Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma
|
|
- Arto Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 73
2
3 Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma
4 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax Kansikuva: Risto Sauso Metsähallitus 2010 ISSN ISBN (pdf)
5 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 2010 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 824/623/2006 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) JULKAISUN NIMI TIIVISTELMÄ luonnonpuisto, vanhojen metsien suojeluohjelma, suojelumetsä, Natura 2000 Paljakan luonnonpuisto, Latvavaaran suojeluohjelmakohde, Pirunkirkon suojelumetsä Paljakka ja Latvavaara FI Pirunkirkko FI Pohjanmaan luontopalvelut Metsähallitus Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma Paljakan ja Latvavaaran Natura alue (FI ) sijaitsee Oulun läänissä Kainuun maakunnassa: pääosin Puolangan kunnan alueella, itäosiltaan Hyrynsalmen kunnassa Kainuun vaarajaksolla. Pirunkirkon Natura alue (FI ) on Puolangan kunnassa. Suunnittelualueen pinta-ala on ha, joka muodostuu vuonna 1956 lailla perustetusta Paljakan luonnonpuistosta (2 953 ha), Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteesta (166 ha) ja Pirunkirkon suojelumetsästä (74 ha; Metsähallituksen päätös ). AVAINSANAT MUUT TIEDOT Suunnittelualue muodostaa luonnonsuojelullisesti merkittävän kohteen Natura-luontotyyppien sekä eläimistön ja vanhojen metsien lajiston suojelun kannalta. Paljakan ja Latvavaaran Natura-alueella esiintyy yksitoista EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Pirunkirkon Natura-alueella on luontotyyppi-inventoinnin mukaan kahdeksan EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Paljakan ja Pirunkirkon alueen metsistä suurin osa on kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää. Korkeimmat laet suunnittelualueella ovat luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Paljakka (382 m mpy), Ristisuon pohjoispuolinen laki (375 m) ja Holstinvaara (370 m). Purojen varsilla on lehtoja. Metsistä suurin osa on yli 150-vuotiaita. Suunnittelualueella on valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja sekä ja lintudirektiivin lajeja. Vaikka suuri osa suunnittelualueesta on suojeltu jo varhaisessa vaiheessa, löytyy sieltä merkkejä alueen varhaisesta käytöstä jopa esihistorialliselta ajalta. Maisemaan ovat jättäneet jälkensä vanhakantainen pyyntikulttuuri, metsätalous ja uitto sekä perinteiseen maatalouteen liittyvä luonnonniittykulttuuri. Luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi suunnittelualueella on erityistä merkitystä virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta, koska alueet sijaitsevat Paljakan matkailukeskuksen läheisyydessä. Aluetta voidaan pitää paikallisesti ja maakunnallisesti merkittävänä luontomatkailun ja virkistyskäytön kehittämiskohteena. Suunnitelma perustuu luonnonsuojelulakiin ja -asetukseen, EU:n luonto- ja lintudirektiivin määräyksiin, Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön periaatteisiin, perusselvityksiin alueen luonnosta ja käytöstä, Metsähallituksen suunnitteluohjeeseen, sidosryhmien antamiin tietoihin ja näkemyksiin sekä paikallisten asukkaiden mielipiteisiin. Osallistamisen tuloksia on hyödynnetty mm. alueen käytön linjauksissa. Suunnittelualueen hoidon ja käytön ensisijaisena tavoitteena on luontotyyppien runsauden ja lajistollisen monimuotoisuuden turvaaminen. Aluetta kehitetään matkailukohteena osana Paljakan matkailualuetta siten, etteivät suunnittelualueen suojeluarvot vaarannu. Suojeluarvot turvataan mm. oikeilla vyöhykerajauksilla, rakenteilla ja opastuksella. Paljakan luonnonpuisto, luontotyypit, luonnonsuojelu, luontomatkailu, osallistava suunnittelu Suunnitelman ovat kirjoittaneet Jouni Aarnio, Pentti Hamunen, Ulla Heikkilä, Mauno Heikkinen, Kerttu Härkönen, Riitta Nykänen ja Risto Ridell. SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 73 ISSN ISBN (PDF) SIVUMÄÄRÄ 57 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA
6 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 2010 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER 824/623/2006 TYP AV SKYDDSOMRÅ- DE/SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA OM- RÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET FÖRFATTARE PUBLIKATION SAMMANDRAG naturreservat, skyddsprogrammet för gammal skog, skyddsskog, Natura 2000 Paljakka naturreservat, Latvavaara skyddsprogramsobjekt, Pirunkirkkos skyddsskog Paljakka och Latvavaara FI Pirunkirkko FI Österbottens naturtjänster Forststyrelsen Skötsel- och användningsplan för Paljakka naturreservat, Latvavaara och Pirunkirkko Natura området Paljakka och Latvavaara (FI ) ligger i landskapet Kajanaland i Uleåborgs län, i huvudsak på Puolanka kommuns område, den östra delen ligger i Hyrynsalmi kommun i området med skogshöjder i Kajanaland. Natura området Pirunkirkko (FI ) ligger i Puolanka kommun. Planeringsområdets areal är ha, området består av det 1956 genom lag grundade Paljakka naturreservat (2 953 ha), Latvavaara, som är ett objekt enligt skyddsprogrammet för gammal skog (166 ha) och Pirunkirkkos skyddsskog (74 ha; Forststyrelsens beslut ). NYCKELORD ANDRA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER Planeringsområdet är värdefullt för naturskyddet med tanke på Natura-naturtyperna samt skyddet av faunan och arter som lever i gammal skog. I Natura-området Paljakka och Latvavaara förekommer elva naturtyper som ingår i bilaga I till EU:s habitatdirektiv. På Natura-området Pirunkirkko förekommer enligt naturtypsinventeringen åtta naturtyper som ingår i bilaga I till EU:s habitatdirektiv. Största delen av skogarna i Paljakka och Pirunkirkko är frisk moskog som domineras av gran. De högsta topparna på planeringsområdet Paljakka (382 m ö.h.) i naturreservatets södra del, Ristisuos norra topp (375 m) och Holstinvaara (370 m). Längs bäckarna finns lundar. Av skogarna är största delen över 150 år gamla. På planeringsområdet förekommer arter som är hotade såväl lokalt som i hela landet samt arter enligt fågeldirektivet. Även om största delen av planeringsområdet har blivit skyddat redan i ett tidigt skede finns det tecken på användning av området redan under förhistorisk tid. Ålderdomlig fångstkultur, skogsbruk och flottning samt naturängskultur med anknytning till traditionellt jordbruk har lämnat sina spår i landskapet. Förutom att planeringsområdet är värdefullt med tanke på naturskydd är områdena även betydelsefulla för rekreationen och naturturismen, eftersom områdena ligger nära Paljakka turistcentrum. Området kan både lokalt och landskapmässigt anses som ett utvecklingsobjekt för naturturism och rekreation. Planen grundar sig på naturvårdslagen och -förordningen, bestämmelser i EU:s habitat- och fågeldirektiv, Forststyrelsens principer för skötseln och användningen av naturskyddsområden, grundutredningar angående områdets natur och användning, Forststyrelsens planeringsanvisningar, information och åsikter från intressegrupper samt lokalbefolkningens åsikter. Man har utnyttjat resultat från deltagandet bl.a. i riktlinjerna för områdets användning. Det främsta syftet med vården och användningen av planeringsområdet är att trygga de talrika naturtyperna och arternas mångfald. Området utvecklas som ett turistmål som en del av Paljakka turistområde på ett sätt som inte riskerar planeringsområdets skyddsvärden. Skyddsvärdena tryggas bl.a. via ändamålsenliga zonbegränsningar, konstruktioner och guidning. Paljakka naturreservat, naturtyper, naturskydd, naturturism, deltagande planering Skötsel- och användningsplanen har skrivits av Jouni Aarnio, Pentti Hamunen, Ulla Heikkilä, Mauno Heikkinen, Kerttu Härkönen, Riitta Nykänen och Risto Ridell. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 73 ISSN ISBN (PDF) SIDANTAL 57 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS
7 Sisällys 1 Johdanto... 7 ALUEEN LUONTO JA TÄHÄNASTINEN KÄYTTÖ Luonto, historia ja nykyinen käyttö Yleiskuvaus Geologia ja geomorfologia Vesistöt Natura-luontotyypit Paljakka ja Latvavaara Pirunkirkko Lajisto Kasvit Eläimet Historia Perustamishistoria Kulttuuriperintö Nykyinen käyttö Maankäyttöanalyysit Yhteenveto tärkeimmistä arvoista suojelun ja käytön kannalta HOITO JA KÄYTTÖ Hoidon ja käytön tavoitteet Vyöhykealuejako Luonto- ja kulttuuriarvot Luonnonsuojelu ja -hoito Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Retkeily Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Opastusviestintä Matkailun yritystoiminta Palvelurakenteiden huolto...37
