Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Vuosikertomus 2010

2 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Perustettu 1996 Osakkaina alueen 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta (kuntaliitosten jälkeen ml. Joutseno ja Ylämaa), Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Näistä Lappeenranta ja Imatra ovat kaupunkeja. Henkilöstöä vuonna 2010 22 henkilöä Toiminta-alueella noin 132 000 asukasta. Vakituisia asuntoja on 65 000, joista kerros- ja rivitaloasuntoja on 25 000, rivi-ja ketjutaloasuntoja 7400 ja pientaloja 34 900. Toiminnassa olevia maatiloja on noin 1800. (Tilastokeskus) Toiminta-alueen kokonaispinta-ala 6873 km 2, josta vesistöä 1610 km 2 Taajama-aste on noin 80 Asukastiheys 25,4 asukasta / km 2 Kukkuroinmäen jätekeskus 2001 2002 2006 2007 2009 2010 Historiakatsaus Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnettiin ympäristölupa. Jätteiden vastaanotto aloitettiin Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Työskentely toiminta-alueen yhteisen jätestrategian luomiseksi aloitettiin yhdessä osakaskuntien kanssa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO 14001 myönnettiin sertifikaatit. EKJH:n kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttama asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetus käynnistyi Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Myös kuntien hyöty- ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut siirtyivät EKJH:lle. EKJH:n kuntien puolesta keskitetysti kilpailuttama asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetus käynnistyi Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Myös kuntien hyöty- ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalveleut siirtyivät EKJH:lle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 uudelleensertifioitiin.

3 Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, omistajakunnat ja hallitus jatkoivat edelleen EKJH:n ja osakaskuntien yhteisen jätestrategian mukaisten toimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa vuoden 2010 aikana. Tehtyjen päätösten mukaisesti 1.1.2010 alkaen Savitaipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren jätteenkuljetukset sekä hyöty- ja ongelmajätehuolto siirtyivät EKJH:n vastuulle. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti myös Lemin piti siirtyä EKJH:n vastuulle tässä vaiheessa mutta Lassila & Tikanojan tekemä valitus Lemin kunnan päätöksestä esti alueen kilpailuttamisen. Lappeenrannan, Imatran ja Lemin jätekuljetusjärjestelmää koskevien päätösten osalta saatiin vihdoin Vuosi 2010 Kyseessä oli yhtiön neljästoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta yhdeksäs tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 6 457 000 euroa joka on noin 5 % suurempi kuin vuonna 2009. Jätemäärät laskivat hieman edellisvuodesta, mutta Savitaipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren jätehuollon operatiivisten tehtävien siirto EKJH:n vastuulle lisäsi liikevaihtoa. 29.6.2010 hallinto-oikeudesta päätökset; Lappeenrannan ja Lemin osalta valitukset hylättiin mutta Imatran kaupunginhallituksen päätös kumottiin. Lappeenrannan ja Lemin osalta päästiin valmistelemaan kilpailuttamista niin, että jätehuollon operatiivinen vastuu siirtyy EKJH:lle 1.3.2012. Imatran osalta Imatran seudun ympäristötoimi otti jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisen uudelleen käsittelyyn ja päätti 9.11.2010 pitämässään kokouksessaan siirtyä keskitetysti kilpailutettuun järjestelmään; tästä päätöksestä ei valitettu. Operatiivinen vastuu tulee siirtymään EKJH:lle vuoden 2013 alkupuolella. Tilikauden voitto oli 117 000 euroa. Perusliiketoiminnan tulos oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2009, pilaantuneista maista saatiin tuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Investoinnit ja kehityshankkeet Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 1 140 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen laajennus sekä kaatopaikkajyrän hankinta. Lisäksi hankittiin keräyspistekalustoa (pikakontteja ja siirtolavoja) sekä valvontakameroita. EKJH:n alueen ekopisteverkoston kehittämistä sekä hyötyjakeiden keräyksen tehostamista selvitettiin vuoden 2010 aikana. Lisäksi ryhdyttiin selvittämään kuivajätteen energiahyödyntämismahdollisuuksia nykyisen loppusijoittamisen tilalle. Toimintaympäristö Vallitseva lievä nousukausi ei ole vaikuttanut merkittävästi vastaanotettuihin ja käsiteltyihin jätemääriin. Nykyisen jätelain toimimattomuus on ollut selkeästi havaittavissa; yksityisille kelpaavat vain kaikkein parhaat ja rahanarvoisimmat jätejakeet sekä tiheimmin asutut alueet; muut jätetään mielihyvin kunta-yhtiön hoidettavaksi. Uutta jätelakia valmisteltiin pitkään varsin erimielisessä työryhmässä ja eduskunnan eri valiokunnissa vuoden 2010 aikana. Lopulta uusi jätelaki hyväksyttiin 11.3.2011 eduskunnan istunnossa. Suurin muutos uudessa jätelaissa on pakkausten täysi tuottajavastuu. Tämä tulee lisäämään EKJH:n ja pakkaustuottajien välistä yhteistyötä kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Valitettavasti sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä, joka mahdollistaa alueellisten monopolien syntymisen ja korkean hintatason ylläpitämisen, säilyi edelleen jätelaissa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat määrittäneet jätehuoltostrategian laadinnan yhteydessä oman tahtotilansa ja tavoitteensa jätehuollolle. Huolimatta yksityisten yritysten moninaisista valituksista EKJH jatkaa edelleen sinnikkäästi työtään kustannustehokkaan ja kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevan jätehuollon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi toiminta-alueellaan omistajien tahdon mukaisesti. Alati kiristyvät ympäristövelvoitteet ja lainsäädäntö asettavat omia haasteitaan EKJH:n toiminnan ympäristökuormituksen vähentämiselle, jätehuoltologistiikan ja materiaalivirtojen suunnittelulle ja toteutukselle.

4 Lopuksi Yhteisen tavoitetilan määrittäminen strategian laadinnan yhteydessä on helpottanut yhteistyötä henkilöstön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan kehittämiselle on selkeät päämäärät, kun tavoitteet ovat selvillä. Tästä on hyvä jatkaa jatkuvan kehittämisen tiellä kohti omistajien visioimaa keskitettyä, kustannustehokasta, ympäristökuormitusta minimoivaa ja asukkaita tasapuolisesti kohtelevaa jätehuoltojärjestelmää. Mika Suomalainen Toimitusjohtaja

5 Strategiatyö Etelä-Karjalan Jätehuolto on Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia osakaskuntiensa jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä ympäristöystävällisesti sekä taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Yhtiön tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti maakunnan asukkaiden jätehuoltoa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Yhtiön toiminnan strategisesta suunnittelusta ja taloudesta vastaa hallitus. Hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Hallitus kokoontui vuonna 2010 yhdeksän kertaa. Puheenjohtajana toimi Kyösti Harju. Strategian toteuttamisen työkaluina Etelä- Karjalan Jätehuollolla on sertifioidut laatuja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14 0001. Toimintajärjestelmään on määritelty yhtiön strategiaan liittyvät tavoitteet ja suunnitelmat edelleen aina menettelyohjeisiin saakka. Toimintaa johtaa ja valvoo toimitusjohtaja, joka on tulosvastuussa ja raportoi yhtiön hallitukselle. Jokaisella toiminnan ydinprosessilla on vastuuhenkilönsä. Ydinprosesseja ovat johtaminen, tiedotus ja neuvonta, vastaanotto, käsittely, logistiikka, vaarallisten ja hyötyjätteiden jätehuolto sekä pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely. Toimitusjohtaja toimii prosessien vastuuhenkilöiden esimiehenä. Prosessien johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan ohella kehittää kokonaisvaltaisesti yhtiön toimintaa. Johtoryhmä käsittelee yhtiötä koskevat tärkeimmät asiat. Toimitusjohtaja edistää yhdessä johtoryhmän kanssa eri toimintojen välistä yhteistoimintaa sekä edistää yhtiön strategisten taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Vuosi 2010 Tammikuu Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren jätteenkuljetukset sekä vaarallisten ja hyötyjätteiden vastaanottopalvelut siirtyivät EKJH:lle. Kesäkuu Hallinto-oikeudelta saatiin päätös Lappeenrannan ja Lemin siirymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään. Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen laajennusosan rakentamistyöt aloitettiin. Lokakuu EKJH:n vuonna 2007 sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001 sertifioitiin uudelleen. Marraskuu Imatran kaupunki teki päätöksen siirtyä sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä keskitetysti kilpailutettuun jätteenkuljetuksesta. Joulukuu Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuljetusasiakkaille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely.

6 Toimintapolitiikka Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on hoitaa osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Kaikissa olosuhteissa tavoitteenamme on tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvointi, turvallinen työympäristö sekä ympäristökuormituksen minimoiminen ja haittojen ennaltaehkäisy toimintaalueellamme. Noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, meille myönnettyjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja taloudellisesti. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaatimusten täyttymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallisesti siten, että toimintamme on turvallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista sekä henkilökunnallemme että asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme liittyvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyrityksiltämme toimintaa, joka tukee meitä laatu- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Arvioimme jatkuvasti toimintaamme liittyviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Noudattamalla toimintapolitiikkaamme varmistamme yhtiön kehittymisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Etelä-Karjalan Jätehuollon hallitus 2010 Kyösti Harju, Lappeenranta Varajäsen Hannu Papunen Lea Sairanen, Imatra Varajäsen Satu Tiippana Pentti Belinskij, Lappeenranta Varajäsen Joni Niemi Helli Halonen, Ruokolahti Varajäsen Heidi Kyyrö Kimmo Reponen, Lappeenranta Varajäsen Jarmo Lahtinen Vesa Jäkälä, Savitaiple Varajäsen Paavo Apo Ritva Karhu, Lappeenranta Varajäsen Pia Kinnunen Urpo Tiainen, Imatra Varajäsen Hannu Varho Terhi Tiilikainen- Kärpänen, Parikkala Varajäsen Raili Tervonen Organisaatio Hallitus Toimitusjohtaja Tiedotus ja neuvonta Tiedottaja Logistiikka & asiakaspalvelu Logistiikkapäällikkö Asiakaspalvelusihteeri, Projektisihteeri Vastaanotto ja käsittely & pilaantuneet maat Rakennuttajapäällikkö Vaakaesimies, Vaakaoperaattori, 4 laitosmiestä Talous Talouspäällikkö Taloussihteeri, Toimistosihteeri, Palvelusihteeri Hyöty- ja ongelmajätehuolto Laatu- ja ympäristöinsinööri Kunnossapito Kunnossapitopäällikkö Jäteasemavastaavat (2), Huoltomies

7 Palvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluihin kuuluvat jätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastanottopalvelut Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Vuonna 2010 palveluihin kuuluivat kuuden kunnan asukkaiden kuiva- ja biojätteiden jätteiden keräykseen ja kuljetukseen liittyvä asiakaspalvelu ja laskutus, hyötyjätteiden keräysverkoston ylläpito, vaarallisten jätteiden (eli ongelmajätteiden) vastaanottopalvelut sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpito. Jätteiden keräys ja kuljetus Vuonna 2010 Etelä-Karjalan Jätehuolto hoiti kuuden kunnan, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden kuivaja biojätteen kuljetuksia. Keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen piirissä on 29 600 asukasta kuuden kunnan alueella. Etelä-Karjalan Jätehuollon kilpailuttaman kuljetusurakoitsijan HFT Networkin alihankkija Environet Oy on hoitanut vuoden 2009 alusta kuivaja biojätteiden kuljetuksia Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Kuljetusliike Laine Ay aloitti vuoden 2010 alussa Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden jätteenkuljetukset voitettuaan Etelä-Karjalan Jätehuollon järjestämän kuljetusurakan kilpailutuksen. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa kuuden kunnan jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuksen. Kuljtetuspalveluista on sopimuksia myös alueen yritysten kanssa. Kuivajätteet kuljetetaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluuelle ja biojätteet käsiteltäväksi Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella sijatisevassa Vapon kompostointilaitoksessa. Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari ovat haja-asutusaluevaltaisia kuntia, joissa sijaitsee paljon vapaa-ajan asuntoja. Kuuden kunnan alueella on yhteensä 150 kuivajätteiden aluekeräyspisteitä, joiden käyttöaste kasvaa merkittävästi mökkikausina. Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueella biojätteiden lajitteluvelvoite koskee jätehuoltomääräysten mukaan kaikkia kiinteistöjä. Biojätteiden kiinteistökohtainen kompostointi on yleistä etenkin hajaasutusalueilla. Biojätteiden kiinteistökohtaisen kuljetuksen piiriin kuuluu 2614 Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kotitaloutta ja julkishallinnon kiinteistöä. Muissa Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueen kunnissa jätteenkuljetukset olivat vielä 2010 sopimusperusteisia. Kuivajäte EKJH:n kilpailuttamat kaksi kuljetusurakoitsijaa hoitavat yhteensä kuuden kunnan asukkaiden ja julkishallinnon kiinteistöjen kuivajätteen kuljetukset. Vuonna 2010 tehtiin 150 000 kuivajäteastian tyhjennystä eli 472 tyhjennystä /vrk. Biojäte EKJH:n kilpailuttamat kaksi kuljetusurakoitsijaa hoitavat yhteensä kuuden kunnan asukkaiden ja julkishallinnon kiinteistöjen biojätteen kuljetukset. Vuonna 2010 tehtiin 32 036 biojäteastian tyhjennystapahtumaa eli 128 tyhjennystä /vrk. Aluekeräys Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella on yhteensä 154 kuivajätteiden aluekeräyspistettä lähinnä haja-asutusalueella. Joidenkin aluekeräyspisteiden yhteydessä on myös hyötyjätteiden keräyspisteet. Asiakkaat EKJH:n kilpailuttamat kuljetusurakoitsijat hoitavat 14 095 kotitalouden ja julkishallinnon kiinteistöjen jätteenkuljetukset. EKJH hoitaa kuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun ja laskutuksen.

8 Kuiva- ja biojätteiden kuljetus, miehitetyt jäteasemat, hyötyjäteverkosto Kukuroinmäen jätekeskus Hyötyjätteiden keräys Vuoden 2010 alussa Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle siirtyi Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren hyötyjätteiden keräyspisteet. Vuoden 2009 alusta alkaen Etelä-Karjalan Jätehuolto on hoitanut lisäksi Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden hyötyjätteiden keräyspisteitä. Kuuden kunnan alueella on yhteensä 60 pakkauslasin, 45 pienmetallin ja 5 kartongin keräyspistettä. Lisäksi tuottajayhteisön paperinkeräyspisteitä sijaitsee 76 hyötyjäte- tai aluekeräyspisteen yhteydessä. Taloyhtiöillä ja muilla suurilla toimijoilla on jätehuoltomääräysten mukaan velvollisuus järjestää keräys pakkauslasille ja metallille, mikäli niitä syntyy 30 kg viikossa ja kartongille, mikäli sitä syntyy 20 kg viikossa. Hyötyjätepisteiden keräysastioiden tyhjennyksiä hoitivat Etelä-Karjalan Jätehuollon yhteistyökumppanit. Keräyspisteiden kunnossapitoa ja siivousta tehtiin oman henkilökunnan voimin. Vuoden 2010 aikana kahteen hyötyjätepisteeseen asennettiin valvontakamerat. Miehitetyt jäteasemat Luumäen ja Savitaipaleen jäteasemien hoitovastuu siirtyi Etelä-Karjalan Jätehuollolle vuoden 2010 alussa. Lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla on Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jäteasemat. Taipalsaaren kunta hoitaa edelleen Taipalsaaren jäteasemaa. Muiden jäteasemien ylläpito hoidettiin osittain ostopalveluna kunnilta, mutta vuoden 2010 aikana Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökuntaa siirtyi hoitamaan kuntien jäteasemia Savitaipaleella ja Luumäellä. Savitaipaleen Peijonsuon jäteaseman ympäristöä siistittiin vuoden 2010 aikana ja alueelta puhdistettiin pilaantuneita maamassoja. Ruokolahden jäteasemalle saatiin uusi, paremmin asukkaita palveleva sijoituspaikka Myllyntaustan teollisuusalueelta läheltä Ruokolahden keskustaajamaa, ja uuden alueen rakentamistyöt saatiin valmiiksi vuoden loppuun 2010 mennessä. Kaikilla kuuden kunnan miehitetyillä jäteasemilla otetaan vastaan kotitalouksien lajiteltua rakennusjätettä, vaarallista jätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä hyötyjätteitä, kuten risuja ja puutarhajätteitä, energiajätettä, metalliromua sekä paperia, kartonkia ja pakkauslasia. Jäteasemat ovat auki 1-2 päivänä viikossa.

9 Vaarallisten jätteiden vastaanotto Vaarallisten jätteiden (aiempi nimitys ongelmajätteet) maksuton vastaanotto kotitalouksille on järjestetty jokaiseen Etelä-Karjalan Jätehuollon osakaskuntaan. Vuoden 2010 alussa Luumäen ja Savitaipaleen miehitettyjen jäteasemien yhteydessä sijaitsevat vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet siirtyvät Etelä- Karjalan Jätehuollon hoidettavaksi. Lisäksi Etelä- Karjalan Jätehuollon vastuulla ovat Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet. Parikkalassa ja Rautjärvellä vaarallisten jätteiden vastaanotto on järjestetty miehitettyjen jäteasemien yhteyteen, Ruokolahdella vastaanottopalvelu ostettiin paikalliselta autokorjaamoyrittäjältä. Myös Kukkuroinmäen jätekeskukseen otetaan vastaan vaarallisia jätteitä kotitalouksilta ja yrityksiltä. Kaikissa omistajakunnissa järjestettiin vuonna 2010 aikaisempien vuosien tapaan vaarallisten jätteiden keräyskierrokset. Keräysauto pysähtyi 138 pisteessä ja keräyskierroksilla kerättiin vaarallisia jätteitä yhteensä 95,8 tonnia. Jäteasemapalvelut Luumäki Uron jäteasema avoinna 7-14 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Parikkala Särkisalmen jäteasema avoinna 7 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto kahdessa apteekissa. Ruokolahti Vaittilan jäteasema avoinna 6-12h /viikko. Vaarallisten jätteiden vastaanotto autokorjaamon yhteydessä viitenä päivänä viikossa. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Rautjärvi Änkilän jäteasema avoinna 2-4 h /viikko. Vaarallisten jätteiden vastaanotto lisäksi Asemanseudulla 1-2 h /viikko ja lääkejätteiden vastaanotto kahdessa apteekissa. Savitaipale Peijonsuon jäteasema avoinna 7-12 h /viikko. Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa. Taipalsaari Jäteasema avoinna 15 h /viikko (kunta ylläpitää). Lääkejätteiden vastaanotto yhdessä apteekissa.

10 Hyötyjätteiden keräyspisteet vuonna 2010 Pienmetalli Luumäellä 3 Parikkalassa 8, Rautjärvellä 11, Ruokolahdella 8 ja Savitaipaleella 13 keräyspistettä. Yhteensä 688 asukasta/ keräyspiste Pakkauslasi Luumäellä 11 Parikkalassa 8, Rautjärvellä 11, Ruokolahdella 12 ja Savitaipaleella 13 keräyspistettä. Yhteensä 538 asukasta/ keräyspiste Paperi EKJH:n ylläpitämien pisteiden yhteydessä on yhteensä 58 tuottajayhteisön keräyspistettä. Tuottajayhteisöllä on keräyspisteitä myös näiden lisäksi. Kartonki Luumäellä 2 Parikkalassa 1, Rautjärvellä 2, Ruokolahdella 1 ja Savitaipaleella 1 keräyspistettä. Yhteensä 4228 asukasta/ keräyspiste

11 Käsittely ja hyödyntäminen Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on huolehtia omistajakuntien vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Vastaanottotoiminnot on keskitetty Kukkuroinmäen jätekeskukseen Konnunsuolle Lappeenrantaan. Lisäksi yhtiön vastuulla on kuuden kunnan miehitetyt jäteasemat, jotka on tarkoitettu kotitalouksista tuleville pienjäte-erille, sekä asukkaiden vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut. Kukkuroinmäen jätekeskuksen toimintoja varten on varattu kaikkiaan 135 hehtaaria, josta rakennettua alaa on noin 32 hehtaaria. Jätteiden vastaanotto Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on alkanut vuonna 2002. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta on 4,1 hehtaaria, ja pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitusalueita 3,6 hehtaaria. Hyötyjätteiden varastointialueita on noin 1,5 hehtaaria. Jätekeskuksen loppusijoitusalueet täyttävät valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaatopaikan pohjarakennevaatimukset. Loppusijoitukseen on toiminnan alusta asti otettu syntypaikoilla lajiteltua jätettä, josta merkittävimmät määrät hyötykäyttökelpoisista jakeista on lajiteltu erilleen. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2010 ympäristöluvassa sallittuja ja Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen kanssa vastaanotosta erikseen sovittuja jätelajeja. Muista kuin asumisessa syntyneistä jätteistä tehtiin valtioneuvoston päätöksen mukaiset kaatopaikkakelpoisuusselvitykset. Vastaanotetut ja hyödynnetyt jätteet vuonna 2010 Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2010 yhteensä 60 399 tonnia erilaisia jätteitä ja pilaantuneita maa-aineksia. Vastaanotetuista jätteistä 27 851 tonnia sijoitettiin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Hyödynnettäviä jätteitä (puu, metalli, lasi, betoni, energiajäte, paperi ja kartonki) toimitettiin hyödynnettäväksi 2576 tonnia. Vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä) Kukkuroinmäen jätekeskukseen otettiin vastaan 61 tonnia, jotka toimitettiin Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Sähkö- ja elektroniikkaromua otettiin vastaan 159 tonnia, toimitettiin tuottajayhteisölle. Kyllästettyä puuta toimitettiin käsittelyyn 212 tonnia. Lisäksi tuottajayhteisöille toimitettiin Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettuja autonrenkaita ja paristoja. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut ja käsittelyyn toimitetut jätteet Määrä vuonna 2010 (t) Biohajoavat jätteet, kuten yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen lietteet ja biojäte toimitettiin käsittelyyn Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy) kompostointilaitokselle, joka sijaitsee Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella. Vapo vastaa biohajoavien jätteiden kompostoinnista sekä kompostoituotteiden jatkojalostuksesta. Kompostointilaitoksella käsiteltiin vuonna 2010 Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueelta erilliskerättyä biojätettä 8445 tonnia ja jätevedenpuhdistamojen lietteitä 13 212 tonnia. Pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 5667 tonnia, joista 1515 tonnia sijoitettiin ongelmajätetasoiselle loppusijoitusalueelle. Öljy-yhdisteillä pilaantuneet maat käsiteltiin kompostoimalla. Määrä vuonna 2009 (t) Käsittelijä / hyödyntäjä Erilliskerätty biojäte 8445 8207 Vapo, kompostointi Yhdyskuntien jätevesilietteet 13 212 13 657 Vapo, kompostointi Kartonki ja keräyspaperi 45 Hyötypaperi, Oy Metalli 335 257 Stena Oy ja Kuusakoski Oy (2010) Energiajäte ja haketettu puu 1574 1037 Kotkan Energia Oy ja Kuusakoski Oy (2010) Kyllästetty puu 212 224 Demolite Oy Tiili ja betoni 292 364 EKJH, käyttö Kukkuroinmäen jätekeskuksen alue- ja tierakenteissa Sähkö- ja elektroniikkaromu 159 149 Tuottajayhteisö Vaaralliset jätteet 61 51 Ekokem Oy

12 Vullaortio odionsenis augiam Duisim quisim alit dignim quis Toiminnot Kukkuroinmäen jätekeskuksessa 4 5 6 7 2 3 1 11 11 9 11 8 10 12 13 14 15 1. I-III rakennusvaiheen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2001 2. IV rakennusvaiheen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, rakenteilla vuonna 2010 3. Pilaantuneiden maiden sijoitusalue, käytössä vuodesta 2003 4. Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 5. Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden ja tuhkien loppusijoitusalue, rakennettu 2005 6. Pilaantuneidein maiden käsittelyalue, rakennettu 2001 7. Konehalli 8. Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy:n) omistama kompostointilaitos, vuonna 2008 sattuneen tulipalon jälkeinen korjausrakentaminen valmistui vuonna 2009 9. Jälkikypsytyskenttä ja tilapäinen aumakompostointialue (Vapo) 10. Jätevesipumppaamo 11. Jätevesien tasausaltaat (3 kpl) 12. Hyötyjätteiden varastokenttä 13. Pientuoja-asema ja varastokenttä energiajätteelle, metallille ja SER:lle 14. Vaaka-asema 15. Toimisto

13 Tunnuslukuja 2010 Asumisesessa syntyvää kuivajätettä kerättiin 160 kg/asukas (v. 2009 167 kg/asukas) Biojätettä erilliskerättiin 64 kg/asukas (v. 2009 61 kg/asukas) Vaarallista jätettä kerättiin 1,6 kg/asukas (v. 2009 1,4 kg/asukas) (Sisältää EKJH:n vastuulla oleviin kuuden kunnan keräyspisteisiin ja Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut jätteet sekä keräyskierrokset 9 kunnassa)

14 Henkilöstö Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluksessa työskenteli vuonna 2010 keskimäärin 22 henkilöä. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yhtiössä työskenteli 12 toimihenkilöä ja 10 työntekijää. Naisia henkilökunnasta on 12 ja miehiä 10. Henkilökunta työskentelee pääasiallisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Vuoden 2010 aikana Savitaipaleen ja Luumäen jäteasemille siirtyi Etelä- Karjalan Jätehuollon työntekijä hoitamaan jäteaseman vastaanottotoimintoja. Kuuden kunnan jätteiden keräyspisteiden kunnossapitotöitä hoiti vuoden aikana 1-2 työntekijää. Koneurakointia, kompostointi- ja kuljetuspalveluja sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpitopalveluita ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta. Vuoden 2010 aikana yhtiön henkilökunta oli koulutuksessa yhteensä 149 päivää. Osa henkilökunnasta suoritti ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Syksyllä koko henkilökunta osallistui työyhteisökoulutukseen, joka tavoitteena oli yhteishengen kohottaminen ja valmistautuminen lisääntyviin haasteisiin. Vuosi 2010 oli työsuojelutoimikunnan ensimmäinen toimintavuosi. Henkilöstön määrä: 22 Henkilötyövuodet: 22 Keskimääräinen työsuhteen pituus: 5 vuotta Henkilöstötunnuslukuja 2010 Henkilöstön koulutustaso: - ylempi korkeakoulututkinto 9% - alempi korkeakoulututkinto 39 % - ammattikoulu/muu 52 % Henkilöstön keskimääräinen ikä: 43 vuotta Henkilöstön koulutuskulut 2010: 1137 /htv Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2010 yhteensä 168, mikä on 3,2 % kaikista työssäolopäivistä. Työterveyshuollossa seurattiin jatkuvasti henkilöstön työkykyä ja tehtiin säännöllisiä terveystarkastuksia. Vuonna 2010 sattui yksi lievä työtapaturma työntekijän nostaessa painavaa esinettä. Vuosi 2010 oli työsuojelutoimikunnan ensimmäinen toimintavuosi. Työhyvinvointi Vuonna 2010 järjestettiin koko henkilökunnalle työyhteisökoulutusta. Kaikki työntekijät osallistuivat neljään puolen päivän mittaiseen koulutusjaksoon. Koulutuksen tarkoitus oli yhteishengen kohottaminen ja valmistautuminen lisääntyvien haasteiden vastaanottamiseen. Työkyky Työkykyä ylläpitävänä toimintana Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunnalla on ollut mahdolluus käyttää liikuntaseteleitä erilaisiin liikuntaharrastuksiin. Henkilökunnalle järjestettiin vuoden 2010 aikana myös virkistyspäiviä.

15 Viestintä ja neuvonta Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Vuosi 2010 näkyi Etelä-Karjalan Jätehuollon viestinnässä lisääntyneinä asiakaskontakteina. Vuoden 2010 alusta Etelä-Karjalan Jätehuollon suorien asiakaskontaktien määrä lisääntyi merkittävästi, kun Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren noin 14 000 asukkaan jätteenkuljetuksiin liittyvä asiakaspalvelu siirtyi Etelä- Karjalan Jätehuollon vastuulle. Uusien asiakkaiden lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuolto palveli edellisen vuoden tapaan Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaita sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen ja muiden Etelä-Karjalan Jätehuollon vastaanottopalvelujen käyttäjiä. Asiakkaita palveltiin puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse, sähköisten lomakkeiden välityksellä ja henkilökohtaisesti. Yhteistyö sidosryhmien kanssa lisää vuorovaikutusta Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä sidosryhmien kanssa ovat tärkeää kuntien omistamalle Etelä-Karjalan Jätehuollolle. Omistajakuntien asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa tehtiin vuoden aikana tiivistä yhteistyötä, kun jätehuollon toimintoja siirrettiin yhä enemmän kunnilta Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle, ja suunniteltiin yhteistyössä jätehuollon kehitystä kunnissa ja koko maakunnan alueella. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös jätekeskuksen naapurit, Etelä-Karjalan Jätehuolto on määritellyt merkittäväksi laatupäämääräkseen hyvän asiakaspalvelun, mitä painotettiin myös käytännön asiakaspalvelussa. Asiakaspalveluhenkilöstölle järjestettiin vuoden 2010 aikana myös asiakaspalvelukoulutusta. Loppuvuonna 2010 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely jätteenkuljetusasiakkaille. Kysely lähetettiin kaikille Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaille. Vastausaktiivisuus kyselyyn yllätti myönteisesti, sillä kyselyyn vastasi kaikkiaan 46 % kyselyn saaneista asiakkaista. 84 % vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintaan kokonaisuudessaan. alihankkijat ja yhteistyöyritykset. Paikallismedia on avainasemassa yhtiön strategisessa viestinnässä. Sisäistä tiedonkulkua ja viestintää pyrittiin kehittämään selkeyttämällä eri toimintojen palaverikäytäntöjä. Toimintojen ja vastuiden laajetessa yhtiön sisäisen viestinnän merkitys korostuu entisestään.

16 Neuvontaa asukaslähtöisesti Jäteneuvonta on yksi Etelä-Karjalan Jätehuollon merkittävistä ympäristöpäämääristä. Jäteneuvonnalla tähdätään oikeanlaiseen lajitteluun jo jätteiden syntypaikoilla. Tavoitteena on, että loppusijoitukseen ja tulevaisuudessa energiahyötykäyttöön - päätyisi ainoastaan kierrätyskelvoton kuivajäte, ja kierrätykseen kelpaavat materiaali toimitettaisiin keräyspisteiden kautta hyötykäyttöön. Jäteneuvontaa varten Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää ajantasaisia opasmateriaaleja. Tärkeä tietokanava on myös yhtiön ylläpitämät Internet-sivut. Örkit ja hauska Jätejengi-nukketeatteri kiersivät vuoden aikana lukuisissa kouluissa ja päiväkodeissa antamassa lapsille ja kasvatustyötä tekevälle henkilökunnalle jätevalistusta. Jätejengi tavoitti vuoden aikana lähes 1500 lasta ja kasvatustyön ammattilaista. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vieraili vuoden aikana useita ryhmiä, kaikkiaan noin 500 henkilöä, ja Etelä-Karjalan Jätehuolto oli mukana myös erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla. Vuonna 2010 jäteneuvonnan uudeksi työkaluksi otettiin käyttöön sosiaalinen media, kun jäteyhtiön vihreä maskotti Örkki liittyi Facebookiin. Jätehuollon viestintäpäivät pidettiin Etelä-Karjalassa Yksi merkittävä viestintään liittyvä tapahtuma vuoden 2010 aikana oli, kun Etelä-Karjalan Jätehuolto järjesti yhdessä Jätelaitosyhdistyksen kanssa valtakunnalliset jätehuollon viestintäpäivät 3.-4. marraskuuta Lappeenrannassa. Viestintäpäiville osallistui lähes 100 jätehuollon ja viestinnän ammattilaista eripuolilta Suomea. Päivien teemoina olivat muun muassa muuttuva jätelainsäädäntö, muutosviestintä työyhteisöissä sekä sosiaalisten medioiden hyödyntäminen jätelaitosten viestinnässä. Ohjelmassa oli myös työpajatyöskentelyä erilaisista viestinnän ja jäteneuvonnan aiheista.

17 Ympäristövastuu Kukkuroinmäen jätekeskuksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) vuonna 2001 myöntämä ympäristölupa. Jätteenkäsittelytoimintojen lupamääräysten tarkistamista varten on esitettävä hakemus vuoden 2011 loppuun mennessä. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristölupaan sisältyvät tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä ongelmajätetasoinen loppusijoitusalue pilaantuneiden maiden ja tuhkien sijoittamista varten. Lupaan sisältyvät myös vaarallisten jätteiden vastaanottoasema, rakennus- ja hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastoalueet sekä pilaantuneiden maiden käsittelykenttä. Vapon (1.1.2011 alkaen Kekkilä Oy) omistamalla kompostointilaitoksella ja kompostointitoiminnoilla on erillinen ympäristölupa. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristön tarkkailua tehdään yhteistyössä Vapon kanssa. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta on 4,1 hehtaaria, ja aluetta laajennettiin vuoden 2010 aikana noin 1,5 hehtaarilla. Uusi pohja saadaan lopullisesti käyttöön vuoden 2011 aikana. Voimakkaasti pilaantuneiden maiden loppusijoitukseen on varattu noin hehtaarin alue ja ongelmajätetasoisille pilaantuneille maille noin 1,4 hehtaarin alue erillisine vesienkeräilyjärjestelmineen. Rasvanerotuskaivojätteille sekä hiekanerotus- ja sadevesiverkostojätteille on oma käsittelyaltaansa. Jäteasemat ja muut vastaanottopalvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon hallinnassa on vuoden 2009 alusta lähtien ollut Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien miehitetyt jäteasemat, vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet sekä hyötyjätteiden keräysverkosto. Vuoden 2010 alussa Luumäen ja Savitaipaleen vastaavat palvelut siirtyivät Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle. Taipalsaaren jäteaseman ylläpito jäi edelleen Taipalsaaren kunnalle. Vuonna 2010 alettiin uudistamaan jäteasemia. Savitaipaleen Peijonsuon jäteaseman ympäristö siivottiin, vaihdettiin pilaantuneita maamassoja alueelta ja hankittiin jäteasemalla ajanmukaista keräyskalustoa eri jätejakeille. Peijonsuon jäteasemalle haettiin myös ympäristölupaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta. Ruokolahdella valmisteltiin loppuvuoden aikana jäteaseman siirtoa Vaittilan entiseltä kaatopaikalta teollisuusalueelle lähelle kunnan keskustaajamaa. Vuoden 2010 aikana uusittiin myös vaarallisten jätteiden varastokontteja kuntien keräyspisteissä. Merkittävät ympäristönäkökohdat Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminnassa vuonna 2010 Jätteiden vastaanotto Jätteiden loppusijoitus Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja varastointi Pilaantuneiden maiden käsittely ja varastointi Jäteneuvonta Henkilökunnan ympäristöosaaminen Jätteiden kuljetukset Ennalta arvaamattomat tilanteet Ulkoistetut toiminjat / ostopalvelut Toimintojen jatkuva parantaminen

18 Jätevedet Kukkuroinmäen jätekeskus sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella laajan Konnunsuon laidassa. Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet kerätään ympäristöluvan mukaisesti talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Jätevedet johdetaan Saimaan kanavan alitse 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on kolme avointa tasausallasta sekä erikseen Vapon kompostointilaitoksen ja pumppaamon suljetut jätevesialtaat. Jätevesiä johdettiin vuoden 2010 aikana käsiteltäväksi laitosalueelta yhteensä 34 571 m3. Valtaosa jätevesien ravinnekuormituksesta tulee Vapon kompostointilaitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä, lisäksi kuormitusta aiheuttaa loppusijoitusalueiden suotovedet ja varastokentiltä tulevat hulevedet. Edellisiin vuosiin verrattuna jätevesien typpipitoisuudet ovat olleet vuonna 2010 suurempia, koska kompostointilaitoksen prosessivesiä ei tullut vuosina 2008 ja 2009 (lukuun ottamatta aivan loppuvuotta 2009), koska laitoksen tulipalon jälkeinen korjausrakentaminen oli käynnissä. Kukkuroinmäen jätekeskuksen jäteveskuormitus 2010 2009 2008 Pumpattu vesimäärä m 3 /vuosi 34 571 35 433 67 288 COD Cr, kg/vuosi 5145 4599 3923 BOD 7 Atu, kg/vuosi 2982 2587 2100 Kokonaisfosfori, kg/vuosi 20 36,9 21,5 Kokonaistyppi, kg/vuosi 1122 337 848 Ammoniumtyppi, kg/vuosi 898 192 645 Kiintoaine, kg/vuosi 515 600 3350 Sadanta Haihdunta Puhdas vesijohtovesi, 295 m 3 Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 34 751 m 3 (v. 2010) Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä pintavedet varasto- ja kompostointikentiltä + Kompostointilaitoksen prosessivedet, saniteettivedet

19 Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Kukkuroinmäen jätekeskuksen jätteidenkäsittelyalueen pohjavesiä tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiviyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Vapo raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen. Vaikutukset ilmaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle on otettu vastaan syntypaikkalajiteltua jätettä vuodesta 2002 lähtien. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen kahdesta havaintoputkesta mitattiin muodostuvan kaasun laatua, keskimäärin kaasun metaanipitoisuus oli 51 %. Vuoden 2010 aikana loppusijoitusalueelle rakennettiin lisää kaasunkeräyskaivoja silmälläpitäen kaasun hyödyntämisen järjestämistä loppusijoitusalueelle tulevaisuudessa. Laskennallisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen kaasuntuottopotentiaali koko toiminnan ajalta on vuonna 2010 471 000 kg metaania. Muodostuvan kaasun määrä on laskettu Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomioi eri jätejakeiden biohajoavuuden. Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunta seuraa jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön. Lisäksi lähialueen asukkaat raportoivat mahdollisista hajuhaitoista. Pohjaveden tarkkailusta tehtiin vuonna 2010 88 analyysia ja lisäksi kompostointilaitoksen ympäristön putkista 63 analyysia. Yhdessä pohjavesiputkessa on usean vuoden ajan ollut muihin pisteisiin nähden korkeampia kiintoainepitoisuuksia. Tämän pohjavesiputken paikkaa on suunniteltu muutettavaksi, koska nykyisessä näytepisteessä tarkkailtava vesi saattaa olla orsivettä. Muiden pohjavesien tarkkailupisteissä ei ole havaittavissa pitoisuuksien kohoamisia. Jätekeskuksen ympäristön pintavesiä tarkkaillaan kuudesta pisteestä. Näytteitä otetaan neljästi vuodessa. Vuonna 2010 näytteistä tehtiin yhteensä 105 analyysia. Kiintoaineen ja ammoniumtypen määrät olivat edellisvuosien tasolla. Vesissä esiintyi runsaasti bakteereja. Vuoden 2010 aikana selvitetttin Vapon kompostointilaitokselta tapahtunutta jätevesipäästöä ja tehtiin tarvittavia korjaustoimenpiteitä, kuten ruoppauksia, lähiympäristön ojissa yhteistyössä Vapon kanssa. Jätteenkäsittely ja kuljetus Kukkuroinmäen jätekeskukseen aiheuttavat pölyämistä etenkin keväisin. Pölyämisen välttämiseksi jätekeskuksen kentät ja tiet on asfaltoitu jätepenkan juurelle asti. Myös jätetäytön peittämisellä ehkäistään pölyämistä. Ilmastovaikutuksia tulee myös Etelä-Karjalan Jätehuollon hallinnassa olevista jätteenkuljetuksista, joista pääosa muodostui vuonna 2010 Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden kuiva- ja biojätteen kuljetuksista. Näiden kuntien keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty ajoreitit muodostamaan tehokkaiksi ja ympäristövaikutukset minimoiden mahdollisimman vähin ajokilometrein. Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden jätteenkuljetuksista muodostui vuoden 2010 aikana yhteensä 278 000 ajokilometriä, josta aiheutui noin 296 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

20 Melu ja haittaeläimet Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintojen melu aiheutuu pääasiassa jäteautoliikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2009 yhteensä 35 750 yhdensuuntaista kuljetussuoritusta Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 12 883 ajoneuvoa ja henkilö- ja pakettiautoja 22 832 ajoneuvoa. Kaiken kaikkiaan jätekeskuksessa asioi keskimäärin 82 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2009 91 ajoneuvoa /vrk). Jätteenkäsittelyssä melua aiheutuu pääasiassa työkoneiden käytöstä. Vuonna 2010 myös loppusijoitusalueen laajennuksen rakennustöistä aiheutui jonkin verran melupäästöjä, ja tämän johdosta rakennustöistä tehtiin meluilmoitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Varsinaista melutarkkailua viranomaiset eivät rakennustöiden johdosta vaatineet. Haittalintujen määrää ja lajistoa seurattiin säännöllisillä lintulaskennoilla. Lokkilaskentojen kokonaismäärä oli 67 645 lokkia. Kompostointilaitoksen juhannuksena 2008 tapahtuneen tulipalon jälkeen räjähdysmäisesti alueella lisääntyneiden korppien ja muiden varislintujen määrä alkoi vähentyä laitosmaisen kompostoinnin alettua jälleen joulukuussa 2009. Myös lokkien määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta. Rauhoittamattomien lintujen määrän lisääntymistä pyritään hillitsemään ampumalla niitä paikallisten metsästysseurojen asiantuntijaapua hyödyntäen. Jätekeskuksella torjutaan rottia säännöllisesti tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimesta. Rottien ravinnon saantia ehkäistään loppusijoitusalueella jätteiden tehokkaalla peittämisellä ja tiivistämisellä.

21 Taloudellinen vastuu Vuosi 2010 oli yhtiön neljästoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta yhdeksäs tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 6 456 715,43 (vuonna 2009 6 125 633,89 ). Tilikausi oli voitollinen ja tulos oli 117 187,75. Liikevaihtoa lisäsi Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren jätehuoltotehtävien siirto kunnilta Etelä-Karjalan Jätehuollolle vuoden 2010 alusta. Tilikaudella 2010 merkittävimmät investoinnit olivat tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen laajennus, Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön käsittelemä yhdyskunnista tuleva jätemäärä pysynee vuonna 2011 edellisen vuoden tasolla, joskin jäteveron korotus saattaa hieman vaikuttaa jätemääriin. Elpyvä talous ja tätä kautta kierrätysmateriaalien lisääntyvä kysyntä tullee tarjoamaan lisää mahdollisuuksia hyödyntämiskelpoisen jätteen edelleen toimittamiseen. Uuden jätelain vaatimusten täyttäminen vaatii panostuksia jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöön. EKJH:n lähialueilla sijaitsevat ja suunnitelmissa olevat jätteen energiahyödyntämislaitokset tarjoavat mahdollisuuden kierrätyskelvottoman jätteen energiahyötykäyttöön. Lappeenrannan, Lemin ja Imatran jätteenkuljetusten kilpailutuksen, hyöty- ja vaarallisten jätteiden operatiivisten tehtävien siirtyminen EKJH:n vastuulle lisäävät liikevaihtoa 40 50 %. Kilpailutuksen valmistelu ja toimeenpano, asiakaspalvelu ja muut EKJH:n vastuulle siirtyvät tehtävät vaativat resursseja jo ennen varsinaisen operatiivisen vastuun alkamista. kaatopaikkajyrän hankinta sekä keräyskaluston hankinta kunnissa sijaitseviin keräyspisteisiin. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n korollinen vieras pääoma oli vuonna 2010 1 883 221,59 (vuonna 2009 2 459 865,91 ). Etelä-Karjalan Jätehuolto ei jaa osinkoa yhtiöjärjestyksen 2 mukaan. Tilikauden voitto siirretään voitto- ja tappiotilille vapaaseen omaan pääomaan. Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymävaiheen tehtävät ja hankinnat joudutaan rahoittamaan osittain olemassa olevilla kassavaroilla. Lisäksi organisaatiota joudutaan vahvistamaan asiakaspalvelun, rekisterien ylläpidon ja laskutuksen osalta. Tämän johdosta vuodesta 2011 tulee taloudellisesti haastava. Biologisesti käsiteltävän jätteen osalta suuria muutoksia ei ole tiedossa, joten jätemäärien oletetaan pysyvän nykyisellään. Pilaantuneiden maiden osalta yhtiön liikevaihtoa ei voida tarkasti arvioida, mutta kilpailu on merkittävästi lisääntynyt. Tällä hetkellä on yksi suuri hanke lähialueella suunnitteilla; mikäli hanke toteutuu ja maat tulevat EKJH:n käsittelyyn täytyy pilaantuneiden maiden loppusijoituskapasiteettia todennäköisesti lisätä merkittävästi. Taloustunnusluvut 2010 Ostettujen palvelujen osuus 42 % liikevaihdosta Henkilöstökulut 15 % liikevaihdosta Jäteveron osuus 14 % liikevaihdosta Taseen loppusumma 11 481 678 Liiketulos 3,8 % liikevaihdosta Omavaraisuusaste 48,05 %

22 Tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoerojen muutos Tuloverot Tilikauden voitto 2010 6 456 715,43 96 461,22-135 512,31-135 512,31-2 796 069,93-2 931 582,24-791 251,46-141 864,76-39 317,71-181 182,47-972 433,93-692 980,96-692 980,96-1 708 080,89 248 098,63 14 910,42-49 149,38-34 238,96 213 859,67 213 859,67 6 314,71-102 986,63 117 187,75 2009 6 125 633,89 95 945,76-113 122,32-113 122,32-2 071 586,32-2 184 708,64-764 913,78-129 959,56-52 864,05-182 823,61-947 737,39-665 392,82-665 392,82-1 639 673,51 784 067,29 48 453,73-98 325,42-49 871,69 734 195,60 734 195,60 8 419,71-239 369,60 503 245,71

23 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Henkilöstötunnuslukuja 2010 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat Henkilöstön hyödykkeet määrä;:20 Henkilötyövuodet: Aineelliset Keskimääräinen hyödykkeet työsuhteen pituus Maa- Keskimääräinen ja vesialueet ikä Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskineräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat VASTAAVAA 2010 Koulutustaso39 932,00 - ylempi korkeakoulututkinto 39 932,00 9% - alempi korkeakoulututkinto - ammattikoulu/muu Koulutuskulut 7772010 335,91 1 702 647,31 628 453,57 4 052 306,78 662 332,78 7 823 076,35 7 836 008,35 900 873,78 85 662,48 27 272,07 14,10 1 013 822,43 2 604 847,96 3 618 670,39 11 481 678,74 2009 49 969,78 49 969,78 777 335,91 1 785 818,21 286 949,31 4 506 483,23 9 287,55 7 365 874,21 7 415 843,21 662 999,82 0,00 0,00 73,48 663 073,30 3 457 280,44 4 120 353,74 11 536 197,73

24 2010 2009 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma VASTATTAVAA 2 682 765,61 2 703 280,69 117 187,75 5 503 234,05 18 944,13 2 351 634,00 2 351 634,00 1 883 221,59 1 883 221,59 576 644,32 487 427,52 172 553,31 269 959,65 218 060,17 1 724 644,97 3 607 866,56 11 481 678,74 2 682 765,61 2 200 034,98 503 245,71 5 386 046,30 25 258,84 2 182 908,00 2 182 908,00 2 459 865,91 2 459 865,91 576 644,32 302 211,57 0,00 361 575,59 241 687,20 1 482 118,68 3 941 984,59 11 536 197,73

25 Yhteystiedot Lisätietoja vuosikertomuksesta antavat: Toimitusjohtaja Mika Suomalainen, puh. 010 841 1802, mika.suomalainen@ekjh.fi Tiedottaja Mari Ilvonen puh. 010 841 1807, mari.ilvonen@ekjh.fi Lyhenteet ja käsitteet Aluekeräyspiste Miehittämätön keräyspaikka, jonne voi jättää asumisessa syntyvää yhdyskuntajätettä ja jonka käyttöoikeus on vuosimaksun maksavilla kiinteistöillä Biohajoava jäte Jäte, joka varsin nopeasti hajoaa biologisesti, aerobisesti tai anaerobisesti. Biohajoava jäte voi sisältää keittiö- ja puutarhajätteen lisäksi kuitupohjaista jätettä, kuten puuta, paperia, kartonkia sekä lietettä tai lantaa. Biojäte Muodostuu elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätteestä. Hajoaa biologisesti aerobisesti tai anaerobisesti. Biologinen käsittely Biologisen hajoavan jätteen aerobista (kompostointi) tai anaerobista (mädätys) hajottamista mikroorganismien avulla. Energiahyödyntäminen Jätteenpoltto, jossa jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja / tai sähköksi. Hyödyntäminen Hyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen jätteen sisältämä aine tai energia. Hyötyjätepiste Hyötyjätepiste on keräyspaikka, jossa kerätään hyödynnettäviä jätejakeita. Jätehuolto Jätelain mukainen toiminta, joka sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppusijoituksen sekä loppusijoitus- tai käsittelypaikan tarkkailun ja jälkihoidon. Jätteen synnyn ehkäisy Toimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteeksi päätyvien tuotteiden määrää ja haitallisuutta jo ennen kuin jäte on syntynyt. Kaatopaikka Kaatopaikka on kierrätyksen ja hyödyntämisen jälkeen jäävien jätteiden loppusijoituspaikka. Kierrätys Toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen jäte materiaalina uudelleen käytettäväksi. Kilpailutus, kilpailuttaminen Palvelujen hankkimista yksityisiltä yrityksiltä julkisesti kilpailuttamalla julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön mukaisesti. Kompostituote Kompostoinnin lopputuote sellaisenaan tai jälkikäsiteltynä esimerkiksi seulomalla tai sekoittamalla muihin materiaaleihin. Kompostointi Kiinteän biohajoavan materiaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa oloissa. Kuivajäte Jäljelle jäävä jäte, kun yhdyskuntien sekajätteestä on syntypaikoilla lajiteltu erilleen biojäte ja muut hyötyjätteet. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kilpailutettu jätteenkuljetus Järjestetty jätteenkuljetus (Jätelaki 10 ), jossa yhdyskuntajätteen kuljetus on alueellisesti kilpailutettu ja keräysreittien logistiikka näin suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi, kustannukset ja ympäristövaikutukset minimoiden.

26 Loppusijoitus Loppusijoitus on toiminto, jossa hylättävät jätelajit pysyvästi sijoitetaan kaatopaikalle. Loppusijoitukseen ohjautuvat sellaiset jätelajit, joille ei ole aineena tai energiana järkeviä hyödyntämismahdollisuuksia tai joiden turvallinen käsittely edellyttää välitöntä peittämistä. Ongelmajäte eli vaarallinen jäte Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa syttyvä, syövyttävä ja myrkyllinen. Pintarakenne Kaatopaikan pinnan suojausrakenne, jonka tarkoituksena on estää veden kulkeutumista jätetäyttöön ja pintaveden ja ilman saastumista. Pohjarakenne Loppusijoituspaikan pohjan suojausrakenne, jonka tarkoituksena on estää haitta-aineiden siirtyminen jätetäytöstä pohjaveteen tai maaperään. SER, sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkaromulla tarkoitetaan käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja niiden komponentteja ja osia. Kotitalouksista muodostuvan sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto kuuluu tuottajien vastuulle. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Kukin kiinteistö tekee erikseen jätteenkuljetussopimuksen kuljetusyrittäjän kanssa. Ei käytetä yleisesti yhdyskuntajätehuollossa Euroopassa. Syntypaikkalajittelu Kiinteistöllä tapahtuva yhdyskuntajätteiden lajittelu erilaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn meneviin jätejakeisiin. Tuottajavastuu Tuottajavastuulla tarkoitetaan erikseen päätettyjen tuotteiden osalta kaupan ja teollisuuden velvollisuutta huolehtia niistä syntyvien jätteiden uusiokäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Suomessa tuottajavastuu koskee pakkauksia, paperia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, renkaita, ajoneuvoja ja paristoja ja akkuja. Tuottajayhteisö Tuottajavastuun hoitamiseksi kauppa ja teollisuus ovat perustaneet yhteisiä tuottajayhteisöjä. Tuottajayhteisöt perivät kierrätysmaksun tuotteiden myynnin yhteydessä. Näillä maksuilla hoidetaan tuottajavastuun alaisten tuotteiden jätehuolto. Uudelleenkäyttö Uudelleenkäyttö on toiminto, jossa tuotteita käytetään uudestaan samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi uudelleen täyttävät palautuspullot. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvä jäte (kotitalousjätettä) sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte.