Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma"

Transkriptio

1 Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 73

2

3 Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma

4 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax Kansikuva: Risto Sauso Metsähallitus 2010 ISSN ISBN (pdf)

5 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 2010 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 824/623/2006 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) JULKAISUN NIMI TIIVISTELMÄ luonnonpuisto, vanhojen metsien suojeluohjelma, suojelumetsä, Natura 2000 Paljakan luonnonpuisto, Latvavaaran suojeluohjelmakohde, Pirunkirkon suojelumetsä Paljakka ja Latvavaara FI Pirunkirkko FI Pohjanmaan luontopalvelut Metsähallitus Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma Paljakan ja Latvavaaran Natura alue (FI ) sijaitsee Oulun läänissä Kainuun maakunnassa: pääosin Puolangan kunnan alueella, itäosiltaan Hyrynsalmen kunnassa Kainuun vaarajaksolla. Pirunkirkon Natura alue (FI ) on Puolangan kunnassa. Suunnittelualueen pinta-ala on ha, joka muodostuu vuonna 1956 lailla perustetusta Paljakan luonnonpuistosta (2 953 ha), Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteesta (166 ha) ja Pirunkirkon suojelumetsästä (74 ha; Metsähallituksen päätös ). AVAINSANAT MUUT TIEDOT Suunnittelualue muodostaa luonnonsuojelullisesti merkittävän kohteen Natura-luontotyyppien sekä eläimistön ja vanhojen metsien lajiston suojelun kannalta. Paljakan ja Latvavaaran Natura-alueella esiintyy yksitoista EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Pirunkirkon Natura-alueella on luontotyyppi-inventoinnin mukaan kahdeksan EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Paljakan ja Pirunkirkon alueen metsistä suurin osa on kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää. Korkeimmat laet suunnittelualueella ovat luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Paljakka (382 m mpy), Ristisuon pohjoispuolinen laki (375 m) ja Holstinvaara (370 m). Purojen varsilla on lehtoja. Metsistä suurin osa on yli 150-vuotiaita. Suunnittelualueella on valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja sekä ja lintudirektiivin lajeja. Vaikka suuri osa suunnittelualueesta on suojeltu jo varhaisessa vaiheessa, löytyy sieltä merkkejä alueen varhaisesta käytöstä jopa esihistorialliselta ajalta. Maisemaan ovat jättäneet jälkensä vanhakantainen pyyntikulttuuri, metsätalous ja uitto sekä perinteiseen maatalouteen liittyvä luonnonniittykulttuuri. Luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi suunnittelualueella on erityistä merkitystä virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta, koska alueet sijaitsevat Paljakan matkailukeskuksen läheisyydessä. Aluetta voidaan pitää paikallisesti ja maakunnallisesti merkittävänä luontomatkailun ja virkistyskäytön kehittämiskohteena. Suunnitelma perustuu luonnonsuojelulakiin ja -asetukseen, EU:n luonto- ja lintudirektiivin määräyksiin, Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön periaatteisiin, perusselvityksiin alueen luonnosta ja käytöstä, Metsähallituksen suunnitteluohjeeseen, sidosryhmien antamiin tietoihin ja näkemyksiin sekä paikallisten asukkaiden mielipiteisiin. Osallistamisen tuloksia on hyödynnetty mm. alueen käytön linjauksissa. Suunnittelualueen hoidon ja käytön ensisijaisena tavoitteena on luontotyyppien runsauden ja lajistollisen monimuotoisuuden turvaaminen. Aluetta kehitetään matkailukohteena osana Paljakan matkailualuetta siten, etteivät suunnittelualueen suojeluarvot vaarannu. Suojeluarvot turvataan mm. oikeilla vyöhykerajauksilla, rakenteilla ja opastuksella. Paljakan luonnonpuisto, luontotyypit, luonnonsuojelu, luontomatkailu, osallistava suunnittelu Suunnitelman ovat kirjoittaneet Jouni Aarnio, Pentti Hamunen, Ulla Heikkilä, Mauno Heikkinen, Kerttu Härkönen, Riitta Nykänen ja Risto Ridell. SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 73 ISSN ISBN (PDF) SIVUMÄÄRÄ 57 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

6 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 2010 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER 824/623/2006 TYP AV SKYDDSOMRÅ- DE/SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA OM- RÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET FÖRFATTARE PUBLIKATION SAMMANDRAG naturreservat, skyddsprogrammet för gammal skog, skyddsskog, Natura 2000 Paljakka naturreservat, Latvavaara skyddsprogramsobjekt, Pirunkirkkos skyddsskog Paljakka och Latvavaara FI Pirunkirkko FI Österbottens naturtjänster Forststyrelsen Skötsel- och användningsplan för Paljakka naturreservat, Latvavaara och Pirunkirkko Natura området Paljakka och Latvavaara (FI ) ligger i landskapet Kajanaland i Uleåborgs län, i huvudsak på Puolanka kommuns område, den östra delen ligger i Hyrynsalmi kommun i området med skogshöjder i Kajanaland. Natura området Pirunkirkko (FI ) ligger i Puolanka kommun. Planeringsområdets areal är ha, området består av det 1956 genom lag grundade Paljakka naturreservat (2 953 ha), Latvavaara, som är ett objekt enligt skyddsprogrammet för gammal skog (166 ha) och Pirunkirkkos skyddsskog (74 ha; Forststyrelsens beslut ). NYCKELORD ANDRA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER Planeringsområdet är värdefullt för naturskyddet med tanke på Natura-naturtyperna samt skyddet av faunan och arter som lever i gammal skog. I Natura-området Paljakka och Latvavaara förekommer elva naturtyper som ingår i bilaga I till EU:s habitatdirektiv. På Natura-området Pirunkirkko förekommer enligt naturtypsinventeringen åtta naturtyper som ingår i bilaga I till EU:s habitatdirektiv. Största delen av skogarna i Paljakka och Pirunkirkko är frisk moskog som domineras av gran. De högsta topparna på planeringsområdet Paljakka (382 m ö.h.) i naturreservatets södra del, Ristisuos norra topp (375 m) och Holstinvaara (370 m). Längs bäckarna finns lundar. Av skogarna är största delen över 150 år gamla. På planeringsområdet förekommer arter som är hotade såväl lokalt som i hela landet samt arter enligt fågeldirektivet. Även om största delen av planeringsområdet har blivit skyddat redan i ett tidigt skede finns det tecken på användning av området redan under förhistorisk tid. Ålderdomlig fångstkultur, skogsbruk och flottning samt naturängskultur med anknytning till traditionellt jordbruk har lämnat sina spår i landskapet. Förutom att planeringsområdet är värdefullt med tanke på naturskydd är områdena även betydelsefulla för rekreationen och naturturismen, eftersom områdena ligger nära Paljakka turistcentrum. Området kan både lokalt och landskapmässigt anses som ett utvecklingsobjekt för naturturism och rekreation. Planen grundar sig på naturvårdslagen och -förordningen, bestämmelser i EU:s habitat- och fågeldirektiv, Forststyrelsens principer för skötseln och användningen av naturskyddsområden, grundutredningar angående områdets natur och användning, Forststyrelsens planeringsanvisningar, information och åsikter från intressegrupper samt lokalbefolkningens åsikter. Man har utnyttjat resultat från deltagandet bl.a. i riktlinjerna för områdets användning. Det främsta syftet med vården och användningen av planeringsområdet är att trygga de talrika naturtyperna och arternas mångfald. Området utvecklas som ett turistmål som en del av Paljakka turistområde på ett sätt som inte riskerar planeringsområdets skyddsvärden. Skyddsvärdena tryggas bl.a. via ändamålsenliga zonbegränsningar, konstruktioner och guidning. Paljakka naturreservat, naturtyper, naturskydd, naturturism, deltagande planering Skötsel- och användningsplanen har skrivits av Jouni Aarnio, Pentti Hamunen, Ulla Heikkilä, Mauno Heikkinen, Kerttu Härkönen, Riitta Nykänen och Risto Ridell. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 73 ISSN ISBN (PDF) SIDANTAL 57 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS

7 Sisällys 1 Johdanto... 7 ALUEEN LUONTO JA TÄHÄNASTINEN KÄYTTÖ Luonto, historia ja nykyinen käyttö Yleiskuvaus Geologia ja geomorfologia Vesistöt Natura-luontotyypit Paljakka ja Latvavaara Pirunkirkko Lajisto Kasvit Eläimet Historia Perustamishistoria Kulttuuriperintö Nykyinen käyttö Maankäyttöanalyysit Yhteenveto tärkeimmistä arvoista suojelun ja käytön kannalta HOITO JA KÄYTTÖ Hoidon ja käytön tavoitteet Vyöhykealuejako Luonto- ja kulttuuriarvot Luonnonsuojelu ja -hoito Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Retkeily Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Opastusviestintä Matkailun yritystoiminta Palvelurakenteiden huolto...37

