NAISTEOLOGIT R.Y. KVINNLIGA TEOLOGER R.F

Transkriptio

1 NAISTEOLOGIT R.Y. KVINNLIGA TEOLOGER R.F JÄSENINFO / MEDLEMSINFO 3/ Puheenjohtajan palsta Ordförandes spalt 2. Naisjärjestöjen keskusliiton kevätkokous 3. Kirkon koulutuskeskuksen opintomatka Saksaan 4. Kirja-arvostelu 5. Hallituksen yhteystiedot

2 1. Pääkirjoitus Puheenjohtajan tervehdys Vedenkanto vs. kannettava Kesän alkaessa mökki- ja leirielämä on käynnistynyt; rinkkoja pakataan ja mietitään mitä mukaan. Tärkeintä tietenkin on varustelistan lopussa oleva iloinen ja reipas leirimieli. Mökeillä ja leireillä tekemistä riittää vedenkannosta saunanlämmitykseen ja teltanpystytyksestä ruuanlaittoon. Kaikki on hitaampaa kuin hotellissa, mutta antoisaa. Kaikenikäisten on rentouttavaa olla vapaalla puhelimesta ja tietokoneesta. Iltanuotiolla järvenrannassa yhdessäolo, makkaranpaisto, laulut ja ohjelma ovat yksi parhaita kesämuistoja. Pitkä päivä ulkona touhutessa väsyttää. Toisenlainen maisema ja lomaympäristö antavat tilaa myös omille ajatuksille, jollekin uudelle, innostavalle ja levolle. Oleminen riittää. Matkustelu, ystävien ja sukulaisten tapaaminen virkistävät. Kaunis luonto ja maisemat näyttävät lomalaisen silmin upeilta ja ennennäkemättömiltä. Joutenollen tai aikataululla lomaillen aika läheisten kanssa on merkityksellistä, ei ainoastaan kesämuistona vaan myös ihmissuhteiden hoidon ja yhteyden syvenemisen kannalta. Kesällä papintyö mahdollistaa tärkeitä kohtaamisia vihkiparien ja rippikoulunuorten kanssa. Työhön ja työntekoon kesä tuo hyvän kesämielen!

3 Juhannuksen psalmiteksti 92 tuntuu kiitosrukoukselta kun kesän iloinen odotus, vapaus ja kesäsuunnitelmat huipentuvat juhannukseen: Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein. Hyvä on aamulla kertoa armostasi ja illalla uskollisuudestasi harpun ja lyyran sävelin, kymmenen kielen helkkyessä. Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä. Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi! Psalmi 92:2-6 Hyvää juhannusta ja siunattua kesää sinulle ja läheisillesi! Salla Häkkinen Naisteologit ry:n puheenjohtaja

4 Att bära vatten vs. vara buren Då sommaren börjar har stug- och lägerlivet startat; man packar rinkor och funderar vad som skall tas med. Det viktigaste är naturligtvis det glada och pigga lägerhumöret, det som står längst ner på listan. På stugorna och lägren finns det mycket att göra; allt från att bära in vatten och värma bastun till att resa tältet och laga mat. Allting är långsammare än på hotell, men givande. Det är avslappnande för var och en i varje åldersgrupp att vara fri från mobiler och datorer. Att vara tillsammans på standen vid lägerelden, grilla korv, sjunga sånger och ha program hör till de bästa sommarminnena. Man blir trött av utomhussysslor hela dagen lång. En annorlunda omgivning och semestermiljö ger rum för egna tankar, för något nytt, inspirerande och för vila. Att bara vara. Att resa, träffa vänner och släkningar, piggar upp. En vacker natur och vy ser ur semesterfirarens ögon ståtliga och nya ut. En semester utan eller med tidtabell med de närmaste är betydelsefullt, inte enbart som ett sommarminne utan med tanke på att vårda människorelationer och stärkande av kontakter. På sommaren möjliggör prästens jobb viktiga möten med vigselpar och unga konfirmander. Sommaren ger ett gott sommarhumör till arbetet! Midsommarens psalmtext 92 känns som en tacksägelsebön då sommarens glada väntan, frihet och sommarplanerna kulminerar i midsommaren: Det är gott att tacka Herren och att lovsjunga ditt namn, du den Högste, att var morgon förkunna din nåd och var natt din trofasthet till toner av tiosträngad harpa, till lyrans klang. Dina gärningar, Herre, ger mig glädje, jag jublar över vad du har gjort. Herre, vilken storhet i ditt verk, vilket djup i dina planer! Ps. 92:2-6 Glad midsommar och en välsignad sommar till dig och dina närmaste! Salla Häkkinen, Ordförande för Kvinnliiga teologerna rf.

5 2. Naisjärjestöjen keskusliiton kevätkokous Edustin Naisteologit ry:tä Naisjärjestöjen Keskusliiton sääntömääräisessä kevätkokouksessa Tehy ry:n tiloissa. Ennen varsinaista kokousta pidettiin keskustelutilaisuus aiheesta EU, naiset ja talous Miten talouskriisi näkyy naisen kukkarossa? Tilaisuuden järjestivät Eurooppanaiset ja Naisjärjestöjen Keskusliitto. Keskustelutilaisuuden yhteydessä juhlittiin Eurooppanaisten 20 vuotisjuhlia. Yhdistys on yhtä vanha kuin EU:kin. Sirkka-Liisa Anttila harmitteli, ettei eduskuntaan saatu sataa naista, kuten oli tavoitteena. Itseasiassa naiset saivat näissä vaaleissa vähemmän edustajia kuin viime kerralla eli meillä on 83 naiskansanedustajaa. Keskusteluissa nostettiin ylös myös huomio, että puolueiden johto on miesten käsissä. Myös työmarkkinajohtajat ovat miehiä. Huomiotani herätti myös tutkimus siitä, mitä korkeampi koulutus naisella on, sitä huonompaa palkkaa hän saa vastaavan koulutuksen omaaviin miehiin verrattuna. Panelistit peräsivätkin palkkauksen läpinäkyvyyttä. Lähihoitajiksi on laman myötä lähtenyt opiskelemaan teollisuudesta ja kuljetuksesta työttömäksi jääneitä miehiä. Tämän ilmiön odotetaan nostavan matalapalkkaisen alan palkkatasoa. Naiset pitävät edelleen 90% perhevapaista, mikä estää naisten etenemistä virkaurallaan ja heidän valitsemistaan johtaviin virkoihin. VTT:n johtaja Seija Ilmakunnas kysyi perustellusti, joutuvatko naiset eurokriisin maksumiehiksi, koska miesten aloilla talouskriisi on vaikuttanut eniten. Keskusteluissa nostettiin esille myös maahanmuuttajanaisten asema. Heidän euronsa on vain 62 senttiä. Havahduin kesken kettukarkkisukan neulomisen myös tutkimukseen siitä, että poikalapsille maksetaan enemmän viikkorahaakin kuin tytöille. Maailman koulutustilastoissa suomalaiset naiset ovat sijalla neljä, miehet vasta neljäntenätoista. Maarit Hirvi

6 3. Kirkon koulutuskeskuksen opintomatkalla Saksassa Martin Lutherin ja Johan Sebastian Bachin maisemissa Syvemmälle messuun opintokokonaisuuteen kuuluu mahdollisuus osallistua opintomatkaan. Saimme KKK:sta suosituskirjeet seurakunta/kirkkoneuvostoillemme, että tukisivat ko. opintomatkaa. Pappisliitto tuki 350 eurolla niitä, jotka eivät ole saaneet matka-avustusta kuuteen vuoteen. Tämä mahdollisuus on Pappisliiton ja KKK:n ulkomaanmatkoilla. Kannattaa hyödyntää! Matkan teemana oli Reformaation merkkivuoden 2017 lähestyminen. Juhani Holma ja Ulla Tuovinen olivat asiantuntijoina parhaita mahdollisia matkaoppaita. Seurakunnissa merkkivuotta juhlitaan muuten teemalla Armoa2017. Ekumeenisista syistä käytetään nimeä reformaation merkkivuosi ei uskonpuhdistuksen juhlavuosi. Moni koulun uskonnon- ja historian klisee Lutherin, Agricolan ja uskonpuhdistuksen tiimoilta syventyikin - jopa muuttui. Uskonpuhdistus ei tapahtunut teesejä naulaamalla tai kansankielisen messun kertarytinällä esiin tuomisella. Reformaatiota oli tehty jo sadan vuoden ajan ja teesitkin laitettiin ilmoitustaululle, mutta ennen kaikkea Lutherin ystävän kirjapainokoneen avulla levitykseen ja piispalle. Kansankielisyyttäkin messuissa jo oli. Tutustuimme Hallen Mariankirkkoon, jossa saimme kuulla pienen urkukonsertin Reicheluruilla (v:lta 1664). Eislebenissä tutustuimme Martin Lutherin syntymä- ja kuolintaloihin. Wartburgin linnassa opastetun kierroksen jälkeen kajautimme virren Jumala ompi linnamme. Matkan helmiä oli myös osallistuminen Tuomaskirkossa Tuomaskuoron motettikonserttiin. Kirkko oli tupaten täysi ja poikakuoro lauloi sydämiimme. Wittenbergin kaupunginkirkon (Mariankirkon) konfirmaatiomessu oli elämys. Ehtoollinen oli vietetty läheisten kanssa jo edellisenä iltana. Nuorten kastekynttilät koristivat alttaria. Konfirmaatiossa lauloi ja soitti kuoroja lapsista vanhuksiin, pappikin huuliharpulla ja soittokunta kirkkoon tullessamme. Jokaiselle nuorelle luettiin hyveitä ja siunauksia, mitä hänen seurakuntansa halusi hänelle toivottaa. Konfirmaatio kesti 90 minuuttia, vaikkei ehtoollista nautittukaan. Koko seurakunta kantoi näitä nuoria, jotka olivat vapaasti pukeutuneita ilman alboja.

7 Vierailimme myös Lutherin talossa, jotkut myös Melanchthonin talossa ja muutamat DDR - museossa. Tuliaiseksi ostimme Playmobile Luthereita ja Nukkumatteja. Mielenkiintoinen paikka oli myös Lutherpuisto, johon on istutettu puita kaikista luterilaisista maista ja puut muista kristikunnista. Maarit Hirvi

8 4. Kirja-arvostelu Raisa Lardot: Matkamies maan Käsiini osui Raisa Lardotin kirja Matkamies maan vuodelta Kirja sisältää pikkutarinoita erilaisten maan matkamiesten elämän loppuvaiheista. Toiset takertuvat elämän rajallisuuden edessä tavaroihin, työhön tai lapsiin. Toiset etsivät kuolemaa, toiset pakenevat sitä. Jotkut lähtevät riemulomalle vain kohdatakseen omat kestämättömät illuusionsa. Kirjailija käsittelee myös elämätöntä elämää tai elämää toisen kautta. Pitkä parisuhteen jälkeen yksin jäänyt ei löydä enää otetta elämään. Alistunut vaimo ei kykene löytämään itseään. Tavarat ovat joillekin linkkejä kaivattuihin vainajiin, toisille taas elämän ylijäämärekvisiittaa, josta on päästävä eroon. Nuoruudenrakastetun yllättävä yhteydenotto ei enää kosketa. Vanhempien kuoleman jälkeen, vasta pesänselvityksessä, lasten silmät avautuvat heidän ajatuksilleen ja tunteilleen. Moni joutuu surullisena toteamaan, että ei tuntenut äitiäänsä tai isäänsä. Sisarusten väliset kiistat saavat joskus selityksensä vasta vanhempien kuoleman jälkeen. Lääkäriltä kuolemantuomion saaneen ajatuksia Lardot käsittelee syvästi. Hän kuvaa toivottomuutta, katumusta, vihaa, katkeruutta, kiitollisuuttakin. Hän kertoo myös vanhuksesta, jota siirrellään hoitopaikasta toiseen tai joka joutuu vasten tahtoaan leikkaukseen viimeisinä elinaikoinaan. Toisaalta hyvinkin iäkkäät ihmiset voivat kysellä, onko taivas todella olemassa tai osaanko kuolla oikein tai miltä kuolema tuntuu. Lardot kertoo myös huvittavista sattumuksista hautajaisissa. Tai leskirouvien unelmien lomamatkasta, mikä saa nolon lopun. Heidän vapautensa ei vapauttanut heitä heidän taakoistaan. Tarinat lasten kuolemista kouraisevat syvältä. Raisa Lardot kertoo inhimillisesti ja lämpimästi ihmiskohtaloista, joihin moniin pystyy samaistumaan. Papeille nämä tarinat ovat tuttuja ja opettavaisia. Viimeiseen lukuun on kirjoitettu virsi 631 säe säkeeltä papin pateettisten saarnanpätkien lomassa. Viimeinen lause kaikuu ehdottomana: SE ON TÄYTETTY Vihdoinkin. Kirjan sanoman voisi tiivistää takakannen lauseeseen: Elämän hintana on kuolema. Sitä hintaa ei tarvitse maksaa, jos ei elä ensin. Soili Juntumaa

9 5. Hallituksen yhteystiedot Salla Häkkinen, puheenjohtaja Tampere tuomiokirkkosrk, johtava kappalainen salla.hakkinen(at)evl.fi; Maria Lindberg, dövpräst Kyrkostyrelsen Tfn maria.lindberg(at)evl.fi Maarit Hirvi, kappalainen Kappalainen, Sammonlahti maarit.hirvi(at) evl.fi; Satu Saarinen Kirkkoherra, Oulujoen seurakunta tel satu.saarinen(at)evl.fi Satu-Elina Ansas Pastori, Pakilan seurakunta satu-elina.ansas(at)evl.fi Soili Juntumaa rovasti, eläkeläinen, Orivesi Pirkko Poisuo Aluekappalainen, rovasti Malmin seurakunta pirkko.poisuo@evl.fi Jane Fagerström, opiskelijajäsen Helsingin yliopisto tel jane.fagerstrom(at)helsinki.fi - Naisteologit - Kvinnliga Teologer - - Naisteologien uudet kotisivut Pappisliiton sivujen alta: