Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Kielikoe Oppimisvalmiuksia mittaava koe

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Kielikoe Oppimisvalmiuksia mittaava koe Tiedotus- ja kuulemistilaisuus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki

2 Opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden kehittämisen tavoitteet Yhdenmukaistaa pääsy- ja soveltuvuuskokeita valintaryhmien avulla ammatillisessa peruskoulutuksessa Laatia valtakunnallisesti yhtenäinen kielikoe Laatia opiskeluvalmiuksia mittaava koe niitä hakijoita varten, jotka valitaan harkintaan perustuvan valinnan perusteella

3 Lähtökohtia ja toteutus Koulutustakuu koulutukseen pääsyn turvaaminen Hakijoille sopivien opiskelupaikkojen varmistaminen Hakijoiden tasa-arvo yhdenvertaisuus Valtakunnallinen yhdenmukaisuus Toiminnallinen tehokkuus ja kustannustehokkuus Ohjausryhmä Ehdotukset kokeiden aihioiksi/ toimintamalleiksi ja koulutuksen järjestäjien apuvälineiksi Alustavat ehdotukset 5/ 2013 tiedotus- ja kuulemistilaisuus, jatkovalmistelu Viimeistellyt ehdotukset ja kuulemistilaisuus 11/ 2013 Aihiot ja toimintamallit käyttövalmiit 2013 aikana

4 Valtakunnallisesti yhtenevät kokeet ja niiden tehtävät Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Soveltuvuus Valintaryhmäkohtaiset kokeet Koulutuksessa ja työelämässä tarvittavat taidot ja valmiudet

5 Ehdotus kokeiden kehittämiseen liittyviksi yleisiksi periaatteiksi Osa esitetyistä periaatteista aiheuttaa tarpeita muuttaa säädöksiä Kaikille hakijoille pyritään löytämään paras mahdollisen opiskelupaikka Kokeita pyritään pikemminkin vähentämään kuin lisäämään Kokeiden tehtävää pyritään selkiyttämään sekä hakijoiden kannalta että valintojen läpinäkyvyyden kannalta ja kokeiden ohjaava vaikutus otetaan huomioon

6 Ehdotus kokeiden kehittämiseen liittyviksi yleisiksi periaatteiksi Perusopetuksesta saatavaan arviointitietoon luotetaan, eikä kokeissa mitata samoja asioita Mukautettujen arvosanojen vaikutusta opiskelijavalintaan tulee arvioida Kokeissa mitataan vain välttämättömiä asioita Kokeissa mahdollisimman kattavasti yhteisiä osioita Hyväksyttyä valintaan liittyvän kokeen tulosta tulee pystyä hyödyntämään sekä syksyn että kevään yhteishaussa hakijan niin halutessa Hakijan kannalta paras vaihtoehto olisi, jos kielikoe suoritettaisiin ennen yhteishakua. 6

7 Ehdotus kokeiden kehittämiseen liittyviksi yleisiksi periaatteiksi Opiskelijavalintaan liittyvien valtakunnallisesti yhtenevien kokeiden tulee olla hakijoille maksuttomia, jolloin koulutuksen järjestäjä vastaa kokeiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Valintapisteiden muodostumisen kokonaisuutta tulee arvioida kriittisesti tulevassa haussa. Hakutoivepisteiden alenemisen ja todistuspisteiden pisteskaalan laajenemisen vaikutukset on tarpeen arvioida ja tarvittaessa tehdä esityksiä pisteytyksen muutostarpeesta. Tulevaisuudessa pyritään kokeiden ja tehtävien verkkopohjaisuuteen ja simulaatioiden käyttöön.

8 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden yhdenmukaistaminen valintaryhmien avulla valtakunnallisesti 8

9 Ehdotuksia valtakunnallisesti yhtenevien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden linjauksiksi Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden karsivasta menettelystä pitää siirtyä opiskelijalähtöisesti mahdollistavaan ja ohjaavaan menettelyyn. Tavoitteena on järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeita jatkossa vain perustelluista syistä huomioiden niiden tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus.

10 Ehdotuksia valtakunnallisesti yhtenevien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämislinjauksiksi Valtakunnallisesti sovitaan tutkinnot, joissa ei järjestetä pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Luodaan laajoja valintaryhmiä, joiden sisällä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pisteet siirtyvät. Aiempaa osaamista ja kokemusta ei hakijoilta pääsääntöisesti edellytetä eikä mitata. Peruskoulun ja lukion päättötodistuksiin lähtökohtaisesti luotetaan ja pääsy- ja soveltuvuuskokeissa ei mitata samoja asioita. Päättötodistuspisteet huomioidaan pääsääntöisesti kaikkien valintaryhmien lopullisissa valinnoissa.

11 Ehdotuksia valtakunnallisesti yhtenevien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämislinjauksiksi Mitataan opiskelun ja työelämään siirtymisen kannalta keskeisiä eduksi olevia valmiuksia (1-10 lisäpistettä) Pääsy- ja soveltuvuuskokeita ei järjestetä estämään hakijan pääsyä koulutukseen. Tarvittaessa määritellään valtakunnalliset vähimmäiskriteerit. Kehitetään uusia toimintamalleja hakijoiden ohjaukseen ennen yhteishakua sekä uudelleen ohjaukseen opintojen alettua

12 Hakijan terveydentila ja opiskelijavalinta Ns. SORA- tutkintojen osalta on määräykset tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista, joista tulee tiedottaa. Hakijan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arviointia varten terveydentilaansa koskevat tiedot (lääkärintodistus). Muissa kuin SORA- tutkinnoissa opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Tutkintokohtaisista terveydentilakuvauksista tiedotetaan, ja hakija itse pohtii, onko hänellä terveydellisiä edellytyksiä suorittaa alan tutkinto

13 Valintaryhmä Nykyisen käytännön mukaan laajin valtakunnallinen valintaryhmä on. Pienimmät valintaryhmät koskevat vain tiettyä oppilaitosta ja vain tiettyä koulutusohjelman osaa Valintaryhmien laajentaminen on yksi keskeinen kehittämishankkeen tavoite ja valtakunnallistamisen mahdollistaja Hakija osallistuu valintaryhmän sisällä vain yhteen pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen ja pisteet siirtyvät kaikkiin hänen saman valintaryhmän hakutoiveisiinsa.

14 Ehdotus valintaryhmiksi Kaikki perustutkinnot ryhmitellään 14 valintaryhmään Valintaryhmiä on 14 (A-N) Tutkinnot, joiden osalta pääsy- ja soveltuvuuskokeet esitetään jätettäväksi kokonaan pois, on nimetty Pienimmäksi valintaryhmäksi esitetään a Hakukohteiden kokoon esitys ei ota kantaa Valintaryhmissä mitattavia asioita on alustavasti esitetty taulukossa

15 Alustavia ehdotuksia pääsy- ja soveltuvuuskokeissa mitattaviksi asioiksi 1. Kyky ja halu toimia ihmisten kanssa, tilannetaju, esiintymishalu (asiakaspalvelu) 2. Kyky huolehtimiseen ja ihmisen koskettamiseen, empaattisuus, vastuullisuus (hoitotyö), 3. Kädentaidot, hienomotoriikka, silmän ja käden yhteistyö avaruudellinen hahmottaminen (käsityökalujen käyttö) 4. Ongelmanratkaisutaito, looginen päättelykyky, (suunnittelutyö, tietojen tulkinta, vikojen etsintä) 5. Visuaalisuus, kuvallinen ajattelukyky, esteettisyys ja hahmottaminen (värit, muodot)

16 Alustavia ehdotuksia pääsy- ja soveltuvuuskokeissa mitattaviksi asioiksi 6. Kekseliäisyys, idearikkaus, innovatiivisuus (suunnittelutyö) 7. Kehon hallinta ja hahmotus, fyysisyys, koordinaatiokyky (liikunnallinen työ) 8. Auditiivisuus, musikaalisuus, rytmitaju (työ musiikin parissa) 9. Eläin/luonto vastuullisuus/ekologisuus, ulkoilmaihminen 10. Järjestelmällisyys, systemaattisuus, pitkäjänteisyys 11. Yrittäjyysmyönteisyys

17 Ehdotus valintaryhmistä Ammatillinen Aikaisempi Jos kokeet, mitä kokeissa osaaminen Valintaryhmä Ei kokeita 1-3 pistettä mitataan Viittomakielisen ohjauksen Lapsi- ja perhetyön Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen A 7 2 A 7 2 A 7 2 Lähihoitaja Sosiaali- ja terveysalan A 7 2 Kauneudenhoitoalan A X 7 2

18 Ehdotus valintaryhmistä Ammatillinen Valintaryhmä Ei kokeita Aikaisempi osaaminen 1-3 pistettä mitataan Jos kokeet, mitä kokeissa Käsi- ja taideteollisuusalan B Kuvallisen ilmaisun B X Tekstiili- ja vaatetusalan B Puualan B Verhoilu- ja sisustusalan B Audiovisuaalisen viestinnän B Hiusalan B X

19 Ehdotus valintaryhmistä Ammatillinen Valintaryhmä Ei kokeita Aikaisempi osaaminen 1-3 pistettä mitataan Jos kokeet, mitä kokeissa Tanssialan Musiikkialan Sirkusalan Kello- ja mikromekaniikan C X D X E X F 3 10

20 Ammatillinen Liiketalouden Matkailualan Hotelli-, ravintola- ja catering-alan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Elintarvikealan Laboratorioalan Lääkealan Prosessiteollisuuden Ehdotus valintaryhmistä Valintaryhmä Ei kokeita Aikaisempi osaaminen 1-3 pistettä mitataan Jos kokeet, mitä kokeissa G X G X G X G X G X H X 4 10 H X 4 10 H X 4 10

21 Ehdotus valintaryhmistä Ammatillinen Valintaryhmä Ei kokeita Jos kokeet, mitä kokeissa mitataan.. Tieto- ja viestintätekniikan Tieto- ja tietoliikennetekniikan Kone- ja metallialan Talotekniikan Kiinteistöpalvelujen I X 3 4 Kaivosalan I X 3 4 Logistiikan I X 3 4 Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma I X 3 4 Maanmittausalan I X 3 4 Pintakäsittelyalan Autoalan I X 3 4 Veneenrakennuksen Painoviestinnän Sähkö- ja automaatiotekniikan Rakennusalan I X 3 4 Merenkulkualan Muovi- ja I X 3 4 kumitekniikan I X 3 4 Suunnitteluassistentin I X 3 4 I X 3 4 I 3 4 I X 3 4 I X 3 4 I X 3 4 I X 3 4 I X 3 4 I X 3 4

22 Ehdotus valintaryhmistä Ammatillinen Valintaryhmä Aikaisempi osaaminen Ei kokeita Jos kokeet, mitä kokeissa 1-3 pistettä mitataan Lentokoneasennuksen J 4 10 Lennonjohdon K Maatalousalan L X 9 Hevostalouden L X 9 Puutarhatalouden L X 9 Kalatalouden L X 9 Metsäalan L X 9 Luonto- ja ympäristöalan Turvallisuusalan Liikunnanohjauksen L X 9 M 1 4 N X 7 1

23 Valtakunnallisesti yhtenevien kielikokeiden kehittäminen 23

24 Ohjausryhmässä pohdittuja valtakunnallisesti yhtenevän kielikokeen vaihtoehtoja Yleinen kielitutkinto YKI Valtionhallinnon kielitutkinto Erikseen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaa varten kehitetyt kielikokeet (VAKUVA 1 hankkeessa tehty pohjatyötä) Kansallisessa arvioinnissa yhdeksäsluokkalaisilla käytettäviä kokeita 24

25 Ehdotus valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi kielikokeeksi Kielikokeeksi ehdotetaan kansallisessa arvioinnissa käytettäviä yhdeksännen luokan kielikokeita (aiemmin käytettyjen tehtäväpankista). Kokeet mittaavat perusopetuksen oppimäärän suorittamista ja ne jakautuvat osioihin; kielenhallinta, kirjoittaminen ja lukeminen. Kansalliset arvioijat vastaavat kokeen sisällöstä ja selkeistä arviointi- ja toteutusohjeista. Kokeen korjaamisen voivat tehdä oppilaitoksessa toimivat opettajat. Vuosittaiseen kokeeseen tulee sähköinen versio vuonna Koe ei mittaa suullista kielitaitoa ratkaisu mietittävä erikseen

26 Oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen kehittäminen 26

27 Oppimisvalmiuksia mittaava koe harkinnan varaisen valinnan tueksi Harkintaan perustuvan valinnan tavoitteena on: parantaa eri syistä heikommassa asemassa olevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen tukea hakijan valintaa koulutukseen, jonka suorittamiseen hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet.

28 Ehdotus oppimisvalmiuksia mittaavaksi kokeeksi Helsingin yliopistolla on mahdollisuus toteuttaa tarkoitukseen sopiva adaptiivinen koe ja koepankki Koe rakennettaisiin aiemmin 9.luokan oppilaille käytetyn oppimaan oppimiseen välineen pohjalta Koetta on mahdollista käyttää yksilötason oppimisvalmiuksien testaamiseen

29 Oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen kehittämisprosessi Syksyllä 2013 olemassa olevista tehtävistä luodaan laajempi tehtäväpankki. Keväällä 2014 rakennetaan nykyisten käytäntöjen pohjalle väline, jonka avulla jokaiselle hakijalle valikoituu omantasoisia/palautemekanismia hyödyntäviä tehtäviä. Testiä voidaan kokeilla opiskelijavalinnan tukena. Lopullinen käyttöliittymä sisältää adaptiivisen testin lisäksi automaattisen tulosten laskun ja hallintatyökalut. Neuvottelut toteutuksesta ja kustannuksista ovat kesken.

30 KIITOS KOMMENTTINNE JA KEHITTÄMISEHDOTUKSENNE Kirjalliset kommentit ja ehdotukset viimeistään mennessä ja 30