Sisältö. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy

Transkriptio

1 2007 Vuosikertomus

2 Sisältö 1.1. Toimitusjohtajan katsaus Strategiatyö Johtaminen ja hallinto Perustietoa yhtiöstä Kehityshankkeet PALVELUT JA TUOTTEET Jätteiden keräys ja kuljetus Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen SOSIAALINEN VASTUU Henkilökunta Vuorovaikutus ja viestintä YMPÄRISTÖVASTUU Vaikutukset veteen Vaikutukset ilmaan Melu ja haittaeläimet TALOUDELLINEN VASTUU Etelä Karjalan Jätehuolto Oy Perustettu Osakkaina toimialueen 11 kuntaa: Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Ylämaa. Toimialueella asukasta Henkilöstön määrä on 17 (vuonna 2007), joista toimihenkilöitä kahdeksan ja työntekijöitä yhdeksän henkilöä. 2

3 1.1. Toimitusjohtajan katsaus Kuluneen vuoden aikana Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajat ja hallitus jatkoivat EKJH:n ja osakaskuntien yhteisen jätestrategian laadintaa. Kuntien nimeämistä asiantuntijoista koostunut työryhmä sai työnsä keväällä 2007 valmiiksi ja esitti työnsä tulokset EKJH:n hallituksen käsiteltäviksi. EKJH:n hallitus esitti valmistellun strategian ja siihen liittyvän osakassopimuksen täydennyksen yhtiökokoukselle joka puolestaan päätti, että hallituksen esitys saatetaan osakaskuntiin käsiteltäväksi. Osakaskunnat hyväksyivät yksimielisesti strategian mukaiset esitykset EKJH:n toimintojen osalta; kuntien vastuulla olevien jätteiden kuljetusten kilpailuttaminen ja hyöty ja ongelmajätehuoltoon liittyvät tehtävät siirretään EKJH:n vastuulle myöhemmin sovittavan aikataulun mukaan. Samalla käynnistettiin EKJH:n osakaskuntien yhteinen jätehuoltomääräysten ja jätehuollon palvelutason yhdenmukaistamistyö. Tehtävien siirto tullee tapahtumaan vuosien aikana. EKJH:lle myönnettiin vuoden 2007 marraskuussa sertifikaatit. laadunhallinta ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO Sertifikaatit ovat osoitus pitkäjänteisestä ja laadukkaasta työstä, jota EKJH:n henkilöstö ja yhteistyökumppanit tekevät. Järjestelmien käyttöönotto mahdollistaa entistä paremmin toimintojen jatkuvan kehittämisen sekä uusien tehtävien omaksumisen. EKJH:n ja Lassila & Tikanojan yhteishanke, jonka tarkoituksena on perustaa yhteisyritys tarjoamaan jätehuoltopalveluita alueen elinkeinoelämälle, eteni vuoden 2007 aikana. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistui ja ympäristölupahakemusta päästiin valmistelemaan. Toteutuessaan hanke loisi merkittävän maakunnallisen jätehuoltopalveluiden keskittymän, joka osaltaan parantaisi Etelä Karjalan alueen kilpailukykyä. Etelä Karjalan Jätehuollon virstanpylväät 2007 Tammikuu EKJH:n hallitus valmisteli yhtiökokoukselle osakaskuntien yhteisen jätestrategian. Toukokuu Järjestettiin kuulemistilaisuus sidosryhmille EKJH:n ja Lassila & Tikanojan yhteishankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Kesäkuu Jätelain osittaisuudistus astui voimaan. Yhtiön hallitus hyväksyi Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toimintapolitiikan ja arvot. Marraskuu ISO 9001 ja ISO laadunhallintaja ympäristöjärjestelmille myönnettiin sertifikaatit. Joulukuu Omistajakuntien kanssa käynnistettiin jätestrategian mukainen tehtävien siirto kunnilta EKJH:lle jätehuoltomääräysten ja jätehuollon palvelutason yhdenmukaistamistyöllä. Kuva 1. Etelä Karjalan Jätehuollon virstanpylväät vuonna

4 VUOSI 2007 Kyseessä oli yhtiön yhdestoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta kuudes tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli euroa, mikä on hieman suurempi kuin vuonna Jätemäärät olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2006, ainoastaan pilaantuneita maita saatiin käsittelyyn edellisvuotta enemmän. Tilikauden voitto oli verojen jälkeen euroa. Perusliiketoiminnan tulos oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2006; vuoden 2007 tulokseen vaikuttavat pilaantuneiden maiden lisäksi yhtiön vieraan pääoman pienentyminen ja poistoohjelman muutos. INVESTOINNIT JA KEHITYSHANKKEET Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli euroa, joten mitään merkittäviä investointeja ei tehty. Vuoden 2007 aikana EKJH:n ja osakaskuntien yhteinen jätehuoltostrategia valmistui ja hyväksyttiin toimenpiteineen osakaskunnissa. Lisäksi yhtiön laadunhallinta ja ympäristöjärjestelmät, ISO 9001 ja ISO 14001, sertifioitiin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ympäristöministeriön asettaman pelisääntötyöryhmän esitykset jätelain ja asetuksen muutoksista hyväksyttiin, ja osittain uusittu jätelaki astui voimaan Uudistettu jätelaki rajaa kuntien vastuulla olevaa jätemäärää. EKJH:n vastaanottamiin jätemääriin tällä muutoksella ei ole ollut vaikusta, koska jo tällä hetkellä yhtiön toiminta alueella toimii uuden jätelain hengen mukaisesti rinnan yksityinen ja kunnallinen palveluverkosto. EKJH:n ja Lassila & Tikanojan uraa uurtava yhteistyö toimii valtakunnallisena esimerkkinä uuden jätelain hengen mukaisesta toiminnasta. 4

5 Sekä Riihimäellä toimintansa aloittanut että lähiaikoina Kotkassa aloittava jätteen energiahyödyntämislai tokset tulevat vaikuttamaan koko jätehuollon kehittymiseen; tullaanko vastaavia laitoksia rakentamaan lisää ja mikä tulee olemaan taloudellisesti kannattava kuljetusmatka näille laitoksille? Nämä tulevat osal taan vaikuttamaan myös EKJH:n tulevien vuosien linjapäätöksiin. Toivottavasti hankkeet etenevät suo tuisasti, jotta pystytään saavuttamaan asetetut hyötykäyttö ja loppusijoitukseen menevän biohajoavan jätteen vähentämisvaatimukset. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat määrittäneet jätehuoltostrategian laadinnan yhteydes sä oman tahtotilansa ja tavoitteensa jätehuollolle. EKJH on edelleen rohkeasti toteuttanut omistajiensa visiota vahvasta paikallisesta toimijasta sekä valtakunnallisesta suunnan näyttäjästä muuttuvassa toimin taympäristössä. LOPUKSI Yhteisen tavoitetilan määrittäminen strategian laadinnan yhteydessä on helpottanut yhteistyötä henkilös tön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidosryhmien kanssa. Kun kaikilla ovat tavoitteet selvillä, niin itse toimintakin on selkeää ja mielekästä. Tästä on hyvä jatkaa jatkuvan kehittämisen tiellä kohti Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajien visioimaa toimintamallia. Mika Suomalainen toimitusjohtaja 5

6 1.2. Strategiatyö Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toimintapolitiikka Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Kaikissa olosuhteissa tavoitteenamme on tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvointi, turvallinen työympäristö sekä ympäristökuormituksen minimoiminen ja haittojen ennaltaehkäisy toiminta-alueellamme. Noudatamme voimassaolevaa lainsäädäntöä, meille myönnettyjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja taloudellisesti. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaatimusten täyttymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallisesti siten, että toimintamme on turvallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n osakaskunnat perustivat yhteisen jätehuoltoyhtiön jätelain 13 :n 2 momentin nojalla. Yhtiön tehtävänä on ympäristöystävällisesti ja mahdollisimman hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla huolehtia jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja jätteiden hyötykäytön edistämisestä osakaskuntien alueella. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n tavoite on olla teknisesti, taloudellisesti ja laadullisesti Suomen paras jätehuollon kokonaisuus. Yhtiön toimintaa kehitetään kokonaisvaltaiseksi jätehuollon toimijaksi ja kehittäjäksi Etelä Karjalassa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista sekä henkilökunnallemme että asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme liittyvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyrityksiltämme toimintaa, joka tukee meitä laatu- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Arvioimme jatkuvasti toimintaamme liittyviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Noudattamalla toimintapolitiikkaamme varmistamme yhtiön kehittymisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Kuva 2: Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toimintapolitiikka, jonka yhtiön hallitus hyväksyi kesäkuussa. 6

7 1.3. Johtaminen ja hallinto Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminnan strategisesta suunnittelusta ja taloudesta vastaa yhtiön hallitus. Hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Hallitus kokoontui vuonna kertaa. Puheenjohtajana toimi Kyösti Harju Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajana Pentti Belinskij Joutsenosta. Toimintavuonna hallitusta työllistivät eniten EKJH:n ja osakaskuntien yhteisen jätestrategian eteenpäinvieminen, yhteishanke Lassila & Tikanojan kanssa elinkeinoelämän jätehuoltopalveluiden kehittämiseksi sekä Kukkuroinmäen alueen kaavan valmistelu turvaten jätehuoltopalvelujen kehittämisen jatkossa. Yhtiön toimintaa johtaa ja valvoo toimitusjohtaja, joka on tulosvastuussa ja raportoi yhtiön hallitukselle. Jokaisella ydinprosessilla on vastuuhenkilönsä. Ydinprosesseja ovat talous, henkilöstön kehittäminen ja johto, palvelut, valvonta sekä käyttö. Toimitusjohtaja toimii ydinprosessien vastuuhenkilöiden esimiehenä. Yhtiön ja eri prosessien johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn Etelä Karjalan Jätehuolto Oy on kuntien omistama osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoa. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että yhtiö toimii taloudellisesti, tehokkaasti ja tuottaa omistajilleen kestävän kehityksen periaatteella tuotettuja korkeatasoisia jätehuoltopalveluja. Kuva 3. Kuvaus Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toimintaperiaatteista. Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan ohella kehittää kokonaisvaltaisesti yhtiön toimintaa. Johtoryhmä käsittelee yhtiötä koskevat tärkeimmät asiat. Toimitusjohtaja edistää yhdessä johtoryhmän kanssa eri toimintojen välistä yhteistoimintaa sekä edistää yhtiön strategisten, taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. 7

8 Hallitus Toimitusjohtaja Talouspäällikkö Palvelupäällikkö Laitosinsinööri Suunnitteluinsinööri Käyttöpäällikkö Laskuttaja Palvelusihteeri Vaakaesimies Työjohtaja Vaakaoperaattori Laitomies Laitosmies Laitosmies Laitosmies Laitosmies Laitosmies Kuva 4. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n organisaatiokaavio HALLITUS Yhtiön strategisesta suunnittelusta ja taloudesta vastaa yhtiön hallitus. Yhtiökokouksessa valitaan vuosittain yhdeksänjäseninen hallitus sekä heille henkilökohtaiset varamiehet pidetyssä yhtiökokouksessa valittiin seuraavaksi toimintakaudeksi seuraavat jäsenet yhtiön hallitukseen (henkilökohtaiset varajäsenet sulkeissa): Kyösti Harju, Lappeenranta (Irmeli Henttonen, Lappeenranta) Voitto Ampuja, Lappeenranta (Jari Nilosaari, Lappeenranta) Pentti Belinskij, Joutseno (Ritva Helikorpi Lehtonen, Joutseno) Irma Suvanto, Joutseno (Sari Päivinen, Joutseno) Tiina Wilén Jäppinen, Imatra ( Terttu Lönnqvist, Imatra) Riitta Huurinainen, Imatra (Esa Hirvonen, Imatra) Taina Lonka, Rautjärvi (Pekka Pesonen, Parikkala) Jarmo Tölski, Lemi (Matti Kuitto, Taipalsaari) Heikki Räisänen, Taipalsaari (Vesa Nieminen, Taipalsaari) 8

9 1.4. Perustietoa yhtiöstä Katsaus Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n historiaan 1996 Etelä Karjalan Jätehuolto Oy perustettiin. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta alueella on kolme kaupunkia, Imatra, Joutseno ja Lappeenranta, joiden elinkeinoelämä on rakentunut pitkälle puunjalostusteollisuuden ja sitä tukevien toimintojen varaan. Suurimmaksi palvelutuotannon alueeksi on kehittynyt terveydenhuolto ja sosiaaliala. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta alueen kokonaispinta ala on km 2, josta vesistöä on km 2. Taajama aste on noin 80 ja asukastiheys 24,2 asukasta/maa km 2. Kotitalouksia alueella on noin ja vapaa ajan kiinteistöjä Toiminta alueella asuu asukasta ja toimii noin yritystä ja toimipaikkaa. Asuinrakennuksia on kpl, joista kerrostaloja on kpl, rivi tai ketjutaloasuntoja kpl ja pientaloja kpl. Toiminnassa olevia maatiloja alueella on noin kpl Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnettiin ympäristölupa Jätteiden vastaanottotoiminnot Kukkuroinmäen jätekeskuksessa aloitettiin 2006 Aloitettiin työskentely osakaskuntien ja EKJH:n yhteisen jätestrategian luomiseksi Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n laadunhallintaja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO myönnettiin sertifikaatit. Kuva 5: Kuvaus historiasta, Etelä Karjalan Jätehuolto Oy Kehityshankkeet Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:lle myönnettiin joulukuussa 2007 sertifikaatit laadunhallinta ja ympäristöjärjestelmille ISO ja ISO Etelä Karjalan Jätehuolto on ollut mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston PAKUhankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää yhdyskunnan sivuainevirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. PAKUhankkeelle on suunniteltu myös jatkohanketta, jonka tavoitteena on rakentaa pilot laitos uutta teknologiaa hyödyntäen. Kuva 6: Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n laadunhallinta ja ympäristöjärjestelmille myönnettiin sertifikaatit joulukuussa

10 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1. Jätteiden keräys ja kuljetus Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta alueella jätteiden kuljetukset kuuluvat kuuluivat vuonna 2007 kuntien vastuulle, kuten myös hyötyö ja ongelmajätehuolto. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n osaksaskunnat hyväksyivät osakassopimuksen laajentamisen niin, että jäteyhtiön vastuulle siirtyvät sekä kuljetusten kilpailutus että hyöty ja ongelmajätehuollon toteutus. Tehtävien siirto tullaan tekemään portaittain vuoden 2009 alusta lähtien. Kuva 7: Jätteenkäsittelyjärjestelmä Etelä Karjalassa. Hyöty ja ongelmajätehuolto sekä jätteiden kuljetukset kuuluvat vielä kuntien vastuulle. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sijaitsee maakunnan ainoa yhdyskuntajätteiden loppusijoitusalue. Toimialueen kunnista kuljetetaan jätteet käsiteltäväksi Kukkuroinmäkeen. Alueen asumisessa syntyvien kuivajätteiden kuljetuksista on hoidettu sopimusperusteisesti yli 70 % ja biojätteiden kuljetuksista yli 80 %. Kaikkissa omistajakunnissa järjestettiin vuonna 2007 aikasempien vuosien tapaan ongelmajätteiden keräystempaukset, joiden järjestämisen kilpailutuksen Etelä Karjalan Jätehuolto Oy hoiti. Ongelmajätteden keräysautoto pysähtyivät yhteensä 140 pisteessä ottamassa vastaan asukkaiden ongelmajätteitä, joita kertyi yhteensä 125 tonnia (vuonna tonnia). Kuva 8: Jätteiden vastaanotto Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. 10

11 Jäte Biojäte (erilliskerätty) Yhdyskuntien jätevesilietteet Määrä vuonna 2007 (tonnia) Hyödyntämistapa, hyödyntäjät Vapo, kompostointi maanparannusaineeksi. Prosessissa syntyvä lämpö hyödynnetään jätekeskuksen rakennusten lämmityksessä Vapo, kompostointi maanparannusaineeksi. Prosessissa syntyvä lämpö hyödynnetään jätekeskuksen rakennusten lämmityksessä. 24 Hyötypaperi Oy Kartonki ja keräyspaperi Metalli 242 Stena Metalli Oy Energiajäte ja Kotkan Energia Oy haketettu puu Kyllästetty puu 340 Demolite Oy Kannot 78 Hyötykäyttö jätekeskuksen alueella Lasi 93 Kukkoroinmäen jätekeskus, alue ja tierakenteet Tiili, betoni 190 Käyttö alue ja tierakenteissa, EKJH Oy Sähkö ja elektroniikkaromu 180 Tuottajayhteisö Ongelmajätteet 73 (+125 tonnia keräystempauksista) Käsittely ja turvallinen hävittäminen, Ekokem Palvelut Oy Ab Kuva 9. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:lle tulleet hyötyjätteet sekä niiden hyötykäyttötavat ja hyödyntäjätahot. Kuva 10. Etelä Karjalan Jätehuollolle toimitetut jätemäärät vuosina

12 1. I III rakennusvaiheen jätetäyttö, käytössä vuodesta Pilaantuneiden maiden erillissijoitus, käytössä vuodesta Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden ja tuhkien loppusijoitusalue, rakennettu Pilaantuneiden maiden käsittelyalue, rakennettu Pilaantuneiden maiden käsittelyalue, rakennettu Konehalli 8. Kompostointilaitos, rakennettu 2001, omistaja Vapo 9. Jälkikypsytyskenttä 10. Jätevesipumppaamo 11. Jätevesien tasausaltaat 12. Hyötyjätekenttä 13. Pientuoja asema ja varastokenttä 14. Vaaka asema 15. Toimisto 16. Ruokohelpipelto Kuva 11: Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminnot Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella. 12

13 2.2. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on huolehtia omistajakuntiensa vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Toiminnot on keskitetty Kukkuroinmäen jätekeskukseen Joutsenon Konnunsuolle. Jätekeskuksen toimintoja varten on kaikkiaan 136 hehtaaria maata, josta rakennettua aluetta on noin 20 hehtaaria. Loppusijoitusalueet täyttävät valtioneuvoston päätöksen mukaiset kaatopaikan pohjarakenteet. Loppusijoitukseen on toiminnan alusta asti otettu syntypaikoilla lajiteltua, esikäsiteltyä jätettä, josta merkittävimmät määrät hyötykäyttökelpoisia jakeita on lajiteltu pois. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotettiin ympäristöluvassa sallittuja sekä Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittuja jätelajeja. Muista, kuin asumisessa syntyneistä jätteistä, tehtiin valtioneuvoston päätöksen mukaiset kaatopaikkakelpoisuusselvitykset. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy vastaanotti Kukkuroinmäen jätekeskukseen vuonna 2007 yhteensä tonnia erilaista jätettä. Tästä tonnia oli pilaantuneita maa aineksia. Jätemäärästä tonnia oli kaatopaikalle loppusijoitettavia jätteitä, joista erityisjätteiden määrä oli 604 tonnia. Hyödynnettäviä jätteitä (puu, metalli, lasi, betoni, energiajäte, paperi, pahvi) otettiin vastaan tonnia ja ongelmajätteitä 654 tonnia. Kuva 12: Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusaluetta vuonna Vastaanotetut jätemäärät yhteensä vuonna 2007 kunnittain (tonnia) Imatra 15199,7 Joutseno 6324,6 Lappeenranta 64262,3 Lemi 262,22 Luumäki 4519,78 Parikkala 1093,36 Rautjärvi 917,4 Ruokolahti 1287,16 Savitaipale 1300,35 Taipalsaari 918,03 Ylämaa 225,9 Kuva 13. Kaikki Kukkroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut jätteet kunnittain vuonna

14 t , , ,8 Kuivajäte 108, ,4 772,6 706,6 989,4 709,0 457,0 194,4 t , , ,4 Biojäte 71,1 243,3 229,2 120,0 170,6 152,7 221,2 17,3 Kuva 14. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut kuivajätteet kunnittain vuonna Kuva 16. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut biojätteet, (mukaan lukien puutarhajätteet) kunnittain vuonna Rakennus ja purkujäte Energiajäte t t ,6 142, ,7 35,5 142,4 38,2 43,1 24,1 52,5 46,5 8, ,6 163,6 682,0 9,4 5,4 4,0 1,0 5,5 1,9 31,0 0,5 Kuva 15. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut rakennus ja purkujätteet kunnittain vuonna Kuva 17. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut energiajätteet kunnittain vuonna

15 Maa ainekset, betoni ja tiili t Hiekanertouskaivojen hiekat t ,8 290, ,2 6,2 0,3 17,2 0,3 5,9 1, ,3 46,5 213,4 4,5 9,7 3,7 Kuva 18. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut maa ainekset sekä betoni ja tiilijätteet kunnittain vuonna Kuva 20. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut hiekanerotuskaivojen hiekat kunnittain vuonna t ,4 222,5 Hyötyjätteet 226,9 11,0 0,4 0,3 0,2 1,7 1,7 13,7 1,2 t ,0 Pilaantuneet maat 213, ,6 6, ,4 13,6 43,0 45,8 Kuva 19. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut hyötyjätteet (puhdas puu, metalli ja lasi) kunnittain vuonna Kuva 21. Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut pilaantuneet maa ainekset kunnittain vuonna

16 Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta alueella kerättiin vuonna 2007: Kuivajätettä (asumisessa syntynyttä) 170 kg /asukas Erilliskerättyä biojätettä 59 kg/asukas Ongelmajätettä (mukaan lukien keräystempaukset) 1,4 kg /asukas Kuva 22. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n vastaanottamat jätemäärät asukasta kohti. Biohajoavista jätteistä, kuten yhdyskuntalietteet ja erilliskerätty biojäte valtaosa toimitetaan kompostointilaitokselle. Vapo Oy vastaa biohajoavien jätteiden kompostoinnista sekä kompostituotteiden jatkojalostuksesta. Kompostointilaitoksella käsiteltiin Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta alueelta erilliskerättyä biojätettä tonnia ja yhdyskuntalietteitä tonnia. Pilaantuneita maita Etelä Karjalan Jätehuolto Oy otti vuonna 2007 vastaan tonnia, joista ongelmajätetasoisia oli 27,2 tonnia. Asbestijätettä loppusijoitettiin 451 tonnia erilliseen kapseliin. Kukkuroinmäen jätekeskuksen omissa rakennustoiminnoissa hyödynnettiin rakennustöiden kiviaineksia ja pilaantuneita maita. Hyödyntämisellä pystytään korvaamaan loppusijoitusalueella tarvittavat peittomaat kokonaan sekä alueen tiet. 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1. Henkilökunta Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n palveluksessa oli vuonna työntekijää. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yhtiössä työskenteli 7 toimihenkilöä ja 9 työntekijää. Koneurakointia ja kompostointipalvelua ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta. Koko henkilökunta työskentelee Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Miehiä henkilökunnasta on 11 ja naisia 6. Henkilöstön keski ikä on 43 vuotta. Yli 53 vuotiaita on 3 kpl. Henkilöstömenojen osuus liikevaihdosta on 12,6 %. Vuonna 2007 irtisanoutui kaksi henkilöä. Henkilökunnan määrää lisättiin vuonna 2007 palkkaamalla laitosinsinööri. Kertomusvuoden aikana yhtiön henkilökunta oli koulutuksessa yhteensä 67 päivää. Koulutuksessa painottui ammattitaidon ylläpitäminen. 16

17 TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2007 yhteensä 105, mikä oli 2,5 % kaikista työssäolopäivistä. Työtapaturmia ei sattunut vuonna Työsuojeluorganisaatio toteutti työilmapiirimittauksen viidennen kerran johtamisen tukemiseksi. Vuonna 2007 hankittiin erityinen riskienarviointi ohjelma työturvallisuusasioiden seuraamiseksi ja parantamiseksi. HENKILÖSTÖN HYNVOINTI Tyky toimintana henkilökunnalla on ollut mahdollisuus käyttää liikuntaseteleitä kylpylöihin ja uimahallin. Yhtiön hallitus päätti palkita työntekijöitä laatuja ympäristöjärjestelmien kehittämistyöstä sekä yhtiön pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä maksamalla kertaluontoisen bonuspalkkion Vuorovaikutus ja viestintä Etelä Karjalan Jätehuolto Oy on pitänyt tärkeänä sidosryhmiensä mielipiteitä toimintojensa kehittämisessä. Yhtiö on toimintansa alusta kantanut osaltaan vastuuta maakunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jatkettiin vuonna 2007 edellisten vuosien tavoin. Yhtiön sidosryhmiä ovat naapurit, kuntapäättäjät, lupaja valvontaviranomaiset sekä yhteistyöyritykset. Lisäksi yhtiö on tukenut urheiluseurojen nuoristotyötä. 17

18 Neuvonnan ja tiedotuksen tiimoilta jatkettiin yhteistyötä omistajakuntien kanssa. Neuvontamateriaalia valmistettiin yhdessä ja esiinnyttiin maakunnan messuilla yhteisllä osastoilla. Puhelinneuvontaa annettiin noin 3500 asiakkaalle. Lisäksi yrityksille annettiin yksilöityä jäteneuvontaa. Vuoden 2007 aikana Kukkuroinmäen aluejätekeskuksessa vieraili noin 700 henkilöä. Kuva 23: Jätejengi nukketeatteri opasti eteläkarjalaisia lapsia jätteiden lajittelussa vuonna Jätejengi nukketeatteriesitys vieraili eteläkarjalaisilla kouluilla ja päiväkodeilla antamassa jätevalistusta eripuolilla toiminta aluetta. Tilaisuuksiin osallistui noin 300 lasta. 4. YMPÄRISTÖVASTUU Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:llä on Kaakkois Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2001 myöntämä ympäristölupa Kukkuroinmäen jätekeskukselle. Lupa sisältää tunnelikompostoinnin, kuivajätelaitoksen, tavanomaisen jätteen kaatopaikan, ongelmajätetasoisen pilaantuneiden maiden ja tuhkien loppusijoitusalueen. Lupa käsittää myös pilaantuneiden maiden käsittelyt esimerkiksi stabiloimalla, eristämällä, kiinteyttämällä, kompostoimalla tai muulla vastaavalla tekniikalla puhdistamisen. Jätekeskuksella on lupa ottaa vastaan hyöty ja ongelmajätteitä sekä öljyisiä vesiä. Kukkuroinmäen jätekeskuksen on haettava uusi ympäristölupa toiminnalleen vuoden 2011 loppuun mennessä. 18

19 Etelä Karjalan Jätehuolto Oy noudattaa kaikessa toiminnassaan sertifioitua ympäristöjärjestelmää ISO sekä laadunhallintajärjestelmää ISO Merkittävimmät laatu ja ympäristönäkökohdat on esitetty kuvissa viereisissä kuvissa. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n ympäristöpäämääriä ovat maankuoren ainesosien turhan käytön välttäminen sekä jätteistä ja niiden käsittelystä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentäminen Vaikutukset veteen JÄTEVEDET Kukkuroinmäen jätekeskus sijaitsee Joutsenon kaupungin länsiosassa laajan Konnunsuon laidassa. Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet kerätään ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolle. Jätevedet johdetaan Saimaan kanavan alitse 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on kolme avointa tasausallasta sekä erikseen kompostointilaitoksen ja pumppaamon suljetut jätevesialtaat. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n merkittävät ympäristönäkökohdat Jätteiden loppusijoitus Pilaantuneiden maiden käsittely Ongelmajätteiden vastaanotto ja varastointi Henkilökunnan ympäristöosaaminen Ennalta arvaamattomat tilanteet Ostotoiminta Kuva 24. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n merkittävät ympäristönäkökohdat. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n merkittävät laatunäkökohdat Hyvä asiakaspalvelu Jätteen vastaanotto Jätteen käsittely Toimintojen turvallisuus Toimintojen jatkuva parantaminen Kuva 25. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n merkittävät laatunäkökodat. 19

20 Kuva 26. Jätekeskuksen alueella muodostuvia jätevesiä tutkittiin vuonna 2007 tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevesiä johdettiin käsiteltäväksi Toikansuon puhdistamolle vuonna 2007 yhteensä m3. Jätevesistä 62 % muodostui loppusijoitusalueilta ja pilaantuneiden maiden käsittelykentältä. 38 % jätevesistä tuli kompostointilaitoksesta sekä jälkikypsytys ja muilta kenttäalueilta. Kuormituksesta merkittävin osa muodostuu kompostoinnin ja jälkikypsytyksen jätevesistä. Kukkuroinmäen jätekeskuksen typpipitoisuus vastaa noin asukkaan jätevesiä ja fosforipitoisuus noin asukkaan jätevesiä. Lähtevistä jätevesistä tehtiin 98 ja kaatopaikkapenkan suotovesistä 159 analyysiä. POHJAVEDET Vesijohtovesi 150 m 3 Pinta ja suotovedet m 3 Kompostointilaitoksen prosessijätevedet 7070 m 3 Vesijohtovesi m 3 Jälkikypsytys ja muut kenttien vedet m 3 Lappeenrannan Toikansuon jäteveden puhdistamolle käsittelyyn johdetut jätevedet m 3 Jätteidenkäsittelyalueen pohjavesiä tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta. Kompostointilaitoksen rakenteellisen tiiveyden tarkkailua varten on neljä pohjavesiputkea, joista tarkkailuun on käytetty kahta putkea säännöllisesti. Pohjavesien tarkkailusta tehtiin vuonna analyysiä. Vesissä ei ollut havaittavissa muutoksia ennen laitoksen valmistumista tehtyihin alueen vesien perustilaselvityksiin. Konnunsuon alueen pohjavesille on ominaista korkeat metallipitoisuudet ja alhainen ph. PINTAVEDET Pintavesiä tarkkaillaan jätekeskuksen ulkopuolelta viidestä ojapisteestä. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa ja niistä tehtiin kertomusvuonna yhteensä 74 analyysiä. Jätekeskuksen toiminta ei näy muutoksina alueen ulkopuolisissa ojavesissä. Kuva 27. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n vesitase

21 4.2. Vaikutukset ilmaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle on otettu vastaan esikäsiteltyä jätettä seitsemän vuoden ajan. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle asennettiin vuonna 2007 kaksi havaintoputkea, joista mitattiin muodostuvan kaatopaikkakaasun laatua. Laskennallisesti Kukkuroinmäen loppusijoitusalueen kaasuntuottopotentiaali koko toiminnan historian ajalta on kg metaaniksi muutettuna. Kaasua ei vielä kerätä hyötykäyttöön. Kaatopaikkakaasun määrä on laskettu Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomio eri jätejakeiden biohajoavuuden. HAJU JA PÖLY Jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön seurattiin asukkaista muodostetun hajupaneelin sekä henkilökunnan aktiivisen hajuseurannan avulla. Jätekeskukselle asennettiin heinäkuussa 2007 sääasema, johon henkilökunta kirjaa hajuhavainnot ja josta seurataan tuulensuuntaa, nopeutta ja lämpötilaa. Sääasemalle kirjattiin hajuhavaintopäiviä heinäkuun lopusta joulukuun loppuun yhteensä 30 päivää. Lähiasukkaat eivät raportoineet hajuhavaintoja Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Jätteistä aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistään peittämällä auki oleva jätteiden täyttöalue säännöllisesti. Jätteenkäsittelytoiminta ja jätteenkuljetusliikenne jäteaseman alueella aiheuttavat pölyämistä erityisesti keväisin. Pölyämisen vähentämiseksi jäteaseman kentät ja tiet on asfaltoitu jätepenkereen juurelle asti. Pölyämistä ja sen haittavaikutuksia ehkäistään jätteiden täyttöalueen tehokkaalla peittämisellä. 21

22 4.2. Melu ja haittaeläimet kpl Kukkuroinmäen lokit Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n toimintojen melu aiheutuu pääasiassa jäteautoliikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteiden kuljetuksista aiheutui yhdensuuntaista kuljetussuoritusta Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli yhteensä kuljetussuoritusta. Kaiken kaikkiaan jätekeskuksessa asioi keskimäärin 90 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelyssä melua aiheutuu pääasiassa työkoneen käytöstä. Vuoden 2007 aikana ei tehty melua aiheuttavia kallion räjäytystöitä tai murskausta. Haittalintujen määrää seurattiin säännöllisillä lajilaskennoilla. Kuva 28. Kukkuroinmäen jätekeskuksen lokkilaskennoissa kirjattujen lokkien kokonaisyksilömäärät ajalla Kuva 29. Lukurengastettu harmaalokki Kukkuroinmäellä Kuva: Sampsa Cairenius. 22

23 5. TALOUDELLINEN VASTUU LIIKEVAIHTO Kyseessä on yhtiön yhdestoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta kuudes tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli euroa. Yhtiön tulos oli ennen veroja voitollinen euroa. Yhtiön hyvään tulokseen vaikuttivat merkittävästi vieraan pääoman pienentyminen ja poistoohjelman muuttaminen. Lisäksi hyvään tulokseen vaikuttivat kertaluontoiset tulot saastuneista maista sekä vuokratulot. Tilikaudella 2007 merkittävimpiä investointeja olivat traktorin varustetason parantaminen, kaatopaikkakaasuanalysaattorin hankkiminen ja aluesuunnitelman teettäminen. Kehityshankkeista merkittävin oli laatu ja ympäristöjärjestelmien ISO 9001 ja ISO laadinta ja sertifiointi. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n keskeiset taloustunnusluvut Kokonaisliikevaihto 41,2 /asukas Ulkopuolisten palvelujen osuus liikevaihdosta 30,2 % Henkilöstökulut liikevaihdosta 12,6 % Kuva 30. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n keskeisiä taloustunnuslukuja. RAHOITUS Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n korollinen vieras pääoma vuonna 2007 oli HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN VOITON KÄSITTELYSTÄ Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n yhtiöjärjestyksen 2 mukaan yhtiö ei jaa osinkoa. Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,85 euroa siirretään voitto ja tappiotilille omaan pääomaan. 23

24 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n menot lajeittain 2007 Ulkopuoliset palvelut 10 % 21 % 16 % 15 % 38 % Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Jätevero Kuva 20. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n menojen osuuden lajeittain. (Perustuu Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n hallituksen toimintakertomukseen tilikaudelta ) Kaatopaikkojen pohjarakenteita koskevat erityisvaatimukset astuivat voimaan Tämän johdosta lähes kaikki Suomen jätehuoltoyritykset joutuivat investoimaan kaatopaikkoihin. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n kaatopaikat täyttävät nämä vaatimukset, joten loppusijoituspalvelun hinta tulee olemaan kilpailukykyisempi verrattuna muihin vastaaviin yhtiöihin. Yhtiön käsittelemä yhdyskunnista tuleva jätemäärä pysynee vuonna 2008 edellisen vuoden tasolla, joten liikevaihdon ei oleteta siltä osin muuttuvan merkittävästi. Lähivuosien aikana loppusijoitettava kuivajätemäärä saattaa lievästi nousta, mutta jätteen energiahyödyntämis laitosten käyttöönotto Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n lähialueilla tullee vähentämään myös Etelä Karjalan alueella loppusijoitettavan jätteen määrää alle nykyisen seuraavien 3..5 vuoden aikana. Biologisesti käsiteltävän jätteen osalta suuria muutoksia ei ole tiedossa, joten jätemäärien oletetaan pysyvän nykyisellään. Pilaantuneiden maiden osalta yhtiön liikevaihtoa ei voi tarkasti arvioida, mutta kilpailu on merkittävästi lisääntynyt. Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n osakaskunnat päättivät siirtää yhtiön vastuulle kuljetusten keskitetyn kilpailuttamisen sekä osakaskuntien hyöty ja ongelmajätehuollon. Tehtävien siirtoon liittyen Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:n liikevaihto tulee kasvamaan vuoden 2009 aikana. Henkilöstömäärä tulee kasvamaan jo vuoden 2008 aikana. 24

25 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,81 Liiketoiminnan muut tuotot , ,16 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,52 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,52 Ulkopuoliset palvelut , ,21 Materiaalit ja palvelut , ,73 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,45 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,81 Muut henkilösivukulut , ,83 Henkilösivukulut , ,64 Henkilöstökulut , ,09 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Poistot ja arvonalentumiset , ,36 Liiketoiminnan muut kulut , ,65 Liikevoitto , ,14 Rahoitustuotot ja kulut Korko ja rahoitustuotot , ,29 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,65 Rahoitustuotot ja kulut , ,36 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä , ,78 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,78 Tilipäätössiirrot Poistoeron muutos , ,02 Tuloverot , ,38 Tilikauden voitto , ,38 25

26 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 2 021, ,00 Aineettomat hyödykkeet 2 021, ,00 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,91 Rakennukset ja rakennelmat , ,26 Koneet ja kalusto , ,11 Muut aineelliset hyödykkeet , ,75 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,00 Aineelliset hyödykkeet , ,03 Pysyvät vastaavat , ,03 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Myyntisaamiset , ,25 Siirtosaamiset ,07 634,38 Saamiset , ,63 Rahat ja pankkisaamiset , ,19 Vaihtuvat vastaavat , ,82 VASTAAVAA , ,85 26

27 Tase VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,61 Edellisten tilikausien tulos , ,08 Tilikauden voitto/tappio , ,38 Oma pääoma , ,07 Tilipäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,02 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset , ,00 Pakolliset varaukset , ,00 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,71 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,71 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,58 Ostovelat , ,52 Muut velat , ,11 Siirtovelat , ,84 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,05 Vieras pääoma , ,76 VASTATTAVAA , ,85 27