8 7 Tutkimus Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Muu käyttö Marjastus ja sienestys Kalastus Metsästys Poronhoito Puuston käyttö Maastoliikenne ja muu liikkuminen Toimenpidesuunnitelmat Suunnittelualueen ulkopuolinen maankäyttö HALLINTO JA TOTEUTUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Käytön ohjaus, sopimukset, järjestyssääntö ja laajentaminen Turvallisuus ja pelastustoiminta Valvonta Yhteistyö Resurssit ja aikataulu Suunnitelman vaikutusten arviointi Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Seuranta Lähteet Liitteet Liite 1 Kuva Kainuun maakuntakaavasta Liite 2 Kuva Kotilan osayleiskaavasta Liite 3 Yhteenveto yleisötilaisuuksien kommenteista Liite 4 Lausuntoyhteenveto Liite 5 Maankäyttöanalyysin selitteet Liite 6 Ympäristöministeriön vahvistuskirje... 56
9 1 Johdanto Paljakan luonnonpuisto ja Latvavaaran alue sijaitsevat pääosin Puolangan ja osin Hyrynsalmen kunnassa. Natura-alueen (FI ) pinta-ala on ha (KihtiGis). Pirunkirkon Natura-alue (FI ) sijaitsee Paljakan luonnonpuiston länsipuolella Puolangan kunnassa. Alueen pintaala on 74 ha. (kuva 1) Paljakan luonnonpuisto on lailla (634/1956) perustettu luonnonsuojelualue, Latvavaara kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Pirunkirkon alueesta on perustettu suojelumetsä Metsähallituksen päätöksellä (kuva 2). Hoito- ja käyttösuunnitelma koskee näitä valtion omistamia em. alueita. Suunnitelma koskee myös mainittuihin alueisiin myöhemmin liitettäviä alueita. Suunnitelma on tehty vuosille Seutukaavat, maakuntakaavat ja yleiskaavat Kainuun maakuntakaavassa (Liite 1) suunnittelualue kuuluu luontomatkailun kehittämisalueeseen. Paljakan luonnonpuisto ja Latvavaaran alue on merkitty kaavaan SL (luonnonsuojelualue) -merkinnällä, Pirunkirkon alue S-merkinnällä ja arvokkaaksi kallioalueeksi. Pirunkirkon ja Latvavaaran alueella on voimassa Kotilan osayleiskaava 1988 (Liite 2). Pirunkirkon suojelumetsästä vanha aarnialueosa on SL-1 -merkinnällä (luonnonsuojelualue), loput siitä on MU-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta tai ympäristöarvoja). Latvavaaran alue on yleiskaavassa MU-merkinnällä. Ympäröivät alueet ovat pääosin MU-aluetta. Yleiskaavassa Pirunkirkon ja Latvavaaran alueelle on merkitty ulkoilureittejä. Kuva 1. Sijainti ja päämaankäyttöluokkakartta Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueesta. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Genimap Oy, Lupa L
10 Kuva 2. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueen rajaus, yleispiirteet ja nimistö. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon alueilla ei ole vahvistettua hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Alueet sijaitsevat Paljakan matkailukeskuksen läheisyydessä. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tarpeellinen alueisiin kohdistuvien ulkoilu- ja virkistyskäytön kehittämistarpeiden vuoksi, mikä on todettu myös Kainuun Natura verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa (Kainuun ympäristökeskus & Metsähallitus 2006). Metsähallituksen omassa alueiden yleisökäytön luokituksessa alueet kuuluvat Ukkohalla Paljakka Siikavaaran aluekokonaisuuteen. Suunnittelun organisointi ja toteutus Hoito- ja käyttösuunnitelman laati Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Suunnitelman laatimista varten perustettiin projektiryhmä, jonka projektipäällikkönä oli suunnittelija Pentti Hamunen ja muina jäseninä erikoissuunnittelija Ulla Heikkilä, puistonjohtaja Kerttu Härkönen ja eräsuunnittelija Mauno Heikkinen. Ryhmä kokoontui suunnitteluprosessin aikana kaksi kertaa. Kokouksiin osallistui myös muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Kokouksista laadittiin pöytäkirjat, jotka tallennettiin Metsähallituksen asianhallintajärjestelmään. Ohjausryhmänä toimi Pohjanmaan luontopalveluiden johtoryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata hoidon ja käytön suunnitte- 8
11 lua sekä käsitellä ja hyväksyä projektisuunnitelma, alueen hoidolle ja käytölle asetetut tavoitteet sekä valmis suunnitelma ennen sen vahvistamista. Osallistaminen Suunnitelman laatimisessa noudatettiin osallistavan suunnittelun periaatteita. Suunnitteluprosessin aikana järjestettiin kaksi avointa yleisötilaisuutta: ensimmäinen Paljakassa toukokuussa 2006 ja toinen huhtikuussa Ensimmäisessä tilaisuudessa kartoitettiin paikallisen väestön mielipiteitä alueen hoidon ja käytön järjestämiseksi. Jälkimmäisessä tilaisuudessa, joka järjestettiin ennen suunnitelman virallista lausuntokierrosta, esiteltiin hoito- ja käyttösuunnitelman käsikirjoitusta. Tilaisuuksien muistiot tallennettiin Metsähallituksen asianhallintajärjestelmään. Perusselvitykset ja aikaisemmat suunnitelmat Luontotyyppi-inventointi, linnustoselvitys sekä kulttuuriperintöinventointi (Laurila ym. 2007) on tehty alueelle vuonna Alueella ei ole aikaisempaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnitelman hyväksymis- ja vahvistamistiedot Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Metsähallituksessa vahvistetun hoito- ja käyttösuunnittelun ohjeen (Metsähallitus 2007) mukaisesti. Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy Metsähallitus. Paljakan luonnonpuiston osalta suunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö (Liite 6). 9
12 ALUEEN LUONTO JA TÄHÄNASTINEN KÄYTTÖ 2 Luonto, historia ja nykyinen käyttö 2.1 Yleiskuvaus Paljakan luonnonpuisto on ainoita alueita Kainuussa, mistä löytyy metsiköitä, joissa ei näy ihmistoiminnan jälkiä. Metsät ovat suurelta osin lehtipuusekoitteisia tuoreen kankaan kuusikoita. Pääosa alueesta on yli 300 m merenpinnan yläpuolella, korkeimpien lakiosien yltäessä yli 380 m:n korkeuteen. Kasvillisuus on varsin vaihtelevaa soiden, soistumien sekä kangasmetsien ja lehdon mosaiikkia. Valtaosa soista on luonnontilaisia, mutta joillakin entisillä niittypalstoilla on nähtävissä vieläkin kulttuurivaikutusta. Alueella on joitakin pienehköjä ojitusalueita. Lajistollisesti Paljakan alue on mielenkiintoinen. Kasvillisuudessa tulevat esille monet eteläiset ja pohjoiset piirteet. Myös itäiset taigalajit antavat sille oman leimansa. Lahopuustossa elävä eliölajisto on edustava. Virtaavan veden rehevöittävä vaikutus näkyy etenkin rinteillä vaateliaana kasvilajistona. Rehevissä metsissä elää liito-oravia, ja alueella esiintyy suurpetoja. Linnusto muodostuu vanhoja metsiä suosivista sekä itäisistä lajeista. Alueella on lukuisia uhanalaisia lajeja. Latvavaara on paljolti Paljakan luonnonpuiston kaltainen. Lahopuuta on paikoin paljon, ja lehtipuilla on hyvä lahojatkumo. Pirunkirkon alueella merkittäviä luonnonpiirteitä ovat mm. vanhat aarnimetsät sekä kallio- ja vyörykiviseinäinen rotkolaakso. Kumpareiden ja louhikoiden väleissä on reheviä lehtoja ja korpia. Jokilaaksossa on tulvametsää ja koskien tuntumassa pienialaisia luonnontulvaniittyjä. 2.2 Geologia ja geomorfologia Suunnittelualue sijaitsee Kainuun vaarajaksolla, joka ulottuu pohjois-eteläsuunnassa Puolangalta Sotkamoon. Korkeimmat laet suunnittelualueella ovat luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Paljakka (382 m mpy), Ristisuon pohjoispuolinen laki (375 m) ja Holstinvaara (370 m). (kuva 3) Kainuun liuskealue kulkee Oulujärven itäpuolitse Puolangan itäosien halki jatkuen pohjoiseen. Liuskemuodostuma jakaantuu rapautumista hyvin kestävään kvartsiittijaksoon, jolle ovat tunnusomaisia verrattain korkeat vaarat ja mäkiryhmät, ja matalampaan kiilleliuskejaksoon, jossa tavataan kiilleliuskeen ohella mm. fylliittejä, mustaliusketta ja dolomiittia. Suunnittelualue sijaitsee pääosin kvartsiittijaksolla. Kallioperää verhoaa moreenikerros, joka on Kainuussa keskimäärin 1 3 m paksu. Puolangan vaarojen laet ovat muinaisten merivaiheiden aikana olleet saaria, minkä takia lakialueilla on vedenkoskemattomia eli supra-akvaattisia maalajeja. Kalliopaljastumia on vähän. Näistä merkittävin on Pirunkirkon rotkolaakso. Pirunkirkon rotko on osa Louhenjoen kapeaa kanjonia. 10
13 Kuva 3. Korkeussuhteet ja pinnanmuodot Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueella. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/ Vesistöt Suunnittelualue sijaitsee Oulujoen vesistöalueella (kuva 4). Paljakan luonnonpuistossa on vettä noin 20 ha (SutiGis), joka sisältää 6 lampea ja 49 puroa mm. Leililampi, Ilvespuro, Mustarinnanpuro, Egyptinpuro ja Jatkonpuro. Latvavaarassa ei ole vesistöä lukuun ottamatta muutamaa vesilaskua. Pirunkirkon alueella vettä on noin 1,6 ha Louhenjoessa, joka on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi pienvedeksi (Rajamäki & Saastamoinen 1994). Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. 11
14 Kuva 4. Valuma-aluejako, purkupisteet, pohjavesialueet, vesistöt, virtaavat vedet, ojat ja suot Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon alueella. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. 12
15 2.4 Natura-luontotyypit Paljakka ja Latvavaara Paljakan luonnonpuisto ja Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelman kohde kuuluvat samaan Natura-alueeseen. Alueelle on tehty luontotyyppi-inventointi vuonna (kuvat 5 ja 6) Luontotyyppitiedot perustuvat maastoinventointeihin ja Paljakan luonnonpuiston alueella vuonna 1985 tehtyyn kasvillisuuskartoitukseen (Kaikkonen & Liedenpohja-Ruuhijärvi 1985). Taulukossa 1 on lueteltu Natura-alueen luontotyypit ja niiden pinta-alat eri edustavuusluokissa. Taulukon tiedot perustuvat vuonna 2006 tehtyyn luontotyyppi-inventointiin. Kuva 5. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueen Natura-luontotyypit. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. 13
16 Kuva 6. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueen Natura-luontotyyppien edustavuus. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. 14
17 Taulukko 1. Natura luontotyypit Paljakan ja Latvavaaran Natura-alueella. Edustavuusluokat: 10 = erinomainen, 20 = hyvä, 30 = merkittävä, 40 = ei merkittävä. * = priorisoitu luontotyyppi. LT = luontotyyppi. Yht. = yhteensä ha. Osuus = osuus kokonaispinta-alasta %. Pinta-ala ha Pinta-ala ha Koodi Luontotyyppi Edustavuus Osuus LT 2. LT Yht Humuspit. järvet + lammet Pikkujoet ja purot Keidassuot* Vaihettumis- ja rantasuot Lähteet ja lähdesuot 2 < 1 < 1 3 < Huurresammallähteet <1 <1 < Letot Aapasuot* Luonnonmetsät* Lehdot D0 Puustoiset suot* Ei mitään luontotyyppiä Osa luontotyypeistä voi esiintyä päällekkäisinä. Paljakan ja Latvavaaran Natura-alueella päällekkäisiä luontotyyppejä ovat aapasuot, keidassuot, puustoiset suot, letot ja lähteet. Ensimmäisenä luontotyyppinä ilmoitetaan suoyhdistymä: joko aapasuo tai keidassuo. Toisena luontotyyppinä voi esiintyä puustoinen suo, letto tai lähde. Humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot Alueen humuspitoiset järvet ja lammet vastaavat hyvin luontotyyppinsä määritelmää ja ovat luonnontilaisia. Pikkujoet ja purot ovat luonnontilaisia lukuun ottamatta joitakin ojitusalueiden puroja. Egyptinpuro on osittain ojana, ja paikoitellen alkuperäinen uoma on jäänyt kuivaksi. Mustarinnanpuroon, joka lähtee Ristisuon ojitusalueelta, laskee ojia. Paljakan luonnonpuistossa on kaksi Mustarinnanpuroa, joista pohjoisempi ja pitempi on hyvin luonnontilainen. Ristisuonlammilta lähtevää puroa on kaivettu ojan jatkeeksi. Luonnonmetsät Mustarinnan alueella on laajahkolla alueella hyvin edustavaa kuusivaltaista luonnonmetsää, ikikuusikkoa. Metsä on arvioitu monin paikoin yli 200-vuotiaaksi. Useilla kuvioilla on mitattu lahopuuta yli 50 m 3 /ha, joillakin kuviolla jopa yli 100 m 3 /ha (kuva 9, s. 31). Muuallakin on pienempiä runsaslahopuustoisia ja hyvin luonnontilaisia metsiä. Kuitenkin luonnontilaisuus alueella vaihtelee: Luonnonpuiston länsiosassa on laaja alue, missä metsä on harvennettua ja tasarakenteista, mutta kuitenkin jo vanhaa, eikä lahopuuta ole juuri ollenkaan. Paljakan ja Latvavaaran Naturaalueella on 600 ha, joka ei ole mitään luontotyyppiä. Tämä on lähes kokonaan metsää, joka ei täytä luonnonmetsän kriteereitä. Lehdot Paljakalle ovat tyypillisiä purojen varsilla olevat lehdot. Yleisimmät lehtotyypit ovat hiirenporrasisoalvejuurityyppi ja lehtokorpi. Suurin osa lehdoista on luonnontilassa ja muutenkin edustavuudeltaan hyviä. Egyptinkorvessa on laajahko ojitettu alue, joka on osin lehtokorpea. Löytöjärven itärannalla lähellä Ristisuonlampea olevalla ojitusalueella ja Löytöjärven itärannalla on ojitettua lehtoa. Kaikkiaan lehtoa on ojitettu 16 ha:n alalla. 15
18 Aapasuot Suurimmat aapasuot ovat Ristisuo ja Kilpisuo. Alueen aapasuot ovat luontaisten syiden takia edustavuudeltaan ainoastaan hyviä tai merkittäviä. Lisäksi joillakin aapasoilla ojitukset heikentävät edustavuutta. Keidassuot Paljakan alueen keidassuot eivät ole erityisen edustavia. Edustavuutta ovat laskeneet sekä luontaiset syyt että ihmistoiminnan vaikutus. Kankisuo on alueen suurin keidassuo. Sen edustavuutta on laskenut suon pohjoisosan ojitus. Mustarinnanpuron pohjoispuolella olevan pienen keidassuon edustavuutta laskevat ojitukset. Puustoiset suot Natura-luontotyyppiin puustoiset suot kuuluvat rämeet ja korvet lukuun ottamatta lehtokorpia, jotka kuuluvat luontotyyppiin lehdot. Suoyhdistymiin kuuluville puustoisille soille ilmoitetaan kaksi päällekkäistä luontotyyppiä. Aapasuon reunoilla oleville puustoisille soille ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä aapasuo ja toisena puustoinen suo. Keidassuolla olevalle puustoiselle suolle ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä keidassuo ja toisena puustoinen suo. Valtaosa osa alueen puustoisista soista on kasvillisuustyyppiä ruoho- ja heinäkorpi. Tämän lisäksi alueella on erityyppisiä rämeitä ja muita korpityyppejä. Puustoisilla soilla on ennallistamistarvetta 40 ha:n alalla. Lähteet ja lähdesuot sekä huurresammallähteet Lähteet voivat esiintyä päällekkäisenä luontotyyppinä sekä aapasuon että keidassuon kanssa, jolloin suoyhdistymä ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä ja lähde toisena luontotyyppinä. Alueelta on luontotyyppi-inventoinnissa löydetty 81 lähdettä, joista yksi on huurresammallähde. Huurresammallähde on edustavuudeltaan erinomainen. Muista lähteistä suurin osa on edustavuudeltaan joko hyviä tai erinomaisia. Ojitusalueilla myös lähteiden edustavuus on laskenut. Mustanrinnanpuron pohjoispuolella on kaksi lähteikköä, joista kummastakin lähtee ojat. Egyptinkorven ojitusalueella olevista lähteistä vesi laskee ojiin. Näillä lähteillä on ennallistamistarvetta. Vaihettumis- ja rantasuot Nämä suot voivat olla kasvillisuustyypeiltään erityyppisiä nevoja. Ne ovat pieniä soita, jotka eivät kuulu mihinkään suoyhdistymätyyppiin. Suunnittelualueen vaihettumis- ja rantasoilla on ennallistamistarvetta noin 3 ha:n alalla. Letot Letot voivat esiintyä päällekkäisenä luontotyyppinä sekä aapasuon että keidassuon kanssa, jolloin suoyhdistymä ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä ja letto toisena luontotyyppinä. Yleisin lettotyyppi alueella on lettokorpi, mutta myös muita lettotyyppejä esiintyy. Egyptinkorven ojitusalueella on kaksi pientä lettoa. Kaikkiaan ojitettua lettoa on alueella noin 1 ha:n alalla. 16
19 2.4.2 Pirunkirkko Pirunkirkon Natura-alueen luontotyypit on lueteltu taulukossa 2. Taulukossa ovat kunkin luontotyypin pinta-alat eri edustavuusluokissa. Taulukossa olevat luontotyyppitiedot perustuvat maastoinventointiin, joka on tehty vuonna (kuvat 5 ja 6) Taulukko 2. Natura luontotyypit Pirunkirkon Natura-alueella. Edustavuusluokat: 10 = erinomainen, 20 = hyvä, 30 = merkittävä, 40 = ei merkittävä. * = priorisoitu luontotyyppi. Osuus = osuus kokonaispinta-alasta %. Koodi Luontotyyppi Pinta-ala ha Yht. Edustavuus ha Osuus 3260 Pikkujoet ja purot Tulvaniityt Vaihettumis- ja rantasuot <1 < Lähteet ja lähdesuot <1 < Silikaattikalliot Luonnonmetsät* Lehdot 4 < D0 Puustoiset suot* E0 Tulvametsät* Ei mitään luontotyyppiä Pikkujoet ja purot Tähän Natura-luontotyyppiin kuuluvat Pirunkirkon Natura-alueella Louhenjoki sekä Louhenjokeen länsipuolelta laskeva puro. Louhenjoki on edustavuudeltaan erinomainen. Louhenjokeen lännestä laskevan puron edustavuus on ainoastaan merkittävä. Puron uoma oli kuiva kesällä Tulvaniityt ja tulvametsät Pirunkirkon rotkolaaksosta alavirtaan jokilaaksossa on koivuvaltaisia edustavia tulvametsiä. Tulvaniityt koivikoituvat ja pensoittuvat, ja ne ovat edustavuudeltaan ainoastaan merkittäviä. Luonnonmetsät Edustavimmat luonnonmetsät Pirunkirkon Natura-alueella ovat Louhenjoen ympäristössä. Ne ovat luokkaa hyvä. Näillä kuvioilla on lahopuuta noin 40 m 3 /ha (kuva 9, s. 31). Lehdot Alueella on useita pienehköjä lehtolaikkuja. Kasvillisuustyypeiltään lehdot ovat metsäkurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyyppiä (GOMaT), metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyyppiä (GOFiT) tai lehtokorpea (LhK). Lehdot ovat yleensä edustavuudeltaan luokkaa hyvä. Vaihettumis- ja rantasuot sekä puustoiset suot Puustoisista soista valtaosa on pienialaisia heinä- ja ruohokorpia. Suurin osa alueen soista on edustavuudeltaan hyvää tai erinomaista. Alueen länsiosassa on osittain ojitettu Lososuo; vaikka ojat eivät ulotu Natura-alueelle, ne ovat kuivattaneet suota myös Natura-alueen puolella. 17
20 Lähteet ja lähdesuot Alueella on yksi mesotrofinen lähdesuo, joka on edustavuudeltaan ainoastaan merkittävä. 2.5 Lajisto Kasvit Taulukossa 3 on lueteltu Paljakan (Paljakka ja Latvavaara) sekä Pirunkirkon Natura-alueilla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit sekä luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV kasvilajit. Taulukkoon on koottu sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaiset lajit. Tiedot lajeista on koottu ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietojärjestelmästä (tilanne ). Lisäksi on tarkistettu lajitiedot Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä SutiGis:stä, Naturatietokannasta ja kirjallisuudesta. Taulukko 3. Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon Natura alueiden uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainitut kasvit. Uhanalaisuusluokat (2001): VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen, RT = alueellisesti uhanalainen (voi olla valtakunnallisesti elinvoimainen tai silmälläpidettävä). Suunnittelualue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen 3b (keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala Kainuu). D = luontodirektiivin liitteet. Tieteellinen nimi Laji Paljakka & Latvavaara Pirunkirkko Uhanalaisuus Putkilokasvit Catabrosa aquatica vesihilpi x NT Cinna latifolia hajuheinä x NT, RT II, IV Dactylorhiza traunsteineri kaitakämmekkä x VU Eriophorum brachyantherum himmeävilla x NT, RT Poa remota korpinurmikka x LC, RT Sammalet Conocephalum conicum ruutusammal x VU Hamatocaulis vernicosus kiiltosirppisammal x VU II Jungermannia obovata koskikorvasammal x VU Plagiothecium platyphyllum purolaakasammal x VU Pseudoleskeelle papillos pohjanvaskisammal x NT, RT Jäkälät Arthonia incarnata raidanpiilojäkälä x NT Bryoria nadvornikiana aarniluppo x NT Calicium adspersum kelonuppijäkälä x VU Cybebe crasilenta varjojäkälä x VU Lobaria scrobiculata kalliokeuhkojäkälä x NT Ramalina thrausta lupporustojäkälä x x NT Sclerophora coniophaea härmähuhmarjäkälä x NT Kääväkkäät Amylocystis lapponica pursukääpä x x VU Antrodiella citrinella sitruunakääpä x VU Cineromyces lenis sirppikääpä x VU Cystostereum murraii känsäorvakka x NT Gloiodon strigosus harjasorakas x VU Oligoporus guttulata tippakääpä x NT Radulodon erikssonii haaparaspi x VU Skeletocutis brevispora lumokääpä x VU Skeletocutis odora korpiludekääpä x NT Skeletocutis stellae välkkyludekääpä x VU D 18
21 Paljakan luonnonpuistossa on tehty kasvillisuuskartoitus vuonna 1985 (Kaikkonen, Liedenpohja- Ruuhijärvi 1985). Kartoituksen yhteydessä kerättiin tietoa myös putkilokasvi- ja sammallajistosta. Tämän jälkeen ei ole tehty kattavia lajistokartoituksia. Taulukossa 3 mainittujen putkilokasvien osalta ensimmäiset tiedot ovat yleensä peräisin tästä kasvillisuuskartoituksesta. Putkilokasvien osalta direktiivilajien kasvupaikkojen nykyinen tilanne on tarkistettu maastossa. Kasvillisuuskartoituksessa vuonna 1985 on kerätty tietoa myös sammallajistosta; kuitenkin taulukossa 3 mainitut lajit ovat pääosin myöhäisempiä, eri havainnoijien tietoja. Paljakan luonnonpuisto on ollut yksi tutkimusalueista Kainuun vaarojen lakialueiden jäkäläkartoituksessa (Jääskeläinen 1997). Paljakan jäkälähavainnoista suurin osa on tehty tämän selvityksen aikana. Kääpähavainnot ovat kaikki 2000-luvulla tehdyistä inventoinneista. Alueella ei ole tehty kattavaa kääpäkartoitusta. Taulukkoon 3 ei ole merkitty hyvin epävarmoja, erittäin vanhoja tietoja. Lettorikosta on vuosisadan alusta kasvupaikkatieto: Puolanka, Paljakka. Taulukossa on vesihilpi, vaikka on epäilty, että tieto on väärä Eläimet Paljakasta on runsaasti liito-oravahavaintoja. Kesän 2006 maastotöiden aikana löydettiin liitooravan papanoita eri puolilta Paljakan ja Latvavaaran Natura-aluetta yhteensä yli 30 paikasta. Paljakassa on runsaasti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä: vanhaa kuusivaltaista metsää, jossa on sekapuuna haapaa ja koivua. Paljakasta on löydetty erityisesti suojeltava vanhojen metsien hyönteislaji korpikolva. Se on erittäin harvinaiseksi käynyt kuoriainen, joka elää äskettäin kaatuneiden kuusten kuoren alla. Tyypillinen elinympäristö on luonnontilainen kuusivaltainen korpi. Paljakan havainto korpikolvan toukista on vuodelta Taulukossa 4 on lueteltu kaikki Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon Natura-alueilla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläinlajit lukuun ottamatta lintuja, jotka ovat taulukossa 5. Taulukossa on lueteltu myös luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV lajit. Taulukko 4. Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon Natura alueiden uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainitut lajit. IUCN-uhanalaisuusluokat (2001): EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä. * = erityisesti suojeltava laji. D = luontodirektiivin liitteet. Tieteellinen nimi Laji Paljakka & Latvavaara Pirunkirkko Uhanalaisuus Nisäkkäät Pteromys volans liito-orava x x VU II, IV Lynx lynx ilves x NT II, IV Ursus arctus karhu x NT II, IV Lutra lutra saukko x NT II, IV Canis lupus susi x EN II, IV Hyönteiset Pytho kolwensis* korpikolva x EN II, IV D Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon alueella on tehty linnuston linjalaskentoja vuosina 1984, 1985, 1992, 1996 ja Taulukkoon 5 on koottu kaikkien laskentavuosien aineistosta uhanalaiset ja lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lintulajit. 19
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen
1 Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012 Kivimaan lehtojen, Tornivaaran lehtojen, Vinsanmaan lettojen, Kirvesaavan ja Vaaranjänkkä-Rovajänkkän Natura-alueet
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotKurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén
Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
LisätiedotKainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi
Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran
LisätiedotKuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016
Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 43 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSoidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus
Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotMetsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018
Metsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 82 Metsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotSaarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 74 Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotKuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017
Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotHepokönkään hoito- ja käyttösuunnitelma
Hepokönkään hoito- ja käyttösuunnitelma Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 44 Hepokönkään hoito- ja käyttösuunnitelma Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax Kansikuva: Jarmo
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotVorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Vorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Knsikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 75 Vorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Översättning: Cajsa
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLeppävirta Rengonlahti
Metsähallitus, Metsätalous Jouni Taivainen Leppävirta Rengonlahti Rantakaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Metsähallitus/Laatumaa Metsähallitus Metsähallitus asianro MH 3698/2013/04.01 KUVAILULEHTI
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotArvokkaat luontokohteet
Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan ja Itämäki Eteläjoen hoitoja käyttösuunnitelma 2006 2015
Kansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan ja Itämäki Eteläjoen hoitoja käyttösuunnitelma 2006 2015 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 28 Kansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotMiehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.
Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotOriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
LisätiedotSoidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
LisätiedotDIAARINUMERO. Kuusamon Valtavaaran kulttuuriperintökohteiden inventointi 2010
KUVAILULEHTI JULKAISIJA JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotAlkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Lisätiedot