8 7 Tutkimus Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Muu käyttö Marjastus ja sienestys Kalastus Metsästys Poronhoito Puuston käyttö Maastoliikenne ja muu liikkuminen Toimenpidesuunnitelmat Suunnittelualueen ulkopuolinen maankäyttö HALLINTO JA TOTEUTUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Käytön ohjaus, sopimukset, järjestyssääntö ja laajentaminen Turvallisuus ja pelastustoiminta Valvonta Yhteistyö Resurssit ja aikataulu Suunnitelman vaikutusten arviointi Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Seuranta Lähteet Liitteet Liite 1 Kuva Kainuun maakuntakaavasta Liite 2 Kuva Kotilan osayleiskaavasta Liite 3 Yhteenveto yleisötilaisuuksien kommenteista Liite 4 Lausuntoyhteenveto Liite 5 Maankäyttöanalyysin selitteet Liite 6 Ympäristöministeriön vahvistuskirje... 56

9 1 Johdanto Paljakan luonnonpuisto ja Latvavaaran alue sijaitsevat pääosin Puolangan ja osin Hyrynsalmen kunnassa. Natura-alueen (FI ) pinta-ala on ha (KihtiGis). Pirunkirkon Natura-alue (FI ) sijaitsee Paljakan luonnonpuiston länsipuolella Puolangan kunnassa. Alueen pintaala on 74 ha. (kuva 1) Paljakan luonnonpuisto on lailla (634/1956) perustettu luonnonsuojelualue, Latvavaara kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Pirunkirkon alueesta on perustettu suojelumetsä Metsähallituksen päätöksellä (kuva 2). Hoito- ja käyttösuunnitelma koskee näitä valtion omistamia em. alueita. Suunnitelma koskee myös mainittuihin alueisiin myöhemmin liitettäviä alueita. Suunnitelma on tehty vuosille Seutukaavat, maakuntakaavat ja yleiskaavat Kainuun maakuntakaavassa (Liite 1) suunnittelualue kuuluu luontomatkailun kehittämisalueeseen. Paljakan luonnonpuisto ja Latvavaaran alue on merkitty kaavaan SL (luonnonsuojelualue) -merkinnällä, Pirunkirkon alue S-merkinnällä ja arvokkaaksi kallioalueeksi. Pirunkirkon ja Latvavaaran alueella on voimassa Kotilan osayleiskaava 1988 (Liite 2). Pirunkirkon suojelumetsästä vanha aarnialueosa on SL-1 -merkinnällä (luonnonsuojelualue), loput siitä on MU-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta tai ympäristöarvoja). Latvavaaran alue on yleiskaavassa MU-merkinnällä. Ympäröivät alueet ovat pääosin MU-aluetta. Yleiskaavassa Pirunkirkon ja Latvavaaran alueelle on merkitty ulkoilureittejä. Kuva 1. Sijainti ja päämaankäyttöluokkakartta Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueesta. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Genimap Oy, Lupa L

10 Kuva 2. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueen rajaus, yleispiirteet ja nimistö. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon alueilla ei ole vahvistettua hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Alueet sijaitsevat Paljakan matkailukeskuksen läheisyydessä. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tarpeellinen alueisiin kohdistuvien ulkoilu- ja virkistyskäytön kehittämistarpeiden vuoksi, mikä on todettu myös Kainuun Natura verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa (Kainuun ympäristökeskus & Metsähallitus 2006). Metsähallituksen omassa alueiden yleisökäytön luokituksessa alueet kuuluvat Ukkohalla Paljakka Siikavaaran aluekokonaisuuteen. Suunnittelun organisointi ja toteutus Hoito- ja käyttösuunnitelman laati Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Suunnitelman laatimista varten perustettiin projektiryhmä, jonka projektipäällikkönä oli suunnittelija Pentti Hamunen ja muina jäseninä erikoissuunnittelija Ulla Heikkilä, puistonjohtaja Kerttu Härkönen ja eräsuunnittelija Mauno Heikkinen. Ryhmä kokoontui suunnitteluprosessin aikana kaksi kertaa. Kokouksiin osallistui myös muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Kokouksista laadittiin pöytäkirjat, jotka tallennettiin Metsähallituksen asianhallintajärjestelmään. Ohjausryhmänä toimi Pohjanmaan luontopalveluiden johtoryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata hoidon ja käytön suunnitte- 8

11 lua sekä käsitellä ja hyväksyä projektisuunnitelma, alueen hoidolle ja käytölle asetetut tavoitteet sekä valmis suunnitelma ennen sen vahvistamista. Osallistaminen Suunnitelman laatimisessa noudatettiin osallistavan suunnittelun periaatteita. Suunnitteluprosessin aikana järjestettiin kaksi avointa yleisötilaisuutta: ensimmäinen Paljakassa toukokuussa 2006 ja toinen huhtikuussa Ensimmäisessä tilaisuudessa kartoitettiin paikallisen väestön mielipiteitä alueen hoidon ja käytön järjestämiseksi. Jälkimmäisessä tilaisuudessa, joka järjestettiin ennen suunnitelman virallista lausuntokierrosta, esiteltiin hoito- ja käyttösuunnitelman käsikirjoitusta. Tilaisuuksien muistiot tallennettiin Metsähallituksen asianhallintajärjestelmään. Perusselvitykset ja aikaisemmat suunnitelmat Luontotyyppi-inventointi, linnustoselvitys sekä kulttuuriperintöinventointi (Laurila ym. 2007) on tehty alueelle vuonna Alueella ei ole aikaisempaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnitelman hyväksymis- ja vahvistamistiedot Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Metsähallituksessa vahvistetun hoito- ja käyttösuunnittelun ohjeen (Metsähallitus 2007) mukaisesti. Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy Metsähallitus. Paljakan luonnonpuiston osalta suunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö (Liite 6). 9

12 ALUEEN LUONTO JA TÄHÄNASTINEN KÄYTTÖ 2 Luonto, historia ja nykyinen käyttö 2.1 Yleiskuvaus Paljakan luonnonpuisto on ainoita alueita Kainuussa, mistä löytyy metsiköitä, joissa ei näy ihmistoiminnan jälkiä. Metsät ovat suurelta osin lehtipuusekoitteisia tuoreen kankaan kuusikoita. Pääosa alueesta on yli 300 m merenpinnan yläpuolella, korkeimpien lakiosien yltäessä yli 380 m:n korkeuteen. Kasvillisuus on varsin vaihtelevaa soiden, soistumien sekä kangasmetsien ja lehdon mosaiikkia. Valtaosa soista on luonnontilaisia, mutta joillakin entisillä niittypalstoilla on nähtävissä vieläkin kulttuurivaikutusta. Alueella on joitakin pienehköjä ojitusalueita. Lajistollisesti Paljakan alue on mielenkiintoinen. Kasvillisuudessa tulevat esille monet eteläiset ja pohjoiset piirteet. Myös itäiset taigalajit antavat sille oman leimansa. Lahopuustossa elävä eliölajisto on edustava. Virtaavan veden rehevöittävä vaikutus näkyy etenkin rinteillä vaateliaana kasvilajistona. Rehevissä metsissä elää liito-oravia, ja alueella esiintyy suurpetoja. Linnusto muodostuu vanhoja metsiä suosivista sekä itäisistä lajeista. Alueella on lukuisia uhanalaisia lajeja. Latvavaara on paljolti Paljakan luonnonpuiston kaltainen. Lahopuuta on paikoin paljon, ja lehtipuilla on hyvä lahojatkumo. Pirunkirkon alueella merkittäviä luonnonpiirteitä ovat mm. vanhat aarnimetsät sekä kallio- ja vyörykiviseinäinen rotkolaakso. Kumpareiden ja louhikoiden väleissä on reheviä lehtoja ja korpia. Jokilaaksossa on tulvametsää ja koskien tuntumassa pienialaisia luonnontulvaniittyjä. 2.2 Geologia ja geomorfologia Suunnittelualue sijaitsee Kainuun vaarajaksolla, joka ulottuu pohjois-eteläsuunnassa Puolangalta Sotkamoon. Korkeimmat laet suunnittelualueella ovat luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Paljakka (382 m mpy), Ristisuon pohjoispuolinen laki (375 m) ja Holstinvaara (370 m). (kuva 3) Kainuun liuskealue kulkee Oulujärven itäpuolitse Puolangan itäosien halki jatkuen pohjoiseen. Liuskemuodostuma jakaantuu rapautumista hyvin kestävään kvartsiittijaksoon, jolle ovat tunnusomaisia verrattain korkeat vaarat ja mäkiryhmät, ja matalampaan kiilleliuskejaksoon, jossa tavataan kiilleliuskeen ohella mm. fylliittejä, mustaliusketta ja dolomiittia. Suunnittelualue sijaitsee pääosin kvartsiittijaksolla. Kallioperää verhoaa moreenikerros, joka on Kainuussa keskimäärin 1 3 m paksu. Puolangan vaarojen laet ovat muinaisten merivaiheiden aikana olleet saaria, minkä takia lakialueilla on vedenkoskemattomia eli supra-akvaattisia maalajeja. Kalliopaljastumia on vähän. Näistä merkittävin on Pirunkirkon rotkolaakso. Pirunkirkon rotko on osa Louhenjoen kapeaa kanjonia. 10

13 Kuva 3. Korkeussuhteet ja pinnanmuodot Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueella. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/ Vesistöt Suunnittelualue sijaitsee Oulujoen vesistöalueella (kuva 4). Paljakan luonnonpuistossa on vettä noin 20 ha (SutiGis), joka sisältää 6 lampea ja 49 puroa mm. Leililampi, Ilvespuro, Mustarinnanpuro, Egyptinpuro ja Jatkonpuro. Latvavaarassa ei ole vesistöä lukuun ottamatta muutamaa vesilaskua. Pirunkirkon alueella vettä on noin 1,6 ha Louhenjoessa, joka on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi pienvedeksi (Rajamäki & Saastamoinen 1994). Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. 11

14 Kuva 4. Valuma-aluejako, purkupisteet, pohjavesialueet, vesistöt, virtaavat vedet, ojat ja suot Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon alueella. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. 12

15 2.4 Natura-luontotyypit Paljakka ja Latvavaara Paljakan luonnonpuisto ja Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelman kohde kuuluvat samaan Natura-alueeseen. Alueelle on tehty luontotyyppi-inventointi vuonna (kuvat 5 ja 6) Luontotyyppitiedot perustuvat maastoinventointeihin ja Paljakan luonnonpuiston alueella vuonna 1985 tehtyyn kasvillisuuskartoitukseen (Kaikkonen & Liedenpohja-Ruuhijärvi 1985). Taulukossa 1 on lueteltu Natura-alueen luontotyypit ja niiden pinta-alat eri edustavuusluokissa. Taulukon tiedot perustuvat vuonna 2006 tehtyyn luontotyyppi-inventointiin. Kuva 5. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueen Natura-luontotyypit. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. 13

16 Kuva 6. Paljakan luonnonpuiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon suunnittelualueen Natura-luontotyyppien edustavuus. Metsähallitus 2007, Suomen ympäristökeskus 2007, Maanmittauslaitos 1/MYY/07. 14

17 Taulukko 1. Natura luontotyypit Paljakan ja Latvavaaran Natura-alueella. Edustavuusluokat: 10 = erinomainen, 20 = hyvä, 30 = merkittävä, 40 = ei merkittävä. * = priorisoitu luontotyyppi. LT = luontotyyppi. Yht. = yhteensä ha. Osuus = osuus kokonaispinta-alasta %. Pinta-ala ha Pinta-ala ha Koodi Luontotyyppi Edustavuus Osuus LT 2. LT Yht Humuspit. järvet + lammet Pikkujoet ja purot Keidassuot* Vaihettumis- ja rantasuot Lähteet ja lähdesuot 2 < 1 < 1 3 < Huurresammallähteet <1 <1 < Letot Aapasuot* Luonnonmetsät* Lehdot D0 Puustoiset suot* Ei mitään luontotyyppiä Osa luontotyypeistä voi esiintyä päällekkäisinä. Paljakan ja Latvavaaran Natura-alueella päällekkäisiä luontotyyppejä ovat aapasuot, keidassuot, puustoiset suot, letot ja lähteet. Ensimmäisenä luontotyyppinä ilmoitetaan suoyhdistymä: joko aapasuo tai keidassuo. Toisena luontotyyppinä voi esiintyä puustoinen suo, letto tai lähde. Humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot Alueen humuspitoiset järvet ja lammet vastaavat hyvin luontotyyppinsä määritelmää ja ovat luonnontilaisia. Pikkujoet ja purot ovat luonnontilaisia lukuun ottamatta joitakin ojitusalueiden puroja. Egyptinpuro on osittain ojana, ja paikoitellen alkuperäinen uoma on jäänyt kuivaksi. Mustarinnanpuroon, joka lähtee Ristisuon ojitusalueelta, laskee ojia. Paljakan luonnonpuistossa on kaksi Mustarinnanpuroa, joista pohjoisempi ja pitempi on hyvin luonnontilainen. Ristisuonlammilta lähtevää puroa on kaivettu ojan jatkeeksi. Luonnonmetsät Mustarinnan alueella on laajahkolla alueella hyvin edustavaa kuusivaltaista luonnonmetsää, ikikuusikkoa. Metsä on arvioitu monin paikoin yli 200-vuotiaaksi. Useilla kuvioilla on mitattu lahopuuta yli 50 m 3 /ha, joillakin kuviolla jopa yli 100 m 3 /ha (kuva 9, s. 31). Muuallakin on pienempiä runsaslahopuustoisia ja hyvin luonnontilaisia metsiä. Kuitenkin luonnontilaisuus alueella vaihtelee: Luonnonpuiston länsiosassa on laaja alue, missä metsä on harvennettua ja tasarakenteista, mutta kuitenkin jo vanhaa, eikä lahopuuta ole juuri ollenkaan. Paljakan ja Latvavaaran Naturaalueella on 600 ha, joka ei ole mitään luontotyyppiä. Tämä on lähes kokonaan metsää, joka ei täytä luonnonmetsän kriteereitä. Lehdot Paljakalle ovat tyypillisiä purojen varsilla olevat lehdot. Yleisimmät lehtotyypit ovat hiirenporrasisoalvejuurityyppi ja lehtokorpi. Suurin osa lehdoista on luonnontilassa ja muutenkin edustavuudeltaan hyviä. Egyptinkorvessa on laajahko ojitettu alue, joka on osin lehtokorpea. Löytöjärven itärannalla lähellä Ristisuonlampea olevalla ojitusalueella ja Löytöjärven itärannalla on ojitettua lehtoa. Kaikkiaan lehtoa on ojitettu 16 ha:n alalla. 15

18 Aapasuot Suurimmat aapasuot ovat Ristisuo ja Kilpisuo. Alueen aapasuot ovat luontaisten syiden takia edustavuudeltaan ainoastaan hyviä tai merkittäviä. Lisäksi joillakin aapasoilla ojitukset heikentävät edustavuutta. Keidassuot Paljakan alueen keidassuot eivät ole erityisen edustavia. Edustavuutta ovat laskeneet sekä luontaiset syyt että ihmistoiminnan vaikutus. Kankisuo on alueen suurin keidassuo. Sen edustavuutta on laskenut suon pohjoisosan ojitus. Mustarinnanpuron pohjoispuolella olevan pienen keidassuon edustavuutta laskevat ojitukset. Puustoiset suot Natura-luontotyyppiin puustoiset suot kuuluvat rämeet ja korvet lukuun ottamatta lehtokorpia, jotka kuuluvat luontotyyppiin lehdot. Suoyhdistymiin kuuluville puustoisille soille ilmoitetaan kaksi päällekkäistä luontotyyppiä. Aapasuon reunoilla oleville puustoisille soille ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä aapasuo ja toisena puustoinen suo. Keidassuolla olevalle puustoiselle suolle ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä keidassuo ja toisena puustoinen suo. Valtaosa osa alueen puustoisista soista on kasvillisuustyyppiä ruoho- ja heinäkorpi. Tämän lisäksi alueella on erityyppisiä rämeitä ja muita korpityyppejä. Puustoisilla soilla on ennallistamistarvetta 40 ha:n alalla. Lähteet ja lähdesuot sekä huurresammallähteet Lähteet voivat esiintyä päällekkäisenä luontotyyppinä sekä aapasuon että keidassuon kanssa, jolloin suoyhdistymä ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä ja lähde toisena luontotyyppinä. Alueelta on luontotyyppi-inventoinnissa löydetty 81 lähdettä, joista yksi on huurresammallähde. Huurresammallähde on edustavuudeltaan erinomainen. Muista lähteistä suurin osa on edustavuudeltaan joko hyviä tai erinomaisia. Ojitusalueilla myös lähteiden edustavuus on laskenut. Mustanrinnanpuron pohjoispuolella on kaksi lähteikköä, joista kummastakin lähtee ojat. Egyptinkorven ojitusalueella olevista lähteistä vesi laskee ojiin. Näillä lähteillä on ennallistamistarvetta. Vaihettumis- ja rantasuot Nämä suot voivat olla kasvillisuustyypeiltään erityyppisiä nevoja. Ne ovat pieniä soita, jotka eivät kuulu mihinkään suoyhdistymätyyppiin. Suunnittelualueen vaihettumis- ja rantasoilla on ennallistamistarvetta noin 3 ha:n alalla. Letot Letot voivat esiintyä päällekkäisenä luontotyyppinä sekä aapasuon että keidassuon kanssa, jolloin suoyhdistymä ilmoitetaan ensimmäisenä luontotyyppinä ja letto toisena luontotyyppinä. Yleisin lettotyyppi alueella on lettokorpi, mutta myös muita lettotyyppejä esiintyy. Egyptinkorven ojitusalueella on kaksi pientä lettoa. Kaikkiaan ojitettua lettoa on alueella noin 1 ha:n alalla. 16

19 2.4.2 Pirunkirkko Pirunkirkon Natura-alueen luontotyypit on lueteltu taulukossa 2. Taulukossa ovat kunkin luontotyypin pinta-alat eri edustavuusluokissa. Taulukossa olevat luontotyyppitiedot perustuvat maastoinventointiin, joka on tehty vuonna (kuvat 5 ja 6) Taulukko 2. Natura luontotyypit Pirunkirkon Natura-alueella. Edustavuusluokat: 10 = erinomainen, 20 = hyvä, 30 = merkittävä, 40 = ei merkittävä. * = priorisoitu luontotyyppi. Osuus = osuus kokonaispinta-alasta %. Koodi Luontotyyppi Pinta-ala ha Yht. Edustavuus ha Osuus 3260 Pikkujoet ja purot Tulvaniityt Vaihettumis- ja rantasuot <1 < Lähteet ja lähdesuot <1 < Silikaattikalliot Luonnonmetsät* Lehdot 4 < D0 Puustoiset suot* E0 Tulvametsät* Ei mitään luontotyyppiä Pikkujoet ja purot Tähän Natura-luontotyyppiin kuuluvat Pirunkirkon Natura-alueella Louhenjoki sekä Louhenjokeen länsipuolelta laskeva puro. Louhenjoki on edustavuudeltaan erinomainen. Louhenjokeen lännestä laskevan puron edustavuus on ainoastaan merkittävä. Puron uoma oli kuiva kesällä Tulvaniityt ja tulvametsät Pirunkirkon rotkolaaksosta alavirtaan jokilaaksossa on koivuvaltaisia edustavia tulvametsiä. Tulvaniityt koivikoituvat ja pensoittuvat, ja ne ovat edustavuudeltaan ainoastaan merkittäviä. Luonnonmetsät Edustavimmat luonnonmetsät Pirunkirkon Natura-alueella ovat Louhenjoen ympäristössä. Ne ovat luokkaa hyvä. Näillä kuvioilla on lahopuuta noin 40 m 3 /ha (kuva 9, s. 31). Lehdot Alueella on useita pienehköjä lehtolaikkuja. Kasvillisuustyypeiltään lehdot ovat metsäkurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyyppiä (GOMaT), metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyyppiä (GOFiT) tai lehtokorpea (LhK). Lehdot ovat yleensä edustavuudeltaan luokkaa hyvä. Vaihettumis- ja rantasuot sekä puustoiset suot Puustoisista soista valtaosa on pienialaisia heinä- ja ruohokorpia. Suurin osa alueen soista on edustavuudeltaan hyvää tai erinomaista. Alueen länsiosassa on osittain ojitettu Lososuo; vaikka ojat eivät ulotu Natura-alueelle, ne ovat kuivattaneet suota myös Natura-alueen puolella. 17

20 Lähteet ja lähdesuot Alueella on yksi mesotrofinen lähdesuo, joka on edustavuudeltaan ainoastaan merkittävä. 2.5 Lajisto Kasvit Taulukossa 3 on lueteltu Paljakan (Paljakka ja Latvavaara) sekä Pirunkirkon Natura-alueilla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit sekä luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV kasvilajit. Taulukkoon on koottu sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaiset lajit. Tiedot lajeista on koottu ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietojärjestelmästä (tilanne ). Lisäksi on tarkistettu lajitiedot Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä SutiGis:stä, Naturatietokannasta ja kirjallisuudesta. Taulukko 3. Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon Natura alueiden uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainitut kasvit. Uhanalaisuusluokat (2001): VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen, RT = alueellisesti uhanalainen (voi olla valtakunnallisesti elinvoimainen tai silmälläpidettävä). Suunnittelualue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen 3b (keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala Kainuu). D = luontodirektiivin liitteet. Tieteellinen nimi Laji Paljakka & Latvavaara Pirunkirkko Uhanalaisuus Putkilokasvit Catabrosa aquatica vesihilpi x NT Cinna latifolia hajuheinä x NT, RT II, IV Dactylorhiza traunsteineri kaitakämmekkä x VU Eriophorum brachyantherum himmeävilla x NT, RT Poa remota korpinurmikka x LC, RT Sammalet Conocephalum conicum ruutusammal x VU Hamatocaulis vernicosus kiiltosirppisammal x VU II Jungermannia obovata koskikorvasammal x VU Plagiothecium platyphyllum purolaakasammal x VU Pseudoleskeelle papillos pohjanvaskisammal x NT, RT Jäkälät Arthonia incarnata raidanpiilojäkälä x NT Bryoria nadvornikiana aarniluppo x NT Calicium adspersum kelonuppijäkälä x VU Cybebe crasilenta varjojäkälä x VU Lobaria scrobiculata kalliokeuhkojäkälä x NT Ramalina thrausta lupporustojäkälä x x NT Sclerophora coniophaea härmähuhmarjäkälä x NT Kääväkkäät Amylocystis lapponica pursukääpä x x VU Antrodiella citrinella sitruunakääpä x VU Cineromyces lenis sirppikääpä x VU Cystostereum murraii känsäorvakka x NT Gloiodon strigosus harjasorakas x VU Oligoporus guttulata tippakääpä x NT Radulodon erikssonii haaparaspi x VU Skeletocutis brevispora lumokääpä x VU Skeletocutis odora korpiludekääpä x NT Skeletocutis stellae välkkyludekääpä x VU D 18

21 Paljakan luonnonpuistossa on tehty kasvillisuuskartoitus vuonna 1985 (Kaikkonen, Liedenpohja- Ruuhijärvi 1985). Kartoituksen yhteydessä kerättiin tietoa myös putkilokasvi- ja sammallajistosta. Tämän jälkeen ei ole tehty kattavia lajistokartoituksia. Taulukossa 3 mainittujen putkilokasvien osalta ensimmäiset tiedot ovat yleensä peräisin tästä kasvillisuuskartoituksesta. Putkilokasvien osalta direktiivilajien kasvupaikkojen nykyinen tilanne on tarkistettu maastossa. Kasvillisuuskartoituksessa vuonna 1985 on kerätty tietoa myös sammallajistosta; kuitenkin taulukossa 3 mainitut lajit ovat pääosin myöhäisempiä, eri havainnoijien tietoja. Paljakan luonnonpuisto on ollut yksi tutkimusalueista Kainuun vaarojen lakialueiden jäkäläkartoituksessa (Jääskeläinen 1997). Paljakan jäkälähavainnoista suurin osa on tehty tämän selvityksen aikana. Kääpähavainnot ovat kaikki 2000-luvulla tehdyistä inventoinneista. Alueella ei ole tehty kattavaa kääpäkartoitusta. Taulukkoon 3 ei ole merkitty hyvin epävarmoja, erittäin vanhoja tietoja. Lettorikosta on vuosisadan alusta kasvupaikkatieto: Puolanka, Paljakka. Taulukossa on vesihilpi, vaikka on epäilty, että tieto on väärä Eläimet Paljakasta on runsaasti liito-oravahavaintoja. Kesän 2006 maastotöiden aikana löydettiin liitooravan papanoita eri puolilta Paljakan ja Latvavaaran Natura-aluetta yhteensä yli 30 paikasta. Paljakassa on runsaasti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä: vanhaa kuusivaltaista metsää, jossa on sekapuuna haapaa ja koivua. Paljakasta on löydetty erityisesti suojeltava vanhojen metsien hyönteislaji korpikolva. Se on erittäin harvinaiseksi käynyt kuoriainen, joka elää äskettäin kaatuneiden kuusten kuoren alla. Tyypillinen elinympäristö on luonnontilainen kuusivaltainen korpi. Paljakan havainto korpikolvan toukista on vuodelta Taulukossa 4 on lueteltu kaikki Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon Natura-alueilla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläinlajit lukuun ottamatta lintuja, jotka ovat taulukossa 5. Taulukossa on lueteltu myös luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV lajit. Taulukko 4. Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon Natura alueiden uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainitut lajit. IUCN-uhanalaisuusluokat (2001): EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä. * = erityisesti suojeltava laji. D = luontodirektiivin liitteet. Tieteellinen nimi Laji Paljakka & Latvavaara Pirunkirkko Uhanalaisuus Nisäkkäät Pteromys volans liito-orava x x VU II, IV Lynx lynx ilves x NT II, IV Ursus arctus karhu x NT II, IV Lutra lutra saukko x NT II, IV Canis lupus susi x EN II, IV Hyönteiset Pytho kolwensis* korpikolva x EN II, IV D Paljakan ja Latvavaaran sekä Pirunkirkon alueella on tehty linnuston linjalaskentoja vuosina 1984, 1985, 1992, 1996 ja Taulukkoon 5 on koottu kaikkien laskentavuosien aineistosta uhanalaiset ja lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lintulajit. 19

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016

Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 43 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo

Lisätiedot

Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 74 Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax

Lisätiedot

Metsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018

Metsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Metsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 82 Metsäkylän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Leppävirta Rengonlahti

Leppävirta Rengonlahti Metsähallitus, Metsätalous Jouni Taivainen Leppävirta Rengonlahti Rantakaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Metsähallitus/Laatumaa Metsähallitus Metsähallitus asianro MH 3698/2013/04.01 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Vorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Vorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Vorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Knsikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 75 Vorlokin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Översättning: Cajsa

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Kansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan ja Itämäki Eteläjoen hoitoja käyttösuunnitelma 2006 2015

Kansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan ja Itämäki Eteläjoen hoitoja käyttösuunnitelma 2006 2015 Kansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan ja Itämäki Eteläjoen hoitoja käyttösuunnitelma 2006 2015 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 28 Kansanneva Kurkineva Muurainsuon, Kinkerisaarennevan

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025

Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025 Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025 TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Suometsäerämaa Life -

Suometsäerämaa Life - eliölajien hyväksi Suometsäerämaa Life - Suomen eteläisimpien aapasuoerämaiden suojelu Pohj Pohjanma ja Kai suoluonnon suojelemiseksi Loppuraportti 2005 ihmistä varten euroopassa Euroopan Unionin tukema

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 15.2.20 16. Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi. Lausuntopyyntö 30.11.2015

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 15.2.20 16. Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi. Lausuntopyyntö 30.11.2015 METSÄHAILITUS 1(9) 15.2.20 16 MH 5399/2015 Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi Lausuntopyyntö 30.11.2015 LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO SALLATUNTURIN MATKAILUPALVELUALUEEN LAAJENNUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot