Televisionhistoria. Radio- ja televisiotoiminta Suomessa
|
|
- Sanna-Kaisa Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Televisionhistoria Radio- ja televisiotoiminta Suomessa
2 Radiotoiminnan alku Suomessa Langaton lennättäminen ilmatelegraafilla Kotkan ja Suursaaren välillä (vuosisadanvaihde) Radioamatööritoimintaa Helsingissä ja Tampereella salassa venäläisiltä viranomaisilta Sisällissodan aikana suojeluskuntajärjestöt ottavat haltuunsa Venäjän armeijan radiolaitteet Kipinälennätinlaitos (1919) Vuoden 1919 radiolaki: oikeus rakentaa ja käyttää radiolähettimiä kuului yksinomaan valtiolle yksityinen taho saattaa anoa tätä oikeutta enintään 10 vuodeksi kerrallaan viranomaisten myöntävät radiotoimiluvat ja valvovat toimintaa
3 Suojeluskuntien yliesikunta alkaa lähettää ohjelmaa Helsingissä Nuoren Voiman Liitto aloittaa lähetykset 1921 Eri puolille maata syntyy radioyhdistyksiä: 1924 jo 1254 lähetintä. Kuuluvuusalueet ovat yleensä pienet. Suomen Radioyhdistys toteaa pyydetyssä lausunnossaan, että on terveen kehityksen nimissä vastustettava kaikkia sellaisia pyrkimyksiä, jotka tähtäävät yleisradio monopolisoitumiseen.
4 Kokous yleisradiokysymyksen ratkaisemiseksi Järjestäjät : radiotoimintaa rahoittaneet radiokauppiaat ja radioamatöörit yhdessä sanomalehtimiesyhdistyksen kanssa Todettiin yksimielisesti yleisradiotoiminnan aloittaminen välttämätttömäksi Perustettiin laaja toimikunta, jossa oli mukana myös eri ministeriöiden edustajia Toimikunta teki vuoden kuluttua ehdotuksen yleisradiotoiminnan järjestämisestä
5 Toimikunnnan ehdotus Valtio luo tekniset edellytykset Ohjelmatoiminnasta vastaa monopoliaseman omaava yhtiö Ohjelmayhtiön tulee edustaa laajasti eri yhteiskunnallisia tahoja Ohjelmien tulee olla puolueettomia ja valistuksellisia Ohjelmien tulee sekä teknisesti että sisällöllisesti tavoittaa koko kansa Erityisesti on otettava huomioon maaseudun tarpeet
6 Uutisvälitys on järjestettävä läheiseen yhteyteen sanomalehtien uutisjärjestöjen kanssa, samoin kuin STT:n ja ulkoasiainministeriön sanomalehtiosaston kanssa Kuuntelijoilta peritään kohtuullinen tilausmaksu, joka pitää jakaa sopivassa suhteessa valtion ja toimiluvan omistajan välillä Sodan ja luonnonmullistusten sattuessa valtio voi ottaa toiminnan käsiinsä [Radio]liikkeet antavat valtiolle tietoja myydyistä koneista ja niiden ostajista perusteluna yleisradion työn valvominen ja standardisoidun toiminnan aikaansaaminen
7 O.y. Yleisradio A.b. perustetaan 1926 Radio-ohjelmatoiminnan valmistamisessa ja järjestämisessä on yhtiön päämääränä kansansivistyksen edistäminen, hyödyllisten tiedonantojen toimittaminen, jalostavan ja viattoman ajanvietteen hankkiminen varsinkin etäällä liikekeskuksista asuvien tarpeita silmälläpitäen sekä yleensä sivistyskeskuksiin kerääntyneen tiedon ja taiteen levittäminen kansamme laajoille piireille. Ohjelmia järjestettäessä maamme molempien kieliryhmien tarpeet on otettava huomioon.
8 Hallintoneuvosto 1926 lähtien tehtävänä ohjelmapolitiikan perusteiden määrittely Ohjelmien sisältöä koskevat esitykset oli jätettävä suullisesti johtokunnan tai sen nimeämän henkilön tarkastettavaksi kaksi viikkoa ennen ohjelman lähettämistä Oli oltava kuuliainen ohjeet valtion antamille ohjeille Radiossa ei saanut esittää mitään epäpätevää, hyvin tapojen vastaista tai muuten loukkaavaa Liikereklaami oli kielletty Edustettuna monet tahot Ei tunnustettu poliittiseksi elimeksi ennen vuotta 1948
9 Monopoliasema vakiintuu Vuoden 1934 radiolain perusteella Yleisradio sai omistukseensa maan kaikki lähetyslaitteet Valtion osuus yhtiön osakkeista 90 % Toimilupia voitiin periaatteessa myöntää muillekin toimijoille, mutta valtion ja YLE:n välisessä sopimuksessa valtio sitoutui olemaan myöntämättä niitä muille Vuosien sopimuksessa YLE sai käyttöönsä lupamaksut kokonaisuudessaan
10 Toiminta laajenee ja yhteiskunnallistuu 1939 kuuntelulupia yli Äänen talteenottolaitteita käyttöön 1935 Magnetofonit käyttöön 1939 Ensimmäinen ääniauto 1937 ulkolähetystoiminta alkaa Lapuanliikkeettä johtanut Vihtori Kosola pääsi esittämään eduskuntavaalijulistuksensa STT:n uutisten jälkeen vasemmisto protestoi ankarasti Presidentti Svinhufvudin radiopuheen katsotaan lopettaneen Mäntäsälän kapinan Sodan aikana radiolla on tärkeä rooli kansallisena tiedottajana ja mielialan ylläpitäjänä
11 Sodan jälkeen Hella Wuolijoki Yleisradion johtoon Hellaradion vasemmistosympatia herättävät ärtymystä 1948 Lex Jahvetin määrää YLE:n Eduskunnan alaisuuteen, perusteluna tarve kansanvaltaistaa YLE:n hallinto Ensimmäinen suuri normalisointi : Wuolijoki erotetaan, uudeksi johtajaksi sitoutumaton Einar Sundström Ohjelmiston piti olla hyvin neutraalia ja tarjota valistusta, viihdettä sekä uutisia.
12 Ennakkoluuloja ja kannustimia televisiota kohtaan YLE halusi välttää suuria kustannuksia ja estää yleisön piirissä helposti leviävien harhakuvien syntymisen Todettiin, ettei YLE voisi aloittaa toimintaa, joka ei palvelisi koko kansakuntaa Epäiltiin television kiinnostavan vain vauraampaa väestönosaa Vastareaktio: 140 suurinta mainostajaa teki esityksen mainosrahoitteisesta TV-toiminnasta Tallinnan television pelättiin lähettävän propagandaa
13 Televisiotoiminta alkaa Ensimmäinen televisiokokeilu 1950 Stockmannilla. Radioinsinööriseuran televisiokerhon koelähetys 1955 Tekniikan Edistämissäätiön (TES) säännölliset, mainosrahoitteiset lähetykset Toiminta yhtiöitetään perustamalla 1959 Oy Tesvisio Ab TES-TV:n toimiluvan turvin aloitetaan pienimuotoinen toiminta myös Tampereella ja Turussa Tampereella toiminta yhtiöitetään 1961 perustamalla Tamvision Tuki Oy Suomen Televisio (STV) tekee koelähetyksiä 1957 ja aloittaa vakituisen ohjelmatoiminnan heti seuraavana vuoden alussa
14 1957 perustetaan myös Oy Mainos-TV-Reklam Ab, joka alkaa vuokrata lähetysaikaa Suomen Televisiolta STV aloittaa uutistoiminnan 1959 Vuodesta 1962 ohjelmaa viikon joka päivänä vuoden ympäri Tesvisio häviää kilpailun mainosrahoista, eikä sillä ole varaa laajentaa toimintaansa YLE ostaa Tesvision tammikuussa 1964 samoin kuin Tampereella toimineen Tamvision. Jälkimmäisestä muodostuu YLE:n toisen kanavan perusta Ei enää ohjelmakilpailua
15 Uutisia televisiossa STV aloitti uutistoiminnan 1959 lukemalla STT:n uutisia Lisänä kamerakierroksia, joissa päästiin näkemään toimintoja eri paikoissa Syksyllä 1962 aloitettiin uutismakasiinit, TV2 perustamisen jälkeen 1964 pääuutislähetys molemmilla kanavilla. Vuodesta 1965 kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen uutislähetys päivässä. Suunnitelmia uutisten lähettämiseksi erityisesti tyylitellystä lavastetusta uutistoimituksesta. Ulkomaista materiaalia filmillä vähintään kolmen päivän viiveellä
16 Varhaiset ohjelmistot STV:n lähetysajaltaan suurin ohjelmatyyppi oli lastenohjelmat (15,5%) Ulkomainen fiktio ja asiaohjelmat (molemmat 14, 4%), Tesvisio: viihdeohjelmat 23.9%:a, ulkomainen fiktio ja asiaohjelmat molemmat 15,2% Tesvisiolla ensimmäiset lifestyle ohjelmat, Tupla tai kuitti visailu ja Levyraati (siirtyivät aikanaan MTV:lle) Televisioteatteri miellettiin kulttuuritarjontaa demokratisoivaksi tarjonnaksi
17 Ohjelmatoiminta vakiintuu Pertti Spede Pasanen tuottaa sketsiviihdettä MTV:lle: yhteensä 300 jaksoa ensin vuosina ja ja vielä 1990-luvulla Speden Spelit -kilpailuohjelma Hannes Häyrinen sarjoissa Kaverukset (MTV ) ja Hanski (MTV ) edellisen mallina Hancock s Half Hour (BBC). Me Tammelat (MTV ), Naapurilähiö (MTV, 1969 alkaen) TV2:n viihteellistä sarjadraamatuotantoa : Heikki ja Kaija ( ) Rintamäkeläiset ( ) Sisä- ja ulkopolitiikkaan liittyviä sarjoja kuten Sodan ja rauhan miehet ( )
18 Timo Bergholmin Televisioteatteri Televisioteatterin tulee olla riippumatonta, puolueetonta, monipuolista ja kaikkia katselijoita palvelevaa Tämä ei saanut merkitä passiivista syrjästä katsomista Televisioteatterin velvollisuus on käydä vääriin tietoihin ja ennakkoluuloihin perustuvia asenteita vastaan ja aktivoida katselijoita omakohtaisiin, itsenäisiin ja oikeille tiedoille perustuviin johtopäätöksiin. Niissä ohjelmakokonaisuuksissa, joissa TV-teatteri on mukana, tulee olla selkeä suunta, tendenssi, jos niin halutaan, joka toimii porvarillisen hegemonian vaikutusta vastaan TVteatterin tulee olla piikkinä vallitsevan järjestelmän lihassa, olipa tällä järjestelmällä mikä väri ja mitkä tunnusmerkit tahansa.
19 Reporadio Eino S. Repo YLE:n johtoon 1965 YLE:n hallinto vasemmistolaistui Informatiivinen ohjelmapolitiikka, tavoitteena yleisön älyllinen aktivoiminen Marginalisoituneita kansalaisryhmiä tuli käsitellä heidän omilla ehdoillaan. Yhteiskuntakriittisyys nähtiin monilla tahoilla vasemmistolaisena propagandana. Oikeiston epäluottamuslause Revolle koska ohjelmistossa oli ollut siveellisesti ja moraalisesti ala-arvoista ohjelmaa, oli heikennetty yhteiskunta-järjestystä ja häväisty pyhiä arvoja ja tekoja Samansisältöinen välikysymys Eduskunnassa
20 YLE tekee PTS:n Pitkän tähtäyksen suunnitteluryhmään kuuluvat mm Kaarle Nordenstreng, Yrjö Ahmavaara ja Pertti Hemánus Informatiivisen radiotoiminnan tulee olla kriittistä, ts. tuoda esille edistyksellisiä aatteita Agenda setting -ajattelu: media voi määrätä siitä, millaisista asioista ylipäätään keskustellaan Nordenstreng: Joukkotiedotus toimii yhteiskunnassamme ohjailun ja manipulaation välikappaleena, uutisista mainoksiin saakka. Syntyy ohjelmatoiminnan säännöstö (OTS), jonka mukaan ohjelmiston tulee olla puolueetonta perustua oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin ei saa edustaa vain jotakin tiettyä maailmankatsomusta. olla irrallaan sekä kaupallisista että puoluepoliittisista intresseistä
21 Viestintäpoliittinen taistelu 1970 vaaleissa Kokoomus ja Suomen maaseudun puolue saavat suuren voiton radiovaaleissa. Eduskunta ja sen myötä Yleisradion hallintoelimet vaihtuivat porvarienemmistöiseksi Yleisradion uudeksi johtajaksi tulee SDP:n puoluesihteeri Erkki Raatikainen YLE:n toinen suuri normalisointi Perustetaan ohjelmaneuvostoja, joita on enimmillään 17. Niiden samoin kuin hallintoneuvoston paikat ovat poliittisia mandaatteja Ulkopoliittinen oikeaoppisuus nousee lyömäaseeksi 1971 radiovastuulaki ja radiovastuuasetus: ohjelmatoimittajat ovat vastuussa siitä, että ohjelmat ovat tasapuolisia eivätkä luonteeltaan rikollisia Viestintäpoliittisen komitean ( ) myötä syntyvät useimpien puolueiden viestintäpoliittiset kannanotot
22 Viestintäpoliittisen komitean mukaan: Sananvapaus on parhaiten toteutettavissa, kun niin kohde- kuin joukkoviestintä tapahtuu taloudellisista eturyhmistä vapaana yhteiskunnan omistamilla viestintävälineillä Erityisesti kaapelilähetystoiminnan tulee tapahtua Yleisradion tai sen tyyppisen organisaation toimesta ja sen edellyttämän viestintäverkon rakentaminen ja ylläpitäminen posti- ja lennätin hallituksen toimesta Kaapelilähetystoiminta tulee rinnastaa perinteiseen yleisradiotoimintaan Satelliittiviestinnän tulee tapahtua kokonaisvaltaisen viestintäpolitiikan lähtökohdista Visio integroidusta tietoverkosta
23 Murtuma monopolissa Osa viestintäpoliittisen komitean jäsenistä Osmo A. Wiion johdolla jättää eriävän mielipiteensä vedoten yksilökeskeiseen sananvapauden käsitteeseen, kansalaisvapauksiin ja moniarvoisuuteen Wiio valmistelee oman mietintönsä (1973), jossa esittää mahdollisimman laajan sananvapauden totuttamista radio- ja televisiotoiminnassa: vaikka yleisradiotoiminnan valtiolliseen säätelyyn on perusteltuja syitä, ne eivät päde kaapeliviestintään Juhani Perttusen komitea ( ) ehdottaa paikallisradiotoiminnan kokeilemista sekä uutisoikeuden myöntämistä MTV:lle kokeiluluonteisesti. Kaapelitelevisiolaki (1987) määrää toiminnan luvanvaraiseksi, mutta ei anna mahdollisuutta tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Vakavaraisuus ja toiminnallinen uskottavuus riittivät kriteereiksi. Kaapelitoiminnan vahvistettiin kuuluvan vapaan yrittäjyyden piiriin
24 Kaapelitelevision murtaa monopolin Helsingin Kaapelitelevisio aloitti toimintansa jo 1975, taustavoimina vakuutuslaitoksia, pankkeja, keskusliikkeitä, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Elinkenoelämän Valtuuskunta Villi suurpääoman kaapeli-tv Lähetyksiä kolmella kanavalla: H(elsinki), T(ieto), V(iihde). Kolmatta kanavaa varten tarvitaan ns. mustarasia HTV:n uutiset olivat pääasiassa paikallisia ja niitä nähtiin ma-pe. Viikonloppuisin lähetettiin uutis- ja ajankohtaiskoosteita Mainosrahoitus ei kasva odotetulla tavalla, joten oma tuotanto uutiset mukaan lukien lopetetaan 1980
25 Kympin uutiset Perttusen komiteaan vedoten MTV vaati oikeutta lähettää uutisia 1981, Keskustan muutettua kantansa YLE:n hallintoneuvosto antoi äänin 12-9 MTV:lle luvan uutistoimintaan kahden vuoden koeajalla syntyvät Kymmenen uutiset 10 paikallista uutistoimistoa kaupungeissa, joissa on lentokenttä Luvataan korkeampi kotimaisuusprosentti (75) kuin YLE:ssä (60%) YLE estää MTV:a pääsemästä EBU:n jäseneksi Vuoteen 1988 saakka vain vähintään 24h vanhoja uutisia
26 Paikallisradiotoiminta alkaa Perttusen komitea esitettyä paikallisradiotoiminnan kokeilemista perustetaan Suomen Paikallisradioliitto Taustavoimina lähinnä joukko paikallislehtiä sekä EVA ja Taloudellinen Tiedotustoimisto Puheenjohtajaksi kutsutaan OPM:n kansliapäällikkö Jaakko Numminen Selviää, että Suomelle on varattu keskimäärin kaksi taajuutta / kunta, eli tilaa olisi noin1000 radiokanavalle 1989 myönnetään toimiluvat 42 radioasemalle
27 Kolmostelevision synty YLE:n, MTV:n ja Nokian piirissä pohditaan erillisen kaupallisen kanavan perustamista (1984-5) tarkoituksena lujittaa Yleisradion ja MTV:n asemaa sekä torjua taivaskanavien uhkaa Myös suuret lehtitalot havittelevat omaa televisiokanavaa. Sanoma Oy perustaa Kanava Kolme Oy:n ( Uusvisio Oy Ruutunelonen Oy) YLE hyväksyy Kolmostelevision perustamissuunnitelman Omistussuhteiksi määrättiin YLE 50 %, MTV 35 & ja Nokia 15 %. YLE:n toimilupaa muutetaan niin, että se mahdollisti Kolmostelevision käyttämisen apuyhtiönä samaan tapaan kuin MTV 1989 YLE:n hallintoneuvosto hyväksyy yksimielisesti päätöksen, jonka mukaan Kolmostelevisiosta tulee MTV:n tytäryhtiö
28 MTV sitoutui toimimaan 10 v Yleisradion toimiluvan varassa tämä avaa sille pääsyn Euroopan yleisradioliitto EBU:n jäseneksi. Suomeen syntyy aitoa kanavakilpailua Katsojamittauksessa otettiin käyttöön mittarimenetelmä ja kohderyhmäperusteinen ohjelmistosuunnittelu Televisiotoiminnan liberalisoinnin koelaboratorio (Hellman) Suuren kanavauudistuksen yhteydessä 1993 syntyy itsenäinen MTV3 lehtitalot ovat tässä vaiheessa yhtiön merkittäviä osakkaita, YLE lisää osuuttaan MTV3 maksaa yhä julkisen palvelun maksua Toimilupa voidaan ottaa uudelleen harkintaan, mikäli omistussuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia
29 YLE:n uusi asema Joulukuussa 1993 YLE määritellään julkisen palvelun yhtiöksi eikä se enää tarvitse toimilupaa Yhtiöstä tulee aikaisempaa riippumattomampi valtioneuvostosta vaikka se säilyykin eduskunnan radiona YLE:n tulee tukea kansanvaltaa monipuolisilla ohjelmilla, joita tulee suunnata myös vähemmistöille ja eri kieliryhmille Mukana on oltava myös kansalaisten opiskelua tukevia ohjelmia sekä tietysti hartausohjelmia On myös näytettävä itse hankittua viihdettä yhteistyön MTV:n kanssa päätyttyä
30 PTV:stä Ruutuneloseen Jouni Mykkäsen 1995 tekemän selvityksen mukaan MTV:llä tulisi olla valtakunnallinen kaupallinen kilpailija. Sanoma Oy, Aamulehti-yhtymä, ja Turun Sanomat perustavat Suomen paikallis-tv kanavat Oy:n (PTV, 1989) harjoittamaan kaapelitelevisiotoimintaa. Sanoma OY:n omistama Helsinki Media saa haltuunsa sen osakeenemmistön PTV lopettaa toimintansa kun Sanoma-yhtiön omistamalle Oy Ruutunelonen Ab -yhtiölle myönnetään kovan kilpailun jälkeen toimilupa Ohjelmatuotanto ulkoistetaan kutakuinkin kokonaisuudessaan
31 Muita uusia kanavia 1997 syntyvät yksityisin voimin lyhytikäiset Moon-tv sekä Helsingin Aluetelevisio (ATV) 1997 Aamulehti ja MTV3 fuusioituvat Alma Mediaksi, jonka pääosakas tuli pian olemaan ruotsalainen Bonnier perustetaan Alma Mediaan kuuluva TVTV! kaapelikanava ja digitaalinen City-tv, jotka paria vuotta myöhemmin yhdistettiin Alma Median omistamaksi Subtv:ksi kanava ylpeilee tarjoavansa pelkästään viihdettä. YLE-teema 2001 Jim (Jotain ihan muuta), SanomaWSOY-konserniin kuuluva Nelonen Media, jne.
32 Omaa vai ulkopuolista tuotantoa? Vielä 1980-luvun alkupuolella TV-yhtiöt tuottivat itse lähes koko kotimaisen tuotannon luvun lopulla YLE asetti työryhmän pohtimaan ulkopuolisten tuottajien käytön lisäämistä (vrt. Channel 4) Vuosituhannen vaihteeseen tilaaja-tuottajamalli, jossa YLE järjestää vuosittain tilauskierroksen tuottajayhtiöille Nykyisin Suomessa toimii kymmenkunta suurehkoa itsenäistä tuottajaa, joista merkittävä osa on ulkomaisessa omistuksessa
33 Ohjelmisto runsauden aikakaudella 1980-luvun lopulla n.1/5 kokonaistarjonnasta ulkomaista fiktiota, MTV:llä yli 1/3, YLE1:llä vähän yli 1/10, YLE 2:lla n. 1/5 Informatiivisten ohjelmien osuus YLE:n ohjelmistossa 2000-luvun lopulla 55 %, MTV3:lla 31 % ja Nelosella 17 % TV2:n dokumenttiprojekti Suurtuotantoja: Holmbergin Rauta-aika (1984), Turkan Seitsemän veljestä (1989) 1980-luku sketsiviihteen kulta-aikana: Hukkaputki ( ), Velipuolikuu ( ), Hymyhuulet ( ) Poliittiset satiirit: Iltalypsy ( ), Itsevaltiaat ( ) ja Uutisvuoto (1998-); TV2:n Tuttu juttu ja Hyvät herrat (MTV ), Lähinnä MTV/Sub:n Kilpailuohjelmat: Suuri Seikkailu (2001), Idols (2003), Big Brother (2005).
34 Pienten maiden televisiotoiminnan problematiikkaa Kaksi televisiokanavien määrän lisäämisstrategiaa: tasapainottelu: toinen kanava on kaupallinen Kiinteyttäminen: kaksi tai useampi julkisen palvelun kanava ennen toimilupien myöntämistä kaupallisille kanaville Julkisen palvelun kanavien määrä ennen kaupallisia toimilupien myöntämistä: UK:1955 (1), Ranska: 1987 (3), Saksa: 1984 (3), Suomi: 1989 (2), Ruotsi: 1992 (2) Kaupallisten kanavien määrän lisääntyessä tuotantoa ulkoistetaan enenevässä määrin kustannusten pitämiseksi kurissa
35 Erot yleisön ja resurssien suuruudessa johtavat vääristyneeseen kilpailutilanteeseen ja vaikeuttavat sijoittamista omaan tuotantoon Tunti Beverly Hills:a saattoi maksaa $ 14,000; vastaavan tasoinen tanskalaissarja $ 550,000 Julkinen rahoitus on Eurooppalaisen sisältötuotannon kulmakivi Amsterdam protokolla (1997): jäsenvaltioiden julkisen palvelun lähetystoiminta liittyy suoraan kunkin yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin Lupa- ja käyttömaksut takaavat vakaan tulolähteen mahdollistaen paremman taloudellisen suunnittelun ja tuotantokustannusten jakamisen koska keskimääräinen tulo katsojaa kohden pysyy samana
36 Pienten maiden televisiokanavat joutuvat reagoimaan ohjelmiin ja formaatteihin, jotka on suunniteltu ja toteutettu suuria markkinoita silmällä pitäen kanavien on joko sovitettava ne korkeine kuluineen omia toimintaolosuhteitaan vastaaviksi tai ostettava valmista materiaalia ulkomailta Satelliitti- ja digitaaliteknologian mahdollistamilla uusilla kanavilla on taipumus vastata pienten osayleisöjen tarpeisiin halvalla saatavilla olevan ohjelmiston turvin pikemminkin kuin tuottaa kotimaisia sisältöjä tai uutis- & ajankohtaisohjelmaa Lähde: Small Among giants Television Broadcasting in Smaller Countries (Nordicom 2011)
37 Country Expenditure on originate content in gross millions of Euros (2007) Latvia Lithuania Estonia Finland Sweden Denmark France UK Germany Expenditure on originated content per capita (2006/2007)
TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla
OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan,
LisätiedotTapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003
Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio
LisätiedotJärviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz)
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Keski-Suomi Järviradio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 91,3 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Viitasaari 90,5 MHz) Pro Radio Oy Jyväskylä (Jyväskylä 102,5 MHz, Viitasaari 107,5 MHz,
LisätiedotItämeren itäpuolen media
Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median
LisätiedotTieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri
Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut
LisätiedotTERVETULOA! Tiedotustilaisuus perjantaina
TERVETULOA! Tiedotustilaisuus perjantaina 20.7.2018 TELIA COMPANY OSTAA BONNIER BROADCASTINGIN Telia Company ostaa Bonnier AB:lta Bonnier Broadcastingin, joka omistaa suomalaisen MTV:n lisäksi ruotsalaisen
LisätiedotDigita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010
Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä
LisätiedotSähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä
LisätiedotTelevision ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko
Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp
LisätiedotMaanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?
Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot
Lisätiedot1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
LisätiedotRadio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia Suomessa
Radio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia Suomessa 20070110 Tutkija Helena Parviainen Radio- ja tv-museo lainattaessa mainittava tekijä, otsake sekä: www.lahdenmuseot.fi Ensimmäiset radiovastaanottimet
LisätiedotMaanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017
Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista
LisätiedotTOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta
TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio
LisätiedotBroadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.
Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna
LisätiedotSuomalainen televisiotarjonta Tausta, tavoitteet ja toteutus. Seurantaraportointi vuodesta 2000 alkaen. Hankkeen tavoitteet
Suomalainen televisiotarjonta 013 Juha Herkman Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Viestinnän tutkimuskeskus CRC Tausta, tavoitteet ja toteutus Seurantaraportointi vuodesta 000 alkaen Hankkeen
LisätiedotHE 13/2017 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Satu Kangas
HE 13/2017 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Satu Kangas 30.3.2017 Julkisen yleisradiopalvelun sääntelykehikko Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (kilpailusäännöt) Amsterdamin pöytäkirja julkisen palvelun
LisätiedotAjankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä
Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman
LisätiedotTOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN. Satakunta
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Satakunta Huittisten Sanomalehti Oy Pori-Rauma (Huittinen 93,0 MHz, Harjavalta/Nakkila 100,4 MHz, Köyliö/Rauma 105,1 MHz) Paikallisradio Ramona Oy Teljän Mediat Oy
LisätiedotSähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa
LisätiedotViestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista
Päätös 1 (5) Dnro: 19.6.2014 218/932/2013 Sanoma Media Finland Oy PL 30 00089 SANOMA Viestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista Asian tausta VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS Viestintävirastolta tiedusteltiin,
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta
Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston
LisätiedotViestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto
Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista
LisätiedotTampere (Ikaalinen 92,9 MHz, Orivesi 96,4 MHz, Ruovesi 103,3 MHz, Tampere 95,7 MHz, Valkeakoski 87,6 MHz, Vammala 89,5 MHz)
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Pirkanmaa Kustannusliike Aluelehdet Oy Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy Pro Radio Oy Pro Radio Oy Tampereen yliopisto Tampere (Kokemäki 98,0 MHz, Nokia 107,4 MHz,
LisätiedotRadioMedian kannanotto hallituksen esityksestä eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi
Ministeri Krista Kiuru RadioMedian kannanotto hallituksen esityksestä eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi Tietoyhteiskuntakaari selkeyttää sähköisen viestinnän sääntelyä ja parantaa radiotoimintaa koskevaa
LisätiedotYLE-sopu lähtee tehtävän määrittelystä
Kanava 38(2010):8, s. 10 14 YLE-sopu lähtee tehtävän määrittelystä Heikki Hellman Se oli ihan arkipäiväinen ministeriön tiedote, päivätty 1.10.2009. Sisältökin oli yksinkertainen: Hallituspuolueet sopivat
LisätiedotViestintäpolitiikan tarina
Viestintäpolitiikan tarina Kaarle Nordenstrengin esitys Median ja viestinnän tutkimuksen päivillä Viestintäpolitiikka ja mediatalous -ryhmässä Helsingissä 8.4.2016 1960-luvulta 1970-luvulle Viestintäpolitiittinen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Yleisradio Oy:stä annettua lakia. Esityksellä tarkennettaisiin
LisätiedotOhjelmistotoimiluvat nyt ja tulevaisuudessa
Ohjelmistotoimiluvat nyt ja tulevaisuudessa Toimiluvanvarainen televisiotoiminta Neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen Viestintäpolitiikan osasto, Viestintämarkkinat yksikkö kaisa.laitinen@mintc.fi 040
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014
LisätiedotPARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO: YLEISRADIO OY:N JULKISEN PALVELUN TEHTÄVÄT JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUT UUDISTUKSET
PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO: YLEISRADIO OY:N JULKISEN PALVELUN TEHTÄVÄT JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUT UUDISTUKSET Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti 30.10.2015 parlamentaarisen työryhmän
LisätiedotSähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely. Sääntelyn muodot. 1) Kulttuurinen sääntely
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely Juha Herkman, 23.4.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Sääntelyn muodot
LisätiedotHeikki Hellman YTT, dosentti, johtaja, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT), Tampereen yliopisto
1 Työväentutkimus 2013, verkkoversio Heikki Hellman YTT, dosentti, johtaja, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT), Tampereen yliopisto Vapauden tuulia viestintäpolitiikassa. SDP ja sähköisen viestinnän
LisätiedotLausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta
Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta
LisätiedotP3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 5. Hannu Nieminen 18.11.2008
P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 5. Hannu Nieminen 18.11.2008 Televisio- ja radiotoiminta Luentokerran rakenne: Televisio ja median konvergenssi Television ja radion sääntelyn historia
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat
LisätiedotSuomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin!
Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Satu ry Kotimaisia mediamarkkinoita arvioiva työryhmä Työryhmän puheenjohtaja Anssi Vanjoki Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin
LisätiedotKansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta
JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi
Lisätiedot1. MILLAINEN OLI KUMOUSTA PELKÄÄVÄN PORVARIN REPORADIO? 2. RADIOAMATÖÖREISTÄ VAHVAAN MONOPOLIIN - AIKA ENNEN REPORADIOTA
JARMO VILJAKAINEN REPORADIO Yleisradion vaaran vuoden 1965 1972 Sisällysluettelo 1. MILLAINEN OLI KUMOUSTA PELKÄÄVÄN PORVARIN REPORADIO? 2. RADIOAMATÖÖREISTÄ VAHVAAN MONOPOLIIN - AIKA ENNEN REPORADIOTA
LisätiedotYle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009
Yle-tutkimus Sanomalehtien Liitto Elokuu 2009 1. Johdanto Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta elokuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS TOIMILUVISTA ANALOGISEN RADIOTOIMINNA HARJOITTAMISEKSI
Liite 8 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS TOIMILUVISTA ANALOGISEN RADIOTOIMINNA HARJOITTAMISEKSI Päivämäärä Diaarinumero HAKIJAT NRJ Finland Oy Pro Radio Oy PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVA TOIMILUPA Toimilupa paikallisen
LisätiedotTv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi
Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Antennialan tekniikkapäivä 18.11.2010 Kari Kangas, radioverkkojen erityisasiantuntija Viestintävirasto Sisältöä Eri viranomaisten roolit valtioneuvosto liikenne-
LisätiedotToimiluvat myönnetään jäljempänä kerrotuin perustein ja ehdoin seuraavasti:
Liite 2 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS TOIMILUVISTA TELEVISIOTOIMINNAN HARJOIT- TAMISEKSI DIGITAALISISSA TELEVISIOVERKOISSA 18.6.2009 Diaarinumero 124/35/2009 HAKIJAT BBC World News Limited Discovery Communications
LisätiedotTelevision katselu Suomessa 2012. Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell
Television katselu Suomessa 2012 Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä Koko väestö (10+), vuodesta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassa siirretty
LisätiedotTOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Etelä- ja Pohjois-Savo Järvi-Savon Viestintä Oy Pohjois-Savon Paikallisradio Oy Mikkeli (Savonlinna 96,7 MHz, Mikkeli 89,7 MHz) Pieksämäki (Pieksämäki 102,2 MHz)
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Viestintäneuvos Sini Wirén Muistio x.x.2018 RADIOTAAJUUKSIEN KÄYTÖSTÄ JA TAAJUUSSUUNNITELMASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotAIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA. Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen
AIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen TV JA INTERNET SAUMATTOMASTI YHDESSÄ Koko 2000-luku on odotettu kuumeisesti
LisätiedotHE 49/2007 vp. muutokset. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotYlen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut
Ylen kielipalvelut Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Yleisradion sisällöt ja palvelut 2015 Ylen julkisen palvelun tarjonnan laajuus edellisvuosien tasolla: sisältöjä
LisätiedotPÄÄJOHTAJA EINO S. REPO YLEISRADION OHJELMAPOLITIIKAN UUDISTAJANA 1965 1969
PÄÄJOHTAJA EINO S. REPO YLEISRADION OHJELMAPOLITIIKAN UUDISTAJANA 1965 1969 Oulun yliopisto Historiatieteet Aate- ja oppihistorian pro gradu - tutkielma 30.4.2013 Henry Tikkanen SISÄLLYS JOHDANTO...5 Historiallinen
LisätiedotRadiovuositilaisuus 30.1.2014
Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Tilaisuuden avaus Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2013 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 16/2005 vp
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 16/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta sekä valtion televisioja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta
LisätiedotLausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitetta koskevan sääntelyn uudistamisesta
Helsinki 22.4.2010 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Viite: HE 13/2010 vp Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitetta koskevan sääntelyn uudistamisesta Viestinnän Keskusliitto kiittää
Lisätiedot7.3.2012 LAUSUNTO YLEISRADION HALLINTONEUVOSTON KERTOMUKSESTA EDUSKUNNALLE YHTIÖN TOIMINNASTA VUOSINA 2009 JA 2010 (K 16/2011 VP)
1 (5) Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle LAUSUNTO YLEISRADION HALLINTONEUVOSTON KERTOMUKSESTA EDUSKUNNALLE YHTIÖN TOIMINNASTA VUOSINA 2009 JA 2010 (K 16/2011 VP) Yhteenveto lausunnon ydinkohdista
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8
LisätiedotMUISTIO Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtioneuvoston asetusta televisio- ja radiotoiminnasta (VNA 1245/2014, jäljempänä asetus).
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMI- NISTERIÖ MUISTIO 22.5.2018 LVM 9/03/2018 VALTIONEUVOSTON ASETUS TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Pääasiallinen sisältö Esityksessä
LisätiedotP3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely
P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Etiikka III: Kuvaohjelmien tarkastaminen 27.11.2006 Juha Herkman Lapset erityisyleisönä tarve suojella lapsia median ja viihteen väkivaltaa ja seksiä korostavilta
LisätiedotViestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:
1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotYleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja rahoitus
1 HG/ah Helsinki 23.4.2008 Liikenne- ja viestintäministeriön 12.2.2008 asettama Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta selvittävä työryhmä Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja rahoitus
LisätiedotLausunto Yleisradio-uudistuksesta
Helsinki 12.4.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Viite: HE 28/2012 vp ja HE 29/2012 vp Lausunto Yleisradio-uudistuksesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto
LisätiedotALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön
LisätiedotSuomalainen televisiotarjonta 2011
Suomalainen televisiotarjonta 2011 11.7.2012 1 Hankkeen tavoitteet Luoda yleiskuva suomalaisesta televisioohjelmistosta Tarkastella suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuutta Kuvata muutoksia televisiotarjonnassa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotTelevision katselu Suomessa vuonna 2011. Tennispalatsi, 1.2.2012
Television katselu Suomessa vuonna 2011 Tennispalatsi, 1.2.2012 Televisiota katsotaan viikossa lähes 21 tuntia 2 Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä 200 180 160 140 120 100 80 60
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotYLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta
LisätiedotKeskeiset periaatteet
Keskeiset periaatteet 1. Julkisen palvelun tehtävä on arvioitava ja määriteltävä tarkkarajaiseksi, eikä Yleisradion tehtävän määritys voi olla kaiken mahdollistava tai sitä edellyttävä. 2. Yleisradion
LisätiedotOhjeistus: Digitaalinen videomainonta eri ympäristöissä kerralla kaikki kanavat haltuun. Kesä 2018
Ohjeistus: Digitaalinen videomainonta eri ympäristöissä kerralla kaikki kanavat haltuun Kesä 2018 Tässä oppaassa esitellään neljä eri videomainosformaattia, jotka tuottamalla onnistut eri ympäristöissä.
LisätiedotJulkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008
Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2008 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com
LisätiedotHALLITUKSEN EHDOTUS OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN PERUSTAMISESTA
METSO OYJ HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN EHDOTUS OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN PERUSTAMISESTA Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka
LisätiedotPaikallisradiot suomalaisen viestintäpolitiikan kiistana
Paikallisradiot suomalaisen viestintäpolitiikan kiistana Panu Päiviö Perämäki Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu tutkielma Tammikuu 2011 Tiedekunta/Osasto
LisätiedotTelevisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet
Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet Digiaika Talteen! - seminaari 16.5.2008, Kansalliskirjasto Ajoitus Ikävää: Olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten kysymys vanhoista
LisätiedotHE 13/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Yleisradio Oy:stä annettua lakia. Esityksellä tarkennettaisiin
LisätiedotTietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015
Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Radio- ja tv-arkisto
LisätiedotTaulukko 1.3. Kanavien ohjelmarakenne arkisin ja viikonloppuisin 2001 (%)
6XRPDODLQHQWYWDUMRQWD 6LVlOO\V Yhteenveto Johdanto
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotDNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle
DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotJulkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2007
Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotPohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa
Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin
LisätiedotSäädöshankepäätös 1 (5) Perustiedot Hankkeen/toimielimen/strategian nimi
Säädöshankepäätös 1 (5) 2.2.2018 Perustiedot Hankkeen/toimielimen/strategian nimi Toimielimen/strategian tyyppi Mahti-numero Hankeikkuna-tunniste Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun
LisätiedotSähköisen viestinnän palvelulain uudistuksen seurantaryhmän asettaminen
Asettamispäätös LVM/2557/03/2018 28.1.2019 Sähköisen viestinnän palvelulain uudistuksen seurantaryhmän asettaminen Asettaminen Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään asettanut seurantaryhmän sähköisen
LisätiedotAHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS
AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS TOIMILUVISTA ANALOGISEN RADIOTOIMINNA HARJOITTAMISEKSI
Liite 5 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS TOIMILUVISTA ANALOGISEN RADIOTOIMINNA HARJOITTAMISEKSI Päivämäärä Diaarinumero HAKIJAT Huittisten Sanomalehti Oy Paikallisradio Ramona Oy Teljän Mediat Oy PÄÄTÖKSEN KOHTEENA
LisätiedotDigi-tv kuulemistilaisuus
Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotRadioMedia ry:n lausunto Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma
Helsinki Tulevaisuusvaliokunta tuv@eduskunta.fi 1 Viite: VNS 4/2012 vp Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 2012 RadioMedia ry:n lausunto Sähköisen median
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotJOHDANTO s. 3 Yleisöt lyhyesti s. 4 Toimintaympäristön muutoksia s. 5 Yleisötutkimuksista
Y LE IS Ö K ER TO M U S 7 sisällys JOHDANTO s. 3 Yleisöt lyhyesti s. 4 Toimintaympäristön muutoksia s. 5 Yleisötutkimuksista KATSELU, KUUNTELU JA UUSIEN PALVELUJEN KÄYTTÖ s. 6 Tv:n yleisöt Ruotsinkieliset
LisätiedotKilpailun ja toimilupapolitiikan vaikutukset tv-ohjelmiston monipuolisuuteen 1993 2002
LTA 3 / 0 5 P. 3 7 5 3 9 6 MINNA ASLAMA, HEIKKI HELLMAN ja TUOMO SAURI Kilpailun ja toimilupapolitiikan vaikutukset tv-ohjelmiston monipuolisuuteen 1993 2002 ABSTRACT Artikkeli tutkii markkinarakenteiden
LisätiedotArvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.
Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset
LisätiedotYLEN YLEISÖT 2009 - TIIVISTELMÄ. 1. JOHDANTO 1.1 Mediakäytön trendit s. 3 1.2 Toimintaympäristön muutoksia s. 3
YLEISÖKERTOMUS 0 sisällys YLEN YLEISÖT 200 - TIIVISTELMÄ. JOHDANTO. Mediakäytön trendit s. 3.2 Toimintaympäristön muutoksia s. 3 2 YLE INSTITUUTIONA 2. Luottamus instituutioihin s. 5 2.2 YLE kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta
Lisätiedot