Hallinto Toimiva lippukunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallinto Toimiva lippukunta"

Transkriptio

1 Hallinto Lippukunta yhdistyksenä 1. Lippuku nta toimintayksikkönä Lippukunnan toiminnasta ja koko lippukunnan olemassaolosta vastaavat sen kaikki johtajat yhdessä. Viime kädessä vastuussa on lippukunnanjohtaja, mutta ilman johtajistoa toiminnasta ei tule mitään. Lippukunnan jäsenmäärästä riippuu, kuinka paljon hallinnollisia tehtäviä lippukunnassa pitää hoitaa. Toisaalta tietyt tehtävät on hoidettava, vaikka jäseniä ei paljoa olisikaan. Lippukunta on itsenäisesti toimiva kokonaisuus. Lippukunnan johtajiston kannattaa kuitenkin aktiivisesti pitää yhteyttä sidosryhmiinsä, kuten muihin lippukuntiin, piiriin, taustayhteisöön ja jokaisen lippukuntalaisen kotiin. Lippukunnan rakenne vaihtelee lippukunnittain, mutta useissa lippukunnissa toiminta on jaettu ikäkausien mukaisiin osastoihin. Käytännön asioiden ja hallinnon hoitamiseksi lippukunnalla on hallitus, jota johtaa lippukunnanjohtaja. Hallituksen tehtävänä on luoda kaikille lippukunnan osastoille ja yksittäisille johtajille edellytykset toimia hyvin ja onnistua tehtävissään Lippukunnan johtajiston tehtäviä Seuraavassa on lueteltu lippukunnan nimettyjen johtajien tehtäviä esimerkin tapaan. Johtajien tehtävät vaihtelevat lippukunnittain, mutta kun seuraavan listan tehtävät on jaettu johtajiston kesken, pitäisi suurimman osan toiminnan pyörittämisestä olla kunnossa. Toimiva lippukunta 1

2 Lippukunnanjohtaja (lpkj) vastaa lippukunnan toiminnasta huolehtii toiminnan kehittämisestä huolehtii partio-ohjelman toteutumisesta arvioi lippukunnan toiminnan laatua värvää johtajia, vastaa lippukunnan henkilöstöhallinnosta ja pitää pestikeskustelut muille johtajille luo hyvää henkeä ja imagoa lippukuntaan johtaa puhetta hallituksen kokouksissa käynnistää suurempien tapahtumien valmistelut pitää yhteyttä eri sidosryhmiin selvittää ongelmatilanteita tarttuu asioihin ajoissa ennen ongelmien syntymistä kouluttautuu itse kouluttaa valitun seuraajan tehtävään Lippukunnanjohtajan apulainen toimii lpkj:n sijaisena hoitaa osan lpkj:n tehtävistä lpkj:n kanssa sovitulla tavalla voi toimia yhteyshenkilönä lippukunnan ulkopuolisiin sidosryhmiin kasvaa uudeksi lpkj:ksi kouluttautuu itse kouluttaa valitun seuraajan tehtävään Sihteeri vastaa avustusanomusten teosta ylläpitää jäsenrekisteriä, mikäli erillistä jäsenrekisterin hoitajaa ei ole kirjoittaa hallituksen kokousten pöytäkirjat tiedottaa tarpeen mukaan hallituksen tekemistä päätöksistä huolehtii arkistosta laatii toimintakertomuksen täyttää Suomen Partiolaisten vuosiselostelomakkeen muistaa merkkipäivät laatii ansiomerkkianomukset lpkj:n kanssa vastaa lippukunnan tiedotuksesta, mikäli erillistä tiedottajaa ei ole hoitaa kurssi-ilmoittautumiset kouluttautuu itse kouluttaa valitun seuraajan tehtävään Taloudenhoitaja hoitaa lippukunnan rahaliikenteen seuraa rahankäyttöä tekee kirjanpidon vastaa talousarvion tekemisestä vastaa tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen hoitamisesta kouluttautuu itse kouluttaa valitun seuraajan tehtävään Kalustonhoitaja huolehtii lippukunnan kalustoa pitää varaston järjestyksessä huoltaa kalustoa huolehtii kaluston lainamenettelystä opastaa muita kaluston käytössä kouluttautuu itse kouluttaa valitun seuraajan tehtävään Ikäkausijohtajien tehtävistä on kerrottu enemmän osiossa Toiminta Lippukunnan toimintaympäristö ja siihen vaikuttaminen Lippukunta on toimintaympäristössään usein varsin merkittävä nuorisotyön järjestäjä ja vaikuttaja. Vaikuttaminen onnistuu vain, mikäli lippukunta on aktiivinen, sillä passiivinen lippukunta hukkuu muun harrastustarjonnan sekaan. Alueen ihmiset saavat käsityksensä koko partioliikkeestä yleensä paikallisen lippukunnan toiminnan perusteella, ja se vaikuttaa suoraan lippukunnan toimintaedellytyksiin ja -ympäristöön. Partiopiiri sen sijaan voi vaikuttaa paikallisten lippukuntien toimintaedellytyksiin. Aktiivinen lippukunta näkyy kotipaikkakunnallaan. Lippukunta voi kertoa toiminnastaan alueen muille järjestöille sekä julkisyhteisöille (kunta, koulut, seurakunta), osallistua kylätoimikuntien ja muiden paikallisyhdistysten tapahtumiin jne. Tällaisen aktiivisuuden avulla on mahdollisuus laajentaa jäsenistöä, vaikuttaa oman alueen ympäristökysymyksiin tai ohjata lippukunnan varainhankintaa käytännöllisesti katsoen tehdä melkein mitä vaan. 2

3 Yksi luonteva vaikuttamisen paikka on oma piiri, jossa voi olla mukana päättämässä piirin tulevasta toiminnasta, sen kehittämisestä, johtajakoulutuksesta, johtohenkilöistä sekä taloudesta. Tämä on tärkeää siksi, että piirin tarjoamat palvelut ovat usein lippukunnille elintärkeitä. Vaikuttaminen piirissä on helppo aloittaa olemalla mukana piirin kokouksissa. Ne ovat lippukunnan kokousta vastaavia jäsenkokouksia, joissa käytetään varsinaista päätäntävaltaa. Usein piirien kokouksissa on paikalla pieni aktiivinen vähemmistö, joka voi lähes hallita piiriään. Oma piirikään ei voi olla toimelias, jos siellä ei ole aktiivisia toimijoita piirin omista lippukunnista. 3

4 2. Lippuku nta on yhdist ys Monet lippukunnat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, ja niillekin, jotka eivät ole, Suomen Partiolaiset suosittaa rekisteröitymistä. Onpa lippukunta sitten rekisteröity tai ei, tulee sen toiminnassaan täyttää yhdistyslain kriteerit. Peruspartiotoiminnan lisäksi lippukunnassa on siis myös virallista yhdistystoimintaa ja johtajistolla siihen liittyviä hallinnollisia tehtäviä Rekisteröidyn yhdistyksen etuja Rekisteröidyllä yhdistyksellä on lain nojalla kaksi etua rekisteröimättömään yhdistykseen verrattuna: se voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia. Se voi siis omistaa tavaroita ja muuta omaisuutta, lainata niitä sekä esimerkiksi liittyä täysivaltaiseksi jäseneksi toiseen yhdistykseen (esim. partiopiiriin). Rekisteröimättömältä yhdistykseltä tämä nk. oikeustoimikelpoisuus puuttuu, ja se voi käytännössä johtaa ongelmiin esim. silloin, kun haetaan erilaisia lupia, vastaanotetaan lahjoituksia tai haetaan erityisavustuksia. Tällöin rekisteröimätön lippukunta voi joutua tukeutumaan rekisteröityyn taustayhteisöönsä tai asettamaan lippukunnan johdon henkilökohtaisesti vastuuseen. Rekisteröidyn lippukunnan jäsenet eivät vastaa lippukunnan sitoumuksista henkilökohtaisesti, toisin kuin rekisteröimättömässä, jossa vastuu lankeaa henkilökohtaisesti niille, jotka ovat sitoumuksen tehneet. Tämä tarkoittaa, että rekisteröimättömän lippukunnan jäsenet saattavat joissakin tilanteissa joutua itse maksamaan esimerkiksi taloudellisia korvauksia, kun he ovat vahvistaneet sitoumukset omilla nimillään. Tämä korvausvelvollisuus on samanlainen asia kuin nk. omavelkainen takaus, joka voidaan periä siltä, joka on allekirjoittanut sopimuksen. Muut rekisteröimättömän yhdistyksen jäsenet eivät ole oikeuden mukaan korvausvelvollisia. On kuitenkin muistettava, etteivät rekisteröidynkään yhdistyksen nimenkirjoittajat tai hallitus voi tehdä minkälaisia sitoumuksia tahansa, vaan heitä sitoo yhdistyslain yleinen velvoite huolellisuuteen. Sen laiminlyönnistä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Lisätietoa rekisteröityihin yhdistyksiin liittyvistä asioista on Internetissä: Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri yhdistyslaki yhdistyslaki 36, Valtion säädöstietopankki 2.2. Ilmoitukset yhdistysrekisteriin Kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä pidetään rekisteriä, johon on tallennettu tärkeimmät yhdistystä koskevat asiat. Rekisteriä pitää Patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteröimisen yhteydessä yhdistys ilmoittaa yhdistysrekisteriin yhdistyksen nimen, säännöt, kotipaikan sekä nimenkirjoittajat syntymäaikoineen ja osoitteineen. Liitteeksi on toimitettava myös perustamiskirja. On huomattava, että ennen kuin rekisteröityminen on Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä hyväksytty, perustetun lippukunnan asioista vastaavat perustamiskokouksessa valittu hallitus ja lippukunnanjohtaja henkilökohtaisesti. Yhdistysrekisteriin on jätettävä muutosilmoitus aina, kun jokin edellä mainituista tiedoista tai niiden osasta muuttuu. Lippukunnissa tämä saattaa tapahtua jopa vuosittain, jos lippukunnan nimenkirjoittajat vaihtuvat tai vaihtavat tehtäviä. Kaikki yhdistysrekisteriin tehtävät ilmoitukset tehdään määrämuotoisilla lomakkeilla. Lomakkeita voi täyttää ja tulostaa yhdistysrekisterin Internet-sivuilta (www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri. html). Ilmoitus lähetetään suoraan yhdistysrekisteritoimistoon maksukuitin kanssa. Sekä ilmoitukset rekisterinpitäjälle että rekisteriotteet ovat maksullisia. Yhdistysrekisteriote on virallinen ja voimassaoleva, vaikka sen tietoja ei olisi päivitetty vuosikymmeniin. Otteesta ilmenevät yhdistyksen kotipaikka ja nimenkirjoittajat. Yhdistysrekisteristä voi pyytää myös yhdistyksen säännöt, ne ovat julkinen asiakirja. Yhdistystä ei poisteta rekisteristä, mikäli rekisterinpitäjälle ei tehdä ilmoitusta yhdistyksen purkamisesta. 4

5 Muutoksista on syytä muistaa ilmoittaa yhdistysrekisteriin. Muutoin se, joka on merkitty rekisteriin nimenkirjoittajaksi, saattaa olla jonkin ongelman ilmaantumisen aikaan jo aivan muissa tehtävissä. Hän on silti vastuussa lippukunnan toimista. Vastaavasti oikean lippukunnanjohtajan tekemät sopimukset saattavat osoittautua pätemättömiksi. Jos halutaan osoittaa, että oikean lippukunnanjohtajan allekirjoittamat sopimukset ovat lippukunnankin päätöksen mukaisia, pöytäkirjanotteita pitää pystyä esittämään katkeamattomana ketjuna viimeisestä rekisteripäivityksestä asti Lippukunnan säännöt Lippukunnan säännöissä päätetään, kun se perustetaan. Yhdistyslaki (www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ yhdistyslaki.html) määrää tarkasti, mitä säännöissä pitää mainita. Yhdistysrekisteristä löytyy yhdistyksille mallisääntöjä, ja lisäksi tämän lippukuntakansion Internetversiossa on esitetty erityisesti partiolippukunnille räätälöidyt mallisäännöt. Yhdistysrekisteristä löytyy myös yleisiä yhdistyksen mallisääntöjä. Mikäli lippukunnan säännöt ovat vanhemmat kuin lippukunnanjohtaja itse, on erittäin kannattavaa tutustua ajantasaiseen yhdistyslakiin ja miettiä, olisiko lippukunnan säännöissä päivittämisen varaa. Lippukunnan säännöt määräävät hyvin pitkälti lippukunnan toimintatavoista, ja sääntöihin viitataankin useasti tämän kansion hallinto-osuuden seuraavissa luvuissa Lippukunnan nimenkirjoittajat Lippukunnan säännöissä määrätään, kenellä on lippukunnan nimenkirjoitusoikeus. Nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö voi tehdä erilaisia sopimuksia ja hakemuksia yhdistyksen nimissä. Nimenkirjoitusoikeutta voidaan säännöissä rajata niin, että lippukunnan nimen merkitsee kaksi henkilöä yhdessä. Lisätietoa nimenkirjoittajista löytyy yhdistyslaista. 5

6 3. Järjestäy t yminen, pä ätöksente ko ja toimeenpano Jokaisella yhdistyksellä on oltava kolme toimielintä: 1) yhdistyksen kokous, jonka tehtävänä on yhdistyksen päätöksenteko, 2) hallitus, jonka tehtävänä on yhdistyksen kokousten päätösten toimeenpaneminen, ja 3) tilintarkastus, joka valvoo, että toiminta on laillista ja yhdistyksen tekemien päätösten mukaista. Tässä luvussa käsitellään yhdistyksen kokouksia ja hallituksen tehtäviä; tilintarkastus ja siihen liittyvät asiat esitellään lippukuntakansion talous-osassa Yhdistyksen kokoukset Lähtökohtaisesti lippukunnan päätösvalta kuuluu jäsenistölle. Kanava tämän vallan käyttämiseen on yhdistyksen kokous, jota lippukunnissa kutsutaan lippukunnan kokoukseksi. Kun puhutaan sääntömääräisestä lippukunnan kokouksesta, tarkoitetaan lippukunnan säännöissä määriteltyä kokousta, joka voi olla vuosikokous tai kevät- tai syyskokous. Jokainen lippukunnan jäsen saa osallistua lippukunnan kokouksiin, ja jokaisella 15 vuotta täyttäneellä lippukunnan jäsenellä on siellä puhe- ja äänioikeus, ellei lippukunnan säännöissä toisin mainita. Lippukunnan kokouksen koollekutsuminen Lippukunnan kokouksen koollekutsujana on hallitus, jonka yhtenä tehtävänä on huolehtia lippukunnan kokouksien pitämisestä. Lippukunnan säännöissä on oltava selkeät ohjeet lippukunnan kokouksen koollekutsumisesta. Kutsusta on käytävä ilmi seuraavat seikat: minkä lippukunnan kokous on kyseessä mikä kokous on kyseessä (sääntömääräinen tai ylimääräinen kokous, syys- tai kevätkokous) milloin ja missä kokous pidetään mitä asioita kokouksessa käsitellään milloin kutsu on annettu kuka on koollekutsuja. Kokousaika ja -paikka pitää ilmoittaa kutsussa siten, ettei jäsenistölle voi sen suhteen tulla väärinkäsityksiä. Lippukunnan kokous voidaan kutsua koolle muulloinkin kuin säännöt edellyttävät. Näin menetellään, jos hallitus katsoo siihen olevan tarvetta (esim. jokin sitoumus johon hallituksen toimivalta ei riitä) tai jos yksi kymmenesosa jäsenistöstä sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin kokousta kutsutaan ylimääräiseksi lippukunnan kokoukseksi. Ks. liite 1, kokouskutsun malli Kaksi vuosikokousta Mikäli lippukunnalla on käytössä kahden vuosikokouksen järjestelmä, kokouksina ovat sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset, joille lippukunnan säännöt ovat määritelleet tehtävät. Tällöin syyskokouksen tehtävänä on valita kokoukselle puheenjohtaja valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus valita lippukunnanjohtaja sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi valita lippukunnalle hallitus sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi valita tarvittaessa tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja vahvistaa seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio määrätä lippukunnan jäsenmaksu valita kokousedustajat piirin kokouksiin käsitellä muut kokoukseen tuodut asiat. Kevätkokouksen tehtävänä on valita kokoukselle puheenjohtaja valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus vahvistaa lippukunnan vuosikertomus edelliseltä toimikaudelta päättää tilintarkastajan lausuman kuultuaan edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille käsitellä muut kokoukseen tuodut asiat. Ks. liite 2, syyskokouksen esityslistan malli sekä liite 3 kevätkokouksen esityslistan malli 6

7 Yksi vuosikokous Lippukunnalla voi olla vain yksi lippukunnan kokous toimikautta kohden, jolloin sitä kutsutaan vuosikokoukseksi tai muulla nimellä, jonka lippukunta on sille säännöissään määritellyt. Kokous on sääntömääräinen vuosikokous. Lippukunnan sääntömääräisen vuosikokouksen tehtävänä on valita kokoukselle puheenjohtaja valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus vahvistaa lippukunnan vuosikertomus edelliseltä toimikaudelta päättää tilintarkastajan lausuman kuulemisen jälkeen edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille valita lippukunnanjohtaja sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi valita lippukunnalle hallitus alkaneeksi toimikaudeksi valita tarvittaessa tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja vahvistaa alkaneen toimikauden toimintasuunnitelma sekä talousarvio määrätä lippukunnan jäsenmaksu valita kokousedustajat piirin kokouksiin käsitellä muut kokoukseen tuodut asiat Kokousten kulku Kokouksella tarkoitetaan tilaisuutta, johon on kokoontunut useita henkilöitä keskustelemaan ja tekemään päätöksiä määrämuotoisten menettelytapojen eli kokoustekniikan mukaan. Lippukunnan kokousten sujumista auttaa hyvän kokoustekniikan noudattaminen. Myös hallituksen kokouksissa kokoustekniset käytännöt auttavat jämptiin päätöksentekoon. Silloin kokoukset eivät myöskään suotta veny asioissa rönsyilemisen vuoksi. Kokousten keskeiset periaatteet Puheenjohtaja ei tee päätöksiä, vaan kokouksen osanottajat tekevät ne yhdessä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee vain silloin, kun muut äänet menevät tasan. Nuijankopautus merkitsee, että yhteinen päätös on syntynyt. Oikeita menettelytapoja ovat ne, jotka kokous on hyväksynyt. Kokouksen osanottajat voivat puuttua kokouksen menettelytapoihin työjärjestyspuheenvuorolla. Jos kokouksen osanottaja tekee puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavan menettelytapaehdotuksen ja ehdotusta kannatetaan, on äänestämällä päätettävä, kumpaa menettelytapaa käytetään. Alkutoimet Kokouksen avaus Kokouksen avaa yleensä yhdistyksen puheenjohtaja. Hän avaa kokouksen kolmella nuijan kopautuksella ja julistaa kokouksen avatuksi. Monesti puheenjohtaja pitää pienen puheen, joka päättyy kokousosanottajien tervetulleeksi toivottamiseen. Kokouksen järjestäytyminen Kokoukselle valitaan tarpeelliset kokousvirkailijat. Puheenjohtaja Puheenjohtajaksi kannattaa valita sellainen henkilö, joka tuntee hyvin yhdistyksen säännöt, yhdistyslain ja kokoustekniikan vaatimukset. Yhdistyksen puheenjohtajaa ei valita vuosikokouksen puheenjohtajaksi varsinkaan silloin, kun käsitellään vastuuvapautta. Valittu puheenjohtaja siirtyy johtamaan kokousta välittömästi valintansa jälkeen tai sitten, kun kokouksen järjestäytyminen on kokonaan suoritettu. Kokouksen puheenjohtajan vastuulla on myös pöytäkirjan sisältö. Sihteeri Sihteeriksi valitaan yhdistyksen sihteeri tai joku muu kokouksen valitsema henkilö. Sihteerin tehtävänä on pöytäkirjan kirjoittaminen ja puheenjohtajan auttaminen kokouksen johtamisessa, esim. puheenvuoropyyntöihin liittyvissä järjestelyissä. Ääntenlaskijat Ääntenlaskijoiden tehtävänä on laskea äänet, mikäli asioista äänestetään tai pidetään henkilövaali. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajien tehtävänä on seurata valppaasti kokousta ja tarkastaa myöhemmin, että kokouksen jälkeen kirjoitettava pöytäkirja (liitteet 4 ja 5) vastaa kokouksen kulkua ja tehtyjä päätöksiä. Pöytäkirjantarkastajat vahvistavat pöytäkirjan nimikirjoituksillaan. Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksessa todetaan, onko kutsu toimitettu sääntöjen edellyttämällä tavalla ja riittävän ajoissa ja onko kokouskutsussa esitetty lain ja sääntöjen määräämät asiat. Kokous on laillinen, kun on toimittu sääntöjen edellyttämällä tavalla. Päätösvaltaisuudesta ei yleensä 7

8 säännöissä mainita. Silloin yleisenä käytäntönä on, että päätösvaltaisuuteen tarvitaan vähintään kolme läsnäolijaa. Heistä yksi toimii puheenjohtajana ja kaksi muuta pöytäkirjantarkistajana. Jos kokous pidetään vastoin sääntöjä, voidaan sen tekemät päätökset osoittaa väärin tehdyiksi ja mitätöidä. Esityslistan hyväksyminen Esityslista on kokouksessa käsiteltävien asioiden luettelo, jossa tarkasti määriteltynä pitäisi olla päätösesityksetkin (liitteet 2 ja 3). Esityslista voidaan liittää kokouskutsuun sekä lisäksi jakaa kokouksessa kaikille osanottajille tai heijastaa valkokankaalle piirtoheittimellä tai videoprojektorilla. Tässä kohdassa kokousedustajat voivat ehdottaa esityslistaan muutoksia, esimerkiksi jonkin asian käsittelemistä kokouksen eri vaiheessa kuin alkuperäisessä esityslistassa. Seuraavista asioista on oltava maininta kokouskutsussa, joten niitä ei voida lisätä esityslistalle enää kokouksen aikana: sääntömuutos kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen lainan vakuudeksi huomattavan omaisuuden luovuttaminen äänestys- tai vaalijärjestyksestä päättäminen hallituksen, sen yksittäisen jäsenen tai tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen yhdistyksen purkaminen muu näihin verrattava asia. Ilmoitusasiat Ilmoitusasiat ovat nimensä mukaisesti tiedotusluonteisia, ei päätösasioita. Päätökset Sääntömääräisten vuosikokousten asiat on mainittu yhdistyksen säännöissä. Muissa kokouksissa käsiteltävät asiat voivat olla monenlaisia aina kameran hankkimisesta lausuntoon kunnan harrastusmahdollisuuksista. Päätösasioissa asian esittelijä tai kokouksen puheenjohtaja kertoo, mistä asiasta on kyse, ja selostaa valmisteluvaiheet kertoo ratkaisuvaihtoehdot ja päätökseen vaikuttavat seikat kuvailee, millä menetelmällä päätöstä tehdään tekee pääehdotuksen käsittelyn pohjaksi. Tätä seuraa keskustelu, jonka aikana kokouksen osanottajat kommentoivat esitystä ja tekevät mahdollisesti muita päätösesityksiä puheenjohtajan myöntämillä puheenvuoroilla. Keskustelun aikana syntyvät ainekset päätöksentekoon. Jos asian käsittelyssä joudutaan äänestykseen, pääehdotus on aina siinä mukana. Puheenvuoroissa voidaan tiedustella jotakin ehdotukseen liittyvää asiaa tehdä uusi ehdotus kannattaa tehtyä ehdotusta (ilman kannatusta uutta ehdotusta ei käsitellä enempää) arvostella tai vastustaa esittää ponsi peruuttaa puheenvuoropyyntö esittää työjärjestyspuheenvuoro, jossa esitetään tauon pitämistä, päätöksenteon lykkäämistä tai puheenvuorojen rajoittamista tai arvostellaan puheenjohtajan toimintaa. Työjärjestyspuheenvuoro on otettava heti käsittelyyn. Työjärjestyspuheenvuoron saa sanomalla esim. seuraavasti: Puheenjohtaja, työjärjestykseen! Kun kaikki pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun ja napauttaa nuijalla pöytään. Keskustelu on päätettävä, vaikka puheenvuoroja ei pyydettäisi yhtäkään. Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että päätökseksi tulee kokouksen mielipide. Jos ehdotuksia on vain yksi, tilanne on selvä. Mikäli äänestyskelpoisia (kannatettuja) esityksiä on kaksi tai useampia, joudutaan äänestämään. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen äänestystavasta, jonka kokous joko hyväksyy tai valitsee tilalle muun äänestystavan. Puheenjohtaja muotoilee kokouksen päätöksen ja vahvistaa sen nuijan kopautuksella. Päätöksen vastustaminen ja eriävä mielipide Aina kaikki kokouksen osanottajat eivät sulata jo tehtyä päätöstä. Jos jonkun mielestä on tehty väärä päätös tai toimittu päätöstä tehtäessä väärällä tavalla, hän voi pyytää puheenvuoron ja esittää vastalauseen tai eriävän mielipiteen. Sekä vastalause että eriävä mielipide vapauttavat esittäjänsä päätökseen liittyvästä vastuusta. Päätös voidaan kuitenkin panna käytäntöön, vaikka sitä olisikin vastustettu. 8

9 Jos kokousedustaja on eri mieltä päätöksestä, hän voi jättää asiasta siis eriävän mielipiteen. Se ilmoitetaan tavallisesti suullisesti asian päätöksen yhteydessä ja sihteeri merkitsee sen pöytäkirjaan. Vastalause pitää tehdä lisäksi kirjallisesti ja toimittaa sihteerille kokouksen jälkeen, mutta kuitenkin ennen pöytäkirjan tarkastamista. Vastalauseeseen kirjoitetaan ne perusteet, joita puheenvuoron käyttäjä on käyttänyt kokouksessa suullisesti. Vastalauseella voi olla yksi tai useampia allekirjoittajia. Lopetusasiat Muut asiat Tässä vaiheessa lippukunnan jäsen voi esittää kokouksen käsiteltäväksi haluamaansa asiaa. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen nuijan kopautuksella. Tämän jälkeen kokous ei ole enää päätösvaltainen eikä voi tehdä päätöksiä. Äänioikeus ja esteellisyys lippukunnan päätöksenteossa Yhdistyslain perusteella (1989/1503, 25 ) jokaisella 15 vuotta täyttäneellä on lippukunnan kaikissa kokouksissa puhe- ja äänioikeus, ellei lippukunnan säännöissä toisin määritellä. Tosin ikärajaa ei voida alentaa eikä äänioikeutta rajata varsinaisten jäsenten kesken siten, että vain pienellä joukolla jäseniä olisi mahdollisuus päättää lippukunnan yhteisistä asioista. On huomattava, että kaikilla lippukunnan jäsenillä on rajoittamaton läsnäolo-oikeus lippukunnan kokouksissa. Läsnäolo-oikeus on niin vahva, että jos jotakuta yksittäistä jäsentä oltaisiin erottamassa lippukunnasta, hän saisi itse osallistua jopa sitä koskevaan äänestykseen. Sen sijaan hallituksen jäsenet ja hallinnollisia tehtäviä hoitavat jäsenet eivät saa äänestää silloin, kun valitaan tai erotetaan tilintarkastajia, vahvistetaan tilinpäätös tai myönnetään vastuuvapaus, mikäli päätökset koskevat aikaa, josta on itse vastuussa. He ovat silloin niin sanotusti esteellisiä. Lippukunnan jäsen ei voi myöskään ottaa osaa päätöksentekoon, jossa on kyse hänen ja lippukunnan välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa lippukunnan ja hänen etunsa ovat ristiriidassa. Sellaisessa lippukunnan kokouksessa, jossa sekä valitaan tilintarkastaja että päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, saattaa joskus olla paikalla vain edellä mainittuja esteellisiä henkilöitä. Silloin ei noudateta esteellisyyssäädöksiä, sillä lippukunnan kokoukselle kuuluvat päätökset tulee voida tehdä kokouksessa, joka on laillisesti kutsuttu koolle Hallitus Lippukunnan kokouksissa tehdyt päätökset panee toimeen hallitus. Lippukunnan säännöissä voidaan määritellä hallitukselle jokin muukin nimitys, joka paremmin sopii lippukuntatoimintaan. Lippukunnan kokousten päätösten toimeenpanon lisäksi hallitus myös edustaa lippukuntaa tekee mahdolliset sitoumukset suunnittelee, kehittää, johtaa ja valvoo lippukunnan toimintaa lippukunnan kokouksen, sääntöjen ja lain antamien ohjeiden mukaisesti vastaa lippukunnan taloudesta ja omaisuuden hoidosta pitää jäsenluetteloa valmistelee lippukunnan kokoukselle esiteltävät asiat kutsuu koolle lippukunnan kokoukset ohjaa ja opastaa lippukunnan johtajistoa ja toimihenkilöitä toimissaan. Hallituksen jäseneksi voidaan valita kuka tahansa lippukunnan 15 vuotta täyttänyt jäsen, jollei lippukunnan säännöissä toisin määrätä. Yhdistyslaki määrittelee hallituksen minimivahvuudeksi kolme henkeä. Tästä määrästä voidaan poiketa lippukunnan säännöissä vain ylöspäin. Määrätyissä rajoissa voidaan hallituksen jäsenten lukumäärä jättää lippukunnan kokouksen päätettäväksi kulloisenkin tilanteen mukaan. Hallitus vastaa toimistaan lippukunnan kokoukselle. Hallituksen puheenjohtajana toimii lippukunnanjohtaja, joka samalla toimii lippukunnan nimenkirjoittajana. Lippukunnan säännöissä voidaan rajoittaa nimenkirjoitusoikeutta mm. siten, ettei kukaan voi kirjoittaa lippukunnan nimeä yksin. Yhdistyslaki edellyttää hallituksen puheenjohtajalta täysivaltaisuutta, täysi-ikäisyyttä eli 18 vuoden ikää, ei-holhouksen alaisuutta sekä kotipaikkaa Suomessa. Myös lippukunnanjohtaja vastaa toimistaan lippukunnan kokoukselle. Yhdistyslaki asettaa rajoituksia hallituksen toimivallalle. Myös lippukunnan säännöissä voidaan rajata hallituksen toimivaltaa (esim. rajoittaa lippukunnan omaisuuden myyntiä, asettaa sitoumuksille yläraja) yhtä hyvin kuin antaa sille erityistehtäviä. Katso myös lukua 1.1., siellä on kerrottu johtajiston tehtävistä tarkemmin. 9

10 Seuraavassa esitellään esimerkkihallitus, jossa lippukunnan toimintasektorit on otettu huomioon: lippukunnanjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja nimenkirjoittajana sekä edustaa lippukuntaa lippukunnanjohtajan apulainen, lpkj:n varamies vastaa lippukunnan suurista projekteista ja jakaa tehtävät lippukunnanjohtajan kanssa sihteeri hoitaa hallituksen kokouksien pöytäkirjat, arkiston, jäsenrekisterin sekä lpkj:n kanssa lippukunnan kirjeenvaihdon taloudenhoitaja vastaa lippukunnan talouden suunnittelun yksityiskohdista, hoitaa lippukunnan maksuliikenteen ja kirjanpidon sekä hoitaa omaisuuteen ja avustusten hakemiseen liittyviä asioita yhdessä lpkj:n kanssa ikäkausijohtajat vetävät lippukunnan eri ikäkausien toiminnasta ja johtavat ikäkausia kalustonhoitaja vastaa lippukunnan kalustosta ja pitää kalustoluetteloa työjäsenet hoitavat erilaisia, väliaikaisia tehtäviä esimerkiksi suurissa projekteissa; heidät valitsee hallitus. Säännöissä määrättyjen hallituspaikkojen lisäksi hallitus voi kutsua mukaan toimihenkilöitä, jotka voivat osallistua hallituksen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella ja toimeenpanna lippukunnan kokousten päätöksiä, mutta koska heitä ei ole valittu hallituksen virallisiksi jäseniksi, heillä ei ole äänivaltaa hallituksen kokouksissa. Kukin hallituksen jäsen on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti vastuussa koko lippukunnan toiminnasta. Lisäksi jokainen on vastuussa omasta toimialastaan. Edellä oleva esimerkki ei toimi kaikissa lippukunnissa, vaan lippukuntakohtaisesti tarpeet ja tarkoituksenmukaisuus saattavat muovata hyvinkin toisenlaisen mallin Hallinnon asiakirjat Lippukunnan toimintaan liittyy erilaisia asiakirjoja, kuten pöytäkirjoja, muistioita, kertomuksia ja suunnitelmia, runsain mitoin. Useimmat niistä ovat osa hallinnon laillisuutta, päätöksentekoa ja valvontaa. Tällöin niillä on juridinen asema lippukunnan toiminnassa ja niitä koskevat monenlaiset säädökset. Hallintoon liittyy paljon kokouksia, joissa suunnitellaan toimintaa ja tehdään siihen sekä talouteen ja valvontaan liittyviä päätöksiä. Kaikki nämä päätökset on kirjattava, ja sen vuoksi kaikista kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirja voi olla laaja keskustelupöytäkirja, johon kirjataan puheenvuorotkin, tai niukka päätöspöytäkirja, johon merkitään vain päätökset ja äänestykset. Äänestyksistä on huomattava, että kaikki äänestyksen kohteena olevat ehdotukset pitää kirjata muistiin, samoin kaikki annetut äänet. Lippukunnan kokouksen pöytäkirja Kaikissa lippukunnan kokouksissa on kokouksen puheenjohtajan pidettävä huolta siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä pidetään asianmukaista pöytäkirjaa. Se, onko pöytäkirja keskustelupöytäkirja vai päätöspöytäkirja, on itse päätettävissä. Mikäli kokouksessa käsitellään laajoja kirjallisia esityksiä, kuten esim. lippukunnan sääntöjä, ne on pantava liitteeksi pöytäkirjaan. Asianomaisen pykälän kohdalla huomautetaan liitteistä. Mikäli joku kokoukseen osallistuva haluaa esittää eriävän mielipiteensä jostakin päätöksestä, sekin on merkittävä pöytäkirjaan päätöksen kohdalle. Joissakin tapauksissa eriävän mielipiteen olemassaololla on suuri merkitys; se vaikuttaa lähinnä vastuukysymyksiin. Puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa läsnä olleen on todettava pöytäkirja kokouksen kulun mukaiseksi ja vahvistettava se nimikirjoituksillaan. Vaikka yleinen käytäntö ei edellytä sihteerin allekirjoitusta, on hyvien tapojen mukaista, että myös pöytäkirjan laatija vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Ks. liite 4. syyskokouksen pöytäkirjan malli sekä liite 5, kevätkokouksen pöytäkirjan malli Hallituksen kokouksen pöytäkirja Lippukunnan hallituksen kokouskäytäntö on usein vakiintunut: lippukunnanjohtaja johtaa puhetta ja lippukunnan sihteeri pitää päätöspöytäkirjaa. Samoin kuin lippukunnan kokouksessa, on hallituksenkin kokouksessa hallituksen jäsenellä oikeus ilmoittaa eriävä mielipiteensä, ja se on merkittävä pöytäkirjaan. Puheenjohtaja ja sihteeri vahvistavat pöytäkirjan allekirjoituksillaan. Hallituksen kokousten pöytäkirjat tarkastetaan usein hyväksymällä ne seuraavassa kokouksessa. Kun hallituksen kokousten pöytäkirjat toimitetaan kokouksen jälkeen hallituksen jäsenille viivyttelemättä, ne toimivat heille hyvänä muistilistana ja lukujärjestyksenä. Hallituksen toiminnan seuranta ja valvonta tulee hoidetuksi, kun jokaisen hallituksen ko- 10

11 kouksen alussa luetaan edellisen kokouksen pöytäkirja ja keskustellaan siitä, miten päätöksiä on toteutettu. Ks. liite 6, hallituksen kokouksen pöytäkirjan malli Pöytäkirjan ote ja jäljennös Pöytäkirjan otteella tarkoitetaan varsinaisesta pöytäkirjasta lainattua otetta. Tällaista tarvitaan esimerkiksi pankkia varten, kun muutetaan yhdistyksen tilinkäyttöoikeuksia. Samoin otetta tarvitaan, kun ilmoitetaan yhdistysrekisteriin sääntöjen muutoksista. Sellaisissa yhdistyksissä, jotka kuuluvat johonkin piirijärjestöön tai valtakunnalliseen järjestöön, pöytäkirjan ote käy piiri- ja liittokokouksissa valtakirjasta osoittamaan kokousedustajien edustuskelpoisuuden. Pöytäkirjan ote voidaan antaa vain tarkastetusta pöytäkirjasta. Otteesta tulee selvitä yhdistyksen nimi asiakirjan nimi otteen kirjoittamispäivä kokouksen aika- ja paikkatiedot, läsnä ja poissa olleet sekä kokousvirkailijat kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, kokousvirkailijoiden valinta päätösosasta otteeseen tarvittavat kohdat. Mikäli tarvittava kohta on vaikkapa esityslistan kohta 9, tulee laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ja kokousvirkailijoiden valinnan jälkeen katkoviivaa ennen asiakohtaa 9 ja sen jälkeen taas katkoviivaa. puheenjohtajan ja sihteerin sekä pöytäkirjantarkastajien nimet. Ne merkitään suuraakkosin nimenselvennösten yläpuolelle osoittamaan, että kyse on tarkastetusta pöytäkirjasta oikeaksi todistaminen. Otteen todistaa kaksi oikeustoimikelpoista henkilöä. Mikäli ote on monisivuinen, on syytä todistaa kaikki sivut. Jäljennös tulee kyseeseen silloin, kun kokouksen pöytäkirja on erinomaisen lyhyt. Tällöin pöytäkirjasta otetaan kopio, ja se todistetaan oikeaksi otteen tapaan. Lippukunnan asiakirjojen säilytys ja julkisuus Lippukunnan kokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjat liitteineen ovat osa kirjanpitoaineistoa. Kirjanpitolaissa ja -asetuksessa määrätään, kuinka kauan kirjanpitoaineistoa pitää säilyttää. Tasekirjoja, taseerittelyjä sekä muita käytettyjä tilikirjoja on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta. Tilikauden tositteet kirjausjärjestyksessä, pankkitilien tiliotteita, liiketapahtumia koskevaa kirjeenvaihtoa, tilikartta, kirjanpidon menetelmäkuvaus ja pöytäkirjat on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Säilytysaika alkaa aina silloin, kun tilikausi päättyy. Esimerkiksi vuoden 2006 tositteiden säilytysvelvollisuus lakkaa vasta vuoden 2013 alkaessa. Pöytäkirjojen ja toimintakertomusten säilyttäminen tuleville partiopolville sekä historiikin tekijöille on mielekästä; niitä ei pitäisi koskaan hävittää. Lippukunnan kokousten pöytäkirjat, hallituksen kokousten pöytäkirjat, jäsenluettelot, kalustoluettelot sekä tilinpäätös ovat asiakirjoja, jotka ovat näytettävä kaikille lippukunnan jäsenille, jos he sitä pyytävät. Jäsenluettelon julkisuudesta on säädetty myös henkilörekisterilaissa. Se rajaa jäsenrekisterissä olevan tiedon julkisuutta. 11

12 4. Vir a nomaislu vat ja ilmoitukset Joihinkin lippukunnan toimiin tarvitaan viranomaisten lupaa. Niitä pitää hakea määrämuotoisilla hakemuksilla, ja luvat ovat voimassa tietyn ajan ja ne ovat maksullisia. Lupien hinnat vaihtelevat suuresti sen mukaan, mitä viranomaisten pitää asian hyväksi tehdä. Muutamiin toimiin riittää ilmoituksen tekeminen Keräyslupa Keräyslupaa tarvitaan, kun lippukunta järjestää rahankeräyksen. Kuntakohtainen keräyslupa haetaan omasta nimismiespiiristä, läänikohtainen oman läänin lääninhallituksesta ja koko maata koskevat Etelä-Suomen lääninhallituksesta Arpajaiset Jos lippukunta järjestää niin sanotut pika-arpajaiset, sen ei tarvitse hakea arpajaislupaa. Pika-arpajaisissa arvat myydään ja arvotaan samassa tilaisuudessa eikä arpajaisten yhteenlaskettu myyntitulo ylitä 500 euroa. Arpajaislupaa on haettava, mikäli myyntitulo on suurempi kuin 500 euroa tai jos arpoja halutaan myydä etukäteen tai palkinnot arvotaan myöhemmin. Lupaa haetaan nimismieheltä Rakennuslupa Mikäli lippukunta aikoo rakentaa, sitä varten on haettava rakennuslupaa. Sen myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontavirastosta saa luettelon rakennuslupaan tarvittavista asiakirjoista, todistuksista ja muista papereista, ja samasta paikasta saa myös tarvittaessa apua rakennusluvan hakemiseen. Rakennuslupa maksaa yleensä melko paljon Yleisötilaisuus Yleisötilaisuuden järjestäjän on tehtävä ilmoitus poliisiviranomaiselle ja saatava maanomistajan lupa. Yleisötilaisuus on esimerkiksi tilaisuus, jossa lippukunta esittelee toimintaansa muille kuin omille jäsenille Elintarvikkeiden myynti ja jakaminen Elintarvikkeiden myyntiin tarvitaan paikan maanomistajan lupa. Elintarvikkeiden tilapäisestä myynnistä tai luovuttamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan terveystarkastajalle. 12

13 5. Va stu ut 5.1. Hallitus kantaa vastuun lippukunnan toiminnasta Lippukunnan toiminnan tarkoitus, vaikkakaan se tuskin on kenellekään epäselvä, on mainittava lippukunnan säännöissä: toiminnan tarkoitus on partiotoiminta. Hallituksen on talouden ja omaisuudenhoidon lisäksi huolehdittava, että lippukunta täyttää toiminnassaan myös varsinaisen tarkoituksensa. Hallituksen yhtenä tehtävänä on laatia toimintakalenteri kullekin toimintakaudelle. Siinä pitää olla myös koulutussuunnitelma, jolla varmistetaan nuorten johtajien kasvaminen tehtäviin. Sisällöllistä suunnittelua on myös toimintakausien teemoittaminen; useinhan piireillä ja koko partiolla on meneillään suuren leirin valmistelu tai jokin muu iso projekti, jonka tiimoilta löytyy aiheita toimintateemoiksi. Hallituksen on myös varmistuttava, että lippukunnan kaikki toimintaryhmät otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat ovat lippukuntatasolla harvinaisempia, mutta niitä tarvitaan nimenomaan koulutusta suunniteltaessa sekä valmistauduttaessa suureen leiriin tai hankkeeseen, vaikka veneen tai majan hankintaan. Hallituksen tehtävät ovat toiminnan ohjaus, opastus, kehittäminen, tuki sekä valvonta, joilla varmistetaan toiminnan sisällön laatu ja jatkuvuus Lippukunnan hallituksen ja toimihenkilöiden vastuu ja oikeudet Yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen hallituksesta sekä sen tehtävistä. Tärkein tehtävä on lippukunnan asioiden ja omaisuuden hoito lippukunnan sääntöjen sekä voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Tässä tehtävässä hallituksen on noudatettava huolellisuutta ja harkintaa. Yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen nimenkirjoituksesta, jonka mukaan lippukunnanjohtajalla hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa on aina nimenkirjoitusoikeus. Lippukunnan säännöissä voidaan nimenkirjoitusoikeutta rajoittaa tai laajentaa. Näillä edellytyksillä on hallituksella ja sen valitsemilla toimihenkilöillä mahdollisuus hoitaa lippukunnan asioita sekä oikeus tehdä lippukunnan nimissä sitoumuksia. On kuitenkin muistettava, että valitessaan toimihenkilön vastaamaan jostakin osasta hallituksen tehtäviä, on hallituksen ohjattava ja valvottava tehtävän hoitoa, koska hallitus vastaa valitsemansa toimihenkilön toimista kuten omistaan. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi uuden tilin avaamisessa tai suurehkon kaupan tekemisessä, on pystyttävä osoittamaan, kenellä on oikeus allekirjoittaa sitoumus. Nimenkirjoitusoikeuden osoittaminen hoituu yhdistysrekisteriotteella. Myöhemmin samoihin asioihin tehtävät muutokset voidaan hoitaa pöytäkirjaotteella. Mikäli johonkin tehtävään on valittu henkilö, jolla ei ole jatkuvaa valtuutusta tehtävän hoitoon, hänet on valtuutettava siihen erikseen ja annettava valtakirja sen osoitukseksi. Valtuutuksen voi antaa hallitus tai lippukunnan kokous. Valtuutusta varten laaditaan valtakirja tai otetaan pöytäkirjanote kokouksesta, jossa asiasta on päätetty. Valtakirjasta pitää selvitä, kuka valtuuttaa, kenet valtuutetaan, mikä on tehtävä sekä milloin ja missä valtakirja on laadittu Korvausvelvollisuus Joskus lippukunnan asioiden hoito saattaa mennä pieleen. Yhdistyslaissa säädetään vahingonkorvausvelvollisuudesta, ja myös yleisen vahingonkorvauslain erityissäädökset ovat voimassa. Vahingonkorvausvelvoite tarkoittaa tahallisuudesta, tuottamuksellisuudesta tai huolimattomuudesta aiheutunutta vahinkoa lippukunnalle tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Kolmannen osapuolen vahinko tulee kyseeseen, mikäli esim. jonkin tilaisuuden järjestämisen yhteydessä rikotaan turvamääräyksiä ja sen vuoksi joku loukkaantuu tai häneltä varastetaan tai tuhotaan omaisuutta. Talousarvioon merkittyjen käyttövarojen ylittäminen voi myös aiheuttaa hallitukselle korvausvelvollisuuden, ellei ylityksen syyn voida osoittaa olleen yhdistykselle tarpeellinen. Korvausvastuuseen voivat joutua hallituksen jäsenet, lippukunnan toimihenkilöt sekä tilin- 13

14 tarkastajat. Tilintarkastajia velvoite koskee vain silloin, kun vahingon kärsijänä on lippukunta. Toimihenkilöllä tarkoitetaan henkilöitä, joille sääntömääräisesti tai muulla valtuutuksella on annettu tehtäviä hoidettavaksi (sihteeriä tai rahastonhoitajaa, kun nämä eivät ole hallituksen jäseniä). Rekisteröimättömässä yhdistyksessä vahingonkorvausvelvollisia ovat kaikki ne, jotka ovat tehneet jonkin sopimuksen tai sitoumuksen tai päättäneet sen tekemisestä. Tämä tarkoittaa, että vahingonkorvausta voidaan periä täysimääräisesti keneltä hyvänsä osalliselta ilman erittelyä tai kaikilta yhdessä jaettuna henkilöiden määrän mukaan. Mikäli joku joutuu maksamaan suuremman summan kuin hänen osuutensa olisi (henkilöiden määrän mukaan jaettuna), hän voi myöhemmin esittää nk. regressivaatimuksen muille. Kaikki vahingonkorvausvaatimukset ja niihin liittyvät epäselvyydet käsitellään lippukunnan kotipaikan käräjäoikeudessa, mikäli niistä ei muuten päästä yksimielisyyteen Riskit ja vakuuttaminen Vaikka lippukuntatoiminnassa ei vuositasolla liikutellakaan suuria summia, kertyy vuosien saatossa lippukunnalle irtainta ja mahdollisesti myös kiinteää omaisuutta. Takaiskun tai vahingon sattuessa saattaa koko lippukunnan toiminta joutua vaaraan, koska kerralla tuleva taloudellinen menetys voi olla erittäin suuri verrattuna lippukunnan vuotuiseen liikevaihtoon. Ikävimmässä mahdollisessa tapauksessa saattaa korvausvelvollisuus langeta yksittäiselle partiolaiselle tai partiojohtajalle. Vaikka tilintarkastuksen yhteydessä tilintarkastajien yhtenä velvollisuutena onkin tarkastella lippukunnan omaisuuden hoidon tilaa, on vastuu omaisuuden hoidosta ja suojauksesta ensisijassa lippukunnan toimivalla hallituksella. Omaisuuden turvaaminen vakuuttamalla on vaivatonta ja usein myös suhteellisen edullista, kunhan vakuutusmuodot valitaan huolellisesti. Kukin lippukunta saa itse päättää, vakuutetaanko kaikki lippukunnan irtainkin omaisuus. Asiaan vaikuttaa omaisuuden arvo ja laatu. Vakuuttamisessa on hyödyllistä turvautua vakuutusyhtiöiden vakuutustarkastajiin sekä vakuutusneuvontaan, jotta oikea vakuutusmuoto sekä oikeat vakuutusarvot löytyvät. On yhtä turhaa ylivakuuttaa omaisuus kuin jättää se alivakuutetuksi Partiovakuutus Kunkin partiolaisen tapaturma-, matka-, omaisuussekä vastuuvakuutukset ovat erittäin tärkeitä. Jokaiselle Suomen Partiolaisten keräämän jäsenmaksun maksaneelle partiolaiselle on hankittu vähimmäisvakuutusturva. Partiojohtajalla on vastuuvakuutus. Se edellyttää, että toimitaan Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeiden mukaisesti. Mikäli lippukunta harrastaa kalliokiipeilyä tai jotakin muuta riskialtista toimintaa, on vakuutusten kattavuus ja laajuus syytä tarkistaa erikseen. Partiovakuutuksesta lisää Turvallisuusohjeissa. 14

15 6. S i dosryhmät 6.1. Taustayhteisöt Useimmilla lippukunnilla on jokin taustayhteisö tukemassa lippukuntaa taloudellisesti tai henkisesti. Taustayhteisö voi olla seurakunta, rekisteröity yhdistys tai jokin muu yhteisö. Suurimmalla osalla lippukunnista on taustayhteisönään seurakunta. Lippukunnan ja taustayhteisön on hyvä tehdä kirjallinen sopimus, jossa määritellään keskinäiset suhteet, oikeudet ja velvollisuudet. Lippukunnalla voi taustayhteisön lisäksi olla erilaisia tukiryhmiä kuten vanhempainyhdistys tai vanhojen partiolaisten kerho. Tukiryhmien perustaminen kuuluu pääasiassa niihin kuuluville, mutta lippukunnanjohtajankin on hyvä olla mukana toiminnassa antamassa tietoa ja tukea sekä luomassa kontakteja. Tukiryhmä tai taustayhteisö ei ole lippukunnan organisaatioon kuuluva elin. Lippukunta tekee itsenäisesti omaa toimintaansa koskevat päätökset, ja taustayhteisöjen tehtävänä on toimia taustalla, lippukuntaa tukien. Taustayhteisö voi esimerkiksi asettaa tavoitteekseen hankkia lippukunnan käyttöön kiinteää omaisuutta kuten kämpän hoitaa leirikeittiön tehtävät olla auttamassa suurilla leireillä ja tapahtumissa auttaa lippukuntaa varainhankinnassa hoitaa lippukunnan eri ryhmien retkija leirikuljetuksia avustaa leiripaikan hankinnassa tarjota ammattitaitoa ja järjestää suhteita erilaisiin yrityksiin. Lippukunnan johtajiston ja tukiryhmien pitää yhdessä selvittää, millaista tukea lippukunta milloinkin tarvitsee ja millaista tukea tukiryhmät pystyvät antamaan Toiset yhdistykset ja yhteisöt Lippukunnan kannattaa olla yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Samalla alueella toimivat muut partiolippukunnat antavat lippukunnan partiotaitokisoihin mukavasti lisämaustetta, koulun kautta löytyy ehkä lisää innokkaita partiolaisia, ja paikallisen SPR:n elvytysnukkeakin saa mahdollisesti lainata Yhteydet vanhempiin Lippukunnan johtajiston ja ikäkausiryhmien vetäjien on hyvä pitää yllä tiivistä keskusteluyhteyttä partiolaisten vanhempien kanssa. Vanhemmille avoimet tapahtumat, leirien vierailupäivät ja ahkera tiedottaminen lippukunnan asioista helpottavat asiointia molemmin puolin. Kun vanhemmat tietävät, kenen kanssa ja vastuulla heidän lapsensa on, on heilläkin luottavaisempi mieli. Lisäksi tuttujen vanhempien kanssa on helpompi ottaa hankalatkin asiat selvitettäväksi. 15

16 Liite 1: Kokouskutsun malli TERVETULOA LIPPUKUNTA r y:n SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN PERJANTAINA KELLO KOLOLLA, PARTIOTIE 2, PARTIO KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖJEN MÄÄRÄÄMÄT ASIAT KATSO OHEISTA ESITYSLISTAA Hallituksen puolesta Par tiolassa Aina Par tiolainen lippukunnanjohtaja LISÄTIEDOT AINA PARTIOLAISELTA puh

17 Liite 2: Syyskokouksen esityslistan malli LIPPUKUNTA r y ESITYSLISTA 1/2 Partiotie PARTIOLA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika Perjantai klo Paikka Läsnä Kolo, Partiotie 2, PARTIOLA lippukunnan jäsentä 1 Kokouksen avaus Lippukunnanjohtaja Aina Partiolainen avaa kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa. 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todetaan kokous laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 5 Ilmoitusasiat Käsitellään mahdolliset ilmoitusasiat. 6 Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Kuullaan hallituksen esitys toimintasuunnitelmasta vuodelle 2011 ja hyväksytään se. Hyväksytty toimintasuunnitelma liitteenä. 7 Talousarvio vuodelle 2011 Kuullaan hallituksen esitys talousarvio vuodelle 2011 ja hyväksytään se. Hyväksytty talousarvio liitteenä. 8 Jäsenmaksusta päättäminen Päätetään lippukunnan jäsenmaksusta. Vuonna 2010 jäsenmaksu on ollut 0 euroa. Hallitus esittää vuodelle 2011 jäsenmaksuksi 0 euroa. 17

18 LIPPUKUNTA r y ESITYSLISTA 2/2 Partiotie PARTIOLA Lippukunnanjohtajan (LPKJ), lippukunnan apulaisjohtaja (LPKJA), sihteerin ja rahastonhoitajan valinta vuodelle Valitaan lippukunnalle LPKJ, LPKJA, sihteeri ja rahastonhoitaja vuodeksi Lippukunnan hallituksen vaali Valitaan lippukunnan hallitus vuodeksi Vuonna 2010 lippukunnan hallituksessa ovat olleet LPKJ, LPKJA, sihteeri, rahastonhoitaja ja ikäkausijohtajat. 11 Toiminnantarkastajien vaali Valitaan lippukunnalle kaksi toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet vuodeksi Vuoden 2010 tilintarkastajina ovat toimineet Timo Tarkastaja ja Tiina Terävä. 12 Kokouksen päättäminen Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen. Lippukunta ry hallituksen puolesta, nimikirjoitus Aina Partiolainen Lippukunnanjohtaja 18

19 Liite 3: Kevätkokouksen esityslistan malli LIPPUKUNTA r y ESITYSLISTA 1/1 Partiotie PARTIOLA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Partiokolo, Partiotie 2, Partiola 1. Kokouksen avaus Lippukunnanjohtaja Aina Partiolainen avaa kokouksen. 2. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa. 3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4. Esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. 5. Vuoden 2010 toimintakertomuksen vahvistaminen Kuullaan toimintakertomus vuodelta 2010 ja vahvistetaan se. 6. Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle tilintarkastajien lausunnon perusteella Kuullaan vuoden 2010 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Vahvistetaan tilinpäätös ja myönnetään tili- ja vastuuvapaus vuoden 2010 hallitukselle. 7. Muut asiat Käsitellään muut asiat. 8. Kokouksen päättäminen Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen. Lippukunta ry hallituksen puolesta, nimikirjoitus Aina Partiolainen Lippukunnanjohtaja 19

20 Liite 4: Syyskokouksen pöytäkirjan malli LIPPUKUNTA r y PÖYTÄKIRJA 1/2 Partiotie PARTIOLA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika Perjantai klo Paikka Kolo, Partiotie 2, PARTIOLA Läsnä 14 lippukunnan jäsentä (Liite 1) 1 Kokouksen avaus Lippukunnanjohtaja Aina Partiolainen avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Keijo Käpy, sihteeriksi Maija Partiolainen, pöytäkirjantarkastajiksi Laura Luotsi ja Vesa Akela. Päätettiin valita ääntenlaskijat, mikäli heitä tarvitaan. 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi korjauksineen (liite 2). 5 Ilmoitusasiat Ei ilmoitusasioita. 6 Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Kuultiin Maija Partiolaisen esittelemänä toimintasuunnitelma vuodelle 2011 ja hyväksyttiin se (liite 3). 7 Talousarvio vuodelle 2011 Kuultiin ja hyväksyttiin Pekka Partiolaisen esittelemänä talousarvio vuodelle 2011 (liite 4). 8 Jäsenmaksusta päättäminen Päätettiin, että lippukunnan jäsenmaksu vuonna 2011 on 0 euroa. 20

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT Pohjanmaan Partiolaiset ry:n perustava kokous 29. 9. 2007 Kokkolassa. Merkitty yhdistysrekisteriin 2. 11. 2007. Sääntömuutos hyväksytty Pohjanmaan Partiolaiset ry:n

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on partiolippukunta Kaarinan Sädetytöt, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä KST, kotipaikka Turku

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT 1 SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Motoristit ry Sen kotipaikka on Savonlinna Yhdistyksen kieli Suomi 2 Toiminnan tarkoitus Tämä yhdistys, jota näissä

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Luolajan koulun vanhempainyhdistys ry Vuosikokous Säännöt rekisteröity

Luolajan koulun vanhempainyhdistys ry Vuosikokous Säännöt rekisteröity Luolajan koulun vanhempainyhdistyksen säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimenä on Luolajan koulun vanhempainyhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikkana

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry, ruotsiksi Vasa Läns Muskelhandikappförening rf. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Lauantai 30.8.2008 klo 10.30 Paikka Nuorisoseurantalo Harjula, Vesilahti Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 13.8.2005 klo 11 Paikka Nuorisoseurantalo Harjula, Vesilahti Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen

Lisätiedot

Nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on Psoriasisyhdistys ry ja sen kotipaikka on. Tarkoitus ja toimintamuodot 2

Nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on Psoriasisyhdistys ry ja sen kotipaikka on. Tarkoitus ja toimintamuodot 2 Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä 6.10.2005 PSORIASISYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT/ 2 vuosikokousta Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Psoriasisyhdistys ry ja sen kotipaikka on Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt poistettavat/muutettavat kohdat yliviivattuina sinisellä punaisella lisätyt/korjatut kohdat SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Kokouksen valmistelu Valmistaudu olemaan rohkeasti esillä Tunne yhtiökokouksen kannalta

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 16.9.2013 Yhdistyksen rekisterinumero 211.052 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi 1 Yhdistyksen

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen nimi on Suomen Ringettevalmentajat SRiV ry, sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Lepaan oppilaskunta ry

Lepaan oppilaskunta ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lepaan Oppilaskunta ry ja sen kotipaikka on Hattulan kunta. Näissä säännöissä koulutusalajärjestöä kutsutaan yhdistykseksi. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

- nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt. Päivämäärä

- nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt. Päivämäärä PERUSTAMISKIRJA Me allekirjoittaneet olemme perustaneet - nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt. Paikka Päivämäärä Allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITTO RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITTO RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT ENNAKKOTARKASTETTU 19.06.2004 1. NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Espoon Maanpuolustusnaiset ry. Yhdistys kuuluu jäsenenä Maanpuolustusnaisten Liitto ry:een, jota näissä säännöissä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Keski-Suomen Radioamatöörit ry SÄÄNNÖT

Keski-Suomen Radioamatöörit ry SÄÄNNÖT Keski-Suomen Radioamatöörit ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Radioamatöörit ry. Yhdistyksen kotipaikkana on Jyväskylän kaupunki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö.

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. Conduksen säännöt I Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. 2 Tiedekuntajärjestön kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6 Yhdistyssäännöt 1/6 SUOMEN MONIKKOPERHEET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Monikkoperheet ry. Yhdistyksestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää nimeä Finlands

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

Sääntömuutosesitys LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRI

Sääntömuutosesitys LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRI Sääntömuutosesitys Lounais-Suomen Partiopiirin piirihallitus käsitteli sääntömuutosta kokouksessaan PH 9/2016 (22.8.2016). Muutosehdotukset on merkitty punaisella korostusvärillä, lisäykset sinisellä ja

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot