Kaukolämmön käyttöraportit

Transkriptio

1 Kaukolämmön käyttöraportit Suositus M1/2010 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämmön käyttöraportit Energiateollisuus ry 2010

4 Energiateollisuus ry Suositus M1/2010 Tässä suosituksessa kuvataan lain (1211/2009) energiayhtiöiden energiatehokkuuspalveluista edellyttämän asiakkaille annettavan kaukolämmön käyttöraportin sisältö. Laki edellyttää lämmönmyyjän toimittamaan vähintään kerran vuodessa asiakkailleen raportin lämpöenergian käytöstä. Käyttöraportin tarkoituksena on auttaa asiakasta seuraamaan omaa energiankäyttöään. Käyttöraportissa tulee olla tieto asiakkaan lämmönkäytöstä raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta. Lisäksi raportissa on oltava vertailutietoja muihin vastaaviin asiakkaisiin. Raporttiin tulee myös liittää tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ja sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Tässä suosituksessa on kuvattu energiatehokkuuslain edellyttämän kaukolämmön käyttöraportin vähimmäisvelvoite. Lämmönmyyjät voivat kehittää omia, mahdollisesti lisäpalveluina tarjottavia käyttöraporttejaan siten, että kaukolämpöasiakkaat entistä paremmin ymmärtävät oman energiankäyttönsä tason ja mahdollisen säästöpotentiaalin. Käyttöraportti voi myös auttaa asiakasta löytämään kaukolämpölaitteissa tai rakennuksen lämmityslaitteissa olevat viat ja virheelliset toiminnot aiempaa nopeammin. Asiakkuustoimikunta Puheenjohtaja Kristian Rehnström, Fortum Power and Heat Oy Jäsenet Mervi Hursti, Kangasalan Lämpö Oy Timo Inkeroinen, Kotkan Energia Oy Marko Lundström, Tampereen Kaukolämpö Oy Marko Ojajärvi, Helsingin Energia Risto Pernu, Jyväskylän Energia Oy Jani Riuttaluoto, Keravan Energia Oy Timo Vattulainen, Vantaan Energia Oy Jyrki Väänänen, Varkauden Aluelämpö Oy Sihteeri Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry, sihteeri Työryhmä Jäsenet Klaus Ahlstrand, Vattenfall Lämpö Oy Marko Lundström, Tampereen Kaukolämpö Oy Pekka Takki, Helsingin Energia Timo Vattulainen, Vantaan Energia Oy Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry

5 Energiateollisuus ry Suositus M1/2010 KAUKOLÄMMÖN KÄYTTÖRAPORTIT SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta, lainsäädäntö Laki energiayhtiöiden energiatehokkuuspalveluista (1211/2009) Kaukolämmön kulutuksen seuranta ja raportointi Energiankäytön seuranta, tavoite ja käyttötavat Kaukolämmön käytön raportit Vuosittain asiakkaille toimitettava käyttöraportti, lain vähimmäisvaatimus Vuosittain asiakkaille toimitettava käyttöraportti, suositeltava sisältö Kustannusennuste Lisäpalveluna asiakkaille annettavat käyttöraportit Lämmitysenergian käytön lämpötilakorjaus Vertailutieto Asiakkaille toimitettava mittaustieto... 6 LIITE 1 Rakennusluokitus... 8 LIITE 2 Vertailutiedot LIITE 3 Malli kaukolämmön käyttöraportista... 11

6

7 1 1 Tausta, lainsäädäntö 1.1 Laki energiayhtiöiden energiatehokkuuspalveluista (1211/2009) Lain keskeisenä päämääränä on luoda edellytykset ja puitteet energiatehokkuutta parantavien ja energiansäästöä aikaansaavien päätösten tekemiselle energian mittausta, laskutusta ja energiankäyttöön liittyvän palautetiedon antamista sääntelemällä. Lakia sovelletaan kaikkiin energiayhtiöihin, jotka myyvät tai jakelevat loppukäyttäjille sähköä taikka myyvät kaukolämpöä, kaukojäähdytystä tai polttoainetta. Lailla säädetään energiayhtiöille velvollisuus tarjota loppukäyttäjille energian mittaamiseen ja laskutukseen liittyviä palveluja, joilla on vaikutusta energiatehokkuuden parantumiseen. Energian vähittäismyyjä velvoitetaan toimittamaan loppukäyttäjälle myös vuotuinen raportti tämän energiankäytöstä. Lisäksi energiayhtiöille säädetään velvollisuus toimittaa viranomaisille energiankulutusta koskevia tietoja. Lailla pannaan täytäntöön energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annettu direktiivi (2006/32/EY), ns. ESD-direktiivi. Laki täydentää elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmää. Energiatehokkuussopimuksiin kirjatut ja niissä edellytetyt toimenpiteet energiayhtiöille ovat pääsääntöisesti yhteneväiset tai vaativammat kuin laista energiayhtiöille aiheutuvat velvoitteet ovat. Säädös on annettu, jotta varmistetaan kaikkien energiayhtiöiden asiakkaille energiankäytön raportti ja energiapalveludirektiivin edellyttämät mittauspalvelut. 1.2 Kaukolämmön kulutuksen seuranta ja raportointi Lämmönmyyjät ovat jo pitkään antaneet asiakkailleen käyttöraportteja. Palautteen antaminen yleistyi 1980-luvun puolivälissä, kun yritykset ottivat käyttöön atk-pohjaisia laskutus- ja asiakastietojärjestelmiä. Käyttöraportti lähetetään tyypillisesti kerran vuodessa paperisena, numerotietoa ja grafiikkaa sisältävänä lomakkeena. Kaukolämmön käyttöraportti on suositeltu annettavaksi kaikille asiakkaille kaukolämmön hintaan sisältyvänä tukipalveluna. Kaukolämmön kulutusseurannan kannalta merkityksellinen tieto on kuukausikulutus. Eräät seikat puoltaisivat myös viikkojaksotusta (esim. neljän viikon jaksoja), jolloin jaksoon sisältyisi aina saman verran päiviä ja viikonloppuja. Kulutusseurannan tulisi kuitenkin selkeyden vuoksi noudattaa samaa jaksotusta kuin energian laskutus, joka tapahtuu tyypillisimmin kuukausiperusteisesti. Kaukolämmön asiakaskunnasta suurin ryhmä on asuinrakennukset, joissa myös talousseuranta tapahtuu tyypillisesti kuukausiperusteisesti. Kaukolämmössä ollaan siirtymässä enenevässä määrin etäluennan hyödyntämiseen, jolloin myös mahdollisuudet kulutusseurannan kehittämiseen laajenevat. Kulutustiedot saadaan aina täsmällisesti halutuilta ajankohdilta. Tuntitason kulutustietojen kerääminen antaa lämmönmyyjälle mahdollisuudet kehittää laajan valikoiman asiakkaalle tarjottavia energiantehokkuuspalveluita. Tässä suosituksessa on lähtökohtana kuitenkin lain vaatima minimitaso, jonka lisäksi lämmönmyyjien toivotaan kehittävän omia, kehittyneempiä kulutusseurannan muotoja.

8 2 2 Energiankäytön seuranta, tavoite ja käyttötavat Asiakas voi hyödyntää käyttöraporttia monissa eri käyttökohteissa: perustieto energian käytöstä laskun tarkistaminen kulutuksen seuranta kustannusennuste budjetointia varten energian käytön tehostaminen vikojen havaitseminen energiatodistus. Rakennusten energiankäytön tehostamiseen pyritään monin keinoin. Asiakkaan on tärkeätä saada palautetta todellisesta energiankäytöstään siten, että tarkasteltavan rakennuksen energian käytön tehokkuus voidaan arvioida. Tällaisen palautteen antamista vaatii myös ESD-direktiivi. Energiatehokkuuteen tähtäävän käyttöraportin tavoitteena on vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin: Onko kulutus pysynyt samana kuin ennen? Minkälainen kulutus on verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin? Päästäänkö asetettuihin säästötavoitteisiin? Perinteisesti käyttöraportissa on annettu vastauksia kahteen ensimmäiseen kysymykseen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että energiansäästön aikaansaaminen tarvitsee myös tavoitteiden asettamista. Tavoitteen asettamiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän ja tarkempaa tietoa rakennuksesta kuin mitä lämmönmyyjällä on käytössään. Vastaavien rakennusten keskikulutus tai esim. alimman neljänneksen kulutus antaa karkealla tasolla vertailutietoa kaukolämpöasiakkaalle, jotta hän voi tehdä päätöksen esim. energiakatselmuksen teettämiseen. 3 Kaukolämmön käytön raportit Kaukolämmön käytön raportit toimitetaan asiakkaan kanssa sovittuun osoitteeseen. Yhteyshenkilön olisi toivottavaa jakaa tietoa lämmitysenergian käytön tasosta eteenpäin etenkin taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, mutta myös talojen asukkaille. 3.1 Vuosittain asiakkaille toimitettava käyttöraportti, lain vähimmäisvaatimus Käyttöraportin antamistapaa ei laissa ole määritelty tarkasti. Lähtökohtana on, että raportti on oltava helposti asiakkaan saatavilla. Raportti on toimitettava vähintään kerran vuodessa, toimittamisen ajankohdan lämmönmyyjä voi päättää itse. Kirjallisen raportin vaihtoehtona se voidaan toimittaa myös sähköisessä muodossa, jos asiakas on antanut tähän suostumuksensa. Seuraavassa on kuvattu lain vaatima, asuinrakennuksille lähetettävä käyttöraportin sisältö. Muille kuin asuinrakennuksille lähetettävä käyttöraportti voi olla sisällöltään tässä esitettyä suppeampi siten, että se ei sisällä vertailutietoa muihin vastaaviin asiakkaisiin. Vertailutiedon hyödyllisyys näiden osalta on kyseenalainen, koska muiden kuin asuinrakennusten ominaisuudet ja käyttö eroavat toisistaan merkittävästi. Vertailutieto ei tällöin anna asiakkaalle merkityksellistä lisätietoa.

9 3 Tässä suosituksessa lähtökohtana on kalenterivuoden aikana mitattu kaukolämmön käyttö. Laki ei kuitenkaan estä käyttämästä myös muuta vuoden mittaista ajanjaksoa, jos esim. mittarinluvun ajoittumisen vuoksi lämmönmyyjällä ei ole käytössään vuoden vaihteen mittarilukemia. Asuinrakennuksille annettavan kaukolämmön hintaan sisältyvän käyttöraportin suositellaan sisältävän vähintään seuraavat tiedot: 1 Perustiedot Asiakas- ja laskutustiedot Lämmönkäyttöpaikan tiedot 2 Rakennustiedot siltä osin, kuin ne ovat lämmönmyyjän tiedossa Sopimusteho/-vesivirta Rakennustilavuus (lämmitetty) Rakennuksen bruttoala (lämmitetty) Rakennuksen valmistumisvuosi Rakennustyyppi (kts. liite 1) Rakennusten lukumäärä Asuntojen lukumäärä Liikehuoneistojen lukumäärä Asukkaiden lukumäärä 3 Kaukolämmön käyttötiedot, graafi Mitattu vuosikäyttö MWh edeltäneeltä neljältä vuodelta 4 Vertailutiedot, edellinen vuosi Ominaiskulutus (vuosikäyttö / lämmitetty rakennustilavuus) kwh/m 3 Vertailuryhmän ominaiskulutus kwh/m 3 5 Tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ja sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. 3.2 Vuosittain asiakkaille toimitettava käyttöraportti, suositeltava sisältö Lain vaatimusten lisäksi käyttöraporttiin suositellaan sisällytettäväksi myös lämpötilakorjattu kaukolämmön vuosikäyttö. Lämpötilakorjauksen tekeminen antaa asiakkaalle selkeämmän lähtökohdan eri vuosien kaukolämmön käytön vertailuun. Lisäksi käyttöraporttiin suositellaan lisättäväksi tiedot asiakkaan edellisenä vuonna maksamista kaukolämpömaksuista. 1 Lämpötilakorjatut käyttötiedot, graafi Lämpötilakorjattu kaukolämmön käyttö MWh edeltäneeltä neljältä vuodelta 2 Vertailutiedot, edellinen vuosi Lämpöindeksi (lämpötilakorjattu ominaiskulutus: lämpötilakorjattu vuosikäyttö / lämmitetty rakennustilavuus) kwh/m 3 Vertailuryhmän lämpöindeksi kwh/m 3 (kts. liite 2) 3 Kaukolämpömaksut, edellinen vuosi Energiamaksut yhteensä, Energiamaksun keskihinta, /MWh Teho-/vesivirtamaksut yhteensä, (verollinen) Kaukolämpömaksut yhteensä Keskihinta yhteensä /MWh

10 4 Asuinrakennuksille em. maksut ilmoitetaan verollisina. Kaukolämmön hinnoittelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi maksuista voidaan myös esittää laskennallinen kaikkien verojen osuus sisältäen myös polttoaineisiin sisältyvät valmisteverot. Liitteessä 2 on esitetty malli suosituksen mukaisesta käyttöraportista. 3.3 Kustannusennuste Monet lämmönmyyjät ovat perinteisesti lähettäneet asiakkailleen syksyisin myös kustannusennusteen tulevan vuoden kaukolämpömaksuista. Kustannusennusteessa annetaan esim. seuraavat tiedot : kaukolämmön arvioitu käyttö, MWh arvioitu ominaiskulutus (vuosikäyttö/rakennustilavuus) (kwh/m 3 ) energiamaksut, tehomaksut, maksut yhteensä, Em. tiedot suositellaan eriteltävän vuosittaisessa kustannusennusteessa kuukausittain sekä verottomina että verollisina. 3.4 Lisäpalveluna asiakkaille annettavat käyttöraportit Edellisessä kohdassa kuvatun, lain vaatiman käyttöraportin lisäksi lämmönmyyjä voi kehittää omia, kehittyneempiä käyttöraporttimalleja ja -muotoja. Erityisesti web-pohjaiset kulutuspalautteet mahdollistavat yksilöllisemmät ja laajempaa analyysia sisältävät raportoinnit. Energiapalveluiden toimenpideohjelmassa olevat yritykset ovat sitoutuneet kehittämään käyttöraportteja osana asiakkaille annettavia energiapalveluita. Käyttöraportin kehitysmahdollisuuksia on esitetty esim. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa Kaukolämmön kulutuspalautemallit. 4 Lämmitysenergian käytön lämpötilakorjaus Rakennuksen lämmitystarpeeseen vaikuttaa vuosittain vaihteleva sää. Rakennuksen lämmitysenergian tarve on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Ilmatieteenlaitos laskee paikkakunnille lämmitystarvelukua, jonka avulla voidaan vertailla rakennuksen energiankäyttöä eri ajanjaksoina tai eri paikkakunnilla olevien rakennuksien energiankäyttöä keskenään. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. Lämpötilakorjaus tehdään ainoastaan tilojen lämmitykseen käytetylle energialle. Käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia ei riipu ulkolämpötilasta, joten se vähennetään mitatusta kaukolämpöenergiasta ennen lämpötilakorjauksen tekemistä. Vertailtaessa saman rakennuksen energiankäyttöä eri ajanjaksoina voidaan käyttää peruskaavaa:

11 5 SN vpkunta Q norm = x Qtoteutunut + S toteutunut vpkunta Q läm min käyttövesi jossa Q norm Q toteutunut rakennuksen lämpötilakorjattu lämmitysenergian käyttö rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluva energia = Q kok - Q lämmin käyttövesi Q kok rakennuksen kokonaislämmitysenergian käyttö 5 Vertailutieto Q lämmin käyttövesi käyttöveden lämmittämisen vaatima energia S N vpkunta normaalivuoden tai -kuukauden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla S toteutunut vpkunta toteutunut lämmitystarveluku vuosi- tai kuukausitasolla vertailupaikkakunnalla Motiva on julkaissut ohjeen esimerkkeineen lämpötilakorjauksen tekemisestä, ohje löytyy Vertailutieto auttaa asiakasta vertailemaan omaa kaukolämmön käyttöään suhteessa muihin vastaaviin asiakkaisiin. Lämmönmyyjällä on usein asiakastietojärjestelmässään tieto asiakkaana olevan rakennuksen käyttötarkoituksesta, rakennuksen valmistumisvuodesta ja lämmitetystä rakennustilavuudesta. Tässä suosituksessa liitteessä 2 annetut vertailutiedot pohjautuvat em. perustietoihin. Valmistumisvuodet on tässä luokiteltu ryhmiin rakentamistavassa tapahtuneiden merkittävien muutosten perusteella esim. rakentamismääräysten uudistamisen myötä. Lämmönmyyjät voivat käyttää tässä suosituksessa annettuja lämpöindeksejä omissa käyttöraporteissaan vertailutietoina. Jos lämmönmyyjällä kuitenkin on omasta asiakaskunnastaan tai muusta lähteestä saatavaa tarkempaa tietoa, on suositeltavaa hyödyntää sitä. Liitteen 2 lämpöindeksit laskettiin siten, että Helsingin, Vantaan ja Tampereen kaukolämpöasiakkaat luokiteltiin valmistumisvuoden ja rakennustyypin mukaan luokkiin. Näistä luokista laskettiin ominaiskulutus, jonka alle asiakkaista jäi 25 %. Paikkakuntakohtaiset ominaiskulutukset lämpötilakorjattiin Jyväskylän normaalivuoteen Motivan ohjeen mukaan. Näin saaduista arvoista laskettiin keskiarvo, jota voidaan käyttää vertailutietona samantyyppisen säästäväisen rakennuksen lämmitysenergian käytöstä. Lämmitysenergian käyttöön vaikuttaa huomattavasti myös muut tekijät kuin tässä valitut rakennustyyppi, valmistumisvuosi ja -tilavuus. Lämmönmyyjillä ei kuitenkaan usein ole käytössään näitä tarkempia tietoja. Vertailutieto antaakin siis vain suuntaa antavan tiedon mahdollisesta energiankäytön tasosta ja toimii mahdollisesti kimmokkeena lähteä selvittämään poikkeavaa energiankäyttöä tarkemmin esim. energiakatselmuksen avulla.

12 6 6 Asiakkaille toimitettava mittaustieto Lämpöenergian mittauslaitteiden sisältämää tietoa on mahdollista hyödyntää myös kaukolämpöasiakkaan kiinteistöautomaation tms. tarpeisiin. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että: lämmönmyyjä vastaa mittauslaitteista ja kaikista niihin tehtävistä asennuksista mittauslaitteiden tiedonsiirto-ominaisuudet ovat ensisijaisesti lämmönmyyjän käyttöä varten, etäluennan tarpeet (myös tulevat) on aina huomioitava asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa mikäli asiakas ei tosiasiassa tarvitse on-line mittaustietoa, lämmönmyyjä voi tarjota käsiteltyä ja analysoitua mittaustietoa asiakkaan käyttöön ASIAKAS LÄMMÖNMYYJÄ Lämpöenergiamittari Pulssit Väylä 2 Väylä 1 Kiinteistöautomaatio tai muu asiakkaan käyttökohde Kulutuksen seuranta (Online) tiedonsiirtoyksikkö Mahdollinen (väylä ei ole aina olemassa) Esim. internet-yhteys Kulutuksen raportointi Lämmönmyyjän etäluenta Tietojen käsittely ja analysointi Kuva Asiakkaan luentayhteyden muodostaminen Kuvassa esitetylle väyläliitynnälle vaihtoehtoinen ratkaisu on käyttää tiedonsiir- kanssa mittauslaitteiden tietojen hyö- toon mittarilta saatavaa pulssiulostuloa lämpömäärälle ja vesimäärälle. Lämmönmyyjä sopii aina asiakkaan dyntämisestä asiakkaan tarpeisiin. Jotta lämmönmyyjä voi taata tiedonsiirron toimivuuden myös asennushetken jälkeen, on tärkeää, että kumpikin osapuoli tiedostaa tällaisen palvelun vaatimat ylläpitotoimenpiteet, investoinnit sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Mittauslaitteiden sopivuus saattaa edellyttää jatkossa koko ajan yleistä hintatasoa kalliimpien mittauslaiteiden käyttöä, jolloin mittauslaitteiden hintaeroon tulee varautua asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Lämmönmyyjä voi taata tiedonsiirron olemassaolon esim. laskuttamalla ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Tällaisia kustannuksia muodostuu mm. seuraavista toiminnoista:

13 palvelua varten ylläpidetään sellaista mittarikantaa, johon asiakkaan tekniset ratkaisut soveltuvat tai hankitaan uudentyyppisiin mittauslaitteisiin sopivat lisäominaisuudet ylläpidetään sellaista tiedonsiirron rajapintaa, johon asiakas voi liittyä riippumatta markkinoilla kulloinkin olevan mittarikannan ominaisuuksista varaudutaan tiedonsiirron järjestämisestä aiheutuviin käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin, joita on mm. ylimääräiset huolto- ja viankorjauskäynnit ja asiakkaan neuvonnasta aiheutuvat kustannukset. 7

14 8 LIITE 1 Rakennusluokitus Kaukolämmön asiakastietojärjestelmässä suositellaan käytettäväksi Tilastokeskuksen käyttötarkoituksen mukaan laadittua rakennusluokitusta. Rakennusluokitus 1994:n pääluokat on merkitty kirjaimilla. Pääluokat on jaettu kaksinumerotason luokkiin sekä edelleen kolminumerotason luokkiin. Pääluokkia on 13, kaksinumerotason luokkia 31 ja kolminumerotason luokkia 77. Kaukolämmön kannalta olisi oleellista käyttää vähintään kaksinumerotason luokkia. Käyttöraportissa annettavan vertailutiedon kannalta merkitykselliset luokat ovat luokassa A (Asuinrakennukset). Tässä luokassa rakennukset ovat käytöltään ja ominaisuuksiltaan (kun myös valmistumisvuosi huomioidaan) riittävän samantyyppisiä, jotta tietopankkiin kerätty vertailutieto antaa energiankäytön vertailun kannalta oleellista ja hyödyllistä tietoa. A Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot 011 Yhden asunnon talot 012 Kahden asunnon talot 013 Muut erilliset pientalot 02 Rivi- ja ketjutalot 021 Rivitalot 022 Ketjutalot 03 Asuinkerrostalot 032 Luhtitalot 039 Muut asuinkerrostalot B Vapaa-ajan asuinrakennukset 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 111 Myymälähallit 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 121 Hotellit yms. 123 Loma-, lepo- ja virkistyskodit 124 Vuokrattavat lomamökit ja - osakkeet 129 Muut majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 131 Asuntolat yms. 139 Muut asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. 141 Ravintolat yms. E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 161 Rautatie- ja linja-autoasemat, lento- ja satamaterminaalit 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset 163 Pysäköintitalot 164 Tietoliikenteen rakennukset 169 Muut liikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhuoltorakennukset 211 Keskussairaalat 213 Muut sairaalat 214 Terveyskeskukset 215 Terveydenhuollon erityislaitokset 219 Muut terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset 221 Vanhainkodit 222 Lasten- ja koulukodit 223 Kehitysvammaisten hoitolaitokset 229 Muut huoltolaitosrakennukset 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 231 Lasten päiväkodit 239 Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset 24 Vankilat 241 Vankilat D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 151 Toimistorakennukset

15 9 G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 311 Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot 312 Elokuvateatterit 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322 Kirjastot ja arkistot 323 Museot ja taidegalleriat 324 Näyttelyhallit 33 Seura- ja kerhorakennukset yms. 331 Seura- ja kerhorakennukset yms. 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341 Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet 342 Seurakuntatalot 349 Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 351 Jäähallit 352 Uimahallit 353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit 354 Monitoimihallit ja muut urheiluhallit 359 Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset 36 Muut kokoontumisrakennukset 369 Muut kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 521 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 531 Korkeakoulurakennukset 532 Tutkimuslaitosrakennukset 54 Muut opetusrakennukset 541 Järjestöjen, liittojen, työnantajien yms. opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. rakennukset 611 Voimalaitosrakennukset 613 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 69 Teollisuuden tuotantorakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 711 Teollisuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721 Paloasemat 722 Väestönsuojat 729 Muut palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset 81 Kotieläinrakennukset 811 Navetat, sikalat, kanalat yms. 819 Eläinsuojat, ravihevostallit, maneesit yms. 89 Muut maatalousrakennukset 891 Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset 892 Kasvihuoneet 893 Turkistarhat 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset N Muut rakennukset 93 Muut rakennukset 931 Saunarakennukset 941 Talousrakennukset 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset

16 10 LIITE 2 Vertailutiedot Lämmönmyyjä voi käyttää asiakkaille annettavassa käyttöraportissa vertailutietona joko seuraavassa taulukossa annettuja arvoja tai omasta asiakaskunnastaan laskemiaan tietoja. Taulukossa esitetyt lämpöindeksit laskettiin siten, että Helsingin, Vantaan ja Tampereen kaukolämpöasiakkaat luokiteltiin rakennuksen valmistumisvuoden ja rakennustyypin mukaan luokkiin. Näistä luokista laskettiin ominaiskulutus, jonka alle asiakkaista jäi 25 %. Paikkakuntakohtaiset ominaiskulutukset lämpötilakorjattiin Jyväskylän normaalivuoteen Motivan ohjeen mukaan. Näin saaduista arvoista laskettiin keskiarvo, jota voidaan käyttää vertailutietona samantyyppisen säästäväisen rakennuksen lämmitysenergian käytöstä Taulukko. Käyttöraportissa annettava vertailuryhmän lämpöindeksi kwh/m 3. Rakennusluokka 01 Erilliset pientalot Jyväskylä Helsinki Rakennuksen valmistumisvuosi Vantaa Turku Tampere Lahti Lappeenranta Pori Joensuu Kuopio Vaasa Kajaani Oulu Sodankylä Inari Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot

17 11 LIITE 3 Malli kaukolämmön käyttöraportista Kauko Lämpö Oy KAUKOLÄMMÖN KÄYTTÖRAPORTTI xx.xx.xxxx <Asiakas> <Vastaanottaja> <Osoite> <Postinumero> <Postitoimipaikka> Lämmönkäyttöpaikka <Tunnus> - <Käyttöpaikan nimi> <Käyttöpaikan katuosoite> <Postinumero> <Postitoimipaikka Rakennuksen tiedot Rakennustyyppi ********* Rakennusten lukumäärä ** kpl Rakennuksen valmistumisvuosi **** Asuntojen lukumäärä ** kpl Rakennustilavuus (lämmitetty) ***** m 3 Asukkaiden lukumäärä ** kpl Rakennuksen bruttoala (lämmitetty) ***** m 2 Liikehuoneistojen lukumäärä ** kpl Sopimusteho **** kw Vuoden 2009 mitattuun energiankäyttöön perustuvat kaukolämpömaksut (sis. alv 22 %) Perusmaksut ****,** Perusmaksun keskihinta **,** /MWh Energiamaksut ****,** Energiamaksun keskihinta **,** /MWh Maksut yhteensä ****,** Kaukolämmön keskihinta **,** /MWh Vuoden 2009 energiankäytön tunnuslukuja Ominaiskulutus **,* kwh/m 3 Lämpöindeksi (lämpötilakorjattu ominaiskulutus) **,* kwh/m 3 Vertailuryhmän lämpöindeksi **,* kwh/m 3 Kaukolämmön käyttötiedot Mitattu vuosikäyttö MWh/vuosi Lämpötilakorjattu vuosikäyttö MWh/vuosi MWh 491,2 479,9 486,7 523, MWh Energiasäästövinkkejä Tähän osioon laitetaan tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä Lisätietoa Tähän osioon laitetaan sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiansäästöstä. Pyydämme teitä ilmoittamaan mahdollisista kiinteistö- ja yhteystietomuutoksista. Ilmoituksen voitte tehdä joko sähköpostilla (sahkoposti@sahkoposti.fi) tai puhelimitse ** **** ****. Kaukolämpöterveisin, Kauko Lämpö Oy

18 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)