MAIJU KEYNAAN LAUKKUKAUPPATUTKIMUKSEEN LIITTYVIA ITAKARJALAISTEN HAASTATTELUJA Vihko IV I
Maiju Keynaan lauldcukauppatutkimukseen liittyvia itakarjalaisten haastatteluja Vihko IV
ViWro IV rbatellun nimi gyntymaalka ja -paikka haastatteluaika ja -paikka sivu n:o Mattinen, Risto Teppananp, ent. Matveijeff Mattinen, Yille ^eppananp. cut. Matveijeff liaunumaki, Antti Mauranen, Peodor livananp. Mauranen, Juho Iljanp. ent. Mavrojeff I'.auranen, Pekka Iljanp. ent. Mavrojeff Kauranen, Pelagia Davidant. o.s. Pottonen Melentti. Tuomas (froffim) itistonp. (Kirilanp. ) ent. Melentjeff Iliinin, Paavo Kikkola, lita (Iro) Petrint. o.s. Pillpoff llikkola, Mikko (1-Iiihkali) Antinp, ent. Denisoff Kikkonen. Mikko (Miitrei) intini). ent. Hikitin Mtro, Aleksei Ivaninp. eat. Kitrofanoff Koisaeijeff, Milclco Kitronp. F:uujarvi, 2)1 ias ent. Alekseijeff Kakala, Yrjo Antti Peodorinp. ent. Malrvskin 588 Yuolckinienii Me 1951 Teuva 1884 Yuokkiniemi kk n. 1864 Kalvia? Haunumaen IcylS liuoml suomal, 1882 Rspola Koroppi 1900 Repola Zoroppi 1897 Repola Koroppi 1878 Repola Haukkasaari 1898 kk 1896 Rukajarvi Kiimaisjarvi 1901 Yuokkiniemi Molkki 1885 Yaasa Yuokkiniemikk 1888 Pistojarvi Kiimasvaara 1871 Laihia 1858 Pistojarvi Eiimasjarvi 1859 Repola Kuujarri 18S4 Yuokkiniemi 18S4 Jyskyjarvi 1974 Helsinki 1954 Kalvia 1954 Kuopio 1955 Pielisjarvi v- 1951 Lieksa 1951 Lieksa 1954 Sayneinen 1953 Joensuu 1955 Yarkaus 1951 Nivala 1955 Yli-Ii 1951 Jyvaskylan pit. 1955 li 1954 Sotkamo 1951 Isokyro 1975 Isokyro 1954 Vanmala 1 21 31 37 53 61 65 71 97 105 109 125 147 173 189 201
Fekkula, Anna o.s. Nehpojo Ilekkula, Heikki 1909 karj. Peodor Ivanovits Iletsainen, Peodor Yasileinp. karj. Netsaini ent. Netsaijeff Iletsainen, Iraiita livanant. o.s. Savlnainen Kiemela, Maria Yasilint. o.s. Kemova Niemela, Vaseli Jaakonp, ent. Ivanoff Hi end, Konsta Hilipanp. ent. Mihheijeff IJiemi, Simo ent. Loginoff Nykanen, Hilippa (Hlippo) Tanilanp. ent. Nikutjeff UykSnen, Juho Juhonp ent. Nikutjeff n. 1890 Keski-Aunus 1882 Jyrgila Aunus Magrien eli ITjekkulan kyla Hepola kk 1890 Rukajarvi Miinoa 1900 Kiestinki kk 1892 Kiestinki kk 1884 Uhtua Alajarvi 1885 Vuokkiniemi kk 1877 1902 llykanen, Juho (Iivana)1888 Poavilanp. ent. Nikutjeff llykanen, Ksenja 1891 o.s. Huovinen Nykanen, Lauri (Larion1885 Tanilanp. ent. Hikutjjeff llykanen, Maria 1904 o.s. Huovinen Nykanen, Mikko Nykanen, Yikt or Ilykaiien, Ul j ana Artaniont. o.s. Kykanen Cjala, 01ga Tirnont. o.s. Tikanoff 1893 1912 1872 Suomussalmi Kuivajarvi huomi suomal. Suomussalmi Kuivajarvi huomj suomal. 18SS Uhtua k> 1955 Jyvaskyla 225 1955 Jyvaskyla 229 1951 Kemi 239 1953 Kemi 1940 Kemi 247 1953 Kemi 243 1951 Tammisaari 275 1973 Tammisaari 1974 Tammisaari 1951 Tammisaari 285 1953 Paltamo 303 1955 Suolahti 309 1955 Joensuu 317 1955 Sotkamo 365 1955 Inari 381 1955 Ilomantsi 397 1955 Suomussalmi 403 1955 Sotkamo 419 1955 Oulu 42!: 1955 Iloraantsi 431 1955 Oulu 437 1954 ICuusaaio 441
Eripainos Karjalan Hclmo Ichdcsta N:o 10 Itakarjalaisten kiertokauppaa koskevia kysymyksia. A. Kertojan elamanvaiheita. Kertojan nimi. osoite. Syntymaaika. Syntymapaikka (pitaja, kyla). Avioliittoon-meno-aika, puolison entinen sukunimi seka hanen entinen koipaikkansa. Asuinpaikat syntymasta lahtien aikamaarineen seka missa tehtavissa ollut eri asuinpaikoissa. B. Omakohtaista. I. Olitteko ennen kiertokaupalle lahtoa kaynyt Suomessa? Missa? Minka ikaisena? Mista syysta? II. Ensinimainen matka kiertokaupalle Suomeen: 1. Lahtoaika Ita-Karjalasta (vuosi, vuodenaika). 2. Matkanteko: a) Mita teita kuljitte (mahdollisimman tarkkaan paikkoja mainiten) b) Minka osan matkasta kuljitte jalan, minka kulkuneuvoilla) c) Lahditteko matkalle yksin? (Keiden seurassa lahditte?) d) Oliko matkan johto jotenkin jarjestetty? Miten? e) Missa yovyttiin? Yopymisk'usta'nnukset. f) Miten ruokailu oli jarjestetty (evaat, ostoruoka)? Ruokailukustannukset. g) Tapahtumia matkalla (kilpasoudanta vesimatkoilla yms.) III. Kuinka pitkan ajan perasta palasitte Karjalaan ensimmaiselta kiertokauppaniatkalta? Mihin vuodenaikaan? Matkanteko (ks. edellisen kysymyksen a-g kohtia). Milloin teitte ensimmaisen, milloin viimeisen kiertokauppamatkan Suomeen? IV. Kavitteko kiertokaupalla Suomessa joka vuosi vai viivyitteko Suomessa useita vuosia perakkain? Olivatko kiertoajat riippuvaisia vuodenaj oista? Miten? V. Kulkivatko myohemmat matkanne Ita-Karjalasta kiertokauppapaikalle ja sielta takaisin samoja teita ja samalla tavoin kuin ensi kerralla (ks. II kysymyssarjan 5. ja 6. kohtia)? VI. Kauppakierros (paamajapaikasta takaisin samaan paikkaan): 1. Kiertoalue: Pitaja, kylat, yopymispaikat (talon ja kylan nimi) kiertojarjestyksessa. 2. Kuinka kauan kauppakierroksella viivyitte? 5. Yovyitteko vakituisissa paikoissa? Yopymismaksu. 4. Ruuan hankinta. Maksu ruuasta. 5. Yksin vai toisten kanssa? Kenen tai keiden kanssa? 6. Jalan (laukkua kantaen vai kasirattailla ja kelkalla kuljettaen) vai ajoneuvoilla? 7. Julkisesti vai viranomaisia kaihtaen (esim. metsapolkuja kulkien)? 8. Myyntitavarat (Mita rihkamaa? Millaisia kankaita? Mita kappaletavaraa?). 10. Missa rahoja sailytitte matkalla yopyessanne? n. Kaupanteko: a) Tinkivatko ostajat? b) Miten laskitte myymienne tavaroitten yhteishinnan (paassalaskuna, kynaa, helmitaulua tms. apuna kayttaen)? Olitteko luku- ja kirjoitustaitoinen? c) Annoitteko tavaraa velaksi? Kuinka pitkan ajan kuluttua vaaditte velan takaisin? Suoritettiinko velat maaraaikoina? Ryhdyitteko erikoistoimenpoteisiin, ellei maksu maaraaikana tullut? d) Vaihdoitteko tavaran lumppuihin, nahkoihin tms. Mita vaihtotavaralle teitte? e) Ostitteko vaestolta jotain? Mita? Mita ostetuille tavaroille teitte? 12. Tilasiko vaesto teilta tavaraa-' Minkalaista? " 13. Miten mahdolliset vapaa-ajat kauppakiertojen aikana vietitte? 14. Vaeston suhtautuminen: a) Viranomaisten (jouduitteko tekemisiin viranomaisten kanssa ja jos jpuduitte, miten se paattyi?) b) Paikallisten kauppiaiden. c) Muun kansan (Pitiko vaesto suotavana tuloanne heille ja miksi pitivat?) VII. Kulkivatko eri kiertokauppiaat eri tahoilla pitajaa vai samoissa taloissa? VIII. Mita (tai mitka) oli paamajapaikkanne? Sovititteko sinne menonne maarattyyn aikaan viikosta? Kauanko siella viivyitte? Jarjestitteko tavaranhankinnan, saunassa kaynnin ym. siella olo aikaan, siis kauppakiertojen valiaikaan? IX.»Liitot»: 1. Oletteko kuulunut liittoon (tai liittoihin)? Ketka muut kuuluivat samaan liittoon (nimet ja kotipaikat)? 2. Oliko liitossa eriarvoisia jasenia (tavaranhankkijat, tavalliset kiertokauppiaat, palkatut repunkantajat tai sellaiset palkolliset, jotka moivat tavaraa isantiensa laskuun)? Kuka oli liittonne johdossa? Missa asemassa Te ja liiton muut jasenet olitte? 3. Mita etua liittoon kuulumisesta oli? 4. Liittopaikan nimi. 5. Korvaus liittopaikasta. 6. Kuinka pitkan ajan kuluttua kokoonnuitte liittopaikkaan? Kokoontuivatko kaikki yhtaikaa? 7. Kauanko liittopaikassa viivyttiin? 8. Miten liitossa-oloaika vierettiin?
X. Markkinoilla ja totipaivilla kaynti: 1. Missa olette kaynyt markkinoilla ja toripai villa? Saannollisesti vai ei? 2. Mihin aikaan vuodesta niita on pidetty? Kuinka kauan ne kestivat? 3. Missa tarkoituksessa markkinoille ja toripaiville menitte (myymaan tavaroita, ostamaan markkinoilta tai toripaivilta tai tukkuliikkeista, tapaamaan Ita-Karjalasta markkinoille saapuvia omaisia tai muita tuttuja jne.)? 4. Mita markkinoilla moitte? 5 r Mita markkinoilta ostitte? XI. Kauppatavaran hankinta: 1. Kuka tavarat hankki? 2. Mista ne hankittiin? 3. Ostettiinko tavara osittain tai kokonaan velaksi? Kuinka pitkaksi aikaa luottoa myonnettiin? Muut luotonsaantiehdot. 4. Hankittiinko tavaraa maaraaikoina? 5. Tapahtuiko hankinta tilaamalla (toisten valityksella, kirjeellisesti, puhelimitse) vai itse tukkuliikkeessa kaymalla. 6. Miten tavarat hankintapaikoista tuotiin (kantaen, hevosella, rautateitse jne)? XII. Millaisessa yhteydessa olitte kotiin Ita- Karjalassa (kirjeellinen yhteys, mita ja miten lahetettiin kotiin ym.). XIII. Mista muusta perheenne sai elatusta paitsi kiertokaupasta? C. Yleista. I. Keita omasta suvustanne on kaynyt kiertokaupalla? Missa? Milloin? II. Keita omasta kylastanne on kaynyt kiertokaupalla? Missa? Milloin? III. Keita kotipitajanne muista kylista on kaynyt kiertokaupalla? Missa? Milloin? IV. Mita tiedatte Ita-Karjalan muitten pitajien kiertokaupasta? Missa suhteessa kotipitajalaistenne kiertokauppa erosi muitten kaymasta kiertokaupasta jne.)? V. Kulkivatko samojen sukujen, kylien, pitajien miehet kiertokaupalla samoilla seuduilla (esim. kiestinkilaiset Lounais-Suomessa, vuokkiniemelaiset Pohjanmaalla jne)? VI. Oliko olemassa erikoisia kiertokauppasukuja? Minka nimisia ja milta paikkakunnalta lahtoisin? VII. Mita tapauksia voitte mainita avioliitoista itakarjalaisten kiertokauppiaitten ja suomalaisten kesken? (miehen ja vaimon kotipaikkat seka avioliittoonnienoaika suunnilleen)? VIII. Keiden kiertokauppiaiden tiedatte muuttuneen paikallisiksi kauppiaiksi (nimi, kotipaikka Ita-Karjalassa, missa paikallinen liike, milloin perustettu)? IX. Ovatko itakarjalaiset kayneet kiertokaupalla muualla kuin Suomessa? Missa? X. Mita uutta opitte Suomessa? Miten niita toteutitte kaytannossa kotiseudullanne? D. Varsinaisen kysymyssarjan ulkopuolelta. I. Mista sukunne perimatiedon mukaan on tullut asuinpaikalleen Ita-Karjalassa? II. Mika on ollut syyna suvun sinne siirtymi- seen- VASTAAJIEN HUOMIOON. 1. Kysymyssarjan kysymyksia ei ole tarpccn vastaussarjaa laadittaessa toistaa, vaan vastaukspn eteen voi aseltaa kysymyksecn liittyvan merkinniin (esim. B. II. 1). 2. On tarkeaa, etta jokainen kysymys huoniioidaan siita huolimatta, ettei kaikkiin mahdollisesti pystyta selvitysta antamaan. Tallaisten selvitysta vaille jaiineitten kysymysten kohdalle on merkittiiva»en tieda»,»en muista» t.m.s. aina sen imikaan, uiikii vastauksen puuttumiseen on syyna ja merkiksi siitii, etfa kysymys kuitenkin on huomioitu. On selvaii, ettii tiedot on annettava niin totuudenmukaisesti kuin se inhimillisesli muistin puitteissa on mahdollista. 3. Koska kysymysten joukossa on ehka myos sellaisia, jotka eivat liity vastaajan omakohtaiseen kokemuspiiriin, on sellaisissa kohdissa mainittava, keneltii vastaaja mainitut tiedot on saanut, tai jollei ban sita muista, kuitenkin, etta asian muilta on kuullut. Tiima oman muistitiedon ja ninilta kuullun tarkka erottaminen on tiirkeiia. koska sen pohjalla voidaan paiitella tiedon luotettaviiusaste (omakohtaiseen kokemukseen perustuvat tiedot varmempia kuin muilta kuullut). 4. Jos vastaajan mielessa on sellaisia itakarjalaisten kiertokauppaan liittyvia asioita, joita kysymyssarjassa ei esiinny, olisi naistiikin syyta kirjoittaa (esim. johonkin kiertokauppiaaseen liittyvat erikoismuistot., jonkun tukkukauppiaan itiikarjalainen kiertokauppias-asiakaspiiri, joku itakarjalaisten kiertokaupan hyvaksi toiminut henkilo). Yksityisten tapahtumien kertominen (esim. viranomaisten suhlautumisen yhteydessa) voi luoda lisiivaloa kysymykseen. Vastaukset laheletaiin Karjalan SivistysseuraHe, os. Helsinki, Kasarmik. 25 C 1 \. Seura rnaksaa liihctyksesta aiheutuvat posti- ym. kulul. Helsinki 1951. Sanuma Oy. '