mahdolliset kuvat kärsivät laadullisesti. Liiallinen kikkailu ja monien värien käyttö voi tuottaa liian kirjavan lopputuloksen. Aloita siis suunnittelu hahmottelemalla tyylikäs kokonaisuus. Kysy muiden mielipiteitä, koska posteria työstäessä saattaa tulla sokeaksi omalle työlleen. Mitä muita ohjeita on annettu? Olisiko Laurean graafisesta pohjasta tai ohjeistosta apua? Selkeys lisää luettavuutta.

5 2.2 Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa posterin laatimiseen olisi hyvä käyttää jotain graafiseen suunnitteluun tarkoitettua taitto- ja piirto-ohjelmaa (esim. Pagemaker, Illustrator, FreeHand), joista voidaan painotalossa painaa posteri suoraan. Tekstinkäsittelyyn tai esitysgrafiikkaan tarkoitetut ohjelmia kuten Word ja PowerPoint voi käyttää tietyin rajoituksin. 2.3 Kuvat posterissa Kuvien tulee olla hyvälaatuisia. Kuvat on skannattava käyttäen mahdollisimman hyvää skannaustarkkuutta (150 dpi tai parempi). Kuvat, taulukot ja tekstit tulee suurentaa riittävästi. MS Excelillä tehtyä grafiikkaa käytettäessä, muista säätää tekstien koot oikein. Tarkista lopputulos esikatselussa moneen kertaan, tarkista tekstit ja kuviot moneen kertaan. Käytä taas kaveria apunasi. Valmistaudu esitykseen Esitykseen valmistautuessa mieti miten aiot kuljettaa posterin. Ota varmuuden vuoksi mukaasi jotain, millä voit sen kiinnittää seinään esimerkiksi nastoja. Varaa tarpeeksi aikaa posterin ripustamiseen. Iso juliste voi joskus olla hieman oikukas.

6 2.4 Tulosteet ja painatukset Posteri tehdään yleensä kokoon A1 - A0, mutta jos se koostetaan osista, käytetään A4 - A3. Painatus tai tulostuspaikasta kannattaa selvittää mitä mahdollisuuksia on eli esimerkiksi minkä kokoisia tulosteita on mahdollista saada ja millaiselle materiaalille. Arkkikoot (millimetreinä) A0 841 x A1 594 x 841 A2 420 x 594 A3 97 x 420 A4 210 x 297 A5 148 x 210 A6 105 x 148 A7 74 x 105 A8 52 x 74 A9 37 x 52 A10 26 x 37 3 Luettavuus ja typografia Kapea fontti on luettavampaa kuin leveä. Kursivoitu ja lihavoitu tekstityyppi ovat korostusta varten. Pitkinä kappaleina niitä on hankala lukea. Pitkä versaaliteksti on erittäin vaikeaa lukea. Avoimet, pyöreät fontit ovat vaikeita luettavia isoina. Päätteellinen eli antiikva kirjasintyyppi on luettavampaa kuin päätteetön, groteski.

7 Postereissa tekstin koko on suhteutettava paperin kokoon ja siihen, kuinka kaukaa lukijan odotetaan pystyvän tekstit lukemaan. Jo A3-kokoisella paperilla 18 pisteen teksti näyttää pieneltä. Tavoitteena voidaan pitää sitä että posteri on luettava vielä noin kahden metrin päässäkin. 3.1 Rivivälit Riviväli on pystymitta kahden tekstirivin peruslinjan välillä. Jos haluat siistiä jälkeä, käytä aina ainakin leipätekstissä absoluuttista riviväliä eli määräät itse rivin korkeuden pisteinä. Näin pystyt myös pitämään vierekkäisten palstojen rivitykset linjassa. Lähtökohtana voit pitää sitä, että rivivälin on syytä olla aina vähintään pistettä suurempi kuin kirjainkoko, etteivät yläpidennykset pääse kolhimaan yllä olevan rivin alapidennyksiä. Tehtävässä taittotyössä on yritettävä löytää kirjasintyyppi ja riviväli, jotka sekä tuottavat helposti luettavaa tekstiä että ovat hyvässä ja taloudellisessa suhteessa tilaan, joka on käytettävissä. Tekstin on oltava riittävän isoa, ettei posterin lukija kaipaa tikapuita ja suurennuslasia. Tekstin ei kuitenkaan pidä olla ylikorostetun suurta. Paperille on hyvä jättää myös tyhjiä tiloja rytmittämään tekstiä. Rivivälin tehtävänä on erottaa rivit toisistaan, mutta jos väli on ylettömän suuri, teksti näyttää suurelta joukolta irtorivejä, jotka eivät liity toisiinsa.

8 3.2 Fontit Kun valitset fonttia ja päätät riviväleistä, tarkkaile ainakin seuraavia yksityiskohtia: selkeät kirjaimet, erikoismerkit ja numerot. Tekstissä ei saa olla liikaa koukeroita. Kaunokirjoitus voi olla kaunista, mutta saattaa liiallisena haitata luettavuutta. Hyvin avoimet, pyöreät ja leveät kirjasintyypit ovat pitkissä teksteissä hankalia lukea sujuvasti ja ne vievät myös paljon tilaa. Kuvatekstin tulee selkeästi erottua leipätekstistä. Monesti käytetään sekä poikkeavaa pistekokoa että jotain toista leikkausta, esimerkiksi kursiivia. 4. Tekstinosat 4.1 Otsikot Otsikoiden tule erottua muusta tekstistä paitsi fontin ja sen koon liittyvistä seikoista niin myös johdonmukaisesti määriteltyjen välien avulla. Yhteenkuuluvat asiat ovat lähellä toisiaan, uuteen asiaan siirrytään isomman välin kautta. Pääotsikko tulee olla riittävän isolla. Ala- ja väliotsikot ja niiden tasot täytyy pystyä erottamaan yhdellä silmäyksellä. Voit käyttää hyväksesi sekä kokoeroa että vahvuuseroja. Väliotsikko liitetään siihen asiallisesti kuuluvaan tekstiin siten, että sen yläpuolelle jätetään enemmän tyhjää tilaa kuin sen alapuolelle. Jos otsikot ovat pitkiä, älä käytä versaaleja eli isoja kirjaimia. Muista johdonmukaiset välit otsikoiden ja muun tekstin välillä. Otsikon fontti voi olla eri kuin leipätekstissä. Tällainen ratkaisu auttaa myös lukijaa erottamaan otsikot omiksi kokonaisuuksikseen. Otsikkoina suositaan groteskeja eli päätteettömiä kirjasintyyppejä.

9 4.2 Korostukset Tekstin korostuksessa kannattaa käyttää puolilihavia ja lihavia kirjasinleikkauksia muun muassa nimissä ja kun puhutaan tärkeästä asiasta. Kursiivia käytetään termeissä ja sitaateissa. Värityksiä ei kannata käyttää ohuisiin kirjaimiin, sillä painojälki saattaa tulla suttuiseksi. Alleviivausta ei juurikaan käytetä, koska se rikkoo alapidennykset. Älä käytä ohjelmien valmiita tekstiefektejä, esimerkiksi Ms Word Art varjoja ja varjostuksia, ellet ole ensin varmistanut painosta tai tulostuspaikasta niiden painokelpoisuutta. Vektorigrafiikkaohjelmien ne efektit, jotka tehdään poluiksi eli grafiikaksi muutettuihin kirjaimiin, onnistuvat yleensä hyvin painossa. Käytä niitä kuitenkin säästeliäästi ja harkiten. 5. Rivin pituus ja palstan leveys Tekstipalstan leveys vaikuttaa ratkaisevasti fonttikokoon ja riviväliin. Yhdelle riville pitää mahtua useita sanoja. Jos tekstissä on paljon pitkiä numerosarjoja kuten lukuja, palstan tulee olla varsin leveä, etteivät luvut pakottaudu jakautumaan usealle riville. Mitä pitempi rivi on, sitä enemmän pitää antaa tilaa rivivälillekin, jotta teksti säilyy mahdollisimman helposti hahmotettavana ja luettavana. Jos halutaan yhdelle sivulle kolme vierekkäistä palstaa kahden sijasta pitää tarkistaa marginaalien mahdollinen kavennus sekä fontin ja sen koon suhteuttaminen kapeampaan palstaan. Jos taas fonttikoko uhkaa pienentyä suurennuslasia vaativan kokoiseksi mikrotekstiksi, kannattaa harkita yhtä leveähköä palstaa, jolloin fonttikokoa voidaan suurentaa.

10 Tämä ratkaisu vie kuitenkin tilaa enemmän kuin useapalstainen vaihtoehto. Hyvin pitkät rivit ovat myös hankalia lukea, koska silmä joutuu liikkumaan liikaa. Yleisesti voidaan sanoa että monipalstaisen taittoratkaisun riville tulisi mahtua 3-6 sanaa, jotta luettavuus pysyy hyvänä. Kirjasintyypistä ja koosta riippuen palstoitetun tekstin riville tulisi mahtua noin merkkiä. Huomioi että myös välilyönnit ja välimerkit ovat merkkejä. Erilaisia tekstin linjaustapoja ovat vasemmalle tasattu, oikealle tasattu, keskitetty ja tasapalsta. Vasempaan reunaan tasattu teksti on luettavampaa kuin tasapalsta. Tasapalsta säästää tilaa ja tuottaa säntillisemmän mutta helposti myös laatikkomaisen ulkoasun. Tasapalstaisessa tekstissä sekä vasen että oikea reuna ovat tasattuja viimeistä riviä lukuun ottamatta. Tasapalstaisessa tekstissä, muista ottaa seuraavat asiat huomioon, että palstan tulee olla riittävän leveä suhteessa fonttikokoon. Tavutuksen pitää olla sitä tehokkaampaa, mitä kapeampi palsta on. Sana- ja merkkivälien pitää antaa joustaa hiukan ja kappaleet tulee erottaa. Esitteissä ja postereissa kappaleet voidaan erottaa kappaleiden väliin jäävällä tyhjällä rivillä. Ensimmäisen kappaleen alku voidaan lukijalle osoittaa anfangilla eli aloitusmerkillä. Yhdessä artikkelissa tai luvussa ei käytetä kuin yhtä aloitusmerkkiä.

11 6. Värien psykologiaa Väreillä voidaan vaikuttaa. Mitä sinä haluat viestiä niillä? Vallankumous, Rohkeus, Rakkaus Vaara, Voima, Onnellisuus Petos, Mustasukkaisuus Luonto, Tasapaino, Kateus Lojaalius, Usko, Ylpeys Nöyrä, Kirkollinen, Viileys Viattomuus, Puhtaus, Vapaus Kuolema, High-Tech, Valta Arkisuus, Tasaisuus, Tavallisuus Anonyymi, Rauhallisuus

12 7. Sanastoa Versaali Gemena Aktiikvat Isot kirjaimet esimerkiksi A,B,C Pienet kirjaimet esimerkiksi a, b, c Päätteellinen kirjasintyyppi, ylöspäin kaartuvat linjat ovat laihoja ja alaspäin kaartuvat paksuja esimerkkinä Georgia, Times New Roman Groteskit Kirjasintyyppi, jotka ovat leikkaukseltaan tasavahvoja päätteettömiä, esimerkkinä Verdana, Arial ja Helvetica Otsikko Tehtävänä on kertoa pääasia tekstin sisällöstä ja motivoida käyttäjää lukemaan tekstiä eteenpäin Anfangi Nostetaan tekstin, kappaleen tai luvun ensimmäinen merkki muusta tekstistä poikkeavaksi

13 8. Lisää posteriesimerkkejä Alanko P. Laine K. Siurulainen M. Tieteelliseten puutarhojen kokoelmat- viherrakentamisen käyttökasvivalikoiman monipuolistajana,maataloustieteen Päivät 2004, Oulun yliopiston biologian laitos. posterit04/siurulainen.pdf Itämerensuomen ulkopaikallissijojen alkuperä, Aikio A. Ylikoski J. Oulun yliopisto Giellagas-instituutti l-sija-p.pdf Ryhmäkuntoutus lastentoiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden tukijana, Ermi L. Nieminen P. Tampereenyliopisto, psykologian laitos. pdf Kasaamisbons yhteistoiminnan kannustimena, Kurttila M. 2005, Metsäntutkimuslaitos Metla, Joensuun tutkimuskeskus pdf

14 Lähteet: Huovila T. Look - visuaalista viestisi, Hämeenlinna 2006 Designing Technical Posters The Center fo Earthquake Research and Information Grafiikkakurssi, Inkinen Maritta Valtiotieteellisen tiedekunnan atkopetus html Johdantoa visuaaliseen viestintään, Inkinen Maritta Valtiotieteellisen tiedekunnan atk-opetus helsinki.fi/staff/mainkine/somm.html Visuaalisen julkaisemisen harjoituskurssi, Inkinen Maritta Helsingin yliopiston viestinnän laitos mainkine/elok.html Vektorigrafiikan perusteen, Inkinen Maritta Helsingin yliopiston viestinnän laitos vect.html Aakkoslajit: gemena ja versaali, Korpela J 2004, Tampereen teknillinen yliopisto, Tietotekniikan osasto fi/~jkorpela/sanat/aakkoslaji.html Tieteellisen posterin perusperiaatteita, Taiteen ja Kulttuurin Tutkimuksenlaitos TAIKU posteri/posteri/index.html